3/2011 MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti Pohjolalta MYRSKYTUHOKORVAUSTA nyt jopa 32 euroa kiintokuutiolta S.23 Puumarkkinat vilkastuneet S.18 Vanhat metsät nurin ja metsäraha tuottamaan S.14 Metsätaloudella ja metsäteollisuudella on VAHVA kOHTAlOnyHTEys s.4 Vuorineuvos Kari Jordan: Päätoimittajalta Metsän omistaminen kiinnostaa M etsän omistaminen on ollut Suomessa houkuttelevaa. Siihen viittaa ainakin se, että ani harva metsänomistaja haluaa luopua metsäomaisuudestaan. Pikemminkin metsää halutaan ostaa lisää. Kun jokin metsätila tulee yleiseen myyntiin, ostotarjouksia tulee yleensä runsaasti. Kilpailu nostaa hintoja. Metsän hinta onkin ollut pitkään nousussa. Viime vuosina hintaa on nostanut myös alhainen korkotaso, joka on houkutellut rahoittamaan metsänostoa pankkilainalla. Myös metsäverotuksessa tapahtuneilla muutoksilla on ollut hintatasoa nostava vaikutus. Metsävähennyksen korotus ja erilaiset puun myyntituloon kohdistuneet verohuojennukset ovat ainakin osittain pääomittuneet metsän hintaan. Taloudellisten tekijöiden lisäksi metsänomistukseen liittyvät tunnearvot selittävät sitä, että niin harva haluaa luopua metsästään. Metsätilan omistajanvaihdoksista 85 prosentissa metsä siirtyy suvun sisällä perintönä, lahjana tai sukulaiskauppana eteenpäin. Suvun metsien kautta ihmiset säilyttävät yhteyden kotiseutuun. Metsänomistajista monet arvostavat myös virkistäytymistä omassa metsässä, joko ulkoilemalla tai metsänhoitotöitä tehden. Metsätalouden kannattavuudesta on pidettävä huolta myös tulevaisuudessa. Tällöin metsänomistajilla on kiinnostusta harjoittaa metsätaloutta, myydä puuta ja hoitaa metsiä. Muutoin metsät jäävät talouskäytön ulkopuolelle, mikä taas heikentää metsäteollisuuden mahdollisuuksia saada raaka-ainetta. Siten metsätalouden ja metsäteollisuuden kannattavuudella on vahva kohtalonyhteys. Metsätalouden kannattavuuden kannalta olisi tärkeää saada kasvatettua yksityismetsien tilakokoa. Tämä tasoittaisi puun tarjontaa, koska suuret tilat myyvät puuta tasaisemmin kuin pienet tilat. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen perusteella 14 prosentilla metsänomistajista metsänomistukselle ei ole mitään selkeää tavoitetta ja merkitystä. Näille metsäomistajille kannustimet metsäomistuksesta luopumiseen olisivat varmasti tervetulleita. Yksi hyvä tällainen kannustin olisi maa- ja metsätalousministeriön työryhmän ehdotus luovutusvoittoveroon tehtävästä huojennuksesta. Tämä myös lisäisi tilojen tarjontaa markkinoilla, jolloin ne, jotka haluavat laajentaa metsänomistustaan, voisivat sen tehdä. Toivottavasti uusi hallitus ottaa tästä ehdotuksesta vaarin. Panu Kallio OP-Pohjola OP-Pohjola-ryhmänmaa-jametsälehti Päätoimittaja Panu Kallio, OP-Pohjola osk, puh 010 252 2742 OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: 3 maatalousteemaa (KultaJyvä) ja 3 metsäteemaa (MetsäRaha). MetsäRaha 3/2011 ilmestyy 10.6.2011. Julkaisija: OP-Pohjola osk Kustantaja: Agrimedia Oy MetsäRahan toimitusneuvosto: Tapio Tilli, Markku Halonen, Ari Kakkori, Satu Laamanen, Tuomo Liukka, Tarja Mikkola, Janne Vaittinen ja Mikko Vepsäläinen. Toimituspäällikkö Paavo Tuovinen, puh. 040 561 6630 Ulkoasu: Katja Konga/Studio Lume, katja@studio-lume.fi Ilmoitusmyynti: Agrimedia Oy, puh. 040 539 3089, ilmoitukset@agrimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy, Tampere, 2010. ISSN 0788-8511. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Tilaukset omaan Osuuspankkiin. Osoitteenmuutokset: Välitetään automaattisesti Väestörekisterikeskuksesta kuukauden kuluessa. Lehden peruutus ilmoitetaan omaan Osuuspankkiin tai Osuuspankin puhelinpalveluun 0100 0500. Lehti ei vastaa toimitukseen tilaamatta lähetettyjen juttujen ja kuvien palauttamisesta. Osoitelähteet: Osuuspankki, PL 308, 00101 Helsinki PEFC/02-31-03 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org 2 MetsäRaha 3/2011 MetsäRaha 3/2011 2 4 6 8 10 10 11 13 14 15 15 17 18 20 23 25 26 26 27 27 28 29 30 Pääkirjoitus vain kannattava teollisuus takaa puun kysynnän Puun hinta ei voi olla jäännöserä Puun kasvattaminen kannattaa edelleen Kilpailukyky varmistaa investoinnit Metsät ovat vakaa sijoitus Kannattavuus voi parantua nykyisestä Helsingin OP Pankki on erilainen pankki OP-Private-palvelu kannustaa huolehtimaan metsän tuotosta Hakkuu parantaa metsän tuottoa Metsäraha tuottamaan aktiivisella varainhoidolla Vuoden metsävaikuttaja pohtii: Mikä on metsäsektorin seuraava iso innovaatio Puumarkkinakatsaus: Puu liikkuu jo livakammin Testamentilla voi määrätä, mitä omaisuudellesi tapahtuu Pohjolan metsävakuutus uudistui Hämäläiset taistoon metsätilojen pirstoutumisen lopettamiseksi Työryhmältä toimenpide-esityksiä tilakoon kasvattamiseksi OP-Pohjola-sanaristikko Päijät-Hämeen mhy siirtyi e-laskuihin Puhuva puu Nuoret metsäopissa Kurun metsäpäivässä vihdan teko-ohjeet Metsärahan lukijamatka Riikaan Hämäläiset taistoon metsätilojen pirstoutumisen lopettamiseksi 25 28 Nuoret metsäopissa Kurun metsäpäivässä 4 VAin kAnnATTAVA TEOllisuus takaa puun kysynnän vihdanteko-ohjeet 29 MetsäRaha 3/2011 3 TEEMA: Metsänomistuksen kannattavuus Vuorineuvos Kari Jordan: Vain kannattava teollisuus takaa puun kysynnän M M-Real Antti Äijö etsäteollisuus on tämän vuosituhannen ensimmäiset kymmenen vuotta kamppaillut kannattavuusongelmien parissa. Vaikeimmat vuoden saattavat nyt Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kari Jordanin mukaan olla ohitse. Yritysten taloudellinen asema on saatu vakaammaksi ja kannattavuus parempaan suuntaan. Tästä seuraa myös se, että investoinnit kotimaahan ovat kääntymässä kasvuun. ­ Viimeisten kymmenen vuoden aikana alan investoinnit kotimaahan ovat olleet jonkin verran alle miljardi euroa vuodessa, tulevina vuosina ylitetään ennusteiden mukaan miljardin raja. Kyseessä eivät ole pelkästään ylläpitoinvestoinnit vaan samalla kehitetään myös merkittävästi uutta. Teollisuuden kannattavuusongelmien taustalla oli muun muassa useisiin tuotteisiin kehittynyt ylikapasiteetti. Tästä ja useista muista häiriötekijöistä kuten Venäjän puutulleista johtuen tämän vuosituhannen alussa ei Jordanin mukaan ollut oikeastaan yhtään vuotta, jolloin metsäteollisuus olisi päässyt elämään normaalia aikaa ja tekemään hyvää tulosta. Kapasiteetin supistamisen kautta kannattavuus on vihdoin päästy nostamaan kohtuulliseksi. Samaan aikaan kotimaisen puun käyttöä ei ole tarvinnut vähentää. ­ Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa suomalaisen puun käyttö on lähes samalla tasolla kuin aikaisemmin ja teollisuus pärjää paljon paremmin, Jordan sanoo. Uhkia teollisuudella on aina näköpiirissä, mutta riskit kuuluvat normaaliin yritystoimintaan. Kilpailukyvystä pitää kuitenkin kantaa huolta muidenkin kuin teollisuuden itse. Osa tuotannontekijöistä on yhteiskunnan vastuulla. ­ Tälläkin hetkellä on avoinna suuren luokan kysymyksiä, joilla vaikutetaan puunjalostusteollisuuden kannattavuuteen. Keskeisiä asioita ovat muun muassa energian saatavuus ja hinta sekä infrastruktuuri metsästä tehtaille ja tehtailta markkinoille. Tehtaiden raaka-aineen riittävyys on asia, joista metsänomistajienkin tulisi kantaa huolta. ­ Teollisuus tarvitsee suuren ja tasaisen raaka-ainevirran. Keskeistä on myös se, että eri tahot voivat luottaa toisiinsa. Suomessa on vähän kuin kansanperinne, että pienet ryhmittymät panevat kapuloita rattaisiin. Tällaisella on aina negatiivinen vaikutus, sillä emme ole markkinoilla yksin. Keskeinen teollisuus pysyy Suomessa Suomalaisten metsäteollisuusyhtiöiden keskeiset toiminnat ovat edelleen kotimaassa ja pysyvät myös pitkälle täällä, Jordan arvioi. Tuotannon sijoittumista määräävät kuitenkin yhä enemmän markkinat. Muun muassa hienopaperin tuotantoa harjoittavien yritysten on järkevää sijoittaa tehtaita lähelle kasvavia markkinoita ja sopivia raaka-ainelähteitä. Suomella ja suomalaisella puulla on kuitenkin yhä selviä sijaintihyötyjä. 4 MetsäRaha 3/2011 Metsätalouden ja metsäteollisuuden kannattavuudella on vahva kohtalonyhteys, sanoo Metsäliitto-konsernin pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan. Ilman kannattavaa metsäteollisuutta ei kotimaiselle puulle olisi nykyisen laajuista kysyntää. Ilman järkevään hintaan saatavaa kotimaista puuta ei maassamme taas olisi nykyisen mittaluokan puunjalostusteollisuutta. Nykyiset tuotteet käyttävät tasapainoisesti metsistä saatavan raakaaineen, takaavat työtä ja toimeentuloa. Kestää kauan ennen kuin kokonaan uudet tuotteet ovat kaupallisesti merkittäviä, vuorineuvos Kari Jordan sanoo. ­ Pitkäkuituisella selluloosalla on hyvä tulevaisuus ja sitä pystytään tuottamaan vain pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Selluloosan kannalta näköpiirissä on vielä monta hyvää vuotta markkinoilla. Puutuotteet tulevat Jordanin arvion mukaan valtaamaan lisää alaa. Rakentamista koskeva säädösviidakko on muuttumassa ja pian voidaan kerrostaloja tehdä puusta. Esimerkki mahdollisuuksista löytyy Ruotsista, missä valmistuvista kerrostaloista joka viides on puurakenteinen. ­ Jotakin samantyyppistä voisi tapahtua myös Suomessa. M-real on Euroopan suurin kuluttajapakkauskartonkien valmistaja ja tällä alueella tulevaisuus näyttää hyvältä. Kierrätettävät materiaalit ovat haluttuja muun muassa muoveja ja metalleja korvaamaan. Samaan aikaan pakattavien materiaalien määrä kasvaa. Erilaiset paperit ovat Suomessa olleet voimalaji. Jordan koko teollisuuden edusmiehenä uskoo, että tehokkaat kotimaiset integraatit ovat kilpailukykyisiä pitkälle tulevaisuuteen. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että teollisuuden toimintaympäristö Suomessa halutaan pitää kilpailukykyisenä. Myös hygieniatuotteilla on vahvat kasvumahdollisuudet. Elintason kohoamisen myötä näiden tuotteiden käyttö tulee lisääntymään muun muassa Itä-Euroopassa. Mahdollisesti kymmenien miljoonien liikevaihdon tuovat uudet tuotteet eivät ratkaise teollisuuden tulevaisuutta, kun yritysten mittakaava on miljardiluokassa. Sekä uusien tuotteiden markkinoille tulon aikataulusta että tuotannon laajuudesta on luotu turhan ruusuisia kuvia. ­ Hyvästä perinteisestä tuotekannasta kannattaa pitää kiinni ja ottaa siitä kaikki hyvä, mitä on saatavissa. Nykyiset tuotteet käyttävät hyvin tasapainoisesti metsistä saatavan raaka-aineen, takaavat työtä ja toimeentuloa. Niissä on vielä paljon kehittämisen mahdollisuuksia. Sen ohella voidaan jatkaa uusien tuotteiden kehittämistä, Jordan sanoo. Puupohjaisten polttoaineiden tuotannosta on odotettu teollisuudelle uutta tukijalkaa ja merkittävää raakapuun käyttäjää. Investoinnit biopolttoaineiden tuotantoon odottavat parhaillaan EU:n päätöksiä ja yritykset voivat vain odottaa, kuka rahaa saa. Bioenergiassa tärkein asia on Jordanin mielestä kuitenkin se, että metsistä saadaan mahdollisimman hyvin puuta liikkeelle. Ainespuun ohella saadaan talteen myös energiaa ja on hyvä muistaa, että 70 prosenttia Suomen vihreästä sähköstä on selluloosatehtailta lähtöisin. ­ Tämänkin takia on kaikkien intressissä, että selluloosatehtailla riittää raaka-ainetta. Uudet tuotteet vaativat aikaa Puunjalostusteollisuudelle on pyritty hakemaan uusia kaupallistettavia tuotteita, kun perinteisten tuotteiden elinkaari on kääntymässä laskuun. Jordanin mukaan vie pitkän aikaa ennen kuin kokonaan uudet tuotteet ovat kaupallisesti merkittäviä. Esimerkiksi toinen kotimainen suuryritys on luonut innovaatiosta lähtien miljardiluokan bisneksen, mutta aikaa tämä on vienyt lähes 40 vuotta. Ammattimaisuutta metsien hoitoon Jordan näkee, että puun käyttö tulee Suomessa pysymään korkealla tasolla. Näköpiirissä ei ole mitään dramaattisia muutoksia, jotka tähän vaikuttaisivat suuntaan tai toiseen. ­ Kaikkien edun mukaista on pitää markkinoille tuleva puun määrä tasaisena, Jordan sanoo. Pääjohtajan arvion mukaan metsätalouden kannattavuus on Suomessa ollut varsin hyvä, kun otetaan huomioon vahvana jatMetsäRaha 3/2011 5 Tapani Lepistö TEEMA: Metsänomistuksen kannattavuus kunut metsäomaisuuksien arvon nousu. Metsänomistajilla on myös runsaasti mahdollisuuksia parantaa toimintansa tulosta. ­ Kannattavuutta voidaan parantaa muun muassa tekemällä hakkuut ja hoitotyöt oikea-aikaisesti. Puu on parasta myös markkinoida silloin, kun metsä on hakkuukypsää, Jordan sanoo. Kaikille metsänomistajille metsä ei ole yhtä tuttu ja kiinnostava toimintaympäristö. Monessa tapauksessa liittyminen yhteismetsään