OP-POH JOL A-R Y HM ÄN M A A- JA ME TS Ä L EH T I 3 · 2013 METSÄVARALLISUUS Osuuspankki mukana yhteismetsässä Sijoituksia hoidettava kuin metsää VARALLISUUDEN HOITO METSÄTALOUTEEN LISÄÄ VAPAUKSIA Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen toivoo yrittäjämäisempää metsänomistusta Takuulla täystiheä taimikko Rahoituspaketti metsätilan hankintaan 3 · 2013 OP-POHJOL A-RYHMÄN MA A- JA ME TS ÄLEHTI 40. V UOSIKERTA ILMEST Y Y 6 KERTA A V UODESSA : 3 MA ATALOUSTEEMA A (KULTA J Y VÄ) JA 3 ME TSÄTEEMA A (ME TSÄR AHA). ILMEST Y MISPÄIVÄ 10.6. 20 13 Julkaisija OP-Palvelut Oy www.op.fi etunimi.sukunimi@op.fi Uusi metsälaki heikentää metsän vakuusarvoa Päätoimittaja Heli Jimenez Toimituspäällikkö Eija Vuorijärvi-Ketola M Työryhmä Metsäraha-teema: Ari Kakkori, Panu Kallio, Tuija Linjakumpu, Tarja Mikkola, Teppo Pöllänen, Reijo Särkkä, Raija Tahvanainen, Tapio Tilli ja Tarja Väisänen Kustantaja Alma 360 www.alma360.fi etunimi.sukunimi@alma360.fi Toimitus Anne Penttilä (tuottaja), Diana Törnroos, Merja Mäkelä, Miikka Tikka, Helena Hajanti, Anna Keski-Kohtamäki Mediamyynti Alma 360 Asiakkuusjohtaja Tuire Sillanpää Ilmoitusaineistot: www.astehelsinki.fi/ilmoitukset Repro Aste Helsinki Oy Paino PunaMusta Oy, Tampere, 2013 Kannen kuva Päivi Anita Ristell ISSN 0788-8511 Aikakauslehtien Liiton jäsen Tilaukset omaan Osuuspankkiin. Osoitteenmuutokset välittyvät automaattisesti Väestörekisterikeskuksesta kuukauden kuluessa. Lehden peruutus tulee ilmoittaa omaan Osuuspankkiin tai Osuuspankin puhelinpalveluun 01000500. Lehti ei vastaa toimitukseen tilaamatta lähetettyjen juttujen ja kuvien palauttamisesta. Osoitelähteet: Osuuspankki, PL 308, 00101 Helsinki. Seuraava Kultajyvä ilmestyy 27.6.2013 ja Metsäraha 7.10.2013. etsätaloutta säätelevät lait ovat lähivuosina monelta osin uudistumassa, positiiviseen suuntaan. Uusi metsälaki vähentää yksityiskohtaisia säädöksiä ja lisää näin metsänomistajien valinnanvapautta metsäomaisuutensa hoidossa. Pyrkimyksenä on parantaa metsätalouden kannattavuutta ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Nämä ovat kannatettavia tavoitteita kaikki tyynni. Metsälakiuudistuksen seurauksena metsävarallisuus muuttuu aikaisempaa likvidimmäksi. Metsänomistaja voi muuttaa puuvarantoa rahaksi omien päätöstensä ja markkinatilanteen mukaisesti. Puuvarannon tuottoa voidaan verrata vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tarjoamaan tuottoon ja tehdä pääoman siirtoja puustosta muihin omaisuuslajeihin. Lakiuudistus luo kuitenkin haasteen metsien käytölle lainan vakuutena. Esitysluonnoksessa ehdotetaan poistettavaksi uudistushakkuilta järeys- ja ikäkriteerit. Niiden poistaminen saattaa käytännössä tarkoittaa myös sitä, että mahdollisuudet käyttää metsää vakuutena heikentyvät nykyisestä. Nykyinen metsälaki antaa velkojalle suojaa. Suoja liittyy metsälain pykäliin, jossa kasvatusmetsiä ei saa uudistaa ilman perusteltuja syitä. Pantinhaltijan näkökulmasta metsän arvo pantin realisointitilanteessa muodostuu erityisesti taimikoiden ja kasvatusmetsien arvosta. Kun uudessa metsälaissa myös kasvatusmetsiä saa metsänomistajan oman päätöksen mukaan uudishakata, poistuu metsälain suoja kasvatusmetsiltä. Metsän vakuusarvon pienenemisellä on negatiivisia vaikutuksia metsätalouden rakennekehitykseen. Edellytykset metsätilakauppojen ja metsätalouden sukupolvenvaihdosten rahoittamiseen saattavat heikentyä. Metsälain uudistamisen yhteydessä on tärkeää varmistua siitä, että metsällä on hyvä vakuusarvo myös jatkossa. Vakuusarvon varmistaminen ja siten metsätilakaupan rahoittamisen turvaaminen voivat omalta osaltaan parantaa maanomistajan omaisuuden suojaa sekä edesauttaa ammattimaisen metsätalouden harjoittamisen mahdollisuuksia. Panu Kallio johtaja, maa- ja metsätalouspalvelut op-pohjola Metsärahan löydät myös näköislehtenä. 441 619 Painotuote www.metsaraha.fi/digilehdet 2 3 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Sisällys PUUMARKKINAT Markkinahakkuut pysynevät tänä vuonna lähellä viime vuoden tasoa, noin 50 milj. m3. sivu 24 6 13 18 30 Metsälainsäädäntö muuttuu Lisää valtaa ja vastuuta metsänomistajalle. 13 14 18 22 30 Vuoden metsävaikuttaja Helsingin Sanomien metsätoimittaja Jyrki Iivonen tuo metsän yleiseen keskusteluun. Pankki mukaan yhteismetsään Etelä-Karjalan yhteismetsä aloittaa. Taimiturva-sopimus Täystiheä taimikko takuulla. Varallisuuden hoito Pitkäjänteisyys on avainsana kaikenlaisen omaisuuden hoidossa, sanovat Marja-Leena ja Taimo Kalenius. 22 Palstat: Nuuksio on uusi Haltia Suomen luontokeskukseen kannattaa tulla tutustumaan kauempaakin. 4 Ajankohtaiset: Ajokortti työelämään 17 Termi ja selitys: Puuston arvo 21 Verotus ja laki: Edunvalvontavaltuutus 24 Puumarkkinat: Reipas vauhti jatkuu 26 Ristikko 27 5 vinkkkiä: Metsätilan sukupolvenvaihdos 28 Rahoitus: Osuuspankista UPM Bonvesta -metsätilalainaa OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2013 3 Ajankohtaiset Mari Männnistö Hups! Unohtuiko meiltä jotain? Asioinnin keskittäminen OP-Pohjola-ryhmään tuottaa sinulle rahanarvoisia hyötyjä, ja sinulla on oikeus tietää niistä. Siksi uskallamme luvata, että teemme sinulle 50 euron arvoisen rahastomerkinnän valitsemaasi säästäjän rahastoon, jos emme konttorissa asiakastapaamisen yhteydessä kertoneet sinulle keskittämiseduista. www.op.fi/hups Vakuutuksella varmaa hoitoa Pohjolan henkilövakuutukset uudistuivat tänä keväänä. Jos oma terveydentila ja julkisen terveydenhuollon pitkät jonotusajat huolestuttavat, Pohjolan uusi henkilövakuutus helpottaa hoitoon pääsyä. Vakuutuksen voi saada alle 85-vuotias ja sen sisällön voi pitkälti itse räätälöidä haluamakseen. Parhaimmillaan vakuutus kattaa hoitokulut jopa 100-vuotiaaksi saakka. www.op.fi/kuntotesti Varsinais-Suomen aluefinaali käytiin huhtikuun lopussa Paimion metsäkoululla. Hirveän taitavia metsävisaajia Tänä vuonna koululaisten Metsävisan alkukilpailussa testattiin muun muassa osallistujien hirvitietoutta. Lisäksi osallistujien piti päätellä metsätyyppi kenttäkerroksen kasvillisuuden lajipeittojakauman perusteella, tunnistaa ruokasieniä, tehdä huomioita eukalyptusviljelmien kestävän kehityksen toteutumisesta sekä vastata biodiesel-aiheisiin kysymyksiin. Alkukilpailujen parhaat kutsuttiin aluefinaaleihin, joissa kysymykset käsittelivät muun muassa puun tuotantoa sekä käyttöä. Mukana oli myös lajitunnistusta. Maakuntien parhaat visailijat ottivat mittaa toisistaan Helsingissä toukokuun lopussa, lehden painoon menon jälkeen. OP-Pohjola oli mukana palkitsemassa voittajia. OP-mobiililla helposti ja nopeasti Lataa OP-mobiili älypuhelimeesi tai tablettitietokoneeseesi ja hoida pankkisekä vakuutusasiasi turvallisesti ja nopeasti ajasta ja paikasta riippumatta. Voit tarkistaa tiliesi ja luottokorttiesi saldot ja käyttövarat, maksaa laskusi näppärästi viivakoodimaksulla sekä hyväksyä ja muokata saapuneita e-laskuja. Lisäksi voit hoitaa vakuutusasioitasi. www.op.fi/mobiili Ota kantaa Mitä mieltä olet OP-Pohjola Metsäraha -lehdestä? Mistä aiheista haluaisit lukea? Käy vastaamassa 26.6. mennessä osoitteessa www.op.fi/metsaraha, ja voit voittaa kevyen ja laadukkaan taskukiikarin. 4 3 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Pellervon taloustutkimus PTT:n kehittämällä työkalulla voit laskea metsätilan taloudelliset tunnusluvut ja analysoida tuloksia. Lataa laskuri: www.ptt.fi > Julkaisut > Metsälaskuri Maaret Räikkönen/ Suomen 4H E-lasku tai suoramaksu Suomalainen suoraveloitus päättyy 31.1.2014 ja laskuttajat ovat alkaneet lähettää asiakkailleen kirjeitä suoraveloituksen loppumisesta. Jos laskuttaja ilmoittaa, että suoraveloitus muuttuu joko suoramaksuksi tai e-laskuksi, sinun ei tarvitse tehdä mitään, sillä muutosen hoitavat laskuttaja ja pankki. Maksaminen jatkuu samalta tililtä kuin aiemminkin. Mikäli laskuttajasi ei ilmoita siirrosta uusiin palveluihin, saat jatkossakin paperilaskun. Laskuttajien lähettämiä kirjeitä ei kuitenkaan tarvitse odotella, vaan laskut voi muuttaa e-laskuiksi halutessaan jo nyt. www.op.fi/e-lasku Helppoa kiinteistösijoittamista Kurssilaiset saavat perustiedot työnhausta ja työelämän pelisäännöistä. Ajokortti työelämään Suomen 4H-liitto ja OP-Pohjola ovat tehneet yhteistyösopimuksen edistääkseen nuorten työllistymistä. OP-Pohjola tukee 4H-yhdistysten yli 13-vuotiaille nuorille järjestämiä Ajokortti työelämään -kursseja. Kurssi antaa perustiedot työnhausta ja työelämän pelisäännöistä. Se antaa myös näkemyksen siitä, mitä työnantajat odottavat uusilta, nuorilta työntekijöiltä sekä työkaluja ihmissuhdetaitoihin ja asiakaspalveluun. Kurssin on käynyt jo yli 20 000 nuorta. ­ OP-Pohjola haluaa 4H-yhteistyön kautta tukea nuorten aktiivista otetta työnhakuun ja oman talouden hallintaan sekä antaa eväitä taloudelliselle menestymiselle. Osuuspankit opastavat kurssilla nuoria oman talouden hallinnassa ja kertovat pankista työpaikkana, kertoo markkinointijohtaja Heli Jimenez OP-Pohjolasta. Sijoitusasuntojen hallinnointi vaatii työtä, mutta nyt myös kiinteistöihin voi sijoittaa helpommin rahaston kautta. Uusi OPVuokratuotto-erikoissijoitusrahasto omistaa vuokra-asuntoja, liikekiinteistöjä sekä rakennuttaa asuntoja pääosin pääkaupunkiseudulla. Rahaston neuvonantajana toimii Pohjola Kiinteistösijoitus. Kiinteistösijoituksissa tärkeää on kohteiden sijainti ja keskimääräinen käyttöaste. OP-Vuokratuotto-rahastoon ostettavissa vuokra-asunnoissa käyttöaste on ollut yli 99 prosenttia. Rahaston vuotuiseksi nettotuotto-odotukseksi on arvioitu noin 6 %. Ensimmäinen sijoitus on vähintään 30 000 euroa, myöhemmin sijoitusta voi halutessaan kasvattaa pienemmilläkin summilla. Rahasto sopii pitkäaikaiseksi sijoitukseksi niille, joita asuntosijoittaminen kiinnostaa. METSÄMAAKIINTEISTÖJEN KESKIARVOHINNAT 2012 Lukumäärä Keskiarvo Mediaani kpl ha /ha Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa muutos 2011 48 107 135 58 165 55 102 123 190 261 217 204 294 228 73 461 159 99 7 12,6 10,0 11,4 12,6 14,5 15,8 13,0 15,7 19,4 26,3 20,5 17,4 13,1 10,7 20,0 26,6 36,2 27,9 9,8 19,3 5 303 3 886 3 807 4 562 3 836 4 235 3 583 3 737 3 438 2 633 2 702 2 839 2 060 2 551 1 763 1 402 1 220 952 3 305 2 551 3% KeskiKeskiarvo hajonta /ha /ha 5 630 4 550 4 190 5 072 4 285 4 816 4 072 4 141 3 950 2 870 3 000 3 140 2 484 2 978 2 226 1 715 1 472 1 352 3 813 3 035 1% 1 928 2 385 2 234 2 558 2 332 2 378 1 995 2 032 2 092 1 355 1 592 1 795 1 556 1 808 1 487 1 130 884 1 298 2 499 2 040 Mediaanin muutos 2011, % 20 -16 -1 25 7 -3 -2 3 -7 9 8 6 -1 18 9 -2 0 22 Hallitus sopi . . pitämässään kehysriihessä, että pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan 50 000 eurosta 40 000 euroon vuoden 2014 alussa. Kuluvan vuoden loppuun pääomatulojen veroprosentti on 30 ja 50 000 euroa ylittävältä osalta 32. 