OP-POH JOL A-R Y HM Ä N M A A- JA ME TS Ä L EH T I 5 · 2013 UUSIUTUVA METSÄLAKI Millainen käsittelytapa sopii metsääsi? RISKIENHALLINTA Metsävakuutuksen voi räätälöidä RIITTÄVÄ ANNOS TUNTI VIIKOSSA Professori Liisa Tyrväinen: metsä antaa terveyttä Metsämaan hinnassa 20 vuotta nousua Testamentti turvaa läheisten asemaa 5 · 2013 OP-POHJOL A-RYHMÄN MA A- JA ME TS ÄLEHTI 40. V UOSIKERTA ILMEST Y Y 6 KERTA A V UODESSA : 3 MA ATALOUSTEEMA A (KULTA J Y VÄ) JA 3 ME TSÄTEEMA A (ME TSÄR AHA). ILMEST Y MISPÄIVÄ 7.10. 20 13 Julkaisija OP-Pohjola Osk www.op.fi etunimi.sukunimi@op.fi Metsä on monipuolinen sijoitus Päätoimittaja Heli Jimenez Toimituspäällikkö Eija Vuorijärvi-Ketola M Työryhmä Metsäraha-teema: Ari Kakkori, Panu Kallio, Tuija Linjakumpu, Tarja Mikkola, Teppo Pöllänen, Reijo Särkkä, Raija Tahvanainen, Tapio Tilli ja Tarja Väisänen Kustantaja Alma 360 www.alma360.fi etunimi.sukunimi@alma360.fi Toimitus Anne Penttilä (tuottaja), Diana Törnroos, Merja Mäkelä, Miikka Tikka, Katri Nietosjärvi, Anna Keski-Kohtamäki Mediamyynti Alma 360 Asiakkuusjohtaja Tuire Sillanpää Ilmoitusaineistot: www.astehelsinki.fi/ilmoitukset Repro Aste Helsinki Oy Paino PunaMusta Oy, Tampere, 2013 Kannen kuva Juuso Noronkoski ISSN 0788-8511 Aikakauslehtien Liiton jäsen Tilaukset omaan Osuuspankkiin. Osoitteenmuutokset välittyvät automaattisesti Väestörekisterikeskuksesta kuukauden kuluessa. Lehden peruutus tulee ilmoittaa omaan Osuuspankkiin tai Osuuspankin puhelinpalveluun 01000500. Lehti ei vastaa toimitukseen tilaamatta lähetettyjen juttujen ja kuvien palauttamisesta. Osoitelähteet: Osuuspankki, PL 308, 00101 Helsinki. Seuraava Kultajyvä ilmestyy 18.11.2013 ja Metsäraha 13.1.2014. etsäsektori on ollut meille suomalaisille perinteisesti merkittävä sijoituskohde. Valtaosa maamme metsistä on yksityisomistuksessa. Se jakautuu noin 700 000 ihmiselle. Keskimäärin suomalainen metsänomistaja omistaa metsää 30 hehtaaria, ja metsäkiinteistön arvo on 60 000 euroa. Metsäteollisuus on yksi kansantaloutemme kivijaloista. Kiinnostus metsäomistusta kohtaan on tänäkin päivänä edelleen vahvaa. Kun Suomessa tehdään joka vuosi 12 000­15 000 metsätilan omistuksen siirtoa, vain viidesosa niistä vaihtaa omistajaa muuten kuin sukulaisten välillä. Näiden metsäkiinteistömarkkinoilla myytävien metsätilojen määrä on viime vuosina lisääntynyt, mutta kysyntä on edelleen vahvaa suhteessa tarjontaan. Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan metsän hinta onkin noussut tasaisesti jo 20 vuoden ajan. Metsä on vakaa ja turvallinen sijoituskohde. Näinä turbulentteina aikoina se on myös hyvä kohde sijoitusten hajauttamisen näkökulmasta. Niinpä nykyään metsää haluavat salkkuunsa myös ne sijoittajat, jotka eivät aiemmin ole omistaneet metsää. Metsää ei kuitenkaan nähdä vain taloudellisena sijoituskohteena. Enenevässä määrin myös muut arvot vaikuttavat sijoituspäätökseen. Näiden muiden kuin puuntuotannollisten arvojen vaikutus alkaa näkyä myös metsän hinnassa, sillä 2000-luvulla metsätilojen hinnat ovat jatkaneet nousuaan reaalisten kantohintojen laskusta huolimatta. Metsään sijoittamalla voi saada omaa marjastus-, sienestys- ja metsästysmaata, mahdollisesti rakentamatonta rantaa, mahdollisuuden metsänhoitoon ja sitä kautta niin fyysistä kuin henkistäkin hyvinvointia. Metsällä näyttäisi siis olevan myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Ihminen rentoutuu nopeasti luontoympäristössä ja psyykkinen stressi hellittää. Japanilaiset ovat havainneet, että vaikutukset heijastuvat myös fyysiseen terveyteen. Alentuneen verenpaineen lisäksi on näyttöä vastustuskyvyn paranemisesta. Joka tapauksessa moni metsänomistaja on löytänyt metsästään mielipaikkansa, jossa on hyvä olla. Panu Kallio johtaja, maa- ja metsätalouspalvelut op-pohjola Metsärahan löydät myös näköislehtenä. 441 619 Painotuote www.metsaraha.fi/digilehdet 2 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Sisällys 10 VEROTUS JA LAKI Testamentilla voi vaikuttaa perimysjärjestykseen ja perintöveroihin sekä turvata läheisten asemaa kuoleman jälkeen. sivu 13 27 20 6 Metsämaa on hyvä sijoituskohde Metsästä muutakin kuin puukauppatuloja: Omaisuuslajina metsämaa on tarjonnut tasaista arvonnousua. 10 Tilakohtaisesti räätälöity metsävakuutus Monialayrittäjä Mika Häkkinen panostaa metsään ja hoitaa sitä mielellään. 14 20 28 Mikä käsittelytapa sopisi sinun metsääsi? Katso tulevan metsälain tarjoamat uudet käsittelyvaihtoehdot! Varallisuudenhoitaja Veikko Karhulahti tuntee myös metsäasiat. Metsäasiantuntijoita Private-pankeissa 14 Palstat: Metsäretki viikossa pitää lääkärin loitolla Metsäluonnolla ja virkistysalueilla on tutkitusti hyviä vaikutuksia sekä kehoon että mieleen. 4 Ajankohtaiset: Metsävisan voittajat 13 Verotus ja laki: Testamentti 19 Viisi vinkkiä: Osakesuositukset 22 Varallisuuden hoito: Uusi tuote, Yrityskorko 24 Puumarkkinat: Kysyntä ja tarjonta nyt tasapainossa 26 Ristikko 27 Termi ja selitys: Lahjoittaja voi pidättää itselleen hallintaoikeuden metsään OP-Pohjola Metsäraha 5 · 2013 3 Ajankohtaiset Mari Männnistö Vaikuta vaaleissa ik l i 62 Osuuspankissa eri puolilla Suomea järjestetään edustajiston vaalit 4.­17.11.2013. Osuuspankissa päätöksenteon perusarvoihin kuuluu jäsen ja ääni -periaate. Edustajiston jäsenet valitaan vaaleilla, joissa voi äänestää jokainen omistajajäsen, joka on liittynyt osuuspankin omistajajäseneksi 28.6.2013 mennessä. www.op.fi/vaalit Kannattaako klikata? Sähköisestä asioinnista on tullut arkipäivää. Varsinaisten tietoturvaohjelmien täydentäjiksi on tarjolla luotettavien sivustojen tunnistamista helpottavia palveluita, esimerkiksi Suomessa kehitetty Web of Trust (WOT) -palvelu. Internetselaimeen asennettavan WOT-lisäosan avulla käyttäjä voi arvioida ja saada tietoa käyttämänsä nettisivustojen luotettavuudesta. Sekä käyttäjiä että arvioituja nettisivuja on palvelussa kymmeniä miljoonia. www.mywot.com Metsävisan voittajakolmikko: Ykkönen Ella-Noora Rahkola Rovaniemeltä, toiseksi tullut Pauli Jokikokko Limingasta (vasemmalla) ja kolmanneksi visaillut Joona Aho Saarijärveltä. Pohjoisen nuoret veivät Metsävisan Valtakunnallinen yläkoululaisten Metsävisan loppukilpailu käytiin 28.­29.5. Helsingissä ja Espoossa. Rovaniemeläinen Ella-Noora Rahkola voitti pääpalkinnon, 500 euroa. Toisen palkinnon, 300 euroa, sai Pauli Jokikokko Limingasta ja kolmannen palkinnon, 200 euroa, Joona Aho Saarijärveltä. Kaikki muut visailijat sijoittuivat jaetulle neljännelle sijalle. Nuoret kutsuttiin finaaliin maakuntatason karsintojen kautta lähes 27 000 alkukilpailuihin osallistuneen oppilaan joukosta. Kilpailun aiheet koskivat metsäluontoa, luonnonsuojelua, metsätaloutta ja jokamiehenoikeuksia. SM-tasolla suunnistusta harrastavalle Ella-Noora Rahkolalle metsä on tuttu ympäristö. Hän tunnisti biologian opetuksen perusteella muun muassa erityisen arvokkaita elinympäristöjä, joita kilpailureitillä tuli huomata, esimerkiksi puro ja kalliojyrkänne. Vilma Issakainen Käytätkö vielä suoraveloitusta? Suomalainen suoraveloitus päättyy 31.1.2014. Suoraveloituksen korvaamistavat vaihtelevat, mutta pääsääntöisesti maksut hoituvat jatkossa e-laskuna, suoramaksuna tai paperilaskuna. Verkkopankkiasiakkaiden suoraveloituksen korvaa e-lasku. Ellei käytössäsi ole verkkopankkitunnuksia, laskun maksu sujuu suoraveloituksen tapaan suoramaksuna, jos laskuttaja sitä tarjoaa. Ellei laskuttaja ilmoita siirrosta uusiin palveluihin, saat jatkossakin paperilaskun. Ota kantaa Mitä mieltä olet OP-Pohjola Metsärahalehdestä? Mistä aiheista haluaisit lukea? Käy vastaamassa 30.10.2013 mennessä osoitteessa www.op.fi/metsaraha, ja voit voittaa kaksi Iittalan harmaata Kastehelmikynttilälyhtyä. Arvomme kolme tuotepalkintoa. 4 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Tuntuuko papereiden arkistointi työläältä, vievätkö paperit liikaa tilaa? Vakuutuspostin voi nyt tilata sähköisessä muodossa omaan OP-verkkopalveluun. Ota palvelu käyttöön: www.op.fi/verkkoon Hyödynnä syksyn kampanjaedut Syksy tuo mukanaan loistavia etuja. Nyt jos koskaan kannattaa a keskittää pankki- ja vakuutusasiointi saman katon alle. KOTIVAKUUTUS VELOITUKSETTA OP-bonusasiakas*, josta tulee uusi Pohjolan etuasiakas** saa uuden koti-irtaimiston vakuutuksen maksutta vuodeksi tai omakotirakennuksen ja irtaimiston vakuutuksen vuodeksi 20 %:a edullisemmin. HENKIVAKUUTUSTURVAA MAKSUTTA: Uudella keskittäjällä*** on mahdollisuus saada uusi 50 000 euron henkivakuutus maksutta ensimmäiseksi vuodeksi. Pivoälylompakko kännykkään OP-Pohjolan uusi innovaatio Pivo on älylompakko älypuhelimessa. Sovelluksen avulla voi seurata päivittäistä kuluttamistaan helposti ja ajantasaisesti. Palvelu kerää reaaliajassa tilitapahtumat ja yhdistää niitä kaupan tietoihin, jotta käyttäjälle muodostuu kokonaiskuva taloudestaan ja kulutuksestaan. Mitään yksilöivää asiakastietoa ei välitetä kaupalle tai muille toimijoille. Maksuton sovellus toimii aluksi Applen iOS-laitteilla ja tämän vuoden aikana Pivon saa ladattua myös Windows- ja Android-puhelimiin. www.pivolompakko.fi SIJOITUSVAKUUTUS PIENEMMILLÄ KULUILLA Uusi keskittäjä saa uuteen sijoitusvakuutukseen 50 % alennuksen maksusta perittävään palkkioon vuodeksi. Kampanjaedut ovat voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Kysy lisää omasta pankistasi. * OP-bonusasiakas on Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa. ** Etuasiakas on Pohjolan asiakas, jolla on vähintään kolme eri tuoteryhmän vakuutusta. Tuoteryhmät ovat koti- ja muut omaisuusvakuutukset, liikennevakuutukset, autovakuutukset, jatkuvat matkavakuutukset ja henkilövakuutukset. *** Keskittäjä on sekä OP-bonusasiakas että Pohjolan etuasiakas. METSÄMAAKIINTEISTÖJEN KESKIARVOHINNAT TAMMI-KESÄKUU 2013 Lukumäärä Keskiarvo Mediaani kpl ha /ha Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa muutos 1­6 2012 29 57 51 30 85 32 47 57 84 115 130 73 121 95 32 239 90 54 10,6 12,2 16,6 14,8 15,9 16,4 14,9 18,8 21,2 19,7 27,5 22,8 17,6 11,6 12,1 25,5 55,1 37,0 22,4 4 720 5 000 3 745 4 471 3 733 4 322 3 424 3 625 3 182 2 559 2 775 2 600 2 126 2 500 1 960 1 500 1 430 799 2 564 7% KeskiKeskiarvo hajonta /ha /ha 5 304 5 408 4 437 5 372 4 107 4 760 4 058 4 062 3 324 3 038 3 251 3 122 2 729 2 866 2 015 1 945 1 621 1 063 3 088 7% 2 276 2 699 2 484 2 660 2 527 2 202 2 508 1 887 1 377 1 787 1 829 1 551 1 826 1 522 1 116 1 604 900 744 2 140 Mediaanin muutos 2012, % 38 -19 -2 14 2 12 3 8 -7 1 7 7 9 11 32 4 13 -23 Vielä ehdit Metsämatka-risteilylle Metsämatka- & FarMeri-risteily Tukholmaan 5.­7.11.2013 täyttyy vauhdilla! Varaa paikkasi risteilylle, jonka ohjelmassa on asiantuntijaluentoja, kiinnostavia retkiä sekä huippuviihdettä, josta vastaavat Suvi Teräsniska ja Anneli Mattila. Laivalla on myös mahdollisuus varata henkilökohtaisia keskusteluaikoja OP-Pohjolan tai UPM:n asiantuntijoiden kanssa. Varaa oma paikkasi ja tutustu tarkemmin risteilyohjelmaan osoitteessa www.matkapojat.fi/metsamatka 1 421 Yksinomaan metsämaata sisältävät, rakentamattomat ja yli kahden hehtaarin kiinteistöt. Lähde: Kiinteistojen kauppahintatilasto 1­6 2013, Maanmittauslaitos. OP-Pohjola Metsäraha 5 · 2013 5 Metsämaan arvo nousee tasaisesti Metsäpalstojen nimelliset ja reaaliset hinnat ovat nousseet tasaisesti viimeiset 20 vuotta. 2000-luvulla metsän hinta on myös irronnut puun hinnan kehityksestä. Muihin maankäyttölajeihin verrattuna metsän hinta on noussut maltillisemmin. ESA ÄRÖLÄ, MAANMITTAUSLAITOS Kuva Thinkstock Grafiikka Helena Hajanti 6 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Toimintaympäristö M aanmittauslaitos on vuodesta 1982 lähtien julkaissut kauppahintarekisteriin perustuvaa kauppahintatilastoa, josta käyvät ilmi myös metsäkiinteistöistä maksetut kauppahinnat alueittain. Kauppahintarekisterin tiedot perustuvat kaupanvahvistajien ja pakkohuutokaupan toimittajien lähettämiin kiinteistönluovutusilmoituksiin. Metsää ja puustoa kuvaavia tunnuksia ei kerätä kaupanvahvistuksen yhteydessä, joten niitä ei löydy kauppahintarekisteristä. Kauppahintatilaston tiedot kuvaavat rakentamattomien, muiden kuin sukulaisten välisten, yksinomaan metsätalouden maata (metsä-, kitu- ja joutomaa) käsittäneiden kokonaisten kiinteistöjen tai niiden määräalojen luovutuksia. Tilasto julkaistaan kaksi kertaa vuodessa, myös www.maanmittauslaitos.fi-sivustolla. 2009 notkahduksia. Viime vuosina edustavia, yli 2 hehtaarin kokoisia ja pelkkää metsätalousmaata käsittäviä kauppoja on tehty 2 700­3 000 vuodessa. Rahaa niiden hankintaan on käytetty noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Myyntiin tulevien metsätilojen keskikoko on Etelä-Suomessa noin 20 ha ja Pohjois-Suomessa 40­50 ha. Yli 10 hehtaarin metsätilakauppoja, joiden katsotaan parhaiten edustavan metsätalouteen hankittavia kiinteistöjä, on 2000-luvulla tehty vuosittain keskimäärin 1 500 kappaletta. KAUPAT TAIMIKKOVALTAISIA TILOJA Kauppahintatilastoja tarkasteltaessa on tärkeää pitää mielessä, että yksittäisen metsätilan kauppa-arvoa ei voi suoraan luotettavasti määrittää kauppahintatilastojen keskihintojen perusteella. Tehtyjen metsän kauppahintatutkimusten perusteella tiedetään, että suurin osa kaupoista tehdään keskimääräistä vähäpuustoisemmista tiloista. Puuston keskitilavuus on 30­50 % alhaisempi kuin saman alueen yksityismetsissä keskimäärin. Kauppahintojen keskiarvot ja mediaanit kuvaavat näin ollen keskimääräistä taimikkovaltaisista tiloista maksettua hintatasoa. Usein myyjä on käyttänyt hakkuumahdollisuudet ennen tilasta luopumista. SUOMEN METSÄKIINTEISTÖMARKKINAT Suomessa tehdään vuosittain noin 12 000­ 15 000 yksityisen metsäomaisuuden omistuksen siirtoa. Valtaosa niistä on sukulaiskauppoja, lahjoituksia tai perintöjä. Viidesosa on edustavia, eli muiden kuin sukulaisten välisiä metsätilakauppoja. Myytävien metsätilojen määrä on noussut tasaisesti, lukuun ottamatta 1990-luvun alun lamavuosia ja vuosien 2000 ja 20 VUOTTA TASAISTA NOUSUA Raha- ja pääomamarkkinoiden vapautuminen 1980-luvun loppupuolella, maanhankinnan rajoittamislain vaikutuksen väheneminen ja metsäpalstojen tarjonnan vähäisyys kysyntään nähden johtivat 1980-luvulla voimakkaaseen metsän hinnan nousuun. Viidessä vuodessa metsä kallistui keskimäärin 30 prosenttia. 1990-luvun alun lamavuosien aikana metsä halpeni saman verran. Metsätilojen hinnat laskivat kuitenkin suhteellisesti vähemmän kuin muiden kiinteistöjen hinnat. 1990-luvun alun jälkeen sekä metsän reaaliset (inflaatio huomioitu) että nimelliset hinnat ovat nousseet tasaisesti koko 20 vuoden ajan. Vain vuosina 2001 ja 2009 keskihinta laski tilapäisesti jonkin verran. HINTA IRRONNUT PUUN HINNASTA Metsästä maksettujen hintojen kehitys maan eri osissa kuvaa metsätalouden erilaista tuottokykyä (graafi sivulla 8). Hinnoissa näkyvät tuotannollisten ominaisuuksien lisäksi muiden metsän käyttömuotojen vaikutus sekä kysyntätekijät. Esimerkiksi pohjoisessa on potentiaalisia ostajia vähemmän kuin väkirikkailla alueilla Etelä-Suomessa. Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten mukaan metsän reaalinen hintakehitys on noudattanut pääpiirteissään reaalisten kantohintojen ja metsäteollisuuden vientihintojen kehitystä pienellä viiveellä. Muiden kuin puuntuotannollisten arvojen vaikutus on alkanut näkyä yhä enemOP-Pohjola Metsäraha 5 · 2013 7 Toimintaympäristö Metsän hintakehitys alueittain (yli 2 ha) 1985­2012 eur/ha 4 000 3 500 Alue 1 KOMMENT TI Välitämme metsätiloja OPKK:ssa toimivaan välittäjärinkiin kuuluu noin 40 kiinteistönvälittäjää eri puolilta Suomea. He ovat välitystoiminnan huippuammattilaisia, joilla on kokemuksen ja koulutuksen tuomaa metsätietämystä. Jos olet myymässä metsää, voit ottaa yhteyttä OPKK:n välittäjiin. Välitysringin välittäjät löytyvät osoitteista op.fi/metsa ja opkk.fi. Yhteydenotto onnistuu myös oman osuuspankin välityksellä. Välittäjä tilaa kohteesta tila-arvion omistajan toimeksiannosta. Kohteen esittelymateriaali julkaistaan OPKK:n sivuilla. Jos myyjälle on kertynyt OP-bonuksia, niitä käytetään automaattisesti välityspalkkion maksuun. Myös metsätilan ostajat voivat hyödyntää rinkiä ja kertoa haluamalleen välittäjälle, mistä he etsivät ostettavia metsätiloja. Hankintaa varten voi Osuuspankista saada henkilökohtaiseen tilanteeseen sovitetun luoton. Luoton kuukausimaksujen suuruus riippuu takaisinmaksuajasta, lainan määrästä ja korosta. Tapio Tilli Metsäpalvelupäällikkö OP-Pohjola 4 3 2 1 3 000 Alue 2 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1985 Alue 3 Alue 4 Elinkustannusindeksi 1990 1995 2000 2005 2010 2012 vuosi Alue 1: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Ahvenanmaa. Alue 2: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa. Alue 3: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu. Lähde: Maanmittauslaitos Alue 4: Lappi. män metsän hinnassa 2000-luvulla, sillä reaalisten kantohintojen laskusta huolimatta metsän hinta on jatkanut nousuaan. Suhteessa muihin maankäyttölajeihin metsän hinta on noussut maltillisemmin ja hintamuutokset ovat olleet lievempiä. RUOTSISSA PARI VUOTTA LASKUA 2000-luvulla metsän hinta on noussut voimakkaammin Ruotsissa kuin Suomessa. Parina viime vuonna metsä on Ruotsissa halventunut aavistuksen ja laskun uskotaan jatkuvan tänäkin vuonna. Alueellista eriytymistä on kuitenkin tapahtunut. Hinnat ovat nousseet lievästi osassa Keski-Ruotsia, erityisesti Tukholman ja suurten järvien ympäristössä, ja nousun ennustetaan jatkuvan. Syynä hintojen laskuun pidetään Ruotsin ja muun Euroopan matalasuhdannetta sekä puun kantohintojen laskua. Nämä tekijät näkyvät erityisesti Pohjois-Ruotsissa. Etelämpänä metsän muiden käyttömuotojen merkitys on suurempi, joten metsätalouden vaikutus metsän hintaan ei ole niin merkittävä. Lisäksi hintoihin vaikuttaa keskieurooppalaisten kiinnostus hankkia metsää Etelä-Ruotsista. Suomessa vastaavanlaista laskevaa met- sän hintakehitystä ei ole toistaiseksi nähtävissä. Suomessa metsän mediaanihinta nousi viime vuonna kaksi prosenttia eli kutakuinkin inflaation verran. Tämän vuoden alkupuolen tilastoinnin perusteella näyttäisi siltä, että metsäkiinteistöt kallistuvat edelleen. · Maankäyttölajien hintakehitys indeksi 500 400 300 200 100 0 1985 Elinkustannusindeksi Omakotitontti (pääkaupunkiseutu) Omakotitalo (pääkaupunkiseutu) Omakotitalo (muu maa) Rantatontti Pelto Metsämaa 1990 1995 2000 2005 2010 2012 vuosi 8 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha A! UUTT METSÄNI, OTETAANKO TAIMITURVA KASVUSI TURVAKSI? Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenenä saat parhaan asiantuntemuksen metsäsi koko elinkaarelle. Uusi Taimiturva-palvelu varmistaa, että metsäsi alkaa tuottaa heti alusta lähtien. Palvelu sisältää maanmuokkauksen, taimet ja niiden istutuksen, tarkastuskäynnin, uudistamisraportin, tarvittaessa täydennysviljelyn, varhaishoidon takuuhintaan, metsävakuutuksen ja vakuuden siitä, että taimikko on luovutushetkellä keskimäärin 1,3 metriä, huippukuntoinen ja tiheys tavoitteen mukainen. Tämä, jos mikä on helppoa, riskitöntä ja tuottavaa metsäomaisuuden hoitoa. Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi tai tutustu palveluun osoitteessa metsagroup.fi. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Riskienhallinta SIJOITTAA METSÄÄN Metsä on monialaisen maaseutuyrityksen tärkeä tukijalka. Sijoituksesta halutaan myös pitää hyvää huolta. 170 hehtaarin metsätilalla on räätälöity metsävakuutus. SEPPO NYKÄNEN Kuvat Paula Myöhänen MAASEUTUYRITTÄ JÄ nostaa. Yhtenäisen tilan hoitaminen on helpompaa, kuin jos metsiä olisi palasina ympäri maakuntaa. Usein on tarjolla kokonaisia tiloja, mutta ne eivät kiinnosta minua, jos mukana tulee kiinteistöjä. M ika ja Mari Häkkinen viljelevät yhdessä Mikan kotitilaa Pykälänmaata Mikkelin Haukivuorella. Tilalla on metsää 170 ha ja peltoa reilu kymmenen. Maatilan yhteydessä on lisäksi mökkivuokrausta, Mika toimii koneyrittäjänä ja Mari on opettaja. Pykälänmaa siirtyi nykyisille omistajilleen sukupolvenvaihdoksella vuonna 1998, silloin tilalla oli metsää 80 hehtaaria ja emakkosikala, joka lopetettiin kannattamattomana vuonna 2005. ­ Katsoin, ettei pienellä sikalalla ollut tulevaisuudessa mahdollista saada riittävää tuottoa, joten aloin panostaa voimakkaammin koneurakointiin, kertoo Mika Häkkinen. Koneurakointi onkin nykyisin päätoimiala. Yrittäjällä on kaksi kaivinkonetta ja traktori, joilla hän tekee maansiirtotöitä lähialueilla. PALJON NUORIA METSIÄ Ostettujen metsien ikärakenne on melko nuorta ja hoitotarvetta on runsaasti. Osan Mika hoitaa itse ja osan hän teettää metsureilla. ­ Vaikka metsät ovatkin sijoituskohde, ei se ole ainoa asia, joka metsissä kiinnostaa. Olen ihan pienestä pojasta lähtien tykännyt olla metsässä. Nuorempana tein ammattimetsurin hommia muutaman vuoden metsänhoitoyhdistykselle. Varsinaisia hakkuutöitä en nykyään paljon tee, pääasiassa teen raivausta ja energiapuun korjuuta pienimuotoisesti. Meillä on naapurin kanssa puoliksi ajokone, jolla olen ajanut pääasiassa energiapuuta omista metsistä. RÄÄTÄLÖITYÄ TURVAA Häkkisten metsät on vakuutettu kokonaisuudessaan. ­ Olen tyytyväinen nykyiseen vakuutusturvaani: metsät on vakuutettu kasvuluokan mukaan tilakohtaisesti. Pohjolan vakuutusasiamies teki kesällä räätälöidyn suunnitelman koko metsäalalle. Metsiin on sijoitettu paljon ja niiden tuotto on turvattava. ­ Siirryimme Pohjolan asiakkaaksi pari vuotta sitten. Aluksi vain koneiden osalta, koska Pohjola on ainoa, joka tarjoaa kattavan vakuutusturvan kaivinkoneelle muun muassa uppoamisen ja konerikon varalle. Lopulta päädyimme siirtämään kaikki vakuutukset samaan yhtiöön, kertoo Mika. Hän pitää vakuutusmaksua kohtuullisena. ­ Meillä on paljon nuoria metsiä, joten myrskyvahinkojen enimmäiskorvaus on suurimmalla osalla 16 euroa/kiintokuutio ja vanhojen metsien osalta 32 euroa/kiintokuutio. Meille ei ole ehtinyt tulla yhtään korvattavaa vahinkoa. NOPEAA TOIMINTAA KORVAUKSISSA Häkkisten vakuutussuunnitelman tehnyt vakuutusasiamies Jukka Helminen kertoo Pohjolan vakuutusturvan olevan riskien mukainen. Useinhan metsävakuutus mielletään pelkäksi myrsky- ja palovakuutukseksi. Pohjolalla vahinkopiiri on huomattavasti laajempi, se kattaa edellä mainittujen lisäksi muun muassa hyönteisten, sienitautien, lumen, jyrsijöiden, tulvan, varkauden Turvataso on valittavissa Metsävakuutuksen turvataso Myrsky Lumi Palo Salamanisku Hyönteiset Tulva Anastaminen, vahingonteko Sienitaudit Metsäkauriit* Jänikset, jyrsijät, linnut *Valtio korvaa hirvituhoja yksityisille henkilöille. 1 X X X X X X X T T T 2 X X X X 3 X X X 4 X X 5 X Metsäpalovakuutus YHTENÄISIÄ ALUEITA Metsää on ostettu systemaattisesti aina, kun sitä on ollut sopivasti tarjolla. Mika sanoo, että heillä on ollut tuuria: osa rajanaapureista on ollut halukkaita luopumaan metsistään, joten tila on kasvanut yhtenäiseksi. Yksi palstakokonaisuus on kauempana, noin 16 km päässä päätilalta. Kriteerinä metsien ostossa on ollut se, että hinnan ja laadun on pitänyt kohdata. ­ Lähellä sijaitseva ostettava palsta kiin- X X T Korvaa vain taimikoille ja istutetuille taimille aiheutuneita vahinkoja. X Sisältyy vakuutukseen 10 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Mika Häkkisen metsät on vakuutettu kasvuluokan mukaan tilakohtaisesti. OP-Pohjola Metsäraha 5 · 2013 11 Riskienhallinta KOMMENT TI Metsän taloudellinen merkitys suuri Entisen Haukivuoren kunnan alueella sijaitsevat metsät ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Valtion metsiä ei ole kuin nimeksi ja yhtiöt omistavat metsistä noin viisi prosenttia. Paikalliset omistavat vielä suurimman osan metsistä, mutta muualla asuvien osuus omistajakunnasta lisääntyy koko ajan. Suurin osa uusista omistajista tulee perikuntien kautta. Sijoitusmielessäkin metsää hankitaan, ja yleensä tällaiset hankinnat tehdään pitkäaikaisiksi sijoituksiksi. Metsän myynnillä on alueelle suuri merkitys. Tarkat luvut eivät ole tiedossa, mutta parhaina vuosina metsänmyyntitulot ovat useita miljoonia Haukivuoren osuuspankin liikevaihdossa. Kaikki metsäraha ei suinkaan kierrä paikallispankin kautta, mutta alueellisesti on kyse merkittävästä summasta. Myös muualla asuvat metsänomistajat tuovat alueelle työtä, koska metsiä on hoidettava. Useimmat etämetsänomistajat turvautuvat metsänhoitoyhdistyksen apuun, joka puolestaan käyttää paikallisia koneyrittäjiä ja metsureita hoito- ja hakkuutöissä. Seppo Laurila johtaja haukivuoren osuuspankki Mika Häkkinen (vas.) kertoo, että metsä kiinnostaa häntä sijoituksena, mutta myös virkistyskohteena. Mukana metsässä vakuutusasiamies Jukka Helminen (kesk.) ja pankinjohtaja Seppo Laurila. ja ilkivallan aiheuttamat vahingot. Hirvivahingot korvataan valtion varoista. ­ Vakuutusta harkitseva metsänomistaja ottaa yhteyttä osuuspankkiin tai suoraan Pohjolan asiamieheen, jonka jälkeen selvitetään muun muassa metsien ikärakenne. Vanhoille ja hakkuukypsille sekä harvennusvaiheessa oleville metsille suositeltuja myrskyvahinkojen enimmäiskorvauksia ovat 32 /kiintokuutio tai 23 /kiintokuutio ja taimikoille sekä ensiharvennusvaiheessa oleville metsille 16 /kiintokuutio. Vahingon tapahduttua metsänomistaja ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön, jolloin selvitetään vahingon laajuus. Pienissä, alle 100 rungon vahingoissa riittää, kun metsänomistaja tekee ilmoituksen vahingosta. Vahinkoilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti pohjola.fi:ssä tai op.fi:ssä, jolloin asiakas voi alle 100 rungon vahingoissa itse syöttää puuston mittaustiedot lomakkeelle. Korvauspäätös tulee yleensä nopeasti. Isommissa, yli 100 rungon vahingoissa, arvion vahingosta tekee joko metsänhoitoyhdistyksen tai jonkin metsäyhtiön edustaja. · Ilmastonmuutos lisää metsätuhoja Räätälöidyn metsävakuutuksen hinta Esimerkkilaskelmassa metsämaan pinta-ala on 50 hehtaaria ja metsätila sijaitsee Mikkelin alueella. Tilalla on metsäsuunnitelma ja ensiharvennus sekä taimikoiden hoitotyöt on tehty ajoissa. Kotivakuutus ja metsävakuutus ovat samassa sopimuksessa, mikä tuo 10 prosentin alennuksen. Mukana ovat myös etuasiakkaan ja OP-bonus-asiakkaan alennukset, koska kyseessä on keskittäjä*. Esitetyt luvut ovat vaihtoehtoisia vakuutuksen vuosikustannuksia. Omavastuu eur/vahinko eur/k-m³ 150 150 1 000 1 000 Myrskyvahingon enimmäiskorvaus /vuosi 16 32 16 32 Kustannus eur/50 ha 232,89 328,78 169,21 238,90 *Keskittäjä on sekä OP-bonusasiakas että Pohjolan etuasiakas. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen asiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. OP-bonusasiakkaan talletukset ja sijoitukset kerryttävät OP-bonuksia, joita käytetään automaattisesti muun muassa pankkipalveluiden ja Pohjolan vakuutusmaksujen maksamiseen. Maapallon ilmaston keskilämpötilan nousu tuo mukanaan lisäriskejä Suomen metsien kunnolle, toteaa Suomen Metsäyhdistys Metsien terveys ja metsätuhot -julkaisussaan. Kesäajan kuivien kausien piteneminen lisää metsäpaloriskiä. Leudommat talvet voivat johtaa suurempiin myrskytuhoihin. Jäätyneen maan jakso lyhenee, joten myrsky kaataa puut helpommin. Kirjanpainajakuoriaisten aiheuttamat vahingot ovat jo lisääntyneet huolestuttavasti. Metsänomistajan kannattaa tarkkailla metsiään säännöllisesti. Tarvittaessa tilanteeseen on reagoitava nopeasti ja vahinko on rajattava poistamalla kirjanpainajien vahingoittamat puut. 12 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Verotus ja laki TESTAMENT TI Perittävä voi määrätä testamentilla, millaisin oikeuksin ja kenelle hänen omaisuutensa menee, kun hänestä aika jättää. J okaisesta meistä joskus aika jättää. Testamentti on asiakirja, jolla voimme tehdä erilaisia omaisuuttamme koskevia määräämistoimia kuoleman varalta. Testamentilla voimme vaikuttaa muun muassa perimysjärjestykseen, perillisten perintöveroihin ja läheistemme aseman turvaamiseen kuolemamme jälkeen. Lakimääräisestä perimysjärjestyksestä voidaan poiketa vain testamentilla. Syynä perimysjärjestyksestä poikkeamiseen voi olla esimerkiksi se, että halutaan estää omaisuuden pirstoutuminen perillisten kesken, tai rajoittaa perimysjärjestyksen mukaisen perillisen perimysoikeutta. Toisaalta, perittävä voi haluta jättää omaisuutta henkilölle tai taholle, joka ei ole perillisasemassa. Verosuunnittelu on tänä päivänä merkittävä syy testamentin tekemiseen. Testamentin avulla perittävä voi omaisuuden laatu ja laajuus huomioiden pilkkoa omaisuutta eri saajien kesken tai hyppäyttää omaisuutta sukupolven yli ­ ja näin vähentää huomattavastikin perillisten maksettavaksi tulevaa perintöveroa. Myös omaisuuden käyttöoikeuden pidättämisellä toiselle henkilölle, kuin jolle omaisuuden omistusoikeus menee, voi testamentin tekijä merkittävästi vähentää omistusoikeuden saajan perintöveroja. Mikäli perittävällä on puoliso ja/tai lapsia, haluaa hän usein tavalla tai toisella turvata heidän asemansa perittävän kuoltua. Aviopuolisohan ei peri edesmennyttä puolisoaan ollenkaan ilman testamenttimääräystä, jos perittävällä on lapsia tai lapsenlapsia. Ilman aviopuolison hyväksi tehtyä testamenttia voi lesken jakamattomuussuoja rajoittua pelkkään asumisoikeuteen yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Avopuoliso ei ole perimysjärjestyksessä ollenkaan. Hänellä ei ole edes yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon kohdistuvaa asumissuojaa. Perittävä voi myös haluta varmistua siitä, ettei hänen perillistensä tai testamentinsaajien puolisoilla ole aviotai perintöoikeutta näiden perittävältä perimään omaisuuteen. ERITYYPPISIÄ TESTAMENTTIMÄÄRÄYKSIÄ Testamentilla voidaan määrätä tyypillisesti omaisuuden omistusoikeudesta sekä käyttö- ja hallintaoikeudesta. Omistusoikeustestamentti antaa saajalleen kaikkein laajimman määräysvallan ja oikeudet omaisuuteen. Omistusoikeudensaaja maksaa myös saamastaan omaisuudesta määräytyvän perintöveron. Käyttö- ja hallintaoikeudensaaja saa ainoastaan oikeuden käyttää omaisuutta ja nauttia siitä saatavaa tuottoa. Hän ei maksa saamastaan hallinta- ja käyttöoikeudesta perintöveroa. Mikäli samaan omaisuuteen on eri tahoille testamentilla määrätty omistusoikeus ja toisaalta hallinta- ja käyttöoikeus, vähentää hallinta- ja käyttöoikeus omistusoikeudensaajan perintöveroa. METSÄOMAISUUDEN TURVAAMINEN TESTAMENTILLA Metsänomistajan kannalta voi olla tärkeää varmistua siitä, että metsätila ei pirstoudu perillisten kesken omistajan kuoleman jälkeen tai joudu sellaisten perillisten omistukseen, joilla ei ole kykyä tai kiinnostusta hoitaa sitä. Toisaalta, testamenttimääräyksen avulla metsänomistaja voi estää perillisten väliset riidat metsästä hänen kuoltuaan. Myös metsän säilyminen suvun omistuksessa, vaikkapa perillisen mahdollisessa myöhemmässä avioerotilanteessa, saattaa olla painava syy testamentin tekemiseen. Testamentin laatimisessa tulisi aina käyttää asiantuntijaa, jotta testamentin määrämuotovaatimukset täyttyvät ja asiakirjasta tulee pätevä ja sillä haetut oikeusvaikutukset saavutetaan. Osuuspankin tarjoamiin lakipalveluihin käytetään OP-bonuksia. RIIKKA KOCH Pankkilakimies Pohjolan Osuuspankki OP-Pohjola Metsäraha 5 · 2013 Thinkstock 13 Metsävarallisuuden hoito HAKKUUTAPA SOPII METSÄLLESI? Eduskunta käsittelee syyskaudella uutta metsälakia, joka astunee voimaan vuoden 2014 alussa. Oleellista lakiesityksessä on, että luonto- ja maisema-arvot nousevat puuntuotannon rinnalle ja metsänomistaja saa päättää käsittelytavoista vapaammin. ERKKI HOLMA Kuvat Miika Kainu, Grafiikka Helena Hajanti MIKÄ L uontoarvot sopivat hyvin otettavaksi mukaan uuteen metsälakiin, koska metsät kasvavat enemmän puuta kuin sille on tällä hetkellä käyttöä. Nykyiset metsänkäsittelytavat painottavat puun tuottamista, mikä on menneinä vuosikymmeninä ollut hyvinkin tarpeellista. Vielä 1970-luvulla puun poistuma metsistä ja turvallinen hakkuumäärä olivat samalla tasolla. Nyt metsiin jää hakkuusäästöä joka vuosi noin 20 miljoonaa kuutiometriä. ­ Puuta metsissä riittää, vaikka osa metsänomistajista käyttäisikin muita kuin perinteisiksi muodostuneita hakkuutapoja. Siitä huolimatta, etteivät ne pitkällä tähtäimellä välttämättä anna samaa metsän kasvua, sanoo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Olli Äijälä. HARSINTAJULKILAUSUMA ANTOI SUUNNAN Metsien tehokasvatukselle antoi sysäyksen vuonna 1948 julkaistu harsintajulkilausuma. Silloiset metsänhoidon auktoriteetit kyseenalaistivat harsintahakkuun, jossa metsästä otettiin aina pois isoimpia tukkipuita ja metsään jäi mitä jäi. Harsinta tuomittiin metsänuudistamismenetelmänä. Julkilausuma ei kuitenkaan todennut, että metsänhoidossa on siirryttävä avohakkuisiin ja metsänviljelyyn. Lausumassa otettiin kantaa vain sitä vastaan, että metsästä otetaan aina paras kerros pois. Metsänviljely tuli kuvaan vasta myöhemmin. Metsien uudistamisessa keskityttiin avohakkuisiin ja uuden metsän aikaansaamiseen viljelemällä. Vaikka se ei maisemallisesti kaunista ollutkaan, metsät alkoivat kuitenkin kasvaa. Metsien kasvu kaksinkertaistui 50 vuodessa, ja se on nyt noin 104 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Yhtä suureen kasvun lisääntymiseen ei ole päästy missään muualla maailmassa. 14 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha ­ Samanlainen uudistamistapa ei sovi kaikille metsäpalstoille. Uusi metsälaki tuo enemmän vaihtoehtoja, sanoo Metsäkeskus Tapion Olli Äijälä. OP-Pohjola Metsäraha 5 · 2013 15 Metsävarallisuuden hoito Metsän käsittelyn vaihtoehtoja 1 ha Valkoisella merkityt puut poistetaan. 100 m POIMINTAHAKKUU AVOHAKKUU Avohakkuussa metsäpalstalta kaadetaan yleensä kaikki puut. Avohakkuun jälkeen alueelle viljellään uusi metsä joko istuttamalla taimia tai kylvämällä siemeniä. Tällöin metsänomistaja pääsee hyötymään jalostussiemenen tuomasta 15­20 prosentin kasvulisästä. Toisaalta muokkauksesta ja kylvöstä tai istuttamisesta aiheutuu kustannuksia. 100 m Poimintahakkuussa poistetaan metsän suurempia tukkipuita. Harvalla kasvatusasennolla tähdätään siihen, että isompien puiden alle syntyy jatkuvasti uutta taimiainesta. Ellei päätehakkuukypsässä metsässä ole jo valmiina alikasvustoa, se ei välttämättä sovellu eri-ikäiskasvatukseen. Taimettumisen edellytyksiä voidaan parantaa esimerkiksi väljennyshakkuun avulla. Männyntaimia tarvitaan vähintään 2 000 kpl/ha. Paras olisi 4 000­5 000 kpl/ ha, joka voidaan saavuttaa kylväen tai luontaisella uudistamisella. Kuusentaimia 1 800 tainta/ha Rauduskoivua 1 600 tainta/ha SUOJUSPUUHAKKUU Tasaikäiselle metsälle voi tehdä suojuspuuhakkuun, joka on luontainen uudistamismenetelmä erityisesti kuusikolle. Hehtaarille jätetään pari sataa runkoa siemenpuiksi. Suojuspuualalla tulisi olla jo ennestään jonkin verran kasvatuskelpoista kuusialikasvustoa. Puun kannattavalle kasvatukselle olosuhteiltaan liian karuja soita ojitettiin vajaat miljoona hehtaaria. Lapin paksukunttaisilla mailla käytettiin syväaurausta, ja sinne se sopikin, vaikka jälki oli rujoa. Mutta menetelmää ruvettiin käyttämään muuallakin, vaikka kevyemmät muokkausmenetelmät olisivat riittäneet hyvin. Mäntyä istutettiin liian reheville kasvupaikoille. Ruotsissa metsänhoitotapojen väljennykset kirjattin lakiin jo 20 vuotta sitten. Puuntuotanto ja ympäristötavoitteet ase- tettiin tasavertaiseen asemaan. Suomi tulee tässä hiukan jäljessä. METLAn vuonna 2011 julkaisema, metsänomistajien näkemyksiä kartoittanut tutkimus osoitti, että metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamiselle on selvä tarve. Metsänomistajien asenteissa tapahtunut selkeä muutos oli merkittävä syy lakimuutoksen valmisteluun. Yhä suurempi osa metsänomistajista on kaupunkilaisia, joille metsä on muutakin kuin tuotantoväline. Lisäksi tehokas puuntuotanto ja luontoarvojen yhteen sovittaminen on mahdollista. 50-60 vuoden aikana metsät ovat ehtineet tasaikäistymään merkittävästi, joten paluu eri-ikäismetsän kasvatukseen on haastavaa. 16 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Uudistus luontaisesti siementämällä. PIENAUKKOHAKKUU Pienaukko tarkoittaa pientä, alle 0,3 hehtaarin avohakkuuta, ja se sopii esimerkiksi männyn kasvupaikoille kuivahkoille ja kuiville kankaille, joissa halutaan välttää ison aukon tekemistä esimerkiksi maisemallisista syistä. Pienaukkohakkuuta ei suositella kuusikoille. kuuna. Päätehakkuukypsä metsä harvennetaan ja sen annetaan olla 10­15 vuotta. Sinä aikana katsotaan, lähteekö alle tulemaan taimiainesta. Ellei uusia taimia tule, edellytykset poimintahakkuun onnistumiselle ovat pienet. Mitä enemmän puualikasvustoa tulee, sitä paremmin poimintahakkuu onnistuu. Joka tapauksessa taimikon syntyminen olemassa olevan puuston alle edellyttää sitä, että päällä oleva puusto on riittävän harva. Luontaista uudistamista vaikeuttaa se, että hyvät siemenvuodet tulevat sykleissä ja pohjoisessa harvemmin kuin Etelä-Suomessa. Hyvien vuosien välissä on aina huonoja siemenvuosia. Kuusella hyvä siemenvuosi toistuu noin 10 vuoden välein. Korjuuvauriot ovat poimintahakkuun toinen riski. Alikasvuston latvavaurioita on vaikea estää. Myös juuristovaurioiden vaara on otettava huomioon. Jos roudaton aika vuodesta lyhenee, kelvollinen korjuuaika jää lyhyeksi. Jos kuusikossa on tyvilahoa, eri-ikäiskasvatus ei sovellu, koska laho siirtyy seuraavaan puusukupolveen. Toisaalta korjuuta helpottaa se, että eriikäismetsän on oltava harvempi, mikä auttaa metsäkoneiden liikkumista. Eri-ikäismetsän hakkuussa korjuukustannus asettuu jonnekin avohakkuun ja ensiharvennuksen välille. Alueet, josta puuta joudutaan korjaamaan, ovat suurempia. Toisaalta korjuussa saadaan ensisijaisesti tukkipuuta, joka on arvokasta. YLÄHARVENNUS Harvennus kohdistuu suurimpiin puihin, päävaltapuihin. Lisäksi hakkuussa voidaan poistaa myös alle jääneitä ja heikkokuntoisia puita. Päävaltapuita pienemmät lisävaltapuut saavat enemmän tilaa ja ne pääsevät puolestaan lihomaan tukkipuun mittoihin. PALUU ERI-IKÄISMETSÄÄN VIE AIKAA Uudessa metsälaissa tärkeää on se, että metsä ei edelleenkään saa jäädä uudistumatta, mutta uudistumismenetelmä on metsänomistajan päätettävissä. Vaikka avohakkuu ja uudistaminen viljelemällä on yksi hyväksyttävä ja edelleen paljon käytettävä metsän uudistamistapa, monet metsänomistajat katsovat luontaisen uudistamisen sopivan heille paremmin. Metsänomistaja voi alkaa käyttää metsissään myös eri-ikäiskasvatusta eli jatkuvaa kasvatusta. 50­60 vuoden aikana met- sät ovat ehtineet tasaikäistymään merkittävästi, joten paluu takaisin eri-ikäismetsän kasvatukseen on varsin haastavaa. ­ Siirtymävaihe on pitkä, se on puun kiertoajan pituinen, 80­100 vuoden mittainen projekti. Oleellinen kysymys on, miten tasaikäisen metsän alle saadaan syntymään uusi taimikko, sanoo Olli Äijälä. POIMINTAHAKKUU Yksi luontaisen uudistamisen vaihtoehto on poimintahakkuu, joka toteutetaan joko tekemällä pienaukkoja tai väljennyshak- SUOJUSPUU- JA KAISTALEHAKKUU Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen on laajempi asia kuin pelkästään eri-ikäiskasvatus. Jos metsä on tasaikäinen, sille voi tehdä suojuspuuhakkuun. Suojuspuuhakkuu on kuusikolle luontainen metsänuudistamismenetelmä. Siinä jätetään pari sataa runkoa hehtaarille ja odotetaan, että suojuspuiden siemennyksestä lähtee kehittymään uusi metsä. Olennaista on, että suojuspuualalla on jo ennestään jonkin verran kasvatuskelpoista kuusialikasvustoa. Suojuspuuhakkuu on ollut aiemminkin tunnettu ja käytetty uudistamismenetelmä, se on vain välillä hiipunut. Kaistalehakkuu on yksi luontaisen uudistamisen vaihtoehto. Kaistaleiden leveys on noin 50 metriä ja ajatuksena on, että metsä uudistuu reunametsien siemennyksestä. Menetelmä on kuitenkin varsin marginaalinen ja Olli Äijälä sanoo törmänneensä siihen vain muutamia kertoja. OP-Pohjola Metsäraha 5 · 2013 17 Metsävarallisuuden hoito ­ Metsäalan toimijoiden on kerrottava metsänomistajalle, mikä menetelmä mihinkin paikkaan sopii ja mitkä ovat riskit, hyödyt, kustannukset ja tuotot, sanoo Olli Äijälä. laadun takia, koska korkeampi alkutiheys vaikuttaa myönteisesti myös laatuun. Uudistus kylvösiemenellä sopii taloudellista tulosta painottavalle metsänomistajalle. Muokkausmenetelmät ovat kehittyneet ja keventyneet, syväauraus on historiaa. Avohakkuualueiden mätästysmuokkaus ja pottitaimet istutettuna mätäskummun päälle vähentävät heinittymisongelmaa varsinkin kuusikoissa. PIENAUKKO SÄILYTTÄÄ MAISEMAN Pienaukkohakkuu tarkoittaa alle 0,3 hehtaarin avohakkuuta. Aukko on niin pieni, että metsän kuva säilyy. Menetelmä sopii esimerkiksi karuun männikkömaastoon, jossa halutaan välttää ison aukon tekemistä maisemallisista syistä. Heinittyminen on ongelma kuusikoiden pienaukoissa ja etenkin rehevillä mailla. Kuusikoissa voi pienaukon sijasta käyttää poimintahakkuuseen kuuluvaa ryhmäpoimintaa: isojen puiden ryhmä otetaan pois. Suhtautuminen jatkuvaan kasvatukseen, % metsänomistajista YLÄHARVENNUKSESSA TUKKIPUUTA Yläharvennus tarkoittaa, että varttuneessa kasvatusmetsässä harvennus kohdistuu perinteisestä alaharvennuksesta poiketen ylempään latvuskerrokseen, päävaltapuihin. Toki hakkuussa poistetaan pienempiä, alle jääneitä tai heikkokuntoisia puita. Kun harvennuksessa otetaan pois isoja puita, on tukin osuus merkittävä hakkuukertymässä. Taloudellinen tulos on normaalia harvennusta parempi. Metsässä on päävaltapuiden alla hieman pienempiä lisävaltapuita. Kun yläharvennuksessa poistetaan isoja valtapuita, lisävaltapuille jää kasvutilaa ja ne pääsevät lihomaan. Tällöin osa kuitupuun mitat täyttävistä rungoista kasvaa tukkipuun mittoihin ja puuston arvo nousee. Yläharvennuksessa tukkia saadaan huomattava määrä jo ennen uudistushakkuuvaihetta. JALOSTUSSIEMEN ANTAA KASVULISÄN Aina kun metsän uudistamisessa halutaan turvautua metsän luontaiseen uudistumiseen, jalostussiemenen välityksellä tuleva 15­20 prosentin kasvulisä jää saamatta. Toisaalta luontaisessa uudistamisessa jäävät pois muokkauksen ja kylvön tai istutuksen kustannukset. Jalostushyödyn voi saavuttaa joko istutustaimien tai kylvösiemenen kautta. Männyllä uudistus kylvösiemenellä on erittäin hyvä vaihtoehto sekä kustannusten että VALTAOSA TURVAUTUU AMMATTILAISIIN Metsänkasvatuksen vaihtoehtoja tulee tarjolle iso paletti. Metlan metsänomistajatutkimuksessa ilmeni, että vain 20 prosenttia metsänomistajista sanoo tekevänsä päätökset ilman ulkopuolista apua. Yli 70 prosenttia turvautuu metsäammattilaisen apuun. ­ Tämä korostaa metsänomistajan toiveiden tunnistamisen tärkeyttä, mikä on iso haaste metsäalan toimijoille. Heidän on kerrottava metsänomistajalle, mikä menetelmä mihinkin paikkaan sopii ja mitkä ovat riskit, hyödyt, kustannukset ja tuotot. Metsänomistajalle pitäisi pystyä kuvaamaan myös se, miltä metsä tietyssä vaihtoehdossa näyttää 20­30 vuoden päästä. Erityisen haastavaa metsänomistajan näkemyksen tunnistaminen on puunostajalle. Jos puuta haluaa ostaa, eikä metsänomistaja halua aukkoa, ostajan on opittava hyväksymään muitakin vaihtoehtoja päätehakkuuvaiheen leimikolle. Äijälä pitää turhana epäilyksiä puunostajien haluttomuudesta tehdä tarjouksia vaihtoehtoista hakkuutapaa toivovalle asiakkaalle. ­ Toinen asia on se, mihin puun hinta asettuu. Kalliimpi puunkorjuu ja käsittelykuvioiden laajuus ovat poimintahakkuissa puusta saatavaa hintaa alentavia tekijöitä, mutta toisaalta korjattava puutavara on voittopuolisesti tukkia. TAPIO VALMISTELEE SUOSITUKSIA Samaan aikaan, kun uutta metsälakia on valmisteltu ministeriössä, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa on laadittu uusia metsänkäsittelyn suosituksia laajassa yhteistyössä metsäalan muiden toimijoiden kanssa. Metsänomistajatutkimus osoitti myös, että vaikka luontoarvoja korostavat hakkuumenetelmät kiinnostavat, kiinnostus vähenee, kun kysytään, mitä luontoarvojen huomioiminen saa maksaa. On tärkeää, että metsänomistajalle pystytään kertomaan objektiivisesti eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat. · Siirryn kaikissa metsissäni jatkuvaan kasvatukseen, 12 % Siirryn osassa metsiäni jatkuvaan kasvatukseen, 15 % Saatan kokeilla jatkuvaa kasvatusta osassa metsiäni, 25 % Otan selvää jatkuvasta kasvatuksesta ja päätän vasta sitteen kokeilenko sitä, 28 % En tule käyttämään jatkuvaa kasvatusta, 10 % En osaa sanoa, 10 % Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla 18 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha VIISI VINKKIÄ 5 OSAKESUOSITUKSET Pitkittyneen taantuman jälkeen euroalueen taloudesta kuuluu vihdoin rohkaisevia uutisia, jotka saattavat tarjota mahdollisuuksia myös suomalaisiin pörssiosakkeisiin sijoittaville. · Hyödynnä Pohjolan osakeanalysoinnin asiantuntemus, kysy lisää oman osuuspankkisi sijoitusneuvojalta. P 1 2 ohjola Marketsin osaketutkimus on valinnut viisi hyvin johdettua, vakavaraisia suomalaisyhtiöitä, jotka tarjoavat mahdollisuuden hyötyä talouskasvun vähittäisestä vahvistumisesta. Koneella on edelleen kasvumahdollisuuksia Kiinassa, yhtiö parantaa marginaalia ja säilyttää vahvan kassavirran ja kannattavuuden. Palveluiden rooli Kiinassa vahvistuu. Uuden sukupolven hissit ja toiminnan kehittäminen vahvistavat marginaalia. Nokian Renkaat vahvistaa edelleen markkinaosuuksiaan Venäjällä ja Pohjoismaissa. Kannattavuus paranee laskevien raaka-ainekustannusten ja kustannustehokkaamman Venäjän tuotannon ansiosta. Vahva kassavirta ja tase. Odotamme myös hyvää osingonjakoa ensi keväänä. Outotecin palveluiden kysyntä jatkuu hyvänä, ja niiden osuuden nousu tukee marginaalia. Outotecin toimintamalli ­ ei omaa valmistusta sekä vahva tase ja hyvä marginaali ­ perustelevat maltillisesti sektoria korkeamman arvostuksen. Arvostus on houkutteleva ja antaa osakkeelle potentiaalia. Sammon tytäryhtiö If ja osakkuusyhtiö Nordea kykenevät tekemään poikkeuksellisen vahvaa tulosta haastavissakin olosuhteissa, joten Sampo on erittäin houkutteleva osinko-osake pidemmällä aikajänteellä. Lisäksi yhtiön tuloksella on merkittävä positiivinen tulosvipu siinä vaiheessa, kun korot lopulta kääntyvät nousuun. YIT:n osaketta painaa epävarmuus Suomen asuntokysynnästä ja Venäjän talousnäkymistä, ja arvostuskertoimet ovat sektoria alemmat. Lyhyen ajan epävarmuudet tarjoavat edullisen tason ostaa pitkän aikavälin Venäjän tarinaa. YIT:n kannattavuus on Venäjällä paranemassa ja lähestymässä venäläisiä verrokkeja ilman, että myynnin tarvitsee merkittävästi kasvaa. JARKKO SOIKKELI Equity Strategist, Pohjola Pankki OP-Pohjola Metsäraha 5 · 2013 3 Euroalueen puolitoista vuotta jatkunut taantuma päättyi vuoden toisella neljänneksellä. Merkkejä talouskasvun hienoisesta piristymisestä on saatu myös Kiinasta, Isosta-Britanniasta sekä Yhdysvalloista. 4 5 Thinkstock Käy katsomassa, mitä uusimmassa OP-Pohjola Nytin lähetyksessä Pohjola Marketsin asiantuntijat kertovat sijoitusmarkkinoista. www.op.fi > OP-Pohjola-ryhmä > Media > OP-Pohjola Nyt 19 Varallisuuden hoito METSÄÄN KANNATTAA SIJOITTAA Metsä on perinteisesti merkittävä sijoituskohde, jota nykyään suositaan myös sijoitusten hajauttamiseksi. Metsävarallisuuden hoito on tärkeä osa OP-Privaten palvelua. Jokaisessa Private-pankissa työskentelee metsäasiantuntija. TEIJA AALTONEN Kuva Maria Halkilahti M etsä on suomalaisille merkittävä sijoituskohde, sanoo Turun Seudun Osuuspankin OP-Privaten metsäasiantuntija, yksityispankinjohtaja Veikko Karhulahti. ­ Metsään kannattaa sijoittaa nykyäänkin, sillä vakaus on valttia. Metsä on hyvä vaihtoehto myös sijoitusten hajautusmielessä. Sitä haluavat nyt salkkuunsa myös ne sijoittajat, jotka eivät ole aiemmin metsää omistaneet. Karhulahti suosittelee metsäkohdetta sijoittajille, jotka arvostavat vakaata ja kohtuullista tuottoa pitkällä aikavälillä. Sijoituksesta voi odottaa keskimäärin 3­7 %:n vuotuista tuottoa, kunhan hoitotoimenpiteet ja hakkuut tehdään ajallaan. ­ Metsävarallisuuden tehokas hoito on oleellisen tärkeää, jotta tuottopotentiaali konkretisoituu omistajan kassaan. Jos asiaan ei ehdi itse paneutua, on hyvä kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Metsäomaisuudesta kannattaa aina laadituttaa metsätaloussuunnitelma ja taimikonhoitotoimet on tehtävä ehdottomasti ajallaan, sillä vain uudistamisen onnistuminen takaa hyvän tuoton tulevaisuudessakin. tason. Talletukset ovat olleet kautta aikojen huonoin sijoitusvaihtoehto. ­ Pitkällä 25 vuoden aikaperiodilla ylivoimaisesti paras tuotto on saavutettu pörssiosakkeilla, mutta pörssissä kyyti voi olla ajoittain kylmää. Jos sijoittaja sietää rajutkin kurssiheilahtelut (+/­ 50 %), salkkuun voi ottaa osakkeitakin. Osakesijoitusten toimiala- ja maantieteellinen hajautus kannattaa kuitenkin aina pitää mielessä. Perinteisesti metsäsijoituksen tuotot ovat jääneet hieman jälkeen asuntosijoittamisen tuotoista. Viimeisen kymmenen vuoden ajan ne ovat kuitenkin olleet Karhulahden havaintojen mukaan lähes yhtä hyviä vaihtoehtoja. Yksi kortti on pudonnut sijoittajan pakasta pois: valtioiden joukkovelkakirjat menettivät asemansa turvallisina ja kohtuullisen hyvinä sijoituksina Kreikan valtion obligaatioiden leikkauksen myötä. Euroopassa osakkeet eivät ole täysin toipuneet myöskään 2000-luvun vaihteen IT-kuplasta. Näin myös tunneyhteys metsään säilyy. Suvun omistama metsä ei katoa minnekään, vaan sitä voi halutessaan edelleenkin käydä katsomassa omistajan elkein. ­ Nyt voi olla erityisen hyvä aika sijoittaa metsään, sillä hallituksen esitys metsälain uudistamiseksi hyväksyttänee vuoden 2014 alussa. Muutosesityksen mukaan metsää voisi uudistaa, kun se on taloudellisesti kannattavaa, eli viranomaisten määräämistä teoreettisista uudistamisikärajoista luovuttaisiin. Se mahdollistaisi kannattavamman metsätalouden harjoittamisen tulevaisuudessa. METSÄ OSANA SIJOITUSVARALLISUUTTA Karhulahti vertaa metsän kokonaistuottoa muun muassa talletuskorkoon ja inflaatioon. Perinteisesti talletuskorko jää alle inflaation, mutta metsämaan tuotto on tyypillisesti noussut 1­2 % yli inflaatio- VAIVATONTA METSÄNOMISTUSTA ­ Useimmiten metsänomistajaksi tullaan perinnön kautta ja omistamisessa on paljon tunnetta mukana. Jos metsänomistaja ei ehdi tai jaksa hoitaa metsälöitään, yhteismetsään liittyminen voi olla hyvä ratkaisu. Samalla metsäomaisuus voidaan jakaa tasapuolisesti lapsille, kun kaikki saavat saman määrän osuuksia. METSÄAMMATTILAINEN AJAN TASALLA Veikko Karhulahden metsä- ja sijoitusalan asiantuntijuus on tukevalla perustalla. Hän on koulutukseltaan metsänhoitaja, ja toiminut pankin palveluksessa erilaisissa sijoitustehtävissä melkein koko aktiivityöuransa ajan. Metsäasiantuntijan ammattitaito pysyy yllä monin tavoin. Metsäammattilaiset ovat verkostoituneet, yhteydenpito metsänhoitoyhdistyksiin on säännöllistä, metsätalouden julkaisuja ja muuta ajankohtaista tietoa seurataan tiiviisti. ­ Varallisuudenhoito vaatii valppautta. Arvioin jatkuvasti eri sijoitusvaihtoehtoja. Teen muutoksia hoitamiini asiakassalkkuihin markkinatilanteen mukaan, asiakkaan kanssa sovitun sijoitusstrategian mukaisesti. Osakkuus yhteismetsään antaa Karhulahdelle omakohtaista perspektiiviä metsään. Koska osakaskunta koostuu metsäammattilaisista, sitäkin kautta on tilaisuus vaihtaa ajatuksia ammattilaistasolla. · OP-Privaten metsäasiantuntija, yksityispankinjohtaja Veikko Karhulahti pitää metsätietämystään yllä muun muassa osallistumalla metsätaitokilpailuihin. ­ Viimeksi OP-Pohjolaryhmän kesäpäivillä. Täytyy tunnustaa, että kyllä harmitti, kun hävisin pisteellä naapuripankin metsänhoitaja Jukka Hulkkoselle. 20 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Kenelle Privatepalvelut sopivat? Private-palveluissa hoidetaan asiakkaan omaisuutta kokonaisvaltaisesti, huomioidaan niin kiinteä omaisuus kuin osakesijoituksetkin. Privateasiakkaat ovat henkilöitä, joilla on vähintään 100 000 euroa rahallista omaisuutta. Tärkein tavoite omaisuuden hoidossa on turvata varallisuuden säilyminen. Se tapahtuu esimerkiksi huolehtimalla tarpeellisista vakuutuksista ja varmistamalla, etteivät rahat makaa turhaan matalakorkoisilla tileillä. Suunnittelun yhtenä tarkoituksena on saada omaisuus tuottamaan sopivilla sijoituksilla. Omaisuudenhoidon voi jättää kokonaan pankin huoleksi tai hakea Private-palveluista neuvoja ja tukea omille päätöksilleen. Palveluvalikoimaan kuuluvat myös kaikki pankki- ja vakuutustuotteet sekä lakiasiat. Private-asiakkaat saavat säännöllisesti talouden ja sijoitusmarkkinoiden ajankohtaiskatsauksen. Metsää omistavat asiakkaat saavat lisäksi metsä- ja puumarkkinoiden ajankohtaiskatsauksen. OP-Private Osuuspankkeja on 26 ja niissä työskentelevät metsäasiantuntijat auttavat metsävarallisuusasioissa. Private-palvelun piiriin pääsee kaikkien osuuspankkien kautta soittamalla numeroon 0800 02441. www.op.fi/private Nyt voi olla erityisen hyvä aika sijoittaa metsään, sillä hallituksen esitys metsälain uudistamiseksi hyväksyttänee vuoden 2014 alussa. OP-Pohjola Metsäraha 5 · 2013 21 Varallisuuden hoito UUSI SIJOITUSTUOTE METSÄNOMISTAJILLE! Pohjola Yrityskorko Metsä I/2013:n avulla sijoittaja, joka uskoo MetsäBoardin, Stora Enson ja UPM-Kymmenen selviävän taloudellisista velvoitteistaan seuraavien viiden vuoden aikana, pääsee tavoittelemaan houkuttelevaa tuottopotentiaalia nykyisessä nollakorkoympäristössä. S yyskuussa OP-Pohjola-ryhmän sijoitustuotteiden valikoima täydentyi uudella tuotteella, Pohjola Yrityskorolla. Se täydensi OP-Pohjola-ryhmän laajaa sijoitustuotteiden kirjoa ja sopii osaksi hyvin hajautettua sijoitussalkkua. Pohjola Yrityskorko tarjoaa sijoittajalle mahdollisuuden tavoitella lainan kohde-etuutena olevan yrityksen luottoriskiin sidottua tuottoa. Mitä korkeariskisempi yhtiö kohde-etuutena on, sitä korkeampaa tuottoa lainaan sijoittanut tavoittelee. Sijoittaja voi hajauttaa riskiään sijoittamalla sellaiseen Pohjola Yrityskorkoon, jonka kohde-etuudet ovat muodostuneet usean eri yhtiön luottoriskistä. Pohjola Yrityskorko on Pohjola Pankin liikkeeseen laskema joukkolaina, jossa on kohde-etuusyhtiöiden luottoriskien lisäksi Pohjola Pankin liikkeeseenlaskijariski, joiden johdosta sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman sekä mahdollisen tuoton kokonaan tai osittain. Pohjola Pankki Oyj on vakaa, vuonna 1902 perustettu liikepankki ja OP-Pohjola-ryhmän keskusrahalaitos. Pohjola Pankki Oyj:n kansainvälinen luottokelpoisuusluokitus on Aa3 (Moody's) ja AA- (Standard & Poor's), mikä vastaa vahvaa luottokelpoisuutta (tilanne 20.8.2013). Minimisijoitus Pohjola Yrityskorkoon on 1 000 euroa. Pohjola Yrityskorko Metsä I/2013:n merkintäaika on 23.9.