takaisi metsän parhaan hoidon ja säännöllisiä tuloja. Metsien omistamiseen tulisi Jordanin mielestä harkita myös erilaisia uusia omistamisen muotoja, jotka herättäisivät sijoittajien kiinnostusta. Suomessa on suuri määrä metsiä, joiden hoito on juntturassa omistussyistä johtuen. Jollakin keinolla tulisi muun muassa kuolinpesien hallussa olevat metsätilat saada aktiivisten hoitotoimien piiriin. Jordan toivoo, että ammattimainen metsänomistus yleistyisi Suomessa. Metsätilojen koon kasvattaminen ja niiden ammattimainen hoito vaikuttaisi positiivisesti kannattavuuteen. Hyviä esimerkkejä löytyy naapurimaasta Ruotsista. ­ On monia reittejä, joita seuraamalla metsänomistamisen kannattavuutta voidaan parantaa. Metsänomistajien on paras omasta tilanteestaan lähtien arvioida, mitä hän omalta metsältään haluaa, Jordan sanoo. Aktiivinen metsänhoito on aina hyvä vaihtoehto. ­ Oman omaisuuden hyvin hoitaminen ei koskaan ole virhe, Jordan painottaa. Metsähallituksen myymän puun hinta muodostuu markkinoilla samalla tavalla kuin teollisuuden yksityisten metsänomistajien kanssa tekemissä kaupoissa, pääjohtaja Jyrki Kangas sanoo. Shutterstock 6 MetsäRaha 1/2011 Tapani Lepistö Puun hinta ei vo Kannattavuus on perusedellytys kaikkien metsätalouden tahojen toiminnassa. Ollaan harhateillä, jos ajatellaan, että puun hinta on vain jäännösarvo, sanoo Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas. Antti Äijö K aikkien puun tuotantoketjussa toimivien yhteinen etu vaatii kannattavuudesta huolehtimista. Ilman sitä metsäsektorin tulevaisuus joutuu uhanalaiseksi. Kankaan mielestä ei voida lähteä siitä, että osa kokonaisuudesta jätetään jäännöseräksi, joka saa vain sen osuuden, mikä on jäljellä kun kaikkien muiden kustannukset on otettu pois. ­ Näen koko metsäsektorin tulevaisuuden valoisana, kun vain kannattavuudesta huolehditaan. Uusiutuvien luonnonvarojen kysyntä tulee kasvamaan, samoin metsästä saatavan energian tarve. Puurakentaminen ja kokonaan uudet käyttömuodot luovat metsien puulle lisää kysyntää. Metsätalouden kannattavuudessa keskeistä on tulojen optimoinnin lisäksi kustannuksiin vaikuttaminen. Tähän on pääjohtajan mielestä vielä runsaasti mahdollisuuksia niin valtion kuin yksityistenkin harjoittamassa metsätaloudessa. ­ Eri työvaiheisiin kehitellään jatkuvasti tehokkaampia ratkaisuja. Metsähallituksessa on viime vuosina panostettu paljon myös infrastruktuuriin, jotta puuta saataisiin toimitettua ympärivuotisesti. Suuri ja vakaa puun myyjä Metsähallitus on Suomen suurin puun myyjä. Valtion metsistä puuta toimitetaan yli sadalle asiakkaalle: energialaitoksille, sahoille ja selluloosatehtaille. Puun tarjonta voi yhä kasvaa, mutta hakkuiden painopiste on lähitulevaisuudessa siirtymässä harvennusten suuntaan. Metsähallituksen toimintaperiaatteisiin kuuluu puun toimittaminen perille asiakkaalle asti. Korjuusta ja kuljetuksesta huolehtivat sopimusurakoitsijat. ­ Puun hinta muodostuu markkinoilla samalla tavalla kuin teollisuuden yksityisten metsänomistajien kanssa tekemissä kaupoissa. Toimituskauppa on kannattavaa, kun logistiset ketjut metsistä tehtaille ovat kokonaishallinnassa ja voidaan optimoida sekä puuvirtoja että leimikon arvoa. Myös sahat ovat kokeneet täsmätoimitukset houkutteleviksi, koska ne eivät tarvitse kuitupuuta, Kangas toteaa. ­ Puun kysyntä vaikuttaa juuri nyt hyvältä, mutta syksyn toimituksista kauppoja ei vielä ole tehty. Neuvottelemme puukaupoista pitkin vuotta, pääosa toimituksista sovitaan aina puoleksi vuodeksi eteenpäin. lähdetä pilkkomaan. ­ Yhteismetsien perustaminen ei ole hyväntekeväisyyttä muuten kuin metsäpolitiikan kannalta. Tilat liitetään yhteismetsiin samoin arvostusperiaattein kuin mukaan tulevien yksityisten metsänomistajien kiinteistöt. Tarkoituksena on ehkäistä metsäkokonaisuuksien pirstoutumista ja edistää uusien osakkaiden mukaantuloa yhteismetsiin. Kangas korostaa, että yhteismetsien perustamiseen ei käytetä suojelualueita eikä kyse ole laajamittaisesta valtion omaisuuden yksityistämisestä. Toimintaa harjoitetaan niissä kohteissa, missä se on Metsähallituksen ja laajemminkin metsätalouden kannalta järkevää. Yhteismetsien perustamisessa aktiivisia ovat olleet muun muassa kunnat ja metsänhoitoyhdistykset. Tärkeä rajaus on kuitenkin se, että julkisyhteisöjen osuus muodostettavan yhteismetsän omistuksesta ei voi olla yli 50 prosenttia. Puukauppaa yhteiskunnan hyväksi Kankaan mukaan Metsähallitus on vakain puun myyjä Suomessa. Vuosittain toimitetut määrät vaihtelevat markkinatilanteen mukaan, mutta milloinkaan myyntejä ei ole kokonaan pysäytetty. Viime vuonna valtion metsistä myytiin puuta yhteensä 6,1 miljoonaa kuutiometriä. Puuenergian toimitustavoite on yksi terawattitunti, mikä merkitsee noin 0,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsähallitusta on ajoittain pidetty jäykkänä organisaationa ja siltä on vaadittu lisää ketteryyttä. Kankaan mukaan ketteryyt- Pääoman tuotto mittarina Valtion omistajapolitiikka ohjaa vahvasti Metsähallituksen toimintaa. Yhteiskunnallisten tavoitteiden vuoksi tingitään tietoisesti taloudellisesta tuloksesta. Pääoman tuotolle on kuitenkin määritetty tavoite, joka viime vuosina on selvästi ylitetty. oi olla jäännöserä ­ Vuosina 2005­2010 tavoitteena oli saada omalle pääomalle 3 prosentin tuotto. Viime vuosina on päästy yli 4 prosentin, Jyrki Kangas kertoo. Valtion metsätaloudelle määriteltyjen yhteiskunnallisten velvoitteiden suuruusluokkaa kuvaa se, että viime vuosien noin 100 miljoonan euron tulos olisi voinut olla 50 miljoonaa euroa suurempi, jos toiminnassa olisi pidetty silmällä vain voiton maksimointia. Metsähallituksen toiminnassa keskeistä on erilaisten intressien yhteensovittaminen. Metsäsektorin lisäksi palvellaan muun muassa matkailuelinkeinoa, poronhoitoa ja virkistystä. Pohjimmiltaan kyse on aina poliittisista valinnoista. Metsätalouden osuus Metsähallituksen liikevaihdosta on yli 80 prosenttia ja tuloksesta vielä enemmän. Viime vuonna lähes kaikki toiminnot olivat voitollisia. tä puun toimituksissa kyllä löytyy, kunhan metsät vain antavat myöten. Puunjalostusteollisuuden rakennemuutos on koskettanut myös Metsähallitusta. Muun muassa Kajaanin ja Kemijärven tehtaiden lakkautuspäätökset ovat lisänneet puun kuljetusmatkoja ja sitä kautta kustannuksia. ­ Toivottavasti puun kulutusta vähentävät rakennejärjestelyt ovat nyt ohi. Niillä on aina kannattavuutta heikentävä vaikutus. Markkinaoikeuden taannoinen tuomio puukaupan kilpailunrajoituksista johti siihen, että Metsähallitus on nostanut oikeudessa kanteen suurimpia puun ostajia vastaan ja vaatii nyt mittavia vahingonkorvauksia. ­ Lähdimme selvittämään, mitä vaikutuksia kilpailunrajoituksilla on ollut. Omien ja käyttämiemme ulkopuolisten asiantuntijoiden mukaan kartelli on vaikuttanut puusta maksettuun hintaan. Tästä syystä asia on nyt oikeudessa. Kangas painottaa, että kyse on valtion saamisista. ­ Tuloutamme valtiolle 95 prosenttia saamistamme puukaupparahoista. Se mikä on jäänyt puukaupoissa saamatta, on jäänyt valtiolle tulouttamatta. Yhteismetsien kätilö Metsähallitus on ollut aktiivinen yhteismetsien perustamisessa ja kehittämisessä. Päätavoite on metsäpoliittinen, yhteismetsien kautta pyritään hillitsemään tilakoon pirstoutumista, mutta tämä palvelee myös oman metsätalouden tehostamista. ­ Metsähallituksen hallussa olevia tiloja voidaan liittää jo toimiviin yhteismetsiin tai niitä voidaan käyttää osana uusia yhteismetsiä perustettaessa. Näin on jo tehty ja meillä on siihen hyvä ammattitaito. Yhteismetsiin liitettävät Metsähallituksen kiinteistöt ovat sellaisia, että etäisyyksien vuoksi niiden hoito ei omin toimin ole tehokkainta mahdollista. Pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomessa hajallaan sijaitsevat kiinteistöt voivat olla myös valtion perintönä saamia tiloja. Jo toimivia tehokkaita metsäkokonaisuuksia ei Metsähallitus uudistuu Metsähallitus elää organisaationa välivaihetta. Liikelaitoksena se ei voi jatkaa, mutta uuden toimintamallin perustaksi tarvittava lainsäädäntö on vielä kesken. Työnsä aloittava uusi hallitus tulee asiassa olemaan ratkaisevassa asemassa. ­ Edellisen hallituksen rakentamalta pohjalta on hyvä edetä, vaikka moni yksityiskohta vaatii vielä täsmentämistä. Tarvitsemme joka tapauksessa uuden lain, loputtomasti ei poikkeussäännösten turvin voida jatkaa, Kangas painottaa. MetsäRaha 3/2011 7 TEEMA: Metsänomistuksen kannattavuus Shutterstock Puun kasvattaminen kannattaa edelleen Jussi Knuuttila Jyrki Ketola on vaimonsa Leena Juurikkala-Ketolan kanssa sitä mieltä, että metsän omistaminen ja puun kasvatus on edelleen kannattavaa liiketoimintaa. Metsälöiden ostaminen on tarkkaa puuhaa, sillä myyjät ovat valveutuneita ja kilpailu kovaa. Pikavoittoja ei ole tarjolla. Ne ajat ovat kaukana takana, jolloin puhuttiin "isänmaan partureista". Jussi Knuuttila Jyrki Ketola ja hänen perheensä ovat helsinkiläisiä metsänomistajia. Kuvakin oli otettava lähimmässä puistontapaisessa keskellä Helsinkiä. Helsinkiläisyydestään huolimatta perhe tekee runsaasti hoitotöitä omistamissaan metsissä ympäri Suomea. sessa olevien metsien vieressä. Uudisojitusta vaativat kohteet eivät myöskään ole ostoslistalla. Hyväkasvuiset, reheväpohjaiset metsät sen sijaan kiinnostavat Ketolaa edelleen. Hyvä tieverkosto lisää mielenkiintoa. Ketola kyllä toteaa, että usein teitä on rakennettava lisää tai ainakin niitä on paranneltava. Ostopäätös on lähellä, jos Ketola arvelee puuston kuutiomäärän ja kasvupotentiaalin hieman suuremmaksi kuin arvion tehnyt ammattilainen. Ketolan perheen puunkasvatuksen filosofia tähtää hyvälaatuisen puun tuottamiseen. Sillä on paras panos ­ tuotossuhde. Huippulaatuistakin puuta he osaisivat tuottaa. Tilanne on kuitenkin se, että huippulaatuisesta puusta ei makseta tarpeeksi. Hoitotöitä hymyssä suin Ketolan perhe tekee melkoisesti istutuksia ja taimikon hoitotöitä. Vanhempien lisäksi kolme lasta osallistuu tiiviisti metsien hoitoon. Vahvan panoksen antavat myös Jyrkin isovanhemmat. Taimia istutetaan pitkin kesää. Lisäksi raivaussahat pärisevät taimikoissa. Ketola korostaa, että hoitotöissä ei hampaita kiristellä. Perheen motto on, että työtä tehdään kohtuullisella tahdilla. Siitä pyritään nauttimaan. Välillä tietysti syödään hyvin, eikä ruokatunnin lyhyydellä hetkeä pilata. Pääsiäinen vietettiin taimikonhoitotöissä, luonnon keskellä. Kaikkia metsäalan palveluita käytetään luonnollisesti hyväksi. Ei yksi perhe joka paikkaan ennätä. Metsän myyntituotoista noin 15 prosenttia sijoitetaan metsien hoitopalveluihin. Tämä on Ketolan mukaan panostus, josta ei kannata yrittää tinkiä. Jyrki Ketolan toimii neuvottelupäällikkönä METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n palveluksessa. Sitä ennen hän työskenteli metsäkeskuksen ja sen edeltäjien palveluksessa. Lyhyt tovi vierähti opettajana Tuomarniemessä ennen armeijaan menoa. Kasvatuskierto lyhyeksi Metsän uudistamisessa ei aikailla. Päätehakkuun jälkeen on vuorossa kunnollinen maan muokkaus heti keväällä. Pakasteessa säilytetyt kuusentaimet istutetaan kesäkuulla. Heinä ja vesakko torjutaan heti istutuksen jälkeen glyfosaatilla. Tulokset ovat olleet hyviä ja glyfosaatin menekki pieni. Taimikoiden hoidossa ei voi huijata, sillä pusikkojen kasvatus ei tule koskaan kannattamaan, sanoo Ketola. Kuusikoihin jätetään noin 2 500 yksilöä hehtaarille, männiköihin 3 000. Lannoitteiden hinnat ovat nousseet metsänkasvatuksessa kannattamattomalle tasolle. Tilanne on ilmeisesti jäämässä pysyväksi. Booria kuitenkin käytetään kohteissa, joissa kuusikkoon alkaa ilmestyä tupsulatvoja. Ensiharvennus tehdään, kun puusto on kunnolla sulkeutunut. Ketola ennustaa, että tulevaisuudessa kaikki ensiharvennuspuu korjataan yhteen kasaan ja myydään energiakäyttöön eniten tarjoavalle. Hän ei oikein ymmärrä metsäteollisuuden paniikkia kuitupuun joutumisesta energiakäyttöön, sillä kuitupuuta on tällä hetkellä tarjolla ylen määrin. Ketolan metsissä ei ole aikoihin tehty kolmatta harvennusta. Syy on siinä, että viimeisestä harvennuksesta pitäisi kulua ainakin 30 vuotta päätehakkuuseen. Hän onkin vakavasti harkinnut siirtymistä yhteen harvennukseen rehevillä mailla ja soilla. Harvennusten kuluja voidaan näin kurittaa tehokkaasti. Samalla korjuuvauriot vähenisivät. Päätehakkuun vuoro tulee, kun puuston arvokasvu alkaa jäädä pääomakuluja pienemmäksi. Ketolalla on ollut koivikoita, jotka on päätehakattu runsaan 50 vuoden ikäisinä. Kuusikot päätehakataan alle 80-vuotiaina. Männiköiden vuoro tulee 70­100 vuoden iässä. Arvokasvu on tässä avainsana. Siihen vaikuttaa puuston lisäkasvun ohella voimakkaasti myös puutavaralajien välinen markkinahinta. Arvokasvun ja pääomakulujen arvioinnissa Ketola ei laskinta tarvitse. Sen verran sujuvasti hän pyörittelee laskutoimituksia päässään. K okkolassa syntynyt Ketola on Ähtärin Tuomarniemeltä valmistunut metsätalousinsinööri. Jo opiskeluaikana mies tunsi luissaan, että metsäomaisuutta tullaan hankkimaan. Alku oli hankalaa. Alkuunpääsyä jarrutti erityisesti silloinen maanhankintalaki. Insinöörin papereilla ei metsäkauppoja noin vain tehty. Vuonna 1988 kuitenkin onnistuttiin tekemään ensimmäinen kauppa. 