2 986 -7 % Yksinomaan metsämaata sisältävät, rakentamattomat ja yli kahden hehtaarin kiinteistöt. Lähde: Kiinteistojen kauppahintatilasto 2012, Maanmittauslaitos. Thinkstock OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2013 5 Lakiuudistuksen jälkeen metsänomistaja joutuu todella pohtimaan, mistä hän haluaa hankkia tarvitsemansa palvelut, sanoo ministeri Jari Koskinen. 3 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha OP-Pohjolan Metsäpäivä Metsätalouden pelisäännöt muuttuvat perusteellisesti Metsätalouden harjoittamista säätelevät lait ovat lähivuosina monelta osin uudistumassa. Metsien käsittelyyn tulee lisää vapauksia. Pohdittavaa tuo myös metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lain uudistaminen. TEKSTI ANTTI ÄIJÖ Kuva Päivi Anita Ristell M aa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen toivoo, että tulevaisuudessa voitaisiin metsänomistamista kääntää vielä yrittäjämäisempään suuntaan ja metsän omistajakuntaa saataisiin nuorennettua. Kilpailukyky parantuisi, jos metsätilojen rakennettakin voitaisiin kehittää. Näinä aikoina eduskunnan käsittelyyn tulevassa uudessa metsälaissa ei metsätilojen rakenteeseen vaikuttavia elementtejä ole. Ministeri toivoo, että tällaisia ratkaisuja voitaisiin vielä saada. ­ Edelleen pitää käydä keskustelua, minkä tyyppisillä asioilla voitaisiin edistää yrittäjämäisempää metsänomistusta. Tämä takaisi, että markkinoilla olisi tarjolla tasaisempaa puuvirtaa. Erilaisia ratkaisuja on ollut pohdinnassa, mutta ne eivät ole edenneet ministeriön toivomalla tavalla. Tavoitteena metsälain uudistamisessa on muuttaa säädöksiä vastaamaan metsäsektorin muuttuneita olosuhteita. Lakiuudistuksen vastaanotto on Jari Koskisen mielestä ollut pääsääntöisesti hyvin myönteistä. Varsinkin metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä linjauksiin, jotka lisäävät heidän mahdollisuuksiaan toimia omissa metsissään. ­ Tulevaisuudessa metsänomistaja voi omista lähtökohdistaan miettiä, minkälaista metsätaloutta hän haluaa omissa metsissään harjoittaa. On kansantalouden ongelma, että metsiä hakataan jatkuvasti vähemmän kuin kestävästi voitaisiin tehdä. Toisaalta edelleen pitää olla huolissaan siitä, hoidetaanko metsiä riittävän hyvin, sanoo Koskinen. Uuden metsälain voimaantulon kannalta realistinen aikataulu on Jari Koskisen mukaan ensi vuoden alku. ­ Eduskuntakäsittely voidaan saada valmiiksi syysistuntokaudella, kun takana on hyvin laajapohjainen valmistelu. Nyt ollaan jo kalkkiviivoilla. PALVELUTARJONNAN KILPAILU VAPAUTUU Metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lain uudistaminen saattaa käytännössä olla vielä suurempi muutos kuin metsälain säätäminen. Lakiehdotus voi tulla eduskunnan käsittelyyn syyskaudella. ­ Metsien hoitoon on tulossa vain hienosäätöä, mutta lakiuudistuksen jälkeen metsänomistaja joutuu todella pohtimaan, mistä hän haluaa hankkia tarvitsemansa palvelut, ministeri arvioi. Uudistuksessa tähdätään siihen, että pakollinen metsänhoitomaksu poistuu, ja yhdistykset saavat kerätä tulonsa vapaaehtoisten jäsenmaksujen lisäksi vapailla markkinoilla myytävillä palveluilla. Metsänhoitomaksun poistuessa myös yhdistysten toiminnassa olleet rajoitteet poistuvat. ­ Tulevaisuudessa yhdistyksillä on mahdollisuus tehdä juuri niitä asioita, joita niiden jäsenet pitävät tarkoituksenmukaisina. Esimerkiksi puukauppaan osallistumista ei enää rajoitettaisi niin kuin ennen, Jari Koskinen sanoo. Metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lain uudistaminen lisää myös metsänomistajien valinnanvaraa. Omistaja voi päättää, haluaako hän olla metsänhoitoyhdistyksen jäsen ja minkä yhdistyksen jäsen hän haluaa olla. ­ Aika näyttää, mitkä ovat uuden lain vaikutukset, miten puukauppa toimii ja saavatko metsänomistajat tarvitsemaansa ammattiapua. Suhtaudun lakiuudistukseen myönteisesti, enkä koe, että siinä on suuria uhkia olemassa, ministeri toteaa. Mhy-lain uudistaminen sopii hyvin ajan henkeen: metsänomistajille annetaan vapauksia ja mahdollisuuksia tehdä valintoja. Kilpailussa pärjäävät ne, jotka pystyvät tarjoamaan metsänomistajien haluamia palveluita kilpailukykyisellä hinnalla. ­ Puukaupan osapuolet ovat selvästi aktivoituneet hakemaan erilaisia toimintatapoja ja yhtiöt myös tarjoavat metsien hoitopalveluita entistä aktiivisemmin. On hyvä, että metsänomistajille on erilaisia vaihtoehtoja, Jari Koskinen sanoo. METSÄNOMISTAJAT VALMIITA UUDISTUKSEEN Metsälain uudistaminen on MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mielestä edennyt yllättävän hyvin. Metsänomistajatkin ovat voineet olla tyytyväisiä siihen asti, kunnes alkoi kina lain kymppipykälästä, jossa määritellään talousmetsien suojeltavia luontokohteita. ­ Metsälaki on tae kestävästä metsien hoidosta, suojelua varten on säädetty eri lait. Tällä hetkellä on menossa aikamoinen vyörytys, että suojelua toteutetaan OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2013 7 OP-Pohjolan Metsäpäivä Jaana Kankaanpää Juha Marttilan mukaan suomalaiset metsänomistajat ovat valmiita uudistukseen. Puukaupan osapuolet ovat selvästi aktivoituneet hakemaan erilaisia toimintatapoja. muussakin lainsäädännössä. Avainkysymys on se, että kymppipykälän kohteista ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa metsänomistajalle. Nyt haetaan, mikä on kohtuullisuuden raja. ­ Suomalaiset metsänomistajat ovat uudistukseen valmiita. En usko, että käytännön metsien käsittely tulee paljon muuttumaan. Varmaan johonkin tehdään pienaukkoja ja jossain kohteissa voidaan kokeilla eri-ikäisrakennetta. Metsälailla on Juha Marttilan mielestä mahdollisuus parantaa koko alan kannattavuutta, jos se saa uusia ja passivoituneita metsänomistajia kiinnostumaan metsiensä hoidosta. Sen kautta laki antaa metsien käyttöön uusia mahdollisuuksia. ­ Aina sekin voi innostaa, kun uusista asioista puhutaan. Keinot metsäalan kilpailukyvyn ja metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi löytyvät kuitenkin muualta kuin metsälaista. ­ Käytännössä metsässä tehtäviä asioita suunnitellaan ja toteutetaan aina metsäammattilaisten kanssa. Meillä on haaste tavoittaa kaikki metsänomistajat, ja tämä haaste on olemassa metsälainsäädännön uudistamisesta riippumatta. Siihen on vielä pitkä matka, että ammattilaiset saavat vuosittain kontaktin kaikkiin metsänomistajiin. YHDISTYSTEN ASEMA KILPAILUSSA TURVATTAVA Mhy-lain valmistelusta Juha Marttila antaa ministeri Koskisen asiantuntemukselle ja maltille täyden tunnustuksen. ­ Ministeri teki nopeasti selkeän linjauksen, että metsänhoitomaksu muutetaan veronluontoisesta vapaaehtoiseksi. Yhdistykset saavat jatkossa rahoituksensa vapaaehtoisen jäsenmaksun ja palvelutuotannon liiketoiminnan kautta. Tämä on koko asian ydin, lisäksi pohdittavaa aiheuttavat yhdistyksille jäävät metsäpoliittiset velvoitteet. Mhy-lakia koskeva ehdotus on lausuntokierroksella, jonka määräaika on kesäkuun puolivälissä. ­ Mielestäni laki pitää rakentaa sille tosiasialle, että metsänhoitoyhdistyksillä on merkittäviä metsäpoliittisia tehtäviä Suomessa. Yhdistykset ovat välineitä, jotka tuovat puuta markkinoille ja niillä on myös mahdollisuus tavoittaa valtaosa maan metsänomistajista. Juha Marttilan mielestä nähtävillä on, että suurten firmojen palvelutarjontaa suunnataan tuottavimpiin asiakkaisiin. Yhteiskunnan intressi on kuitenkin, että metsänhoitopalveluja tarjotaan myös pienemmille metsänomistajille, eikä se toteudu ilman metsänhoitoyhdistyksiä. ­ Metsäpalveluja vapautettaessa tulee esiin kysymys kilpailuneutraliteetista. Toteutuuko vapaa kilpailu, jos yhdellä osapuolella on lailla määriteltyjä metsäpoliittisia velvoitteita? Metsänhoitomaksun poistuminen merkitsee yhdistyksille varman tulonlähteen loppumista. Sen merkitys on erilainen eri yhdistyksissä. ­ Jäsenmaksu on ollut aika tasaista ja varmaa kassavirtaa. Nyt jäsenyyksien hyväksi joudutaan tekemään entistä enemmän työtä. Mutta ei porukka tuolla kentällä ole yllätetty housut kintuissa. Yhdistyksissä on tehty vuosikausia todella vahvaa kehittämistyötä. Jotkut yhdistykset ovat edenneet vähän nopeammin kuin toiset, mutta kaikki menevät eteenpäin. ­ On nähty, että asiakkuudet pitää hankkia ja ylläpitää laadukkaalla palvelutuotannolla. Mitään ei tule kuin Manulle illallinen, mutta olen vakuuttunut, että yhdistyksissä aletaan olla aika lailla valmiita. Metsänhoitoyhdistyksissä on tapahtunut voimakasta rakennekehitystä. Siihen ei Juha Marttilan mukaan kukaan patistele eikä potki, eikä se ole uuden lainkaan tarkoitus, vaan syntyy paikallisista lähtökohdista. Viime vuodenvaihteessa yhdistysten määrä laski alle sadan. KOMMENT TI Metsien maa Pohjois-Karjala on metsävaltainen alue, meillä metsämaata on noin 1,5 miljoonaa hehtaaria ja metsänomistajia noin 22 000. Metsä on aina ollut täällä merkittävä tulonlähde, kantorahatulot ovat vuosittain keskimäärin 140 miljoonaa euroa. Nykyään noin 60 prosenttia Pohjois-Karjalan metsistä ja 70 prosenttia hakkuumahdollisuuksista on yksityisillä omistajilla, vaikka myös valtio ja yritykset omistavat isoja metsäaloja. Metsä on ollut tärkeä tukipilari myös monelle maatilalle. Puunjalostusteollisuus on täällä merkittävä työllistäjä ja metsän korjuu- sekä hoitotöiden työllistävä vaikutus on suuri etenkin pienemmissä kunnissa. Jossain määrin huolestuttavaa on omistusrakenteen muuttuminen perheomistuksesta valitettavan usein passiivisiksi kuolinpesiksi, koska metsän merkitys usein muuttuu ja metsän hoito jää helposti liian vähälle huomiolle. Metsien sukupolvenvaihdoksia tulisikin edistää määrätietoisesti. Metsä on omistajalleen yksi sijoituskohde muiden joukossa. Hyvin hoidettu metsä kasvaa korkoa seitsemän päivää viikossa ja tasaa muiden sijoituskohteiden nopeampaa vaihtelua. Metsän arvo on kasvanut tasaisesti. Olen itsekin metsänomistajana huomannut, että metsä on tärkeä myös henkisen latautumisen kannalta. Pohjois-Karjalassa on useita erityisen upeita luonnonsuojelualueita ja vaellusreittejä. Metsiemme virkistysarvo on tarjolla kaikille suomalaisille. Raija Tahvanainen toimitusjohtaja ilomantsin osuuspankki Pohjois-Karjalan OP-liitto isännöi tämän vuoden OP-Pohjolan Metsäpäivää, joka järjestetään 7.6. Joensuussa. Koskinen ja Marttila puhuvat tilaisuudessa. sivu 10 8 3 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha ITTAJA TESTIVO 7/13 sti Konevie FUNCTION nahkaturvasaapas laadukkaalla pintanahalla ja korkealla käyttömukavuudella. Viiltosuojaluokka 1 (= 20 m/s). 41,6 cm3 - 2,0 kW / 2,7 hv 7,9 kg. Vakiona mukana raivausterä ja siimapää. FS260CE 41,6 cm3 - 2,0 kW / 2,7 hv 8,4 kg. Kestävä ja tukeva raivaussaha ammattivaljailla! FS410CEK 45,6 cm3 - 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg. Raivaussaha ammattivaljailla ja M-Tronic täyselektronisella moottorinohjauksella! FS460CEMK Hengittävät ja kestävät! Pitkät tuuletusaukot sekä lenkit olkaimille. Varustettavissa säärisuojilla. FS PROTECT raivaushousut ECONOMY kasvo-/ kuulonsuojain on kevyt yhdistelmä kuulonsuojaimilla ja kallistettavalla verkkovisiirillä. MS231 MS251 MS271 Sahasi arvoinen teräketju! Sahataksesi tehokkaasti on voimakas moottori tärkeä, mutta vieläkin tärkeämpää on oikeanlainen terävarustus. Vahvat ja kompaktit moottorisahat korkealla leikkuuteholla sekä edistyksellisellä moottoriteknologialla! 2-MIX -moottorin ansiosta 20% pienempi polttoaineenkulutus ja jopa 50 - 70 % vähemmän päästöjä. Pitkän huoltovälin ilmansuodatinjärjestelmä helpottaa huoltamista. Koe koko vahva sahaperhe jälleenmyyjäsi luona! MS231 - MS251 - MS271 - Ammattimaiseen käyttöön MS231 40,6 cm3- 2,0 kW / 2,7 hv 4,9 kg - 35 cm Sh. 521 Saatavana myös ErgoStart -kevytkäynnistyksellä! MS251 45,6 cm3- 2,2 kW / 3,0 hv 4,9 kg - 35 cm Sh. 578 MS271 50,2 cm3- 2,6 kW / 3,5 hv 5,6 kg - 37 cm Sh. 587 STIHL on ainoa moottorisahavalmistaja maailmassa joka valmistaa myös teräketjuja! Tämä on yksi syy miksi STIHL teräketjut, terälevyt ja hammaspyörä toimivat yhdessä täydellisesti tuottaen maksimaalisen tehon! OP-Pohjolan Metsäpäivä Miten muutokset vaikuttavat? OP-Pohjolan metsäpäivän panelistien mielestä metsänomistajan valinnan- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen on uuden metsälain ja mhy-lain merkittävin muutos, edellyttäen että lait toteutuvat ennakkotietojen mukaisina. ANNE PENTTILÄ Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ritva Toivonen: 1 Tutkimustietoa tarvitaan lisää Metsää ja metsäalan organisaatioita koskevat säädösuudistukset vaikuttavat merkittävästi tutkimustarpeisiin. Metsälakiin todennäköisesti tuleva mahdollisuus siirtyä eri-ikäisrakenteiseen metsänhoitoon edellyttää pätevien lisävaihtoehtojen kehittämistä nopeasti Metsänhoitosuosituksiin. Tapiossa tätä tehdäänkin parhaillaan. Asiaa koskevaa tutkimustietoa, esimerkiksi metsien uudistumisesta, on kuitenkin kovin vähän käytettävissä. Metsänhoitoyhdistyslain muutos sopii nykypäivään. Toisaalta osa metsänomistajista saattaa vähentää palveluiden käyttöä, etenkin ellei niitä markkinoida todella aktiivisesti. Palveluiden hinta tuskin ainakaan alenee. Voidaan kysyä, mihin erityistä metsänhoitoyhdistyslakia enää tarvitaan, kun sillä ei oikeastaan säädetä mitään. Yleinen yhdistyslaki riittäisi nyt metsänhoitoyhdistyksillekin. Kaikki metsäalan asiantuntijapalveluita tarjoavat ihmiset ja organisaatiot tarvitsevat pikaisesti uusia työkaluja ja koulutusta voidakseen auttaa metsänomistajia saamaan hyödyn irti uusista mahdollisuuksista. Säädösten valmistelussa satsaisin enemmän taloudellisiin vaikutusarviointeihin, sekä kansantaloudelliselta että metsänomistajan talouden kannalta. Myöskään uusien metsänhoidon menetel-mien ekologisista vaikutuksista tai vaikutuksista metsien terveyteen ja tuottokykyyn ei tiedetä riittävästi. Ritva Toivonen Johtaja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 10 3 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Pekka Nuutinen: 2 Palveluvalikoima monipuolistuu Metsänhoitoyhdistyslain muutos tulee varmasti muuttamaan yhdistysten palveluvalikoimaa. Metsänhoitoyhdistykset ovat itsenäisiä, paikallisia ja jäsentensä hallinnoimia yhdistyksiä, jotka tarkastelevat toimintaansa omista lähtökohdistaan. Tämä tulee takuulla näkymään myös palveluvalikoimassa. Rajoitusten poistuessa osa metsänhoitoyhdistyksistä lähtee todennäköisesti mukaan myös puukauppaan sekä kehittää jäsenilleen räätälöityjä palveluja. Metsälain muutos tulee monipuolistamaan metsien käsittelyä. Metsänomistajien tavoitteet ovat monenlaisia ja monikäyttö lisääntyy talouskäytön ohella. Luontoarvot ja virkistyskäyttö ovat tärkeitä osalle metsänomistajista. Jotta metsänhoitoyhdistykset pystyvät palvelemaan metsänomistajia, yhdistyksistä pitää löytyä osaamista myös edellä mainittuihin asioihin, sekä niihin liittyviä palveluja suunnittelusta toteutukseen. Tomi Salo: 3 Tarjolle tulee fiksuja porkkanoita Matti Kärkkäinen: Pekka Nuutinen Toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys PohjoisKarjala ry Molemmat lakiesitykset lisäävät metsänomistajan valinnanvapautta, mikä on erittäin hyvä asia. Lainsäädännön on luotava motivoiva viitekehys, fiksuja vaihtoehtoja, joista jokainen metsänomistaja voi löytää omansa. Metsälain uudet metsänkäsittelytavat avaavat vaihtoehtoja nykytilanteeseen tyytymättömille metsänomistajille. Erään tutkimuksen mukaan 25 % metsistä on ollut ilman minkäänlaisia toimenpiteitä viimeiset 30 vuotta. Ainakin osa tästä johtuu nykyisestä järjestelmästä, joten vaihtoehtojen avaaminen tulee aktivoimaan passiivisia ja kriittisiä metsänomistajia. Lain vaikutuksista metsien monimuotoisuuteen on esitetty eri näkemyksiä. Riippumatta siitä, mitä laki sanoo, suomalainen metsänomistaja on erittäin kiinnostunut monimuotoisuuskysymyksistä. Lakiuudistuksessa on paljon niitä tukevia elementtejä, jotka yhdessä toimijoiden tahtotilan kanssa johtavat monimuotoisuuden edelleen paranemiseen. Osa lakisääteisestä metsänhoitomaksuista on kanavoitunut yhdistysten metsäpalvelubisneksiin, mikä on vääristänyt markkinakilpailua. Jatkossa kilpailu käydään palveluiden sisällöllä. Tämä on erinomainen asia. Se edellyttää toimijoilta nykyistä parempaa metsänomistajarajapinnan hallintaa ja palveluiden aktiivisempaa markkinointia. Palveluiden kustannustehokkuus ja laatu tulevat paranemaan. Markkinaehtoisesti toimivat metsänhoitoyhdistykset ovat teollisuudelle nykyistä kestävämpiä yhteistyökumppaneina esimerkiksi puun välittämisessä. Odotamme myös, että markkinoille tulee merkittävästi lisää paikallisia, aiempaa kokonaisvaltaisempaa palvelua tarjoavia metsäpalveluyrittäjiä. Tomi Salo Metsäjohtaja Metsäteollisuus ry 4 Mikään ei muutu Uuden metsälain merkitystä ei voi vielä arvioida tarkasti, koska ei ole olemassa mitään hallituksen esitystä eduskunnalle puhumattakaan siitä, että tiedettäisiin eduskunnan kanta moniin keskeisiin kysymyksiin. Jos kuitenkin oletetaan, että uusi metsälaki on suunnilleen samanlainen kuin lausunnolla ollut versio, se ei vaikuta omaan metsätalouteeni millään tavalla. Hakkuutavat eivät muutu, eivät myöskään taimikonhoitotoimet ja muu metsänhoito. Kuinka muuta voisi ajatellakaan, koska metsälaki ei voi muuttaa luonnonlakeja, joihin puun kasvatus perustuu. Myöskään metsänhoitoyhdistyslain mahdollinen kumoaminen tai muuttaminen ei vaikuta millään tavalla metsätalouteeni. Puuntuottajan oma vastuu tekemisistään säilyy ulkopuolelta tarjotuista palveluista riippumatta samanlaisena kuin ennenkin. Matti Kärkkäinen Puuntuottaja OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2013 Tuulikki Kärkkäinen Ville Kokkola Veikko Somerpuro 11 A! UUTT METSÄNI, OTETAANKO TAIMITURVA KASVUSI TURVAKSI? Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenenä saat parhaan asiantuntemuksen metsäsi koko elinkaarelle. Uusi Taimiturva-palvelu varmistaa, että metsäsi alkaa tuottaa heti alusta lähtien. Palvelu sisältää uudistushakkuun jälkeen tehtävät viljelytyöt, materiaalit, vakuutusturvan, raportoinnin ja vakuuden siitä, että taimikko on luovutushetkellä keskimäärin 1,3 metriä, huippukuntoinen ja tiheys tavoitteen mukainen. Tämä, jos mikä on helppoa, riskitöntä ja tuottavaa metsäomaisuuden hoitoa. Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi tai tutustu palveluun osoitteessa metsagroup.fi. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Vuoden metsävaikuttaja PITKÄN LINJAN METSÄMIES Vuoden metsävaikuttaja on metsäalaan erikoistunut toimittaja, joka ryskää omalla palstallaan ja on tyytyväinen, että ala kehittyy liberaalimpaan suuntaan. SAMI TURUNEN Kuva Miika Kainu H Mikä on lempipuusi? ­ Mänty. Se on kaunis, helppo kaataa ja karsia, sanoo Jyrki Iivonen. elsingin Sanomien politiikan ja talouden toimittaja Jyrki Iivonen valittiin Vuoden metsävaikuttajaksi. Metsätalouteen erikoistunutta Iivosta kehuttiin alan teräväksi tarkkailijaksi, "jonka lahjomaton teksti maan suurimmassa lehtitalossa on nostanut metsäsektorin asiat julkiseen keskusteluun vuosikymmenten ajan". Tuomariston mukaan Iivosen jutut ovat metsäalalla erittäin luettuja ja arvostettuja, vaikka "sivaltavatkin usein asianosaisia". Jyrki Iivonen, olet kirjoittanut metsäteollisuudesta 1980-luvulta asti. Mistä mielenkiinto alaan syttyi ja kuinka suuri osa työtäsi se on? Se alkoi siitä, kun uutispäällikkö Hannu Olkinuora pyysi, että nuori toimittaja alkaisi seurata metsäteollisuutta. Siitä lähtien olen käskyä noudattanut, eikä sitä ole vielä peruttu. Kun olen kirjoittajavuorossa, metsäasioiden parissa kuluu työstäni noin kaksi kolmasosaa. Mitä metsä merkitsee sinulle henkilökohtaisesti? Olen kaupunkilaispoika Espoon maalaiskunnasta, enkä ole esimerkiksi opiskellut metsäalaa. Nykyisin minulla on kuitenkin Etelä-Savossa Mäntyharjulla parinkymmenen hehtaarin metsätila, jossa olen ryskännyt aika paljon. Se on hauskaa, mutta raskasta. Ja yllättävän nopeasti metsä kasvaa ­ tai sitten aika vaan kuluu nopeasti. Mitkä ovat olleet metsätaloustoimittajan uralla mieleenpainuvimmat aiheet? 1980­90-luvuilla elettiin jännittäviä aikoja isojen fuusioiden, kuten Metsäliitto ja Serlachius tai Kymi ja Kaukas, takia. Myös vuonna 2004 alkanut kartellitutkinta, joka jatkuu pikku hiljaa käynnistyvinä korvausoikeudenkäynteinä, on jäänyt mieleen. Metsälainsäädäntö on muuttumassa. Metsäpalstaa ei ole enää pakko kasvattaa tasaikäisenä, ja myös metsänhoitoyhdistyksen pakkojäsenyydestä ollaan luopumassa. Mitä mieltä olet tästä? On oikein hyvä, että ala muuttuu liberaalimpaan suuntaan ja holhous päättyy. Näin ihmiset saavat kohtuuden rajoissa tehdä, mitä haluavat ja valita, miten uudistaa metsiään. Tämän myötä myös metsänhoitoyhdistysten pitää osoittaa, että niitä tarvitaan. Mikä on näkemyksesi suomalaisen metsätalouden nykytilasta ja tulevaisuudesta? Metsä on aika kallista ja arvo vaan nousee, mutta silti metsätilat menevät hyvin kaupaksi. Samaan aikaan metsäteollisuus tekee meillä huonoa tulosta, varsinkin päälajissaan eli aikakauslehtipaperissa. Kun Euroopan talous on alamäessä, se vaikuttaa mainontaan ja sitä kautta paperiteollisuuteen. Kaikki taantumat loppuvat joskus, ja onkin mielenkiintoista nähdä, että kun mainonta alkaa nousta, nouseeko paperin kysyntä vai jatkuuko lehtien levikkien lasku samanlaisena kuin nyt. Minä luulen, että jatkuu. · Vuoden metsävaikuttajat OP-Pohjola palkitsee vuosittain metsäsektorilla erityisen ansioituneen henkilön, työryhmän tai yhteisön. Valintaraadissa ovat Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas, maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Juha Ojala, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sekä OP-Pohjolasta johtaja Panu Kallio ja metsäpalvelupäällikkö Tapio Tilli. 2003 Valtiosihteeri Raimo Sailas 2004 Elokuvaohjaaja Markku Pölönen (Koirankynnen leikkaaja) 2005 Oopperalaulaja Jorma Hynninen (savottalevy) 2006 Metsänhoitoyhdistykset (100 v.) 2007 Metsätalousjohtaja Hannu Jokinen 2008 Kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi 2009 Professori Matti Kärkkäinen 2010 Toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta 2011 Metsäjohtaja Juha Hakkarainen 2012 Toiminnanjohtaja Juhani Karvonen OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2013 13 14 3 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Metsävarallisuuden hoito SUURUUDEN EKONOMIAA YHTEISMETSÄSSÄ 400 metsähehtaarin omistaja Yrjö Sikiö lähti mukaan Etelä-Karjalan yhteismetsään keräämään kokemuksia. Myös EteläKarjalan Osuuspankki liitti osan metsäomaisuudestaan uuteen yhteismetsään. VESA VAINIO Kuvat Visuaalinen viestintätoimisto Salama R uokolahtelainen Yrjö Sikiö ajelee kotiseutunsa teitä tottuneesti ja katse kääntyy tämän tästä tienvarsimetsiin. Noin 400 metsähehtaarin omistaja tutkii automaattisesti, miten metsiä on hoidettu. Hän tunnustautuu tehometsätalouden kannattajaksi. ­ Metsä hoidetaan kirveellä, muuten puusto riukuuntuu, eikä järeydy. Sikiö tekee raivauksia ja istutuksia minkä ehtii, hakkuut hän hankkii ostopalveluna. Kotitilan myötä tulleet 100 hehtaaria kasvavat pääosin hakkuusäästöä. 20 vuoden aikana ostetut 300 hehtaaria hoidetaan tehokkaasti ja hakataan voimakkaammin. Taloudellinen sitoutuminen on Sikiön mielestä parempaa isommilla metsätiloilla, pienten palstojen omistajat jättävät metsän usein oman onnensa nojaan. Yhteismetsäomistus on ollut harvinaista Ruokolahden seudulla, mutta nyt sellainen on tulossa. Sikiö aikoo liittää siihen oman 15 hehtaarin palstansa ja kaverin kanssa yhteisesti omistamansa 10 hehtaarin alan. ­ Yhteismetsässä on minusta suuruuden ekonomiaa. Siitä saa jatkuvaa tasaista tuottoa ja metsänhoidon taso on parempaa. Sikiö miettii yhteismetsää paitsi omistamisen myös luopumisen kannalta. ­ Onko helpompi luopua yhteismetsäosuudesta kuin omasta metsästä? Markku Vaarion (vas.), Antti Tammisen ja Yrjö Sikiön mielestä yhteismetsällä on valoisa tulevaisuus. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO Sikiön oma 15 hehtaarin palsta yhteismetsässä on vähän etäämpänä kuin muut lohkot, noin 25 kilometrin päässä. Vaikka metsään on mukava mennä, tuo etäisyys hoitotöihin pienen lähtemisen vaivan. Sikiö katsoo yhteismetsää pitkällä tähtäimellä. ­ Kerään kokemuksia yhteismetsäomistuksesta ja se vie vuosia. Tulevaisuudessa yhteismetsä voi olla yksi varteenotettava vaihtoehto. Syntyperäinen ruokolahtelainen hoitaa metsiään 46-vuotiaan voimin tietäen, että ikä tuo matkaan omat mutkansa. Neljästä lapsesta ainakin vanhempi tytär on osoittanut metsäinnostustaan muun muassa voittamalla alueellisen Metsävisan. OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2013 15 Markku Vaario (oik.) on puuhamies yhteismetsähankkeessa, johon myös Yrjö Sikiö (kesk.) lähti mukaan. Etelä-Karjalan Osuuspankki hankki metsää, joka liitettiin osaksi yhteismetsää. Yrjö Sikiö on koulutukseltaan agrologi, ja valitsi metsätalouden pääelinkeinokseen monesta painavasta syystä. ­ Metsätaloudessa on paljon vapautta ja yrittäjyyttä sekä vähemmän sääntelyä. Siinä otetaan myös luonto hyvin huomioon. ­ Yhteismetsä on vaivaton tapa omistaa metsää ja sopii ratkaisuna monelle. on kohdallaan. Seudulla riittää teollisuutta ja myös energiapuulle on kysyntää. METSÄSTÄ ON MONEKSI Yrjö Sikiö viihtyy luonnossa, ja erityisesti metsässä. Metsänhoitotöiden ohella siitä pitävät huolen nuori hirvikoira ja kylän aktiivinen hirviporukka. Hirviporukan talkoilla tekemään laavuun Sikiö vie mielellään myös vieraansa nauttimaan tulen lämmöstä, kahvista ja makkarasta. Sikiöllä on metsänhoitosuunnitelmat kaikille palstoilleen. Ne kaipaavat jo päivitystä, sillä optimaalinen väli tarkentaa suunnitelmaa on 10 vuotta. Tehometsätalouden rinnalla Sikiöllä on myös viiden hehtaarin luonnonsuojelukohde. Maisemallisesti kaunista lohkoa halkoo Tervajoki, joka tulvii keväisin. Valmiiksi lahopuuta sisältänyt palsta oli Sikiön mukaan otollinen suojelukohde, jota hän seuraa kiinnostuneena. ­ On mielenkiintoista katsoa, miten metsä muuttuu, kun sitä ei hoideta. ELY­keskuksen hoitaman luonnonsuojelukohteen perustaminen kävi helposti, ja Sikiö sai alueesta käyvän, verovapaan korvauksen. Alueella ei saa liikkua moottoriajoneuvolla, eikä siellä saa pitää avotulta. VAIVATON TAPA OMISTAA Yhteismetsän idean isänä ja puuhamiehenä on toiminut Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Vaario. Hän on seurannut metsänomistuksen rakennetta ja huomannut, että erityisesti moni perikuntien jäsenistä haluaa metsästä muiston itselleen. Kun tilakoko seudulla on jo muutenkin pieni, noin 23 hehtaaria, aiheuttaa tilojen pilkkominen pulmia. ­ Niitä on hankala jakaa, ja tilat sekä metsäpalstat pirstoutuisivat entistä pienemmiksi yksiköiksi. Yhteismetsä on ratkaisu tähän ongelmaan. Tila säilyy edelleen suvussa ja jokainen saa oman osuutensa. Taloudellinen intressi säilyy ja metsä on aktiivisessa sekä hyvässä hoidossa. Sama malli sopii mainiosti ikääntyville ja etämetsänomistajille. KUNNON METSÄALA KOKOON Etelä-Karjalassa oli tavoitteena saada kokoon kunnon yhteismetsä ­ ja siinä onnistuttiin. Perustamisasiakirjan allekirjoitti 12 osuuden omistajaa ja metsäalaa kertyi yhteensä hieman vajaat 500 hehtaaria. Mukana on yli 100 hehtaarin, mutta myös alle 10 hehtaarin aloja. Vaario huomasi uuden asian herättävän jonkin verran ennakkoluuloja. Metsänomistajat olivat odottavalla kannalla ja tarkkailivat pitkään, miten hanke etenee. Reilun vuoden kypsyttelyn jälkeen aika oli valmis perustamiselle. ­ Yhteydenottoja tuli runsaasti, mukaan tulijoiden porukka eli, ja osa ehti laittaa tilansa jo myyntiinkin. Portit eivät ole sulkeutuneet, vaan kaikki halukkaat pääsevät mukaan. Perustava kokous on pidetty ja toimitushakemus lähetetty maanmittauslaitokselle. Lohkomiset ja maastomerkinnät tehdään kesän aikana. Markku Vaario tietää kokemuksesta, että kaikilla ei ole kykyä hoitaa metsää, sillä työ on rankkaa. Yhteismetsässä hoitokunta päättää, miten metsää hoidetaan ja hakataan. Hoidosta vastaa metsänhoitoyhdistys, joka myös kilpailuttaa puukaupat. Yrjö Sikiö luottaa metsänhoitoyhdistykseen osaamiseen kauppa-asioissa. ­ Puukauppa on käynyt hyvin ja hinta OSUUSPANKKI MUKANA Antti Tamminen törmää työssään EteläKarjalan Osuuspankissa usein tilanteeseen, jossa metsänomistaja on enemmän kuin epäröivällä kannalla. ­ Ei tiedetä mitään metsästä, eikä haluta omistaa sitä. Silloin on hyvä antaa ammattilaisen hoitaa asia. Tamminen ottaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvan keski-ikäisen naishenkilön, joka on saanut perintönä palan metsää. Hän on sormi suussa: mitä tehdä sen kanssa. Myynti on yksi vaihtoehto, mutta metsää ei aina haluta myydä, ainakaan heti. ­ Yhteismetsä antaa jatkuvaa tuottoa asiakkaalle, ei tarvita kuin tilinumero ja homma hoituu. Osuuspankki lähti myös itse mukaan yhteismetsään ja hankki 68 hehtaaria puustoista metsää Ruokolahdelta ja Taipalsaarelta. Tamminen myöntää, että kyse ei ole pankin ydinbisneksestä, mutta tässä tapauksessa osuudelle löytyi vahva peruste. ­ Halusimme yhteismetsälle toimivan rahaliikenteen ja koko hankkeelle uskottavuutta. Niin Sikiö, Vaario kuin Tamminen näkevät yhteismetsälle valoisan tulevaisuuden. Mallille on tilaus olemassa, sekä taloudellisesti että metsänhoidollisesti. · Siikalakeudella samat kuviot Pohjois-Pohjanmaalla Siikalakeuden metsänhoitoyhdistyksen alueella on menossa vastaavanlainen hanke kuin Ruokolahdella, ja vieläpä samassa vaiheessa. Ainoa ero on, että alkuvaiheessa yhteismetsään liittyvät vain metsänhoitoyhdistys ja Ruukin Osuuspankki. Haluamme saada yhteismetsän ensin hallinnollisesti kuntoon. Sen jälkeen on metsänomistajien vuoro. Olen yllättynyt siitä, kuinka paljon kyselijöitä on jo nyt ollut, myös todella isoja metsänomistajia. Motiivi yhteismetsän perustamiselle on tuttu. On paljon ikääntyviä ja etämetsänomistajia. Heille tämä on metsän kasvun ja hoidon kannalta paras ratkaisu. Ruukin Osuuspankki omistaa metsää 1900-luvun lopun peruina vajaat 400 hehtaaria, josta yhteismetsään liitetään noin 100 ha. KALLE ARVIO TOIMITUSJOHTAJA RUUKIN OSUUSPANKKI 16 3 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha T E R M I JA S E L I T Y S T PUUSTON ARVIOINTI Puuston määrä on arvioitava myyntiä varten tai määritettäessä metsätilan arvoa. Mittauksia tekevät metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskukset ja puun ostajat. · Metsänomistaja voi myös itse opetella arvioimaan puuston määrää. P uun kuutiomäärän arvioimiseen tarvitaan relaskooppia ja puun pituusmittaria. Relaskooppi on metsäkuviolla olevan puun määrän mittaamisessa käytettävä apuväline, jota käytetään puuston pohjapinta-alan arvioimisessa. Kun lisäksi määritetään puuston korkeus ja pääpuulaji, saadaan puuston runkotilavuus (m3/ha) arvioitua relaskooppitaulukoista. POHJAPINTA-ALAN MITTAAMINEN Relaskoopin osat ovat tiedetyn mittainen suora varsi ja sen päässä oleva tietyn levyinen aukko tai rako, hahlo. Tavallisimmin käytetään metrin mittaista vartta ja kahden sentin levyistä hahloa. Relaskoopilla mitatessa asetetaan varsi silmän alle ja hahlopään läpi katsoen kierretään ympäri 360 astetta. Jos puu on 1,3 metrin korkeudella niin paksu, että se täyttää hahlon kokonaan, se kerryttää pohjapinta-alaa. Jos puu on rajapuu eli täyttää hahlon juuri ja juuri, se voidaan laskea mukaan puolella painolla. Usein relaskoopilla mitataan pohjapinta-ala muutamasta eri kohdasta ja näistä lasketaan keskiarvo. KESKIPITUUDEN MITTAAMINEN Puuston keskipituus voidaan mitata pituusmittarilla tai esimerkiksi niin kutsuttua keppimenetelmää käyttäen. Keskipituuden määrittämiseksi tulee aluksi valita silmämääräisesti keskimääräinen puu mitattavalta kuviolta. Keppimenetelmässä käytetään noin 70 cm pitkää keppiä. Käsi ojennetaan suoraksi ja tartutaan kepistä kiinni niin, että kepin pää koskettaa silmäkulmaa. Tämän jälkeen keppi käännetään pystyyn niin, että se muodostaa käden kanssa 90 asteen kulman. Mitattavasta puusta kävellään sille etäisyydelle, jossa keppi ja mitattava puu näyttävät yhtä pitkiltä. Puun pituus on askelilla mitattava matka mittauskohdalta puulle. TAPIO TILLI METSÄPALVELUPÄÄLLIKKÖ OP-POHJOLA Kuvitus Helena Hajanti Puuston keskipituus voidaan mitata ns. keppimenetelmällä. OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2012 17 Riskienhallinta PUUKAUPPA JA SOPIMUS UUDISTAMISESTA Metsän uudistaminen pian hakkuun jälkeen on metsänhoidon kriittisin vaihe. OP-Pohjolan ja Metsä Groupin Taimiturva-sopimus tekee uudistamisesta vaivattoman. ERKKI HOLMA Kuvitus Helena Hajanti Kuva Kuvaliiteri K un metsänomistaja tekee puukaupan päätehakkuuleimikosta, hänelle tarjotaan normaalisti vain maanmuokkauksen ja istutuksen toteuttamista. Metsä Groupin kanssa metsänomistaja voi sopia puukaupasta ja uudistamisesta samalla istumalla tekemällä uuden Taimiturva-sopimuksen kiinteällä hinnalla. Sopimus tekee uudistamisesta mahdollisimman vaivattoman: metsänomistajalle taataan tiheydeltään suositukset täyttävä, kasvussa jo hyvään alkuun päässyt valmis taimikko. Yhtiö kantaa vastuun uudistamisesta siihen saakka, kunnes taimikko on saavuttanut 1,3 metrin keskipituuden. Etelä-Suomessa siihen menee aikaa istutuksesta laskien viidestä­seitsemään vuotta, jos mitään taimikkotuhoja ei tule. SOPIMUKSESSA MYÖS VAKUUTUS Taimiturva-sopimus sisältää Pohjola Vakuutuksen myöntämän laajaan metsävakuutukseen perustuvan ryhmävakuutuksen, joka kattaa esimerkiksi metsäpalon, tulvan, anastuksen tai vahingonteon sekä hyönteisten ja jyrsijöiden aiheuttamat vahingot. Yleisin taimikkoa uhkaava vaara on myyrätuho. Männyn ja koivun uudistusaloilla voi tulla myös hirvien aiheuttamia vahinkoja, mutta ne eivät kuulu vakuutuksella katettaviin vahinkoihin, ne korvataan valtion varoista. Metsä Groupin asiantuntijat tekevät hirvituhoarvioinnit ja auttavat korvaushakemusten laatimisessa ja tuhojen korjaamisessa, toki niistä erikseen veloittaen. Jos taimikossa havaitaan vakuutuksen piiriin kuuluvia vahinkoja, Metsä Groupin asiantuntijat suorittavat tuhoarvioinnin, raportoivat siitä vakuutusyhtiölle ja metsäyhtiö korjaa tuhot. Kustannukset siirtyvät metsäyhtiöltä suoraan vakuutusyhtiölle. Kaikki tämä on tehty metsänomistajalle hyvin yksinkertaiseksi, eikä vakuutukseen sisälly mitään omavastuuta. ­ Vakuutusyhtiöissä ollaan huolissaan metsien alhaisesta vakuuttamisasteesta, sanoo underwriter Hannu Partanen Pohjola Vakuutus Oy:stä. Taimiturva-sopimukseen sisältyvä vakuutus antaa toivottavasti metsänomistajille kimmokkeen jatkaa metsien vakuuttamista. TAKUULLA TÄYSTIHEÄ TAIMIKKO Metsän nopeaan uudistamiseen tähtäävä sopimus on hinnoiteltu hehtaarikohtaisesti. Perushinta riippuu siitä, mille puulajille 18 3 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha JÄLKIHOIDOLLE HINTATAKUU Taimikkotarkastuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota tarvittaviin jälkihoitotoimenpiteisiin. Jos varhaisperkaus katsotaan tarpeelliseksi, siitä kerrotaan metsänomistajalle kuukautta ennen toteutusta. ­ Varhaisperkausta tehdään Suomessa aivan liian vähän, sanoo jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen Metsä Groupilta. Toinen jälkitarkastuksessa seurattava asia on heinäntorjunnan tarve. Jos metsänomistaja ei halua tehdä heinäntorjuntaa kohteessa, jossa se on tarkastuksen yhteydessä katsottu välttämättömäksi, taimikkotakuu raukeaa. Jälkihoitotöistä, heinäntorjunnasta ja varhaisperkauksesta veloitetaan erikseen, mutta työn hinnalle annetaan jo Taimiturva-sopimuksen solmimisen yhteydessä takuu: hinta vastaa Metsä Groupin alinta vastaavasta työstä perittävää hintatasoa paikkakunnalla. Hintatakuu antaa työn hinnoittelulle läpinäkyvyyttä, jolloin pelko töiden ylihinnoittelusta on aiheeton. · Sopimus puukaupan yhteydessä Taimiturva on ainutlaatuinen palvelumuoto. Se sopii erityisesti niille metsänomistajille, joilla ei ole mahdollisuutta hoitaa tärkeää metsän uudistamista omatoimisesti. Palvelua ei myöskään tarvitse hakea monelta luukulta: kaiken saa sovittua samalla kertaa. Kun vakiintunut ja metsänhoidon suositukset täyttävä taimikko on varmistettu, sitä seuraavat metsänhoitotyöt ja hakkuut ovat taas metsänomistajan vapaasti päätettävissä. uudistaminen tehdään. Sopimus sisältää muokkauksen, taimet, istutuksen, työnjohdon ja vakuutuksen sekä vuosi istutuksen jälkeen suoritettavan taimikkotarkastuksen, jossa arvioidaan myös varhaishoidon tarve. Hintalisä on normaaliin uudistamiskustannukseen verrattuna hyvin pieni. Toisaalta, metsänomistaja saa varmuuden siitä, että hän saa tiheydeltään metsänhoidon suositukset täyttävän vakiintuneen taimikon. Taimiturva-sopimuksessa on määritelty vakiintuneeksi katsottavan taimikon tavoitetiheys. Se on kuusella 1 800, männyllä 2 000 ja koivulla 1 600 kpl/ha. Metsänomistajalle taataan sopimuksen mukaan vähimmäistiheydeksi 85 prosenttia tavoitetiheydestä. Taimikon yleisin uhka on myyrätuho. OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2013 19 Verotus ja laki Tulevaisuuden varalle EDUNVALVONTAVALTUUTUS Täysi-ikäinen henkilö määrää edunvalvontavaltakirjalla kenellä on valtuudet hoitaa hänen asioitaan ja miten, ellei hän myöhemmin itse siihen kykene. L aki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan 1.11.2007. Laki mahdollistaa sen, että täysiikäinen henkilö voi itse hyvissä ajoin etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Valtakirja laaditaan etukäteen henkilön ollessa oikeustoimikelpoinen ja hänen täytyy ymmärtää laatimansa valtakirjan merkitys. Valtakirja tulee tehdä määrämuodossa kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Tämän jälkeen valtakirja talletetaan huolellisesti myöhemmin mahdollisesti tapahtuvaa voimaansaattamista varten. Jos tulevaisuudessa valtuuttajan kunto heikkenee siten, että hän ei kykene enää hoitamaan asioitaan, valtakirja vahvistetaan maistraatissa. Lääkäri arvioi henkilön terveydentilan ja edunvalvonnan tarpeen ennen valtakirjan vahvistamista. Lääkärin todistus toimitetaan maistraattiin yhdessä edunvalvontavaltakirjan kanssa. Ilman maistraatin vahvistusta valtakirja ei ole pätevä, eikä valtuutettu voi hoitaa sen avulla siinä määriteltyjä asioita. METSÄNOMISTAJANKIN TURVAKSI Metsänomistajille metsä on yleensä tärkeä ja rakas paikka, jota on saatettu hoitaa suurella huolella. Useita metsänomistajia huolestuttaa, mitä metsälle tapahtuu, jos hän ei itse pysty enää huolehtimaan siitä. Moni metsänomistaja onkin sisällyttänyt edunvalvontavaltakirjaan erilaisia määräyksiä ja toiveita metsän suhteen. Näitä voivat olla muun muassa oikeus myydä kiinteistö, osa siitä tai sillä olevaa puustoa, mikäli edunvalvottavan elämiseen tai hoitoon tarvitaan rahaa. Moni metsänomistaja toivoo myös, että metsäsuunnitelma tulee pitää päivitettynä ja että metsää hoidetaan sen mukaisesti. Valtakirjassa voi myös määrätä, että tarvittaessa metsänhoitoa koskevat palvelut voidaan ostaa ammattilaiselta, mikäli valtuuttajalla on tähän varaa. LAHJOITETUN OMAISUUDEN HALLINTAOIKEUS Valtakirja on hyödyllinen myös silloin, jos metsä on lahjoitettu ja lahjanantaja on pidättänyt siihen elinikäisen hallintaoikeuden. Edunvalvoja voi käyttää hallintovaltuutuksia, jos lahjanantaja ei niitä pysty käyttämään. Kiinteistöjen osalta valtakirjassa voidaan myös määrätä, että edunvalvoja voi luopua edunvalvottavan puolesta hallintaoikeudesta, jos edunvalvottava ei pysty enää tosiasiallisesti käyttämään hallinta oikeutta, eli esimerkiksi käymään kesämökillä. Edunvalvontavaltuutus voi kuulostaa kaukaiselta asialta, mutta se on järkevä ennakointi tulevaisuuden varalle ikää katsomatta. Muistathan, että OP-bonuksia käytetään myös lainopillisiin palveluihimme, kuten edunvalvontavaltakirjan tekemiseen liittyvän palkkion maksamiseen. KAROLIINA HEIKKINEN Pankkilakimies, varatuomari Suur-Savon Osuuspankki EROAA PERINTEISESTÄ EDUNVALVONNASTA Perinteisestä edunvalvonnasta edunvalvontavaltuutus eroaa siten, että edunvalvontavaltuutuksessa henkilö itse etukäteen määrittää ne asiat, joita valtuutus koskee, sekä valitsee itse henkilön valtuutetuksi sekä mahdollisen vara- ja/tai toissijaisen valtuutetun hoitamaan asioitaan. Taloudellisten asioiden lisäksi edunvalvontavaltuutuksella voidaan määrätä henkilöä koskevista asioista, kuten asumisesta, hoidosta ja muista valtuutetulle tärkeistä asioista. Valtakirjan nojalla toimiva edunvalvontavaltuutettu ei tarvitse oikeustoimiin maistraatin lupaa, ellei valtakirjassa ole asiasta erikseen määrätty. OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2013 Plugi 21 Varallisuuden hoito PITKÄJÄNTEISTÄ PUUHAA Taimo ja Marja-Leena Kalenius vertaavat sijoitusvarallisuuden hoitoa metsänhoitoon: Molemmat edellyttävät pitkäjänteisyyttä ja avuksi tarvitaan asiantuntijakumppaneita. ANNE PENTTILÄ Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen M arja-Leena ja Taimo Kalenius hoitavat 350 hehtaarin metsäalaa Kangasniemellä, Etelä-Savossa. Hautamäen tila ja toinen metsätila tulivat Kaleniuksille Marja-Leenan suvun perintönä. Hautamäen tila on ollut olemassa ainakin 350 vuotta ja sitä on hoitanut 14 sukupolvea. Vaikka Kaleniukset ovat tehneet päivätyönsä liike-elämän palveluksessa Helsingissä ja osittain ulkomaillakin, tuntuu Hautamäki nykyään ykköskodilta. He haluavat jättää hienon tilan metsineen jälkipolville vielä paremmassa kunnossa kuin sen itse saivat. ­ Metsä on ollut suvulle aina tärkeä. 60ja 70-luvuilla kertyi jonkin verran hakkuuylijäämää, jonka takia taimikoita on nyt suhteessa normaalijakaumaa enemmän. Ne tulevat aikanaan tuottamaan tuloa kahdelle lapsenlapsellemme, kertovat Taimo ja Marja-Leena. Taimo tekee hoitotöitä paljon itse, osin talkoilla lentopalloporukan kanssa. 350 hehtaarin hoitamiseen ei tietenkään yhden miehen aika riitä edes reippaiden talkoolaisten avustuksella. ­ On hyvä, että on saatavilla apua. Metsänhoitoyhdistys on asiantuntevana kumppanina metsän hoidossa ja puutavarayhtiöt hoitavat hakkuut. KVARTAALI ON 25 VUOTTA Kaleniusten mielestä metsää pitää hoitaa ja myös hakata siten, että metsän puuntuottokyky pysyy hyvänä. ­ Metsiin lahoava puu on kansantaloudellisesti huono asia. Ei metsistä voi tehdä puistoja tai aarnimetsiä. Meillä on kyllä tarpeeksi luonnonsuojelualueita. Kaleniukset vertaavat metsänhoitoa hyvään, pitkään pankkisuhteeseen. ­ Metsää hoidetaan pitkäjänteisesti, siinä kvartaali on 25 vuotta, eikä kolme kuukautta. Sama pätee myös hyvään pankkisuhteeseen. Kaleniukset tulivat 60-luvun puolivälissä opiskelemaan Helsinkiin. Valmistumisen jälkeen he saivat työpaikat ja suunnittelivat ensimmäisen oman asunnon ostamista. Hämmästys oli suuri, kun heidän silloinen pankkinsa ei myöntänytkään asuntolainaa insinöörille ja ekonomille, vaikka molemmilla oli vakituiset työpaikat. Marja-Leenan silloisen työnantajan myötävaikutuksella Kaleniukset ottivat yhteyttä Helsingissä toimivaan osuuspankkiin, siirsivät tilit sinne ja saivat asuntolainan. Asiakassuhde on kestänyt yli neljä vuosikymmentä. ­ Vaikka nykyään toitotetaan, että kilpailuttakaa, kilpailuttakaa ja vaihtakaa, ottakaa lainaa sieltä ja vakuutus tuolta, niin meidän mielestämme se ei kannata. On hirveän paljon helpompaa, kun pankissa tunnetaan meidät ja meidän asiamme. Kun luottamusta on puolin ja toisin, niin asiat sujuvat. Olemme esimerkiksi tarvitessamme saaneet lainan nopeutetulla aikataululla. Kaleniukset pitävät myös keskittämisestä tulevia OP-bonuksia hyvänä etuna. ­ Se on ihan konkreettinen ja rahanarvoinen etu, ei nolla-pilkku-jotakin. ­ OP-Pohjola ja Helsingin OP Pankki saavat meiltä hyvät suositukset. Kuten 22 3 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Taimo Kalenius hoitaa paljon istutus- ja taimikonhoitotöitä sekä pystykarsintaa, osin talkoilla lentopalloporukan kanssa. Marja-Leena pyöräyttää talkooväelle vaikka makoisan hirvikeiton. metsäasiat, myös pankkiasiat eivät ole ollenkaan hätäisiä ja annamme arvoa asiantuntemukselle pitkässä suhteessa, toteaa Taimo Kalenius. LUOTTAMUS TÄRKEÄÄ Metsän ja parin asunnon lisäksi Kaleniusten hoidettavaan omaisuuteen kuuluu jonkin verran sijoituksia. Pariskunnasta tuli Helsingin OP Pankin Private-palvelun asiakkaita reilu vuosi sitten. Täyden valtakirjan varallisuudenhoitosopimuksessa oma salkunhoitaja vastaa siitä, että sijoituspäätökset tehdään Kaleniuksen määrittelemän riskitason mukaisesti. Sijoittajinakin he ovat pitkäjännitteisiä. ­ Riskitasomäärittelyssä olemme vähän yli puolenvälin, emme ole varovaisia tai toisaalta hyvin tuottohakuisiakaan. Vaikka seuraammekin talouden tapahtumia, vaatisi sijoittaminen itse kuitenkin enemmän panostusta, etenkin näinä hektisinä ja epävarmoina aikoina. Kaleniukset eivät koe, että sijoittaminen olisi pörssipelaamista. ­ Emme lähteneet esimerkiksi 90-luvun alussa mukaan kasinotalouteen. Enemmän pitäisi tietää, muuten siitä olisi tosiaan tullut kasinopelaamista. Onhan tästä esimerkkejä viime vuosiltakin. Jotkut ottivat todella isoja riskejä, Marja-Leena viittaa Suomessakin paljastuneisiin pyramidihuijauksiin. ­ Luotettavan kumppanin valinnalla voi suojautua tällaisilta. Mitä sanoisitte henkilölle, jolle on kertynyt hieman ylimääräistä sukanvarteen ja sijoittaminen kiinnostaisi? ­ Kehottaisimme ihan rohkeasti keskustelemaan vaihtoehdoista oman pankin asiantuntijoiden kanssa, kun tavallisille tileille ei saa juuri korkoakaan. Aluksi kannattaisi lähteä pienillä summilla mukaan pienen riskin sijoituksiin. ­ Yksityissijoittaminen auttaa talouden pyöriä pyörimään. Mutta kannattaa luottaa asiantuntijoihin mieluummin kuin että itse tutkisi sijoitusasioita kaikki illat. Kaleniukset tapaavat salkunhoitajansa kolme­neljä kertaa vuodessa, ja tarvittaessa keskustellaan puhelimitse. ­ Saamme myös asiantuntevan katsauksen talouden tapahtumista maailmassa, millaisia sijoitustuotteita on tarjolla ja mihin suuntaan ne ovat kehittyneet. Se on hyvin mielenkiintoista luettavaa. Sijoitustuotteiden valikoima on yllättävänkin laaja. Suunnitelmissa on hyödyntää jossain vaiheessa myös OP-Private-palveluun sisältyvä lainopillinen tarpeiden kartoitus, ja huolehtia asiat tästäkin näkövinkkelistä ajan tasalle. · OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2013 23 PUUKAUPAN VAUHTI JATKUU REIPPAANA Metsäteollisuus tarvitsee runsaasti puuta tänä vuonna. Vientikehitys on ollut myönteinen papereita lukuun ottamatta. ANTTI ÄIJÖ KANTOHINNAT 1/2006­4/2012 /m3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Koivu Tukkipuu Kuusi Mänty Kuusi Mänty Koivu 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Havutukkivaltaiset päätehakkuut kiinnostavat » Alkuvuoden puukauppa on käynyt lähivuosien vastaavaa jaksoa pirteämmin. Tämä on ilahduttava piirre, ja toivomme hyvän tarjonnan jatkuvan myös jatkossa. Puukaupan myönteiselle jatkolle on hyvät näkymät. Olemme erityisen kiinnostuneita havutukkivaltaisista päätehakkuuleimikoista kesän ja syksyn korjuisiin. Lisäksi ostamme laajalla alueella metsäenergiaa päätehakkuilta. Koivutukilla on hyvä kysyntä, joten jos metsässäsi on koivuisia kohteita, kannattaa olla yhteydessä paikalliseen metsäasiakasvastaavaamme. Harvennusleimikoita ostamme valikoiden alueellisen tarpeen mukaan. Tuomas Hallenberg johtaja, puukaupan suunnittelu ja ohjaus, upm Janne Ruotsalainen Hintataso pysynee vakaana » Uskon puun hyvän kysynnän jatkuvan ainakin kesään saakka. Alkuvuoden aikana olemme saaneet ostettua puuta konsernin tarpeisiin tavoitteiden mukaisesti. Perinteisesti tukkivaltaiset kesäkorjuukohteet ovat kysytyimpiä, mutta tänä kesänä on kysyntää myös kuitupuulla sekä metsäenergialla. Puun hintakehitys on lähitulevaisuudessa vakaa. Havutukkien hintataso on hieman noussut viime talven aikana, kuitupuun hintataso on pysynyt vakaana. Tukkien hintataso on korkea suhteessa sahatavaran käyttöön ja kysyntään. Yrjö Perälä johtaja, suomen puunhankinta metsä group 24 3 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Lähde: Metla, Metinfo Tilastopalvelu P uukauppaa on vuoden ensi puoliskolla käyty tasaisesti ja määrät ovat olleet noin 10 prosenttia yli ajankohdan vakiintuneen tason. Tarjontaan on kannustanut positiivinen hintakehitys, jota on kestänyt yli talven. Parhaiten alkuvuoden aikana on kehittynyt havutukkien hinta, mänty- ja kuusitukkien kantohinnat olivat huhtikuun loppuun mennessä kohonneet 4­5 prosenttia. Koivutukin hinta on kehittynyt lähes yhtä vahvasti ja kysyntä on hyvä myös koivukuidulle. Kuusi- ja mäntykuidun hinnat ovat pysyneet lähes ennallaan. Puun tuonnin odotetaan tänä vuonna hieman kasvavan viime vuodesta. Pääartikkeli tuonnissa on koivukuitupuu. Kuitupuu Puumarkkinat StoraEnso aloitti indeksikaupan » Kauppatahti on jäänyt alkuvuonna alle tehtaiden puun käytön, erityisesti tukkipuun ja kelirikkokohteiden kauppa jäi tavoitteistamme. Saimme turvattua puuhuollon hyvien korjuuolosuhteiden ansiosta. Suomen tehtaiden puunkäyttö näyttää säilyvän korkealla tasolla, joten puulla on hyvä menekki. Toivomme puukaupan käyvän vilkkaana ja tasaisena kesän ja syksyn ajan. Ostolistamme kärjessä ovat kesän korjuuseen sopivat leimikot, niin pääte- kuin harvennushakkuut. Halutuimmat puutavaralajit ovat tukit ja koivukuitu. Näkemyksemme mukaan puukaupan tekoa ei kannata lykätä hinnannousuja odotellen, vaan nyt on puukaupan aika. Etenkin sahatukin hinnat ovat jälleen keväällä nousseet sahatavaran vientihintoihin nähden kestämättömälle tasolle. Oikeaa kaupantekoaikaa epäröivälle metsänomistajalle on tarjolla uusi kauppamuoto, Stora Enson Premium -indeksipuukauppa. Se huomioi tulevan hintakehityksen ja tuo tasaista puukauppatuloa. Jorma Länsitalo metsäpäällikkö stora enso Sahoilla tarvitaan kohennusta kannattavuuteen » Vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana ei vielä noussut nenä pinnalle. Tavarat ovat liikkuneet hyvin, mutta hinnankorotukset ovat jääneet alle odotusten, kahteen­kolmeen prosenttiin. Kotimaassa puukauppa on tilastojen mukaan käynyt hyvin, mutta kustannuskehitys on sahojen kannalta hyvin epäedullinen. Tämä koskee muutakin kuin puun hintaa. Myös työvoimakustannukset sekä energia- ja logistiikkakustannukset korventavat kannattavuutta pahasti. Viime viikkojen hintakehitys puumarkkinoilla on ollut täysin tolkutonta. Tukin hinta karkasi heti, kun vientimarkkinoilta saatiin vähän positiivista viestiä. Nyt olisi ollut tärkeää pystyä vahvistamaan alalla toimivien yritysten taseita kahden tappiollisen vuoden jälkeen. Sahatavaran markkinatilanne oli keväällä hieman valoisampi kuin vuosi sitten, mutta mitään ratkaisevasti parempaa ei vielä ole näköpiirissä. Euroopassa rakentaminen pysyy vaisuna ainakin vielä tämän vuoden. Tukin tarjonta on ollut kotimaassa koko ajan niukkaa, puukauppa käy jatkuvasti kuitupuuvetoisena. Kai Merivuori toimitusjohtaja suomen sahat ry Jaana Kankaanpää Hyvä puukauppavuosi on kaikkien eduksi » Kokonaisuutena olemme eläneet 2000-luvun tasaisinta puukauppajaksoa. Kysyntä on kasvanut ja sitä mukaa on myös löytynyt tarjontaa. Tällainen tilanne on positiivinen niin metsänomistajien kuin koko metsäsektorin kannalta. Markkinoilla on hyvät edellytykset jatkua tasaisina lähikuukausina. Isoja rynnistyksiä kysynnässä ei ole odotettavissa, kaikki puutavaralajit tekevät hyvin kauppansa. Kesällä korjattavilla leimikoilla on hyvä menekki koko maassa, mutta maan itäisimmissä ja pohjoisimmissa osissa kaikki talvileimikot eivät käyneet kaupaksi. Tämä on seurausta siitä, että jalostuslaitoksia on viime vuosina suljettu. Puumarkkinoiden toimivuudessa olisi hyvistä kauppamääristä huolimatta vielä parantamisen varaa. Tukkipuulla markkinatalous toimii aidosti, kuitupuun osalta ei voi sanoa ihan samaa. Kuitupuun markkinatilanne on sikäli kiusallinen, että maksettavat hinnat heijastuvat myös sahojen kannattavuuteen. Sahateollisuuden tärkein sivutuote on hake, jonka hinnoittelun lähtökohtana on kuitupuusta maksettu hinta. Energiapuun markkinat ovat myös kehittyneet koko ajan. Kysyntä on ollut varsin hyvä, ongelmana on lähinnä yhteiskunnan tukien hupeneminen. Määrärahaleikkaukset vievät mahdollisuudet kehittää energiapuun korjuuta toivottuun tahtiin. MTK:n hankkeena toteutettu puun sähköinen markkinapaikka saatiin laajaan käyttöön huhtikuussa ja palvelu on saanut ilahduttavan hyvän vastaanoton. Näyttää, että siitä voi nopeasti tulla toimiva väline puukauppaan. Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan puheenjohtaja mtk OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2013 25 Puumarkkinat Talouden taantuma rasittaa markkinoita Markkinahakkuut pysynevät tänä vuonna lähellä viime vuoden tasoa, noin 50 milj. kuutiometriä. » Euroopan taloustaantuma pitää keskeisten metsäteollisuustuotteiden kysynnän heikkona tänäkin vuonna. Kartongin ja sahatavaran tuotanto ovat kehittyneet Suomessa myönteisesti alkuvuonna, mutta erityisesti sahatavaran osalta kasvu on johtunut osin varastojen täydennyksistä asiakasmaissa. Valuuttakurssikehitys tuonee Suomelle kilpailuetua kuluvana vuonna. Selluloosaa tuotetaan suomalaisilla tehtailla edelleen täydellä kapasiteetilla, paperin tuotanto on supistumassa. Sahatavaran maailmanmarkkinahintaa kuvaavan HWWA-indeksin nousu alkuvuonna ennakoi sahatavaran hintaan pientä parannusta ja myös sellun hinta on noussut. Rakentamisen heikko suhdannetilanne Euroopassa ja Suomessa pitää puutuoteteollisuuden tuotteiden kysynnän lähimarkkinoilla vaatimattomana. Kysynnän kasvu tulee erityisesti Euroopan ulkopuolisilta markkinoilta Japanista ja Kiinasta. Vanereiden kysyntään ei odoteta suuria muutoksia. Markkinanäkymä on sen verran vahvistunut, että suunnitellut lomautukset on alan teollisuudessa peruttu. Suomen vanerin tuotanto ja vienti kasvanevat hieman viime vuodesta viennin keskihinnan pysyessä lähellä viime vuoden tasoa. Paperituotteiden kysyntä on edelleen alentunut ja hinnat ovat laskusuunnassa. Kartongin kysyntä jatkuu lähes ennallaan. Kartongin viennin koko vuoden keskihinnan ennakoidaan kuitenkin laskevan alle viime vuoden tason. Markkinahakkuiden määrä pysynee tänä vuonna lähellä viime vuonna toteutunutta noin 50 miljoonan kuutiometrin tasoa. Havutukkien kantohinnat voivat hieman kohota viime vuodesta. Kuitupuun kantohintojen ennustetaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Ainespuun tuonti on kasvamassa viime vuoden 10 miljoonan kuutiometrin tasoa korkeammalle. · Ristikko Ristikon ratkaisu sivulla 31. 26 3 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha VIISI VINKKIÄ 5 METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ajatus metsätilan siirtämisestä seuraavalle polvelle on käynyt luultavasti monen metsänomistajan mielessä. Toteutukselle löytyy monia eri vaihtoejtoja. · OP-bonuksia käytetään myös lainopillisten palveluiden maksamiseen. M 1 etsätilan omistusjärjestelyt ovat iso asia. Metsä on usein saatu perintönä, ja se on ollut kauan suvun hallussa. Eri vaihtoehtojen pohdinta kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Kysy lisää metsätilan sukupolvenvaihdoksesta Osuuspankin lainopillisesta palvelusta. Myytäessä seuraavalle sukupolvelle kauppahinta voi olla alle metsätilan käyvän arvon ilman lahjaveroseuraamuksia. Jatkaja joutuu maksamaan neljän prosentin varainsiirtoveron, mutta saa puun myyntitulojen verotukseen metsävähennyksen. Kauppahinta on usein luopujalle luovutusvoittoverovapaata. Mikäli tilalla on hakkuumahdollisuuksia, kauppa on usein verotuksellisesti edullinen tapa. Lahjoituksesta seuraa jatkajalle lahjavero, jonka suuruus määräytyy metsän käyvän arvon ja progressiivisen lahjaverotaulukon mukaan. Lahjaveron määrää voidaan alentaa hallintaoikeuden pidätyksellä. Lahjoitus sopii esimerkiksi tilanteeseen, jossa metsät ovat pääosin taimikoita ja kasvatusmetsiä. Testamentilla tilan omistaja voi määrätä elinaikanaan metsätilalleen jatkajan, mutta omistajalla säilyy määräysvalta tilan asioihin kuolemaansa asti. Perintövero on alhaisempi kuin lahjavero. Yhteismetsä voidaan perustaa myös sukupolvenvaihdoksessa. Tai metsä voidaan liittää olemassa olevaan yhteismetsään. Perheen tai suvun sisäisessä yhteismetsässä metsäomaisuus säilyy kokonaisena. Yhteismetsään liittyy myös veroetua. Myytäessä suvun ulkopuolelle metsätilasta saa usein hyvän hinnan ja rahan jakaminen perillisille on helpompaa kuin metsätilan jakaminen. TAPIO TILLI Metsäpalvelupäällikkö, OP-Pohjola OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2013 2 3 4 5 Plugi 27 OSUUSPANKISTA RAHOITUS UPM BONVESTA -METSÄTILALLE ERKKI HOLMA Kuva Kuvatoimisto Gorilla Sijoittaminen metsäomaisuuteen on tehty helpoksi UPM:n ja OP-Pohjolan yhteistyöllä: UPM Bonvesta -metsätilan hankintaan voi saada rahoituksen osuuspankista. 