Teemasivut 25­37: Uusi lannoitevuosi Yara Suomen lehti maatalouden ammattilaisille 3/11 leveämmäksi Sivut 12­13 Uutta täsmäviljelyteknologiaa: Yara N-Sensor Sivut 36­37 Lue uudet syysviljojen lannoitusohjelmat Seleeni turvaa terveyttä Sivut 38­41 Sivut 26­30 Tutustu lannoitevuoden uutuuksiin. Yara Suomen lehti maatalouden ammattilaisille. ISSN 0356­081 3 59. vuosikerta Julkaisija: Yara Suomi Oy Päätoimittaja: Seija Luomanperä Toimituspäällikkö: Tuulikki Suihkonen (äl) Avustaja: Anu Artjoki Ulkoasu: Flow Design Painopaikka: PunaMusta Oy Postiosoite: PL 900, 00181 Helsinki Puhelin: 010 215 111 Faksi: 010 215 2126 Sähköposti: etunimi.sukunimi@yara.com leipa.leveammaksi@yara.com Internet: www.yara.fi Lehtien ilmestymisajat ovat internet-sivuilla. Lehden paperi on valmistettu Suomessa. Painotuote Puhtaudella on arvoa Kesäkuussa Elintarviketieto ETT teki kyselytutkimuksen viljelijöille lannoitteiden varastoista ja valintaperusteista. Lannoitteiden puhtaus raskasmetalleista oli viljelijöille todella tärkeää ­ se sai lähes yhtä hyvän arvosanan kuin lannoitteiden sopiva ravinnekoostumus. Lannoitteiden puhtaudessa on erityisesti kysymys kadmiumista. Takuun mukaan Yaran kotimaassa valmistetuissa lannoitteissa kadmiumia on enintään 12 milligrammaa fosforikilossa, kun lannoitelain raja on 50 milligrammaa. Eurooppalaisissa lannoitteissa kadmiumia on tyypillisesti yli 100 milligrammaa fosforikilossa. Muistaa täytyy, että kadmiumraja on EU-maista vain Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa. Euroopan unionissa keskustelua on käyty monet vuodet siitä, pitäisikö raja asettaa yleisesti. Selvää on, että kadmium ei tee hyvää ihmiselle ­ päinvastoin, sen tiedetään olevan vahingollista terveydelle. Suomessa kadmium nousee luontaisesti happamista peltomaistamme kasveihin helpommin kuin eteläisemmässä Euroopassa, jossa kalkkipitoiset maat ovat yleisiä. Siksi kadmiumraja meille on asetettukin. Suomen maaperä on myös luonnostaan puhdasta, eikä sitä haluta pilata. Kotimaisten lannoitteiden puhtaus ei ole yleisesti tiedossa. On kysytty, jääkö lannoitteista elintarvikkeisiin jäämiä? Kun käytössä on kotimaassa valmistetut puhtaustakuun saaneet lannoitteet, peltomaan raskasmetallipitoisuudet eivät kasva, eikä raskasmetallijäämiä synny. Ravinteet, joista tärkeimmät typpi, fosfori, kalium ja rikki, puolestaan tuottavat kasvien sadon: valkuaisen, sokerin ja tärkkelyksen. Hivenravinteet, kuten seleeni ja sinkki, siirtyvät maasta kasveihin ja lisäävät niiden hivenainepitoisuutta ­ ja parantavat ruoan ravitsemuksellista laatua. Hyvää sadonkorjuuaikaa toivottaen Seija Luomanperä Yara lyhyesti Yara International ASA on globaali kemianalan yritys, joka valmistaa ja markkinoi lannoitteita ja nitraatteja, ympäristönsuojeluun käytettäviä tuotteita sekä kaasuja ja typpipohjaisia kemikaaleja teollisuuskäyttöön. Yaran osuus maailmanlaajuisista lannoitemarkkinoista on seitsemän prosenttia. Työntekijöitä on noin 7 300. Liikevaihto vuonna 2010 oli noin 8,4 miljardia euroa. Yara on listautunut Oslon pörssiin. Yara Suomi on tytäryhtiö, joka myy ja markkinoi moniravinteisia lannoitteita maatalouteen, puutarhan- ja metsänhoitoon. Tarjoamme tuotteita myös eri teollisuuden aloille. 2 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Sisältö 3/2011 Typpilannoitus tarkemmaksi. Tony Hydén tarkentaa viljojen typpilannoituksen uudella Yara N-Sensorilla. Palstat: 2......Pääkirjoitus 4......Lopputuote esittelyssä: Mustikkapiirakka 6......Ajankohtaista: Lannoitevuosi käynnistyi vilkkaana 7.......Uutiset: Uuden kauden uutuudet ja muutokset 8......Kumppani: Syyskalkituksen edut 9.......Uutiset: Nurminäyttely Grassland & Muck 10.....Kumppani: Viljelyohjelmasta ratkaisuja 11......Yarassa töissä: Myyntipäällikkö Mikael Brännback 12.....Kotkaniemessä tutkittua: Yara N-Sensor 14.....Kasvuohjelma: Karjatilan Kasvuohjelma 16.....Henkilöhaastattelussa: Tony Hydén 20....Asiantuntija: Maan rakenteen hoito 22....Asiantuntija: Kalium kasvinravitsemuksessa 16 ­19 Hoida maata. Professori Laura Alakukku antaa ohjeita maan rakenteen hoitoon. 20­21 Teema: Viljavuustutkimusten tuloksia. Peltojen fosforipitoisuus on laskenut ja hivenravinnepuutteet ovat yleisiä. 25.....Teeman pääkirjoitus 26....Uutuuksia lannoitevalikoimaan 32....Valitse lannoite oikein 34....Viljavuusluvut laskussa 36....Syysviljojen lannoitusohjelmat Lopuksi: 38.....Tilareportaasi: Karja tarvitsee seleeniä 42....Ravinne: Rauta 43....Pellon eläin: Nitrosomonas-bakteeri 34­35 Kansikuva: Jaakko Martikainen Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 3 Lopputuote Mustikkainen herkku Kesän kääntyessä syksyyn metsämarjojen sato alkaa kypsyä. Vadelmien, puolukoiden ja suomuurainten ohella metsistä poimitaan mustikkaa, josta perinteisesti valmistetaan keittoa, hilloa ja piirakkaa. Leivonnassa mustikka on parhaimmillaan tuoreena. Vanhanajan mustikkapiirakka syntyy vehnästaikinaan leipoen. Mustikat ja sokeri ripotellaan kohonneen piirakkapohjan päälle ja pinta viimeistellään taikinanauhoilla ruudukkaaksi. Lämpimän mustikkaherkun kanssa maistuu lasillinen raikasta, kylmää maitoa. Mustikka on kanervakasvi, joka kuuluu puolukoiden sukuun. Se kukkii toukokuusta heinäkuulle ja marjoo kasvupaikasta riippuen heinäkuun lopulta lokakuuhun. Kotimaisesta mustikkasadosta poimitaan noin 10 prosenttia, vuosittain 160­190 miljoonaa kiloa. Sadolle on kysyntää erityisesti Aasiassa marjan terveysvaikutusten vuoksi. Mustikasta jalostetun pensasmustikan marjat maistuvat makeammilta, mutta ovat vähemmän happoisia ja aromikkaita kuin kotimaisen metsämustikan. Maailmanlaajuisesti pensasmustikkaa viljellään runsaasti Pohjois-Amerikan tasangoilla. Metsämustikan suurimpia tuottajamaita ovat Ukraina ja Valko-Venäjä. Tummansiniset mustikat sisältävät väriaineita, antosyaaneja, joiden on todettu vähentävän useiden sairauksien riskiä. 4 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Teksti: Anu Artjoki Kuva: Janne Viinanen Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 5 Ajankohtaista Uusi lannoitevuosi käynnistyi vilkkaana Uuden lannoitevuoden alkaessa lannoitteiden hinnat laskivat noin 8 % kesäkuun hintatasosta. Kysyntä lähti vilkkaasti liikkeelle ­ jo ensimmäisen myyntipäivän aikana myytiin puolet koko heinäkuun toimitusmäärästä. L annoitteiden kysyntä on ollut vahvaa myös Keski-Euroopassa, jossa lannoitevuosi käynnistyi meitä aikaisemmin. Korkealla pysynyt viljan hinta maailmanmarkkinoilla on lisännyt viljelyhalukkuutta erityisesti maapallon viljan ja maissin päätuotantoalueilla, mikä on pitänyt lannoitteiden kysynnän vahvana koko viime lannoitevuoden ajan. Tämä on johtanut sekä lannoitteiden että raaka-aineiden hintojen nousuun. Lannoitusvuoden aloitushintojen taso on nyt 45-50 % vuoden takaista korkeampi. Lannoiteraaka-aineiden hinnat ovat nousseet lähes saman verran. Lannoitteiden myynti todennäköisesti kasvaa Suomessa tänä lannoitevuonna noin 10-15 %, mikäli viljan hinta säilyy hyvällä tasolla. Kysyntää lisää myös varas- Kuva: Janne Viinanen tojen pienentyminen: maatiloilla olevien lannoitevarastojen määrän on arvioitu olevan nyt viime vuoteen verrattuna yli puolta pienemmät. Ruoan hintaindeksi maailmassa on ollut nousussa koko viime vuoden ajan ja on ollut tänä kesänä korkeampi kuin vuosikausiin. Ruoan kysynnän ja tarjonnan suhde on yhä tiukempi, mikä on tuonut mukanaan voimistuneet hintavaihtelut maataloustuotteiden hintoihin. Nyt näyttää siltä, että tänä satovuonna ei päästä ennätyssatoihin, vaikka maailman viljasatoennuste onkin viime vuotta suurempi. Koska viljavarastot ovat kuitenkin viime vuotta pienemmät, viljan hintojen ei uskota merkittävästi laskevan. Tämä pitänee lannoitteiden kysynnän vahvana myös alkaneena lannoitevuonna. Viljan hinnan raju pudotus, mitä ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä, toki voisi muuttaa tilanteen. Johtava tuotevalikoima, tutkitut käyttösuositukset ja tuotteiden erinomainen tekninen laatu ovat niitä voimatekijöitä, joihin Yara alkaneenakin lannoitevuonna nojaa ja joihin suomalaiset viljelijät voivat luottaa. Toimitusjohtaja Tero Hemmilä, Yara Suomi Oy 6 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Uutiset Uuden kauden uutuudet ja muutokset U utena tuotteena valikoimaan tulee Kalium-natriumravinne, joka sopii etenkin sokerijuurikkaan viljelyyn. YaraMila Pellon Y 5 -lannoitteen uusi ravinnepitoisuus on NPKS 22-6-6-3, eli fosforin, kaliumin ja rikin pitoisuudet ovat nousseet yhden prosentin. Nurmen Y 2 jää nykyisellä koostumuksellaan pois valikoimasta. Perunan ja puutarhakasvien lannoitukseen käytetty Puutarhan Y 2 valmistetaan jatkossa kuivarakeistamalla. YaraMila Tärkkelys Y 2 ravinnesisältö muuttuu, uusi NPKS-sisältö on 14-3-15-10. Kupari-, Mangaani- ja Sinkkiravinteet ovat jatkossa typettömiä ja soveltuvat näin ollen myös luomuviljelyyn. Rikkipitoinen YaraBela N26, S14 on nyt nimeltään YaraBela Sulfan N26, S14 ja Peltokalkkisalpietarin nimi on uuden kauden alusta YaraLiva Kalksalpeter. Uusia YaraVita-lehtilannoitteita ovat YaraVita Solatrel perunan lehtilannoitukseen, YaraVita Gramitrel viljoille ja YaraVita Bortrack 150 boorin lehtilannoitukseen. Nämä tuotteet ovat tilattavissa 1.9. alkaen. Tervetuloa Ylivieskaan Nurmi 2011 -tapahtumaan! Nurmi 2011 -tapahtuma järjestetään elokuun 11. päivä Ylivieskassa. Tapahtumassa Agrimarket, K-Maatalous ja Yrittäjien Maatalous esittelevät uusimmat nurmenkorjuuteknologiat. Mukana on myös tutkimus, neuvonta, tuotantopanokset ja jalostava teollisuus. Yaran osastolla ovat esillä lannoitevuoden uutuudet. Tapahtuma alkaa klo 10, ja nurmenkorjuukoneiden työnäytös alkaa klo 11.00. Paikka: Ravikeskus Keskinen, Keskisentie 140, 84100 Ylivieska. Lue ohjelma: www.nurmi2011.fi Tervetuloa mukaan! Suomalaiset opiskelijat voittoon peltorobottikilpailussa H elsingin yliopiston maatalousteknologian ja Aalto-yliopiston tekniikan opiskelijoiden yhteisjoukkue voitti Tanskan Herningissä 30.6.-2.7. järjestetyn peltorobottikilpailun. Kilpailuun osallistui 12 opiskelijajoukkuetta eri puolilta Eurooppaa. Suomalaisten rakentama Cornivorerobotti voitti kilpailun. Erityistä huomiota tuomaristossa sai opiskelijoiden Freestyle-tehtävään rakentama täsmälannoitusrobotti, joka osasi mennä tarvittaessa automaattiseen tukiasemaan akunvaihtoon ja lannoitesäiliöiden täyttöön. Yara Suomi sponsoroi opiskelijoiden voittoon johtanutta kilpailuhanketta. Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Kuva: Janne Viinanen 7 Kumppani Kalkitse hyvän sään aikana Maanparannuskalkituksessa on kaksi olosuhteiltaan täysin eroavaa sesonkia, sänki- ja talvisesonki. Molempina ajankohtina kalkitus sujuu, kunhan se tehdään suotuisissa sääolosuhteissa. P SYYSKALKITUS VAIKUTTAA JO SEURAAVALLA KASVUKAUDELLA Tarkasteltaessa asiaa toisesta näkökulmasta, saattaa sänkikausi olla viisas valinta kalkitusajankohdaksi. Nostaakseen maan pH:ta kalkin on päästävä kosketuksiin kostean maa-aineksen kanssa. Syksyllä levitetty kalkki tulee usein mullatuksi perusmuokkauksen yhteydessä. Suorakylvötutkimusten mukaan kalkki painuu maassa alaspäin ilman erillistä 8 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Kuva: Mikko Jylhä itkän aikavälin keskiarvona hieman alle kolmasosa kalkista levitetään peltoon syksyllä. Muualla Euroopassa kalkkia levitetään pelloille pääsääntöisesti sadonkorjuun jälkeen syksyllä. Meillä Suomessakaan ei ole mitään erityistä syytä jättää kalkitusta talvella tehtäväksi. Talvikalkituksen suosio periytyy vuosikymmenten takaa, jolloin maa oli aina routainen ja lunta satoi sopivasti. Tällöin traktori-levitinyhdistelmän kyyti oli tasaista kynnetyllä pellolla, eikä kevytmuokkauksesta saati suorakylvökonetta odottavasta sänkipellosta ollut puhettakaan. Oma lukunsa ovat isännät, jotka jättävät kalkituksen talven viime hangille, jotta lumen pinnalle levitetty kiviaines jouduttaisi lumen sulamista ja kevään tuloa. Muutaman päivän varaslähdön kalkitusvuonna tällä tavoin voi toki saada. Riski maan tiivistymiselle ja suoranaisten painumien syntymiselle saadaan minimoitua, jos kalkinlevitin päästetään vain routaiselle pellolle. muokkausta noin viisi senttiä vuodessa sateen, kylvökoneen muokkausvaikutuksen ja pieneliöstön toiminnan ansiosta. Riippumatta viljelymenetelmistä syksyllä levitetty kalkki ehtii vaikuttaa osin jo seuraavan satokauden kasvuolosuhteisiin. KALKKI EDULLISEMPAA SYKSYLLÄ Viimeisen kymmenen vuoden aikana on koettu sääolosuhteiden puolesta monenlaisia syksyjä ja talvia: on ollut lähes lumettomia ja roudattomia talvia tai on satanut vettä lähes koko syksyn. Viime talvena oli varsinkin eteläisessä Suomessa lunta ennätysmäärät ja lumen alla roudaton maa! Enää ei voida sanoa jonkin tietyn vuodenajan olevan paras kalkitusajankohta. Kalkitusurakoitsijat pystyvät levittämään kalkkia tehokkaasti varsin huonoissakin olosuhteissa. Aivan märkää maata on järjetöntä mennä sotkemaan ja liian paksu lumikerros nostaa esimerkiksi polttoaineen kulutuksen turhan korkeaksi ja voi suorastaan estää etenemisen. Kun kalkitus on tilalla ajankohtaista on muistettava, että kalkita voi niin syksyllä kuin talvellakin: parhaiten se sujuu hyvän sään aikaan. Nordkalkin maanparannuskalkit ovat syksyllä hieman edullisempia. Teksti: Tuotepäällikkö Timo Kanerva, Nordkalk Oy Ab Lue maanparannuskalkkien hintaportaasta www.farmit.net Syksyllä levitetty kalkki ehtii vaikuttaa osin jo seuraavan satokauden kasvuolosuhteisiin. Uutiset Laajamittainen nurminäyttely Englannissa Nurmiviljelyn ammattitapahtuma Grassland & Muck koostuu mittavista nurmenkorjuun ja karjanlannan levityksen työkonenäytöksistä sekä laajasti teknologiaa, kasvinsuojelua, lajikkeita ja ravinneratkaisuja esittelevästä näyttelykentästä. oukokuussa joka kolmas vuosi järjestettävä Grassland & Muck on nurmiviljelyn suurin ammattitapahtuma Englannin Stoneleighissa. Tänä keväänä vallinnut kuivuus näkyi myös näyttelykenttien kasvustossa. Ensimmäisen näyttelypäivän sadekuurot toivat paikalla olleiden viljelijöiden kasvoille helpottuneen hymyn: ehkä toinen nurmisato päästäisiin korjaamaan ensimmäistä runsaampana. SÄILÖREHUA TUOTETAAN YHÄ ENEMMÄN T Iso-Britanniassa maitoa ostavia toimijoita on paljon ja siksi maidollekin on olemassa monen tasoista tuottajahintaa. Hinta on riippuvainen siitä, millaisen sopimuksen tuottaja on tehnyt jalostavan meijerin kanssa. Sopimuksista riippuu, miten nopeasti hintamuutokset välittyvät tuottajahintaan. YARA VAHVASTI MUKANA KARJATALOUDEN RAVINNERATKAISUISSA Yaran ratkaisujen korkea laatu näkyy myös Iso-Britannian lannoitemarkkinassa, jossa myydään jonkin verran myös mekaanisia lannoiteseoksia, blendejä ja hybridejä. Markkinatutkimukset tuovat selvästi esille asiakkaan saaman hyödyn silloin, kun tilalla haetaan tasaista levitystulosta ja vakiomäärää ravinteita koko lannoitusleveydelle. Teksti ja kuva: Markkinointipäällikkö Jari Pentinmäki, Yara Suomi Oy Yara UK toimii näyttelyn pääsponsorina jo toista vuotta. Markkinointipäällikkö Mark Tucker kertoi karjatilojen arvostavan Yaran tuotevalikoimaa ja osaamista karjatilan ratkaisuissa. ­ Keskisadot eivät ole nurmen osalta nousseet toivotulla tavalla. Korkea viljan ja ostorehujen hintataso pakottaa viljelijät hakemaan tehokkuutta nurmentuotantoon. Tilaesimerkit osoittavat, että vaihtelut nurmen tuotantokustannuksissa ovat merkittäviä: alimmillaan kolme penceä maitolitraa kohden, korkeimmillaan 11 penceä, Tucker toteaa. Iso-Britannian karjataloudessa laiduntamisella on perinteisesti ollut merkittävä rooli kustannustehokkuutta haettaessa. Nykyisin suuntaus on kuitenkin entistä enemmän nurmen korjaaminen säilörehuksi. Näin varmistetaan hyvälaatuinen rehu ja sen riittävyys. Panostamalla säilörehuntuotantoon se saadaan tehtyä myös kustannustehokkaasti. Karjatiloilla haetaan aktiivisesti ratkaisuja ravinnetalouden parantamiseksi. Yaran tarjooma Iso-Britannissa on laaja maanäytteiden analyysipalvelusta karjatiloille räätälöityihin lannoitteisiin asti. Rikin (S) rooli tasapainoisessa lannoituksessa tehostamassa maaperän typen käyttöä on korostunut. Yaran karjatiloille suosittelemat lannoitteet sisältävät kaikki rikkiä, kuten Yara Suomen lannoitevalikoimassa. Toinen yhteinen tekijä on seleeni. Karjojen lisääntyneet terveysongelmat kuten lihassairaudet, heikko tiinehtyvyys sekä vastustuskyvyn heikkeneminen ovat pakottaneet kiinnittämään asiaan enemmän huomiota. Teolliseen rehuun lisätty seleeni ei ole orgaanisessa muodossa, jolloin eläin ei pysty sitä hyödyntämään. Mark Tuckerin mukaan laidunten ja säilörehun seleenipitoisuus on noussut Yaran seleenipitoisten lannoitteiden ansiosta 20­30 mg/kg kuiva-aineessa jopa 60 mg/kg ka tasoon, jolla on suora vaikutus eläinten seleenin saantiin. Mark Tucker ja Rosie Carne Yara UK:sta esittelemässä karjatilan ravinneratkaisuja, muun muassa seleenipitoisia lannoitteita. Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 9 Kumppani Viljelyohjelmasta ratkaisut jokaiselle tilalle K-maatalous tarjoaa suomalaisiin olosuhteisiin sopivat lajikkeet, tasapainoisen lannoituksen hiveniä unohtamatta ja laajan kasvinsuojeluainevalikoiman. Myyjä auttaa asiakasta valitsemaan tilalle sopivat ratkaisut. O ikeat tuotantopanokset oikeaan paikkaan. Näin kiteyttää Mika Isokääntä Salon K-maataloudesta Viljelyohjelman tarkoituksen. Viljelyohjelmasta löytyvät jokaiselle tilalle sopivat ratkaisut, vaikka kasvukauden sääolosuhteet ja markkinatilanteet vaihtelevat. Paikallinen kauppa on aitiopaikalla kuulemassa miten tarjotut ratkaisut kasvukaudella toimivat. ­ Viljelijöiltä tuleva tieto ja kokemukset ovat paras tietolähteemme. Kun se yhdistetään tutkimuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden asiantuntemukseen, saadaan Viljelyohjelmaa jalostettua aina vain paremmaksi. Myyjän tehtäväksi jää auttaa asiakasta poimimaan ohjelmasta tilalleen parhaiten soveltuvat ratkaisut, Mika toteaa. ­ Palvelu ei jää pelkkään tuotteen toimitukseen, vaan käytössä on myös Yaran asiantuntijoiden apu. Vastaavanlainen palvelu, kasvinsuojelun puhelinneuvonta, on myös K-maatalouden Viljelyohjelman tukena aamusta iltaan. Uuden lannoitekauden alussa kannattaa miettiä kesän aikana tehtyjä havaintoja ja huomioida tulevan kauden hankinnoissa kasvien eri tarpeet. Viljavuusluvuista on hyvä katsoa pääravinteiden lisäksi myös hivenet ja rikki. Muistiin tulee laittaa myös kasvilajikevalintojen ja kasvinsuojelun onnistumiset ja epäonnistumiset. ­ Oikeanlaiset panostukset, ja niin määrältään kuin laadultaan hyvä sato, ovat meidän kaikkien etu, Isokääntä tiivistää. Teksti ja kuva: Aluemyyntipäällikkö Antti Pakkanen, Yara Suomi Oy KASVUKAUDEN HAASTEISIIN VASTATTAVA Tänä kesänä Salon seudulla kasvustoissa on ollut paljon erilaisia ravinnepuutoksia. Syy löytyy Mikan mukaan ainakin osittain alueen viljavuusluvuista. Mangaaniluku on luokassa huono­välttävä noin 80 % seudun pelloista ja pH on monella lohkolla 6,5 paremmalla puolella. ­ Hivenpuutokset ovat paikoitellen olleet hyvinkin rajuja, kun muistetaan, että silminnähtävien mangaanin puutosoireiden tullessa esiin yhteyttäminen on laskenut jo 50­60 %. Kasvukauden aikainen ratkaisu näihin hivenpuutoksiin on saatu sekä K-maatalouden omilla ruiskutettavilla hivenlannoitteilla Multiplella, Zoomilla ja Foliar Extralla että YaraVita-tuotteilla, Isokääntä kertoo. RAVINNERATKAISUT KOKONAISUUS ­ Ravinneasioiden ratkaisemisessa Yara on hyvä yhteistyökumppani. Valikoiman laajuus, tekninen laatu, eri pakkauskoot ja kotimaassa valmistetut tuotteet sekä tarvittaessa nopeatkin toimitukset ovat asioita, joille lannoituspaketit on hyvä rakentaa, Mika toteaa. Mika Isokääntä (vas.) ja viljelijä Pasi Lehtonen tekevät lehtivihreämittausta Salon K-maataloudessa. 10 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Yarassa töissä Myyntitiimin johdossa ara Suomen myyntipäällikkö Mikael Brännback kuvailee itseään tyypilliseksi pohjalaiseksi, joka kuuntelee enemmän kuin puhuu. Brännback on työskennellyt lannoitekaupan parissa lähes 30 vuoden ajan. Hän on työskennellyt myynnissä monipuolisesti ja tuntee lannoitusasiat perusteellisesti. Tällä hetkellä hänen myyntitiimiinsä kuuluu 15 henkilöä. ­ Työskentelemme aktiivisesti maatalouskaupan kanssa. Yhdessä teemme myyntisuunnitelman, joka tarkentuu tuotantosuunnitelmaksi viljelijöiden tilattua kaupalta lannoitteet. Lannoitteiden valmistuksen jälkeen logistiikka huolehtii suorista tilatoimituksista tehtaalta tilalle. ­ Myyntitiimi tuo omia ja asiakkaiden näkemyksiä tuotekehitykseen. Viljelijät Suomessa tarvitsevat laajempaa valikoimaa kuin monessa muussa maassa. Pohjoinen sijainti lyhyine kasvukausineen ja runsas viljeltävien kasvilajien määrä tuo haastetta lannoitevalikoiman suunnitteluun, Mikael Brännback toteaa. Myyntipäällikön työpäivän aikana tapahtuu paljon, eikä samanlaisia työpäiviä ole. Ratkaisuja etsiessä on Brännbackin mukaan hyvä olla osana koko Yaran asiantuntijajoukkuetta. Vapaa-aikaansa Brännback viettää mielellään Maalahden saaristossa perheensä mökillä. Hän harrastaa pyöräilyä ­ sekä polku- että moottoripyörällä. ­ Moottoripyöräily on ollut harrastukseni ajokortin saannista lähtien. Tänä kesänä tosin Tunturilla on tullut poljettua enemmän kilometrejä kuin kaasukahvalla varustettuun pyörään on kertynyt. Ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, Närpiöstä, kotoisin oleva myyntipäällikkö viljelee kotitilaansa veljensä kanssa. Maidontuotanto on vaihtunut viljan- ja perunanviljelyyn, joihin tilan hikevät hietamaat sopivat hyvin. Teksti: Anu Artjoki Kuva: Jaakko Martikainen Y Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 11 Kotkaniemessä tutkittua Typen kohdentamisella lisää kannattavuutta ja satoa Yara N-Sensor mittaa valon heijastuksen perusteella kasvuston lehtivihreän ja kasvimassan määrää ja antaa tiedon mahdollisesta lisälannoitustarpeesta lannoitteenlevittimelle. K otkaniemen tutkimusasemalla on tänä kesänä tutkimus- ja käytännön kokeissa Yara N-Sensor ALS -laite (Active Light Source). Lisäksi yksityisillä viljelijöillä on käytössä kaksi Yara N-Sensorin perusmallia. Kesän aikana laitteilla kerätään dataa yhteensä noin tuhannen hehtaarin alalta, lajikkeina kevät- ja syysviljat, nurmi ja öljykasvit. Yara N-Sensorin typpisuositukset perustuvat kasvuston lehtivihreän määrään, joka yhdistettynä ohjausyksikössä olevaan ohjelmaan laskee optimaalisen lannoitussuosituksen. Periaatteena on, että niihin kasvuston kohtiin joissa on hyvä kasvupotentiaali, lisätään typpeä. Mikäli kasvupotentiaalia ei ole tai jos saatavilla olevan typen määrä ylittää kasvuston käyttökyvyn, lannoitusmäärää lasketaan. Ohjelma tulkitsee myös kasvimassan määrän: alueet, joissa on vaaleampaa kasvustoa mutta hyvä potentiaali kasvuun, saavat enemmän lannoitusta kuin sellaiset alueet, joissa väri on sama mutta massan määrä pieni. Saatu tieto välittyy levittimille säädettävissä olevalla aikaviiveellä. LAITTEESTA KAKSI VERSIOTA mikä mahdollistaa lannoituksen 24 tuntia vuorokaudessa riippumatta ympäristön valosta. Käytännössä on huomattu, että valo on hyvin harvoin rajoittavana tekijänä; ALS onkin yleistynyt lähinnä suuremmilla tiloilla ja urakoitsijakäytössä. TOIMII UUSIEN RUISKUJEN JA LEVITTIMIEN KANSSA Yara N-Sensor mittaa valon heijastavuutta kasvustosta neljästä eri kulmasta alalta, joka kattaa noin 50 m2. Mittaukset tehdään kerran sekunnissa. Yara N-Sensor on suunniteltu toimimaan normaalin levitystyön nopeuksilla ja kaikilla levitysleveyksillä. Taivaalle suunnattu viides anturi mittaa valon voimakkuutta, jonka vaihtelut ohjelma huomioi. Rajoittavana tekijänä on auringon valon kulma, ei sen määrä. Yara N-Sensor ALS toimii samalla tavalla kuin N-Sensor, mutta on varustettu omalla valonlähteellä. Xenon-valo salama valaisee kasvuston mittauksen aikana, Käytännön kokemuksena on laitteen helppokäyttöisyys. Yara N-Sensor ja N-Sensor ALS soveltuvat käytettäviksi kaikkien uudempien kasvinsuojeluruiskujen ja lannoitteenlevittimien kanssa. Vaatimuksena on sähköinen ohjausyksikkö, joka tunnistaa laitteet automaattisesti ja ohjaa niitä. Esimerkiksi Amazone ja Bogballe sopivat käytettäviksi laitteen kanssa. Laitteiden yhteensopivuus on hyvä tarkistaa paikalliselta maatalousmyyjältä hankittaessa uutta levitintä tai kasvinsuojeluruiskua. Yara N-Sensor toimitetaan täydellisenä pakettina, joka sisältää myös laitteen tarvitseman GPS-lähettimen. Varsinainen mittausyksikkö sijoitetaan traktorin katolle ja sisälle tulee ohjauspääte. Käytännön kokemuksena on laitteen helppokäyttöisyys. Asentaminen käyttökuntoon kesti noin neljä tuntia, mikä sisälsi myös Yara N-Sensorin ja tietokoneen välillä tehtävän kalibroinnin. Valikot ovat selkeitä ja laite varoittaa, jos jokin kytkentä ei ole onnistunut tai jos levityksen aikana ilmenee ongelmia. Myös levittimen omat ohjelmat, kuten automaattinen syötönsulku 12 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 SUOMESSA KÄYTÖSSÄ KAKSI OHJELMAA Reagointi kasvuston vaihteluihin on heti todettavissa näytöltä ja myöhemmin internetistä ladattavalta kartalta www.sensoroffice.com. Ohjausyksikkö toimii Windows-käyttöjärjestelmällä, joka mahdollistaa helpon päivitettävyyden ja myös uusien sovellutuksien kehittämisen. Euroopassa on käytössä ohjelmat esimerkiksi glyfosaatin ja kasvunsääteiden levitykseen. Suomessa käytössä ovat ohjelmat N-Application ja Target rate application. N-Applicationia käytettäessä laite kalibroidaan N-Tester-lehtivihreämittarilla aina pellolle mentäessä. Target rate application taas ei vaadi kalibrointia, vaan lannoitus aloitetaan alueen keskiarvoa edustavasta kohdasta ja laite tekee itse tarvittavat säädöt. Target rate application on helpompi tapa aloittaa, ja kokemuksen lisääntyessä N-Application tarjoaa työkaluja vielä tarkempaan tulokseen. EDUT TALOUDELLISIA JA LUONNONSUOJELULLISIA Yara N-Sensor Helpompi puinti Parhaimmillaan 20 % lisää puintitehoa. Pienentyneet kuivauskustannukset Tasaisempi sato tarvitsee vähemmän kuivausaikaa ja nopeuttaa koneketjua. Ympäristöystävällinen Huuhtoutuminen minimoituu kasvin käyttäessä typen tehokkaasti. Pienentynyt lannoituskustannus Typen määrä laskee keskimäärin 8­12 %. Vähentää lakoutumista Lako N-Sensor-lohkolla 3­5 %, verrannelohkolla 29­32 %. Säästöä myös kasvunsääteissä. Lisää satoa Pienemmällä typpimäärällä enemmän satoa. Tasaisempi laatu Laadun tasaisuus nostaa viljaerän arvoa. Tasaisempi typen saanti lohkon sisällä Tasaisempi kasvusto kypsyy yhtäaikaisesti. Erityisesti eläintilat hyötyvät typen tasaamisesta karjanlantaa käytettäessä. Taloudellinen tulos Saavutetaan parempi taloudellinen tulos typen säästönä, konetyötuntien vähenemisenä ja laadun paranemisena. www.sensoroffice.com-karttapalvelu Biomassa, lannoitesuositus ja levitetty määrä lohkokarttoina. Nähtävillä myös Google Earthin kautta. Helppokäyttöinen Laite on selkeä ja yksinkertainen käyttää, toimii automaattisesti kalibroinnin jälkeen. Monikäyttöinen Kaikki viljat, peruna, maissi ja öljykasvit. Päivitettävissä Tulossa uusia ratkaisuja, jotka sopivat nykyiseen laitteeseen. Ruotsissa, joka olosuhteiltaan parhaiten vastaa Suomea, on tällä hetkellä käytössä yli sata Yara N-Sensor/ALS -laitetta. Suoranaisten taloudellisten etujen lisäksi luonnonsuojelulliset arvot ovat nousseet esiin: typpilannoituksen kohdentamisella ja typen käyttömäärän tarkentamisella voidaan pellolta huuhtoutuvan typen määrää leikata merkittävästi. Yara N-Sensor kuuluu Ruotsissa investointituettujen hankintojen listalle, tuki voi olla 25­30 % hankintahinnasta. Tämä huomioon ottaen on hankinnan laskettu maksavan itsensä takaisin noin viidessä vuodessa, kun kyseessä on 150­200 hehtaarin viljatila. Teksti: Tutkimusagrologi Mikko Ilomäki, mikko.ilomaki@yara.com Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Kuva: Mikko Sakala jo levitetylle alueelle tultaessa, toimivat laitteen kanssa. Traktorin katolle sijoitettu Yara N-Sensor mittaa kasvuston lehtivihreän ja kasvimassan määrää 50 m2:n alalta. 