K annattavia ratkaisuja raute 2014 Kannattavia RatKaiSuja KaiKKiin aSiaKaStaRpeiSiin Raute palvelee puutuotetoimialaa maailmanlaajuisesti ja on osa puunjalostuksen arvoketjua. Raute tuo lisäarvoa asiakkaidensa liiketoimintaan toimittamalla ratkaisuja kannattavaan ja ympäristön kannalta kestävään puutuotteiden tuotantoon. Rauten ratkaisut sopivat kaikille puulajeille. Raute on perhetaustainen, vakavarainen Small Cap -yhtiö, jonka a-sarjan osakkeet noteerataan naSDaQ OMX Helsinki Oy:ssä. Sisältö 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Rauten ratkaisut 8 Megatrendit, strategia ja arvoketju 9 Kannattavia ratkaisuja kaikkiin asiakastarpeisiin 10 Vanerintuotanto ja -kulutus 12 Painopiste kehittyvillä markkinoilla 16 LVL – vastuullista rakentamista 18 Teknologia ja tuotekehitys 20 Henkilöstö 23 Ympäristö 24 Liiketoimintakatsaus 26 Taloudellinen katsaus 30 Hallitus 32 Johtoryhmä 34 Tietoja osakkeenomistajille 37 Yhteystiedot ToimiTusjohTajan kaTsaus VahVoin taVoittein vuoTeen 2015 Liikevaihto 94,0 Me kasvoi 13 prosenttia vuodesta 2013. 4 r au t e 2 0 14 94,0 me Liiketulos 2,6 Me kasvoi 43 prosenttia vertailuvuodesta. Rauten vuoden 2015 liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja liiketuloksen paranevan vuodesta 2014. 2,6 me o dotuksista huolimatta maailman talous ja rahamarkkinat eivät vuonna 2014 tasapainottuneet. Päinvastoin, osaltaan poliittis­ ten kriisien takia, talouskehitys kääntyi vuoden aikana huonompaan suuntaan. Rakentamisen aktiviteetti oli edelleen alhaisella tasolla. Vaikka Pohjois­Amerikan talous kehittyi muuhun maailmaan verrattuna vahvasti, ei sielläkään rakentaminen kasvanut samassa suhteessa kuin talous. Venäjän markkinoiden osalta epävarmuus lisääntyi entisestään niin Ukrainan kriisin aiheuttamien pakotteiden takia kuin öljyn hin­ nan ja ruplan kurssin voimakkaan alenemisen johdosta. Myös Aasian talouden kasvu, Kiina mukaan lukien, hidastui loppuvuotta kohti, joten myöskään Aasian markkinoilta emme vetoapua saaneet. Odotetusti Etelä­Amerikassa asiak­ kaamme keskittyivät sulattelemaan muutaman vuoden takaisia suuria investointejaan. Eurooppa sen sijaan oli meille vahva markkina. Varaosien, pienehköjen parannushankkeiden sekä palvelui­ den vilkas kysyntä kuitenkin kertoo, että asiakas­ yrityksemme ovat menestyneet ja onnistuneet säilyttämään käyttöasteet korkeina. Jo vuoden 2013 lopulle ennakoimiemme hank­ keiden lykkääntymisen takia jouduimme aloitta­ maan vuoden 2014 ohuella tilauskannalla ja alkuvuoden liikevaihtomme jäi alhaiseksi. Saimme kuitenkin vuoden aikana hyvin tila­ uksia ja erityisesti toisen vuosineljänneksen tilausten määrä oli varsin korkea. Liikevaih­ tomme kasvoi 13 prosenttia, mihin voimme tässä markkinatilanteessa olla tyytyväisiä. Teknologiapalveluidemme vahva kehitys jatkui, vaikka tällä kertaa niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta ei kasvanutkaan johtuen projekti­ toimitusten vahvasta kasvusta. Pohjois­Amerikan yksikkömme paransi tulostaan voimakkaasti niin omien toimenpiteidemme kuin kysynnänkin para­ nemisen ansiosta. Kehittyville markkinoille ja erityisesti Kiinaan kehittämämme Dragon­sorvin markkinoille tuonti ja ensimmäiset toimitukset osoittautuivat menestyksellisiksi. Odotuksemme Dragon­tuotteiden osalta ovatkin vahvat. Voi­ makkaasti vaihdellut työkuorma vuoden aikana – vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto oli yli kaksinkertainen ensimmäiseen verrattuna – vaikeutti merkittävästi tehokasta resurssiemme käyttöä ja kustannusten hallintaa. Myös muutama yksittäinen hanke aiheutti meille ennakoimat­ tomia kustannuksia. Paransimme tulostamme edellisestä vuodesta ennakoimamme mukaisesti, mutta jäimme tavoitteestamme. Toimitustemme toteuttamisen joustavuuteen, tehokkuuteen ja kustannuksiin panostamme alkaneena vuonna erityisesti. Alkaneen vuoden aloitamme vahvoin odotuksin. Aloittava tilauskantamme on korkeampi kuin vuosi sitten. Epävarma talous­ ja markkinatilanne näyttää muodostuneen normaaliksi olotilaksi ja meidän on osattava toimia sellaisessa ympäris­ tössä. Tarjouskantamme on vahva ja neuvottelu­ vaiheessa on konkreettisia merkittävän kokoisia hankkeita. Uskon niistä yhden, tai jopa useam­ mankin käynnistyvän jo alkuvuoden aikana. Rauten kilpailuasema näissa hankkeissa on vahva. Teknologiapalveluiden kasvu tulee jatkumaan. Myös tuotekehityksestä saamme uusia aihioita kasvuamme tukemaan Dragon­tuoteperheen lisäksi. Näistä lähtökohdista olen luottavainen, että positiivinen kehityksemme niin liikevaihdon kuin tuloksenkin osalta jatkuu ja voimistuu alka­ neena vuonna. Parhaat kiitokseni asiakkaillemme hyvästä yhteistyöstä ja luottamuksesta, henkilöstöllemme erinomaisesta työstä ja venymisestä muuttuvien haasteiden keskellä, osakkeenomistajille osoitta­ mastanne luottamuksesta, sekä kaikille muille yhteistyökumppaneillemme panoksesta Rauten kehittämiseen ja menestymiseen. Tapani Kiiski r au t e 2 0 14 5 RauTen RatKaiSUt 6 r au t e 2 0 14 R aute on puutuotetoimialaa maailmalaajui­ sesti palveleva teknologia­ ja palveluyritys, jonka ydinosaamista ovat puutuotteiden val­ mistusprosessit. Asiakkaat valmistavat Rauten tuotantoteknologialla puusta viilua, vaneria ja viilupalkkia (LVL, Laminated Veneer Lumber), joita käytetään pääasiallisesti rakentamisessa ja huonekaluissa sekä kuljetusväline­ ja pakkaus­ teollisuudessa. Huipputeknologiaa ja monipuolisia palveluja A siakkaidensa liiketoiminnan ja prosessien tuntijana Raute on koko investoinnin elin kaaren ajan asiakkaan tukena. Rauten ratkaisut muodostuvat projektitoimituk­ sista ja teknologiapalveluista. Projektitoimituk­ siin kuuluvat kokonaiset tehtaat, tuotantolinjat ja yksittäiset koneet. Kokonaispalvelukonseptiin kuuluvat lisäksi kattavat teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossa­ pitoon ja konekannan modernisointeihin. Markkinajohtaja maailmanlaajuisesti Raute on maailmanlaajuisesti markkinajohtaja suurimmalla asiakasteollisuudenalallaan vaneri­ teollisuudessa ja läsnä kaikilla markkina­alueilla. Lähes 600 Rauten osaajaa palvelee asiakkaita yhdeksässä eri maassa. Tuotantolaitokset sijait­ sevat Suomessa, Kanadassa ja Kiinassa. Myynti­ verkosto on maailmanlaajuinen. Liikevaihto tuotealueittain miljoonaa euroa Tehdaslaajuisten kokonaisuuksien toimittajana Raute on markkinajohtaja maailmanlaajuisesti niin vaneri­ kuin LVL­teollisuudessa. Vaneriteol­ lisuudessa Raute on johtava toimija 15–20 pro­ sentin markkinaosuudella. Noin puolet maailman LVL:stä tuotetaan Rauten toimittamilla koneilla. Puun lisääntyvä käyttö raaka­aineena kasvattaa Rauten tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Ympä­ ristötietoisuuden lisääntyminen ja sen myötä puun käyttö uusiutuvana materiaalina sekä pyr­ kimys parempaan energiatehokkuuteen lisäävät Rauten ratkaisujen houkuttelevuutta ja kilpailu­ kykyä perinteisillä markkinoilla. Samaan aikaan kehittyvien markkinoiden kasvava merkitys ja tuotteiden laatuvaatimusten kiristyminen luovat uusia mahdollisuuksia Rauten vahvuuksien hyö­ dyntämiselle. Rauten tavoitteena on säilyttää maailmanlaajui­ nen markkinajohtajuus ja olla johtavien toimitta­ jien joukossa myös valituilla kehittyvillä markki­ noilla. aVainLUKUJa 2014 100 80 60 40 20 0 10 11 12 13 14 Projektitoimitukset Teknologiapalvelut Uusien tilausten määrä 112 me kasvoi 77 % 2013 Liikevaihto, me 94,0 83,3 muutos, % 12,9 -17,8 Tulos/osake, euroa 0,59 0,30 Taseen loppusumma, me 52,6 48,8 omavaraisuusaste, % 55,8 56,6 korollinen nettovelka, me -1,7 -6,7 henkilöstö keskimäärin 545 522 Tilauskanta vahvistui 44 me r au t e 2 0 14 7 iLmasTonmuuTos gLoBaaLi TaLouskehiTYs eneRgian saaTavuus Tekninen kehiTYs megaTRendiT Puun käyttö rakennusmateriaalina lisääntyy • uusiutuvien raaka-aineiden ja materiaalien suosio lisääntyy • Pitemmälle jalostettujen puutuotteiden käyttö kasvaa Kustannustehokkuuden jatkuva parantaminen Raaka-aineen käyttö tehostuu • halukkuus investoida tehokkaampiin tuotantoprosesseihin lisääntyy • Tuotantolaitosten koot kasvavat • RauTen sTRaTegia Raute tuo lisäarvoa asiakkaidensa liiketoimintaan toimittamalla ratkaisuja kannattavaa ja ympäristömyötäistä puutuotteiden tuotantoa varten. aRvokeTju Raaka-aineet metsä 8 r au t e 2 0 14 asiakastarpeet energian hinta nousee • energiatehokkaat ratkaisut yleistyvät • Prosessista syntyviä sivutuotteita hyödynnetään paremmin • Öljypohjaisten lisäaineiden, erityisesti liiman ja pinnoitteiden, käyttö tehostuu Ympäristötietoisuus tiukentaa ympäristönormeja • Raaka-aineen käyttö tehostuu • uusiutuvan istutuspuun käyttö raaka-aineena lisääntyy • Tuotteiden standardisointi ja laatuvaatimukset kasvavat • Ympäristöystävälliset prosessit yleistyvät • Päästöt pienenevät kustannustehokkuus kehittyvät markkinat Rauten ratkaisut Tukinkäsittely sorvaus kuivaus viilunkäsitely Ladonta Puristus Levyn-/palkinkäsittely Kehittyvien maiden merkitys kasvaa elintason noustessa panostukset rakentamiseen ja asumiseen kasvavat • automaatio lisääntyy myös kehittyvillä markkinoilla • Teknologiapalvelut asiakas viilu vaneri LvL menestyksen nälkä Loppukäyttökohteet Raute tarjoaa kannattavia ratkaisuja kaikkiin asiakastarpeisiin. Kierrätys K annattaVia RatKaiSUJa k aikkiin asiakasTaRPeisiin R auten strategia on kiteytetty visiossa: Raute tarjoaa kannattavia ratkaisuja kaik­ kiin asiakastarpeisiin. Kannattavuus on välttä­ mätöntä niin Rauten asiakkaiden kuin Rautenkin toiminnan jatkumiselle ja kehittymiselle. Ratkai­ suissa yhdistyvät sekä teknologia eli laitteet että niiden käyttämiseen ja koko prosessin kehittämi­ seen tarvittavat palvelut. Kannattavuus, sopeutuminen ja kasvu strategisina päätavoitteina Rauten strategiset päätavoitteet ovat kannattavuu­ den parantaminen, kyky sopeutua paremmin suh­ dannevaihteluihin ja hallittu