28 3 · 2012 OP-Pohjola Metsäraha Rahoitus M TILOISTA TARKAT METSÄVARATIEDOT Myytävistä UPM Bonvesta -metsätilakohteista on kattavat ja tarkat metsävaratiedot. Metsät on inventoitu nimenomaan metsätilojen myyntiä varten. Perinteiset metsätaloussuunnitelmat laaditaan metsässä tehtävien hoito- ja hakkuutoimenpiteiden oikeaa ajoitusta varten, mutta ei metsäomaisuuden arvon määritystä varten. Myytävistä tiloista laaditaan tarvittaessa kassavirta- ja arvonkehitysennuste, josta käy selville puunmyyntimahdollisuudet seuraavien vuosien aikana ja vastaavasti tarvittavat hoitotyöt, kaikki nämä muutettuina euroiksi. Nettokassavirta on pankille hyvä luku, kun luku perustuu metsäammattilaisen tekemään arvioon kestävistä hakkuista ja hyvän metsänhoidon aiheuttamista kustannuksista. Nettokassavirtalaskelmaa voidaan hyödyntää laadittaessa lainan takaisinmaksusuunnitelmaa. Toinen erityispiirre UPM Bonvesta -metsätilakaupoissa on hakkuuoikeuden kiinnitysmahdollisuus. Pankki ja lainanhakija voivat yhdessä sopia, että tilaa koskeva hakkuu- 0 2001 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 2012 vuosi Keskihinta kaikissa yli 10 hehtaarin metsätilakaupoissa Suomessa vuosina 2001­2012. Lähde: MetInfo, Metla oikeus kiinnitetään UPM:lle. Siinä asiakas sitoutuu myymään puuta vain UPM:lle. Kun puukaupasta tulee rahaa, se ohjataan osuuspankkiin ja siitä sovittu osa käytetään lainan lyhennyksiin. Kiinnitys ei ole pakollinen, mutta se parantaa pankin näkökulmasta katsottuna metsän arvoa lainan vakuutena. Pankille jää kontrolli siitä, että metsärahatulo ei häviä minnekään. Metsävakuutus on pakollinen, osa rahoituspäätöstä. Vakuutuksella suojaudutaan esimerkiksi myrskytuhoilta. Helena Hajanti ikäli metsätilan ostaja tarvitsee rahoitusta tilakauppaan, UPM:n tiloja myyvät välittäjät ohjaavat ostajan hakemaan UPM Bonvesta -metsätilalainaa osuuspankista. Lainaa voi hakea mistä tahansa osuuspankista. UPM on suurin yksityinen metsänomistaja. Se on päättänyt luopua osasta metsävarallisuuttaan Pohjois-Karjalassa, PohjoisSavossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. UPM:n teollisuuden painopiste on siirtynyt etelämmäksi, silti puunhankintaalueena on edelleen koko Suomi Lappia ja Koillismaata lukuun ottamatta. UPM haluaa Suomeen enemmän ammattimaista metsänomistusta ja aikaisemmin hyvistä metsätilakohteista on ollut puutetta. Nyt tarjolle tulevien UPM Bonvesta -metsätilojen hoitohistoria on kunnossa. Puuntuoton potentiaali on täysmääräisesti hyödynnettävissä. UPM Bonvesta -nimellä tapahtuva metsätilojen tarjonta on alkanut muutama vuosi sitten ja kohteita tulee myyntiin markkinatilanteesta riippuen. Joka tapauksessa puhutaan merkittävistä metsäpinta-aloista. Suomen metsätilakaupoista 80­85 prosenttia on sukulaisten välisiä. Loppuosa markkinoista on arvoltaan noin 200 miljoonaa euroa, josta yli 10 hehtaarin metsätilojen osuus oli viime vuonna 180 miljoonaa euroa. Tästä UPM Bonvestan osuus oli yli 40 prosenttia. Metsän hinta noussut Sijainnin lisäksi yksittäisen metsätilan hintaan vaikuttaa aina myös puuston määrä ja metsänhoidollinen taso. eur/ha 3 000 Keskimäärin 1400­1600 kauppaa vuodessa 2 500 ovatkin pääasiassa Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja PohjoisPohjanmaalla. UPM tekee ostajan niin haluttaessa metsäpalvelusopimuksen: hoitaa metsät ja hakkuut. Töitä johtavat samat metsäammattilaiset, jotka ovat huolehtineet metsistä jo UPM:n omistuksen aikana. Heillä on tiedossaan metsien hoitohistoria. Toisaalta, jos metsänomistaja haluaa ulkoistaa työt jollekin muulle taholle, sekin on mahdollista. 2 000 1 500 1 000 Kauppojen keskipinta-ala 29,1­33,4 ha 50 RAHOITUSNEUVOTTELUT OSUUSPANKISSA Luettelon tarjolla olevista metsätiloista löytää nopeimmin osoitteesta www.bonvesta.fi. ­ Jos asiakas löytää niiden joukosta kiinnostavan kohteen ja päätyy jatkoselvittelyn jälkeen sellaisen ostamiseen, rahoitusneuvottelut käydään aina asiakkaan valitsemassa osuuspankissa, kertoo metsäpalvelupäällikkö Tapio Tilli OP-Pohjolasta. Kun asiakas kertoo olevansa ostamassa UPM Bonvesta -metsätilaa, pankissa käydään normaalit lainaneuvottelut: sovitaan asiakaskohtaisesti lainan takaisinmaksu, viitekorko, marginaali ja vakuudet. Bonvesta-kaupoissa on kuitenkin pari erityispiirrettä: ammattilaisten laatima kassavirtalaskelma ja mahdollisuus kiinnittää hakkuuoikeus, mikä parantaa hankittavan metsän vakuusarvoa. Sijoitus metsään on turvallinen pitkäaikaissijoitus. Osuuspankkien tavoitteena UPM:n kanssa tehtävässä yhteistyössä on saada lisää asiakaskontakteja. Toki rahoitusta markkinoidaan myös pankin nykyisille asiakkaille, myös niille, jotka harkitsevat metsää pitkäaikaisena sijoituskohteena ja jotka eivät ole aikaisemmin edes olleet metsän kanssa tekemisissä. Metsänhoidon voi hankkia kokonaan ostopalveluna UPM:ltä. PÄÄOMIA UUDEN KEHITTÄMISEEN Metsätilojen myynnillä UPM irrottaa pääomaa uusien tuotteiden ja liiketoimintojen kehittämiseen. Se ei pelkää puunsaannin vaikeutumista. Omat metsät ovat tähänkin saakka merkinneet sen puun tarpeesta vain 10­15 prosenttia. ­ Yhtiö on toiminut aina vahvasti yksityisten puumarkkinoiden varassa, ja Suomen puuhuolto on toiminut kohtuullisesti, sanoo johtaja Jorma Saarimaa UPM:ltä. UPM kiittelee OP-Pohjola-ryhmää ja osuuspankkeja: ne tuntevat metsäasiat, niissä on paljon metsänomistaja-asiakkaita ja lisäksi halu kasvattaa tätä asiakaskuntaa.· OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2012 METSÄÄ VAIKKA TOISELTA PUOLEN SUOMEA Metsään sijoittaminen on mahdollista omasta asuinpaikasta riippumatta, vaikka myytäviksi tarjottavat metsätilakohteet 29 Metsäretki OP-Pohjolan Tapio Tilli perehdytti metsävakuutuksien saloihin. PUUPYHÄTÖSTÄ SUOJELUMETSÄN SIIMEKSEEN Helsingin OP Pankin ja metsänhoitoyhdistyksen järjestämä päiväretki luontokeskus Haltiaan antoi elämyksiä, näkökulmia ja tietoa metsään sijoittaville. Eräkokki Markus Maulavirta antaa arvoa pankin ja Metsänomistajien liiton tarjoamalle metsätiedolle. Ympäristöpäällikkö Markus Nissinen Metsänomistajien liitosta valaisi metsäretkeläisiä Metso-ohjelmasta ja uuden metsälain myötä tulevasta eri-ikäisrakenteisesta metsätaloudesta. TEKSTI JA KUVAT MAIJA SAARI Kartta Helena Hajanti P äiväretki Helsingistä Nuuksion kansallispuistoon Espooseen vahvistaa käsitystä siitä, kuinka suomalaiset arvostavat puuta ainutlaatuisella tavalla. Se näkyy perinteisissä ja uusissa puurakentamisen tavoissa sekä metsänhoidossa. Puulla on myös entistä enemmän arvoa sellaisenaan ­ osana ikimetsää. Helsingin OP Pankin ja metsähoitoyhdistyksen järjestämällä opaskierroksella tutustuttiin Suomen luontokeskus Haltiaan. Sieltä matka jatkui syvemmälle Nuuksion luonnonsuojelualueen metsiin, Kattilan tilalle. Espoolainen Kaarina Kostiainen vaikuttui Haltiasta, ja tunnustautuu nykytaiteilija Osmo Rauhalan kannattajaksi. HALTIOISSAAN HALTIAAN Toukokuun lopulla ovensa avannut Haltia on kiinnostava ja voimauttava rakennus. Se osoittautuu puupyhätöksi, joka soveltuu sekä lasten luontokoulun pitopaikaksi että aikuisten koulutusareenaksi. Se on myös hyvä ensikosketus niille, jotka saapuvat Nuuksioon kaukaa, ja joilla on eriäviä käsityksiä siitä, millainen on suomalainen kansalaispuisto. Haltian opas Tuomas Uola selventää, kuinka arkkitehti Rainer Mahlamäki ideoi luontokeskuksen Kalevalasta, Maailmansynty- 30 3 · 2013 OP-Pohjola Metsäraha Forssa Riihimäki Hyvinkää Somero 2 Karkkila 3 52 Nurmijärvi Klaukkala Salo 1 Nummela Järvenpää Porvoo 4 Mäntsälä Paimio Turku Haltia Perniö Karjaa Inkoo Tammisaari Hanko Lohja Espoo 51 Kirkkonummi Vantaa Sipoo Helsinki Luontokeskus Haltia sijaitsee Espoossa, noin 30 km Helsingin keskustasta. Kattilassa osallistujat haltioituivat yllätysnumerosta, jossa näyttelijä Erkki Hakkarainen lausui runoja ja Antti Johannes Salo puhkui huuliharpulla pelimannihenkeä torppariajoilta periytyneeseen pihapiiriin. tarinasta. Auditoriossa näkyy myös Mahlamäen tausta kirkkoarkkitehtuurin saralla: idea avaraan ikkunanäkymään on ammennettu Saariselän kappelista. Opaskierros ruokkii aisteja. Puu tuoksuu vahvasti ja hulppea maisema Nuuksion Pitkäjärvelle hivelee silmää. ­ Lasilattiaan heijastetaan vesiluontoa. Kävijän kuljettua vesiputoukseen läpi häntä vastaan tulee panoraamaseinä, jossa näkyy Suomen parhaiden luontokuvaajien otoksia. Liiketunnistimella varustettu Suomen kartta kertoo eri Suomen luontokohteista. Salin perälle tulee sotkan muna, jonka sisälle taiteilija Osmo Rauhala on tehnyt Peliteoria-nimisen installaation, kertoo Uola. Suomen luontokeskus Haltia/Paavo Lehtonen METSÄAGENDA SAA KIITOSTA Iltapäivään mennessä retki on antanut Helsingin OP:n kutsumille metsänomistaja-asiakkaille laajan kattauksen siitä, millaisiin metsäpalveluihin retkeläisten kotipankki on erikoistunut. Perillä, Kattilan tilalla, vierailijat herkuttelevat hulppeassa kodassa. Julkkiskokiksi tituleerattu Markus Maulavirta toimii Nuuksiossa tilausravintoloitsijana ympäri vuoden. ­ On älyttömän myönteistä, että pankki puhuu myös tällaisista arvoista. Samalla se osoittaa katsovansa vastuullisesti tulevaan, Maulavirta pohtii. Kattilan tilalla Helsingin OP:n ja Metsänomistajien liiton tietoiskuissa osallistujille kerrottiin tavoista, kuinka myydä metsää suojeltavaksi ja tilanteista, joiden varalle metsänsä voi vakuuttaa. METSÄASIAT KIINNOSTAVAT NAISIA Kutsu metsäretkelle oli kohdistettu erityisesti naisasiakkaille. Retkelle miehensä kanssa saapunut Terttu Heikkinen arveli, että naisille kohdistetuille metsäretkille on tilausta. ­ Osuuspankin ja metsänhoitoyhdistyksen tilaisuudet ovat olleet antoisia, ja OP on osoittanut olevansa tällä saralla edelläkävijä. Heikkinen omistaa metsää Sotkamossa yhdessä sisarustensa kanssa. Tietoiskut eivät tuoneet hänelle juuri uutta tietoa, mutta veroasioiden läpi käyminen oli hyvää kertausta. Helsingin OP:n pankinjohtaja Riitta Pyhälä osallistui myös retkelle. Matkalla metsän siimekseen on vahva merkitys pankille. ­ Haluamme aktiivisesti kertoa asiakkaillemme, että meillä on aivan erityistä osaamista metsäasioiden hoidossa, painottaa Pyhälä. Haltian uuden päärakennuksen muoto esittää Ilmattaren polvelle istahtanutta sotkaa. Kattilan tilalla pidettiin neljä tietoiskua. Metsänomistajien liiton Markus Nissinen kertoi Metso-suojeluohjelmasta ja metsän jatkuvasta kasvatuksesta sekä pankinjohtaja Tarja Väisänen kertasi Helsingin OP:n metsäpalvelut. OP-Pohjolan metsäpalvelupäällikkö Tapio Tillin perehdytys vihreän kullan vakuuttamisesta sai erityisesti kiitosta helsinkiläiseltä Maija Ikoselta ja hänen ystävättäreltään, Espoossa asuvalta Kaarina Kostiaiselta. ­ Metsävakuutuksista kerrottiin erittäin selventävästi. Nyt tietää tarkemmin, milloin mikäkin vakuutus olisi paikallaan. · OP-Pohjola Metsäraha 3 · 2013 31