­1.11.2013. Kysy lisää lähimmästä osuuspankista. www.op.fi>Säästöt ja sijoitukset> Joukko- ja indeksilainat MIKKO VIRKKUNEN Yksikön päällikkö OP-Pohjola 22 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Thinkstock usteet Turvavar alk. 199 Turvavarusteet päästä varpaisiin Moottorisahat alk. 199 Raivaussahat alk. 469 www.moottorisaha.fi PUUN KYSYNTÄ JA TARJONTA TASAPAINOSSA Metsäteollisuuden tuotanto oli alkuvuonna hieman edellisvuotta suurempi. Puukaupan markkinakehitys on jatkunut historiallisen tasaisena jo yli vuoden ajan. MARKKU SUMMA KANTOHINNAT 1/2006­7/2013 /m3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Koivu Tukkipuu Kuusi Mänty Y leistaloustilanteesta johtuva lopputuotemarkkinoiden epävarmuus heijastuu jossakin määrin metsäteollisuuden ostokäyttäytymiseen, mutta suuria muutoksia ei ole odotettavissa suuntaan eikä toiseen. Yksityismetsistä on hakattu alkuvuoden aikana 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Puun tuonti on ollut selvässä kasvussa. Erityisesti kuitupuun, mutta myös hakkeen tuonti on kasvanut. Puun kysynnässä on ollut alueittain ja yrityksittäin suuriakin eroja. Positiivisia viestejä on nyt tullut myös Pohjois-Suomesta, joka on kärsinyt eniten jalostuskapasiteetin supistumisesta. Viennin myönteinen kehitys on jatkunut. Yritykset suuntautuvat entistä enemmän Euroopan ulkopuolisille alueille. Kuusi Mänty Koivu 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Metsäenergiaa erityisesti päätehakkuukohteilta » Puukauppa on käynyt tänä vuonna kiitettävän tasaisesti ja volyymeiltaan myönteisesti; alkavan syksyn kauppanäkymä on hyvä. Havutukkivaltaiset kelirikkokohteet ja sulanmaan päätehakkuuleimikot ovat varsin haluttuja. Talvileimikoita ja harvennuksia ostamme alueellisen tarpeen mukaan. UPM on suuri vanerintuottaja Suomessa, joten kotimaista laadukasta koivutukkia kasvavat kohteet kiinnostavat metsäasiakasvastaaviamme. UPM hankkii aktiivisesti ja laajalti metsäenergiaa erityisesti päätehakkuukohteilta. Tarjoamme metsänomistajille puukaupan lisäksi laadukkaita metsänhoitopalveluitamme. Tuomas Hallenberg johtaja, puukaupan suunnittelu ja ohjaus, upm Janne Ruotsalainen Kesäkorjuukelpoisilla leimikoilla paras kysyntä » Alkuvuoden puukauppa on käynyt vilkkaana. Kaikella puulla on ollut kysyntää. Metsä Group jatkaa lomakauden jälkeen aktiivista puukauppaa ja ostaa kaikkia puutavaralajeja. Paras kysyntä on kesäkorjuukelpoisilla leimikoilla. Yleinen taloustilanne päämarkkinoilla jatkuu epävarmana, joten lopputuotteiden kysyntä ei ole hyvä. Syksyn puunhintojen taustalla tulee olemaan loppumarkkinoiden kysynnän kehittyminen. Yleisesti heikosta markkinatilanteesta huolimatta puukauppa ja puunkorjuu ovat määrällisesti toteutuneet tänä vuonna hyvin. Tilannetta ovat tukeneet vakaa ja hyvä puun hintataso sekä monipuolistuneet metsäpalvelut. Metsänomistajilla on syksyn aikana mainio tilaisuus tehdä puukauppaa ja samalla hoitaa metsiään kasvukuntoon. Harvennusten kuitupuille on kysyntää ja tarjolla on laadukkaita metsänhoitopalveluita. Yrjö Perälä johtaja, puukauppa ja metsäpalvelut, metsä group 24 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Lähde: Metla, Metinfo Tilastopalvelu Kuitupuu Puumarkkinat Mitä otollisin ajankohta puukaupalle » Syyskauden puukauppaan voidaan lähteä tasapainoisessa ostotilanteessa. Tilanteen taustalla ovat sellutehtaiden ja sahojen korkeahkot käyntiasteet sekä puunkorjuuta suosinut alkuvuosi. Uusille puukaupoille on osto-ohjelmassa nyt hyvin tilaa, koska aikaisemmin ostetut puuvarannot on saatu pääosin puretuksi. Stora Ensoa kiinnostavat syksyn puukaupoissa niin pääte- kuin harvennushakkuutkin. Parhaat näkymät ovat päätehakkuiden havutukeilla ja harvennushakkuiden koivukuitupuulla. Tukkipuun hinta on säilyttänyt tasonsa ja kuitupuun hinta on ollut vakaa. Vaihtelua on ollut vuoden mittaan, mutta ei merkittävissä määrin. Tukkipuuston hakkuupäätöksen viivyttäminen ei ole taloudellisesti perusteltua. Jos metsätaloussuunnitelman mukainen kasvu hiipuu kolmeen ­ neljään kuutioon hehtaaria kohti vuodessa, puuston arvokasvu on enää parin prosentin tasolla. Pääomalle saadaan parempi tuotto hakkaamalla vanha puusto ja sijoittamalla puukauppatulot. Olemme kehittäneet metsän uudistamiseen Jämpti-palvelun. Metsänomistaja voi sopia uuden metsän perustamisesta kiinteään hintaan jo puukaupan yhteydessä. Puunostajamme ovat valmiita auttamaan vaihtoehtojen kartoittamisessa ja sopivimman vaihtoehdon valinnassa. Jorma Länsitalo metsäpäällikkö, stora enso Sahatavaran vienti vetää Euroopan ulkopuolelle » Sahatavaran viennin arvo nousi toistakymmentä prosenttia vuoden 2013 ensimmäisen puoliskon aikana. Kotimaassa sahatavaran kulutus taantuu. Jos viennin kasvu jatkuu samanlaisena vuoden loppuun asti, sahateollisuus tuo toistasataa miljoonaa euroa enemmän vientituloja kuin vuonna 2012, jolloin viennin arvo ylitti 1,2 miljardia euroa. Viennin kasvu perustuu Japanin ja Kiinan alkuvuoden vetoon ja ruotsalaisten sahojen vahvan kruunun johdosta heikentyneeseen kilpailukykyyn. Egypti oli viime vuonna ykkösvientikohde, mutta nyt maan poliittinen ja taloudellinen tilanne aiheuttavat epävarmuutta. Suomalaiset sahat ovat reagoineet nopeasti tilanteeseen ja tuotantoa on pystytty nostamaan. Se on kasvattanut metsänomistajien kantorahatuloja kymmenillä miljoonilla euroilla. Viennin arvon nousu on kuitenkin ainoastaan kompensoinut toteutunutta kustannusnousua. Alan kannattavuus säilyy heikkona. Sahojen kapasiteetti on vajaakäytössä. Kai Merivuori toimitusjohtaja, suomen sahat ry Jaana Kankaanpää Kysyntä elpymässä Pohjois-Suomessakin » Pääsääntöisesti kaikki tarjottu puu on käynyt hyvin kaupaksi vuoden alkupuoliskolla. Mäntytukista ja koivukuidusta on ollut eniten kysyntää. Oikeastaan vain energiapuun kysyntä antaa aihetta huoleen. Viimeksi kuluneet kaksitoista kuukautta ovat olleet puukaupassa tasaisin ajanjakso koko 2000-luvulla. Lisäksi odotukset metsäteollisuuden loppuvuoden vireelle ovat suhteellisen positiiviset. Kemijärven ja Kajaanin metsäteollisuusyksiköiden lakkauttaminen näkyy edelleen Pohjois- ja Itä-Suomen puun kysynnässä. Nyt kuitenkin pohjoisestakin on alkanut tulla viestejä kysynnän vähittäisestä elpymisestä. Puumarkkinoiden hyvää virettä kannattaa vaalia. MTK:n mielestä hallituksen olisi typerintä viritellä viimekeväisiä keskusteluja kiinteistöverosta tai metsänomistusmaksusta. Niistä seuraisi rumaa jälkeä koko Suomelle. Hyvästä tarjonnasta huolimatta raakapuun tuonti on kasvanut koko alkuvuoden. Se on ollut peräti 27 prosenttia suurempaa kuin edellisvuonna vastaavana aikana. Metsänomistajat hämmästelevät, miksi kuitua tuodaan lisää, vaikka tuontipuun hinta on rajalla yli 1,5-kertainen tien varteen korjattuun kotimaiseen puuhun verrattuna. Viesti metsänomistajille: kilpailuttakaa myyntieriä ja leimikoita ­ tarjouksissa on usein merkittäviäkin eroja. Hyödyntäkää sähköistä puukaupan markkinapaikkaa: www.puumarkkinat.fi. Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, mtk OP-Pohjola Metsäraha 5 · 2013 25 Puumarkkinat Puukauppa jatkuu vilkkaana loppuvuoden Puukauppa ei ole käynyt yhtä vilkkaasti sitten vuoden 2007. Pellervon taloustutkimus ry:ssä uskotaan, että tästä vuodesta tulee hyvä puukauppavuosi. Sitä tukee myös edellisvuotta parempi puun keskihintataso. » Metsäteollisuus on ostanut puuta 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna tammikuun ja heinäkuun välisenä aikana. Puukauppa näyttäisi jatkuvan yhä vilkkaana loppuvuoden. Pellervon taloustutkimus PTT ry:n tutkimusjohtaja Paula Horne sanoo, että puukauppa ei ole ollut yhtä vilkasta vuoden 2007 jälkeen. Nyt on todella edellytyksiä hyvälle puukauppavuodelle. ­ Puun keskihinta on ollut kuluvan vuoden alkupuoliskolla noin kolme prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana viime vuonna. Hintatason uskotaan pysyvän edelleen sellaisena, että se kannustaa metsänomistajia myymään puuta. Metsäteollisuus on kokonaisuutena pärjännyt vuoden 2013 alkupuoliskolla parhaiten perinteisistä teollisuusaloista. Sen liikevoitto on noussut vuoden 2010 jälkeen ­ rakenteelliset muutokset ovat suunnanneet tuotantoa paremmin menestyviin tuotteisiin. ­ Metsäsektorin osuus maamme koko tavaraviennistä on ollut viimeiset kymmenen vuotta suunnilleen 20 prosenttia. Luku oli aikaisemmin 25 prosenttia. Supistuminen johtui siitä, että muu tavaravienti kasvoi määrällisesti, hän sanoo. Suomalainen metsäteollisuus on ollut biotalouden edelläkävijä jo pitkään. Nyt Hornen mukaan panostetaan intensiivisesti myös siihen, miten tuotannossa syntyviä oheismateriaaleja voitaisiin eri tavoin hyödyntää enenevässä määrin uusiksi tuotteiksi. Hän kannustaa metsänomistajia metsien hyvään hoitoon. Puulle tulee aina riittämään kysyntää. · Ristikko Ristikon ratkaisu sivulla 30. 26 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha T E R M I JA S E L I T Y S · Osuuspankin T HALLINTAOIKEUDEN PIDÄT YS Metsätilaa lahjoittaessaan lahjoittaja voi pidättää itselleen joko elinikäisen tai määräaikaisen hallintaoikeuden metsään. lainopillinen palvelu auttaa metsän omistusjärjestelyihin liittyvissä asioissa.. M etsätilan sukupolvenvaihdoksessa on mahdollista eriyttää kiinteistön hallintaoikeus omistusoikeudesta. Metsätilan omistusoikeus voidaan siirtää uudelle omistajalle ja jättää tilan hallintaoikeus luopujalle. Hallintaoikeuden haltija saa metsästä kertyvän tuoton, eli lähinnä puukauppatulot. Hän on myös velvollinen maksamaan metsään kohdistuvat menot, esimerkiksi metsänhoitomenot. Hallintaoikeuden pidättänyt voi päättää edelleen esimerkiksi hakkuista tai hoitotoimenpiteistä. Hakkuiden määrä ei kuitenkaan saisi ylittää metsän vuotuista tuottoa, esimerkiksi vuotuista kasvua tai metsäsuunnitelman mukaista kestävää hakkuumäärää. Hallintaoikeuden haltijalla ei ole oikeutta myydä tai lahjoittaa kiinteistöä. HALLINTAOIKEUDEN ARVO Hallintaoikeuden pidättäminen alentaa lahjoitettavan metsätilan käypää arvoa, jolloin lahjaveron määrä alenee. Arvonalennuksen suuruutta laskettaessa määritetään metsän vuosituotto, joka arvioidaan viideksi prosentiksi varallisuuden käyvästä arvosta. Elinikäisen hallintaoikeuden arvo lasketaan kertomalla vuosituoton määrä hallintaoikeuden pidättäjän iän mukaan määräytyvällä kertoimella. Määräaikaisen hallintaoikeuden arvo lasketaan oikeuden voimassaoloajan mukaan määräytyvän kertoimen ja metsän vuosituoton mukaan. HALLINTAOIKEUDESTA LUOPUMINEN Pidätetystä hallintaoikeudesta voi kirjallisesti luopua milloin tahansa. Hallintaoikeudelle määritetään sen hetkinen arvo, joka katsotaan lahjaksi kiinteistön omistajalle. Tästä lahjasta tilan omistaja on lahjaverovelvollinen. Hallintaoikeus voi päättyä hallintaoikeuden haltijan kuolemaan tai määräaikaisessa hallintaoikeudessa määräajan kuluttua umpeen. Tällöin kiinteistön omistaja saa omaisuuteen täyden omistus- ja hallintaoikeuden ilman veroja. Hallintaoikeuden pidättämisen hyvänä puolena on se, että sillä voidaan vähentää omaisuuden siirrosta maksettavaa veroa. Huonona puolena on se, että hallintaoikeuden puuttuminen voi heikentää omistajan intoa paneutua metsätilan hoitoon. Helena Hajanti TAPIO TILLI Metsäpalvelupäällikkö OP-Pohjola OP-Pohjola Metsäraha 5 · 2013 27 HY VINVOINTIA JA TERVEY TTÄ Metsällä on tutkitusti positiivinen vaikutus henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen. Luontomatkailu tarjoaa metsänomistajille uuden täydentävän mahdollisuuden metsien käyttöön. VESA VAINIO Kuvat Juuso Noronkoski METSÄSTÄ ­ Tutkimuksissa on todettu, että päivä metsässä parantaa vastustuskykyä. Positiivinen vaikutus kestää jopa kaksi viikkoa, kertoo Liisa Tyrväinen. 28 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Metsäluonto J os metsään haluat mennä nyt, sä takuulla virkistyt. Näin lupaa käsi sydämellä luontomatkailun professori Liisa Tyrväinen, jolla on paljon tutkimustietoa lausumansa tueksi. Hän haluaa konkretisoida asian ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. ­ Ihminen rentoutuu nopeasti luontoympäristössä. Tutkimukset kertovat, että ulkoilu- ja virkistysalueet ovat todella tärkeitä asumisviihtyvyyden kannalta. Tyrväinen haluaa tuoda päättäjien tietoon lisää faktoja, jotta viheralueita ei vähätellä kuntien päätöksenteossa, vaan niiden merkitys ymmärretään laajemmin. Hän koordinoi laajaa Suomen Akatemian rahoittamaa GreenHealth-hanketta, jossa tutkitaan muun muassa erilaisten ympäristöjen stressistä palauttavaa vaikutusta kenttäkokeissa. ­ Näyttää siltä, että aito metsä on kaupungissakin vielä piirun verran rakennettuja viheralueita parempi. Ilman puhtaus, hiljaisuus ja vihreä ympäristö luovat terveyttä edistävän ympäristön. 5 TUNTIA KUUKAUDESSA Moni metsänomistaja on löytänyt metsästään mielipaikan, jota ei hevillä hakata tai sen olemusta muuteta. Tyrväinen rohkaisee meitä kaikkia etsimään metsästä sellaisen paikan, jossa on hyvä olla. Liikkuminen on meille suomalaisille luontaista, ja sitä voi harrastaa metsässä spontaanisti ilman suorittamista. ­ Rento kävely metsässä perheen kanssa riittää, samalla voi marjastaa tai sienestää. Positiivisen vaikutuksen aikaansaamiseksi kannattaa harrastaa liikuntaa 2­3 kertaa viikossa ja viettää luonnossa vähintään puoli tuntia kerrallaan. Viisi tuntia kuukaudessa luonnossa, erityisesti metsässä, pitää yllä henkistä virkeyttä ja ennaltaehkäisee stressin syntymistä. OPASTUSTA TOSI-URBAANEILLE Useiden tutkimusten mukaan ihminen haluaa liikkua luonnossa ja metsässä. Kaupungistuminen ja elämän muuttuminen virtuaalisemmaksi ovat kuitenkin muokanneet ihmisen luontosuhdetta. Tämä näkyy nuorempien sukupolvien luonnossa liikkumisen taidoissa. Helsingissä ja Tampereella tehdyn luontosuhdekartoituksen mukaan 1970-luvulla kaupunkiin muuttaneet kokevat luonnon erityisen tärkeäksi. Kaupunkiväestöstä löytyi myös pieni, mutta kasvava tosi-urbaanien ryhmä, jossa on toisen ja kolmannen polven kaupunkilaisia ja keskimääräistä enemmän nuoria miehiä. Heille luonnon merkitys on pieni. ­ Kaupungistunut väestö tarvitsee luonnossa liikkumiseen palveluita, opastusta ja ohjausta. Moni ei uskalla lähteä metsään, kun pelkää eksyvänsä sinne. Tyrväinen korostaa luontosuhteen ylläpitämisen tärkeyttä ja merkitystä. Hän ottaa esimerkiksi vanhusten hoidon, jossa luontoympäristön hyödyntämistä mielen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi voidaan merkittävästi lisätä. Sama pätee lapsiin ja nuoriin. OP-Pohjola Metsäraha 5 · 2013 MIELEN JA KEHON TERVEYTTÄ Psyykkisten vaikutusten lisäksi metsällä on todettu olevan positiivinen merkitys myös fyysiseen terveyteen. Japanilaiset ovat tutkineet tätä paljon ja tulokset stressistä palautumisesta sekä alentuneesta verenpaineesta ovat rohkaisevia. Japanilaisessa tutkimuksessa on saatu näyttöä myös siitä, että päivä metsässä parantaa vastustuskykyä. Yhden käynnin vaikutus kestää jopa kaksi viikkoa. Suomalaisissa tutkimuksissa luontokontaktin on todettu ehkäisevän altistumista allergioille. Ihon ja suoliston mikrobikannasta muodostuu erilainen, kun ihminen on luonnon kanssa tekemisissä hänelle itselleen sopivalla tavalla. Tämä tieto on hyödyllinen ainakin lapsiperheille. Eniten tietoa on kertynyt luonnon vaikutuksista henkiseen hyvinvointiin. ­ Elpyminen psyykkisestä stressistä paranee. Mieliala kohenee, keskittymiskyky nousee, huolista ja arkirutiineista pääsee irti. 29 Metsäluonto "Metsästä saa edullisesti hyvinvointia ja terveyttä. Metsää ei voi tuoda, mutta sinne kannattaa ehdottomasti mennä." ­ Luontomatkailu ei korvaa laajamittaisesti metsätalouden työpaikkoja, vaan täydentää niitä, sanoo Liisa Tyrväinenen. ­ Hyödyt ovat merkittäviä: rauhattomat lapset rauhoittuvat ja heidän motorinen kehityksensä tehostuu, kuten esimerkiksi tasapaino ja lihaskoordinaatio. OSAKSI HYVINVOINTIMATKAILUA Hyvinvointipalvelut ovat Suomessa isossa roolissa. Liisa Tyrväinen nostaisi luontomatkailun mielellään keskeisimmäksi osaksi hyvinvointimatkailua. Metsien käyttöä joudutaan sovittamaan yhteen, mutta hyvällä suunnittelulla metsätalous ja luontomatkailu sopivat kuitenkin vallan mainiosti samaan metsään. Luontomatkailu ei korvaa laajamittaisesti metsätalouden työpaikkoja, vaan täydentää niitä. ­ Tutkimuksemme yksi pääpaino on metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. Eri alueilla Suomessa metsien käytön sopivin yhdistelmä vaihtelee. Lappi on Tyrväisen mielestä hyvä esimerkki luontomatkailun tärkeästä merkityksestä alueellisesti. Matkailu on useissa Lapin kunnissa merkittävä työllistäjä. Hiljattain Kuusamon seudulla tehdyssä matkailija- ja maanomistajakyselyssä tutkittiin markkinoiden luomista yksityisten maanomistajien ja matkailusektorin välille. Ajatuksena on, että laajassa matkailutoiminnassa osa matkailutulosta saataisiin välitettyä maanomistajille korvauksena maisema- ja virkistysarvojen tuottamisesta. Tulosten mukaan maisema- ja virkistysarvokaupan edellytykset näyttävät melko lupaavilta. Isolle joukolle metsänomistajia metsän virkistysarvot ovat tärkeitä. OMA METSÄ VIRKISTYSKÄYTTÖÖN Metsänomistajille tieto metsän positiivisesta vaikutuksesta henkiseen ja fyysiseen kuntoon on varmasti tervetullut. Tyrväinen kannustaa metsänomistajia miettimään rohkeasti metsien hoitoa myös virkistyskäytön kannalta. Löytyisikö omasta metsästä lohko tai palsta, jonka käytöstä voisi sopia paikallisen yrittäjän kanssa? Kaupallinen matkailutoiminta voisi lisääntyä yksityismetsissä selkeästi sovitulla tavalla. Jokamiehenoikeuksiin perustuva vapaa metsien virkistyskäyttö Suomessa on hieno käytäntö, joka tulee säilyttää. ­ Kaupallinen virkistyskäyttö ja luontomatkailu ovat sen sijaan luonteeltaan erilaista. On luontevaa, että metsänomistaja saa korvausta, kun ihmisiä ohjataan hänen mailleen, toteaa Tyrväinen. Metsän vetovoimaisuutta voi hyödyntää yhdessä matkailuyrittäjän kanssa. Tyrväinen uskoo, että keskustelun kautta ymmärrystä metsätalouden ja matkailun kesken löytyy puolin ja toisin. ­ Virkistysmetsän hoidossa keskeistä on maisemamuutosten välttäminen esimerkiksi laajoilla uudistushakkuilla. Alue pidetään luonnonmukaisen näköisenä metsäympäristönä pienipiirteisten hakkuiden avulla. Metsän ja luonnon tutkiminen on ajattelua yli rajojen. Tutkimuksen kohteena ei ole metsä, vaan ihmiset. Yhteistyö terveystutkijoiden kanssa on tiivistä ja tarkoitus on muodostaa selkeä kokonaiskuva osin hajallaan olevasta tiedosta. Suurimman hyödyn metsässä ja luonnossa liikkumisesta saavat ne, jotka eivät siellä vielä käy. Diabetes, ylipaino, masennus ja mielen sairaudet ovat merkittävä ongelma. Niiden hoitamiseen tarvitaan valtavasti resursseja. Tyrväisen resepti itsessään on edullinen ja toimiva. ­ Metsästä saa edullisesti hyvinvointia ja terveyttä. Metsää ei voi tuoda, mutta sinne kannattaa ehdottomasti mennä. · 30 5 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa. TILAA JÄMPTIMETSÄNUUDISTAMISPAKETTI PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin erikseen ostettuna. KIINTEÄÄN TAKUUHINTAAN. LOPPUTULOKSELLE Jämptin kiinteä pakettihinta pysyy samana, vaikka työt ajoittuisivat parin vuoden päähän. LAATUTAKUU. Jämptin laatulupaus on, että metsässä kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukainen taimimäärä. ALOITUKSELLE AIKATAULUTAKUU. Metsänuudistamistyöt alkavat vuoden sisällä korjuun päättymisestä. Vuodenkin viive voi tarkoittaa 600 euron menetystä jokaisen hehtaarin tulevaisuuden tuotoista. JämptiTM Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Varmista metsän uusi kasvu jo puukaupan yhteydessä. Katso Stora Enson puunostajien yhteystiedot osoitteesta www.storaensometsa.fi