13 Teksti: Milla Kuitunen milla.kuitunen@agrimarket.fi Kirjoittaja toimii tuotepäällikkönä Hankkija-Maatalous Oy:ssä. Karjatilan Kasvuohjelma yhdistää peltoviljelyn ja ruokinnan Kotoisten rehujen sadon määrään ja laatuun panostaminen tuo tulosta. Karjatilan Kasvuohjelma yhdistää kotieläintilan viljelyvalinnat ja ruokinnan suunnittelun kokonaisuudeksi jo ennen kasvukauden alkua. L ypsykarjatilan myyntituloista 82 % koostuu maidonmyyntituloista ja 9,4 % naudanlihan myynnistä, kun tukia ei huomioida (Tilastokeskus, Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto 2009). Maidontuotannon kannattavuus ratkaisee pitkälti lypsykarjatilan kannattavuuden. Ruokinta vaikuttaa maidon tuotantokustannukseen keskimäärin 37 % (tukematon tuotantokustannus). Ruokintakustannuksesta keskimäärin 53 % koostuu kotoisten rehujen kustannuksista (TilaArtturi-hankkeen tulokset 2007­2009). Kotoisten rehujen tuotantoketjun tulisikin lypsykarjatilalla tukea maidontuotannon kannattavuutta. SÄILÖREHUN LAADUN MERKITYS Kotoisista rehuista suurin merkitys on säilörehulla ja sen laadulla, sillä säilörehun osuus vaihtelee nautojen ruokinnassa 40­70 % kuiva-ainekiloina arvioituna. Esimerkiksi 50 lehmän karjassa tuotostasolla 9 900 EKM kg/vuosi säilörehun D-arvon ollessa 710 g/kg ka, voidaan ostorehukustannuksessa säästää vuodessa 14 000 verrattuna siihen, että säilörehun D-arvo olisi 630 g/kg ka. Säilörehun matalaa D-arvoa voidaan osittain korvata ruokinnan väkirehumäärää nostamalla: yhdellä kilolla lisäväkirehua voidaan kompensoida säilörehun D-arvon aleneminen noin 10 g/kg ka. Korkeatuottoisten karjojen ruokinnassa huono säilörehu laskee tuotostasoa sekä altistaa pötsi- ja hedelmällisyyshäiriöille. Esimerkiksi 45 kilon päivätuotostavoite vaatii jo säilörehun D-arvolla 680 g/kg ka ruokinnan täydentämistä 16 kilolla väkirehua. Matalammalla D-arvolla pötsin terveyden varmistaminen ja lehmän energian saannin riittävyys käy aina haastavammaksi. Korkeatuottoisten lehmien ruokinnassa säilörehun tulee olla myös maittavaa. Säilörehun maittavuuteen vaikuttaa D-arvon ohella säilörehun säilönnällinen laatu. Säilönnän onnistuminen on lähtö- Säilörehun D-arvon vaikutus ruokintakustannukseen Tila 1 Kulutus, kg Rehujen hinta, /kg 0,05 0,365 0,476 Ruokintakustannus, 36 500 41 610 952 79 062 Ostorehujen kustannusero 14 017 Yhteensä ruokintakustannusero 20 405 Tila 2 Kulutus, kg Rehujen hinta, /kg 0,05 0,389 0,476 Ruokintakustannus, 42 888 55 627 952 99 467 Säilörehu D-arvo 710 g/kg ka Auto-Krossi I Lypsy Namino 730 000 114 000 2 000 Säilörehu D-arvo 630 g/kg ka Auto-Krossi III Lypsy Namino 857 750 143 000 2 000 Säilörehun D-arvon (710 vs. 630) vaikutus vuosittaiseen ruokintakustannukseen 50 lehmän tilalla on 20 405 euroa. Lehmien keskituotos on vuodessa 9 900 EKM kg. 14 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 kohtana sille, että rehua voidaan yleensäkin lypsäville lehmille tarjota. Säilörehuntuotannon tavoitteet kannattaa miettiä tilan säilörehun satotason ja D-arvotavoitteiden sekä karjan tuotostason mukaan. Oikein valitut nurmilajikkeet tukevat tilan säilörehuntuotantoa ja antavat pelivaraa korjuuajankohdan suhteen. Esimerkiksi Tuure-timoteilla säilörehun D-arvo ei laske yhtä nopeasti kuin muilla nurmilajikkeilla. Säilönnän onnistuminen varmistetaan parhaiten valitsemalla laajalle kuiva-ainealueelle soveltuva säilöntäaine, kuten Stabil Plus tai Prima. HYVÄLAATUISTA VILJAA LYPSYKARJALLE Viljan hinnannousun myötä myös lypsykarjatilan kannattaa panostaa hyvälaatuisen viljan tuottamiseen. Rehuviljan hehtolitrapaino sekä tärkkelys- ja valkuaispitoisuus vaikuttavat eniten siihen, kuinka hyvin kotoinen vilja voidaan hyödyntää lehmien ruokinnassa. Agrimarketin viljaanalyysien perusteella tehdyissä laskelmissa ohran hehtolitrapainon noustessa 67 kiloon voidaan 50 lehmän vuosittaisessa ostorehukustannuksessa säästää yli 6 000 euroa verrattuna tilanteeseen, jossa lehmien ruokinnassa käytettäisiin hehtolitrapainoltaan 56 kiloista ohraa. Hyvälaatuisen rehuviljan tuotantoon sopivia lajikkeita ja viljelykäytäntöjä esitellään rehuviljan Kasvuohjelmassa. Laajentavilla lypsykarjatiloilla peltoalan riittävyys kannattavaan viljan ja nurmen viljelyyn on laskettava tarkasti tilan peltojen kunnon ja määrän mukaan. Suomen Rehu teetti ProAgrian ruokinnanseurantaaineistosta (ProRehustus) tarkastelun ruokintatapojen välisistä kannattavuuseroista. Tulosten perusteella Suomen Rehun täysrehuruokinnalla saavutetaan keskimäärin 1 113 EKM kg korkeampi maitotuotos kuin vilja-tiivisteruokinnalla. Peltoalan ollessa rajoittava tekijä ruokinnan osaamisen ulkoistaminen on kannattava vaihtoehto myös isoilla tiloilla. Hyvä säilörehun ja viljan laatu tekevät täydennysruokinnasta helppoa ja edullista. POIKIMISEN SEUDUN RUOKINTAAN PANOSTETTAVA Korkeasta maidontuotantotasosta tinkiminen ei ole kannattavaa yritystoimintaa. Kotoisten rehujen sadon määrään ja laatuun panostaminen tuo tulosta, sillä hyvä säilörehun ja viljan laatu tekevät täydennysruokinnasta helppoa ja edullista. Säilörehusadon jääminen alhaiselle tasolle kostautuu keväällä pahimmillaan säilörehuostoina, jolloin ostajan sijaan myyjä määrittelee hinnan ja laadun. Sisäruokintakaudella ostorehujen määrällä ja laadulla voidaan osittain korvata se, mitä säilörehun ja viljan laadussa menetetään. Osto- rehukustannuksissa ei sen sijaan ole varaa säästää poikimisen aikaan, sillä poikimisen seudun ruokinnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa koko lypsykauden onnistumiseen ja lehmien kestävyyteen. Peltoviljelyn ja ruokinnan kokonaisuuteen voi jatkossa tutustua Karjatilan Kasvuohjelman nettisivuilla. Sivuille on koottu tilalähtöisesti tietoa ja tuotesuosituksia niin ruokinnan, nurmenviljelyn kuin karjataloustuotteidenkin osalta. Lue lisää Karjatilan Kasvuohjelmasta www.agrimarket.fi Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 15 Tarkkuutta typenkäyttöön Yara N-Sensorilla Tony Hydén Lapinjärveltä tietää, kuinka typen käyttöä voi säätää kasvien tarvetta vastaavaksi. Siihen tarvitaan sekä kasvukauden että viljelykasvien huolellista seurantaa. Nyt käytössä on myös uusin teknologia: Yara N-Sensor. Teksti: Seija Luomanperä Kuvat: Jaakko Martikainen ara N-Sensorin hankinnassa Lapinjärven Farmarit -osuuskunta oli ensimmäisiä Suomessa; laite ostettiin tilalle tänä keväänä. Yara N-Sensor on nyt asennettu traktorin katolle, ja perässä on uusi Amazone-keskipakolevitin. Traktorin hytissä olevasta tietokoneen näyttöruudusta voi seurata lisätyppitarpeen mittausarvoja ja nähdä levitysmäärän. N-Sensor mittaa valon heijastuksen perusteella kasvuston lehtivihreän ja biomassan määrää ja antaa tiedon mahdollisesta lisätyppilannoitustarpeesta lannoitteenlevittimelle. Mittaus ja lannoitteen levitys tapahtuvat siten samalla ajokerralla. Lapinjärvellä laitteen käyttöä on opeteltu keväästä, ja sitä käytetään ensivaiheessa kevätviljojen ja myöhemmin myös syysviljojen typen määrän säätämiseen. Lapinjärven Farmarien tavoitteena on jatkossa käyttää N-Sensoria myös nurmen lannoituksen tarkentamiseen. Paitsi käyttö omalla tilalla, tarkoitus on tarjota typen lisälannoituspalvelua Yara N-Sensorin ohjauksella rahtipalveluna muillekin tiloille. Tilalla on käytössä typpilannoituksen tarkentamiseen lisäksi Yaran käsikäyttöinen N-Tester. Sillä mitataan kasvien lehdistä typpipitoisuutta. Jokaiselta lohkolta otetaan kolme näytettä, jotka koostuvat kymmenestä osanäytteestä. Mittausten perusteella lisätyppilannoituksen tarvetta on helpompi arvioida kuin silmämääräisillä havainnoilla. Y 16 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Tony Hydén Lapinjärveltä on ensimmäisiä Yara N-Sensorin käyttäjiä Suomessa. Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 17 Tiloilla tuotetaan maitoa ja kasvatetaan lihasikoja. Osuuskunta hallitsee peltoviljelyä ja levittää karjanlannan, ostaa tuotantopanokset ja myy sadon. LISÄÄ SATOA JA VALKUAISTA Kasvustojen tarkastelu kasvukaudella antaa tärkeää tietoa viljelypäätösten tueksi. Typpitarpeen määrittämiseksi tilan maille on myös perustettu koekenttä, jossa typpeä on levitetty eri määriä lannoitteissa ja karjanlannassa. Yara N-Sensorilla mitataan ruuduista typpimäärät ja lannoitetaan mittausarvojen mukaan. Syksyllä voidaan sitten arvioida sadon määrän ja laadun perusteella, mikä menettely antoi parhaan tuloksen. - Yara N-Sensorin hankkimiselle oli kolme syytä: haluttiin vähentää kylvön yhteydessä levitettävää lannoitemäärää, nopeuttaa kylvötöitä ja säästää luontoa kuormitukselta. Periaate viljelyssä on se, 18 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 että hyvän sadon eteen tehdään kaikki mahdollinen ­ ei kuitenkaan kustannuksista piittaamatta. Tähän periaatteeseen sopi myös Yara N-Sensorin hankinta, kertoo toimitusjohtaja Tony Hydén Lapinjärven Farmareista. Lapinjärven Farmarit on osuuskunta, joka viljelee yli 720 hehtaarin peltoalaa Lapinjärvellä ja Janakkalassa. Osuuskunta on toiminut vuodesta 2008, ja sen omistavat Pukaron ja Porlammin kartanot. Viljelyssä on noin 140 hehtaaria nurmea ja 550 hehtaaria kevätviljoja, syys- ja kevätrapsia. Typpilannoitusta on Lapinjärvellä vähennetty kevätviljojen kylvölannoituksessa - aikaisemmin esimerkiksi kevätvehnälle levitettiin typpeä noin 120 kiloa, tänä keväänä vajaa 100 kiloa. Osa typestä annettiin karjanlannassa, osa lannoitetyppenä, käytännössä Suomensalpietarina. Lisätyppeä levitetään enimmillään 40 kiloa hehtaarille. Lisätyppilannoitus Lapinjärvellä tehdään silloin, kun vilja on tulossa tähkälle. Kierrokset pellolla Yara N-Sensorilla ja lannoitteenlevitys tehtiin juhannuksen aikoihin. Lisätyppi levitetään Yara N-Sensorin mittausten mukaan juuri niihin paikkoihin kullakin lohkolla, jossa sitä tarvitaan lisää. Kasvukausi on itäisellä Uudellamaalla lähtenyt kohtuullisen hyvin liikkeelle, ja lisätyppeä arvellaan tarvittavan. Kasvustot hyötyvät lisätypestä: ne kehittyvät tasalaatuisemmaksi, ja sekä satoa että valkuaista voidaan saada lisää. - Vaikka typpeä levitettäisiinkin yhteensä saman verran kuin aikaisempina vuosina, se tulee paremmin hyödynnetyksi, koska lisätyppi levitetään nyt vain sellaisiin kohtiin, joissa typestä on puutetta, esimerkiksi tiheään kasvustoon, joka on vaaleanvihreää. Typpi tuottaa silloin lisää satoa. Vaikka tähkässä jyvien lukumäärä onkin korrenkasvun alettua jo määrätty, lisäsatoa syntyy, kun jyvät kasvavat suuremmiksi. - Typpi tuottaa myös lisää valkuaista. Lapinjärvellä karja, lypsykarja ja siat, syövät omalla tilalla tuotettua rehua, minkä vuoksi rehuviljaan kannattaa kasvattaa hyvä valkuaispitoisuus. Se vähentää ostovalkuaisen tarvetta, toteaa Hydén. NOPEUTTA KYLVÖTÖIHIN - Kylvötyön nopeutuminen on isolla tilalla tärkeää. Nyt kylvömies ehtii kylvää jopa kymmenen hehtaaria enemmän päivässä, kun lannoitetta levitetään keväällä tavanomaista vähemmän. Lannoitesäiliötä ei tarvitse tulla täyttämään yhtä usein - jokaisella säiliöllä ajaa nyt 1-2 hehtaaria enemmän. Lisätypen levitykseen menee toki aikaa myös, mutta aika ei ole kesällä enää vastaavalla tavalla kortilla kuin kevätkylvöissä, sanoo Hydén. - Erityisen tärkeää kylvötöiden nopeutuminen on Lapinjärvellä, jossa pellot ovat savimaita. Ne kuivuvat nopeasti, ja lyhyessä ajassa on kylvettävä satojen hehtaarien ala. Vaikka koneet ovat isot ja työntekijät osaavat asiansa, kiirettä siinä pitää. Tänä vuonna pelloille päästiin heti pääsiäisen jälkeen, vaikka ennen pyhiä pellot olivat vielä lumen peitossa. Vajaan kahden viikon aikana neljän miehen urakkana oli kylvää yli 500 hehtaaria. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT PIENEMMIKSI Haluttiin vähentää lannoitemäärää, nopeuttaa kylvötöitä ja säästää luontoa. Yara N-Sensorin käyttö on ympäristölle hyvä ratkaisu. Esimerkiksi viime kesän kaltaisina kuivina vuosina, kun sato jää pieneksi, keväällä annettu typpilannoitus riittää eikä lisätyppeä tarvitse levittää lainkaan. Tällöin typen kokonaiskäyttö jää pienemmäksi verrattuna siihen, että kaikki typpi annettaisiin keväällä. - Kun sato jää pieneksi eikä typpi sitoudu satoon, lannoitetyppi säilyy seuraavaan vuoteen säkissä paremmin tallessa kuin maassa, josta se karkaa syksyn valumavesien mukana suurelta osin pois pellolta ja päätyy vesistöihin, toteaa Tony Hydén. Ympäristön kannalta keskeistä on myös karjanlannan levitys. Lietelantaa tilalla syntyy sekä navetassa että sikalassa, ja sitä levitetään vuosittain noin 10 000 tonnia. Kun levitysmäärä on noin 20 tonnia hehtaarille, levitettävää peltoa kertyy jopa 500 hehtaaria joka vuosi. Lannasta tulee runsaasti fosforia ja kaliumia, lisää lannoitukseen pelloille tarvitaan oikeastaan vain typpeä ja rikkiä. Lannoitteeksi sopii tilalla yleisesti Suomensalpietari. ­ Lietelannan ongelma on sen vaikea hallittavuus. Typpi vapautuu lietteestä kasvukauden sääolojen mukaan: lämpiminä vuosina nopeasti, kylminä kesinä hitaasti. Jos syksy jatkuu pitkään lämpimänä, typpeä vapautuu vielä senkin jälkeen, kun sato on jo puitu. Tällöin typpi karkaa valumavesien mukana vesistöön eikä siitä ole seuraavana keväänä arvoa viljelyssä. Päinvastoin ­ typpi rehevöittää vesistöjä ja aiheuttaa ympäristön kuormitusta. Lannoitetypen levityksellä voidaan vähentää karjanlannasta aiheutuvaa epävarmuutta lannoituksessa. Siksi lannoitus ei perustu millään lohkolla pelkästään karjanlantaan, vaan käytetään sekä karjanlantaa että lannoitetyppeä. Silloin typpeä saadaan lannoitetypestä heti kasvukauden alussa ja myöhemmin kasvukaudella sitä vapautuu karjanlannasta, kertoo Tony Hydén. TAVOITTEENA TÄYSTIHEÄ KASVUSTO Jotta vehnästä voi odottaa hyvää satoa, pitää varmistaa keväällä, että kasvustosta tulee tiheä. Siemenmäärää ja kylvösyvyyttä säädetään Lapinjärvellä aina kylvöpäivään asti. Jos kylvämään päästään aikaisin ja maassa on kevätkosteutta, riittää kohtuullinen siemenmäärä ja kylvösyvyys. Jos taas kylvöt myöhästyvät ja savi kerkeää kuivaa pinnalta, on kylvettävä suurempi siemenmäärä ja sijoitettava siemenet syvempään. Näin pienennetään riskiä epätasaisesta orastumisesta. - Kylvötyöt alkoivat Lapinjärvellä 27. huhtikuuta, heti pääsiäisen jälkeen. Savet kuivuivat nopeasti muutamassa päivässä. Kevätvehnän siemenmäärää suurennettiin noin 300 kiloon hehtaarille ja siemen sijoitettiin noin kuuden sentin syvyyteen, jotta siemenen alla oli kosteaa maata. Koska vehnä ei juurikaan tee sivuversoja, on pääversoja saatava kehittymään riittävästi. Kesäkuussa oraita laskettiin olevan noin 750 kappaletta neliömetrillä. Se riittää hyvään satoon. Yara N-Sensorin näyttö ruutu traktorin hytissä antaa havainnollisesti lisälannoitusmäärästä tiedon . Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 19 Asiantuntija: Laura Alakukku laura.alakukku@helsinki.fi Kirjoittaja toimii maatalouden ympäristöteknologian professorina Helsingin yliopistossa. Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua Maan rakenne vaikuttaa pellon viljeltävyyteen, sadontuottoon ja ympäristökuormitukseen. Viljelymaan rakenteen ylläpito on maata huonontavien toimenpiteiden välttämistä ja maan murustumista sekä huokoistumista edesauttavien prosessien suosimista. M aa on peltoviljelyn tärkein tuotantoväline. Maan hoito on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän viljelyn perusta sekä ennakoivaa vesiensuojelua. Olennainen tekijä on toimiva maan muru- ja huokosrakenne. Hyvän maan rakenteen tuntomerkkejä ovat nopea veden imeytyminen pinnasta syvempiin kerroksiin ja mururakenteen vedenkestävyys. Kun maa on kunnossa, se tuottaa laadukasta satoa ja ottaa tehokkaasti ravinteita vähentäen ravinnetaseiden ylijäämää sekä sateisina että kuivina kasvukausina. Maan rakenteen ylläpidon merkitys kasvaa entisestään, mikäli talvet lauhtuvat ilmastonmuutoksen myötä ennustetusti. TUNNISTA ONGELMAKOHDAT JA SELVITÄ NIIDEN SYYT OJITUS JA KALKITUS MAAN HOIDON PERUSTA Hyvin toimiva perus- ja paikalliskuivatus on maan rakenteen hoidon perusta. Vain hyvin kuivatettuun maahan voi muodostua hyvä rakenne, sillä maan jatkuva märkyys haittaa rakennetta muodostavien fysikaalisten ja biologisten prosessien toimintaa. Lisäksi ojitus nopeuttaa pellon tasaista kuivumista, mikä vähentää peltotöistä aiheutuvaa maan tiivistymisen riskiä. Kalkitus on ojituksen ohella viljelyn perustoimenpide, joka edesauttaa muiden vaikutusten ohella myös rakenteen ylläpitoa. Kalkitus vähentää maan happamuutta. Kasvien kasvuedellytykset ja maan kannalta hyödyllisten mikrobien ja lierojen elinolot paranevat sopivassa happamuudessa. Biologiset toiminnot edistävät maan rakenteen paranemista. Havainnot peltomaan rakenteen huononemisesta ovat viime vuosina lisääntyneet. Näkyviä oireita ovat maan pinnan liettyminen herkästi, veden hidas imeytyminen pinnasta syvemmälle ja sen aiheuttama kasvuston kellastuminen sekä sameat ojavedet runsaan sateen jälkeen. Maalajien välillä on luontaisia eroja muru- ja huokosrakenteessa. Eroja on myös siinä, kuinka herkkiä maat ovat rakenteen ja vesitalouden muutoksille. Savilla ja muilla hienojakoisilla mailla ongelmat ilmenevät herkimmin, mutta myös karkeat maat voivat liettyä, tiivistyä ja iskostua haitallisesti. Maan rakenteen ylläpitoon tai korjaamiseen tarvitaan tietoa maan tilasta ja toiminnasta. Tilanteeseen sopivat korjaustoimet voidaan valita vasta, kun huonosti toimivan maan ongelmien syy on selvitetty. Maan rakenteen tilaa voi havainnoida omatoimisesti esimerkiksi käyttämällä maan laadun arviointiin kehitettyä peltomaan laatutestiä (www.agronet.fi). Testillä voidaan mitata peltoviljelyssä olevan kivennäismaan ominaisuuksia ja seurata maan laadun muutoksia. Se antaa tulosten lisäksi toimenpidesuosituksia maan laadun hoitoon ja ylläpitoon. 20 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Rehevä kasvusto ottaa tehokkaasti ravinteita ja jättää eloperäistä ainesta maan eliöstön ravinnoksi. MUOKKAUS TUOTTAA JA RIKKOO RAKENNETTA Maan mekaaninen muokkaus luo makrohuokosia ja rikkoo kokkareita pienemmiksi muruiksi. Samalla se kuitenkin rikkoo maassa ennestään olevia huokosia. Maan muokkaaminen hienoksi huonontaa rakennetta, lisää liettymisen, kuorettumisen ja erodoitumisen riskiä sekä kiihdyttää maan eloperäisen aineksen hajoamista. Siirtyminen kyntämättä viljelyyn tai suorakylvöön vaikuttaa maan rakenteeseen. Pintamaahan kertyvä eloperäinen aines edesauttaa kestävän mururakenteen muodostumista. Muokkaamattoman maan ruokamultakerros tiivistyy vähitellen. Maan lujuus ei välttämättä ole haitallista, koska se parantaa maan kantavuutta ja voi vähentää ajourien muodostumista. Toimiakseen veden, ilman ja juurten kulkureittinä tiiviin maan on kuitenkin oltava huokoinen. Suorakylvön onnistuminen edellyttää, että lierokäytävistä, juurikanavista, murujen välisistä pinnoista ja savimaiden pienistä halkeamista muodostuu suurten huokosten verkosto, joka korvaa koneellisesti tehdyt huokoset. Etenkin lierokäytävät ovat tärkeitä. Muokkaustavan muutos vaatii suunnittelua. Maan rakenteen ja ojituksen on oltava kunnossa, jotta viljely ilman kyntöä onnistuu. Ennen kevennettyyn muokkaukseen tai suorakylvöön siirtymistä pitää tehdä perusparannuksia sellaisilla lohkoilla, joilla on pintavesiongelmia jo kynnettäessä. MULTAVUUS JA BIOLOGINEN AKTIIVISUUS TÄRKEITÄ Riittävä määrä hyvin sijoitettuja liittymiä tieltä pellolle vähentävät turhaa peltoliikennettä. Kuvassa pelto ja kasvusto ovat kärsineet liiallisesta tallauksesta. Märissä oloissa raskas peltoliikenne voi tiivistää pohjamaata. Uusimpien tutkimustulosten mukaan pohjamaan tiivistymä ei hävinnyt suomalaisesta savimaasta 30 vuoden kuluessa. Tästä syystä pohjamaan tiivistymisen ennaltaehkäisy on tärkeää. MAAN HOITO MUKAAN VILJELYN SUUNNITTELUUN Viljelykasvien valinta vaikuttaa siihen, kuinka paljon maahan jää kasvustotähdettä, kuinka pitkään maa on kasvipeitteinen ja kuinka usein maata muokataan. Maan hoitoa on valita viljelykiertoon kasveja, joilla on hyvin maahan tunkeutuva juuristo ja jotka kuivattavat maata syvältä. Monivuotiset kasvit muokkaavat maan rakennetta yksivuotisia kasveja tehokkaammin. Syysviljojen juuristo on yleensä laajempi kuin kevätviljojen. Huonoin vaihtoehto maan kannalta on avokesanto, jota muokataan toistuvasti. Rehevä kasvusto ottaa tehokkaasti ravinteita ja jättää eloperäistä ainesta maan eliöstön ravinnoksi. Eloperäiset maanparannusaineet, kuten karjanlanta, parantavat myös maan pieneliöiden ja lierojen viihtyvyyttä. ENNALTAEHKÄISE MAAN TIIVISTYMISTÄ Maan rakenteen hoito on osa viljelyn suunnittelua. Koska maa muuttuu luonnostaan hitaasti, rakenteen hoito on pitkäjännitteistä toimintaa. Voimakas muokkaaminen tai tiivistäminen voi kuitenkin pilata maan rakenteen nopeasti. Näin hoidat maan rakennetta: · Ojitus ja peruskuivatus kuntoon · Kalkitse tarvittaessa · Käytä viljelykiertoa ja/tai eloperäisiä maanparannusaineita: lisäät maan eloperäistä ainesta ja biologisia prosesseja · Muokkaa harkiten · Minimoi märällä pellolla ajo · Riittävästi liittymiä tieltä pellolle · Selvitä syyt pellon ongelmakohtiin ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä · Ota maan rakenteen hoito osaksi viljelyn suunnittelua Tiivistyminen on todennäköistä, kun märällä pellolla ajetaan painavilla koneilla, joiden rengaspaine on suuri. Märällä pellolla ajettaessa rengaspaine ei saa ylittää 50 kPa. Ajokertojen määrää tulee karsia, mitä auttaa muun muassa se, että pellolta on riittävästi liittymiä tielle ja lohkojen muoto on säännöllinen. Mitä vähemmän pellolla ajetaan muuta kuin hyötyajoa, sitä parempi maan kannalta. Pakollinen raskas ajo tulisi keskittää kiinteille ajourille ja kuormakokoa pienentämällä voi vähentää koneen painoa. Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 21 Asiantuntija: Raimo Kauppila raimo.kauppila@yara.com Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä Yara Suomi Oy:ssä. Kalium ­ monessa mukana Kalium on kasvinravinne, joka vaikuttaa erittäin moneen kasvin keskeiseen toimintoon. Jos kasvit kärsivät kaliumin puutteesta, heikkenee automaattisesti myös muiden ravinteiden hyväksikäyttö. K asvien jatkuva kaliumin puute johtaa yhä suureneviin satotappioihin. Kotkaniemen tutkimusasemalla vuonna 2007 aloitetussa kenttäkokeessa ohran sato oli ensimmäisenä koevuotena ilman kaliumlannoitusta 5 % pienempi kuin suositusten mukaisella kaliumlannoituksella. Seuraavina vuosina sato pieneni ilman kaliumlannoitusta vastaavasti 9 %, 10 % ja 16 %. Lohkon maalaji on multava savinen hieno hieta, jonka K-luku oli kokeen alussa tyydyttävä (K 140 mg/l). Kaliumin vaikutukset satoon jäävät usein typpi- ja fosforilannoituksen varjoon, koska niiden käyttöä seurataan tarkasti ympäristötuen piirissä. Kasvien kaliumin saannista kannattaa huolehtia, koska kalium on kasvinravinne, joka vaikuttaa erittäin moneen kasvin keskeiseen toimintoon. KALIUMIN VAIKUTUKSET muodostu riittävästi ja sokereiden kuljetus kasvien sisällä häiriintyy. Kasvien solunesteen pH on kaliumin vaikutuksesta yleensä 7­8, mikä on paras useiden entsyymien toiminnalle. Kalium on yleisimpiä entsyymiaktivaattoreita. Entsyymit ovat valkuaisaineita, jotka ohjaavat kemiallisia reaktioita ja tekevät ne mahdollisiksi. Kalium aktivoi yli 60:tä entsyymiä. KORSI JA KASVU HEIKKENEVÄT merkitys myös yhteyttämisessä tarvittavan lehtivihreän muodostumisessa. Kaliumin puutteessa viljojen korsi heikkenee, koska kasvit eivät pysty kuljettamaan riittävästi hiilihydraatteja selluloosarakenteiden synteesiä varten. Heikko korsi altistaa kasvuston lakoutumiselle. Kaliumin puutteen seurauksena kasvin soluseinät ovat ohuita ja lehtiin kerääntyy sokereita, mikä altistaa kasveja myös tauti-infektioille. KASVIEN KALIUMIN OTTO Toisin kuin esimerkiksi typpi, fosfori ja rikki, kalium ei ole mukana kasvien orgaanisissa yhdisteissä kuten hiilihydraatit, proteiinit, öljyt, klorofylli jne. Kalium on kuitenkin kaikista yleisin kationi solulimassa, jossa sen tärkein tehtävä on solunesteen osmoottisen potentiaalin säätely. Näin kalium vaikuttaa kasvien vesitalouteen, ilmarakojen sulkeutumiseen ja avautumiseen sekä kasvien kuivuuden- ja kylmänkestävyyteen. Korkea kaliumpitoisuus siiviläputkissa vaikuttaa huomattavasti nesteiden virtausnopeuteen ja edistää täten yhteyttämistuotteiden kuljetusta lähteestä kohteeseen. Toimiakseen tehokkaasti kuljetusjärjestelmä vaatii riittävästi energiaa ATP:n muodossa. Mikäli kaliumista on puutetta, ATP:tä ei 22 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Kaliumin puute näkyy viljelykasvien heikentyneenä kasvuna. Kaliumia tarvitaan muun muassa fotosynteesiin ja soluhengitykseen osallistuvien entsyymien aktivoimiseen. Ravinteella on tärkeä rooli sokerien kuljetuksessa korsista ja lehdistä jyviin. Näin kalium vaikuttaa jyvän täyttymiseen ja jyväkoon säätelyyn. Jos kasvit kärsivät kaliumin puutteesta, heikkenee automaattisesti myös muiden ravinteiden hyväksikäyttö. Jos kaliumia ei ole riittävästi, valkuaisaineita ei muodostu normaalisti kasvien riittävästä typen saannista huolimatta. Kaliumin puute pienentää lehtialaa ja sen pysyvyyttä. Ravinteella on tärkeä Maassa kalium esiintyy mineraalien