kasvu. Taloudellisina tavoitteina on kasvaa markkinoita nopeammin, pysyä vakavaraisena ja tarjota sijoittajille kilpailu­ kykyinen tuotto. Koska kehityksen toteutuminen riippuu voimakkaasti maailmantalouden suhdan­ teiden kehityksestä sekä yksittäisten hankkeiden ajoittumisesta, Raute ei julkaise taloudellisille tavoitteille aikaan sidottuja tunnuslukuja. Strategiset valinnat nojaavat kahteen trendinomaiseen muutokseen Rauten markkinan painopiste on siirtymässä kehittyville markkinoille, jotka eivät ole yksi ja yhtenäinen kokonaisuus. Esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa valtaosa vanerintuotannosta on edelleen käsityövaltaista ja yksinkertaista. Venäjällä ja osassa Etelä­Amerikkaa ollaan sen sijaan lähellä kehittyneiden markkinoiden teknologian tasoa. Kaakkois­Aasia ja Brasilia sijoittuvat teknologial­ taan näiden välille. Yhteistä kehittyville markki­ noille on Rauten kannalta puutuotteiden ja niiden valmistamisessa käytettävien tuotantokoneiden kustannusrakenteen erilaisuus: työ on edullista, mutta raaka­aineet kalliita. Huipputekniikan lisäksi Raute tarjoaa ratkaisuja myös olosuhtei­ siin, joissa pitkälle viedyllä automaatiolla ei vielä saavuteta ratkaisevaa kilpailuetua. Läntisillä markkinoilla vaneri­ ja LVL­teolli­ suuden investoinnit painottuvat olemassa olevan tuotantokapasiteetin tehostamiseen ja kilpailu­ kyvyn parantamiseen. Strategiaa toteutetaan tekemällä Asiakkaiden yksilölliset tarpeet, toiminnan pullon kaulat ja investointien toteuttamisen kriteerit tulee ymmärtää entistäkin paremmin. Ymmärrys pitää osata muuttaa ratkaisuiksi, joiden avulla saavutetaan ensisijaisen toimittajan asema yhä useampien asiakkaiden mielessä ja eri markkina­alueilla. Tähän voidaan päästä vain, kun tuotetarjonta vastaa asiakkaiden tarpeita ja auttaa heitä kehittämään omaa toimintaansa. Teknologiapalveluiden osuus ja merkitys kasvavat markkinoiden muuttuessa ja teknologian kehitty­ essä. Teknologian kehittyminen mahdollistaa myös peruslaitteiden elinkaaren pidentämisen moderni­ soimalla. Raute haluaa olla asiakkaidensa luotettu kumppani koko investoinnin elinkaaren ajan. Raute panostaa myös kilpailijoiden toimittamien laitteiden modernisoimiseen Rauten teknologialla. Raute keskittyy omaan ydinosaamiseensa ja parantaa palvelukykyään rakentamalla tehokasta ja joustavaa yhteistyöverkostoa sekä sisäistä työn­ jakoaan eri yksiköiden välillä. Strategian toteuttaminen vuonna 2014 asiakastarpeet • Raute Dragon –viilusorviperheen ensimmäiset laitteet tuotantokäyttöön • Tuotekehitystä kohdennettu RautePro ja RauteSelect -tuoteperheisiin • Automaatioon ja valmistusprosessin laadunvalvontaan liittyviä tuoteuutuuksia esitelty teknologiapalvelut • Palveluliiketoiminnan organisaatiota vahvistettu edelleen • Ensimmäiset laajat kunnossapitosopimukset solmittu Venäjän markkinoilla Kehittyvät markkinat • Raute Dragon -viilusorviperhe markkinoille • Jatkettu panostuksia kehittyville markkinoille suunnattujen tuotteiden kehittämiseen • Kiinan uusien toimitilojen tuotannolliset investoinnit saatu onnistuneesti käyttöön Kustannustehokkuus ja laatu • L aatu- ja aikataulukontrollia parannettu kasvattamalla oman tuotantoyksikön tekemisen osuutta Kiinassa • Henkilöstön tekemillä kehitysaloitteilla parannettu työn sujuvuutta erityisesti Nastolan tehtaalla • Pohjois-Amerikan tehtaan työn sujuvuutta kehitetty Menestyksen nälkä ja henkilöstö • Henkilöstön osaamisen kehittämisessä panostettu tunnistettuihin erityiskohteisiin • "Hyvä työpaikka" -hankkeessa keskitytty johtamisen kehittämiseen • Sisäistä viestintää tehostettu koko organisaatiossa r au t e 2 0 14 9 VaneRintUotanto ja -kuLuTus Vanerintuotannon kehitys alueittain Vanerintuotanto markkina-alueittain 2013 (miljoonaa m3) Kokonaistuotanto 86,3 miljoonaa m3 50 40 30 20 53 % 18 % 13 % 5% CIS 4% 2010 2013 Kokonaiskulutus 85,1 miljoonaa m3 markkina-alueen osuus maailmanlaajuisesta vanerintuotannosta vuonna 2013 5% Lam 25 6 20 5 Rakentaminen, huonekalut ja lattiat Yhteensä 39 % 26 % 5% 70 % Pakkaukset ja kuljetusvälineet Yhteensä 9% 7% 16 % 10 Muut 14 % 0 4 15 3 2 5 1 0 2000 2005 2010 2013 NAM P OHJOIS-AMERIKKA 10 r au t e 2 0 14 APAC 2005 Vanerinkulutus loppukäyttökohteittain 2013 Markkinakatsauksen taulukoiden ja graafien lähde: Indufor Kiina 13% 6% LAM LAM EMEA 0 CIS NAM EMEA APAC 10 NAM Kiina nam Vanerintuotanto, milj. m3 Vanerinkulutus, milj. m3 2000 Markkina-alueen osuus Rauten uusista tilauksista 2012–2014 2005 2010 LAM E TELÄ-AMERIKKA Vanerintuotanto, milj. m3 Vanerinkulutus, milj. m3 2013 Markkina-alueen osuus Rauten uusista tilauksista 2012–2014 4% Cis 6% emea 53% 18 % aPaC 12 5 10 4 8 70 60 50 40 30 20 10 0 3 6 2 4 1 2 0 0 2000 2005 2010 EMEA E UROOPPA JA AFRIKKA Vanerintuotanto, milj. m3 Eurooppa Vanerinkulutus, milj. m3 2000 2013 Markkina-alueen osuus Rauten uusista tilauksista 2012–2014 2005 2010 CIS V ENÄJÄ Vanerintuotanto, milj. m3 Vanerinkulutus, milj. m3 2013 2000 Markkina-alueen osuus Rauten uusista tilauksista 2012–2014 2005 2010 2013 APAC M UU AASIAN JA TYYNENMEREN ALUE Vanerintuotanto, milj. m Kiina Vanerinkulutus, milj. m3 3 Markkina-alueen osuus Rauten uusista tilauksista 2012–2014 r au t e 2 0 14 11 PainoPisTe KehittYViLLä MaRKKinoiLLa R aute palvelee maailmanlaajuisesti viilu­, vaneri­ ja LVL­teollisuutta. Arvioimme näiden teollisuudenalojen investointien koko­ naisarvoksi 500–550 miljoonaa euroa vuodessa normaalin suhdannetilanteen aikana. Rauten markkinaosuudeksi arvioimme 15–20 prosenttia kaikista alan teollisuuden koneinvestoinneista. Arvioimme, että markkinan koko vuonna 2014 oli kokonaisuutena normaalia suhdannetilannetta vastaavalla tasolla. Pitkällä tähtäimellä puutuoteteollisuuden tuotan­ non kasvu on voimakkainta Venäjällä, Aasiassa ja Etelä­Amerikassa, joissa on runsaasti hyödyntä­ mättömiä puuvaroja sekä voimakkaasti kasvavaa puutuotteiden kysyntää. Perinteisillä markki­ noilla Pohjois­Amerikassa ja Euroopassa tuotan­ tokapasiteetin kasvu on vähäistä ja keskittynyt erikoistuotteisiin. Tässä suhteessa vuosi 2014 oli poikkeuksellinen, sillä tuotantokapasiteetin kasvattamiseen tehtiin merkittäviä investointi­ päätöksiä Euroopassa. Kehittyvillä markkinoilla tuotantoteknologi­ an investointikriteerit ovat usein erilaisia kuin perinteisillä markkinoilla, joilla painopiste on olemassa olevan tuotantokapasiteetin kehittämi­ sessä ja kilpailukyvyn parantamisessa. 12 r au t e 2 0 14 Eurooppa ja Afrikka Eurooppa ja Afrikka Eurooppa on kehittynyt markkina­ alue, jossa vanerintuottajat ovat keskittyneet valmistamaan pitkälle jalostettuja, laadukkaita lopputuotteita. Tuotetun vanerin markkinat ovat pääosin Euroopassa, mutta eri­ koistuotteita viedään myös muun muassa Yhdys­ valtoihin ja Aasiaan. Vanerintuotannon teknologiataso on korkea ja panostukset kohdistuvat tuotannon tehokkuuteen ja suunnitelmalliseen kunnossapitoon. Uuttakin tuotantokapasiteettia on kuitenkin rakennettu viime vuosina. Myös vuonna 2014 käynnistettiin kaksi merkittävää hanketta tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi. Afrikka on perinteisesti toiminut raakapuun toimittajana, ja vaneriteollisuuden kehittyminen on ollut hidasta. Puun viennin rajoitukset muu­ tamissa tärkeissä tuottajamaissa ovat kuitenkin lisänneet tarvetta jatkojalostaa puuta paikallisesti. Afrikan markkinoita ovat perinteisesti hallinneet eurooppalaiset konetoimittajat. Jatkossa asiak­ kaat ja investoijat siirtyvät käyttämään tehok­ kaampia prosessiteknologioita. Tämä kehitys ja ikääntyvät kumipuumetsät avaavat uusia mah­ dollisuuksia Rautelle. Lisäksi Raute on kehittänyt erityisiä teknologioita kehittyviä markkinoita varten. Ne tulevat ensimmäisessä vaiheessa käyt­ töön Kiinassa ja jatkossa palvelevat osaa mahdol­ lisesta asiakaskunnasta Afrikassa. VaneRintUotanto eURooPaSSa (1 000 m3) Ekologisuuden vaatimusten lisääntyminen kasvattaa puurakentamisen osuutta. Tämä lisää erityisesti LVL:n kysyntää. Myös mekaanisen metsäteollisuuden rakennemuutos luo uusia tilaisuuksia alan kehittämiselle. 2013 2010 2005 1 308 1 090 980 Baltia (viro, Latvia, Liettua) 336 266 298 espanja 284 248 360 suomi Raute on Euroopassa suurin teknologiatoimittaja asiakasteollisuuksilleen. Vahvuuksia ovat alueen olosuhteisiin sopivan tuotantoteknologian osaa­ minen sekä tunnettuus ja hyvä maine kotimark­ kinoilla. Raute tavoittelee kasvua syventämällä asiakassuhteita, lisäämällä teknologiapalveluiden kattavuutta sekä auttamalla asiakkaitaan hyöty­ mään puurakentamisen kasvusta. italia 225 310 214 222 389 Puola 210 145 144 Ruotsi 82 84 92 Romania 66 64 98 Bulgaria 35 31 36 Portugali 15 20 40 Venäjä Venäjä on vahva vaneriteollisuus­ alue, jolla on vanerinvalmistuksessa pitkät perinteet ja korkea osaamisen taso. Suuret metsävarat, kilpailukykyiset tuotantokustan­ nukset ja kehittyvä talous tarjoavat hyvät mah­ dollisuudet vanerintuotannon kasvulle ja uusille tehdasinvestoinneille. Lähimenneisyyden heikko yleinen talouskehitys Venäjällä on hidastanut myös vaneriteollisuuden kehitystä. Tämä kehitys voimistui edelleen vuoden 2014 aikana. Toisaalta ruplan voimakas heikkeneminen on vahvistanut venäläisten vanerintuottajien hintakilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Venäläiset vanerinvalmistajat kehittävät uusia, innovatiivisia tuotteita ja avaavat ennakkoluu­ lottomasti uusia markkinoita. Maan vanerintuo­ tanto on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Erityisesti vanerin viennin arvioidaan kasvavan lähivuosina. 390 Ranska Venäjä Tsekki 19 19 38 muut 47 108 138 2 623 2 496 3 331 Yhteensä Raute on Venäjällä markkinajohtaja vaneriteol­ lisuuden koneiden, laitteiden ja palveluiden toimittajana. Raute on ainoa toimija, joka pystyy yksin toimittamaan kokonaisia tuotantolaitoksia. Rauten teknologiapalvelut ovat jatkaneet kasvu­ aan Venäjällä huolimatta maan heikosta talous­ kehityksestä. Suuren asennetun laitekannan ansiosta Rauten teknologiapalveluilla on edelleen kasvupotentiaalia Venäjällä. r au t e 2 0 14 13 Aasian ja Tyynenmeren alue Aasia ja Tyynimeri Aasian ja Tyynenmeren alue on yksi voimakkaimmin kasvavista vanerin­ tuotannon alueista. Suuri osa alueella valmiste­ tusta vanerista käytetään paikallisesti. Lisäksi puulevyä viedään muun muassa Lähi­itään, Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Tuotannossa käytetään edelleen raaka­aineena merkittävältä osin trooppisia puulajeja, mutta pieniläpimittai­ sen istutuspuun käyttö yleistyy. K iina on maailman suurin vanerintuottajamaa. Vanerintuotanto on kasvanut lähes viisinkertai­ seksi viimeisen 10 vuoden aikana. Viimeaikainen tuotantomäärien tasaantuminen osoittaa kasvu­ vauhdin alenevan kestävämmälle tasolle, kuten Raute on ennakoinut. Vanerintuotanto perustuu Kiinassa perinteisesti hyvin käsityövaltaiseen ja yksinkertaiseen tekno­ logiaan. Teollisuuden alan uskotaan kehittyvän teknologisesti lähivuosina, sillä vientimarkkinoi­ den laatuvaatimukset edellyttävät modernimpia valmistusprosesseja. Laadukkaamman vanerin kysynnän uskotaan kasvavan myös Kiinan koti­ markkinoilla. Raaka­aineena käytetään edelleen merkittävästi tuontipuuta, mutta kotimaisten istutusmetsien merkitys kasvaa. Japanin markkinalle on tunnusomaista raaka­ aineen korkea hinta, tuotantoteknologian korkea taso ja paikallisten konetoimittajien vahva asema. Vaikka tuotantoteknologian taso on jo korkea, Raute näkee mahdollisuuksia toimittaa markki­ noille esimerkiksi konenäköteknologiaa. Malesiassa ja I ndonesiassa istutusmetsät mah­ dollistavat vanerintuotannon kasvun tulevina vuosina, ja alueen merkityksen vanerinvalmis­ tuksessa uskotaan kasvavan uudelleen nykyisestä, vaikka 1990­luvun tason saavuttamiseen on vielä matkaa. Raaka­ainepohjan muuttumisen takia Raute uskoo, että nykyistä konekantaa uusitaan ja modernisoidaan. I ntiassa valtaosa vanerintuotannosta on edelleen käsityövaltaista ja teknologisesti yksinkertaista. Intian suuret eukalyptus­ ja poppeli­istutukset eivät riitä vastaamaan kasvaneeseen teollisuuden raaka­ainetarpeeseen. Intiasta on tullut suurin VaneRintUotanto aaSian-tYYnenMeRen aLUeeLLa (1 000 m3) 2013 kiina 2010 2005 45 798 45 327 25 965 14 r au t e 2 0 14 5 268 2 996 4 534 3 322 3 901 5 006 japani 2 459 2 287 3 212 intia Raute on ensimmäisenä länsimaisena yhtiönä ollut kehittämässä modernia vanerinvalmistusta Kiinassa. Panostukset Kiinan markkinoille koh­ dennettuihin ratkaisuihin ja paikallinen läsnäolo tarjoavat Rautelle hyvän lähtökohdan. indonesia malesia 2 521 2 154 2 130 uusi-seelanti 360 366 405 korean tasavalta 434 494 680 Filippiinit muut Yhteensä 317 253 314 1 163 981 810 61 642 58 759 43 056 itämalesialaisen trooppisen puun tuoja. Raute näkee jatkossa mahdollisuuksia alueella, sillä Kiinan markkinoille kehitetyt tuotteet ja ratkai­ sut tulevat myöhemmin soveltumaan myös Intian vaneriteollisuudelle. EteläAmerikka Etelä-Amerikka Etelä­Amerikka on yksi suurimmista vanerintuotannon kasvualueista. Erityisesti Chilessä kasvu perustuu paikalli­ sen metsäteollisuuden rakenteeseen, runsaisiin istutuspuuvaroihin sekä panostuksiin korkean jalostusasteen tuotteisiin. Suurimmat vanerintuottajamaat ovat Chile ja Brasilia. Rautella on merkittävä asema tekno­ logiatoimittajana Chilessä. Brasiliassa nähdään potentiaalia tuotannon laatuvaatimusten kasvun ja teollisuuden kehittymisen seurauksena. Chilessä vanerintuotannon hyvä kannattavuus luo pohjan kasvulle seuraavan vuosikymmenen aikana. Vanerintuotantoon sopivien istutusmet­ sien varaan rakennetaan edelleen uutta tuotantoa. Isoille chileläisille metsäteollisuusyrityksille vanerinvalmistus on tärkeä osa metsävarojen optimaalisen käytön hallintaa. Chilessä myös vanerin kulutus on kasvussa. Valtaosa vanerista viedään edelleen Pohjois­Amerikkaan ja Euroop­ paan. Maan suurimmat vanerinvalmistajat – kuten Arauco ja CMPC – ovat Rauten asiak­ kaita. Vuosi 2014 oli edellisinä vuosina tehtyjen suurten tehdasinvestointien käyttöönoton vuosi. Seuraavien uusien tuotantokapasiteettia lisää­ v ien tehdasinvestointien arvioidaan käynnistyvän aikaisintaan vuoden 2016 aikana. Brasilia on Etelä­Amerikan suurin vanerinval­ mistaja, mutta käytetty teknologia on vanhentu­ nutta. Tuonnin esteet ja paikallisten konevalmis­ tajien rahoitustuet ovat rajoittaneet investointeja teknologian uudistamiseen. Raaka­ainevarat eivät ole yhtä korkealaatuisia kuin Chilessä. Brasilia­ laisen vanerin tärkein vientikohde on Eurooppa, mutta kotimainen kysyntä on lisääntynyt talous­ kasvun myötä. Vanerinvalmistuksen uskotaan jatkossa keskittyvän, mutta kokonaistuotannon säilyvän nykytasolla. Rauten merkittävimmät kilpailijat Etelä­Ameri­ kassa ovat paikallisia laitevalmistajia. Myös eurooppalaiset ja amerikkalaiset kilpailijat toimivat alueella. Rauten tavoitteena on säilyttää johtava asemansa uuden kapasiteetin rakenta­ misessa ja saada uusia asiakkuuksia pienten ja keskisuurten vanerinvalmistajien modernisointi­ ja kehityshankkeissa. PohjoisAmerikka Pohjois-Amerikka Pohjois­Amerikka on maailman toiseksi suurin vanerinvalmistusalue ja maailman suurin LVL:n osalta. Puutuoteteol­ lisuus on alueella keskittynyttä. Kysyntää ohjaa pääasiassa Yhdysvaltojen talous, erityisesti asuntorakentaminen. Vuosikymmenessä vanerintuotannon määrä on puolittunut noin 11 miljoonaan kuutiometriin. Kehitys on johtunut toisaalta vanerin korvaami­ sesta halvemmilla tuotteilla muutamissa tärkeis­ sä asuntorakentamisen kohteissa sekä toisaalta asuntorakentamisen yleisestä taantumisesta. Vanerintuotantoon on viime vuosina investoitu vähän, ja investoinnit ovat kohdistuneet lähinnä modernisointihankkeisiin. Vuonna 2014 talous­ kasvu käynnistyi vuonna 2008 alkaneen taan­ tuman jälkeen, mutta talouden piristymisellä ei vielä ole ollut vaikutusta asuntorakentamiseen. Luottamus talouden positiivisen kehityksen jatkumiseen ja taantumaa edeltänyt asuntokysyn­ nän rakenteellinen epätasapaino ovat hidastaneet kehitystä. Paikallisilla laitevalmistajilla on vankka asema kotimarkkinoillaan. Kilpailu vähistä investoin­ neista on kovaa myös pienten ja erikoistuneiden paikallisten toimijoiden kanssa. Rautelle kasvumahdollisuuksia tarjoavat nykyi­ sen konekannan modernisointi ja automaatio­ osaaminen. Lue lisää markkinoista Rauten kotisivulta: www.raute.com. Taulukoiden lähde: Indufor r au t e 2 0 14 15 ” LVL – vasTaus vasTuuLLiseen RakenTamiseen” RoUMiana VaSSiLeVa Business development director – eWP Raute oyj LvL :llä (Laminated Veneer Lumber, viilupalkki) on ylivoimaisia etuja perinteisiin rakennusmateriaaleihin verrattuna, mistä syystä LVL­tuotteiden käyttö loppukäyt­ tökohteissa lisääntyy vastuullisen rakentamisen myötä. LVL:n valmistajat puolestaan hakevat parasta mahdollista saantoa ja tuottoa puuraaka­ aineelle. LVL:n maailmanmarkkinat ovat vireät ja hiljalleen kasvussa huolimatta vaikeasta talous­ tilanteesta ja rakennusmarkkinoiden yleismaail­ mallisesta heikkoudesta. LVL­tuotteiden käyttö kasvoi edellisvuodesta 6 prosenttia: niitä käytettiin vuonna 2014 maail­ manlaajuisesti yhteensä 3,4 miljoonaa kuutiomet­ riä. Vuoteen 2020 mennessä LVL­markkinoiden volyymin ennakoidaan kasvavan 5,2 miljoonaan kuutioon eli vuosittain keskimäärin 13 prosenttia. LVL:llä on monia etuja verrattuna perinteisiin rakennusmateriaaleihin (sahatavara, tiili, betoni, teräs tai liimapuu). Viiluista on poistettu lujuutta heikentävät oksat, ja viiluista koostuva rakenne tasoittaa puun laatuvaihtelut, mistä johtuen LVL on perinteistä sahatavaraa lujempaa, suorempaa ja tasalaatuisempaa. 16 r au t e 2 0 14 LVL:n raaka­aineena voidaan käyttää useita puulajeja ja myös LVL:n valmistus on kustannus­ tehokkaampaa kuin muiden niin sanottujen insi­ nööripuutuotteiden (Engineered Wood Products, EWP). LVL­teknologialla puutukin kuorettomasta kiintokuutiometristä saadaan hyödynnettyä noin 48 prosenttia, kun esimerkiksi liimapuulla saanto jää noin 31 prosenttiin. LVL­tuotannossa saantoa pystytään edelleen parantamaan lajit­ telemalla viilut kosteuden, visuaalisen laadun ja lujuuden mukaan. Heikompilaatuisia viiluja voidaan käyttää LVL­levyn sisäkerroksissa tai ne voidaan käyttää ei­kantaviin rakenteisiin. Eri puolilla maailmaa tehdyt laajat tutkimukset osoittavat, että uusilla, liimattuun massiivipuu­ hun perustuvilla puurakentamisen tekniikoilla voidaan tehdä turvallisesti, tehokkaasti ja talou­ dellisesti keskikokoisia (6–12 kerrosta) ja korkeita rakennuksia jopa 30 kerrokseen asti. Liimattuun massiivipuuhun perustuva pilvenpiirtäjärakenne nostaa insinööripuutuotteet uudelle tasolle: se tarjoaa keinon rakentaa asunnot maapallon kas­ vavien kaupunkien arviolta lähes kahdelle mil­ jardille uudelle asukkaalle seuraavien 20 vuoden aikana – ympäristöystävällisesti, mahdollisim­ man pieneen hiilijalanjälkeen tähdäten. Tehdasolosuhteissa tarkkojen mittojen mukaan valmistettu, teräs­ tai betonipalkkia kevyempi LVL­palkki säästää asennustyötä rakennustyö­ Kasvavat metsät ovat hiilinieluja, ja puutaloihin sitoutuu suuria määriä hiiltä: 30­kerroksinen talo sitoo 600 tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa Raute – kaikki tarvittava LVL-tuotantoon LvL:n markkinat ovat vireät ja kasvussa maalla, lyhentää rakennusaikoja ja antaa mah­ dollisuuden käyttää kevyempää asennuskalustoa, mikä puolestaan säästää työmaakustannuksia. LVL on sahattua puuta suositumpi materiaali yleistyvissä elementtirakentamisen menetelmissä, sillä se käyttäytyy ennakoitavammin ja vakaam­ min, puurakenteen painuma on tavanomaista puutavaraa pienempi ja sen valmistuksessa synty­ vän jätteen määrä on pienempi. Pilvenpiirtäjistä innovatiivisiin seismisiin ratkaisuihin Lisääntyvä tietoisuus puun ympäristöeduista sekä puuteknologian ja insinööripuutuotteiden kehitys ovat yhdessä tehneet puurunkoisista kerrostaloista ei ainoastaan mahdollisia vaan myös turvallisia ja kustannustehokkaita. 118 tavallisen henkilöauton vuosipäästöjä. Hiilen sitominen ei ole LVL:n ainoa etu – se on erittäin näyttävä insinööripuutuote, josta voidaan tehdä turvallisesti vaativia ja kauniita rakenteita. Tutkijoiden, arkkitehtien, rakennusammatti­ laisten ja tutkimuslaitosten kasvava kiinnostus osoittaa, että LVL ja muut insinööripuutuotteet täyttävät nykypäivän rakennusmääräysten palo­ turvallisuutta ja maanjäristyskuormia koskevat vaatimukset. Palotilanteessa viilupuun pinnalle muodostuu ohut hiiltymiskerros, joka suojaa kerroksen alla olevaa puuta palolta. Yli 10­ker­ roksisissa rakennuksissa insinööripuupalkkeihin ja ­levyihin yhdistetään teräksisiä jäykistyspalk­ keja, jotta rakenne kestää riittävän suuria maan­ järistys­ ja tuulikuormia. Rautella on yli 30 vuoden kokemus LVL­tekno­ logiasta. Rauten teknologian menestys LVL­ tuotannossa perustuu koko valmistusprosessin hallintaan: laaja­alaisesta LVL­markkinoiden tuntemuksesta ja raaka­aineiden dynaamisten ominaisuuksien perusteellisesta ymmärryksestä aina LVL­viilujen valmistustekniikkaan, ladon­ taan, kuumapuristukseen sekä aihioiden käsitte­ lyyn asti. Raute on maailmanlaajuisesti ainoa yritys, joka pystyy toimittamaan koko LVL­teh­ taan tuotantoteknologian. Kokonaistoimittajana Raute ymmärtää, miten viilujen sorvaus, kuivaus ja lajittelu vaikuttavat valmiin LVL­tuotteen ominaisuuksiin. Jatkuva­ toiminen ladonta ja esipuristus sekä Rauten oma askelpuristusteknologia takaavat tehokkaan LVL­tuotannon minimaalisilla tuotantokustan­ nuksilla. Joustavasti eri kapasiteettitasoille ja asiakkaan investointimahdollisuuksiin sopeutuva konsepti tähtää aina nopeaan tuotannon käynnis­ tykseen ja pitkäjänteiseen luotettavuuteen. r au t e 2 0 14 17 tUotteita KehittYViLLe MaRKKinoiLLe ja eTumaTkaa huiPPuTeknoLogiassa R aute kehittää tuotteita erilaisiin asiakas­ tarpeisiin. Maailmanlaajuisesti tarjottavi­ en Pro­, Select­ ja Smart­tuotelinjojen lisäksi olemme panostaneet Kiinan markkinoihin, mihin kohdennettuja tuotteita on kehitetty Shanghain yksikössämme. Ensimmäiset Dragon-tuotteet toimitettu ja tuotannossa Dragon­tuoteperheestä on tuotu markkinoille sorvauslinjan koneet 4 jalkaa leveälle viilulle. Ne on kehitetty ensi­ sijaisesti Kiinan ja sen lähialueen kehittyville ja kasvaville markkinoille hyödyntämään siellä käytettävää erittäin pieniläpimittaista puuraaka­ ainetta tehokkaasti ja automaattisemmin kuin perinteiset Kiinan markkinoilla myytävät paikal­ liset koneet. 18 r au t e 2 0 14 Kiinassa valmistetaan noin puolet koko maa­ ilman vanerista pääosin erittäin pienissä tuo­ tantoyksiköissä. Yksittäisen viilunsorvauslinjan kapasiteetti jää tyypillisesti noin 5 prosenttiin huipputeknologialla toteutetun Raute SmartPeel ­sorvauslinjan kapasiteetista. Rauten Dragon­ sorvauslinja tarjoaa kiinalaisille tuotantolaitok­ sille kilpailukykyisen mahdollisuuden siirtyä muutamilla askeleilla kohti suurempia ja auto­ maattisempia tuotantolaitoksia. toleranssista, jonka avulla on mahdollista saada viiluntuotannosta parempi hinta samalla raaka­ ainetta säästäen. Dragon­tuoteperheen tavoite on ensimmäisessä vaiheessa kaksin­ tai kolminkertaistaa pienten tuotantolaitosten kapasiteetti samalla puolit­ taen työvoiman tarve. Ensimmäiset tuotteet on suunniteltu 4 jalan viilutuotantoon ja niitä ovat tukinkatkaisulinja, pyöristyssorvi ja viilunsor­ vauslinja. Dragon­tuotteisiin investoivat saavat kilpailuetua erityisesti hyvästä viilunpaksuus­ Ensimmäiset Dragon­sorvauslinjat otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2014 aikana. Dragon­tuoteperhe on suunniteltu modulaarisesti laajennettavaksi siten, että sen laitteista voidaan muodostaa kapasiteetiltaan tasapainoinen koko­ naisuus, missä yksi tukinkatkaisulinja syöttää kahta pyöristyssorvia, joista kumpikin puoles­ taan palvee kahta viilunsorvauslinjaa. Automaattinen levynkorjauslinja edustaa uusinta Smart-teknologiaa Raaka­aineen käytön optimoimiseksi vanerilevy­ aihion pintaan jätetään vielä puristusvaiheen Huipputekniikkaa teknologiapalveluna Pro taRJoaa aSiaKKaaLLe teoLLiSeen tUotantoKäYttöön SoVeLtUVaa LUotettaVaa teKnoLogiaa. Smart taRJoaa aSiaKKaaLLe aLan UUSiMMan Ja tehoKKaiMMan hUiPPUteKnoLogian. Select MahdoLLiStaa aSiaKKaaLLe eRiLaiSia VaLintoJa Ja tUotannon JoUStaVUUtta. jälkeen tyypillisesti joitakin vikoja. Puuraaka­ aineen luontaisista ominaisuuksista johtuen parhaimpia ja virheettömiä viiluarkkeja ei riitä kaikkien levyjen pintoihin eikä kaikkia vikoja kannata korjata aikaisemmissa prosessin vaiheissa. Parhaimman A­laatuluokan levyn pinnassa sallitaan esimerkiksi nuppineulan pään kokoinen reikä, kun se on kitillä korjattu. Pinnoitettuna valumuoteissa käytettävissä levyissä voi olla korjattuna enemmän ja suurempia vikoja, mutta pintojen täytyy kuitenkin olla täysin ehjiä ja tasaisia, jotta pinnoitus onnistuu ja pinnoite kestää valun aiheuttaman paineen. Levyjen korjaus on edelleen yksi vaneritehtaiden eniten käsityötä vaativa prosessi. Tarvetta auto­ maattisille linjoille on erityisesti suurehkoilla havuvanerin valmistajilla, jotka kehittävät tuo­ tantoa ja lopputuotteen laatua. Levyjen korjaa­ misen automatisointi on ollut erittäin haastavaa, mutta jatkuvasti kehittynyt kamerateknologia, tietokoneiden prosessointikyky sekä uudet robo­ tiikka­ ja liikkeenohjauslaitteistot ovat mahdol­ listaneet prosessin automatisoinnin. Useat Rauten kehittämät uudet teknologiaratkai­ sut on suunniteltu toteutettaviksi myös moderni­ sointeina. Esimerkki lisäarvoa tuottavasta modernisoinnista on viilun saumaajan konenäkö­ modernisointi. Raute on toimittanut asiakkailleen viilun saumaa­ jia yli 20 vuoden ajan ja lähes kaikki niistä ovat edelleen tuotannollisessa käytössä. Viilun sau­ maajalla tehdään alimittaisista tai vikoja sisäl­ tävistä viiluarkeista lopputuotteeseen soveltuvia täysikokoisia viiluarkkeja. Pois leikattavien viko­ jen tunnistus on tehty aikanaan edistyksellisellä konenäköteknologialla, joka havaitsee valtaosan poistettavista vioista. Vikojen tunnistusta voidaan kuitenkin parantaa huomattavasti viimeisintä konenäköteknologiaa soveltaen. Rauten Mecano Lite VCO­F on erityisesti saumaa­ jan modernisointisovellutuksia varten kehitetty konenäköjärjestelmä, jota on vuoden 2014 aikana asennettu useisiin viilun saumaajiin. Läpivalaise­ valla värikamerateknologialla pystytään nyt tun­ nistamaan ja poistamaan esimerkiksi koivun nila, joka on ihmissilmälläkin vaikea havaita. Viilussa oleva nila aiheuttaa lopputuotteeseen päästessään liimautumisongelmia ja laadun alenemaa, minkä johdosta nilan poisto on aiemmin varmistettu ylimääräisellä materiaalin poistolla avovikojen ympäriltä ja operaattorin valvonnalla. Nilan auto­ maattisen tunnistamisen ansiosta saumaaja ei enää tarvitse operaattorin valvontaa ja sen toimintavarmuus ja tuottavuus paranevat. Lisäksi saumatuista arkeista tulee parempilaatuisia, jolloin myös seuraavien osaprosessien tuottavuus ja lopputuotteen laatu paranevat. Konenäköteknologia modernisointina parantaa Rauten asiakkaiden kannattavuutta ja myös Rauten teknologiapalveluiden kilpailukykyä. Raute on kehittänyt täysautomaattisen levynkorjauslinjan, missä avainteknologiana on Rauten VDA-konenäköjärjestelmä. Järjestelmä ottaa levyn pinnasta värikuvan lisäksi 3D-profiilikuvan, jonka avulla visuaalisten vikojen lisäksi tunnistetaan myös ohuet halkeamat sekä painaumat, joita syntyy, kun viilun reunat menevät limittäin tai levyn pinnalla on ollut roskia puristuksen aikana. Pintaviilussa olevat halkeamat mitataan parhaimmillaan 0,3 millimetrin tarkkuudella. Robottivarsissa olevat jyrsimet ja kitin annostelulaitteet korjaavat levyissä olevat viat levyjen edetessä linjalla. Automaattinen levyjen korjauslinja hyödyttää asiakkaita tuottamalla jatkuvasti tasalaatuista levyä riippumatta viikonpäivästä ja kellonajasta sekä eri operaattoreiden henkilökohtaisesta havainto- tai arviointikyvystä. Tämä kaikki tapahtuu yhden operaattorin valvonnassa, kun vastaavat manuaaliset linjat tarvitsevat yli kymmenen raskasta käsityötä tekevää työntekijää. Automaattisia levyjen korjauslinjoja on otettu tuotannolliseen käyttöön Chilessä. Linjoilla on saavutettu suunnitellut laatuja kapasiteettiarvot. r au t e 2 0 14 19 henKiLöStö Luo onnisTumisen edeLLYTYkseT Henkilöstö vuonna 2014 Konsernin palveluksessa työskenteli keskimäärin 545 henkilöä Henkilöstöstä 66 % työskenteli projektitoimituksiin liittyvissä tehtävissä 18 % teknologiapalveluissa 7% myynnin ja markkinoinnin tehtävissä 9% johdon ja hallinnon tehtävissä Henkilöstöjohtamista ohjaavat neljä periaatetta: • • • • 20 yhteistyö ja osallistuminen avoimuus ja keskustelu hyvä esimies-alaistoiminta jatkuva kehittyminen r au t e 2 0 14 m enestyksennälkäinen, tavoitteisiin sitou­ tunut ja osaava henkilöstö mahdollistaa Rauten strategioiden toteuttamisen. Henkilöstöjoh­ taminen perustuu yhtiön arvoihin ja vastuullisiin toimintatapoihin sekä särmään toimintakulttuu­ riin. Päätavoite on tukea strategian toteutumista ja kilpailukykyä varmistamalla riittävä osaaminen ja henkilöiden sijoittuminen osaamisen, henkilöstön motivaation sekä strategian toteutumisen kannalta sopiviin tehtäviin. Raute arvioi henkilöstöstrategian toteutumista säännöllisesti tulos­ ja kehityskeskustelujen sekä henkilöstökyselyjen avulla. Henkilöstökyselyis­ tä saadun palautteen perusteella on panostettu erityisesti vuoropuhelun ja kommunikaation parantamiseen koko organisaatiossa. Tällä osa­ alueella on nähtävissä selkeä parannus vuonna 2014. Saadun palautteen mukaan henkilöstö ymmärtää nyt aikaisempaa paremmin oman tehtävänsä merkityksen suhteessa Rauten strate­ giaan ja tavoitteisiin. Mielenkiintoisia ja haastavia työtehtäviä Suomessa sekä ulkomailla Rauten tuote­ ja palveluratkaisut sekä maailman­ laajuinen projektitoiminta tarjoavat monipuo­ lisia tehtäviä osaajille Suomessa ja maailmalla. Henkilöstöön kuuluu useiden eri ammattiryhmien edustajia. Merkittävä ryhmä ovat mekaniikka­ ja automaatiosuunnittelijat, jotka työskentelevät toi­ mitusten tai tuotekehityksen parissa sekä linjojen käyttöönottotehtävissä eri puolilla maailmaa. Tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi Rautessa tarvitaan uusia osaajia ja kokeneita puutuotetoimialan ja ­teknologian ammattilaisia, jotka ymmärtävät asiakkaiden liiketoimintaa ja tarpeita. Työssä menestyminen vaatii teknologista osaamista, mutta myös hyviä vuorovaikutustaitoja ja kielitaitoa. Raute panostaa edelleen työnantajamielikuvansa ja avoimen, nykyaikaisen työskentelykulttuurin kehittämiseen ollakseen yhä kiinnostavampi työnantaja nykyisille työntekijöilleen ja tulevai­ suuden rautelaisille. Henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen Henkilöstön ja johtamisen systemaattinen ja liiketoimintalähtöinen kehittäminen on kriitti­ nen tekijä tulevaisuuden menestyksen kannalta. Asiakkaiden tarpeet määrittelevät henkilöstön kehittämisen suunnan koko kansainvälisessä organisaatiossa. Osaamisen kehittämisen paino­ pistealueet määritellään strategian pohjalta tunnistettujen osaamistarpeiden mukaisiksi. Rauten sosiaalinen vastuu henkilöstönsä osalta kattaa osaamisen kehittämisen, hyvinvoinnin, työturvallisuuden, oikeudenmukaisen palkkauk­ sen ja avoimen vuorovaikutuksen eri sidosryh­ mien kanssa. Rauten onnistumisen edellytykset luo menestyksennälkäinen ja tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö. Vaikeinakin vuosina Raute on panostanut henkilöstön työhyvinvointiin ja sitouttamiseen. Osaamisen kehit tämisen painopistealue on asiakaspalvelukyvyssä, ratkaisuissa, kehittyvissä markkinoissa ja kustannustehokkuudessa. Henkilöstön kehittäminen vuonna 2014 Henkilöstön kehittämisen painopiste oli esimiestaitojen kehittämisessä sekä laatuun panostavan, vastuuta ottavan toimintakulttuurin kehittämisessä. Koulutuksia toteutettiin tunnistettujen tarpeiden mukaisesti monilla eri osa-alueilla, painopisteenä esimiestyön, projektityön ja asiakastyön kehittäminen. Paikallisia palveluresursseja vahvistettiin Suomessa, Venäjällä ja Kiinassa. Henkilöstö maantieteellisesti Henkilöstön koulutus Henkilöstön ikärakenne Suurimpien ulkomaanyksiköiden osalta aloitettiin siirtyminen konsernin yhtenäisiin henkilöstöjohtamisen periaatteisiin ja painopistealueisiin. Samalla selkeytettiin työnjakoa paikallisten ja konsernin toimintojen välillä. Suomi 65,8 % Peruskoulu < 30 vuotta 22,8 % Kiina 18,8 % Ammattikoulu 32,3 % 31–40 vuotta 25,3 % Pohjois-Amerikka 12,0 % Opisto 20,6 % 41–50 vuotta 22,0 % Ammattikorkeakoulu 29,9 % 51–60 vuotta 23,5 % Korkeakoulu > 60 vuotta Muut 3,4 % 8,6 % 8,6 % 6,5 % Vuoden lopulla toteutettu esimiesten 360-arviointi antaa suuntaa esimiestyön kehitystoimenpiteille vuodelle 2015. r au t e 2 0 14 21 SäRMää ToiminTakuLTTuuRia v uosina 2012−2014 toteutettu Särmä­muutos­ hanke vietiin loppuun vuoden 2014 aikana ja opitut toimintatavat siirrettiiin osaksi raute­ laista toimintakulttuuria. Hankkeeseen osallistui koko Rauten henkilöstö. asiakastyö Särmän tavoitteena oli tukea Rauten strategiaa ja varmistaa, että asiakkaille annettujen lupausten toteuttamiseksi tehty työ on laadukasta. Särmän myötä Rautelle luotiin työhyvinvoinnin toimin­ tamalli ja varmistettiin yhtenäiset toimintatavat ja laadukas esimiestyö läpi organisaation. Lisäksi tavoitteena oli sitouttaa henkilöstö entistä vah­ vemmin Rauten asiakaslupaukseen ja tuotteiden, palveluiden ja toiminnan laatuun. esimiestyö Särmä­projektissa toimintaa kehitettiin viidellä tunnistetulla painopistealueella, ja kehitystä seurattiin henkilöstökyselyillä. 22 r au t e 2 0 14 Asiakastyytyväisuusmittausten rakentaminen kaikille markkina­alueille ja arvokkaat palautteet asiakkailta, asiakastyön teesit ja niiden koulutta­ minen henkilöstölle. Esimiesvalmennusten avulla esimieskäytäntöjen vahvistaminen, johtamisarvioinnit tukemaan esi­ miesten kehittymistä sekä esimiehen oppaan käyt­ töön ottaminen tukemaan esimiestyötä jatkossa. tehostaminen sekä kehityskeskustelukäytännön vahvistaminen. Viestintä Oman työn merkityksen tiedostaminen osana kokonaisuutta sekä viestinnän kaksisuuntaisuu­ den tehostaminen ­> avoimempi ilmapiiri, vaiku­ tus palautekulttuuriin (esim. tuotepalautejärjes­ telmä), uusien viestintäkanavien käyttäminen ja käytön tehostaminen (infonäytöt ja intranet). Projektityö Projektipäälliköiden roolin vahvistaminen sekä haasteellisten projektien onnistuneet toimitukset. työyhteisötaidot Tehtaan ergonomiakartoitukset, henkilöstöpulssit, yhteisöllisyyden lisääminen, palaverikäytäntöjen Rautelaisille särmä tarkoittaa jatkossakin, että tiimityömme on sujuvaa, pidämme lupauksemme, suhtaudumme vakavasti laatuun ja kunnioitamme toisiamme, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme. Nostamme myös asiakastyytyväisyyden kaikessa tekemisessämme etusijalle. VaStUULLiSta PuuTuoTeTeknoLogiaa R auten tavoitteena on jatkuvasti parantuva ja tuottava työympäristö. Toimimme maailman­ laajuisesti hyvä yrityskansalainen ­periaatteella ja otamme toimintamaissamme huomioon paikallisen kulttuurin ja yhteiskunnan asettamat vaatimukset toiminnallemme. Kehitämme tuotteiden ja palvelu­ jen ympäristömyötäisyyttä asiakkaamme lähtö­ kohdista. Raute kiinnittää huomiota keskeisiin puutuote­ teollisuuden ympäristövaikutuksiin ja auttaa asiakkaitaan toimimaan ympäristömyötäisemmin tehostamalla raaka­aineen käyttöä, pienentämällä energiankulutusta ja vähentämällä lisäaineiden, erityisesti liiman, kulutusta. Raute kehittää aktiivisesti ratkaisuja, joilla voidaan parantaa asiakkaan tuotantoprosessin energiatehokkuutta ja tehostaa sivutuotteiden hyödyntämistä. Auto­ maatiolla parannetaan myös työturvallisuutta ja ergonomiaa. Rauten oman toiminnan keskeiset ympäristövai­ kutukset liittyvät tehdasalueiden jätehuoltoon, energiankäyttöön, kemikaalien hallintaan ja turvallisuuteen. Rauten tavoitteena on vähentää oman toiminnan epäsuotuisia ympäristövaiku­ tuksia, luoda jatkuvasti parantuva työympäristö sekä löytää tehokkaimmat ja laadukkaimmat tavat valmistaa tuotteita ja tuottaa palveluja. Raute on sitoutunut Teknologiateollisuus ry:n energia­ tehokkuussopimuksen tavoitteeseen yhdeksän prosentin energiansäästöstä vuoteen 2016 men­ nessä. Raute hallinnoi toimintansa ympäristö­ riskejä ympäristö­ ja toimintajärjestelmien avulla. Rauten Nastolan päätuotantoyksikön laatu­ ja ympäristöjärjestelmät ovat ISO­ serti fioituja. Laajan yhteistyökumppani­ ja alihankkijaverkoston toimintaa ja eettisiä peri­ aatteita arvioidaan maailmanlaajuisesti yhte­ näisten kriteerien mukaan, jotka on määritelty Rauten Code of conduct ­toimintaohjeessa. Ympäristövaikutukset vuonna 2014 Raute on jatkanut energiansäästötoimenpiteiden toteuttamista vuonna 2013 tehdyn energiakatsel­ muksen pohjalta. Tehtaan ilmanvaihtoa paran­ nettiin energiatehokkaammalla ratkaisulla ja tehdashalleihin ja toimistorakennukseen lisättiin LED­valaistusta. Kemikaalien hallintaa ryhdyt­ tiin tehostamaan 2014 loppuvuodesta. Tehdyn kemikaalikartoituksen perusteella kemikaalien määrää tullaan vähentämään ja samalla uusitaan käytössä oleva kemikaalirekisteri. Ympäristön kannalta kestävän puutuotteiden tuotannon mahdollistaminen on Rauten tärkein ympäristöteko. YMPäRiStöVaiKUtUKSet naStoLaSSa voC-päästöt sähkönkulutus Lämmönkulutus 2013 < 5 000 kg 3,1 gWh 3,2 gWh 3,00 gWh 4,00 gWh 3 100 m3 3 000 m3 kokonaisjätemäärä (sis. kierrätysmetallin) 680 t 750 t kierrätysaste 88 % 87 % vedenkulutus Ympäristönäkökohtien tärkeys korostuu eri osaalueilla entisestään. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä suositaan tulevaisuudessa enenevässä määrin erityisesti rakentamisessa, mutta myös teollisissa kohteissa, kuten kuljetusvälineissä. 2014 < 5 000 kg Ympäristövaikutuksissa näkyy tuotannon ja tehtaalla suoritettujen koekäyttöjen määrä. r au t e 2 0 14 23 LiiKetoiMintaKatSaUS 2014 v uoden 2014 aikana maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanne ei merkittä­ västi muuttunut Rauten tai Rauten asiakaskun­ nan kannalta. Osaltaan poliittisten kriisien takia talouskehitys kääntyi vuoden aikana osittain jopa huonompaan suuntaan Venäjällä ja Euroopassa. Myös Aasiassa, Kiina mukaan lukien, talouden kasvu hidastui loppuvuotta kohti. Rakentamisen aktiiviteetti jäi edelleen alhaiselle tasolle kaikilla markkina­alueilla mukaan lukien myös Pohjois­ Amerikka, jossa talous muutoin jo kääntyi lupaa­ vaan kasvuun. Epävarmuudesta johtuen Rauten asiakkaiden tilauskannat olivat kuitenkin usein lyhyitä, eikä tilanne siten mahdollistanut heidän isojen inves­ tointiensa toteuttamista. Tästä merkkinä oli neu­ vottelujen kohteena olevien merkittävien isojen hankkeiden hidas eteneminen. Varaosien, pienehköjen parannushankkeiden sekä palveluiden vilkas kysyntä kuitenkin kertoo, että vaneriteollisuuden tuotantokapasiteetin käyttö­ asteet säilyivät pääosin hyvällä tasolla. Eurooppa suurin markkina Vuonna 2014 Puolassa käynnistyi kaksi suurta, uutta tuotantokapasiteettia luovaa hanketta; havuvaneri­ ja LVL­tehtaiden rakentaminen. Näiden uusien tilausten myötä Euroopan osuus Rauten uusista tilauksista nousi 63 prosenttiin (35 %), ja Eurooppa säilytti heikosta talouskehi­ tyksestään huolimatta asemansa Rautelle suurim­ pana markkina­alueena. 24 r au t e 2 0 14 Venäjän markkinoiden osalta Ukrainan kriisin synnyttämä epävarmuus mitä ilmeisimmin aiheutti investointipäätösten lykkääntymistä, vaikka monien investointien valmistelu jatkuikin aktiivisena. Lukuisista neuvottelujen alla olevis­ ta, suuristakin hankkeista huolimatta uudet tilaukset Venäjältä jäivät edellisen vuoden tasolle ja Venäjän osuus laski 15 prosenttiin (23 %). Markkinatilanteen palautumista normaaliksi Venäjällä on vaikea arvioida, mutta sen ei uskota tapahtuvan nopeasti. Pohjois­Amerikan talous kehittyi muuhun maail­ maan verrattuna vahvasti, mutta rakentamisen aktiviteetti ei lähtenyt vastaavaan kasvuun. Tämä näkyi Rauten asiakaskunnassa siten, että kysyntä painottui pienehköihin modernisointi­ tyyppisiin hankkeisiin ja muihin teknologia­ palveluihin. Uudet tilaukset teknologiapalveluissa kasvoivat 20 prosenttia. Pohjois­Amerikan osuus kaikista uusista tilauksista kuitenkin laski 10 prosenttiin (25 %). Etelä­Amerikassa Rauten asiakkaat keskittyivät odotetusti muutaman vuoden takaisten suurten vaneritehdasinvestointiensa kapasiteetin ylös­ ajoon eikä uusia, merkittäviä investointihankkeita käynnistynyt. Aasian merkitys markkina­alueena Rautelle, 5 prosenttia (4%) uusista tilauksista, on verrattain alhainen suhteutettuna sen osuuteen maailman vanerinvalmistuskapasiteetista. Ensimäinen Dragon­tuoteperheen sorvauslinja tuotiin mark­ kinoille keväällä ja kehittyville markkinoille tarkoitettu tuote on saanut jalansijaa myös Kiinassa, joskin sen merkitys uusien tilausten määrässä oli vielä alhainen. Liikevaihto kasvoi ja tulos parani Vuoden 2014 liikevaihto kasvoi 13 prosenttia edellisestä vuodesta. Kasvuun vaikuttivat uusien tilausten määrä ja tilauskannan ajoitus. Projekti­ toimituksissa kasvu oli 12 prosenttia ja tekno­ logiapalveluissa 14 prosenttia. Liiketulos kasvoi edellisestä vuodesta 43 prosenttia. Vuoden 2014 tekee erityiseksi liikevaihdon ja liiketuloksen painottuminen vahvasti viimeiselle vuosineljännekselle. Voimakkaasti vaihdellut työ­ kuorma vuoden aikana vaikeutti merkittävästi tehokasta resurssien käyttöä ja kustannusten hallintaa. Lisähaastetta kannattavuudelle toivat 1,7 miljoonan euron ennakoimattomat lisäkus­ tannukset kahdessa hankkeessa. Toisessa näistä uuden puulajin käyttäytyminen teollisuudessa koetelluissa prosesseissa aiheutti muutostarpeita laitteisiin ja viivästytti toimituksen hyväksymis­ tä. Toinen hanke on luonteeltaan pilottiluontoinen ensitoimitus, jossa on kehitetty uutta teknologiaa ja jolla saavutetaan merkittävää uutta liiketoi­ mintaa tulevaisuudessa. Kolme isoa hanketta valmistui, kaksi työn alla A sennus­ ja käyttöönottovaiheessa oli vuoden aikana yhteensä kolme uutta kapasiteettia luovaa isoa hanketta, joissa on edetty asiakkaan aset­ taman aikataulun mukaan. Etelä­Amerikassa v uonna 2011 käynnistynyt vaneritehtaan laajen­ nushanke sekä vuoden 2012 alussa tulipalossa tuhoutuneen tehtaan uudelleen rakentaminen valmistuivat. Heinäkuussa 2012 saatu tilaus LVL­tehtaan koneista Saksaan on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta ennestään vähän käytetyn raaka­aineen ominaisuuksien aiheutta­ mien muutostarpeiden johdosta. Tuotantolinjoista viimeisen hyväksymisajo on suoritettu vuoden 2015 tammikuussa. Vuoden 2014 aikana saadut kaksi uutta isoa tilausta Puolaan etenivät suun­ nitteluvaiheesta konetoimituksiin. Uusinta teknologiaa ja uusia toimintatapoja Vuonna 2014 kehitettiin uusia teknologioita Kiinan kehittyville vanerinvalmistusmarkki­ noille, tehtiin uusien puun prosessointimenetel­ mien tutkimusta sekä jatkettiin edelleen laajaa automaation, mittausjärjestelmien ja konenäön kehitysohjelmaa, joka tuottaa uusia entistä kehit­ tyneempiä sovellutuksia vaneri­ ja LVL­teollisuu­ den prosessien optimointiin. Investoinnit olivat pääosin pienehköjä korvausinvestointeja Nastolan toimipisteessä. Vuosina 2012−2014 toteutettu Särmä­muutos­ hanke vietiin loppuun vuoden 2014 aikana ja opitut toimintatavat siirrettiiin osaksi rautelaista toimintakulttuuria. Hankkeeseen osallistui koko Rauten henkilöstö. r au t e 2 0 14 25 taLoUdeLLinen KatSaUS vuoTeen 2014 Liiketoimintaympäristö ja kysyntä Raute • Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja poliittinen epävakaus jatkuivat, rakentaminen jäi alhaiselle tasolle. ­ Talouskehitys kääntyi huonompaan suuntaan Venäjällä ja Euroopassa. ­ Myös Aasiassa, Kiina mukaan lukien, talouden kasvu hidastui loppuvuodesta. ­ Pohjois­Amerikan talous kääntyi jo lupaavaan kasvuun, mutta sielläkin rakentaminen jäi alhaiselle tasolle. ­ Etelä­Amerikassa keskityttiin odotetusti aikaisempien isojen hankkeiden ylösajoon. • Suuria hankkeita valmisteluvaiheessa useita, mutta etenivät hitaasti. • Kunnossapidon ja varaosien kysyntä pysyi hyvänä. ­ Asiakasteollisuuksien tuotantomäärät ja käyttöasteet pysyneet pääosin hyvällä tasolla. LIIKEVAIHTO miljoonaa euroa aVainLUKUJa • Uudet tilaukset kasvoivat 77 % ­ Yli kaksi kolmasosaa uusista tilauksista Euroopasta, kaksi uutta kapasiteettia luovaa hanketta Puolaan. ­ Koko vuoden osalta uudet tilaukset kasvoivat projektitoimituksissa +154 %. ­ Teknologiapalveluissa kasvu 12 % pääosin modernisoinneista ja varaosista. • Liikevaihto kasvoi 13 %. ­ Uusien tilausten kertymä ja tilauskannan ajoitus. ­ Projektitoimitukset +12 %. ­ Teknologiapalvelut + 14 %. • Liiketulos parani 43 %. ­ Voimakkaasti vaihdellut työkuorma vaikeutti tehokasta resurssien käyttöä ja kustannusten hallintaa. ­ Ennakoimattomia lisäkustannuksia kahdessa hankkeessa 1,7 Me. 5 4 60 3 2 40 1 20 0 0 -1 10 11 12 13 14 83,3 muutos, % 12,9 -17,8 viennin osuus, me 88,7 78,4 Liiketulos, me 2,6 1,8 Tulos ennen veroja, me 2,8 1,6 Roi, % 10,9 7,3 Roe, % 9,8 5,0 55,8 56,6 omavaraisuusaste, % 44 uudet tilaukset, me 28 112 Tilauskanta, me 63 Tulos/osake, euroa 0,59 0,30 oma pääoma/osake, euroa 6,06 5,90 osinko/osake, euroa 0,40 * 0,20 osinko/tulos, % 68,0 * 66,7 Pääoman palautus/osake, euroa 0,20 * 0,30 henkilöstö 31.12. 587 534 henkilöstö, keskimäärin 545 522 *Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. 10 11 12 13 * 10 14 11 12 13 Tulos per osake 26 Osinko r au t e 2 0 14 2013 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 -0,10 -0,20 -0,30 6 80 94,0 OSAKEKOHTAINEN TULOS JA OSINKO euroa LIIKETULOS miljoonaa euroa 100 2014 Liikevaihto, me Pääoman palautus * Hallituksen esitys yhtiökokoukselle 14 tiLinPäätöStiiViSteLMä 1 000 eURoa tULoSLaSKeLMa Liikevaihto valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut yhteensä Liiketulos Rahoitustuotot ja -kulut tulos ennen veroja Tilinpäätössiirrot Tuloverot KonSeRni (iFRS) eMoYhtiö (FaS) 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013 94 021 83 274 80 936 73 004 1 672 -954 1 014 -79 72 295 408 378 -93 160 -80 787 -81 370 -71 338 2 605 1 828 988 1 964 205 -239 459 -282 2 810 1 589 1 447 1 683 – – -36 – -449 -394 -504 -371 2 361 1 196 908 1 312 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2014 12 107 12 565 9 420 40 539 36 218 35 743 52 646 48 783 45 163 23 613 20 782 21 813 60 40 42 946 24 334 80 32 998 Varat yhteensä 100 9 948 Lyhytaikaiset varat (iFRs)/vaihtuvat vastaavat (Fas) 120 31.12.2013 Pitkäaikaiset varat (iFRs)/Pysyvät vastaavat (Fas) UUDET TILAUKSET miljoonaa euroa tilikauden tulos taSe 20 0 10 Varat oma pääoma ja velat oma pääoma yhteensä 11 12 13 14 13 14 Projektitoimitukset Teknologiapalvelut TILAUSKANTA VUODEN LOPUSSA miljoonaa euroa velat yhteensä 28 312 25 170 24 381 21 133 oma pääoma ja velat yhteensä 52 646 48 783 45 163 42 946 50 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2013 40 RahaViRta Liiketoiminnan rahavirta -1 858 3 704 -3 499 3 876 investointien rahavirta -1 101 -3 176 717 -3 211 Rahoituksen rahavirta -5 189 -7 352 -5 189 -7 352 Rahavarojen muutos yhteensä -8 148 -6 825 -7 971 -6 687 30 20 10 0 10 11 12 Täydellinen laaja tuloslaskelma ja tase on esitetty tilinpäätöksessä, joka on julkaistu erillisenä sähköisenä julkaisuna Rauten internetsivuilla osoitteessa www.raute.com. r au t e 2 0 14 27 taLoUdeLLinen kehiTYs 1 0 00 eURoa Liikevaihto Liikevaihdon muutos, % viennin osuus % liikevaihdosta Liiketulos % liikevaihdosta Tulos ennen veroja % liikevaihdosta Tilikauden tulos 2014 2013 2012 2011 2010 94 021 83 274 101 273 74 323 62 867 12,9 -17,8 36,3 18,2 71,6 88 696 78 436 95 099 65 432 57 773 94,3 94,2 93,9 88,0 91,9 2 605 1 828 5 022 -738 1 311 2,8 2,2 5,0 -1,0 2,1 2 810 1 589 4 766 -1 126 1 122 3,0 1,9 4,7 -1,5 1,8 2 361 1 196 2 985 -1 095 1 158 OMAVARAISUUSASTE JA GEARING % 60 40 20 0 -20 -40 2,5 1,4 3,0 -1,5 1,8 10,9 7,3 15,0 -0,1 5,1 9,8 5,0 13,1 -4,7 4,9 Taseen loppusumma 52 646 48 783 63 076 52 666 53 034 10 korottomat velat 22 795 18 302 27 235 15 320 14 368 Omavaraisuusaste korolliset nettovelat -1 669 -6 677 -8 087 -10 397 -9 651 Gearing % liikevaihdosta -1,8 -8,0 -8,0 -14,0 -15,4 omavaraisuusaste, % 55,8 56,6 48,0 46,9 50,7 gearing, % -6,9 -28,3 -33,5 -47,1 -39,8 1 675 3 189 3 529 1 885 2 224 1,8 3,8 3,5 2,5 3,5 1 767 2 523 2 516 2 020 1 849 1,9 3,0 2,5 2,7 2,9 % liikevaihdosta sijoitetun pääoman tuotto (Roi), % oman pääoman tuotto (Roe), % Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta Tutkimus- ja kehittämismenot % liikevaihdosta 44 28 50 36 33 uudet tilaukset, me 112 63 116 77 72 henkilöstö 31.12. 587 534 503 464 495 henkilöstö, tehollinen keskimäärin 530 515 480 457 438 Tilauskanta, me henkilöstö, keskimäärin osingonjako Pääoman palautus 545 522 488 475 512 1 606 * 801 2 002 1 201 1 201 803 * 1 201 – – – -60 11 12 13 14 20 15 10 5 0 -5 -10 10 11 12 Sijoitetun pääoman tuotto Oman pääoman tuotto r au t e 2 0 14 14 SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO JA OMAN PÄÄOMAN TUOTTO % * Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. 28 13 oSaKeKohtaiSet TunnusLuvuT 2014 2013 2012 2011 2010 Tulos/osake (ePs), euroa 0,59 0,30 0,75 -0,27 0,29 oma pääoma/osake, euroa 6,06 5,90 6,03 5,51 6,05 osinko/a-osake, euroa 0,40 * 0,20 0,50 0,30 0,30 osinko/k-osake, euroa 0,40 * 0,20 0,50 0,30 0,30 INVESTOINNIT 4,0 3,5 68,0 * Pääoman palautus sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, euroa -109,7 103,8 5,6 4,8 3,1 2,5 23,28 11,95 -22,67 33,55 2,0 0,20 * hinta/voitto-suhde (P/e) 66,4 2,9 12,42 * efektiivinen osinkotuotto, % 66,7 5,5 * osinko/tulos, % 3,0 0,30 – – – 1,5 1,0 0,5 Kurssikehitys (a-sarjan osakkeet) Tilikauden alin kurssi, euroa 6,90 6,88 6,18 6,05 7,24 0 10 Tilikauden ylin kurssi, euroa 8,60 9,33 9,24 11,55 10,10 Tilikauden keskikurssi, euroa 7,69 8,49 8,22 8,57 8,21 7,30 6,95 9,00 6,20 9,70 27 833 36 043 24 829 13 14 12 13 14 miljoonaa euroa 29 311 12 % liikevaihdosta kurssi tilikauden lopussa, euroa 11 38 846 osakekannan markkina-arvo 31.12., 1 000 euroa** LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA miljoonaa euroa osakkeiden vaihdon kehitys (a-sarjan osakkeet) osakkeiden vaihto tilikauden aikana, 1 000 kpl 594 514 302 522 646 osuus a-sarjan osakkeiden määrästä, % 20,0 17,0 10,0 17,3 21,4 4 2 osakkeiden kokonaismäärä osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskiarvo 4 009 777 4 004 758 4 004 758 4 004 758 4 004 758 osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa 4 015 228 4 004 758 4 004 758 4 004 758 4 004 758 Tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu laskennallisen verovelan määrä. 0 -2 -4 -6 *Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. **K-sarjan osakkeet arvostettu A-sarjan osakkeen arvon mukaisesti. -8 10 11 r au t e 2 0 14 29 haLLitUS Pekka suominen Päivi LeiWo RisTo hauTamäki mika musTakaLLio mika musTakaLLio eRkki Pehu-LehTonen eRkki Pehu-LehTonen Pekka suominen joni Bask 30 r au t e 2 0 14 RisTo hauTamäki ERKKi PEHU-LEHTONEN RiSTO HAUTAMäKi PäiVi LEiwO s. 1950, diplomi-insinööri hallituksen puheenjohtaja 2009– hallituksen jäsen 2009– hallituksen työvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan puheenjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajatahoista s. 1945, diplomi-insinööri hallituksen jäsen 2009– hallituksen työvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajatahoista s. 1964, oikeustieteiden kandidaatti, mBa hallituksen jäsen 2014– Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajatahoista erkki Pehu-Lehtonen toimi Pöyry oyj:n hallituksen neuvonantajana vuosina 2008–2010 ja toimitusjohtajana vuosina 1999–2008. hän toimi Pöyry oyj:n tytäryhtiön jaakko Pöyry oy:n toimitusjohtajana vuosina 1996–1999 ja varatoimitusjohtajana vuosina 1994–1996. ennen Pöyry-yhtiöitä erkki Pehu-Lehtonen on toiminut johtotehtävissä mm. neles-jamesbury oy:ssä ja valmet Paperikoneet oy:ssä. samanaikaiset luottamustoimet: hallituksen jäsen: valmet oyj 2014–. Rauten osakeomistus: a-sarjan osakkeita 1 000 kpl MiKA MUSTAKALLiO s. 1964, kauppatieteiden maisteri, CeFa hallituksen jäsen 2004– hallituksen varapuheenjohtaja 2012– hallituksen työvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä, riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajatahoista mika mustakallio on toiminut moRs software oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2006. hän on toiminut pankkien riskienhallinnan asiantuntijana vuodesta 2001 alkaen. Tätä ennen hän toimi vuosina 1995–2000 svenska handelsbankenissa riskikontrollin johtajana ja vuosina 1991–1995 Price Waterhousessa konsulttina. samanaikaiset luottamustoimet: ei samanaikaisia luottamustoimia. Rauten osakeomistus: k-sarjan osakkeita 57 580 kpl a-sarjan osakkeita 29 270 kpl Risto hautamäki toimi metso Paperin toimitusjohtajana vuosina 2005–2007, Tamfelt oyj:n toimitusjohtajana vuosina 1995–2005 sekä valmet Paperikoneet oy:n toimitusjohtajana vuosina 1990–1994. samanaikaiset luottamustoimet: ei samanaikaisia luottamustoimia. Rauten osakeomistus: a-sarjan osakkeita 3 000 kpl Päivi Leiwo on toiminut perheyrityksensä oilon oy:n päätoimisena hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2009. aikaisemmin hän on toiminut oilon oy:n lakimiehenä vuosina 1989–2009. samanaikaiset luottamustoimet: hallituksen jäsen: Teknologiateollisuus ry 2012– Finpro ry 2014–, puheenjohtaja 2015–. Rauten osakeomistus: ei osakeomistuksia Hallitus Vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Toimikausi alkaa varsinaisesta yhtiökokouksesta ja päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Enemmistö riippumattomia yhtiöstä, joista vähintään kaksi riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajatahoista. PEKKA SUOMiNEN s. 1976, kauppatieteiden maisteri hallituksen jäsen 2010– Riippumaton yhtiöstä, riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajatahoista TiLiNTARKASTAJA khT-yhteisö PricewaterhouseCoopers oy, päävastuullisena tilintarkastajana khT-tilintarkastaja janne Rajalahti Pekka suominen toimi Business managerina Talentum events oy:ssä 2007–2012. samanaikaiset luottamustoimet: hallituksen jäsen: hakaniemen metalli oy 2014– FBn Perheyrityspalvelut oy 2014–. Rauten osakeomistus: k-sarjan osakkeita 48 000 kpl a-sarjan osakkeita 62 429 kpl Osakkeiden omistustiedot 31.12.2014. Luvut sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. Kokoontuu keskimäärin kymmenen kertaa toimikauden aikana. Lakisääteisten sekä yhtiöjärjestyksen määräämien tehtävien lisäksi vahvistaa yhtiön strategian ja budjetin sekä seuraa säännöllisesti yhtiön johdon raportoinnin pohjalta konsernin taloudellista tilaa ja laatii osavuosikatsaukset. Suorittaa vuosittain itsearvioinnin. JONi BASK s. 1975, diplomi-insinööri hallituksen jäsen 2012Riippumaton yhtiöstä, riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajatahoista. joni Bask on toiminut vuodesta 2003 alkaen varian medical systems oy:ssä, jossa Team Leaderinä tuotekehitysryhmässä 2011–. samanaikaiset luottamustoimet: ei samanaikaisia luottamustoimia. Rauten osakeomistus: k-sarjan osakkeita 17 250 kpl a-sarjan osakkeita 4 450 kpl Työvaliokunta ja nimitysvaliokunta tukevat hallituksen työskentelyä. Hallituksella ei ole tarkastusvaliokuntaa. Hallituksen tehtävät ja työjärjestys on tarkemmin kuvattu yhtiön internetsivuilla olevissa hallinto-ohjeessa ja selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. r au t e 2 0 14 31 JohtoRYhMä Timo kangas PeTRi sTRengeLL PeTRi sTRengeLL Timo kangas aRja hakaLa aRja hakaLa TaPani kiiski maRko hjeLT TaPani kiiski maRko hjeLT PeTRi Lakka 32 r au t e 2 0 14 mika hYYsTi TAPANi KiiSKi TiMO KANgAS MiKA HYYSTi s. 1962, tekniikan lisensiaatti, diplomi-insinööri toimitusjohtaja ja konsernijohtaja 16.3.2004– Yhtiön palveluksessa: 2002– nimitetty johtoryhmään: 16.3.2004 s. 1965, teknikko johtaja, asiakkuuksien hallinta ja markkinointi, markkina-alue emea 1.10.2013– Yhtiön palveluksessa: 2004– nimitetty johtoryhmään: 1.10.2004 s. 1965, insinööri johtaja, teknologia, tuotteet ja tuotekehitys 1.10.2013– Yhtiön palveluksessa: 1990– nimitetty johtoryhmään 1.10.2013 aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 2004–2013: eri tehtäviä, mm. emean markkina-alueesta vastaava johtaja, teknologiapalveluista vastaava johtaja, huoltoliiketoiminnan päällikkö; YiT oyj 1999–2004: metsä-, paperi- ja elintarviketeollisuuden projektien kunnossapito- ja laitemyyntitehtävät. aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 1990–2013: eri tehtäviä, mm. automaatiosuunnittelu-, tuotekehitysja teknologiapäällikkö. aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 2002–2004: teknologiajohtaja, myyntijohtaja; kCi konecranes international oyj 1994–2002: eri tehtäviä, mm. tietohallintojohtaja; kone oy, kone Cranes 1985–1994: eri tehtäviä, mm. tuotekehityspäällikkö, tuotekehitysjohtaja. Rauten osake- ja optio-omistus: a-sarjan osakkeita 5 500 kpl 2010 a-sarjan optioita 23 430 kpl 2010 B-sarjan optioita 10 000 kpl 2010 C-sarjan optioita 10 000 kpl Rauten osake- ja optio-omistus: 2010 a-sarjan optioita 9 500 kpl 2010 B-sarjan optioita 5 000 kpl 2010 C-sarjan optioita 5 000 kpl aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 1990–2003: hallintojohtaja; Luhta oy 1985–1990: laskentapäällikkö. Rauten osake- ja optio-omistus: a-sarjan osakkeita 1 750 kpl 2010 a-sarjan optioita 9 500 kpl 2010 B-sarjan optioita 5 000 kpl 2010 C-sarjan optioita 5 000 kpl PETRi STRENgELL s. 1962, diplomi-insinööri johtaja, hankinta ja tuotanto 1.10.2013– Yhtiön palveluksessa: 1987– nimitetty johtoryhmään: 1.6.2004 aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 1987–2013: eri tehtäviä, mm. teknologiasta ja operaatioista vastaava johtaja, suunnittelupäällikkö, tuotantojohtaja. Rauten osake- ja optio-omistus: a-sarjan osakkeita 2 750 kpl 2010 a-sarjan optioita 9 500 kpl 2010 B-sarjan optioita 5 000 kpl 2010 C-sarjan optioita 5 000 kpl Vastaa Rauten liiketoiminnan johtamisesta osakeyhtiölain sekä hallituksen päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Raportoi hallitukselle liiketoimintaympäristöstä, kuten asiakkaista, kilpailu- ja markkinatilanteesta sekä Rauten taloudellisesta asemasta ja muista merkittävistä kysymyksistä. MARKO HJELT ARJA HAKALA s. 1957, kauppatieteiden maisteri, mBa talousjohtaja 8.10.2003– toimitusjohtajan sijainen 16.10.2004– Yhtiön palveluksessa: 1990– nimitetty johtoryhmään: 1.1.2001 Rauten osake- ja optio-omistus: a-sarjan osakkeita 1 700 kpl 2010 a-sarjan optioita 1 000 kpl 2010 B-sarjan optioita 4 500 kpl 2010 C-sarjan optioita 4 000 kpl Toimitusjohtaja PETRi LAKKA s. 1965, tekniikan lisensiaatti, diplomi-insinööri johtaja, teknologiapalvelut 1.1.2012– Yhtiön palveluksessa: 2011– nimitetty johtoryhmään: 26.9.2011 aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 2011: johtaja, liiketoiminnan kehitys; Ramboll Finland oy 2008–2011: Teollisuus ja energia -toimialan toimialajohtaja; metso Paper oy 1996–2008: eri tehtäviä, mm. metso Paper servicen tuotekehitysjohtaja, kunnossapito- ja asiantuntijapalveluiden johtaja sekä kartonkikoneiden huoltoliiketoiminnan johtaja Pohjois-amerikassa; jaakko Pöyry oy 1994–1996: paperitehdassuunnittelun prosessi-insinööri. Rauten osake- ja optio-omistus: 2010 a-sarjan optioita 1 000 kpl 2010 B-sarjan optioita 5 000 kpl 2010 C-sarjan optioita 5 000 kpl s. 1969, kasvatustieteen maisteri johtaja, henkilöstö ja osaaminen 1.10.2013– Yhtiön palveluksessa: 2013– nimitetty johtoryhmään 1.10.2013 aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 2013: henkilöstöpäällikkö; go on Yhtiöt 2010–2012: yksikön johtaja (Lahti ja hämeenlinna); mercuri urval 1999–2009: seniorikonsultti. Rauten osake- ja optio-omistus: 2010 a-sarjan optioita 4 200 kpl 2010 B-sarjan optioita 2 500 kpl 2010 C-sarjan optioita 5 000 kpl Osakkeiden omistustiedot 31.12.2014. Luvut sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. Toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana ja edustaa konserniomistusta tytär- ja osakkuusyhtiöiden yhtiökokouksissa ja toimii tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajana, ellei hallitus yksittäisissä tapauksissa toisin määrää. Hallitus arvioi vuosittain toimitusjohtajan toimintaa. Konsernin johtoryhmä Koostuu puheenjohtajana toimivasta konsernijohtajasta ja muuttuvasta määrästä jäseniä, joiden nimityksestä päättää Raute Oyj:n hallitus. Valmistelee konsernin liiketoimintastrategian ja vastaa sen täytäntöönpanosta. Käsittelee tärkeät operatiiviset asiat yhdessä, ja päätökset vahvistaa toimitusjohtaja. r au t e 2 0 14 33 tietoJa osakkeenomisTajiLLe R aute on perhetaustainen vakavarainen Small Cap ­yhtiö. Raute toimii maailmanlaajuisesti ja sillä on johtava asema alallaan. Hallinnointi Emoyhtiö Raute Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, arvopaperi­ markkinalakia, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Raute Oyj:n yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on antanut lisäksi yhtiölle hallinto­ohjeen. Raute Oyj:n yhtiöjärjestys, hallinto­ohje, selvitys hallinto­ ja ohjausjärjestelmästä sekä muuta yhtiön hallintoon ja sijoittajasuhteisiin liitty­ vää tietoa on julkaistu yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.raute.com. Myös hallituksen toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen sisältyy konsernin hallintoon ja riskienhallintaan liitty­ vää tietoa. Osinkopolitiikka Raute noudattaa aktiivista osinkopolitiikkaa. Tavoitteena on taata sijoittajille kilpailukykyinen tuotto. Osingonmaksussa huomioidaan vaka­ varaisuuden säilyttäminen ja tulevat investointi­ tarpeet. Projektiliiketoiminnan luonteesta johtuen osinko ei ole suoraan sidottu vuositulokseen. 34 r au t e 2 0 14 Taloudellisen informaation julkaiseminen Riskit ja riskienhallinta Raute noudattaa kaikessa viestinnässään arvo­ paperimarkkinalain ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä ja pörssiyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia täsmällisestä ja samanaikaisesta tiedonjulkistamisesta. Konsernin tunnistetut pääriskialueet liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja liiketoiminta­ ympäristöön, rahoitukseen sekä vahinkoihin. Merkittävimmiksi liiketoimintariskeiksi on tunnistettu talouden suhdannekierrosta johtuva kysynnän vaihtelu sekä toimitus­ ja teknologia­ riskit. Raute julkaisee taloudelliset raportit (vuosi­ kertomus, tilinpäätös ja osavuosikatsaukset) sekä pörssitiedotteet ja ­ilmoitukset suomeksi ja englanniksi. Tutustu tarkemmin Rauten sijoittajaviestintäpolitiikkaan internetsivuilla www.raute.com. Sijoittajasuhteista vastaavat Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Arja Hakala, talousjohtaja puh. (03) 829 11 sähköposti: ir@raute.com Rautea seuraava analyytikko Rauten riskienhallintapolitiikan hyväksyy hallitus. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä niiden tehokkuuden valvon­ nasta vastaa hallitus. Rautessa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Controller­toiminto toteuttaa hallituksen hyväksymää sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa, kehittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä yhdessä operatii­ visen johdon kanssa sekä valvoo riskienhallinta­ periaatteiden, toimintapolitiikkojen ja toimi­ valtuuksien noudattamista. Inderes Oy. Lisäksi muut analyysiyhtiöt laativat satunnaisesti raportteja yhtiöstä. Raute ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista. Raute Oyj julkaisee vuonna 2015 kolme osavuosikatsausta seuraavasti: • tammi–maaliskuu, perjantaina 24.4.2015 • tammi–kesäkuu, tiistaina 28.7.2015 • tammi–syyskuu, perjantaina 30.10.2015. Rauten osakkeet A-sarjan osake Yhtiökokous Raute Oyj:llä on kaksi osakesarjaa. A­sarjan osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vuodesta 1994 lähtien. Osakkeen kurssikehitystä voi seurata internetsivuilla www.raute.com. • kaupankäyntitunnus: RUTAV • osakemäärä 31.12.2014: 3 024 067 kpl • äänimäärä/osake: 1 ääni Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 24.3.2015 klo 18.00 alkaen Lahden Sibeliustalossa osoitteessa Ankkurikatu 7, Lahti. K-sarjan osake Hallituksen voitonjakoehdotus • osakemäärä: 991 161 kpl • äänimäärä/osake: 20 ääntä. SUURiMMat oSaKKeenoMiStaJat 31.12.2014 oSUUS ääniMääRä YhteenSä oSaKKeiSta KPL % oSUUS ääniStä % K-SaRJa KPL a-SaRJa KPL oSaKKeet YhteenSä KPL sundholm göran Wilhelm – 624 398 624 398 15,6 624 398 2,7 mandatum Life unit-Linked – 181 900 181 900 4,5 181 900 0,8 oSaKKeiden LUKUMääRän MUKaan – 119 919 119 919 3,0 119 919 0,5 suominen Pekka Laakkonen mikko 48 000 62 429 110 429 2,8 1 022 429 4,5 suominen Tiina sini-maria 48 000 62 316 110 316 2,7 1 022 316 4,5 siivonen osku Pekka 50 640 53 539 104 179 2,6 1 066 339 55 680 48 341 104 021 2,6 1 161 941 5,1 mustakallio mika Tapani 57 580 29 270 86 850 2,2 1 180 870 Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2015, että yhtiökokous päättää vapaan oman pää­ oman jakamisesta pääoman palautuksena sijoite­ tun vapaan oman pääoman rahastosta 0,20 euroa osaketta kohti. 4,7 kirmo kaisa marketta Hallitus ehdottaa 24.3.2015 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle 2015, että tilikau­ delta 2014 maksetaan osinkoa 0,40 euroa osaketta kohti ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. 5,2 – 85 000 85 000 2,1 85 000 0,4 keskiaho kaija Leena Relander harald 33 600 51 116 84 716 2,1 723 116 3,2 särkijärvi Riitta 60 480 22 009 82 489 2,1 1 231 609 5,4 mustakallio kari Pauli 60 480 500 60 980 1,5 1 210 100 5,3 mustakallio marja helena 43 240 16 047 59 287 1,5 880 847 3,9 särkijärvi Timo 12 000 43 256 55 256 1,4 283 256 1,2 särkijärvi-martinez anu Riitta 12 000 43 256 55 256 1,4 283 256 1,2 mustakallio ulla sinikka 53 240 – 53 240 1,3 1 064 800 4,7 suominen jukka matias 24 960 27 964 52 924 1,3 527 164 2,3 – 51 950 51 950 1,3 51 950 0,2 Painettu vuosikertomus postitetaan 200 suurimmalle osakkeenomistajalle ja pyynnöstä muille. Taloudellisia raportteja voi myös tilata pdf-muodossa tai tulosteena puhelimitse 03 829 11 ja sähköpostitse osoitteesta ir@raute.com. 4,2 keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö varma suominen jussi 48 000 – 48 000 1,2 960 000 keskiaho marjaana 24 780 21 500 46 280 1,2 517 100 2,3 632 680 1 544 710 2 177 390 54,2 14 198 310 Lisätietoja Rautesta sijoituskohteena: 62,1 Yhteensä r au t e 2 0 14 35 Osakekanta osakkeenomistajaryhmittäin 31.12.2014 A-SARJAN OSAKKEIDEN VAIHTO 2014 OSAKKEENOMISTAJIEN MÄÄRÄN KEHITYS 1 000 euroa 1 000 1 000 kpl 100 800 80 600 60 400 40 200 20 0 2 000 0 1 500 1 000 Kotitaloudet 78,5 % Johto 5,8 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 6,6 % Yritykset 3,7 % 500 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 /2014 Hallintarekisteröidyt 3,1 % 1,5 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 12 13 14 12 13 14 Vaihto 1 000 euroa 0,6 % Ulkomaiset 11 Vaihto 1 000 kpl Julkisyhteisöt 10 0,1 % OSAKEKURSSI euroa MARKKINA-ARVO 31.12. miljoonaa euroa 10 40 8 30 6 20 4 10 2 0 0 10 11 Keskikurssi Päätöskurssi 31.12. 36 r au t e 2 0 14 12 13 14 10 11 K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen arvon mukaisesti. YhteYStiedot Raute Oyj Konsernihallinto ja päätuotantoyksikkö Rautetie 2 PL 69 15551 Nastola Puh. 03 829 11 Fax 03 829 3200 www.raute.com Raute Oyj Mecano Business Syväojankatu 8 87700 Kajaani Puh. 03 829 11 Fax 08 612 1982 Raute Canada Ltd. Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd 1633 Cliveden Avenue Delta, B.C. Canada V3M 6V5 Puh. +1 604 524 6611 Fax +1 604 521 4035 14 Building, No.588, Yuanzhong Road, Nan Hui industry Zone, Pudong District, Shanghai City, China P.C. 201300 Puh. +86 21 5818 6330 Fax +86 21 5818 6322 Raute US, inc. c/o Barrett Distribution 4836 Hickory Hill Road Suite # 128 Memphis, TN USA 38141 Puh. +1 800 448 8592 Fax +1 866 615 1379 Raute Chile Ltda. Hernando de Aguirre 162 Of. 1003 Providencia 7510026 Santiago Chile Puh. +56 2 2233 4812 Fax +56 2 2233 4748 Raute group Asia Pte Ltd. 35 Jalan Pemimpin # 06–02 wedge Mount industrial Building Singapore 577 176 Puh. +65 625 043 22 Fax +65 625 053 22 Raute Service LLC Moskovsky prospekt, 212 A, Office 4011 196066 St. Petersburg Russia Puh. +7 812 363 20 33 Fax +7 812 363 20 59 Raute Service LLC Moscow Office Khoroskevskoe Shosse, 35, b. 1, Office 208 123007 Moscow Russia Puh. +7 499 195 83 90 Raute Service Baltic Finiera street 2 Riga LV-1016 Latvia Puh. +371 278 442 20 Fax +371 674 346 80 Seuraa meitä verkossa www.raute.com Youtube w ww.youtube.com/Rautemachinery Sähköposti etunimi.sukunimi@raute.com, info@raute.com r au t e 2 0 14 37 Vuosikertomus 2014 graafinen suunnittelu ja taitto: Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy Sisältö: Raute Oyj ja Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy Kuvat: Raute Oyj, Metsä group Paino: Lönnberg Print & Promo Paperi: Scandia white