180 hehtaaria Lestijärven kunnan metsää siirtyi Ketolan haltuun. Kaupan yhteydessä Ketolasta tuli osuuspankin asiakas, kun hänen silloinen pankkinsa perui lainapäätöksensä. Kokkolan Osuuspankki tuli apuun ja lainoitti kaupan. Siitä lähtien perheessä on pysytty osuuspankin asiakkaina. Ketola arvelee, että ilman tätä tapausta perhe ei omistaisi metsiä läheskään nykyisessä mitassa. Metsätalous on ajan myötä noussut perheen tärkeimmäksi tulonlähteeksi. Uhat ja mahdollisuudet Ketola pitää metsätalouden pahimpana uhkana mahdollisesti tulevia verotuksen muutoksia. Perintöverotus on jo nykyisellään raskas taakka, koska se voi realisoitua kaksikin kertaa puukierron aikana. Hyönteistuhot vaanivat myös. Kirjanpainajat, mäntypistiäiset ja mäntyankeroiset voivat tulevaisuudessa aiheuttaa ankaraakin tuhoa. Myös myrskytuhoja on syytä pelätä kuten on saatu havaita. Paperin kysyntä tulee kaikesta päättäen vähenemään. Toisaalta kartongin kysyntä vain kasvaa. Pakkaaminen tulee siirtymään kartonkipakkausten suuntaan. Puun kysyntä ja myös hinnat ovat Ketolan mukaan hyvällä mallilla. Kiinan, Intian ja muiden nousevien talousmahtien kasvu tulee pitämään kysynnän kohdallaan, jopa kasvussa. Puun energiakäyttö tulee varmasti lisääntymään. Puulla voidaan myös korvata öljyä ja maakaasua siinä kuin turpeellakin, sanoo Ketola ja pyörittelee kädessään kuulakärkikynää. Kynän kuoret on valmistettu puukaasusta jalostetusta polymeeristä. Vain hyväkasvuiset maat kiinnostavat Talouden lait pätevät metsäomaisuuden hankinnassa, sanoo Ketola. Sijoitetulle pääomalle on saatava tuotto, jolla velvoitteet kyetään hoitamaan. Tästä syystä Ketola ei osta karuja metsäpohjia, ei liioin soita. Myös taimikot jätetään sivuun, samoin asutuskeskusten lähialueet. Pohjois-Suomikaan ei kiinnosta. Erillisiä pikkutiloja ei liioin osteta, elleivät ne satu sijaitsemaan jo omistuk- MetsäRaha 3/2011 9 TEEMA: Metsänomistuksen kannattavuus Antti Äijö Kilpailukyky varmistaa investoinnit uoden vaihteessa uudistetussa kansallisessa metsäohjelmassa on otettu kannattavuus ja kilpailukyky etusijalle. ­ Olennaista on koko arvoketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen, että saadaan metsäsektori uudelleen nousuun, painottaa maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Juha Ojala. ­ Toiminnan kannattavuus on välttämätöntä, jotta varmistetaan jatkuvat investoinnit metsätalouteen ja puunjalostukseen. Ojala näkee, että metsätalouden kannattavuus vaihtelee Suomessa huomattavasti muun muassa omistajien erilaisista tavoitteista johtuen. Taloudellista tulosta maksimoimalla voidaan päästä 5­6 prosentin tuottoon, muille kuin taloudellisia tavoitteita etusijalla pitäville metsänomistajille voi riittää esimerkiksi 2 prosentin tuottotaso. V ­ Mahdollisimman hyvää kannattavuutta tavoiteltaessa optimi määräytyy tulojen ja menojen erotuksen mukaan. Tällöin ei välttämättä tuoteta suurimpia mahdollisia määriä, Ojala sanoo. Kannattavuuden pysyminen hyvänä on Ojalan mielestä kiinni erityisesti siitä, miten hyvin luonnonvaroja voidaan jatkossa hyödyntää. ­ Teollisuuden kannattavuutta pitää parantaa, jotta voidaan tehdä investointeja, jotka lisäävät puun käyttöä. Koko kansantalouden kannalta on tärkeää, että hakkuumahdollisuudet voidaan hyödyntää tavoitteiden mukaan. Maa- ja metsätalousministeriössä on vireillä hankkeita, jotka tähtäävät metsätalouden kannattavuuden parantamiseen. Viime aikoina on pohdittu erityisesti mahdollisuuksia tilakoon kasvattamiseen. ­ Keinoja tähän on olemassa, mutta niiden käyttöönotto riippuu tulevista po- liittisista päätöksistä. Neuvonnan kehittäminen ja erilaiset verotukselliset keinot ovat olleet eniten esillä. Viranomaisten yhteistyöllä ollaan myös kehittämässä uusia työkaluja metsänomistajien käyttöön. Ensi vuonna valmistuva Metsään.fi -palvelu tulee Juha Ojalan mukaan olemaan huomattava askel eteenpäin. Myöhemmin sinne on tarkoitus liittää laskureita, joilla voidaan selvittää kannattavuutta jopa kuvion tarkkuudella. ­ Uudet työkalut vaativat myös uudenlaista metsänomistajien neuvontaa. Tämä tulee olemaan iso haaste metsäammattilaisille, Ojala sanoo. Metsät ovat vakaa sijoitus nalyysiemme mukaan metsän omistaminen on pitkällä aikavälillä kannattanut varsin hyvin. Yli syklien laskettu tuotto on ollut 4­7 prosentin luokkaa. Muihin sijoituksiin verrattuna metsänomistamisesta saa huomattavan tasaisen tuoton, sanoo Indufor Oy:n toimitusjohtaja Suvi Anttila. ­ Metsän omistamisen kannattavuudesta on tehty vähän kansainvälisiä vertailuja. Anttilan arvion mukaan kannattavuus on kuitenkin Ruotsissa ollut hieman parempi kuin Suomessa ja tämä johtuu lähinnä suuremmasta tilakoosta. Metsän ostamisen kannattavuus on sitten täysin tapauskohtainen asia. Metsäkiinteistöjen hinnat ovat seuranneet viiveellä puusta maksettuja hintoja, joten kaupan ajoituksella on suuri merkitys. Tärkeitä kannattavuuteen vaikuttavia asioita ovat lisäksi metsän sijainti ja tuotto10 MetsäRaha 3/2011 A kyky. ­ Kiinteistökaupassa sekä myyjä että ostaja tekevät omat arvionsa oikeasta hintatasosta. Lopullinen hinta on aina neuvottelun tulos ja kannattavuudelle sillä on ratkaiseva merkitys, Anttila sanoo. Anttila uskoo, että kotimaiselle puulle riittää kysyntää tulevaisuudessakin ja tämä antaa perusteita kannattavuuden ylläpitämiselle. ­ Suomalainen puu ei pysty kilpailemaan kasvussa eteläisten eukalyptusviljelmien kanssa, mutta meille luontainen sahateollisuus ja pitkäkuituisen selluloosan tuotanto voivat hyödyntää hyvää raaka-aineen laatua, Anttila sanoo. Puunjalostusteollisuus investoi jatkuvasti kotimaahankin, vaikka kokonaan uusia tehtaita ei ole rakennettu vuosiin. Tehtaiden uudistaminen lisää puun kulutusta 1­1,5 prosenttia vuodessa. Luku voi tuntua pieneltä, mutta kuutiometreiksi muutettuna siitä kertyy pitkä pino. Luontoarvojen korostaminen ja uusiutuvien raaka-aineiden suosiminen ovat megatrendejä, jotka pitävät yllä kotimaisen puun vahvaa kysyntää tulevaisuudessakin. Energiapuun tulevista käyttömääristä ja siitä saatavista tuloista Anttila ei halua esittää arvioita, sillä kyse on poliittisista päätöksistä. - Metsänomistajien tuloista pääosa tulee jatkossakin koostumaan puun myynneistä. Kaikki muut metsän käyttömuodot ovat marginaalisia eivätkä kaikkien metsänomistajien ulottuvissa, Anttila arvioi. Tornator on noin 600 000 hehtaarin metsäomaisuudellaan Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja. Kannattavuus voi parantua nykyisestä M TK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola uskoo, että pitkässä juoksussa metsän omistaminen tulee olemaan nykyistä kannattavampaa. Puurakentamisen suosio kotimaassa ja kansainvälisesti tulevat lisäämään järeän puun kysyntää. Toinen merkittävä tekijä on se, että pienpuun käyttöön on tulossa lisää kilpailua ja vaihtoehtoja. ­ Pitkällä aikavälillä metsätalouden nettotuotto on ollut melko vakaa, keskimäärin noin sata euroa hehtaaria kohti vuodessa. Lyhyellä aikavälillä tilanne on turbulentti, mutta tulevaisuus näyttää hyvältä, Tiirola sanoo. Viime vuosina teollisuuden kapasiteetin supistukset ja puun tuonnin kasvattaminen ovat vähentäneet kotimaisen puun kysyntää ja sitä kautta heikentäneet metsätalouden kannattavuutta. Juuri nyt epävarmuutta aiheuttavat mahdolliset muutokset poliittisessa päätöksenteossa. ­ Poliittisesti olemme erittäin mielenkiintoisessa vaiheessa. Emme vielä tiedä haluaako uusi hallitus jatkaa metsätaloutta ja puunjalostusteollisuutta kannustavaa linjaa vai kaivetaanko esille toisenlaisia keinoja, Tiirola sanoo. ­ Tiirola suhtautuu kaikkiin pakkokeinoihin epäilevästi. MTK pyrkiikin vaikuttamaan poliitikkoihin niin, että he ymmärtäisivät metsänomistajien näkökohdat päätöksenteossaan. Metsänomistajilla on erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa toimintansa kannattavuuteen. Tulopuolella tärkeimpiä ovat Tiirolan mukaan leimikoiden kilpailuttaminen ja hakkuiden valvonta. Hakkuita on hyvä tehdä säännöllisesti, että metsä pysyy hyvässä tuottokunnossa. ­ Katkontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä tukin ja kuitupuun hintaero on venähtänyt entistä suuremmaksi, Tiirola sanoo. Metsän kiertoajalla on myös selvä vaikutus kannattavuuteen. Tehokkaalla ja oikea-aikaisella uudistamisella ja varhaishoidolla voidaan puuston varttumista jouduttaa huomattavasti. Pääomakustannukset muodostavat metsän omistamisen kustannuksista suuren osan. Näihin voidaan vaikuttaa muun muassa suunnitelmallisilla sukupolvenvaihdoksilla. Lainsäädäntö luonnollisesti asettaa tähän omat reunaehtonsa. Yhteismetsien perustaminenkin voi Tiirolan mukaan tuoda etuja metsätalouden kannattavuudelle, kun yksikkökoot kasvavat. Yhteismetsä voi olla kätevä tapa myös suvun sisäisille omistusjärjestelyille. Tämän omistusmuodon edullisuuteen on vaikuttanut muita alhaisempi verotus, mutta sen edun pysyvyydestä ei ole varmuutta. Suomalainen metsä on hyvä sijoitus Metsään sijoittamalla saat taloudellisen hyödyn lisäksi virkistyskäytön myötä myös fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Saat omaa marjastus- ja metsästysmaata aidosta Suomen Lapista, mahdollisesti myös rakentamatonta rantaa. Kun ostat palan suomalaista metsää, omistat jotain pysyvää, jonka arvo säilyy sukupolvelta toiselle. Tornator myy metsätiloja Pohjois-Suomesta. Lisätietoja netistä www.tornator.fi MetsäRaha 3/2011 11 Nauti metsäsi tuotosta Luotettavan kumppanin kanssa metsänhoito on helppoa, turvallista ja suunnitelmallista, oletpa sitten tuore metsänomistaja tai jo kokeneempi konkari. Metsäliitolta saat henkilökohtaista palvelua omien tarpeittesi mukaan. Neuvontaa ja lisätietoa palveluistamme saat MetsäSoitto-palvelunumerosta 010 7770. Lue lisää: www.metsaliitto.fi. Metsäkori-palvelut joustavat metsänomistajan toiveiden mukaan metsän omistamisen ensiaskelista sukupolvenvaihdokseen saakka. Kysy meiltä yksilöllistä palvelua. www.metsaliitto.fi Metsän omistaminen Metsäomaisuuden hoitaminen Puukaupan tekeminen Metsärahan tuotto Sukupolvenvaihdos Helsingin OP Pankki on erilainen pankki OP-Pohjola-ryhmän tämänvuotisen valtakunnallisen metsäpäivän järjestäjä, Helsingin OP Pankki on OP-Pohjola-ryhmän suurin vähittäispankki, suurempi kuin Turun ja Tampereen Seudun Osuuspankit yhteensä. Pankki on yhtiömuodoltaan osakeyhtiö, jonka kaikki osakkeet omistaa Osuuspankkien keskusyhteisö, OP-Pohjola osk. Paavo Tuovinen elsingin OP Pankki toimii samalla tavalla kuin Osuuspankit. Sillä on samat arvot ja samat toimintaperiaatteet. Pankin perustehtävä on edistää asiakkaiden ja toimintaympäristön kestävää taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta, pankin toimitusjohtaja Olli Lehtilä sanoo. Lehtilän mukaan pankki on niin osuustoiminnan juurilla kuin olla voi. Esimerkiksi hän ottaa viime vuoden tuloksen jaon. Tulos oli 30 miljoonaa euroa, siitä palautettiin bonuksina asiakkaille 17 miljoonaa euroa. ­ Näistä asioista kumpuaa meidän kilpailuetu. Tavoitteena ei ole omistaja-arvon kasvattaminen kuten kilpailijoilla, Lehtilä sanoo. H Tavoite kasvaa ykköseksi Pankilla on selkeä kasvun strategia. Päämääränä on Lehtilän mukaan nousta johtavaksi vähittäispankiksi pääkaupunkiseudulla. Sijoitus on nyt kakkonen 23 prosentin markkinaosuudella. Vakuutuspuolella OP-Pohjola on ykkönen markkinaosuuden ollessa 28­29 prosenttia. Helsingin OP Pankilla on noin miljoonan ihmisen pääkaupunkiseudulla kol- misenkymmentä asiakaspalvelupistettä. Henkilökuntaa on noin 800 ja asiakkaita lähes 350 000. Pankkiliiketoiminnan koko on yli 10 miljardia euroa. Pääkaupunkiseudun vähittäispankkitoiminnan ykkössijaa tavoittelevan pankin pitää katsoa kauas tulevaisuuteen. Alueelle tulee koko ajan lisää ihmisiä, seutu kansainvälistyy kovaa vauhtia. Lehtilän mukaan pankin oltava vahva myös kansainvälisten asiakkaiden palvelussa. Palvelua on pystyttävä tarjoamaan yhdessä tai useammassa pankin konttorissa asiakkaan omalla äidinkielellä. ­ Vireillä on paljon asioita. Palveluverkosto tulee kehittymään merkittävästi ja ihmisiä tulee lisää. Kehitteillä on myös uusia palvelumalleja, Lehtilä sanoo. ­ Tämä on upea paikka olla töissä. Olemme haastajan asemassa, arvoista ja toimintaperiaatteista syntyy meille kilpailuetu ja meillä on vahva omistaja, joka on valmis panostamaan pankin kehittämiseen, Lehtilä sanoo. Päämääränä on kasvaa johtavaksi vähittäispankiksi pääkaupunkiseudulla, toimitusjohtaja Olli Lehtilä kuvaa pankin Helsingin OP Pankin tulevaisuutta. Metsäasioissa vahvaa osaamista Pääkaupunkiseudulla on runsaasti metsänomistajia, joiden metsät sijaitsevat ympäri Suomea. Pankissa on parikymmentä metsäasioihin koulutettua henkilöä. Myös toimitusjohtajalla on vahvaa metsäosaamista. Koulutukseltaan hän on maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, ja hänellä on maatila Pälkäneellä. Tilan 45 peltohehtaarilla kasvaa tänä kesänä ohraa, vehnää, rypsiä ja hiukan heinää. Metsää on vajaa parikymmentä hehtaaria. ­ Puinti on ulkoistettu. Tilan muut työt teen itse. Työ, jossa näkee kättensä jäljen, on hyvää vastapainoa paperitöille, Lehtilä sanoo. Vastapainoa ja fyysistä kuntoa Lehtilä hankkii myös lenkkeilystä ja kuntosalilta sekä poikiensa yleisurheiluvalmennuksesta. MetsäRaha 3/2011 13 Kirsti ja Jari Laamanen Punkaharjulta ovat olleet lähes kymmenen vuotta OP-Private-palvelun asiakkaita. Aktiivisesta varainhoidosta on tullut osa maatilan arkista rutiinia. Palvelu on kannustanut myymään puuta ja aktivoinut etsimään myyntituloille tuottavat sijoituskohteet. Kirsti ja Jari Laamanen sanovat suoraan, että OP-Private-palvelu on saanut heidät huolehtimaan aktiivisesti omaisuudestaan, myös metsäomaisuudesta. Metsien hakkuista on huolehdittu ja myyntitulot on OP-Privaten avulla onnistuttu sijoittamaan tuottavasti. Pääoman tuotto on kokonaan toista kuin yliikäiseksi kasvaneessa metsässä. OP-Private-palvelu kannustaa huolehtimaan metsän tuotosta Paavo Tuovinen L aamasilla on vuokramaineen noin 70 peltohehtaarin ja reilun 100 metsähehtaarin lypsykarjatila. Aktiivisen varainhoidon historia alkaa jo Kirstin isoisän ja isä-Paavon kiinnostuksesta Nokian osakkeisiin. Oman osakesalkun pyörittämisessä Kirsti huomasi, että hänen mielenkiintonsa ei riittänyt sijoitusomaisuuden aktiiviseen hoitoon. Hän tarvitsi asiantuntijapalvelua. Ratkaisuksi tuli OP-Private-sopimus. OP-Privaten omaisuudenhoitaja ehdotti salkun hajauttamista ja Nokian osuuden pienentämistä. Hajautus tehtiin viime hetkillä. Tästä tuli komea sulka OP-Privaten hattuun. OP-Private-palvelun suosio kasvoi koko maassa. Savonlinnaan tuli oma palvelu ja omat varainhoitajat. Näin palvelu tuli lähemmäksi ja varainhoitajan tapaaminen oli entistä helpompaa. ­ Ilman OP-Private-palvelua ei olisi pureuduttu sijoitustoimintaan, ja omaisuudenhoito olisi täysin lapsenkengissä. Ei niitä sijoituksia tullut ennen OP-Privatea seurattua. Nyt yhteydenotot saavat aikaan sen, että sijoitusvaihtoehtoja mietitään perusteellisesti, Kirsti sanoo. Jarin mukaan sijoitustoiminnasta on OP-Privaten avulla tullut arkista, jokapäiväistä toimintaa. Palvelusta tulee tekstiviestejä ja sähköposteja päivittäin. Puhelimitse asioista keskustellaan varainhoitajan kanssa 1­2 viikon välein. ­ OP-Privatessa asiat valmistellaan valmiiksi. Meille tulee yhteydenotto ja perusteltu esitys, mitä tehdä, Jari kuvaa palvelun sisältöä. Kumpikin tekee itse sijoituspäätökset Kumpikin on valinnut OP-Privatessa konsultoivan vaihtoehdon, jossa he tekevät itse sijoituspäätökset. Toinen vaihtoehto olisi ollut antaa pankille omaisuuden hoitoon oikeuttava valtakirja. ­ Itepäinen luonne. Minä haluan tehä päätökset ite, Jari perustelee valintaa. Valinta pakottaa aktiiviseen toimintaan ja estää passivoitumasta oman omaisuutensa hoidossa. Metsien hoito ja puunmyyntitulojen sijoittaminen ovat Jarin vastuulla. Puunmyyntitulot eivät jää makaamaan pankkiin pienituottoiselle tilille, vaan ne siirretään OP-Private-sopimukseen kuuluvalle tuottotilille, josta kaikki sijoitustoiminta hoidetaan. ­ OP-Private kannustaa huolehtimaan puiden myynnistä ajoissa. Sijoituskohteita löytyy, rahat eivät jää makaamaan tilille, ostot ovat harkittuja eikä tule ostettua mitä sattuu, Jari sanoo. Kirsti toppuuttelee hiukan Jaria. ­ Vielä pikkuisen enemmänkin olisi metsää voinut myydä, hän arvioi. Puunmyyntitulot Jari on pyrkinyt siirtämään osakkeisiin. Onpa niiden avulla ostettu yksi huoneistokin. ­ Sijoitusstrategiaan kuuluvat tietyt "varmat" yhtiöt, jotka maksavat osinkoa sekä "perstuntumayhtiöt", joiden arvon uskotaan nousevan. Esimerkiksi näistä Jari ottaa Nokian Renkaan, Amer Sportsin ja Lassila&Tikanojan, joista kaksi onnistui hyvin ja kolmas oli pettymys. Perustelu kaikkien kolmen ostolle oli sama, luminen talvi ja kasvuodotus. OP-Private on tuonut mukanaan paljon muutakin kuin aktivoinut omaisuuden hoitoa. Edunvalvontaan ja perintöasioihin liittyvät asiakirjat ovat ajan tasalla ja järjestyksessä. Lapset ovat tulleet pienessä määrin mukaan sijoitustoimintaan. ­ OP-Private-palvelun avulla tärkeät asiat ovat hoidossa. Luottamus kasvoi entisestään, kun palvelu tuli Savonlinnaan ja oppi paremmin tuntemaan oman varainhoitajansa, Jari sanoo. Maatilan investointeihin puunmyyntituloja ei käytetä. Maatalouden pitää kannattaa omillaan. ­ Metsäpinta-alan kasvattamista on harkittu yhtenä vaihtoehtona, mutta liekö syynä liika nuukuus vai metsän tuottojen hitaus, toteuttamatta nämä ostot ovat jääneet, Jari sanoo. 14 MetsäRaha 3/2011 Hakkuu parantaa metsän tuottoa P uuston ikääntyessä siihen sitoutuvan pääoman määrä kasvaa ja samanaikaisesti puuston kasvu hidastuu. Kun pienevää kasvun arvoa suhteutetaan kasvavaan puuvarannon arvoon, uudistuskypsän metsän kasvutuotto pienenee muutamiin prosentteihin. Pahimmassa tapauksessa tuotto voi esimerkiksi tyvi-lahon seurauksena olla jopa negatiivinen. Varallisuudelleen suurta tuottoa hakevan metsänomistajan kannattaa tehdä sekä metsänhoitotyöt että harvennushakkuut ajallaan. Uudistushakkuita kannattaa alkaa suunnitella heti, kun se on metsälain perusteella mahdollista. Uudistuskypsien metsäkuvioiden tuottoa kannattaa verrata vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuottoon. Mikäli vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotto on suurempi kuin uudistuskypsän metsäkuvion tuotto, metsän hakkuuta kannattaa alkaa pohtia. T.T. OP-Private OP-sijoituspalvelu Metsäraha tuottamaan aktiivisella varainhoidolla M Älä jätä metsiäsi vanhenemaan. Osuuspankilla on hyvät varainhoitopalvelut, jotka auttavat sinua sijoittamaan metsärahat tuottavasti, Suur-Savon Osuuspankin sijoitusjohtaja Eija Liimatainen sanoo. etsiä ei kannata päästää vanhenemaan, metsän uudistushakkuu kannattaa tehdä heti, kun se on metsälain mukaan mahdollista. Puunmyyntituloille voi saada huomattavasti paremman tuoton muissa sijoituskohteissa kuin hitaasti kasvavassa metsässä, joka mahdollisesti on jo alkanut lahota. ­ Osuuspankilla on tarjota hyvät ja monipuoliset varainhoitopalvelut metsärahojen sijoittamiseen, sijoitusjohtaja Eija Liimatainen Suur-savon Osuuspankista sanoo. Viereiseen juttuun haastatellut Kirsti ja Jari Laamanen vahvistavat sekä sanoillaan että tuloksillaan, että näin on jämpti. OP-Private-palvelu on ollut hyvää ja tuloksellista. ­ Yksilölliseen varainhoitoon, OP-Private-palveluun on ollut kiinnostusta ja tälläkin seudulla selvä tarve. Juuri aloittaneen Suur-Savon Osuuspankin alueella on kaksi varainhoitajaa sekä Savonlinnassa että MetsäRaha 3/2011 15 Shutterstock Mikkelissä. Pieksämäki-Juva-akselille on tulossa yksi. Ja varainhoitajien määrää tullaan edelleen tulevaisuudessa lisäämään. Varainhoitopalvelut on selvästi kasvava osaalue osuuspankkien toiminnassa, Liimatainen sanoo. Vuoden metsävaikuttaja Maa- ja metsätaloustuottajat MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen on valittu Vuoden 2011 metsävaikuttajaksi. Valinnan perusteet olivat seuraavat: Hakkaraisella on tulevaisuuteen suuntaava ja kokonaisvaltainen ote Suomen metsäsektorin asioihin. Hänen panostaan metsäasioiden edistämisessä arvostetaan yli organisaatio- ja näkökulmarajojen. Hakkarainen on ollut mukana laaja-alaisesti erilaisissa työryhmissä ja komiteoissa, joissa hän on tuonut esille MTK:n näkökulmia, mutta pystynyt näkemään laajasti myös koko metsäsektorin edun. Hän arvostaa metsäalan tutkimusta ja pyrkii usein perustelemaan väitteitään tutkimustuloksin. Hakkarainen valittiin viime vuonna EU-komission neuvoa-antavan metsä- ja korkkikomitean (Advisory Group on Forestry and Cork) puheenjohtajaksi. Kansainvälisesti paikka on näkyvä ja vaikutusvaltainen erityisesti nyt, kun EU:lle ollaan rakentamassa metsästrategiaa. Suomen metsäsektorin kehityksen kannalta EU:ssa tehtävät päätökset ovat yhä tärkeämpiä. OP-Pohjola-ryhmä palkitsee vuosittain metsäsektorilla erityisen ansioituneen yksityisen henkilön, työryhmän tai yhteisön. Valintaraadin muodostivat Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas, maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Juha Ojala, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sekä johtaja Panu Kallio ja metsäpalvelupäällikkö Tapio Tilli OP-Pohjolasta. Vanhat puut nurin ja raha tuottamaan ­ Varallisuudenhoidon ydinasia on se, että varallisuutta hoidetaan aktiivisesti ja tavoitellaan parasta mahdollista tuottoa. Metsänomistajalla tämä alkaa puunmyynnistä ajoissa ennen metsän tuoton putoamista ja jatkuu metsärahojen sijoituksina rahastoihin, osakkeisiin tai muihin huolella harkittuihin sijoituskohteisiin, Liimatainen sanoo. ­ Jos metsän pääoman tuotto on pudonnut alle viiteen prosenttiin, pääoma kannattaa irrottaa metsästä tuottavampaan käyttöön. Osakesijoituksissa tuotto-odotukset ovat 8 prosentista ylöspäin. Korkopainotteisessa sijoitussalkussa tuotto-odotus on pienempi, Liimatainen sanoo. Metsänomistajat ovat usein kiinnostuneita metsärahan sijoittamisesta lisämetsän hankintaan. Tämä otetaan myös huomioon sijoitusvaihtoehtoja mietittäessä. Metsämaata on tosin myynnissä kovin vähän kysyntään verrattuna. Jos kohde sattuu löytymään, asiakkaan kannattaa harkita, kumpi vaihtoehto on parempi, ottaako metsän ostoon lainaa vai käyttääkö siihen olemassa olevia sijoituksia. OP-Private-palvelussa sijoitussuunnittelun lähtökohtana on usean vuoden sijoitus. Osakemarkkinoilla sijoitusajan pitäisi olla mielellään yli seitsemän vuotta. Metsänomistajalle pitkä sijoitusaika on toki perin tuttu, päätehakkuiden väli lähtee 70 vuodesta ylöspäin. OP-Private-palvelun rinnalle osuuspankkeihin on tullut tänä keväänä OP-sijoituspalvelu. Liimataisen mukaan se sopii asiakkaalle, jonka sijoitusvarallisuus on vähintään 50 000 euroa. OP-Privatessa raja on 100 000 euroa. OP-sijoituspalvelussa asiakkaalla on oma yhteyshenkilö ja aktiivisesti hoidettu sijoitussalkku. OP-Privatessa asiakkaalla on oma varainhoitaja ja mahdollisuus valita täyden valtakirjan omaisuudenhoito tai sijoituskonsultointipalvelu. Kirsti ja Jari Laamanen ovat valinneet heille sopivaksi vaihtoehdoksi konsultatiivisen palvelun. ­ Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelu sopii sijoittajalle, joka haluaa vapautua sijoitusten seuraamiselta ja sijoituskohteiden miettimiseltä. Varainhoitaja hoitaa asiakkaan varoja sovittujen periaatteiden mukaan ja sijoittajalle jää aikaa keskittyä muuhun, vaikkapa metsänhoitoon, Liimatainen sanoo. Aikaisemmin palkitut: · 2003 valtiosihteeri Raimo Sailas · 2004 elokuvaohjaaja Markku Pölönen (Koirankynnen leikkaaja) · 2005 oopperalaulaja Jorma Hynninen (savottalevy) · 2006 metsänhoitoyhdistykset (100 v.) · 2007 metsätalousjohtaja Hannu Jokinen · 2008 kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi · 2009 professori Matti Kärkkäinen · 2010 Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta Työnteko, lukeminen, matkailu, mökkeily Suomenniemellä Saimaalla sekä liikunta ja urheilu, vuoden metsävaikuttajaksi valittu Juha Hakkarainen luettelee harrastuksiaan. 16 MetsäRaha 3/2011 Lisää puuenergiaa, lisää puurakentamista, mutta mikä on seuraava metsäsektorin ISO INNOvAATIO? Paavo Tuovinen etki sitten metsäsektorin tulevaisuus näytti synkältä. Nyt sellu- ja paperikoneet pyörivät taas, energiapuun teolliselle käytölle on paalutettu vankan kasvun vuodet ja puurakentamisessa on minihype sekä Suomessa että Euroopassa. Kuitenkin metsäsektori ponkaisee uuteen nousuun vasta teolliseen tuotantoon yltävien uusien tuotteiden kautta. Vuoden metsävaikuttajaksi valittu MTK:n metsälinjan johtaja Juha Hakkarainen näkee metsäsektorin tulevaisuuden valoisana. ­ Nyt ollaan sellaisessa murroksessa, että jos pelaamme korttimme oikein, Suomen metsäsektorilla on edelleen erittäin hyvät tulevaisuuden näkymät. Metsäsektorista on mahdollista luoda koko biotalouden veturi, Hakkarainen arvioi. Suurin puun käytön kasvu tulee energiapuun käytön lisäyksestä. Jos energiapuun kysyntä kasvaa yli kaksinkertaiseksi nykyisestä eli tavoiteltuun 13,5 miljoonaan kuutiometriin, se takaa pienpuulle vakaan markkinan. Hinta riippuu täysin energian hinnan kehityksestä. ­ Jos öljybarreli maksaa 200 dollaria, tukkipuutkin kannattaa polttaa, Hakkarainen kärjistää. Sahatavarassa Hakkarainen asettaa toivonsa sekä sahatavaran määrän että lisäarvon kasvuun. Avainasemassa on puurakentaminen. ­ Sahatavaran käyttö Euroopassa henkeä kohti on paljon vähäisempää kuin Suomessa. Sen kasvattaminen on iso mahdollisuus, Hakkarainen sanoo. H Innovaatioista teollisia investointeja ensi vuosikymmenellä Tukin sahaaminen laudaksi ja lankuksi tuo tukkipuulle lisäarvoa noin 60 prosenttia. Tukkikuution arvo kasvaa sahauksella 60 eurosta sataan euroon. ­ Lisäarvo ei ole kovin häävi. Miten tätä lisäarvoa saadaan lisää, Hakkarainen kysyy. Mutta entä se tulevaisuus. Mistä se syntyy? ­ Etelä-Amerikan sellulle me emme pärjää. Meidän pitää tehdä jotain muuta. Koeputkitasolla on jo paljon uusia tuotteita. Näistä tullaan löytämään sellaisia tuotteita, joita tuotetaan teollisesti, Hakkarainen sanoo. Suuria uutisia saadaan kuitenkin odottaa vielä vuosia. ­ Muita suuria puuta jalostavia investointeja kuin biojalostamoita tällä vuosikymmenellä tuskin tulee. Mutta ensi vuosikymmenellä niitä tulee, Hakkarainen sanoo. Hakkarainen uskoo myös metsien monikäyttöön bisnesmielessä. ­ Tähän saakka ainoa iso tulovirtalähde metsästä on ollut puun myynti. Metsien virkistyskäyttö tulee olemaan iso trendi. Sen varaan pitää saada rakennettua tulovirtoja ja bisnestä. Metsänomistajalle on sama, mistä hän tulonsa saa, Hakkarainen sanoo. Työnteko, lukeminen, matkailu, mökkeily Suomenniemellä Saimaalla sekä liikunta ja urheilu, vuoden metsävaikuttajaksi valittu Juha Hakkarainen luettelee harrastuksiaan. EU:ssa Hakkaraisella on nyt vaikuttamisen paikka. Hänet valittiin viime vuoden lopulla EU:n neuvoa-antavan metsä- ja korkkikomitean puheenjohtajaksi. EU uudistaa metsästrategiansa, työ alkoi tänä keväänä ja sen pitäisi valmistua ensi keväänä. ­ Yhteistä metsäpolitiikkaa EU:n ei pidä tavoitella, mutta yhteinen metsästrategia pitää olla. Strategiauudistuksen tavoite on, että EU:n 300 metsäsektoria ohjaavaa juridisesti sitovaa ohjetta saataisiin osoittamaan samaan suuntaan eivätkä ne olisi ristiriidassa keskenään. Kokonaisuus pitää justeerata yhteisen metsästrategian mukaiseksi, Hakkarainen sanoo. MetsäRaha 3/2011 17 a rkkin uma-katsaus Pu MArkkinAT lyHyEsTi Tukkipuu Havutukkimarkkinoiden perusvire on positiivinen. Koivutukin kysynnässä on myös nähtävissä hienoista elpymistä vanerin parantuvan markkinatilanteen seurauksena. Puu liikk Puukauppa alkoi toukokuussa selvästi vauhdittua vitkaisen talvikauden päätyttyä. Kuukausittaiset puun ostot olivat huhtikuun loppuun saakka miljoonan kuutiometrin luokkaa. Toukokuussa määrät ovat kasvaneet ja piristyminen näkyy myös tukkipuun hinnoissa. Kuitupuiden hinta on muuttunut hyvin vähän selluloosan vahvana jatkuvasta kysynnästä huolimatta. Antti Äijö Kuitupuu Koivukuitupuun kysyntä on jatkunut vahvana. Mäntykuitupuun käyttö kartonkeihin ja sellun valmistukseen näyttää jatkuvan edelleen korkealla tasolla. Kuusikuidun kysyntä ei ole paljon muuttunut viime vuoden tasolta. Kuusikuidusta maksetaan nyt hieman parempaa hintaa kuin männystä. Energiapuu Energiapuun kysyntä ja tarjonta näyttävät melko tasapainoiselta. Epävarmuutta markkinoiden toimintaan aiheuttaa pienpuun korjuutuen päätösten viipyminen. Korjuun tuki maksetaan niukoista Kemera-varoista. artonki-, paperi- ja sellutehtaat Suomessa ovat alkuvuoden pyörineet lähes täysillä ja puuta tarvitaan tänä vuonna paljon. Sahoillakin kapasiteetti on ollut suurelta osin käytössä, raaka-aine on viime vuoden ostoista riittänyt melko hyvin kesään asti. Metsäliiton asiakkaina olevat tehtaat käyvät Suomen puunhankinnasta vastaavan johtaja Yrjö Perälän mukaan normaalilla käyntiasteella. Puun kysynnän uskotaan jatkuvan hyvänä myös kesän aikana. StoraEnson tavoitteena on ostojohtaja Esa Ojalan mukaan käyttää tänä vuonna kotimaista puuta viime vuotta enemmän. Kaikilla puutavaralajeilla metsäenergia mukaan lukien on hyvä kysyntä. Suomen yksityismetsien puunhankinnasta vastaava johtaja Tero Nieminen UPM Metsästä näkee markkinatilanteen jatkuvan varovaisen positiivisena. Myös UPM:llä on valmiudet ostaa kaikkia puutavaralajeja ja kaikentyyppisiä leimikoita. Mekaanisen metsäteollisuuden markkinatilanne on suhteellisen vakaa, mutta vilkkaaksi sitä ei Versowoodin toimitusjohtaja Pekka Kopran mukaan voida sanoa. ­ Pohjois-Afrikan levottomuudet ja Japanin luonnonkatastrofi tuntuvat markkinoilla selvästi. Mäntysahatavaran kauppa Egyptiin on saatu taas käyntiin, mutta Japanissa pitää vielä odottaa jälleenrakentamisen alkamista. K Viime vuoden vauhti toiveissa loppuvuodeksi Puukaupan vauhdista yrityksillä on melko yhtenevät toiveet. Perälä arvioi, että puukauppa on jo huhti - toukokuussa näyttänyt virkoamisen merkkejä ja kauppamäärät ovat kääntyneet nousuun. Hyvä kysyntä luo hyvän pohjan puukaupoille. Ojalan mukaan Stora Enson ostotarpeet ovat vielä korkealla tasolla ja hän toivoo puukaupan käyvän vilkkaana niin kesällä kuin ensi syksynäkin. ­ Karkeasti voidaan laskea, että esimerkiksi viime vuoden toisen vuosipuoliskon kaltaiset kauppamäärät olisi jo hyvä taso, UPM Metsän Nieminen sanoo. Suuren mekaanisen jalostajan näkökulmasta näkymät kotimaan puumarkkinoilla ovat jo huolestuttavat. Versowoodin Kopra ennakoi, että puun riittävyys voi olla ongelma jo kesäkuussa. ­ Puukaupan pitäisi käynnistyä välittömästi. Lähiviikkoina voisimme ostaa vaikka kaikki Etelä-Suomessa myyntiin tulevat leimikot, mutta niillä on muitakin ottajia. Versowoodin tuotantoon on raaka-aine riittänyt viime vuonna ostetuista leimikoista. Pitemmän päälle on Pekka Kopran mukaan kestämätöntä, että puukauppoja käydään hintaodotusten takia vain lyhyitä aikoja vuodessa. 18 MetsäRaha 3/2011 kuu jO liVAkAMMin Hintataso määräytyy markkinoilla Puukaupan hiljaiselo talvella johtui Ojalan mielestä osaksi ihan luonnollisista syistä. Ostajat ottivat talvenkin aikana aktiivisesti yhteyksiä metsänomistajiin. ­ Nyt on aika yhdessä punnertaa aatokset puukaupoiksi. Näköpiirissä ei ole tekijöitä, miksi hintakehitys ei säilyisi tasaisena tästä eteenkin päin. Tasainen hintakehitys on koko metsäalan etu ja tasoittaa markkinoita, Ojala painottaa. Niemisen mielestä viimeistään nyt, määräaikaisten verohuojennusten jäätyä historiaan, kannattaa katsoa metsän tuottoa pitemmällä aikavälillä ja lähteä toteuttamaan niin hakkuu- kuin metsänhoitotöitä metsän ja omien tavoitteiden parhaaksi. ­ Hyvä ja tasapainoinen kysyntä kaikelle puulle ja nykyinen hyvä hintataso tarjoavat erinomaiset edellytykset puukaupalle, Nieminen sanoo. Puun ostajat ovat hyvin varovaisia arvioidessaan tulevaa hintakehitystä. ­ Kuitupuun hintataso on pysynyt vakaana koko talven ja kevään ajan. Tukkipuun hintataso on sen sijaan lievästi vahvistunut kevään aikana. Nämä luovat hyvät edellytykset puukaupoille, Perälä sanoo. ­ Alkutalven aikana sahaus on ollut lievästi tappiollista, hintojen korotuksiin ei tässä tilanteessa ole varaa. Joudumme yrityksenä toimimaan kansainvälisten markkinoiden hintojen mukaan eikä sieltä ole näkyvissä helpotusta, Kopra toteaa. Edellytykset riittävät hyvään puukauppavuoteen Alkuvuoden hiljaisuus puukaupassa ei tullut MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvisen mielestä yllätyksenä. Veronhuojennusten päättyminen toi kauppaan samanlaisen tulpan kuin huojennuksen puolittuminen vuotta aikaisemmin. Lisäksi viime vuoden myrskytuhoja korjattaessa markkinoille on tullut arvioitua enemmän puuta. ­ Tästä eteenpäin tilanne näyttää puun lopputuotteiden markkinoiden osalta hyvältä. Sahatavaran osalta on edelleen epävarmuutta, mutta muiden tuotteiden kysyntä on vahvempaa kuin esimerkiksi vuosi aikaisemmin. Edellytykset hyvälle puukauppavuodelle ovat Järvisen mielestä edelleen olemassa. Viime vuonna puuta ostettiin yksityismetsistä 33,2 miljoonaa kuutiometriä, tänä vuonna ostajien tarpeet ovat likimain samaa luokkaa. ­ Odotettavissa on varsin samankaltainen puukauppavuosi kuin edellinen vuosi oli. Erotuksena on vain se, että teollisuuden tilanne näyttää vielä paremmalta. Puukaupan käyntiin saaminen vaatii nyt aktiivisuutta sekä myyjien että ostajien puolelta. MTK:ssa toivotaan, että markkinat saisivat toimia vapaasti eivätkä ulkopuoliset tahot niihin puuttuisi. ­ Sormia napsauttamalla puukauppa ei tietenkään liikkeelle lähde. Nyt tarvitaan positiivisia viestejä ja aktiivista otetta niin metsänomistajilta, metsänhoitoyhdistyksiltä kuin puun ostajiltakin, Järvinen korostaa. MetsäRaha 3/2011 19 Shutterstock TESTAMENTILLA voit määrätä, mitä omaisuudellesi tapahtuu siirtämisessä perillisille. Tietyissä tilanteissa on järkevää siirtää metsäkiinteistö sukulaiskaupalla seuraavalle sukupolvelle. Joskus lahja tai lahjan luonteinen kauppa sopii parhaiten. Jatkajan yksinomistus on tehokkain ja riidattomin tapa omistaa metsää. Yhtymäkin toimii, kunhan laaditaan järkevä yhteishallintasopimus. Isoille tiloille on mahdollista perustaa yhteismetsä, jos metsänomistaja haluaa turvata pitkällä tähtäimellä sen, että omaisuus säilyy metsäomaisuutena. Tuomikosken mielestä yhteismetsän perustamista tai olemassa olevaan yhteismetsään liittymistä kannattaa harkita tarkkaan, sillä yhteismetsästä irtautuminen saattaa olla kallista ja hankalaa. Testamentti voi osoittautua erittäin hyödylliseksi esimerkiksi silloin, kun tehdään vaiheittainen sukupolvenvaihdos. Tuomikosken mukaan testamentilla voidaan tällöin turvata tarkoitettu tilan siirtyminen, vaikka sattuisi kuolemantapaus kesken vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen. Testamentin jättäjä voi niin ikään määrätä, että siirtyvään omaisuuteen ei nykyisellä tai tulevalla puolisolla ole avio-oikeutta. Tuomikoski korostaa, että testamentin laadinnassa on syytä käyttää asiantuntijoita apuna. Asiantuntijoiden avulla testamentista saadaan sisällöltään sellainen, että se todella toteuttaa laatijansa tahdon. Näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta testamentti on vaativa asiakirja. Tekemällä testamentin henkilö voi määrätä omaisuudestaan kuolemansa jälkeen. Ellei testamenttia tehdä, perintö jaetaan perintökaareksi kutsutun lain mukaan. Tämä saattaa johtaa epätoivottavaan maa- ja metsätilakokonaisuuksien pirstoutumiseen. Se puolestaan voi alentaa perittävän maaomaisuuden arvoa melkoisesti. Jussi Knuuttila T estamentilla sen tekijä voi varsin pitkälle varmistaa, että omaisuus, esimerkiksi metsätila, säilyy kuoleman jälkeenkin toiminnallisena kokonaisuutena. Testamentilla voidaan määrätä myös tilanpidon tulevasta jatkajasta. Testamenttia voidaan muuttaa, mikäli testamentin tekijän elinaikana tapahtuneet muutokset sellaista edellyttävät. Testamentti on periaatteessa varsin vapaamuotoinen asiakirja. Sen tekijä voi ilmaista tahtonaan lähes mitä tahansa, kunhan määräys ei ole hyvän tavan vastainen. Perintökaaren lakiosasäännöksiä ei silti voi testamentillakaan ohittaa. Vaikka testamentilla jätettäisiin joku rintaperillisistä perinnöttä, hän voi aina vaatia lakiosaa itselleen. Lakiosa on puolet lakimääräisen perintöosan arvosta. Kyse on rahasta - ja sehän kiinnostaa valtiota Perinnön siirtämisessä seuraavalle sukupolvelle on pohjimmiltaan kyse rahasta. Siksi siitä ovat kiinnostuneita monet tahot, etenkin valtio. Valtio on säätänyt useita lakeja, joiden avulla se ottaa osansa perinnössä siirtyvästä omaisuudesta. Perintö- ja lahjaverot ovat jokaisen tuntemia verotusmuotoja. Valmistele perintöasiat ajoissa Johtaja Aija Tuomikoski Oulun Osuuspankin Lakipalveluista kehottaa asiakkaitaan pitkäjänteiseen suunnitteluun omaisuutensa 20 MetsäRaha 3/2011 Tuomikosken mukaan veroja ei voi välttää. Niiden optimointi on kuitenkin mahdollista ja järkevää. Mitä aikaisemmin omaisuutta ryhdytään siirtämään perillisille, sitä paremmin verotuksen optimointi voi onnistua. Viime hetkellä tehdyllä testamentilla ei enää järin paljoa voi saada aikaan. Ellei testamenttia ole ja perittävän lähimmät sukulaiset ovat serkkuja, perintö menee valtiolle. Hallintaoikeustestamentti on varsin hyvä keino alentaa perittävän omaisuuden arvoa. Hallintaoikeuden voi pidättää eliniäksi tai määräajaksi myös kaupassa tai lahjakirjassa. Tuomikosken mielestä määräaikainen hallintaoikeuden pidättäminen on usein suositeltavaa. Hallintaoikeudesta on mahdollista myös luopua. Luopumista harkitessa kannattaa selvittää, aiheuttaako luopuminen lahjaveroseuraamuksia uudelle omistajalle. Lahja- ja perintöverotuksessa määrättävästä verosta tehdään hallintaoikeuden saajan iän mukainen hallintaoikeusvähennys. Siinä pidätetyn edun arvo vähennetään lahjan tai perinnön käyvästä arvosta. Hallintaoikeustestamentin voi tehdä puolisoiden kesken siten, että jälkeen jäänyt puoliso saa hallintaoikeuden ensin kuolleen puolison omaisuuteen. Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että sen haltijalla on oikeus käyttää omaisuuden tuotto hyväkseen. Hallintaoikeus oikeuttaa esimerkiksi hakkaamaan puuta metsän vuotuisen tuoton verran ja saamaan puunmyyntitulot. Oulun Osuuspankin Lakipalveluiden johtaja Aija Tuomikoski kehottaa perinnön jättäjiä pitkäjänteiseen suunnitteluun. Se on paras keino optimoida omaisuuteen kohdistuvaa verorasitusta. Asiantuntijoiden apu suunnittelussa ja asiakirjojen laadinnassa on varmasti hyödyllistä. Perinnöstä veroa progressiivisesti Perintövero on progressiivinen. Sitä aletaan periä 20 000 euron tai sitä suuremmasta perinnöstä. Omaisuus arvostetaan käyvästä arvosta. 20 000 euron omaisuudesta vero on 100 euroa. Jokaisesta eurosta alarajan jälkeen vero on 7 prosenttia 39 999 euroon asti. 40 000 euron kohdalla vero on 1 500 euroa. Jokaisesta ylimenevästä eurosta vero on 10 prosenttia. 60 000 eurosta veroa peritään 3 500 euroa. Yli menevältä osalta veroprosentti on 13. Yllä mainitut veroprosentit ovat voimassa ensimmäisessä veroluokassa. Siihen kuuluvat lapset ja heidän rintaperillisensä. Aviopuoliso ja aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä kuuluvat myös tähän veroluokkaan. Samoin kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan isä ja äiti sekä isovanhemmat. Myös avopuoliso kuuluu tähän luokkaan, jos hänellä on yhteinen lapsi perittävän kanssa. Toiseen veroluokkaan kuuluvat kaikki muut kuten sisarukset ja heidän lapsensa, perinnönjättäjän vanhempien sisarukset ja avopuoliso. Toisessa veroluokassa prosentit ovat 20, 26 ja 32. Omaisuusarvojen alarajat ovat samat kuin ensimmäisessä veroluokassa. Tuomikoski kehottaa metsänomistajia arvioituttamaan metsänsä arvon ammattilaisilla. Verottajalla ei ole syytä eikä tapana puuttua ammattilaisten kuten metsänhoitoyhdistysten tai metsäkeskusten tekemiin arvioihin. Ellei arviota ole tehty, metsän käypä arvo määritellään joko metsätaloussuunnitelman tai Verohallituksen arvostamisohjeiden perusteella. Lahjaveroa peritään pikkusummistakin Lahjaveroprosentit ovat samat kuin perintöveroprosentit. Myös veroluokat ovat samat kuin perintöverotuksessa. Erona on se, että lahjaveroa aletaan periä huomattavasti pienemmistä summista kuin perintöveroa. 4 000 euron lahjasta perintövero on 100 euroa. Ylimenevältä osalta vero on 7 prosenttia 16 999 euroon asti. 17 000 euron kohdalla vero on 1 010 euroa. Jokaisesta ylimenevästä eurosta vero on 10 prosenttia. 50 000 eurosta veroa peritään 4 310 euroa. Yli menevältä osalta veroprosentti on 13. Lahjavero on siis suurempi kuin perintövero. Silti lahjan antaminen voi olla keino pienentää tulevaa perintöveroa, sanoo Tuomikoski. Hänen mukaansa on kuitenkin tiedostettava, että lahjaveroa tarkastellaan kolmen vuoden jaksoissa. Toisin sanoen, lahjojen yhteismäärän tulee kolmen vuoden aikana jäädä alle 4 000 euron, jotta se olisi verotonta saajalleen. On siis edelleen syytä painottaa pitkäjänteisen suunnittelun merkitystä. Metsästä perintövero jopa kolme kertaa kasvukierron aikana Metsäomaisuuden kohdalla perintövero voi realisoitua helposti kolme kertaa puuston kasvukierron aikana. Jos metsän arvoksi perintöverotuksessa otetaan esimerkiksi 30 000 euroa, perintövero on 800 euroa kerralla. Kasvukierron aikana se kasvaa 2 400 euroon, mikäli sukupolvi vaihtuu kolme kertaa. Metsästä maksetaan siis 8 prosenttia perintöveroa sen omaisuusarvosta puuston kasvukierron aikana. Oletetaan vertailun vuoksi metsän arvoksi 70 000 euroa. Tässä tapauksessa perintövero on 4 800 euroa kerralla. Kasvukierron aikana perintöveroa menee yhteensä 14 400 euroa. Metsäomaisuudesta maksetaan siis veroa 20,6 prosenttia perintöveroa puuston kasvukierron aikana. Kysymys ei ole mistään vähäpätöisestä asiasta. Perintöverotus tulee aina metsäverotuksen lisäksi. Esimerkit perustuvat olettamukseen, että metsää on hoidettu pitkäjänteisesti, jolloin sen arvo pysyy suunnilleen samana vuodesta toiseen. Säästöhenkivakuutuksilla verosäästöä Eräs keino optimoida perintöverotusta ovat säästöhenkivakuutukset. Lasten ja lastenlasten kohdalla kuolemantapauskorvaus on 35 000 euroon asti verotonta. Aviopuolison saamista kuolemantapauskorvauksista puolet, vähintään 35 000 euroa, on verovapaata. MetsäRaha 3/2011 21 Älä unohda edunvalvontavaltuutusta Tuomikoski ottaa vielä puheeksi edunvalvontavaltuutuksen. Sen avulla voidaan varautua odottamattomaan toimintakyvyn menetykseen, olipa se tilapäistä tai pysyvää. Kyseessä on määrämuotoinen valtakirja, jossa valtuuttaja etukäteen valitsee henkilön tai henkilöt, joille valtuutus annetaan. Valtakirjan antaja voi edelleen määritellä, minkälaisissa asioissa valtuutettu voi häntä edustaa. Valtakirja voi osoittautua hyödylliseksi esimerkiksi silloin, jos metsä on lahjoitettu ja lahjan antaja on pidättänyt siihen elinikäisen hallintaoikeuden. Edunvalvontavaltuutettu voi käyttää hallintovaltuuksia, jos lahjan antaja sairauden vuoksi tai muusta syystä ei kykene niitä itse käyttämään. Valtakirjan antajan on oltava oikeustoimikelpoinen valtakirjaa laadittaessa. Tästä syystä tarvitaan kaksi yhtä aikaa läsnä olevaa todistajaa. Edunvalvontavaltuutus on siis varsin pitkälle testamentin kaltainen. Erona on se, että valtuutus tulee voimaan jo ennen kuolemaa. Edunvalvontavaltakirja tulee valtuutetun pyynnöstä vahvistaa maistraatissa, jotta se olisi pätevä. Edunvalvontavaltakirjan tulee lain mukaan olla määrämuotoinen. Jo tästä syystä Tuomikoski opastaa käyttämään asiantuntijaa apuna edunvalvontavaltakirjan laadinnassa. Testamentti voi olla esimerkiksi tämän kaltainen. Toisaalta kuitenkaan ei ole olemassa kahta täysin samanlaista testamenttia. Kahden todistajan yhtäaikainen läsnäolo on välttämätöntä. Heidän tehtävänsä on todeta testamentin jättäjän omakätinen allekirjoitus, oikeustoimikelpoisuus sekä se, että testamentti todella on allekirjoittajan tahdon mukainen. TESTAMENTTI Kaikki aikaisemmat testamenttimääräykseni peruuttaen minä, Matti Meikäläinen (000000-0000), ilmoitan täten viimeisenä tahtonani ja testamenttinani, että kuolemani jälkeen omaisuuteni on jaettava seuraavasti: Sisarenpoikani YY (000000-0000) saa täysin omistusoikeuksin omistamani kiinteistön Tila RN:o 1:11 Mallilan kunnan Mallilan kylässä. Sisarentyttäreni ZZ (000000-000) saa täysin omistusoikeuksin omistamani kiinteistön Metsä RN:o 22:2 Mallilan kunnan Mallilan kylässä. Sisarentyttäreni AA (000000-0000) ja BB (000000-0000) saavat täysin omistusoikeuksin ja yhtä suurin osuuksin omistamani Asunto Oy Taloyhtiö -nimisen asuntoosakeyhtiön osakkeet nrot 12345-67891, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa nro 1 (3 h+k, 80 m2) Mallilan kunnassa osoitteessa Mallitie 7 as 1, 00000 Mallila. Sisarentyttäreni AA:n rintaperilliset CC (000000-0000) ja DD (000000-0000) saavat kumpikin täysin omistusoikeuksin rahavaroistani tai muusta sijoitusvarallisuudestani yhdeksäntoistatuhattayhdeksänsataa (19.900,00) euroa. - Kaikki muu omaisuuteni, olkoonpa se minkä nimistä tai laatuista tahansa, menee täysin omistusoikeuksin sisarenpojalleni FF:lle (000000-0000). Perillisteni ja testamentinsaajieni aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta minulta testamentilla saatuun omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen tai sanotun omaisuuden tuottoon Mallilassa, 29. päivänä huhtikuuta 2011 Matti Meikäläinen eläkeläinen Mallipolku 1, 10100 Mallila Varta vasten kutsuttuina ja yhtä aikaa läsnä olevina todistamme, että Matti Meikäläinen, jonka henkilöllisyyden olemme todenneet, on tänään oikeustoimikelpoisena sekä vapaasta tahdostaan ilmoittanut edellä olevan sisältävän hänen viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja että hän on sen omakätisesti allekirjoittanut. Aika ja paikka edellä mainitut Leena Lakimies varatuomari, Mallila Aino Assistentti assistentti, Mallila 22 MetsäRaha 3/2011 Pohjolan metsävakuutus uudistui Myrskytuhoista nyt korvausta jopa 32 euroa kiintokuutiolta Pohjolan metsävakuutusturva laajenee. Metsänomistaja voi nyt valita metsävakuutuksen myrskytuhojen enimmäiskorvausmääräksi 14 ja 23 euron lisäksi myös 32 euroa/kiintokuutiometri. Paavo Tuovinen Myrskytuhokorvauksen enimmäisrajan nosto 32 euroon kiintokuutiometriltä on saanut asiakkailta erittäin hyvän vastaanoton, Sami Sinkkonen sanoo. udistus on saanut tuoreeltaan erittäin hyvän vastaanoton. ­ Hintaero pienempiin korvausmääriin on niin pieni, että nyt myydään lähes yksinomaan 32 euron korvausmäärää, Pohjola Vakuutuksen asiamies Sami Sinkkonen Turusta sanoo. Pohjola on ensimmäinen, joka nostaa korvausmahdollisuuden näin ylös. Kilpailijoilla ei ole tarjota vastaavaa tuotetta. ­ Asiakas saa korvausrajan nostolla aikaisempaa suuremman turvan. Eikä turva rajoitu vain korvaukseen metsän puista, vaan vakuutus korvaa myös odotusarvoa, jos ei-hakkuukypsä metsä vahingoittuu. Odotusarvokorvaus voi olla yli puolet korvaussummasta, Sinkkonen sanoo. Pohjolan enimmäiskorvausten suositukset eri-ikäisille metsille ovat: Nuorelle kasvatusmetsälle joko 23 euroa tai 32 euroa/kiintokuutio. Hakkuukypsälle tai hankalien tieyhteyksien päässä oleville metsälle 32 euroa ja taimikolle 14 euroa. U Pohjolan nousuvauhti jatkuu kovana Metsävakuutuskenttä on muuttunut nopeasti viime vuosina. Pohjola on nousemassa vauhdilla kohden markkinajohtajuutta myös metsävakuuttamisessa. Metsien vakuuttaminen on samalla lisääntynyt hyvää vauhtia. Pelkkää palovakuutusta ei juuri enää myydä ja Pohjola lunastaa pois vanhoja ainaismetsävakuutuksia, jotka eivät enää lainkaan riitä turvamaan metsäomaisuutta. ­ Ainaismetsävakuutukset yritetään saada pois markkinoilta, jotta metsänomistaja ei pety vahingon sattuessa, Sinkkonen sanoo. ­ Ihmiset ovat heränneet vakuuttamaan metsiään. Metsävakuutusten peitto kasvaa koko ajan, Sinkkonen sanoo. Metsien vakuuttamisessa ollaan silti vielä kaukana tilanteesta, jossa kaikki metsäomaisuus olisi turvattu vakuutuksella. Metsistä on vakuutettu vain noin puolet. MetsäRaha 3/2011 23 Alan parhaat keskittämisedut Pohjolan nousuun vakuutuskentässä vaikuttaa paljon se, että OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa alan parhaat keskittämisedut. Metsävakuutus tuo keskittämisetuja ja keskittämisedut pienentävät metsävakuutuksen kulua. ­ Metsävakuutus suhteessa metsän arvoon on todella edullinen ja metsävakuutuksella saa luotettavan turvan, Sinkkonen sanoo. ­ Ilmastomme on muuttumassa. Kovat myrskyt ovat yleistyneet. Vakuutusturva kannattaa pitää ajan tasalla. Ei kannata luottaa siihen, että ei minulle mitään satu eikä myöskään jättää välinpitämättömyyttään vakuutusta ottamatta, Sinkkonen sanoo. Metsävakuutuksen ottaminen, muuttaminen tai päivittäminen on helppoa, yhteydenotto Pohjolaan riittää. Vakuutusta tehtäessä tarvitsee tietää vain metsäpalstan rekisterinumero ja metsän pinta-ala. Metsätaloussuunnitelma voi pienentää vakuutusmaksua, mutta sen puute ei estä vakuutuksen tekoa, Sinkkonen sanoo. ista Tark hingot räva myy etsänomistajan on talven jälkeen syytä tarkistaa, onko metsissä myyrä- tai lumituhoja. Erityisesti Pohjois-Suomessa arvioidaan olevan pahoja myyrävahinkoja, kehittämispäällikkö Matti Roms Pohjola Vakuutus Oy:stä sanoo. Jos metsästä löytyy vahinkoja ja metsänomistajalla on Pohjolan metsävakuutus, vahingoista kannattaa tehdä vahinkoilmoitus. Helpoin ja nopein tapa ilmoittaa vahingoista on tehdä vahinkoilmoitus netissä osoitteessa www.pohjola. fi. Vahinkoilmoitus löytyy sivuilta kohdasta henkilöasiakkaat/vahingot/omaisuusvahingot/metsävahinko. Vahinkoilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse. Pohjola pyytää vahinkoilmoituksen perusteella joko metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen asiantuntijaa arvioimaan vahingot. Pohjola maksaa tämän vahinkoarvion, Roms sanoo. Pohjola korvaa myyrävahingot, kun metsänomistajalla on Pohjolan laaja metsävakuutus. Lumivahinkojen arvioinnissa menettely on sama kuin myyrävahingoissa. Lumivahinkoilmoituksia on Romsin mukaan tullut tänä keväänä vähän, selvästi pelättyä vähemmän. M Vastavalo.fi Ryppyotsaisuudesta toiminnanjohtaja Eija valliusta ja pankinjohtaja Tarja Mikkolaa ei voi syyttää, vaikka rouvat ovatkin lähteneet päättäväisin mielin auttamaan metsänomistajia monimutkaisissa sukupolvenvaihdosasioissa. 24 MetsäRaha 3/2011 Paavo Tuovinen Hämäläiset taistoon metsätilojen pirstoutumisten lopettamiseksi Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä on vuoden alussa aloitettu väkevä taistelu metsätilojen omistusjärjestelyjen aikaistamiseksi ja samalla metsätilojen pirstoutumisten vähentämiseksi. Tarkoitus on näyttää mallia muulle Suomelle. ilojen pirstoutumisessa menetetään metsätalouden kannalta järkevä toiminnallisuus. Mitä pienempi metsätila, sitä pienempi merkitys tilalla yleensä on metsäomistajan tulojen muodostumisen kannalta, sanoo Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija vallius. Taloudellisesti täysin metsästä riippuvaisia metsänomistajia on Valliuksen mukaan enää 16 prosenttia. Pienillä, alle 10 hehtaarin metsätiloilla puukauppoja tehdään aika harvoin ja hakattavat puumäärät ovat selvästi keskimääräistä pienempiä. ­ Enintään 10 hehtaarin tiloilla metsästä saatavat vuotuiset tulot ovat 3 prosentin luokkaa metsänomistajatalouden kokonaistuloista. Metsätiloilla onkin yhä useammin merkitystä sivutulojen lähteenä, Vallius sanoo. Hänen mielestään 50 hehtaarin keskimääräinen tilakoko vuoteen 2050 mennessä on oikean suuntainen, mutta haasteellinen tavoite. Kanta-Hämeessä metsätilojen keskikoko on nyt 32 hehtaaria. Kanta-Hämeessä enintään 10 hehtaarin metsätilojen osuus on 30 prosenttia. Yli sadan hehtaarin tilojen osuus jää viiteen prosenttiin. Loput 65 prosenttia sijoittuvat näiden väliin. Valliuksen mukaan pirstoutuminen on jatkunut kauan niin Kanta-Hämeessä kuin muuallakin Suomessa. Vuodesta 1930 metsätilojen määrä on Suomessa lähes kaksinkertaistunut noin 345 000 tilaan. T · luovutusvoittovero myytäessä ulkopuolisille · tunnearvot, halu kiinnittyä lapsuuden kotiin · uudet arvot, metsäomaisuudelta ei aina odotetakaan taloudellista tuottoa Listaan voisi lisätä tiedon puutteen vaihtoehtoisten sijoitusten tuottomahdollisuuksista. Toinen metsänomistukseen liittyvä ongelma on metsänomistajien ikääntyminen. Kanta-Hämeessäkin puolet metsänomistajista on yli 60-vuotiaita. Osaamista ja malttia iäkkäillä ihmisillä toki on, mutta rahantarve ja halu hyödyntää metsiä optimaalisesti ovat nuoremmilla. Iäkkäiden metsänomistajien metsät tuppaavat vanhenemaan, metsänhoidollinen tila ja pääoman tuotto heikkenemään. ­ Koska metsäomistajien jälkeläisetkin eläköityvät nopeasti, olisi monessa tapauksessa järkevää siirtää metsätilan omistus kokonaan yhden sukupolven yli, toteaa Vallius. Koulutuksen piiriin Kanta-Hämeessä noin 700 henkilöä Mutta mitä alueen toimijoiden Hämäläiset metsät sukupolvelta toiselle -hanke voi kehitykselle tehdä? Koulutusta, neuvontaa ja konkreettista apua omistusjärjestelyihin, Vallius vastaa. Kahden seuraavan vuoden tavoitteet Kanta-Hämeessä ovat selvät: · koulutuksen piiriin noin 700 metsänomistajaa · ainakin kaksi uutta yhteismetsää · parikymmentä tilaa osakkaiksi nykyisiin yhteismetsiin · 120 kuolinpesää purkuun Valliuksen mukaan kehityksen muuttamiseen metsänomistajat tarvitsevat tietoa omistussuhteiden muutosvaihtoehdoista, mutta myös selkeitä taloudellisia porkkanoita mukaan lukien metsätiloja koskevan perintö- ja lahjaverouudistuksen. Metsänomistajat olisi saatava ajattelemaan metsänomistusta elinkeinona, taloudellisena toimintana. Pankinjohtaja Tarja Mikkola Janakkalan Osuuspankista muistuttaa, että pirstoutuminen helposti jatkuu, jollei ratkaisuihin päästä omistajan eläessä. ­ Aikaiset ratkaisut estävät pirstoutumista, hän sanoo. Päijät- ja Kanta-Hämeen alueiden Osuuspankit ja Pohjola Vakuutus ovat mukana hankkeessa sekä rahoittajana että toimijana. Osuuspankeissa on vankka asiantuntemus metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja kauppojen hoitoon ja Pohjolalla metsäomaisuuden turvaamisessa. Kun toimeen tartutaan, niin homma hoidetaan Osuuspankissa. Moni luulee pienenkin metsätilan olevan tuottava sijoitus Vallius konkretisoi pienen metsätilan ongelmia: ­ Puunmyyntituloja saadaan harvoin ja epäsäännöllisesti. Jos puuston rakenne on epäsuotuisa eli puusto muodostuu pääosin taimikoista ja nuorista metsistä, saattaa hehtaarin, parin päätehakkuun jälkeen seuraavaa joutua odottamaan vuosikymmeniä ja välissä ehtii isäntäkin vaihtua ainakin kerran. Harvennushakkuissa myytävän puun määrä saattaa jäädä kymmeniin motteihin hehtaarilta, päätehakkuussa kertymä voi olla hyvässä lykyssä 400 mottia. Pieniä puueriä on vaikeampi myydä, hinta on usein halvempi ja korjuukaluston kuljettelu pienien puuerien hakkuisiin on kallista. Tämä vaikuttaa vääjäämättä metsästä saataviin tuloihin ja kokonaiskannattavuuteen. vallius listaa pirstoutumiskehityksen syitä: · väärät luulot metsäomaisuuden tuotoista ­ hoitamaton ja hakkaamaton metsä ei tuota, metsäpalstan arvo laskee · tiedon puute eri sukupolvenvaihdosvaihtoehtojen veroseuraamuksista MetsäRaha 3/2011 25 Työryhmältä toimenpide-esityksiä tilakoon kasvattamiseksi M etsätilojen koon ja rakenteen kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti maaliskuun alussa raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Laajapohjainen työryhmä oli esityksissään yksimielinen. Työryhmän raporttia hyödynnetään hallitusohjelman laadinnassa. Tärkeimpänä toimenpiteenä esitettiin perintö- ja lahjaveron huojennusta metsätiloille samalla tavoin kuin maatiloilla ja yrityksissä on mahdollista. Huojennuksen voisi saada tietyn kokoiset metsätilat, joita ei sukupolvenvaihdoksen yhteydessä jaettaisi. Tällä pyritään pitämään metsätilat isompina kokonaisuuksina. Metsätilojen tarjonnan lisäämiseksi ja tilakoon kasvattamiseksi työryhmä ehdotti myös luovutusvoittoverohuojennuksen käyttöönottoa maa- ja metsätalouskiinteistöjen kaupassa. Metsätilasta luopuva maksaisi nykyistä vähemmän veroa myydessään tilaa, minkä arvioidaan lisäävän kiinnostusta myydä metsätiloja. Työryhmä esitti myös tilusjärjestelyitä parantamaan tilarakennetta erityisesti alueilla, joilla esiintyy kapeita nauhamaisia tiloja. Lisäksi esitettiin toimenpiteitä yhteismetsien laajentumiseksi ja hallinnon keventämiseksi. Metsähallituksen metsiä esitettiin käytettäväksi 5 000 ­ 10 000 hehtaaria uusien yhteismetsienperustamiseen. Metsähallituksen metsät toimisivat uusien yhteismetsien "siemenenä", joihin muut voisivat liittää omia metsiään. Muita esitettyjä toimenpiteitä olivat kuolinpesien kannusteet metsätilojen siirtämiseksi yhdelle omistajalle tai muuttamaan tilat verotusyhtymiksi tai yhteismetsiksi. Lisäksi esitettiin varauksien ja metsävähennyksen myöntämistä tietyin edellytyksin yhtiömuotoiselle metsänomistukselle sekä metsänvuokrauksen kehittämistä. 26 MetsäRaha 3/2011 Katja Konga Paavo Tuovinen Päijät-Hämeen mhy siirtyi e-laskuihin Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys siirtyi huhtikuussa ensimmäisenä metsänhoitoyhdistyksenä sähköisiin laskuihin eli e-laskuihin. Kaikki yhdistyksen myyntilaskut lähtevät sähköisinä. Verkko-operaattorina on osuuspankki. ä delläkävijä näyttä sa E s allia e-laskutukse m peraattorilta verkko-osoitteelliset laskut jatkavat matkaansa sähköisinä vastaanottajien verkkopankkeihin. Verkko-osoitteettomat laskut menevät tulostuspalveluun, jossa ne tulostetaan paperilaskuiksi ja postitetaan laskujen saajille. Yhdistys lähettää vuosittain lähes 5 000 laskua. Eniten laskuja lähtee touko-heinäkuussa, noin 40 prosenttia laskujen määrästä. Sähköiseen laskutukseen siirtyminen helpottaa merkittävästi tämän ruuhkan hoitamista, kun laskujen tulostus, kuoritus ja postitus jäävät pois. ­ Sähköinen lasku on paperilaskua huomattavasti edullisempi. Kun pääosa laskuista menee sähköisinä, säästö on tuhansia euroja vuodessa, hallintopäällikkö Seppo Sorjonen arvioi. Säästön kertyminen riippuu nyt metsänomistajista, miten nopeasti he siirtyvät ottamaan vastaan sähköisiä laskuja. ­ Osa metsänomistajista haluaa ehdottomasti jo nyt laskunsa verkkolaskuna, koska laskujen maksu ja säilytys verkkopankissa on helppoa. Metsänomistajat ovat kuitenkin keskimäärin melko iäkkäitä ja kaikkien siirtymiseen sähköisten laskujen vastaanottoon menee vielä useita vuosia, Sorjonen sanoo. O ­ Silloin kuluttajat tulevat kysymään e-laskuja enemmän kuin niitä on tarjolla. Yritysten on hyvä ottaa tämä huomioon, Kangas sanoo. Osuuspankeissa on 1,5 miljoonaa asiakasta, jotka voivat ottaa halutessaan ottaa e-laskun käyttöön. Nyt osuuspankkien asiakkaista parikymmentä prosenttia käyttää jo e-laskua. Yhä useampi haluaa ostaa metsää. Harva haluaa luopua metsästään. Pakko uskoa, että METSÄN OMISTAMINEN KANNATTAA. OP-verkkopankki ehdottaa e-laskua Sysmän Osuuspankin toimitusjohtaja Sakari Kankaan mukaan Päijät-Hämeen siirtyminen e-laskutukseen sujui hyvin. ­ He testasivat e-laskua varovasti pienellä aineistolla ja ottivat sen sitten käyttöön, Kangas sanoo. Osuuspankki osallistuu monin tavoin e-laskujen markkinointiin metsänomistajille. Yksi tapa on se, että paperilaskua verkkopankissa maksettaessa maksajalle tarjotaan mahdollisuutta ottaa seuraava lasku vastaan e-laskuna. Pankin järjestelmä huolehtii muutoksen toteutuksesta. ­ E-laskua voi kokeilla hyväksymällä seuraavan laskun tulon e-laskuna. Jos sitten laskua maksaessaan ei tykkää siitä, niin laskut voi yhtä helposti palauttaa paperilaskuiksi, Kangas sanoo. Metsänomistajan ei tarvitse olla huolissaan laskun hukkumisesta verkkopankin syövereihin. Saapuvasta laskusta saa maksuttoman ilmoituksen sähköpostiinsa. Ilmoitus laskusta näkyy myös verkkopankin kirjautumissivulla. Halutessaan laskusta saa ilmoituksen myös kännykkäänsä, tosin maksullisena. Helpoin tapa hoitaa laskut on liittää e-laskuun automaattinen maksaminen. Tällöin lasku maksetaan tililtä automaattisesti eräpäivänä. E-lasku on suoraveloitustakin kätevämpi, koska laskun summaa, eräpäivää ja maksutiliä voi muuttaa ja laskun voi maksaa vaikka kahdessa osassa eri tileiltä, myös Visa-tililtä. Kangas uskoo e-laskujen lyövän itsensä läpi viimeistään vuonna 2013, jolloin nykyinen suoraveloitus muuttuu SEPAsuoraveloitukseksi. Katja Konga MetsäRaha 3/2011 27 assa Nuoret seuraam perinnetyönäy töstä. nuoret metsäopissa kurun metsäpäivässä Hannu Tuovinen Lähes 250 Ylöjärven kahdeksasluokkalaista osallistui nyt kolmannen kerran järjestettyyn Metsästä ammatti ­tapahtumaan Kurussa toukokuun lopulla. Työnäytösten lomassa nautittiin lihasoppaa, leipää ja mehua sekä juotiin nokipannuissa keitetyt kahvit. apahtuman pyrkimyksenä on herättää nuorissa kiinnostus metsää ja mahdollista metsäammattia kohtaan. ­ Moni kurulainen saa elantonsa metsästä. Metsäammattilaiset koetaan Kurussa tärkeiksi, sanoo toimitusjohtaja Marja-Leena Siuro Kurun Osuuspankista. Tapahtuman järjesti Kurun Lions club. Mukana ovat myös Metsäliitto, Kurun Osuuspankki ja Hämeen 4h piiri. ­ Metsä on kurulaisille tärkeä asia. Myös paikallisuus ja erityisesti paikalliset nuoret ovat meille tärkeä asia. Metsäpäivässä nämä kaikki saadaan yhdistettyä, yksi Lions clubin jäsen perusteli tapahtumaa. Kurun metsäoppilaitokseen pyrkivien määrä on lisääntynyt. Osasyynä tähän saattaa olla Metsästä ammatti -tapahtuma. T Tietoa ja toimintaa Nuoret kiersivät metsäradan, jonka varrella oli erilaisia rasteja. Rasteilla metsäalan ammattilaiset esittelivät omaa työnkuvaansa sekä työssä tarvittavia työkaluja ja koneita. ­ Opittiin metsänhoidon vaiheita. Se ei olekaan vain niin, että mennään metsään ja kaadetaan puu, Heini Turunen kuvaili päivän oppeja. Nuoret pääsivät myös istuttamaan kuusentaimia pottiputken avulla. Päivään kuului myös vierailu koneosastolle, jossa oli nähtävillä monenlaisia metsäkoneita. Koneosastolla oli metsäkonesimulaattoreita, joita oppilaat pääsivät kokeilemaan. Nuorten ehdoilla Metsäpäivä oli aikataulutettu erinomaisesti. Ryhmien ei tarvinnut ryntäillä rastilta toiselle, vaan oppilailla oli paljon aikaa kysyä heitä itseään kiinnostavia kysymyksiä metsäalan ammattilaisilta. Oppilaat olivat ilmeisen tyytyväisiä päästessään luokkahuoneesta aurinkoiseen ulkoilmaan. Monet vaikuttivat myös olevan aidosti kiinnostuneita päivän aiheesta. t tästä ovat tykännee arvioi. vanhempansa s heidän Osuuspankista Nuoret ja myö na Siuro Kurun , Marja-Lee tapahtumasta 28 MetsäRaha 3/2011 Opettele tekemään HYVÄ VIHTA Toukokuussa tehty vihta on vielä hiukan hento, paras vihdantekoaika on kesäkuun lopussa. Kuvan vihta on tekijänsä ensimmäinen. Vihtominen tai vastominen on monelle suomalaiselle tärkeä osa sauna-perinnettä. Vihdan pystyy tekemään kuka vain, mutta hyvän vihdan tekemiseen vaaditaan jo hiukan tietoa ja taitoa. Hannu Tuovinen ihtaan tarvitaan sopivassa lehdessä olevia koivun oksia. Sidoksen tekemiseen suositellaan hieskoivua, koska sen oksat ovat rauduskoivua taipuisampia. Itse vihta kannattaa kuitenkin koota rauduskoivun oksista, sillä sen lehti on hieskoivun lehteä kestävämpi. Sopivin aika vihdan teolle on kesäkuun lopulla. Sidosvitsaksen tulisi olla noin metrin mittainen varpu, mutta myös suora ja vähälehtinen oksa soveltuu sidosvitsakseksi. Sidosvitsas puhdistetaan ensin lehdistä ja pienemmistä oksista. Oksia ei kuitenkaan saa repiä irti, vaan ne tulee irrottaa puukolla, jotta vitsas ei vaurioidu. Lehdetön ja oksaton varpu tai oksa kuoritaan vetämällä sitä puukon terää vasten polven päällä. Vitsas notkeutetaan kiertämällä. Tyvipään voi laittaa vaikka jalan alle. Kiertäminen aloitetaan latvasta. Tyvestä jätetään kiertämättä noin 8 senttiä. V Turunen ta (vas.) ja Heini Sanna Poskipar olleen paras n istuttamisen sanoivat taimie osa päivää. raskaita i näytillä myös Tapahtumassa ol metsäkoneita. Pehmeä vihta syntyy runsaslehtisistä oksista Vihdan oksien tulisi olla noin puolimetriä pitkiä ja runsaslehtisiä, jotta vihta hivelisi pehmeästi ihoa. Oksat ladotaan päällekkäin nurja puoli ulospäin, kunnes oksia on noin puolet vihdan koosta. Kun oksia on ladottu tarpeeksi, käännetään vihta ympä- in Nuorille tarjotti via. aitoa pannukah ri ja ladotaan loput oksat toiselta puolelta nytkin nurja puoli ulospäin. Kun vihta on ladottu sopivan kokoiseksi, otetaan valmiiksi notkistettu sidosvitsas ja työnnetään sen teroitettu tyvipää kädensijan läpi heti lehtiosan alapuolelta. Sidosvitsaksen latvaosaa tulisi jäädä parikymmentä senttiä kädensijan ulkopuolelle. Tämä osa taivutetaan kämmenen alle oksien suuntaisesti kohti vihdan tyviosaa. Kierteillä oleva sidosvitsas kierretään kädensijan ympäri kahdesti. Tyvipää pujotetaan molempien kierrosten alitse. Syntynyt solmu kiristetään tiukkaan. Sidosvitsa pujotetaan uudelleen kädensijan lävitse kymmenen senttiä alempaa kuin edellinen sidos. Sidosvitsa pyöräytetään kädensijan ympäri kerran ja laitetaan taas itsensä alitse solmuun. Vielä tiukka kiristys, ja sidos on valmis. Jäljelle jääneestä pätkästä voi tehdä ripustuslenkin tai leikata sen pois. Ensin täytyy kuitenkin tasata vihdan tyvipää puukon kanssa. Lopuksi kädensija siistitään puukolla. Saunassa vihta pidetään viileässä vedessä. Sitä ei saa laittaa kuumaan veteen, kiukaalle tai kuumalle lauteelle. Vihdat voidaan säilöä talvea varten pakastamalla tai kuivaamalla. Lähde: Suomen Saunaseura ry. MetsäRaha 3/2011 29 MITÄ METSÄLLESI KUULUU? Virkistävän viikonloppuloman yhteydessä on tarjolla ajankohtaisia luentoja. Lauantaina on valittavissa kaksi retkivaihtoehtoa. Matkan aikana on mahdollisuus henkilökohtaisiin keskusteluihin OP-Pohjolan ja UPM:n asiantuntijoiden kanssa. Aiheina ovat: · metsänvakuuttaminen · sijoittaminenjametsätilanomistajan- vaihdokset · metsänhoitojametsäpalvelut · metsäomaisuudenhoito Varaa keskusteluaika matkaa varatessa. Katso tarkemmat keskusteluajat www.op.fi/metsa . Aikoja on rajoitetusti ja ne varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. RETKI metsäkohteille Limbaziin ja Strenciin LAUANTAINA 17.9. Metsäretkellä tutustumme latvialaiseen metsäalan yritykseen Pata AB:een. Yhtiö on perustettu vuonna 1999 ja sen tytäryhtiöt ovat toimineet metsäalalla jo vuodesta 1944. Pata AB on yksi suurimmista yksityisistä metsänomistajista Latviassa. Yhtiö tarjoaa laaja-alaisesti metsänhoitopalveluita metsänuudistamisesta puunkorjuuseen sekä kuljetuspalveluita Baltian maissa. Se on harjoittanut omaa sahaustoimintaa vuodesta 2008. Retkemme suuntautuu aluksi noin tunnin ajomatkan päähän Limbaziin, jossa tutustumme metsänviljelyyn. Seuraava vierailukohde on hakkuutyömaa Strenchissa. Retken aikana on mahdollisuus keskustella paikallisten asiantuntijoiden kanssa metsänuudistamiseen ja metsänhoitoon liittyvistä asioista. Päivän aikana nautimme lounaan. Retken kesto on n. 8 tuntia. RETKI Riika, Jurmala sekä urkukonsertti LAUANTAINA 17.9. Opastettu retki alkaa tutustumalla Riian keskustaan ja sen päänähtävyyksiin, mm kuuluisaan Jugend- ja ArtNouveau tyylisuunnan rakennusalueeseen. Matka jatkuu kauniiseen rantakaupunki Jurmalaan, jossa näemme 33 km pitkän hiekkarannan lisäksi mm luksusluokan kesäasuntoja, joista osa rakennettu 1930- ja 20-luvuilla. Bussikierroksen jälkeen mahdollisuus omatoimiseen kävelyyn ranta-alueella sekä Jomas-kävelykadulla ennen lounasta Jurmalan Kylpylä hotellilla. Lounaan jälkeen ajo Riikaan ja kävelykierros Riian Vanhassa kaupungissa. Retki päättyy Riian Tuomiokirkkoon, jossa 20 minuutin urkukonsertti. Riian Tuomiokirkossa on yhdet maailman isoimmat urut. Retken kesto on n. 7 tuntia. Metsämatka Riikaan perjantai 16.9. ­ sunnuntai 18.9.2011 Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden väkiluvultaan suurin kaupunki. Riiassa sekoittuvat mielenkiintoisella tavalla latvialaiset, saksalaiset ja venäläiset vaikutteet. Riialla on monta lempinimeä: pikku-Pariisi, pohjoisen Pariisi ja Baltian Praha. Riika tarjoaa monipuolisesti koettavaa: historiallinen vanhakaupunki, eloisa kahvilakulttuuri, lukuisat museot ja galleriat, pienet putiikit ja ostoskeskukset. Majoitumme Riiassa hotelli Radisson Blu Latvijaan, joka sijaitsee kaupungin ostosalueen sydämessä, 400 metrin päässä vanhasta kaupungista. Matkan hinta sisältää ohjelmapaketin lisäksi kaikki ruokailut. Metsäkeskuksen asiantuntijat ovat myös mukana matkalla. MATKAN AIKATAULU Meno pe 16.9 klo 11.30 Helsinki­Tallinna Viking XPRS. Saapuminen Tallinnaan klo 14.00. Paluu su 18.9 klo 16.30 Tallinna­Helsinki Viking XPRS. Saapuminen Helsinkiin klo 19.00. MATKAN HINTA (Hinnat/henkilö) 412 ¤/henkilö, kahden hengen huoneessa 532 ¤/henkilö, yhden hengen huoneessa Laskuun lisätään 14 ¤ laskutusmaksu/lasku Hintaan sisältyy/hlö · Luennot ja henkilökohtaiset keskustelut asiantuntijoiden kanssa · Lauantain retki ohjelmineen ja ruokailuineen. Ilmoita matkaa varatessasi haluamasi retkivaihtoehto · Laivamatka Viking Linen XPRS laivalla Helsingistä Tallinnaan ja takaisin · Bistro buffet meno/paluu laivalla, ruokajuomineen · Välipala bussimatkalla Tallinna­Riika ja Riika­Tallinna · Hotelliyöpyminen valitussa huonetyypissä aamiaisineen, kaksi vuorokautta · Illallinen hotellilla sekä perjantaina että lauantaina, sisältäen lasillisen viiniä. Kotimaan bussikuljetusten hinta riippuu matkasta ja lisätään paketin hintaan. Reitit ohessa. Samat bussit ovat mukana koko matkan ajan. Suomen kansalaisten osalta matkustusasiakirjana käy passin lisäksi kuvallinen, 1.3.1999 jälkeen myönnetty henkilökortti. Passi on kuitenkin aina suositeltavin vaihtoehto. Matka on metsäohjelman osalta verotuksessa vähennyskelpoinen. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Kaleva Travel. Sähköiset ilmoittautumiset www.op.fi/metsa, Kaleva Travel puh. 020 561 5389, sähköposti metsamatka@kalevatravel.fi. Ilmoittautuneille toimitetaan tarkka ohjelma postitse syyskuussa. Bussireitit 1 Ajat ovat lähtöaikoja pysäkeiltä. Kuljetuksen hintaan sisältyy aikatauluun merkityt kahvit meno/paluu. 3 4 Lähtöaika 2:50 3:30 3:55 4:15 4:40 5:05 5:20 06:10-06:50 6:50 7:10 8:15 9:00 10:30 Reitti 1 Vaasa, linja-autoasema Pirttikylä, Neste, pirttilinna Närpiö, Teboil Lappfjärd, motelli Merikarvia, Merikievari Söörmakku, Teboil Pori, linja-autoasema Kahvit, meno/paluu Rauma, ABC Kortela Laitila, Shell Turku, linja-autoasema Salo, ABC Piihovi Helsinki, Katajanokan terminaali Hinnat/hlö 70 ¤ 65 ¤ 65 ¤ 60 ¤ 60 ¤ 60 ¤ 60 ¤ 50 ¤ 50 ¤ 50 ¤ 45 ¤ 1 2 5 2 Lähtöaika 2:00 2:30 3:20 3:45 4:00 4:20 5:00 05:50-06:40 6:40 7:10 7:30 7:55 8:10 8:30 8:40 8:55 9:10 9:45 10:30 Reitti 2 Hinnat/hlö 70 ¤ 70 ¤ 70 ¤ 70 ¤ 65 ¤ 65 ¤ 65 ¤ 60 ¤ 60 ¤ 55 ¤ 55 ¤ 55 ¤ 50 ¤ 50 ¤ 45 ¤ 45 ¤ 45 ¤ Kokkola, linja-autoasema Edsevö, Hotelli Polaris Alahärmä, Neste Kauhava matkahuolto Lapua, Shell huoltoasema, 19-tien varrella Seinäjoki, linja-autoasema Jalasjärvi, ABC Wisiitti Kahvit, meno/paluu Parkano, Shell Ikaalinen, Neste Hämeenkyrö, S-market Ylöjärvi, Shell piha Tampere, linja-autoasema Teboil Pirkanhovi Toijala ABC Iittala, moottoritien pikavuoropysäki Hämeenlinna, Wetterhoffinkatu Hyvinkää, ABC piha Helsinki, Katajanokka 3:00 3:20 3:30 3:45 3:55 4:10 4:15 4:25 5:10 5:25 5:45 6:20 6:30 6:40 07:00-07:30 7:30 8:00 8:30 9:00 9:15 9:20 10:30 Alapitkä, pikavuoropysäkki Siilinjärvi, linja-autoasema Vuorela, ramppi pikavuorppysäkki Kuopio, linja-autoasema Pitkälahti ABC Paukarlahti, pikavuoropysäkki Oravikoski, pikavyoropysäkki Leppävirta, Unnukka Varkaus ABC Joroinen TB Juva ABC Mikkeli Lääninhallitus Otava, pikavuoropysäkki Uutela, pikavuoropysäkki Kahvit, meno/paluu Kuortti ABC Heinola, tori Lahti, linja-autoasema Tuuliharja, Neste Mäntsälä, Shell Mäntsälä, linja-autoasema Helsinki, Katajanokka 75 ¤ 75 ¤ 75 ¤ 75 ¤ 75 ¤ 70 ¤ 70 ¤ 70 ¤ 70 ¤ 65 ¤ 65 ¤ 60 ¤ 60 ¤ 60 ¤ 50 ¤ 50 ¤ 50 ¤ 50 ¤ 45 ¤ 45 ¤ 3 Lähtöaika 23:00 23:15 23:45 0:15 0:45 1:15 2:30 2:50 3:35 3:45 4:15 4:40 4:55 5:10 5:35 05:50-06:20 6:20 7:00 7:35 8:00 10:30 Reitti 3 Oulu, linja-autoasema Kempele, pikavuoropysäkki Rantsila, linja-autoasema Pulkkila ABC Kärsämäki, matkahuolto Haapajärvi, linja-autoasema Pihtipudas, Shell Viitasaari, linja-autoasema Äänekoski, linja-autoasema Suolahti, linja-autoasema Laukaa, linja-autoasema Jyväskylä, matkakeskus Muurame, Shell Korpilahti, linja-autoasema Jämsänkoski, linja-autoasema Kahvit, meno/paluu Jämsä, Shell Kuhmoinen,Neste Padasjoki ABC Vääksy, linja-autoasema Helsinki, Katajanokka Hinnat/hlö 85 ¤ 85 ¤ 85 ¤ 85 ¤ 80 ¤ 80 ¤ 80 ¤ 75 ¤ 75 ¤ 75 ¤ 70 ¤ 70 ¤ 70 ¤ 65 ¤ 65 ¤ 55 ¤ 55 ¤ 50 ¤ 50 ¤ 5 Lähtöaika 2:30 2:35 2:50 3:00 3:15 3:30 3:50 4:10 4:20 4:30 4:50 5:15 5:20 5:35 05:45-06:30 6:30 6:40 6:50 6:55 7:00 7:20 7:25 8:05 8:20 8:30 8:55 9:15 9:30 9:45 10:30 Reitti 5 Hinnat/hlö 70 ¤ 70 ¤ 70 ¤ 70 ¤ 65 ¤ 65 ¤ 65 ¤ 65 ¤ 65 ¤ 65 ¤ 65 ¤ 60 ¤ 60 ¤ 60 ¤ 55 ¤ 55 ¤ 55 ¤ 55 ¤ 55 ¤ 55 ¤ 55 ¤ 50 ¤ 50 ¤ 50 ¤ 50 ¤ 45 ¤ 45 ¤ 45 ¤ 4 Lähtöaika 1:20 1:40 2:00 2:30 2:50 Reitti 4 Kajaani, linja-autoasema Mainua / Pyhäntä th Sukeva Neste Iisalmi, linja-autoasema Lapinlahti, Matin ja Liisan as. Hinnat/hlö 80 ¤ 80 ¤ 80 ¤ 75 ¤ 75 ¤ Joensuu, Siltakatu turistipysäkki Joensuu, matkahuolto Reijola ST1 piha Honkavaara ST1 piha Onkamo TH Tolosenmäki, Neste Keasälahti, Pivanka Saari, SEO piha Särkisalmi, ABC Parikkala, rautatieasema Simpele TB Vuoksenniska ABC Imatra keskusliikenneasema Joutseno, linja-autoasema Kahvit, meno/paluu Viipurinportti ABC Lauritsala, pikavuoropysäkki Lappeenranta, Peltolankadun pysäkki Kourula, pikavuoropysäkki Sammonlahti, pikavuoropysäkki Luumäki motelli Taavetti, Pitkä Shell Kouvola, linja-autoasema, tilausajolaituri Kuusankoski, tilausajojen lähtöpaikka Koria ABC Pukaron Paroni Liljendahl Shell Kuninkaantien ABC Porvoo, linja-autoasema Helsinki, Katajanokka Kuvassa tyytyväinen metsänomistaja. Metsä on tuottanut hyvinvointia suomalaisille jo vuosisatojen ajan. Stora Enso kehittää jatkuvasti uusia tapoja hyödyntää tätä uusiutuvaa raaka-ainetta. Älykkäät pakkaukset, moderni puurakentaminen ja kestävän kehityksen korostaminen varmistavat, että Stora Enso on jatkossakin suomalaisten metsänomistajien luottokumppani. Tutustu uuden Tähtiasiakasohjelmamme etuihin ja aloita elämäsi vaivattomin puukauppa soittamalla numeroon 020 46 1478. www.storaensometsa.fi