hilarakenteissa sekä mineraalihilojen väliin pidättyneenä vaihtuvana kationina ja maanesteessä. Kasvit ottavat kaliumin maanesteestä yhdenarvoisena kationina (K+). Maanesteessä kaliumpitoisuus on yleensä selvästi pienempi kuin soluissa. Kasvinravinteista ainoastaan typpeä on kasveissa enemmän kuin kaliumia. Kasvit tarvitsevat sitä koko kasvunsa ajan optimaaliseen kasvuun, kehitykseen ja satoon. Ne ottavat kaliumia tehokkaammin kuin muita kationeja, ja jos kaliumia on runsaasti tarjolla, on kasveilla taipumus sen luksusottoon. Kasvinravinteista ainoastaan typpeä on kasveissa enemmän kuin kaliumia. Kaliumin tärkeimmät vuorovaikutukset kasvien tuotannossa KALIUM K+ Fotosynteesi Vesitalous Entsyymien aktivointi Hiilihydraattien muodostuminen Fotosynteesin pääentsyymien aktivointi ATPtuotanto Solun turgorpaineen säätely Osmoosin säätely Tärkkelyssynteesi sekä entsyymit fotosynteesissä ja transpiraatiossa Jyväsato Lehtiala Biomassan tuotanto Karaistuminen Tärkkelyssynteesin aktivointi Energian lähde kemiallisiin reaktioihin Ilmarakojen toiminta Nestevirtaukset lähteestä perille Kuivuuden sieto Ksylemi-tuotanto Talvenkestävyys Fotosynteesi -tuotteiden kuljetus Kasvitauti-resistenssi Vähentää lakoutumista Lehtialan kesto Suurempi sato, parempi laatu Kasvien korkeasta kaliumpitoisuudesta ei yleensä ole haittaa kasveille. Säilörehun liian korkea kaliumpitoisuus (rehun K/Ca+Mg -suhde) vaikuttaa kuitenkin karjan terveyteen. Sopivana nurmirehun kaliumpitoisuutena pidetään 20­25 g/kg kuiva-ainetta. Jos kaliumpitoisuus laskee alle 20 g/kg, kärsivät kasvit kaliumin puutteesta. Jos taas pitoisuus on yli 30 g/kg, on se merkki liiallisesta kaliumlannoituksesta. Säilörehusatojen mukana kaliumia poistuu vuosittain pellolta noin 150­250 kg/ha. Viljat tarvitsevat normaaliin kasvuunsa noin 100 kg/ha kaliumia. Jyväsadon mukana poistuu kuitenkin vain 20 kg kaliumia hehtaarilta. Tähkälle tulon aikaan kasvustossa voikin olla 2­3-kertaa enemmän kaliumia kuin tuleentuneissa jyvissä ja oljissa yhteensä. Jyvien kaliumpitoisuus on noin 0,5 % ja olkien noin 2 %. Kaliumin väheneminen kasvustosta johtuu pääosin kaliumpitoisten lehtien varisemisesta. Osa kaliumista erittyy myös juurten kautta maahan. Kasvisolukon kuollessa sen sisältö, K+-ionit, "vuotaa" nopeasti maanesteeseen. Pääosa oljen kaliumista liukenee maahan jo syksyllä, jolloin syyssateiden aikaan on riski kaliumin huuhtoutumiseen. LOHKON KALIUMIN PUUTOS KASVIEN PUUTOSOIREET Karkeissa kivennäismaissa ja turvemaissa on luontaisesti niukasti kaliumia. Näillä pelloilla lisätty kalium myös huuhtoutuu helposti. Matala pH ja maan märkyys lisäävät kaliumin huuhtoutumisriskiä. Savimaista huuhtoutuu vuodessa kaliumia noin 10 kg/ha. Kaliumin huuhtoutumisen ei kuitenkaan katsota aiheuttavan merkittäviä vesistöhaittoja. Savilla kaliumista saattaa olla niukkuutta lähinnä taimettumisvaiheessa, jolloin juuristo on pieni ja kasvu nopeaa. Karkeilla kivennäismailla lievä kaliumin puute osuu myöhempään viljelykasvin kehitysvaiheeseen. Tällöin kalium voi loppua "yllättäen", jolloin siementen kasvu häiriintyy. Lohkon poudanarkuus, kuivuus ja korkea magnesiumpitoisuus saattavat myös vaikeuttaa kasvien kaliumin ottoa. Kasveilla on kaliumin puutteessa alentunut poudan sietokyky, jolloin nuutuminen lisääntyy aurinkoisina päivinä. Koska kalium liikkuu hyvin kasveissa, sen puutosoireet näkyvät ensimmäisenä vanhoissa lehdissä. Viljoilla vanhemmat lehdet ruskettuvat kärjistä ja reunoista alkaen, ja voivat jopa kuivua. Väriltään lehdet ovat vaaleampia tai sinertävän vihreitä. Kasvusto on normaalia matalampaa. Myös juurten kehitys on heikompaa. Öljykasveilla kaliumin puutteessa lehtien reunat kellastuvat ja saattavat myöhemmin muuttua ruskeiksi, lehdet voivat jopa varista. Vanhat lehdet voivat myös olla kurttuisia ja alaspäin kääntyneitä. Nuoret lehdet ovat väriltään sinisenvihreitä ja ne voivat jäädä normaalia pienemmiksi. Lievä kaliumin puute ei aiheuta kasvissa vielä silminnähtäviä puutosoireita, vaan puutos esiintyy ensin piilevänä. Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 23 Teemana Uusi lannoitevuosi Millä perusteella lannoitteet valitaan? Kesäkuussa tehdyssä kyselyssä viljelijät vastasivat lannoitteen valinnan tärkeimmäksi tekijäksi lannoitteiden teknisen laadun ja levitettävyyden (keskiarvo 4,37, kun asteikko oli 1­5). Toiseksi tärkein valintaperuste on hinta (4,31) ja kolmantena lannoitetoimittajan luotettavuus (4,29). Lannoitteen laadun merkitys on suurin viljatiloilla. Hinnan merkitys on suurin kotieläintiloilla, erityisesti sikatiloilla. Pelloille sopivat ravinnesuhteet (4,15) nousi tärkeimmäksi lannoitteeseen liittyväksi tekijäksi. Lähes saman tärkeysarvion (4,12) sai lannoitteiden puhtaus eli se, että lannoitteet eivät sisällä raskasmetalleja. Ravinnesisältö, hivenaineet ja seleeni, saavat korkeimmat tärkeysarviot maitotiloilta. Viime vuonna matalat viljanhinnat sekä myöhään siirtynyt kylvöajankohta vähensivät lannoitteiden käyttömääriä, ja lannoitteita jätettiin varastoihin. Tätä kevättä voi luonnehtia enemmän "normaaliksi" ja viljelty pinta-ala kääntyi nousuun. Samalla myös lannoitteiden käyttöä on lisätty. Nyt tilojen lannoitevarastot ovat huvenneet alle puoleen viime vuoden määristä ja lannoitteiden ostojen arvioidaan kasvavan. LAAJA VALIKOIMA ­ MONIPUOLISIA LANNOITTEITA Uuden kauden tuotevalikoima vastaa suomalaisia viljelytarpeita parhaalla tavalla. Uutuuksiakin on tuotu niin rakeisiin lannoitteisiin kuin lehtilannoitteisiinkin. Yara Suomen tuotteet ovat luotettavia ja turvallisia käyttää, ja niillä on laatu-, puhtaus- ja hiilijalanjälkitakuut. Kotimaassa valmistetuissa lannoitesäkeissä on myös avainlippu merkkinä suomalaisesta työstä ja osaamisesta. Kun lannoitteita valitsee, kannattaa myös muistaa seleeni. Se on tärkeä ravinne niin ihmisten kuin eläintenkin ravitsemuksessa ja terveyden turvaamisessa. Kotieläimet saavat seleenipitoisilla lannoitteilla kasvatetusta rehusta seleeniä orgaanisessa muodossa, jota ne käyttävät tehokkaasti hyväkseen. Tutustu tarjontaan uudesta tuoteoppaasta ja valitse omalle tilallesi sopivat lannoitteet! Teemasivut 26...... Laaja lannoitevalikoima esittelyssä 32...... Valitse lannoite oikein 34...... Viljavuusluvut laskussa 36...... Syysviljojen lannoitusniksit Mikael Brännback Kirjoittaja toimii myyntipäällikkönä Yara Suomi Oy:ssä. Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 25 Teema Viljelijät tutustumassa koeruutuihin Kotkaniemen tutkimusasemalla. Laajaan lannoitevalikoi uusia tuotteita 26 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Uuden lannoitevuoden tuotevalikoimassa on yhteensä 92 lannoitetta peltokasvien, vihannesten ja marjojen lannoitukseen sekä kasvihuoneisiin ja metsään. Tuoteuutuudet lisäävät valinnanvaraa entisestään. Koonneet: Anu Artjoki ja Seija Luomanperä Kuvat: Janne Viinanen maan Uutena tuotteena Yara Suomen lannoitevalikoimaan tuli Kalium-natriumravinne, joka sai kevään koemarkkinoinnissa erittäin hyvän vastaanoton sokerijuurikasviljelijöiden keskuudessa. Kalium-natriumravinne on herättänyt kiinnostusta myös nurmiviljelijöiden keskuudessa, Yara Suomen tuotepäällikkö Marko Toimela toteaa. Kalium-natriumravinne sisältää 20 % kaliumia, 10 % natriumia ja 16 % rikkiä sekä 0,1 % booria ja 0,5 % mangaania. Käyttömäärä sokerijuurikkaalle sekä nurmen kaliumtäydennykseen on 100­200 kg/ha. Nurmilla lannoitteen käyttö on perusteltua silloin, kun hivenistä on puutetta tai halutaan lisätä nurmirehuun maittavuutta lisäävää natriumia. Kalium-natriumravinne valmistetaan kuivarakeistamalla Harjavallassa ja pakkauskoko on 650 kilon suursäkki. Lannoitetta toimitetaan Harjavallan lisäksi myös Uudenkaupungin ja Siilinjärven tehtailta. Y ara Suomen uusi lannoitevuosi käynnistyi kesäkuussa ja vesiliukoisten lannoitteiden sekä erikoistuotteiden uusi kausi alkaa syyskuun alussa. Lannoitevalikoima täydentyi uudella rakeisella lannoitteella nurmelle ja sokerijuurikkaalle. Lisäksi YaraVita-sarjaan tulee kolme uutta lehtilannoitetta, joilla saadaan kasvukaudella pieniä määriä ravinteita sinne, missä niitä tarvitaan. KALIUM-NATRIUMRAVINNE SOKERIJUURIKKAALLE JA NURMILLE Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 27 Toimitusjohtaja Janne Mäkikalli esittelee Viljavuuspalvelun uutta kasvianalyysiä. rikkakasvintorjuntojen ja ensimmäisten ruttoruiskutusten väliin. YaraVita Gramitrel on viljoille räätälöity hivenravinneliuos. YARAVITA-HIVENTÄYDENNYSTÄ VILJOILLE YARAVITA-LEHTILANNOITESARJAAN KOLME UUTTA TUOTETTA YaraVita-lehtilannoitesarja laajenee kolmella uudella tuotteella. Uusia YaraVitalehtilannoitteita ovat YaraVitaTM SolatrelTM perunan lehtilannoitukseen, YaraVitaTM GramitrelTM viljoille ja YaraVitaTM BortracTM 150 boorin lehtilannoitukseen. Nämä uutuustuotteet ovat tilattavissa syyskuun alusta alkaen, Yara Suomen myyntipäällikkö Raija Roos kertoo. YaraVita Solatrel on perunalle suunniteltu PK-lannoiteliuos, jota käytetään fosforilannoitukseen ja perunalle kriittisten ravinteiden täydennykseen. Lehtilannoite sisältää myös magnesiumia, mangaania ja 28 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 sinkkiä. Perunan lisäksi YaraVita Solatrel soveltuu usean eri avomaavihanneksen ja mansikan lehtilannoitukseen. YaraVita Solatrelin toiminta perunalla perustuu lisäfosforin tuomaan "energiapiikkiin", joka stimuloi kasvia tekemään lisää mukuloiden alkuja. Mukulamäärää saa lisättyä antamalla Soltrelia mukulanmuodostuksen alussa, ja mukuloiden kokoa lisättyä myöhäistetyllä käsittelyllä, Yara Suomen avainasiakaspäällikkö Aleksi Simula toteaa. YaraVita Solatrel sekoittuu useimpien perunan kasvinsuojeluaineiden, esimerkiksi Senkorin ja Tituksen, kanssa. Lannoitteen käyttöajankohta sijoittuu myöhäisimpien YaraVita Gramitrel on viljoille räätälöity hivenravinneliuos. Se sisältää typen ja magnesiumin lisäksi viljoille tärkeitä hivenravinteita: mangaania, kuparia ja sinkkiä. Akuutissa ravinteiden puutostilanteessa YaraVita Gramitrel -käsittely tuo viljoille nopeasti käyttöön kaikkia tärkeimpiä hivenravinteita. YaraVita Bortrac 150 on väkevä boorilehtilannoiteliuos, joka sisältää myös typpeä. Se on suunniteltu erityisesti öljykasvien, viljojen sekä useiden erikoiskasvien kuten vihannesten, hedelmien ja marjojen boorin puutoksen korjaamiseen. Käyttömäärä on esimerkiksi kaalikasveilla ja lantulla 2­3 litraa hehtaarille. Lannoite on käyttöominaisuuksiltaan selvästi Solubooria parempi. Kaikki YaraVita-lehtilannoitteet sekoittuvat hyvin veteen, kiinnittyvät nopeasti kasvin lehdelle ja niillä on pitkäaikainen vaikutus kasvustoon. Tuotteilla on hyvä sekoitettavuus eri kasvinsuojeluaineiden kanssa sekä nopea sateenkesto. Samalla kun YaraVita-lehtilannoitevalikoima laajenee, valikoimista poistuvat Soluboori ja Dissolvine-kelaatit. RAVINNEPITOISUUDET JA TUOTENIMET MUUTTUVAT YaraMila Pellon Y 5 -lannoitteen ravinnepitoisuus muuttuu uuden lannoitevuoden alussa: uusi ravinnepitoisuus on NPKS 22-66-3 eli fosforin, kaliumin ja rikin pitoisuudet nousevat yhden prosentin. YaraMila Nurmen Y 2 jää pois valikoimasta, koska se yhdistyy YaraMila Pellon Y 5 -lannoitteeseen. Kupari-, Mangaani- ja Sinkkiravinteet ovat jatkossa typettömiä ja soveltuvat näin ollen myös luomuviljelyyn. Täydennyslannoituksen käyttö luomuviljelyssä on sallittua tietyillä edellytyksillä, esimerkiksi jos käyttötarve voidaan osoittaa lannoitustarve- tai ravinnetaselaskelmalla. Hivenravinteiden käytön perusteena voi olla viljavuusanalyysi tai kasvustosta havaittavat puutteet. Rikkipitoinen YaraBela N26, S14 -lannoite on jatkossa nimeltään YaraBela Sulfan N26, S14 ja Peltokalkkisalpietarin nimi on uuden kauden alusta YaraLiva Kalksalpeter. Kummankin tuotteen ravinnepitoisuudet pysyvät ennallaan. Magnesiumravinnetta ja Kalium-magnesiumravinnetta myydään jatkossa lavapakkauksen lisäksi myös suursäkissä. Typpiliuoksen 1 000 litran kontti saavutti tämän kevään ja kesän myynnissä suuren suosion, joten jatkossa kannattaa kysyä tätäkin pakkausversiota omalta myyjältä Typpiliuoksen hankinnan ollessa ajankohtaista. PERUNA- JA PUUTARHALANNOITEVALIKOIMAAN MUUTOKSIA Metsäsarjan lannoitteet ovat uudella kaudella tilausaikatuotteita. peltolannoitteiden myyntijaksoista. Tällä pyritään turvaamaan metsälevitysten häiriötön jatkuminen koko levityskauden ajan. Metsätuotteiden käyttöaika on peltolannoitteita pidempi, alkaen varhaisesta keväästä ja päättyen myöhäiseen syksyyn, Yara Suomen avainasiakaspäällikkö Markku Heikkilä kertoo. Tämän syksyn levityksiin tarvittavien tuotteiden tilausaika alkoi kesäkuussa Muistettavia tilausajankohtia · YaraMila Pellon Y 6 1.7.­ 19.8.2011 · Tilausaikatuotteiden tila usajat lokakuu sekä jouluja tammikuu Peruna- ja puutarhalannoitesa rjan tilausaikatuotteita ovat: Tärkkelysperunan Y 1 YaraMila Tärkkelys Y 2 Tärk kelysperunan NK YaraMila Perunan Y 1 Perunan Y 2 Puutarhan Y 2 YaraMila Puutarhan Y 3 Puu tarhan NK 2 Varhaisviljelyn Y 1 Perunan kalsium Y 1 Varhaisviljelyn Y 2 Peltosarjan tilausaikatuottei ta ovat: YaraBela Sulfan N26, S14 YaraMila Pellon NP YaraMila Pellon Y 6 YaraMila Hiven Y 2 · Irtolannoitteiden tilausaik a 1.7.2011­28.2.2012 · Typpiliuoksen tilaus · Irtotyppiliuoksen tilausaik a alkaa maaliskuussa ja pää ttyy toukokuun 2012 lopussa. · Pakatun Typpiliuoksen (1 000 L kontti ja 200 L tynn yri) tilausaika on heinäkuun 201 2 loppuun. · Metsälannoitteiden tila us Metsälannoitteilla on kolme tilausaikaa. Ensimmäinen tilau saika on lannoitevuoden alusta elokuun 201 1 loppuun. Toinen tilausaik a on tammikuussa 2012. Kolmas tilausaika on huhti­toukokuu 2012. YaraMila Metsän NP 1 Me tsän kalium-hivenravinne Suometsän Y 1 Rauta-PK Pellonmetsityksen PK Booriravinne Metsän NP 2 Yara Suomen kattava peruna- ja puutarhalannoitevalikoima muuttui hieman uuden lannoitevuoden alussa. Perunan ja puutarhakasvien lannoitukseen käytetty Puutarhan Y 2 valmistetaan jatkossa kuivarakeistamalla, mutta ravinnesisältö on vanha tuttu. Kiertokoe on syytä tehdä, jotta saa varmuuden käyttömäärästä. YaraMila Tärkkelys Y 2 -lannoitteen ravinnesisältö muuttui siten, että kaliumpitoisuus laski kaksi prosenttiyksikköä. Uusi koostumus (NPKS) on 14-3-15-10. Tuote käy edelleen kaikkien kloorinarkojen kasvien lannoitukseen, mutta on suunniteltu käytettäväksi lähinnä tärkkelysperunaviljelyksillä. METSÄLANNOITTEILLA PIDENNETTY TOIMITUSAIKA Metsäsarjan lannoitteet ovat uudella kaudella tilausaikatuotteita. Lannoitteiden myynti- ja toimitusrytmi poikkeaa Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 29 ja jatkuu elokuun loppuun saakka. Myynnissä ovat kaikki metsälannoitevalikoimassa olevat tuotteet eli YaraMila Metsän NP 1, Metsän NP 2, Rauta-PK, Booriravinne, Metsän kalium-hivenravinne, Suometsän Y 1 ja Pellonmetsityksen PK. Muut metsälannoitteiden myyntijaksot ovat alkuvuodesta metsälannoitteiden talvitoimituksille ja alkukeväällä kevään levitystarpeisiin. MUUTOKSIA TILAUSAJANKOHTIIN Lähes kaikki YaraMila-tuotteet ovat jatkuvasti tilattavissa toimituksiin Uudenkaupungin ja Siilinjärven tehtailta. Muutoksia tilausaikaan on tullut muutaman pienemmän tuotteen osalta, kuten YaraMila Pellon NP:n ja YaraMila Pellon Y 6:en. Kuten YaraMila Hiven Y 2 ja YaraBela Sulfan N26, S14, ne ovat jatkossa tilausaikatuotteita eli ne ovat myynnissä vain tietyn osan aikaa vuodesta. Tilausaikatuotteet ovat pääsääntöisesti myynnissä lokakuun sekä joulu- ja tammikuun ajan, jonka jälkeen niitä myydään varastotilanteen mukaan. Poikkeuksena on muun muassa YaraMila Pellon Y 6, joka on myynnissä edellä mainittujen aikojen lisäksi myös 1.7.-19.8., jolloin tuotetta voi tilata syysviljan lannoitukseen. Muita tilausai- katuotteita on muun muassa Typpiliuos, jota voi tilata irtotoimituksiin maaliskuun ja toukokuun lopun välisenä aikana ja pakattua Typpiliuosta aina heinäkuun loppuun saakka. Peruna- ja puutarhalannoitteet ovat edelleen tilausaikatuotteita kuten aiempinakin vuosina. Ne ovat myynnissä lokakuussa sekä joulu- ja tammikuussa. Loppukeväästä näitä tuotteita myydään varastotilanteen mukaan. Poikkeuksina ovat Puutarhan PK, Puutarhan NK 1 ja Puutarhan Kesto Y, jotka ovat myynnissä jatkuvasti. Irtolannoitteet ovat myynnissä kauden alusta helmikuun loppuun eli 1.7.2011-28.2.2012 välisen ajan. Yaran tuotteet luotettavia ja turvallisia käyttää LAATUTAKUU Yara Suomen tuotteissa on laatutakuu, jonka mukaan tuotteet vastaavat tuoteselostetta, kestävät varastoinnin ja ovat hyvin levitettäviä. Yara Suomi takaa, että varastointiohjeen mukaisesti varastoituna lannoitteet säilyvät käyttökelpoisina yhden vuoden ajan tavaran toimituksesta. Yara Suomen enimmäisvastuu rajoittuu virheellisen tuote-erän hintaan, takuu ei koske välillisiä vahinkoja. PUHTAUSTAKUU Yara Suomi antaa Suomessa valmistamilleen lannoitteille puhtaustakuun. Sen mukaan lannoitteiden raskasmetallipitoisuudet ovat hyvin pienet, vähäisemmät kuin Suomen lannoitelain vaatimat. HIILIJALANJÄLKITAKUU Yaran Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa myymien typpipitoisten lannoitteiden hiilijalanjälki on alle 4 kg hiilidioksidi- ekvivalenttia (CO2-ekv.) typpikiloa kohti. Yara on myös sitoutunut kehittämään viljelymenetelmiä siten, että lannoituksen hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni. Oikein suunniteltu lannoitusmäärä ja lannoitteiden tasainen ja oikea-aikainen levitys tuottavat parhaan sadon ja minimoivat päästöt ympäristöön. SELEENIÄ TERVEYDEKSI Seleeni on ihmisille ja eläimille välttämätön aine. Maaperämme seleenipitoisuus on luontaisesti vähäinen, joten maasta ei tule seleeniä kasvien käyttöön. Ihmisten ja eläinten seleenin saannin turvaamiseksi on suomalaisiin lannoitteisiin lisätty seleeniä jo vuodesta 1984, mutta tuontilannoitteissa sitä ei ole. Seleenilannoituksen ansiosta me suomalaiset saamme elintarvikkeista riittävästi seleeniä. Vilja ja nurmi, jotka on lannoitettu seleenipitoisilla lannoitteilla, sisältävät myös eläimille riittävästi seleeniä. Lannoituksen kautta kasveihin tuleva seleeni on lisäksi orgaanista seleeniä. Tämä johtuu siitä, että kasvit pystyvät muuttamaan maasta ottamansa epäorgaanisen seleenin pääasiassa osaksi muodostamaansa valkuaista. Koska eläimet pystyvät hyödyntämään orgaanisen seleenin epäorgaanista paremmin, on kotoisten rehujen sisältämän seleenin hyväksikäyttö rehuihin useimmiten lisättyä epäorgaanista seleeniä huomattavasti parempi. Kasvien mukana tuleva orgaaninen seleeni myös varastoituu ja siirtyy tehokkaasti eläinten kudoksiin, jolloin niin maito kuin lihakin sisältävät seleeniä. Puhtaustakuun arvot ovat mg/lannoitekiloa kohti. Suluissa on Suomen lannoitelain vaatimus. Kadmium alle 0,5 mg/kg (enintään 1,5 mg/kg) Lannoitteissa, joiden fosforipitoisuus on vähintään 2,2 %, kadmiumia on fosforikilossa alle 12 mg/kg (50 mg/kg). Elohopea Lyijy Arseeni Nikkeli Kromi Vanadiini alle alle alle alle alle alle 0,2 mg/kg 4 mg/kg 5 mg/kg 20 mg/kg 20 mg/kg 20 mg/kg (enintään (enintään (enintään (enintään (enintään 1,0 mg/kg) 100 mg/ kg) 25 mg/kg) 100 mg/kg) 300 mg/kg) 30 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 " Kun luotan parhaisiin, voin olla varma hyvästä viljelytuloksesta." Timo Ylä-Rakkola Maatalousurakoitsija ja viljelijä, Elimäki Luotettavasti maan parhaaksi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Tuotteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän sadon ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. Asiantuntija: Mikko Korhonen mikko.korhonen@yara.com Kirjoittaja on toiminut kehityspäällikkönä Yara Suomi Oy:ssä. Valitse lannoite oikein ­ poista heikoin lenkki Kasvin kasvu on ravinteiden yhteispeliä, eikä mikään ravinne voi korvata toista. Tämä on hyvä muistaa lannoituksen suunnittelussa ja lannoitteen valinnassa. o yhdenkin ravinteen puutos voi aiheuttaa merkittäviä sadon menetyksiä. Oikealla lannoitteella saadaan minimitekijä poistettua ja ravinteita kasvin käyttöön oikeassa suhteessa, oikeaan aikaan ja todelliseen tarpeeseen perustuva määrä. VILJAVUUSTUTKIMUSTA TARVITAAN J Heikoimman lenkin poistamiseksi ja sadon varmistamiseksi, viljavuudeltaan punaisilla lohkoilla kannattaakin käyttää runsaasti fosforia sisältäviä lannoitteita. YaraMila NPKS -valikoimassa fosforipitoisia tuotteita ovat esimerkiksi uudistunut YaraMila Pellon Y 5, YaraMila Pellon NP ja YaraMila Pellon Y 2. HUOMIO MYÖS KALIUMIIN Koska kasvi ottaa pääosan tarvitsemistaan ravinteista juurillaan, on maan viljavuustutkimus, mukaan lukien hivenravinteet, edelleen hyvä perusta lannoituksen suunnittelussa ja oikean lannoitelajin ja käyttömäärän valinnassa. Tavoiteltaessa kasvien kannalta tasapainoista ravinteiden saantia, suunnitelmaa tehtäessä kannattaa panostaa typen ja fosforin lisäksi myös kaliumiin, rikkiin ja hiveniin. Ympäristötuen rajoituksista johtuen fosforilannoituksessa on usein pääpaino vihreillä lohkoilla ja siinä, ettei fosforin käyttö ylitä sallittuja määriä. Näin lannoitteen valinnassa voi unohtua ne lohkot, joilla fosfori on viljelyn heikoin lenkki ja kasvua rajoittava tekijä. Jos näiden lohkojen fosforin tarvetta ei huomioida lannoitteen valinnassa, tämä johtaa käytännössä fosforin alilannoitukseen ja sadon menetyksiin. Fosforin rajoittaessa kasvua sadon menetys on koetulosten mukaan pahimmillaan 500­700 kg/ha. 32 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Kalium on tärkeä ravinne, joka vaikuttaa vesitalouden säätelyyn, ravinteiden kuljetukseen kasvissa, yhteyttämiseen, valkuaisen muodostumiseen, korren lujuuteen sekä kylmän ja kuivuuden kestävyyteen. Savimaissa on luontaisesti paljon kaliumia, mutta erityistä huomiota kaliumin riittävyyteen tulee kiinnittää turvemailla, karuilla moreenimailla ja karkeilla hietamailla. Näiden maiden kaliumvarannot ovat tyypillisesti vähäiset. Kun kalium on punaisella, riittämättömällä kaliumlannoituksella menetetään viljoilla satoa 10­15 %. Kaliumin ollessa punaisella lannoitukseen sopii hyvin runsaasti kaliumia sisältävät YaraMila-tuotteet kuten YaraMila Pellon Y 3, Y 4 ja NK 2. Maan kaliumvarantoja voidaan lisätä myös käyttämällä Yara Biotiittiä, joka on hidasliukoista kaliumia sisältävä maanparannusaine. RIKKILANNOITUKSEN TARVE KASVANUT Kaikki YaraMila NPKS -lannoitteet sisältävät rikkiä. Rikin puute vaikuttaa muiden ravinteiden hyödyntämiseen, koko kasvin kasvuun ja satoon. Kotkaniemen tutkimusaseman kenttäkokeissa rikkilannoitus on nostanut kevätvehnän, ohran ja rapsin satoja 10­30 %, kun viljavuusluokka on ollut rikin osalta punaisella. Rikkilannoituksen tarve on kasvanut, koska sateen mukana tulevan rikin määrä on viime vuosikymmeninä merkittävästi pienentynyt. Viljavuustilastojen mukaan rikin osalta punaisia maita on noin 30 % pelloistamme. Lohkon rikin puutteen riskiä lisäävät kevyt maalaji, matala multavuus, liika märkyys ja matala pH. Kaikki YaraMila NPKS -lannoitteet sisältävät rikkiä. Niillä saadaan peltoon kylvölannoituksen yhteydessä rikkiä 10­30 kg/ha, mikä riittää kattamaan normaalitilanteissa kasvien rikin tarpeen. Kun rikki on heikoin lenkki eli punaisella tai kasvien rikin tarve on muuten suuri, kuten öljykasveilla ja leipävehnällä, lisärikkiä saadaan käyttämällä kasvukauden aikana rikkipitoisia täydennyslannoitteita kuten Suomensalpietari, YaraBela Sulfan N26, S14 tai YaraVita Thiotrac 300. Rikkiä on myös useimmissa täydennyslannoitteissa, esimerkiksi ravinnesarjan tuotteissa. Runsaasti rikkiä on myös Yara Maanparannuskipsissä, joka lisäksi parantaa maan mururakennetta ja edistää siten maan vesitaloutta sekä ravinteiden hyväksikäyttöä. ENNALTAEHKÄISE HIVENPUUTTEET Mikä ravinne on punaisella? Valitse itsellesi sopiva YaraMila, poistat heikoimman lenkin. N Suomensalpietari Se+ YaraMila Pellon NP YaraMila Pellon Y 1 YaraMila Pellon Y 2 YaraMila Pellon Y 3 YaraMila Pellon Y 4 YaraMila Pellon Y 5 YaraMila Pellon Y 6 YaraMila Hiven Y YaraMila Hiven Y 2 YaraMila Nurmen Y 1 YaraMila NK 1 YaraMila NK 2 P K Mg Na Cl S B Mn Zn Se · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · hyvä · · · · · · · · · · · · · · · · · · korkea Sopii viljavuusluokkaan huono-välttävä tyydyttävä Hivenravinteita tarvitaan huomattavasti pääravinteita vähemmän, mutta niiden merkitys ei ole kasvin kasvun kannalta yhtään pääravinteita vähäpätöisempi: ne voivat rajoittaa kasvua ihan vastaavalla tavalla. Esimerkiksi viljan kärsiessä mangaanin puutteesta, on YaraVita Mantrac Pro -mangaanilisäyksellä saatu lähes tonnin lisäsato kauralla. Sama lisäsato on saatu parhaimmillaan myös nurmella, kun on poistettu heikoin lenkki ja lisätty Sinkki- tai Kupariravinnetta punaisen leiman lohkolle. Hiventen osalta kannattaa toimia ennaltaehkäisevästi eli tutkituttaa maanäytteistä myös hivenet. Jos jokin on punaisella, se kannattaa korjata yllätysten välttämiseksi. Korjauksen voi tehdä vuosittain annettavalla hivenlannoituksella kuten YaraMila Hiven Y:llä. YaraMila Hiven Y on peltoviljelyn täyslannoite, joka sisältää enemmän hivenravinteita ja rikkiä kuin muut lannoitteet. YaraMila Hiven Y soveltuu kaikille peltokasveille ja kaikkiin viljavuusluokkiin, joissa voidaan käyttää fosforilannoitusta. Korkean mangaani-, boori- ja rikkipitoisuutensa takia se on erinomainen öljykasvien ja sokerijuurikkaan lannoite. YaraMila Hiven Y 2 on matalatyppinen, runsaasti kaliumia ja hivenravinteita sisältävä tuote. Se soveltuu erinomaisesti sokerijuurikkaan sekä viljojen, nurmien ja öljykasvien lannoitukseen. Punaisiin hivenluokkiin voi reagoida myös käyttämällä ravinnesarjan tuotteita joko yksittäisinä (Cu, Mn, Zn ja B) tai useampia hiveniä sisältävänä Hivenravinneseoksena. Näitä voidaan käyttää vuosittain tai tehdä varastolannoitus useammaksi vuodeksi kerralla. Kasvukauden aikaiseen hiventäydennykseen ja akuutin hivenpuutteen poistamiseen käy erinomaisesti YaraVita-lehtilannoitteet. TASAPAINOISESTI RAVINTEITA Eri ravinteilla on lukuisia keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Siksi tasapainoinen ravinteiden saanti on tehokkaan ravinteiden oton ja hyödyntämisen kannalta erittäin tärkeää. Tasapainoisella lannoituksella lajikkeen sato- ja laatupotentiaali saadaan parhaiten esille. Tarkastelemalla viljavuustutkimuksen tuloksia, erityisesti sen punaisia viljavuusleimoja, huomio kohdistuu parhaiten tuotantoa mahdollisesti rajoittaviin ravinteisiin. Koska Yaran lannoitteet on suunniteltu silmällä pitäen suomalaisten peltojen ja kasvien tarpeita, löytyy lähes sadan tuotteen lannoitevalikoimasta eri käyttökohteille ja tarpeisiin sopivat tuotteet. Laajaa lannoitevalikoimaa kannattaa hyödyntää. Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 33 Asiantuntija: Janne Mäkikalli janne.makikalli@viljavuuspalvelu.fi Kirjoittaja toimii toimitusjohtajana Viljavuuspalvelu Oy:ssä. Viljavuusluvut laskussa Viljavuuspalvelu kerää viljavuustutkimusten tuloksia peltojen ravinnetilan seuraamiseksi viljelijän, neuvonnan ja tutkimuksen sekä teollisuuden käyttöön. Tulosten mukaan viljavuusluvut ovat edelleen laskeneet. V iljavuuspalvelu Oy on kerännyt ja ylläpitänyt valtakunnallisia tilastoja maaperän ravinnetilan kehityksestä Suomessa jo vuodesta 1955 lähtien. Tutkimuksien tulokset julkaistaan viisivuotiskausittain. Vertaamalla näitä jaksoja toisiinsa voidaan seurata viljavuuslukujen kehitystä. Viljelysuunnitelman sekä kalkituksen ja lannoituksen perustana on hyvä pitää ajan tasalla olevaa viljavuustutkimusta. Nykyisin pääsääntöinen maanäytteiden ottoväli Suomessa on lähes viisi vuotta. Maatalouden ympäristöohjelman myötä monella tilalla on päädytty toteuttamaan viljavuustutkimus ympäristötuen minimivaatimusten mukaisesti. Viljavuustutkimuksia tehdäänkin nykyisin vähemmän hehtaaria kohden kuin ennen EU-aikaa. Myös hivenmääritykset jäävät usein toteuttamatta. RIKKIPITOISUUDET LASKENEET FOSFORI PUHUTTAA EDELLEEN Maanäytteistä 40 % sisältää kupari-, sinkki- ja mangaanihivenmäärityksen. Peltojen rikkipitoisuus on laskenut 2000-luvulla selvästi. Kun vuosina 1996­ 2000 peltojen keskimääräinen rikkipitoisuus oli 31 mg/l, oli se vuosina 2006­2010 enää 17,6 mg/l. Ilmasta tulevan rikkilaskeuman vähenemisen myötä on myös peltojen rikkipitoisuus pienentynyt. Rikkiä tulee ilmasta maahan vuosittain enää noin kaksi kiloa hehtaarille. Rikki on välttämätön kasvinravinne valkuaisaineiden ja siten myös erilaisten entsyymien muodostumiselle. Perussääntönä on, että mitä enemmän kasvi ottaa typpeä, sitä enemmän se tarvitsee rikkiä. Ensimmäisenä rikin puutosoireet esiintyvät kasvin nuorissa lehdissä. Typen tavoin rikki ei varastoidu maahan, vaan sitä tulee lisätä peltoon jatkuvasti. Nykyisillä hyvän satopotentiaalin omaavilla viljalajikkeilla, suurta satoa tuottavilla nurmilla ja erityisesti öljykasveilla on usein selkeä rikin lisälannoitustarve. Rikkilannoitukseen ja rikin viljavuustutkimuksiin tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Viljelymaiden fosforipitoisuus kohosi viljavuustutkimuksen tulosten mukaan 1960-luvulta aina 2000-luvulle saakka. Maatalouden ympäristöohjelman vaikutus on nyt alkanut näkyä maan fosforiluvuissa. Tarkastelujaksolla 2006­2010 fosforiluvut ovat pudonneet edelleen ja ovat nyt keskimäärin 12,3 mg/l. Korkeimmillaan fosforiluvut olivat tarkastelujaksolla 1996­2000, jolloin fosforipitoisuus oli 13,9 mg/l. Tähän jaksoon kuuluvat EU-ajan ensimmäiset vuodet, jolloin viljavuustutkimuksia tehtiin sellaisiltakin lohkoilta, joita ei aiemmin ollut tutkittu. Fosforin tarve vaihtelee merkittävästi maalajeittain, joten viljavuustutkimusten keskiarvolukujen valossa ei voida tehdä kovin suuria johtopäätöksiä fosforin riittävyydestä. Paras tapa lienee tilakohtainen fosforitilanteen analysointi pohjautuen riittävään maalajikohtaiseen maanäytemäärään. HIVENRAVINNEPUUTTEET EDELLEEN YLEISIÄ Kasvi tarvitsee kasvaakseen 16 kasvinravinnetta. Jokaisella ravinteella on oma tehtävänsä kasvissa, jota ei toisen ravinteen lisääminen korvaa. Siksi myös hivenravinteiden määrä maassa tulisi säännöllisesti selvittää. Viljavuuspalvelussa analysoitavista maanäytteistä 40 % sisältää kupari-, sinkkija mangaanihivenmäärityksen. 34 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 MANGAANIN PUUTE ESIINTYY YLI PUOLELLA TUTKIMUKSISTA Viljavuustutkimusten sinkki- ja kuparipitoisuudet vuosina 2006­2010 50 % 45 % 40 % 35 % Sato kg/ha 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5% 0% sinkki kupari Mangaanilla on tärkeä rooli kasvin yhteyttämisessä ja se on kasvien entsyymien aktivaattori. Viljakasveista erityisesti kaura on herkkä mangaanin puutteelle. Myös ohralla ja vehnällä esiintyy usein mangaanin puutosoireita. Mangaanin puutosoireet lisääntyvät, kun maan pH nousee yli 6,5:een. Erityisesti maan etelä- ja länsirannikolla sekä Etelä-Pohjanmaan hyvin kalkituilla pelloilla esiintyy selkeitä mangaanin puutosoireita. Viljavuuspalvelun mangaanitutkimuksista vuosina 2006­2010 yli 50 % oli punaisella, eli olivat viljavuusluokaltaan joko välttäviä tai sitä heikompia. Mangaanin puutteeseen kannattaakin kiinnittää enemmän huomiota. Sinkin puutetta esiintyy herkimmin keveillä hiekkamailla, turvemailla ja raskailla savimailla. Sinkki vaikuttaa lähes kaikkiin tuotantoeläinten elintoimintoihin ja sen puutosoireet eläimillä ovat moninaisia. Kuparin puutteessa olevan viljan väri on vaalea ja lehtien kärjet kellastuvat ja kiertyvät. Kuparin puutetta esiintyy yleisimmin karkeilla kivennäis- ja turvemailla. Eläimet tarvitsevat kuparia erilaisiin entsyymitoimintoihin ja energia-aineenvaihduntaan. Viljavuuspalveluun saapuneiden maanäytteiden mukaan maan sinkkituloksista yli 40 % ja kuparituloksista yli 25 % ovat viljavuusluokassa huono­välttävä. SYKSY MAANÄYTTEIDEN OTTOAIKAA on tä ltt hy in ke a on ty Sinkkitutkimuksista yli 40 % ja kuparitutkimuksista yli 25 % oli vuosina 2006­2010 viljavuusluokaltaan välttäviä tai sitä heikompia. hu Viljavuuspalvelun perustutkimuksessa on aina rikkimääritys mukana. Perustutkimusta kannattaa täydentää myös tilan tuotantoon soveltuvalla hivenmäärityspaketilla. SÄHKÖISILLÄ PALVELUILLA HELPOTUSTA Sadonkorjuun jälkeen on hyvä ottaa maanäytteet seuraavan satokauden viljelysuunnittelua varten. Näytteet kannattaa toimittaa laboratorioon mahdollisimman nopeasti näytteenoton jälkeen: näin uudet tulokset ovat valmiina ajoissa. Näytteenottotarvikkeita saa maatalouskaupoista tai tilaamalla ne suoraan Viljavuuspalvelusta. Viljavuuspalvelun tilauksen tekemisen helppoutta ja oikeellisuutta on lisätty sähköisellä tilausjärjestelmällä, joka on nimeltään Tilauslaari. Uutena toimintona on Tilauslaariin avattu mahdollisuus tehdä näytepisteiden paikannus suoraan digitaa- liselle karttapohjalle. Analyysitulokset julkaistaan sähköisessä internet-pohjaisessa tulospalvelussa, Tuloslaarissa. Sieltä viljelijän on helppo noutaa analyysitulokset suoraan viljelysuunnitteluohjelmaan. Tilastot-osiosta löytyy viljavuustutkimuksien tulokset aiemmin mainittuina viisivuotistilastoina joko valtakunnallisesti, kunnittain tai maaseutukeskuksittain. Viljavuuspalvelun Tilauslaariin, tilastoihin ja Tuloslaariin pääsee kätevästi Viljavuuspalvelun kotisivuilta osoitteesta www.viljavuuspalvelu.fi. Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 35 ar v. ko r on vä yd ko r hu la yt ke a en äv vä vä o ä Asiantuntija: Anne Kerminen anne.kerminen@yara.com Kirjoittaja toimii Customer Support Managerina Yara Suomi Oy:ssä. Syysviljojen lannoitusniksit lannoitusohjelmissa Rukiin ja syysvehnän lannoitusohjelmat auttavat oikean lannoitustavan valinnassa. Syysviljojen lannoitteet on tilattava heti, jotta kylvöt saa tehdyksi sujuvasti. K omeat syysviljapellot tuovat taas intoa kylvää uudet kasvustot kesken puintikiireiden. Rukiin kylvöala vaihtelee melko lailla syksyn säistä riippuen. Nykyinen monipuolinen kylvötekniikka mahdollistaa suurenkin kylvöalan, jos vain pahoilta sateilta säästytään. Vuoden 1995 jälkeen rukiin kylvöala oli vähäisin vuonna 1999, vain noin 12 000 ha. Suurimmillaan, noin 45 000 ha, ala oli heti seuraavana vuonna. Näin suuret ja nopeat viljelyalan muutokset ovat haaste koko ketjulle. Tämän vuoden kylvöala on lähellä keskiarvoa ja odotettavissa on, että puolet Suomessa ensi talvena käytetystä rukiista on kotimaista. Ruis tulee kylvää elokuun aikana, jotta se ehtii vahvistua ja pensoa ennen talvea. Tavoitteena on 3­4 sivuversoa kasvia kohden. Hybridirukiit tulee kylvää populaatiorukiita aiemmin. Syyslannoituksessa on tärkeää huolehtia kasvuston riittävästä fosforin ja kaliumin saannista. Fosfori vaikuttaa juurten ja versojen kehitykseen ja siten myös muiden ravinteiden hyödyntämiseen. Kalium parantaa talvenkestävyyttä sekä rukiin kykyä vastustaa sienten aiheuttamia kasvitauteja. Typpeä rukiille saa antaa syksyllä enimmillään 30 kg/ha. Rukiin syyslannoite valitaan pellon viljavuuden mukaan. Sopivia tuotteita ovat esimerkiksi YaraMila Pellon Y 6 tai YaraMila Pellon Y 5. Jos fosforia ei saa käyttää, hyvä valinta on YaraMila NK 2. RUKIIN KEVÄTLANNOITUS KERRALLA Syysvehnän kasvukauden aikainen lannoitus on täsmäviljelijän temmellyskenttä. Lumihomeen torjunta varmistaa rukiin tasaisen talvehtimisen. Kevätlannoitus tulee tehdä kasvuston kunnon mukaan. Ruis aloittaa kasvunsa aikaisin keväällä, joten kevätlannoitus tehdään mahdollisimman varhain pellon pinnan kantaessa traktoria. Tänä keväänä oikea lannoitusaika osui Etelä-Suomessa jo huhtikuun puolelle. Koska ruis versoo pääosin syksyllä, kevätlannoitus kannattaa tehdä yhdellä kertaa. Lannoituksen jakamisesta ei ole ollut kokeiden mukaan hyötyä. Sama koskee sekä hybridi- että tavanomaista ruista. Riittävä kevätlannoitus lisää tähkien lukumäärää neliöllä. Rikkipitoinen Suomensalpietari (NPKS 27-0-1-4) tai Kasvu Hiven Salpietari (26-0-1-4) ovat sopivia lannoitteita keväällä. Jos lohkolla on tarvetta keväiseen fosforilannoitukseen, voi käyttää esimerkiksi YaraMila Pellon Y 1:tä (27-2-3-3). Ympäristötuen mukaan syysrukiilla voi käyttää typpeä enimmillään 130 kg/ha. Multavuuden lisääntyessä suositellaan typpilannoituksen vähentämistä 20­40 kg/ha. Erittäin multavilla mailla sekä turvemailla voi typpilannoitusta vähentää 40­60 kg/ha. Kevyesti muokatuilta ja suorakylvetyiltä lohkoilta vapautuu kynnettyä lohkoa vähemmän typpeä, joten kasvukauden aikainen lisätyppilannoituksen tarve on suurempi. 36 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Syysvehnän lannoitusohjelma Syysviljan kevätlannoitukseen on valittavana kolme erilaista lannoitusohjelmaa: Kerta, Laatu ja Super. Lannoitussuositus perustuu Yara Suomen kasvilajikohtaisiin kenttäkokeisiin sekä niiden pohjalta tehtyihin havaintoihin. SYYSVEHNÄÄ TARVITAAN Syysvehnän edut tulevat selkeimmin esiin raskailla savimailla. Maan rakenteen paraneminen ja kevätkosteuden tehokas hyödyntäminen tuovat selvän edun kevätviljoihin nähden. Syysviljan runsas olkisato lisää savimaiden multavuutta tehokkaasti. Syysvehnän kylvöaika on varsin pitkä syksyn sateista ja lämmöstä riippuen. Uskaliaimmat kylvävät vehnää vielä syyskuun lopussakin, usein hyvin tuloksin. Itse asiassa syysvehnällä liian aikainen kylvö on myöhäistä kylvöä suurempi riski kahukärpästen ja turhan rehevien kasvustojen lumihomeriskien takia. Syysvehnän syyslannoitus sujuu saman kaavan mukaan kuin rukiinkin. Joinain vuosina 30 kiloa typpeä näyttää olevan niukahko määrä kellertävistä kasvustoista päätellen. Ruotsalaiset puhuvat mangaanilisäyksen puolesta jo syksyllä. Omissa kokeissamme emme ole saaneet vahvistusta asialle, mutta viljavuustutkimusta kannattaa vilkaista myös syysviljojen kylvön aikoihin. Hivenlannoituksen voi tehdä syksylläkin, sillä suuret syysvehnäsadot tarvitsevat runsaasti kaikkia ravinteita. Syysviljojen viljelyssä on toisaalta mahdollista hyödyntää myös karjanlantaa tai palkokasvien esikasvivaikutusta jo syksyllä. Syysvehnän kasvukauden aikainen lannoitus on täsmäviljelijän temmellyskenttä. Suuri satopotentiaali, herkästi liian alhainen valkuainen ja mahdollisesti epätasainen kasvusto luovat hyvän lähtökohdan typpija rikkilannoituksen täsmälevitykseen. Vähintä mitä voi tehdä, on jakaa lannoitus kahteen osaan. Ensimmäisen tasalannoituksen lisäksi lisätypen voi helposti kohdistaa parhaisiin kasvuston osiin. Viime silaus tehdään Typpiliuoksella ja YaraVita Thiotrac 300:lla maitotuleentumisvaiheessa. HIVENLANNOITUS HELPPOA Sadon määrä ja laatu heijastelevat ympäristöä, jossa vilja on kasvanut. Kasvi tuottaa niin suuren sadon kuin se pystyy käytössä olevilla eväillä kasvattamaan. Itämiskykyisessä siemenessä pitää olla kaikki itämiseen tarvittavat ravinteet. Ihmisen tai eläimen kannalta sadon hivenpitoisuus voi kuitenkin olla liian vähäinen. Sinkki, kupari ja seleeni ovat välttämättömiä terveydellemme. Niiden saanti riippuu peltojemme viljavuudesta ja viljelytavasta. YaraVita-sarjan tuotteilla on helppoa ja edullista täydentää lannoitusta vielä kasvukaudella. Tuotteet voi sekoittaa lähes kaikkien kasvinsuojeluaineiden kanssa. YaraMila-tuotteilla tehty seleenipitoinen lannoitus on kuitenkin laadukkaan sadon perusta. Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 37 Tilalla Terveydenhuoltosuunnitelmassa Eläinlääkärit Iris Kaimio ja Kirsi Vartia tekivät toukokuussa karjan terveydenhuoltosuunnitelman Risto ja Minna Sonnisen tilalla Maaningalla. Seleenin merkitys karjan terveydelle nousi esiin. Teksti: Seija Luomanperä Kuvat: Timo Hartikainen T 38 erveydenhuoltosuunnitelmassa selvitetään karjan terveys- ja tuotantotilanne, hedelmällisyys, poikimiset, ruokinta ja eläinten olosuhteet navetassa; ilmastointi, lämpötila ja eläinten vedensaanti. Seleeni on tärkeä, mutta terveydenhuoltokäynneillä se ei yleensä ole pääasia, eikä etenkään Sonnisilla, koska eläimet saavat rehusta riittävästi seleeniä, toteavat eläinlääkärit. - Koko karjan menestys saattaa kuitenkin olla kiinni seleenistä. Seleenipitoisten lannoitteiden käyttö on karjalle hyvä valinta, toteaa maidontuottaja Risto Sonninen. Peräniemen karja saa seleeniä omalla tilalla tuotetusta säilörehusta ja ohrasta, kun pellot lannoitetaan Yaran seleenipitoisilla lannoitteilla. SELEENI TÄRKEÄ KARJAN TERVEYDELLE - Karja tarvitsee seleeniä lihaskunnon ylläpitoon ja sydämen ja verisuonten terveyteen. Seleenin puutteessa vasikat ovat heikkoja ja poikimisessa jälkeiset saattavat jäädä tulematta. Tulehdukset johtavat tiineysongelmiin. Seleenin puute lisää myös riskiä utaretulehduksiin, kertoo eläinlääkäri Kirsi Vartia. Lehmät ovat poikimisen aikaan kaikkein herkimpiä terveysongelmille. Silloin puolustusmekanismien täytyy olla kunnossa, jotta esimerkiksi utaretulehdukselta vältytään. Seleeni on antioksidantti, joka parantaa vastustuskykyä tauteja vastaan ­ samoin kuin E-vitamiini ­ minkä vuoksi niitä usein annetaan samoissa kivennäissekoituksissa. Rehusta saatu seleeni on orgaanisessa muodossa, minkä ansiosta eläimet pystyvät käyttämään sen tehokkaasti hyväkseen. Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 huomio myös seleeniin Minna Sonninen tarkkailee karjan terveydentilaa päivittäin. Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 39 Terveydenhuoltosuunnitelman tekoon osallistuivat Minna (ei kuvassa) ja Risto Sonninen ja eläinlääkärit Iris Kaimio ja Kirsi Vartia. - Karja on tilalla tervettä, eikä seleenin puutosoireisiin viittaavia ongelmia ole havaittu. Koska seleenimäärää ei mitata rehusta, ihan tarkkaa tietoa ei ole, kuinka paljon seleeniä rehuista tulee. Siksi on tärkeää tietää, että kun viljelyssä käytetään seleenipitoisia lannoitteita, seleenin puute ei pääse yllättämään. Kun perusrehuissa seleeniä on riittävästi, ei eläinlääkäriä tarvita antamaan eläimille seleenipiikityksiä, toteaa isäntä Risto Sonninen tyytyväisenä. - Muutamia vuosia sitten käytettiin seleeni-E-vitamiinilisää, mutta siitä luovuttiin tarpeettomana, kertoo puolestaan Minna Sonninen. Maa- ja metsätalousministeriön nimeämä työryhmä seuraa elintarvikkeiden ja rehujen seleenipitoisuutta. Tulosten mukaan suomalaisessa seleenipitoisilla lannoitteilla kasvatetussa viljassa seleeniä on yli 0,1 milligrammaa kuiva-ainekiloa kohti ja säilörehussa yli 0,2 milligrammaa. Näillä arvoilla perusrehun seleenipitoisuus on kunnossa. Seleenitöntä lannoitetta käytettäessä arvot ovat vain kymmenesosa tavoitteesta. Ministeriö säätää lannoitteiden sallittua seleenipitoisuutta seleeniseurantaryhmän tulosten mukaan. Viimeksi seleenipitoisuutta nostettiin vuonna 2007, kun lannoitteiden hehtaarikäytön todettiin vähentyneen aikaisemmasta. MAITOA KOLMANNESSA POLVESSA Maitoa tilalla tuotetaan kolmannessa polvessa; Risto Sonnisen isoisä osti Peräniemen tilan vuonna 1929. Lähes yhtä pitkä historia on myös karjantarkkailussa. Melkein koko karja on omalla tilalla jalostettua ayrshirea. Karja tuottaa noin 300 000 kiloa maitoa vuodessa, vajaa 9 000 kiloa lehmää kohti. Maidon valkuaispitoisuus on keskimäärin 3,61 ja rasvapitoisuus 4,78 %. Maito toimitetaan läheiseen ItäMaidon Lapinlahden meijeriin, jossa siitä valmistetaan juustoa ja maitojauhetta. REHUSTUS KOTOVARAISTA ­ Tilalta ulos virtaavaa rahaa on vähennettävä ­ kustannuksia on seurattava tarkalla silmällä. Pitää laskea, mitä kannattaa käyttää, jotta kustannukset ovat suhteessa tuloihin. Vaikka tarkka pitää olla, hyvän laadun tuottamiseen kannattaa myös panostaa, sanoo Risto Sonninen. Maidontuotannossa hän näkee terveen suunnan: maitotuotteiden kysyntä on kotimaassa hyvä, ja osuusmeijeri on nostanut tilityshintaa. Karjan ruokinta perustuu Peräniemen tilalla kotovaraiseen rehuun: timotei-nurminatasäilörehuun ja ohraan. Ohraa viljellään myös myyntiin. Tilan kannattavuuden kannalta tämä on ollut keskeistä varsinkin viime vuosina, kun viljan hinta on ollut kallis. TIINEYSONGELMAT EHKÄISTÄVISSÄ RUOKINNALLA Sonnisten tilalla Maaningan Tavinsalmen kylällä navetassa on 37 parsipaikkaa lypsylehmille, lisäksi on nuorkarja. Peltoa tilalla on noin 80 hehtaaria, 50 nurmella ja loput ohralla. Isäntä ja emäntä hoitavat karjan ja rehuntuotannon kahdestaan. Tilalla on hyvä koneistus nurmituotannossa, mutta ohran puinti on sen sijaan annettu urakoitsijan tehtäväksi ja vilja kuivataan vuokrakuivaamossa. 40 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Emovetin eläinlääkärit kutsutaan usein tiloille tiinehtyvyysongelmien vuoksi. Ongelmat voivat johtua monista seikoista, mutta ruokinnan merkitys hedelmällisyydelle on tärkeä. Korkeatuottoisen eläimen fysiologia vaatii tarkkuutta ruokintaan. Myös riittävä vedensaanti on tärkeä, siksi lääkärit mittaavatkin tarkasti, kuinka paljon eläimet saavat vettä vesipisteistä, toimivatko ne riittävällä teholla. - Ruokinnan onnistumiseksi tulee huolehtia siitä, että karja ruokitaan tuotosvaiheen mukaisesti: hiehot ja ummessaolevat kevyemmin kuin poikivat ja maidontuotantovaiheessa olevat. Jokaisessa tuotosvaiheessa oleville pitäisi olla oma ryhmä ja ryhmälle rakennettu ruokintasuunnitelma. Ruokinnan tavoitteena on rakentaa eläimen tuotantokykyä koko sen elämän ajan. Vasikan terveys luo pohjan maidontuotantoon, sanoo Kirsi Vartia. - Erityisen tärkeää on, että ummessaolevat lehmät ja tiineet hiehot eivät ole liian lihavia. Lihavat lehmät nimittäin laihtuvat poikimisen jälkeen helposti ja pitkäkestoinen energiavaje sotkee eläimen elämää kauan. Lihavat lehmät ovat alttiimpia myös poikimahalvaukselle. Kun eläin ei saa tarpeeksi kalsiumia rehusta, se irrottaa sitä omista luistaan alkaessaan tuottaa maitoa. Jos kalsiumin saantia ei ole rajoitettu ummessaollessa, ei tämä oma kalsiumin irrotusmekanismi toimi riittävän tehokkaasti ja lehmä sairastuu poikimahalvaukseen. Poikimahalvauksessa lehmä kärsii kalsiumin puutteesta eikä pysty nousemaan jaloilleen. Silloin tarvitaan nopeasti eläinlääkäri paikalle antamaan lisää kalsiumia. Lehmät luokitellaankin lihavuuden mukaan kuntoluokkiin, joka vaihtelee 1­5 välillä. Tavoitteena on luokka 3, jolloin eläin on sopivan painoinen. Luokka pitäisi pystyä säilyttämään tasaisena eri tuotosvaiheissa. - Hyvä kuntoluokka saavutetaan, kun eläimet ruokitaan tuotantovaiheen mukaisissa ryhmissä. Kaikille lehmille ei tule antaa samaa väkirehua eikä myöskään vapaasti säilörehua. Hiehojen paino on tärkeää pitää kurissa jo senkin vuoksi, että hiehon lihoessa maitorauhaset rasvoittuvat eivätkä siksi anna parasta tulosta tuotosvaiheessa, kertoo Kirsi Vartia. ­ Ummessaolijat tarvitsevat korsirehua pötsin toimintaan, mutta säilörehusta tulee liikaa energiaa ja valkuaista, jos sitä on koko ajan saatavilla ruokintapöydällä. Välillä annetaan hyvää heinää tai olkea ­ se pitää kilot kurissa! - Lihominen ja laihtuminen vievät eläimen kunnon heikoksi, eikä sellainen lehmä ole yleensä pitkäikäinen. Maksa ja muut sisäelimet ovat kovilla, kun paino heittelee. Tavoitteena eläinterveydenhoidossa on nostaa tuotantoikää, joka on nykyisin melko alhainen, keskimäärin reilut kaksi ja puoli poikimiskertaa. - Tuotosvaiheessa olevan eläimen poistaminen tulee tilalle kalliiksi. Tärkeimmät syyt poistoihin ovat tiineysongelmien lisäksi utaretulehdukset ja jalkojen terveys. Uusissa pihattonavetoissa eläimiltä edellytetään omatoimista liikuntaa, siksi sorkan ja jalkojen on oltava hyvässä kunnossa. NURMISTA KUNNON SATO Seleenipitoisten lannoitteiden käyttö on karjalle hyvä valinta. ja koska sopimukset eivät ole kovin pitkiä, maanparannuksen hyöty saattaa jäädä lyhyeksi. Vuokrausperusteita kannattaisikin harkita uudistettavaksi, jotta maanparannus hyödyttäisi vuokraajaa, pohtii Risto Sonninen. Peräniemen tilalla kaikki lehmät pääsevät kesällä laitumelle. Kun laidunkausi alkaa, riemulla ei ole rajoja, kertoo Minnaemäntä. Silloin eläimet kirmaavat pitkin peltoa häntä pystyssä! Sonnisten tilalla nurmien tuotantoikä on yleensä kolme vuotta, sen jälkeen rikkakasvit torjutaan kemiallisesti ja perustetaan uusi nurmi. Nurmet lannoitetaan ja niitetään kaksi kertaa. Tänä kesänä peltojen lannoitukseen käytetään kolmea lannoitetta: YaraMila Pellon Y 4, YaraMila NK 1 ja Suomensalpietari. Lietettä levitetään keväällä mullokselle ennen ohran kylvöä ja kesällä toiselle säilörehusadolle. Nurmille typpeä käytetään noin 100 kiloa hehtaaria kohti. Satoa nurmista saadaan 6-7 tonnia hehtaarilta. Lohkokartassa muutamien lohkojen pH-luvut ovat punaisella ja isäntä harkitsee kalkitusta. Osa pelloista on kuitenkin vuokramaita, Lypsylehmä juo kesäpäivänä jopa 150 litraa vettä. Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 41 Lannoittamisen A-B-C N Fe Puutosoireet tulevat herkimmin esiin hyvin kalkituissa maissa. Maan kuoressa rauta on neljänneksi yleisin alkuaine. Valtaosa raudasta on sitoutuneena mineraalien sisärakenteisiin, mutta osa on aikojen kuluessa vapautunut ja saostunut ruosteena maakokkareiden pinnoille. Raudan puutos on maailmanlaajuisesti yleinen kalkkiperäisillä alueilla. Suomessa peltokasveilla esiintyy hyvin harvoin raudasta puutetta, koska happamassa maassa rautaa on kasveille käyttökelpoisessa muodossa riittävästi. Tämän johdosta Suomessa käytettäviin peltokasvien moniravinteisiin lannoitteisiin lisätään rautaa vain erikoistapauksissa. Mahdollinen raudan puute korjataan yleensä hivenlehtilannoituksella. Meillä K P LANNOITERAUDAN KIERTO Viljelykasvit sisältävät rautaa (Fe) melko runsaasti verrattuna muihin hivenravinteisiin. Maanesteen rautapitoisuus on yleensä matala, mutta kasvien juurten eritteet lisäävät raudan liukoisuutta juurten välittömässä läheisyydessä. Kasvien juuret ottavat raudan maasta Fe2+- tai Fe3+-ioneina tai rautakelaattina. Korkea pH heikentää kasvien raudan ottoa. Raudan ottoa voi häiritä myös muiden ravinteiden epätasapaino: varsinkin sen kanssa kilpailevien muiden kationien muun muassa Mn, Cu, Ca, Mg, K ja Zn liian suuret pitoisuudet. Rauta liikkuu kasvissa huonosti, siksi raudan puutosoireet näkyvät ensiksi nuorissa kasvinosissa. Raudan puutteessa ne ovat hyvin vaaleita, vain lehtisuonet jäävät vihreiksi. Lehdet saattavat myös kiertyä. rautalannoitus on tarpeen lähinnä kasvihuoneviljelyssä ja joidenkin vihannes- ja puutarhakasvien kohdalla. Joissakin olosuhteissa, lähinnä veden kyllästämissä maissa, liukoisen raudan määrä voi olla jopa myrkyllisen suuri. Näin voi olla esimerkiksi riisin viljelyssä, jossa maa on suuren osan kasvukaudesta veden kyllästämää. Meidän oloissamme rautaa ei käytännössä koskaan esiinny kasveille käyttökelpoisena haitallisen runsaasti. Suomessa veden kyllästämän maan runsas liukoinen rauta saattaa kuitenkin tukkia salaojan, kun se joutuu tekemisiin ilman hapen kanssa ja saostuu. Vedenalaisessa ojituksessa salaojatkin ovat veden kyllästämiä, eikä saostumista pääse tapahtumaan. Lisätietoja: Raimo Kauppila, Yara Suomi Oy raimo.kauppila@yara.com Nestemäiset lannoitteet, rauta (0,02 ­1,0 kg/ha) sulfaattina tai kelaattina Rakeiset lannoitteet, rauta (1­5 kg/ha) yleensä sulfaattina Raudan (Fe2+) otto juuriston tai lehtien kautta (0,5 ­1,5 kg/ha) Karikkeen eloperäinen rauta Maanesteen tai lannoiteliuoksen liukoinen rauta Liukoisuus vähenee Saostuminen ja pidättyminen maan hiukkaspinnoille Maa-aineksen epäorgaaninen ja orgaaninen rauta pH nousee 42 Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 Piirros: Janne Harju Mikrokoon typenmuokkaaja - Nitrosomonas europaea Kasvit tarvitsevat kasvuunsa typen eri muotoja ­ sekä ammonium- että nitraattityppeä. Ammoniummuodossa olevan typen muuttumista nitriitti- ja edelleen nitraattitypeksi kutsutaan nitrifikaatioksi, johon osallistuu lukuisa määrä eri bakteerilajeja. Maaperässä runsaslukuisina esiintyvät Nitrosomonas-bakteerit hapettavat ammoniumtyppeä nitriitiksi. Edelleen nitraatiksi sen hapettavat esimerkiksi Nitrobacter-suvun bakteerit. Molemmissa tapahtumissa tarvitaan happea. Nitrifikaatioon osallistuvia bakteereja esiintyy laajalti maassa ja vesistöissä. Ne ovat hyvin aktiivisia, joten hapellisessa ympäristössä, kuten maaperän pintakerroksissa, ammoniakki ja nitriitti ovat lyhytikäisiä yhdisteitä. erota paljaalla silmällä. Bakteeri on yksisoluinen, sillä ei ole tumaa ja se lisääntyy jakautumalla. Bakteerilla on suuri ammoniumtypen tarve, ja sen jakautuminen voi kestää useita päiviä. Nitrosomonas europaea saa itselleen energiaa muuttaessaan ammoniumtypen nitriitiksi. Se viihtyy lähes neutraalissa pH:ssa, lämpötilaoptimi on 20­30 °C. Osa Nitrosomonas europaea -bakteereista voi liikkua flagellansa eli siimansa avulla, mutta osa on liikkumattomia. Energiaa jakautumiseen Sauvanmuotoinen Nitrosomonas europaea on noin yhden mikrometrin mittainen, joten sitä ei Osallinen typen kiertokulussa Luonnon typen kiertokulussa nitrifikaatiolla on keskeinen osa, ja se on välttämätön ravinnekiertojen ylläpitämisessä. Typpi muuttuu nopeasti nitraatiksi, joka liikkuu maassa ja on kasveille mieluisa typenlähde. Teksti: Anu Artjoki Piirros: Ossi Hiekkala Yara Suomi | Leipä leveämmäksi 3/2011 43 " Seleeni on tärkeä hiven- aine eläimen terveydelle. Seleenipitoinen lannoite varmistaa seleenin saannin luontevasti." Iris Kaimio, Emovet Oy Eläinlääkäri, Kuopio Ammattitaidolla maan parhaaksi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Tuotteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän sadon ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi.