Kannattavia ratkaisuja raute 2013 Kannattavia ratkaisuja kaikille puulajeille Raute palvelee puutuotetoimialaa maailmanlaajuisesti ja on osa puunjalostuksen arvoketjua. Raute tuo lisäarvoa asiakkaidensa liiketoimintaan toimittamalla ratkaisuja kannattavaan ja ympäristön kannalta kestävään puutuotteiden tuotantoon. Rauten ratkaisut sopivat kaikille puulajeille. Raute on perhetaustainen, vakavarainen Small Cap -yhtiö, jonka A-sarjan osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. 2 R AU TE 2 013 Sisällys 4 6 8 10 12 14 18 20 23 24 26 30 32 34 37 Toimitusjohtajan katsaus Raute lyhyesti Arvoketju Rauten kokonaispalvelukonsepti Strategia Markkinat Teknologia ja tuotekehitys Henkilöstö Ympäristö Liiketoimintakatsaus Taloudellinen katsaus Hallitus Johtoryhmä Tietoja osakkeenomistajille Yhteystiedot R AU T E 2 013 3 | TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuoteen 2014 lähdemme kasvuodotuksin M aailmantalouden ja rahamarkkinoiden kehitykseen liittyvä epävarmuus jatkui edelleen, ja Raute lähti vuoteen 2013 epävarmassa markkinatilanteessa. Rakentamisen aktiviteetti asiakkaidemme päämarkkinoilla pysyi alhaisella tasolla. Odotukseni positiivisesta suuntauksesta kehittyvillä markkinoilla Venäjällä ja Aasiassa eivät toteutuneet. Suunnittelu- ja neuvotteluvaiheessa olevista merkittävistä kapasiteettia lisäävistä investoinneista ei vielä syntynyt päätöksiä. Vaneri- ja LVL-tehtaiden kokema markkinatilanne, ja ennen kaikkea asiakkaiden rahoitukseen liittyvät ongelmat, estivät hankkeiden etenemisen toteutukseen asti. Pohjois-Amerikka oli ainoa suuri markkina-alue, jossa saavutimme näkyvää positiivista kehitystä. Asiakasteollisuuksien kapasiteetin käyttöasteet pysyivät hyvinä läpi vuoden, mikä näkyi kasvuna teknologiapalveluidemme kysynnässä. Uusien tilausten alhainen määrä projektitoimituksissa oli meille pettymys. Isoja hankkeita ei käynnistynyt. Erityisesti ensimmäinen ja kolmas vuosineljännes jäivät uusissa tilauksissa erittäin alhaiselle tasolle, ja vahvana alkanut tilauskanta laski loppuvuotta kohti. Teknologiapalveluissa uudet tilaukset kasvoivat kolmanneksella ja liikevaihto yli 13 prosentilla. 4 R AU T E 2 013 Rauten vuosi lyhyesti · Maailmantalouden ja rahamarkkinoiden kehitykseen liittyvä epävarmuus jatkui. · Merkittävistä kapasiteettia lisäävistä investoinneista ei syntynyt päätöksiä. · Asiakasteollisuuksien kapasiteetin käyttöasteet pysyivät hyvinä läpi vuoden, mikä näkyi kasvuna teknologiapalveluidemme kysynnässä. · Uusien tilausten alhainen määrä projektitoimituksissa oli meille pettymys. Näemme kuitenkin mahdollisuuksia kasvuun etenkin Euroopassa, Venäjällä ja Aasiassa. · Teknologiapalveluiden kasvun ennakoimme jatkuvan vahvana vuonna 2014. · Tavoittelemme vuonna 2014 kannattavuuden ja liikevaihdon selvää nousua. Teknologiapalveluiden hyvä kehitys ei riittänyt kompensoimaan alhaista projektitoimitusten määrää, ja vuoden 2013 liikevaihto laski 18 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevaihdon lasku heikensi kannattavuuttamme edellisestä vuodesta, emmekä saavuttaneet vuonna 2013 edellisen vuoden tasoa liiketuloksessa, kuten olimme ennakoineet. Haasteenamme onkin kehittää edelleen sopeutumiskykyämme, jotta voimme vastata nopeammin markkinatilanteen muutoksiin. Lähdemme vuoteen 2014 vahvoin odotuksin. Markkinatilanteen kehitykseen edelleen liittyvä epävarmuus näyttää muodostuneen uudeksi normaalitilanteeksi. Arvioimme kuitenkin nykyisen tarjouskantamme ja käynnissä olevien neuvottelujen perusteella, että projektitoimituksissa on mahdollisuuksia kasvuun etenkin Euroopassa, Venäjällä ja Aasiassa. Teknologiapalveluiden kasvun ennakoimme jatkuvan vahvana. Arvioin, että alkuvuoden aikana käynnistyy pitkään neuvoteltuja isoja hankkeita, jotka osaltaan mahdollistavat Rauten paluun positiivisen tuloskehityksen uralle. Lisäksi olen luottavainen, että tuotekehityshankkeemme alkavat maksaa takaisin niihin tehtyjä panostuksia. Rauten kilpailukyky ja asema markkinoilla ovat vahvat. Omien kehityshankkeidemme painopistettä olemme siirtäneet kustannuskilpailukyvyn parantamiseen niin tuotteiden kuin tekemisenkin osalta. Tämän kehitystyön tulokset alkavat näkyä yhä enemmän alkaneen vuoden aikana. Uskon, että tulemme saamaan tilauksia sellaisista kohteista, joissa vielä muutama vuosi sitten emme olleet mukana lainkaan. Samalla kannattavuutemme tulee paranemaan. Tavoittelemme kannattavuuden lisäksi myös liikevaihtoon selvää nousua viime vuodesta. Parhaat kiitokseni asiakkaillemme hyvästä yhteistyöstä ja luottamuksesta, henkilöstöllemme erinomaisesta työstä ja venymisestä muuttuvien haasteiden keskellä, osakkeenomistajille osoittamastanne luottamuksesta sekä kaikille muille yhteistyökumppaneillemme panoksesta Rauten kehittämiseen ja menestymiseen. Tapani Kiiski Info Liikevaihto, Me 83,3 1,8 Liikevoitto, Me Omavaraisuusaste, % 56,6 R AU T E 2 013 5 Raute lyhyesti 6 R AU T E 2 013 R Info Suurimmalla asiakasteollisuudenalallaan vaneriteollisuudessa Raute on johtava toimija 15­20 prosentin markkinaosuudella. Myös LVLteollisuudessa Rautella on vahva markkina-asema, sillä noin puolet maailman LVL:stä tuotetaan Rauten toimittamilla koneilla. Tehdaslaajuisten kokonaisuuksien toimittajana Raute on maailmanlaajuinen markkinajohtaja niin vaneri- kuin LVL-teollisuudessa. Puun lisääntyvä käyttö raaka-aineena kasvattaa Rauten tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Uusiutuvan puun käyttö, ympäristötietoisuus, pyrkimys parempaan energiatehokkuuteen sekä kehittyvien markkinoiden kasvava merkitys lisäävät Rauten ratkaisujen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Rauten tavoitteena on säilyttää maailmanlaajuinen markkinajohtajuus ja olla johtavien toimittajien joukossa myös valituilla kehittyvillä markkinoilla. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN miljoonaa euroa aute on puutuotetoimialaa maailmanlaajuisesti palveleva teknologia- ja palveluyritys, jonka ydinosaamista ovat puutuotteiden valmistusprosessit. Asiakkaat valmistavat Rauten tuotantoteknologialla puusta viilua, vaneria ja viilupalkkia (LVL, Laminated Veneer Lumber), joita käytetään pääasiallisesti rakentamisessa ja huonekaluissa sekä kuljetusväline- ja pakkausteollisuudessa. 120 100 80 60 40 20 0 09 10 11 12 13 Huipputeknologiaa ja monipuolisia palveluja Asiakkaidensa liiketoiminnan ja prosessien tuntijana Raute on asiakkaan tukena investoinnin koko elinkaaren ajan. Rauten ratkaisut muodostuvat toimitusprojekteista ja teknologiapalveluista. Toimitusprojektit käsittävät kokonaiset tehtaat, tuotantolinjat ja yksittäiset koneet. Kokonaispalvelukonseptiin kuuluvat lisäksi kattavat teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin. EMEA (Eurooppa ja Afrikka) CIS (Venäjä) NAM (Pohjois-Amerikka) LIIKEVAIHTO TUOTEALUEITTAIN miljoonaa euroa LAM (Etelä-Amerikka) APAC (Aasian ja Tyynenmeren alue) 120 90 60 Markkinajohtaja maailmanlaajuisesti Raute on maailmanlaajuisesti markkinajohtaja suurimmalla asiakasteollisuudenalallaan vaneriteollisuudessa ja läsnä kaikilla markkina-alueilla. Asiakkaita palvelee yli 500 osaajaa yhdeksässä eri maassa. Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Kanadassa ja Kiinassa. Myyntiverkosto on maailmanlaajuinen. AVAINLUKUJA 2013 2012 Liikevaihto, Me Muutos, % Tulos/osake, euroa Taseen loppusumma, Me Omavaraisuusaste, % Korollinen nettovelka, Me Henkilöstö keskimäärin 83,3 -17,8 0,30 48,8 56,6 -6,7 522 101,3 36,3 0,75 63,1 48,0 -8,1 488 30 0 09 10 11 12 13 Projektitoimitukset Teknologiapalvelut R AU T E 2 013 7 Raute osana puunjalostuksen arvoketjua 1 Kestävä ja ympäristöystävällinen puu on merkittävä uusiutuva raakaaine, jonka käyttö esimerkiksi rakentamisessa kasvaa jatkuvasti. Puutuotteiden markkinoiden arvo maailmanlaajuisesti on noin 150 miljardia euroa. Alan kysyntää ja kannattavuutta ohjaavat yleinen elintason nousu, rakentamisen määräyk set, puun saatavuus ja hinta sekä talouden suhdanteet. Teollisuudenala kasvaa erityisesti kehittyvillä markkinoilla. 2 8 R AU T E 2 013 3 Puutuoteteollisuus investoi tuotantoteknologiaan tehostaakseen tuotantoa ja parantaakseen lopputuotteiden laatua. Investointiaktiivisuus on korkeimmillaan taloussuhdannekierron loppuvaiheessa. Uutta tuotantokapasiteettia rakennetaan etenkin kehittyville markkinoille ja LVL:lle. 4 Rauten ratkaisut kattavat koko tuotantoprosessin Rauten ratkaisuilla asiakkaat tuottavat viilua, vaneria ja LVL:ää (Laminated Veneer Lumber), joita käytetään pääasiassa rakentamisessa ja huonekaluissa sekä kuljetusväline- ja pakkausteollisuudessa. Viilupohjaisten tuotteiden kysyntä maailmalla on kasvussa. tukinkäsittely viilunkäsittely sorvaus ladonta kuivaus puristus levyn-/palkinkäsittely vaneri/lvl R AU T E 2 013 9 Rauten kokonaispalvelukonsepti R auten kokonaispalvelukonsepti muodostuu toimitusprojekteista ja teknologiapalveluista. Teknologiatarjonta kattaa koko tuotantoprosessin koneet ja laitteet. Tehdaslaajuisten kokonaisuuksien toimittajana Raute on maailmanlaajuinen markkinajohtaja niin vaneri- kuin LVL-teollisuudessa. Kokonaispalvelukonseptiin kuuluvat lisäksi teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin. Toimitusprojektit Aika Elinkaaren mittaista yhteistyötä Raute tukee asiakasta tämän investoinnin koko elinkaaren ajan monipuolisten teknologioiden ja palveluiden avulla. Kasvupotentiaalia Raute näkee erityisesti teknologiapalveluissa. 10 R AU T E 2 013 Teknologiapalvelut Kilpailijoiden koneet Kasvupotentiaalia Uudet palvelukokonaisuudet Paikallisen palvelun lisääminen Huoltopalvelut Palvelujen kysyntä kasvussa Varaosat Modernisoinnit Palvelujen liittäminen toimituksiin Kunnossapidon ulkoistukset R AU T E 2 013 11 Kannattavia ratkaisuja kaikkiin asiakastarpeisiin KA U SV K AN N A T TA V U U S SOP EU TU M IN EN Strategisten tavoitteiden painotus vaihtelee markkinatilanteesta riippuen. ASIAKASTARPEET KUSTANNUSTEHOKKUUS MENESTYKSEN NÄLKÄ Raute tuo lisäarvoa asiakkaidensa liiketoimintaan toimittamalla ratkaisuja kannattavaa ja ympäristömyötäistä puutuotteiden tuotantoa varten. Raute tarjoaa kannattavia ratkaisuja kaikkiin asiakastarpeisiin. TEKNOLOGIAPALVELUT KEHITTYVÄT MARKKINAT JATKUVA KEHITTYMINEN ARVOT ASIAKAS YMPÄRISTÖ LUOTTAMUS IHMISIIN R 12 auten strategia on kiteytetty yhtiön visiossa: Raute tarjoaa kannattavia ratkaisuja kaikkiin asiakastarpeisiin. Kannattavuus on välttämätöntä niin Rauten asiakkaiden kuin Rautenkin toiminnan jatkumiselle ja kehittymiselle. Ratkaisuissa yhdistyvät sekä teknologia eli laitteet että niiden käyttämiseen ja koko prosessin kehittämiseen tarvittavat palvelut. Kannattavuus, sopeutuminen ja kasvu strategisina päätavoitteina Rauten strategiset päätavoitteet ovat kannattavuuden parantaminen, kyky sopeutua paremmin suhdannevaihteluihin ja hallittu kasvu. Taloudellisena tavoitteena on kasvaa markkinoita nopeammin, pysyä vakavaraisena sekä tarjota sijoittajille kilpailukykyinen tuotto. Koska kehityksen toteutuminen riippuu voimakkaasti maailmantalouden suhdanteiden kehityksestä sekä yksittäisten hankkeiden ajoittumisesta, Raute ei julkaise taloudellisille tavoitteille aikaan sidottuja tunnuslukuja. R AU T E 2 013 Info Strategiset valinnat nojaavat kahteen trendinomaiseen muutokseen Koko markkinan painopiste on siirtymässä kehittyville markkinoille. Kehittyvät markkinat eivät ole yksi ja yhtenäinen kokonaisuus. Esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa valtaosa vanerintuotannosta on edelleen käsityövaltaista ja yksinkertaista. Venäjällä ja osassa Etelä-Amerikkaa ollaan sen sijaan lähellä kehittyneiden markkinoiden teknologian tasoa. Merkittävistä vanerintuotantoalueista Kaakkois-Aasia ja Brasilia sijoittuvat teknologialtaan näiden välille. Yhteistä kehittyville markkinoille on Rauten kannalta puutuotteiden ja niiden valmistamisessa käytettävien tuotantokoneiden kustannusrakenteen erilaisuus: työ on edullista, mutta raakaaineet kalliita. Kehittyvillä markkinoilla, ennen kaikkea Kiinassa, tulee osata toimia paikallisten tapojen ja kustannusrakenteen mukaan. Huipputekniikan lisäksi Raute tarjoaa ratkaisuja myös olosuhteisiin, joissa automaatiolla ei vielä saavuteta ratkaisevaa kilpailuetua. Perinteisillä läntisillä, korkean kustannus- ja hintatason markkinoilla vaneri- ja LVL-teollisuuden investoinnit painottuvat entistä voimakkaammin olemassa olevan tuotantokapasiteetin tehostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviin hankkeisiin. Uutta kapasiteettia rakennetaan varsin vähän. tarpeet ja toiminnan pullonkaulat tulee ymmärtää entistäkin paremmin. Ymmärrys pitää osata muuttaa ratkaisuiksi, joiden avulla saavutetaan ensisijaisen toimittajan asema yhä useampien asiakkaiden mielessä ja eri markkina-alueilla. Tähän voidaan päästä vain, kun tuotetarjonta aidosti vastaa asiakkaiden tarpeita ja auttaa heitä kehittämään omaa toimintaansa. Teknologiapalveluiden osuus ja merkitys kasvavat markkinoiden muuttuessa ja teknologian kehittyessä. Teknologian kehittyminen mahdollistaa myös peruslaitteiden elinkaaren pidentämisen modernisoimalla. Raute haluaa olla asiakkaidensa luotettu kumppani koko investoinnin elinkaaren ajan. Raute panostaa myös kilpailijoiden toimittamien laitteiden modernisoimiseen Rauten teknologialla. Ympäristönäkökohtien tärkeys korostuu eri osaalueilla entisestään. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä suositaan muun muassa rakentamisessa ja soveltuvin osin myös kuljetusvälineissä. Koko toiminnan tulee olla kustannustehokasta ja hintakilpailukykyistä. Raute keskittyy omaan ydinosaamiseensa ja parantaa palvelukykyään rakentamalla tehokasta ja joustavaa yhteistyöverkostoa. Rauten onnistumisen edellytykset luo menestyksennälkäinen ja tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö. Vaikeinakin vuosina Raute on panostanut henkilöstön työhyvinvointiin ja sitouttamiseen. Osaamisen kehittämisen painopistealue on asiakaspalvelukyvyssä, ratkaisuissa, kehittyvissä markkinoissa ja kustannustehokkuudessa. Strategian toteuttaminen vuonna 2013 Asiakastarpeet · Tuotekehitystä kohdennettu RautePro- ja RauteSelect-tuoteperheisiin sekä Kiinan markkinoille tähtääviin tuotteisiin · Tuotekehityksen ja asiakastyön toimintatapaa kehitetty Teknologiapalvelut · Palveluliiketoiminnan organisaatiota vahvistettu · Pohjois-Amerikan toimintatavan uudistus viety päätökseen onnistuneesti · Sorvin terien teroituspalvelu käynnistetty · Pietarin huoltokeskuksen kehittämistä jatkettu Kehittyvät markkinat · Panostettu lisää kehittyville markkinoille suunnattujen tuotteiden kehittämiseen · Kiinan uusien toimitilojen tuotannolliset investoinnit toteutettu Kustannustehokkuus ja laatu · Laadunkehityshanke "Särmää" viety eteenpäin koko organisaation voimin · Uusi tuotepalautejärjestelmä otettu käyttöön · Projektijohtamisen mallia kehitetty ja resursseja vahvistettu Menestyksen nälkä ja henkilöstö · Henkilöstön osaamisen kehittämisessä panostettu tunnistettuihin erityiskohteisiin · "Hyvä työpaikka" -hankkeessa keskitytty johtamisen kehittämiseen · Sisäistä viestintää ja avointa kommunikaatiota tehostettu koko organisaatiossa. Strategiaa toteutetaan tekemällä Asiakkaat ja heidän tarpeensa ovat tärkein Rauten toimintaa ohjaava tekijä. Asiakkaiden yksilölliset R AU T E 2 013 13 Painopiste kehittyvillä markkinoilla MARKKINA-ALUEEN OSUUS MAAILMANLAAJUISESTA VANERINTUOTANNOSTA VUONNA 2012. RAUTE VANERINTUOTANNON KEHITYS, 1 000 m3 2000 2005 2010 2000 2005 2010 NAM (POHJOIS-AMERIKKA) CIS (VENÄJÄ) KAJAANI JYVÄSKYLÄ NASTOLA RIIKA PIETARI MOSKOVA 13 VANCOUVER VANERINTUOTANNON KEHITYS, 1 000 m3 % 4 % MEMPHIS SHANGHAI 2000 2005 2010 2012 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 KIINA VANERINTUOTANNON KEHITYS, 1 000 m3 11 317 52 LAM (ETELÄ-AMERIKKA) SINGAPORE % 2000 2005 2010 5 SANTIAGO VANERINTUOTANNON KEHITYS, 1 000 m3 % APAC (MUU AASIAN JA TYYNENMEREN ALUE) 2000 2005 2010 2012 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 20 MYRTLEFORD % VANERINTUOTANNON KEHITYS, 1 000 m3 4 703 2000 2005 2010 14 R AU T E 2 013 2012 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 17 173 2012 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2012 6 2012 EMEA (EUROOPPA JA AFRIKKA) 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 4 742 VANERINTUOTANNON KEHITYS, 1 000 m3 % 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 3 598 44 681 R aute palvelee maailmanlaajuisesti vaneri-, viilu- ja LVL-teollisuutta. Arvioimme näiden teollisuudenalojen investointien kokonaisarvoksi 500­550 miljoonaa euroa vuodessa normaalin suhdannetilanteen aikana. Rauten markkinaosuudeksi arvioimme 15­20 prosenttia kaikista alan teollisuuden koneinvestoinneista. Puutuoteteollisuuden tuotannon kasvu on voimakkainta Venäjällä, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, joissa on runsaasti hyödyntämättömiä puuvaroja. Perinteisillä markkinoilla PohjoisAmerikassa ja Euroopassa tuotantokapasiteetin kasvu on vähäistä ja keskittynyt erikoistuotteisiin. Kehittyvillä markkinoilla tuotantoteknologian investointikriteerit ovat usein erilaisia kuin perinteisillä markkinoilla, joilla painopiste on olemassa olevan tuotantokapasiteetin kehittämisessä ja kilpailukyvyn parantamisessa. Vanerintuotannon teknologiataso on korkea ja panostukset kohdistuvat tuotannon tehokkuuteen ja suunnitelmalliseen kunnossapitoon. Uuttakin tuotantokapasiteettia on kuitenkin rakennettu viime vuosina. Tulevaisuudessa rakentamisen elpyminen Euroopassa voi edelleen luoda tarvetta myös uudelle tuotantokapasiteetille. Ekologisuuden vaatimus avaa mahdollisuuksia puurakentamisen osuuden kasvulle. Tämä lisää erityisesti LVL:n kysyntää. Myös mekaanisen metsäteollisuuden rakennemuutos luo uusia tilaisuuksia alan kehittämiselle. Raute on Euroopassa suurin teknologiatoimittaja asiakasteollisuuksilleen. Vahvuuksia ovat alueen olosuhteisiin ja raaka-aineisiin sopivan tuotantoteknologian osaaminen sekä tunnettuus ja hyvä maine kotimarkkinoilla. Raute tavoittelee kasvua syventämällä asiakassuhteita, lisäämällä teknologiapalveluiden kattavuutta sekä auttamalla asiakkaitaan hyötymään puurakentamisen kasvusta. Afrikka on perinteisesti toiminut raakapuun toimittajana, ja vaneriteollisuuden kehittyminen on ollut siellä hidasta. Puun viennin rajoitukset muutamissa tärkeissä tuottajamaissa ovat kuitenkin lisänneet tarvetta jatkojalostaa puuta paikallisesti. Afrikan markkinoita ovat perinteisesti hallinneet eurooppalaiset konetoimittajat. Jatkossa asiakkaat ja investoijat siirtyvät käyttä- mään tehokkaampia prosessiteknologioita. Tämä kehitys ja ikääntyvät kumipuumetsät avaavat uusia mahdollisuuksia Rautelle. Venäjä Venäjä on vahva vaneriteollisuusalue, jolla on vanerinvalmistuksessa pitkät perinteet ja korkea osaamisen taso. Suuret metsävarat, kilpailukykyiset tuotantokustannukset ja kehittyvä talous tarjoavat hyvät mahdollisuudet vanerintuotannon kasvulle ja uusille tehdasinvestoinneille. Lähimenneisyyden heikko yleinen Venäjä VANERINTUOTANTO EUROOPASSA (1 000 m3) 2012 2010 2005 Suomi Baltia (Viro, Latvia, Liettua) Espanja Italia Ranska Puola Ruotsi Romania Bulgaria Portugali Tsekki Muut Yhteensä 1 024 317 295 245 210 198 83 65 40 20 20 45 2 562 980 266 248 310 222 145 84 64 31 20 19 108 2 496 1 308 298 360 390 389 144 92 98 36 40 38 138 3 331 Eurooppa on kehittynyt markkinaalue, jossa vanerintuottajat ovat keskittyneet valmistamaan pitkälle jalostettuja, laadukkaita lopputuotteita. Tuotetun vanerin markkinat ovat pääosin Euroopassa, mutta erikoistuotteita viedään muun muassa Yhdysvaltoihin. Eurooppa ja Afrikka Eurooppa ja Afrikka R AU T E 2 013 15 talouskehitys on hidastanut myös vaneriteollisuuden kehitystä. Venäläiset vanerinvalmistajat kehittävät uusia, innovatiivisia tuotteita ja avaavat ennakkoluulottomasti uusia markkinoita. Maan vanerintuotanto on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Vanerin viennin sekä kotimaan kysynnän arvioidaan kasvavan lähivuosina. Kasvua edesauttavat puurakentamisen kehittyminen sekä rakentamisen kasvu erityisesti Moskovan, Pietarin ja muutaman muun suuremman kasvukeskuksen alueilla. Raute on Venäjällä markkinajohtaja vaneriteollisuuden koneiden, laitteiden ja palveluiden toimittajana. Raute on ainoa toimija, joka pystyy yksinään toimittamaan kokonaisia tuotantolaitoksia. Suuren asennetun laitekannan ansiosta myös Rauten teknologiapalveluilla on kasvupotentiaalia Venäjällä. Vanerintuotanto perustuu Kiinassa perinteisesti hyvin käsityövaltaiseen ja yksinkertaiseen teknologiaan. Teollisuuden alan uskotaan kehittyvän teknologisesti lähivuosina, sillä vientimarkkinoiden laatuvaatimukset edellyttävät modernimpia valmistusprosesseja. Laadukkaamman vanerin kysynnän uskotaan kasvavan myös Kiinan kotimarkkinoilla. Raaka-aineena käytetään edelleen suurelta osin tuontipuuta, mutta tulevaisuudessa kotimaisten istutusmetsien merkitys kasvaa. Raute on ensimmäisenä länsimaisena yhtiönä ollut kehittämässä modernia vanerinvalmistusta Kiinassa. Panostukset Kiinan markkinoille kohdennettuihin ratkaisuihin ja paikallinen läsnäolo tarjoavat Rautelle hyvän menestyspohjan. Japanin markkinalle on tunnusomaista raakaaineen korkea hinta, tuotantoteknologian korkea taso ja paikallisten konetoimittajien vahva asema. Vaikka tuotantoteknologian taso on korkea, Raute näkee mahdollisuuksia toimittaa markkinoille esimerkiksi konenäköteknologiaa. Malesiassa ja Indonesiassa istutusmetsät mahdollistavat vanerintuotannon kasvun tulevina vuosina, ja alueen merkityksen vanerinvalmistuksessa uskotaan kasvavan uudelleen nykyisestä, vaikka 1990-luvun tason saavuttamiseen on vielä matkaa. Raaka-ainepohjan muuttumisen takia Raute uskoo, että nykyistä konekantaa uusitaan ja modernisoidaan. Intiassa valtaosa vanerintuotannosta on edelleen käsityövaltaista ja teknologisesti yksinkertaista. Intian suuret eukalyptus- ja poppeli-istutukset eivät riitä vastaamaan kasvaneeseen raaka-ainetarpeeseen. Intiasta on tullutkin suurin itämalesialaisen trooppisen puun tuoja. Raute näkee mahdollisuuksia alueella, sillä Kiinan markkinoille kehitetyt tuotteet ja ratkaisut tulevat myöhemmin soveltumaan myös Intian vaneriteollisuudelle. Aasian ja Tyynenmeren alue on yksi voimakkaimmin kasvavista vanerintuotannon alueista. Suuri osa alueella valmistetusta vanerista käytetään paikallisesti. Lisäksi puulevyä viedään muun muassa Lähiitään, Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Tuotannossa käytetään edelleen raaka-aineena pääasiassa trooppisia puulajeja, mutta pieniläpimittaisen istutuspuun käyttö yleistyy. Kiina on maailman suurin vanerintuottajamaa. Vanerintuotanto on kasvanut lähes viisinkertaiseksi viimeisen 10 vuoden aikana. Viimeaikainen tuotantomäärien tasaantuminen osoittaa kasvuvauhdin alentuvan kestävämmälle tasolle, kuten Raute on ennakoinut. Aasia ja Tyynimeri Aasian ja Tyynenmeren alue Etelä-Amerikka on yksi suurimmista vanerintuotannon kasvualueista. Erityisesti Chilessä kasvu perustuu paikallisen metsäteollisuuden rakenteeseen, runsaisiin istutuspuuvaroihin sekä panostuksiin korkean jalostusasteen tuotteisiin. Suurimmat vanerintuottajamaat ovat Chile ja Brasilia. Rautella on merkittävä asema teknologiatoimittajana Chilessä, ja Brasiliassa nähdään potentiaalia tuotannon laatuvaatimusten kasvun ja teollisuuden kehittymisen seurauksena. Chilessä vanerintuotannon hyvä kannattavuus luo uskoa kasvulle seuraavan vuosikymmenen aikana. Vanerintuotantoon sopivien istutusmetsien varaan rakennetaan edelleen uutta tuotantoa. Isoille chileläisille metsäteollisuusyrityksille vanerinvalmistus on tärkeä osa puun optimaalisen käytön hallintaa. Chilessä myös vanerin kulutus on kasvussa. Valtaosa vanerista viedään kuitenkin edel- EteläAmerikka Etelä-Amerikka VANERINTUOTANTO AASIAN-TYYNENMEREN ALUEELLA (1 000 m3) 2012 2010 2005 Kiina Indonesia Malesia Japani Intia Uusi-Seelanti Korean tasavalta Filippiinit Muut Yhteensä 44 681 5 268 4 450 2 583 2 521 550 455 300 1 046 61 854 45 327 2 996 3 901 2 287 2 154 366 494 253 981 58 759 25 965 4 534 5 006 3 212 2 130 405 680 314 810 43 056 16 R AU T E 2 013 leen Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Maan suurimmat vanerinvalmistajat ­ kuten Arauco ja CMPC ­ ovat Rauten asiakkaita. Brasilia on Etelä-Amerikan suurin vanerinvalmistaja, mutta menestynyt alalla Chileä heikommin. Käytetty teknologia on vanhentunutta, sillä tuonnin esteet ja paikallisten konevalmistajien rahoitustuet ovat heikentäneet vaneriteollisuuden kilpailukykyä ja rajoittaneet investointeja teknologian uudistamiseen. Myöskään raaka-ainevarat eivät ole yhtä korkealaatuisia kuin Chilessä. Brasilialaisen vanerin tärkein vientikohde on Eurooppa, mutta kotimainen kysyntä on lisääntynyt talouskasvun myötä. Vanerinvalmistuksen uskotaan jatkossa keskittyvän, mutta kokonaistuotannon säilyvän nykytasolla. Rauten merkittävimmät kilpailijat Etelä-Amerikassa ovat paikallisia laitevalmistajia. Myös eurooppalaiset ja amerikkalaiset kilpailijat toimivat alueella. Rauten tavoitteena on säilyttää johtava asemansa uuden kapasiteetin rakentamisessa ja saada uusia asiakkuuksia pienten ja keskisuurten vanerinvalmistajien modernisointija kehityshankkeissa. sesta halvemmilla tuotteilla muutamissa tärkeissä asuntorakentamisen kohteissa sekä toisaalta asuntorakentamisen yleisestä taantumisesta. Vanerintuotantoon on viime vuosina investoitu vähän, ja investoinnit kohdistuvat lähinnä modernisointihankkeisiin. Vanerin ja LVL:n kulutuksen ja tuotannon arvioidaan kasvavan vasta, kun talouskasvu käynnistyy ja asuntorakentaminen elpyy. Paikallisilla laitevalmistajilla on vankka asema markkinoilla. Kilpailu vähistä investoinneista on kovaa myös pienten ja erikoistuneiden paikallisten toimijoiden kanssa. Rautelle kasvumahdollisuuksia tarjoavat nykyisen konekannan modernisointi ja automaatioosaaminen. Lue lisää markkinoista Rauten kotisivulta: www.raute.com. VANERINKULUTUS LOPPUKÄYTTÖKOHTEITTAIN 2012 Kokonaiskulutus 83,6 miljoonaa kuutiota Rakentaminen, huonekalut ja lattiat Yhteensä Pakkaukset ja kuljetusvälineet Yhteensä Muut 37 % 28 % 5% 70 % 11 % 6% 17 % 13 % VANERINTUOTANTO MARKKINA-ALUEITTAIN 2012 Kokonaistuotanto 86,2 miljoonaa kuutiota VANERINTUOTANNON KEHITYS ALUEITTAIN (miljoonaa kuutiota) Pohjois-Amerikka on maailman toiseksi suurin vanerinvalmistusalue ja maailman suurin LVL:n osalta. Puutuoteteollisuus on alueella keskitty nyttä. Viisi suurinta yhtiötä tuottaa 65 prosenttia vanerista ja 85 prosenttia LVL:stä. Kysyntää ohjaa pääasiassa Yhdysvaltojen talous, erityisesti asuntorakentaminen. Vuosikymmenessä vanerintuotannon määrä on puolittunut noin 11 miljoonaan kuutiometriin. Kehitys on johtunut toisaalta vanerin korvaami- PohjoisAmerikka Pohjois-Amerikka 2005 50 40 30 20 10 0 NAM 2010 2012 Kiina APAC NAM EMEA LAM CIS EMEA CIS APAC LAM Kiina 52 % 20 % 13 % 6% 5% 4% Markkinakatsauksen taulukoiden lähde: Indufor R AU T E 2 013 17 Teknologiaa erilaisiin asiakastarpeisiin Pro TARJOAA ASIAKKAALLE TEOLLISEEN TUOTANTOKÄYTTÖÖN SOVELTUVAA LUOTETTAVAA TEKNOLOGIAA. Select MAHDOLLISTAA ASIAKKAALLE ERILAISIA VALINTOJA JA TUOTANNON JOUSTAVUUTTA. Smart TARJOAA ASIAKKAALLE ALAN UUSIMMAN JA TEHOKKAIMMAN HUIPPUTEKNOLOGIAN. Viime vuosina Raute on panostanut kehityshankkeisiin, joilla asiakas pystyy tehostamaan tuotantoaan ilman mittavia investointeja ja joilla on nopea takaisinmaksuaika. Teknologia- ja automaatioratkaisut tuotteistetaan siten, että niitä voidaan hyödyntää laajasti myös jo asennetun konekannan modernisoinneissa. R Kilpailukykyä Rauten konenäköratkaisuilla aute kehittää ja tarjoaa tuotteita ja palveluita erilaisiin asiakastarpeisiin. Tuotekehitys asiakkaan prosessin tukena Rauten tuotekehityksen tavoitteena on auttaa asiakasta parantamaan kannattavuuttaan ja kilpailukykyään. Raute panostaa vuosittain tuotekehitykseen noin 3­4 prosenttia liikevaihdosta. Tuotekehitys pitää sisällään olemassa olevien koneiden ja palveluiden parantamista sekä kokonaan uusien tuotteiden ja tuotantokonseptien kehittämistä. Uusilla tuotteilla ja palveluilla ratkaistaan asiakastarpeita, jotka liittyvät puun käytön tehostamiseen, liiman ja lisäaineiden kulutuksen vähentämiseen, energian ja työvoimakulujen säästämiseen sekä lopputuotteen laadun parantamiseen. Uudet teknologiat testataan yhteistyössä asiakkaan kanssa tuotanto-olosuhteissa. Uusia ratkaisuja kehitetään myös kehittyvien markkinoiden tarpeisiin. RautePro-teknologiaa käyttävät asiakkaat ovat usein pieniä tai kehittyviä tuotantolaitoksia, joille täysautomaattinen ja suuritehoinen linja on muuhun tuotantokoneistoon tai investointikykyyn suhteutettuna liian suuri. Tyypilliset RauteSelect-teknologiaa käyttävät asiakkaat ovat tuotantomääriltään keskikokoisia ja valmistavat usein erikokoisia ja -laatuisia puulevyjä. Select-sarjan tuotteille on ominaista mukautuvuus asiakkaan prosessitarpeisiin. RauteSmart-teknologiaa käyttävä asiakas on yleensä suuri tuotantoyksikkö, joka haluaa maksimoida tuotannon tehokkuuden ja laadun hyödyntämällä viimeisintä saatavilla olevaa automaatioteknologiaa. Viilun ja puulevyn tuotannossa jatkuvana tavoitteena on optimoida syntyvän lopputuotteen laatu entistä tehokkaammin. Puumateriaalin luontaiset ominaisuudet tekevät laatuun vaikuttamisen haasteelliseksi. Uusimmalla Rauten kehittämällä teknologialla ja raaka-aineen tuntemuksella laatuun pystytään vaikuttamaan useassa eri valmistusprosessin vaiheessa. Konenäköä käytetään kolmeen tarkoitukseen: laaduttamiseen, optimointiin ja laadun parantamiseen. Kuivausprosessissa konenäköjärjestelmä, VDAanalysaattori, tarkastaa arkkien laadun ja luokittelee arkit eri laatuluokkiin. Uusin malliversio VDA-F löytää muun muassa mikrohalkeamat, värittömät oksat, alkavatkin mädäntymät ja niin sanotun pystysyisyyden. Se myös nostaa lopputuotteen laatua ja hintaa lajittelemalla parhaimmat ja arvokkaimmat laadut eroon muista viiluista. 18 R AU T E 2 013 Sorvausprosessissa VDA-F-analysaattori ohjaa viilumaton leikkauskohdan valintaa siten, että visuaalisesti näkyvien kaarnavikojen ja oksanreikien poiston lisäksi myös viilun sisäiset laatuerot huomioidaan. Näin leikattujen viiluarkkien laatu ja yhteenlaskettu arvo optimoituvat kokonaissaannossa. Viilun paikkaus on VDA-F-teknologian ansiosta kehittynyt, mikä on parantanut merkittävästi myös viilun laadun optimointia. Vuonna 2013 otettiin käyttöön kolme ensimmäistä täysautomaattista uuden sukupolven P2-viilunpaikkauslinjaa, jotka hyödyntävät VDA-F-teknologiaa. Rauten Mecano-tuotemerkillä tunnettu VDAkonenäköteknologia on asiakaskunnassa tunnustettu maailman parhaaksi, ja siitä osoituksena asiakkaat ovat ostaneet sitä myös modernisointina kilpailijoiden tekemiin viilun kuivaus- ja lajittelu linjoihin. Mecano-konenäköteknologialla pintaa syvemmälle Rauten Mecano-tuotemerkin alla tarjottavissa VDA-tuotteissa käytettävä kamerateknologia kuvaa viiluarkin sen kulkiessa kameran alta jopa yli 3 m/s nopeudella. Kuva muodostetaan ottamalla korkearesoluutiokameralla tuhansia värikuvia sekunnissa. VDA-F ottaa samasta kohdasta useampia kuvia. Tällöin kameran kuvaamiseen tahdistettu stroboskooppivalo välähtää vuoron perään viiluarkin ylä- ja alapuolella lisäten kuvatiedostoon läpivalaisukuvan. Kuvadata käsitellään erittäin edistyneillä algoritmeilla ja kuvasta etsitään lukuisia erilaisia laatuun vaikuttavia piirteitä, joista tutuimpia ovat terve oksa, kuollut oksa, haljennut oksa ja irronnut oksa. Näiden lisäksi tunnistetaan muun muassa sinistymä, laho, pihkatasku, halkeama ja karheus. Etsittäville piirteille määritellään kokoluokkia tai esiintymistiheyksiä sen mukaan, mihin laatuluokkaan puupinta halutaan piirteiden perusteella luokiteltavaksi. Kuvan analyysi tuottaa joko laadutuspäätöksiä, leikkauspäätöksiä tai paikkauspäätöksiä valitun sovelluksen mukaisesti. Uusimpia moniydinprosessoreita hyödyntämällä kaikki tämä tapahtuu tuotantoprosessin nopeusvaatimusten mukaisesti muutaman sadan millisekunnin aikana. Algoritmien tuottamien päätösten tarkastelua ja säätämistä varten konenäköjärjestelmässä on helppokäyttöinen käyttöliittymäsovellus. R AU T E 2 013 19 Henkilöstö luo onnistumisen edellytykset M enestyksennälkäinen ja tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö luo Rautelle onnistumisen edellytykset. Henkilöstöjohtamisen päätavoite on tukea strategian toteutumista ja kilpailukykyä varmistamalla riittävä osaaminen ja henkilöiden sijoittuminen osaamisen sekä strategian toteutumisen kannalta sopiviin tehtäviin. Henkilöstöjohtamista ohjaa neljä periaatetta: yhteistyö ja osallistuminen, avoimuus ja keskustelu, hyvä esimies-alaistoiminta sekä jatkuva kehittyminen. Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan säännöllisesti tulos- ja kehityskeskustelujen sekä henkilöstökyselyjen avulla. Samalla varmiste- taan, että henkilöstö ymmärtää yhteyden oman tehtävänsä ja Rauten strategian ja tavoitteiden välillä. Haastavia työtehtäviä Suomessa ja ulkomailla Rauten tuote- ja palveluratkaisut sekä maailmanlaajuinen projektitoiminta tarjoavat monipuolisia tehtäviä osaajille Suomessa ja maailmalla. Henkilöstö koostuukin useiden eri ammatti ryhmien edustajista. Suurin ryhmä on mekaniikka- ja automaatiosuunnittelijat, jotka työskentelevät toimitusten tai tuotekehityksen parissa sekä linjojen käyttöönottotehtävissä eri puolilla maailmaa. Tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi Rauteen tarvitaan jatkossakin sekä uusia osaajia että kokeneita puutuotetoimialan ja -teknologian ammattilaisia, jotka ymmärtävät asiakkaiden tarpeita. Työssä menestyminen vaatii paitsi teknologista osaamista myös hyviä vuorovaikutustaitoja ja kielitaitoa. Asiakkaan tarpeet määrittävät suunnan osaamisen kehittämiselle Rautessa pyritään jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen. Asiakkaiden tarpeet määrittelevät henkilöstön kehittämisen suunnan niin asiakaspalvelussa kuin teknologia- ja tukitoiminnoissa. Osaamisen kehittämisen painopistealueet määritellään strategian pohjalta tunnistettujen osaamistarpeiden mukaisesti. Hyvistä suorituksista palkitaan. Konsernin tuloksen lisäksi henkilökohtaiseen tulospalkkioon vaikuttaa myös onnistuminen oman ryhmän tavoitteissa. Raute panostaa henkilöstön työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja sitouttamiseen. Työterveyshuollon pääpaino on ennaltaehkäisevässä ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Henkilöstön kehittäminen · Henkilöstön kehittämisen painopiste oli työskentelykulttuurin ja esimiestaitojen kehittämisessä. · Paikallisia palveluresursseja vahvistettiin muun muassa Suomessa, Venäjällä ja Kiinassa. · Koulutuksia toteutettiin tunnistettujen tarpeiden mukaisesti. · Särmä-muutoshanketta jatkettiin. Painopiste oli henkilöstön valmennuksissa ja koulutuksissa sekä sisäisessä kehittämistyössä. Henkilöstö vuonna 2013 · Konsernin palveluksessa työskenteli keskimäärin 505 henkilöä. · Kokonaisvaihtuvuus oli 11,9 prosenttia. · Henkilöstöstä 68 % työskenteli projektitoimituksiin liittyvissä tehtävissä, 16 % teknologiapalveluissa, 6 % myynnin ja markkinoinnin tehtävissä ja 6 % johdon ja hallinnon tehtävissä. 20 R AU T E 2 013 HENKILÖSTÖ MAANTIETEELLISESTI Suomi Kiina Pohjois-Amerikka Muut 71,3 % 14,5 % 10,7 % 3,6 % HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖN KOULUTUS < 30 vuotta 31­40 vuotta 41­50 vuotta 51­60 vuotta > 60 vuotta 18,2 % 24,8 % 25,3 % 24,2 % 7,5 % Peruskoulu Ammattikoulu Opisto Korkeakoulu 8,7 % 30,3 % 25,9 % 10,3 % Ammattikorkeakoulu 24,8 % R AU T E 2 013 21 Särmää toimintakulttuuria R 22 aute haluaa tukea jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Vuonna 2012 käynnistetty kokonaisvaltainen muutoshanke ­ "Särmä" ­ jatkui vuonna 2013. Särmä-hankkeen tavoitteena on sitouttaa henkilöstö entistä vahvemmin Rauten asiakaslupaukseen sekä tuotteiden, palveluiden ja toiminnan laatuun. Särmässä toimintaa kehitetään viiden painopistealueen mukaisesti. Henkilöstöjohtamista koskevia hankkeita ovat esimiestyön ja työyhteisötaitojen kehittäminen. Muita osa-alueita ovat asiakastyö, projektityö ja viestintä. Särmä-hankkeessa on mukana koko Rauten henkilöstö. Hanke jatkuu edelleen vuonna 2014. Tavoitteena on · tukea Rauten strategiaa ja varmistaa, että Raute on haluttu työpaikka tulevaisuudessakin · luoda Rautelle työhyvinvoinnin toimintamalli · varmistaa yhtenäiset toimintatavat ja laadukas esimiestyö. R AU T E 2 013 Ympäristön huomioivaa tuotantoa Y mpäristömyötäisemmän puutuotteiden tuotannon mahdollistaminen on Rauten tärkein ympäristöteko. Tehostamalla raakaaineen käyttöä, pienentämällä energiankulutusta ja vähentämällä lisäaineiden, erityisesti liiman, kulutusta Raute kiinnittää huomiota keskeisiin puutuoteteollisuuden ympäristövaikutuksiin ja auttaa asiakkaitaan toimimaan ympäristömyötäisemmin. Raute kehittää aktiivisesti ratkaisuja, joilla voidaan parantaa asiakkaan tuotantoprosessin energiatehokkuutta ja tehostaa sivutuotteiden hyödyntämistä. Automaatiolla parannetaan myös työturvallisuutta ja ergonomiaa. Rauten oman toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät tehdasalueiden jätehuoltoon, energiankäyttöön, kemikaalien hallintaan ja turvallisuuteen. Rauten tavoitteena on vähentää oman toiminnan epäsuotuisia ympäristövaikutuksia, luoda jatkuvasti parantuva työympäristö sekä löytää tehokkaimmat ja laadukkaimmat tavat valmistaa tuotteita ja tuottaa palveluja. Raute on sitoutunut Teknologiateollisuus ry:n energiatehokkuussopimuksen tavoitteeseen yhdeksän prosentin energiansäästöstä vuoteen 2016 mennessä. Raute hallinnoi toimintansa ympäristöriskejä ympäristö- ja toimintajärjestelmien avulla. Rauten Nastolan ja Jyväskylän yksiköiden laatuja ympäristöjärjestelmät ovat ISO-sertifioituja. Laajan yhteistyökumppani- ja alihankkijaverkoston toimintaa ja eettisiä periaatteita arvioidaan yhtenäisten kriteerien mukaan ympäri maailman. Ympäristövaikutukset vuonna 2013 Vuoden 2013 aikana uudistettiin Nastolan tehtaalla energiakatselmus. Energiakatselmuksessa haettiin uusia kohteita energiansäästölle. Vuonna 2013 Nastolan päätoimipaikassa toteutettiin suunnitelmien energiakatselmuksessa esille nousseita energiansäästöinvestointeja. Yksi tehtaan ilmanvaihtokoneista uusittiin ja yhdessä tehdashallissa koekäytettiin LED-tekniikkaa valaistuksessa. Nämä toimenpiteet jatkuvat myös vuoden 2014 puolella, jolloin tehtaalle asennetaan yksi ilmanvaihtokone lisää ja kaksi hallia valaistaan LED-valaisimilla. Myös toimistotiloissa siirry- tään energiatehokkaampaan LED-valaistukseen vuonna 2013 toteutettujen ja vuonna 2014 jatkuvien toimistotilaremonttien yhteydessä. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET NASTOLASSA 2013 2012 VOC-päästöt Sähkönkulutus Lämmönkulutus Vedenkulutus Kokonaisjätemäärä (sis. kierrätysmetallin) Kierrätysaste < 5 000 kg 3,2 GWh 4,00 GWh 3 000 m3 750 t 87 % < 5 000 kg 3,4 GWh 4,12 GWh 2 950 m3 645 t 88 % Ympäristövaikutuksissa näkyy tuotannon ja tehtaalla suoritettujen koekäyttöjen määrä. R AU T E 2 013 23 Liiketoimintakatsaus 2013 V uonna 2013 maailmantalouden ja rahamarkkinoiden kehitykseen liittyvä epävarmuus jatkui edelleen. Rakentamisen aktiviteetti pysyi alhaisella tasolla puulevyteollisuuden päämarkkina-alueilla. Rauten asiakasteollisuuksien osalta markkinatilanne jatkui epävarmana useilla markkina-alueilla. Vuonna 2013 ei Rauten asiakaskunnassa käynnistynyt isoja, uutta kapasiteettia synnyttäviä hankkeita. Investoinnit kohdistuivat pienehköihin kone- ja laiteinvestointeihin sekä modernisointeihin. Useita suunnittelu- ja neuvotteluvaiheessa olevia yksittäisiä tuotantolinjoja ja kokonaisia tehtaitakin koskevia hankkeita oli vireillä ja neuvotteluvaiheessa läpi vuoden. Vaneri- ja LVL-tehtaiden kokema markkinatilanne ja ennen kaikkea asiakkaiden hankkeiden rahoitukseen liittyvät ongelmat estivät hankkeiden etenemisen toteutukseen asti. Tehtaan johtaja José Rojas (kuvassa) ja projektipäällikkö Saúl Espinoza signeerasivat ensimmäisen puristetun levyn Rauten toimittamalla Araucon Nueva Aldean uudella vaneritehtaalla 16.12.2013. Kunnossapito- ja varaosapalveluiden kysyntä pysyi hyvänä. Tämä kertoo Rauten asiakkaiden tuotantolaitosten käyttöasteiden pääosin pysyneen hyvällä tasolla. Myös viime vuosina vaikeasta markkinatilanteesta kärsineessä PohjoisAmerikassa nähtiin jo ensimmäisiä merkkejä positiivisesta kehityksestä. 24 R AU T E 2 013 Markkinatilanne näkyi uusien tilausten määrässä Rauten uudet tilaukset vuonna 2013 olivat yhteensä 63 miljoonaa euroa, jossa laskua edelliseen vuoteen oli 45 prosenttia johtuen markkinatilanteesta. Uuden tuotantokapasiteetin rakentamiseen liittyviä uusia tilauksia ei ollut. Projektitoimituksissa uudet tilaukset olivat 29 miljoonaa euroa ja laskivat edellisestä vuodesta 68 prosenttia. Teknologiapalveluissa uudet tilaukset olivat 34 miljoonaa euroa, jossa nousu edelliseen vuoteen oli 29 prosenttia. Projektitoimituksissa yksittäisten koneiden ja laitteiden uudet tilaukset kasvoivat noin neljänneksellä. Merkittävä osa uusista tilauksista kohdistui kuivausteknologiaan ja kuivan viilun jalostukseen. Teknologiapalveluissa kasvu kertyi pääosin modernisointitilauksista Euroopasta ja PohjoisAmerikasta. Varaosat ja huoltopalvelut olivat edellisen vuoden hyvällä tasolla. Uudet tilaukset kasvoivat tai pysyivät edellisen vuoden tasolla kaikilla markkina-alueilla, kun vertaillaan vuotta 2013 edelliseen vuoteen ilman uutta kapasiteettia luovia tilauksia. Suhteellisesti eniten kasvoi Pohjois-Amerikka. Suurimmaksi markkina-alueeksi nousi Eurooppa. on asennettu Saksaan Rauten valvonnassa. Panostuksia kasvun mahdollistamiseksi Tilauskannan ajoitus ja uudet tilaukset määräsivät tahdin Koko vuoden 2013 liikevaihto laski 18 prosenttia edellisestä vuodesta. Teknologiapalveluiden kasvu 13 prosentilla ei riittänyt kompensoimaan isoista projektitoimituksista kertyneen liikevaihdon laskua. Liiketoiminnan kannattavuus heikkeni edellisestä vuodesta johtuen liikevaihdon laskusta. Tilauskannan ajoituksesta johtuen liikevaihto ja tulos painottuivat ensimmäiseen ja viimeiseen vuosineljännekseen. Vuonna 2013 panostettiin edelleen uusimman teknologiatarjonnan laajentamiseen vaneri- ja LVL-teollisuudelle sekä näitä tukevan automaation ja instrumentoinnin, erityisesti konenäön sovellutusten, jatkuvaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Lisäksi jatkettiin kehittyville markkinoille kohdistettujen tuotteiden kehittämistä. Tuotannon ja toimituskyvyn kehittäminen jatkui uudella tehtaalla Kiinassa, jossa tuotantokapasiteettia kasvattamalla voidaan aikaisempaa paremmin hallita Kiinassa valmistettavien komponenttien ja laitteiden laatua ja toimitusaikaa. Teknologiapalveluissa palvelukykyä ja tuottavuutta kehitettiin Kanadan yksikössä uuden organisaatiomallin ja toimintatavan käyttöönotolla. Pääosa investoinneista liittyi tuotannollisiin investointeihin Nastolan ja Kiinan tehtaissa. Neljä isoa hanketta etenivät Asennus- ja käyttöönottovaiheessa oli vuoden aikana yhteensä neljä uutta kapasiteettia luovaa isoa hanketta, joissa on edetty asiakkaan asettaman aikataulun mukaan. Kiinaan vuonna 2010 saatu LVL-tehdastilaus valmistui. Etelä-Amerikassa vuonna 2011 käynnistynyt vaneritehtaan laajennushanke sekä vuoden 2012 alussa tulipalossa tuhoutuneen tehtaan uudelleen rakentaminen ovat edenneet käyttöönottovaiheeseen. Heinäkuussa 2012 saadun tilauksen LVL-koneita R AU T E 2 013 25 Taloudellinen katsaus vuoteen 2013 Liiketoimintaympäristö ja kysyntä · Maailmantalouden ja rahamarkkinoiden epävarmuus jatkui. · Asiakasteollisuuksien markkinatilanne jatkui epävarmana useilla markkina-alueilla. - Uutta kapasiteettia luovia hankkeita ei käynnistynyt. - Investoinnit kohdistuivat pienehköihin kone- ja laiteinvestointeihin sekä modernisointeihin. · Puutuoteteollisuuden käyttöasteet pysyivät pääosin hyvällä tasolla. - Kunnossapidon ja varaosien kysyntä pysyi hyvänä. Raute · Uudet tilaukset alhaisella tasolla. - Pois lukien uuden kapasiteetin hankkeet, uudet tilaukset kasvoivat tai pysyivät edellisen vuoden tasolla kaikilla markkina-alueilla. - Suhteellisesti eniten kasvoi Pohjois-Amerikka. · Teknologiapalveluissa uudet tilaukset kasvoivat 29 %. - Kasvu modernisoinneista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. - Varaosat ja huoltopalvelut edellisen vuoden hyvällä tasolla. · Liikevaihto laski 18 %. - Uusien tilausten alhainen määrä ja tilauskannan ajoitus. - Tilauskannassa neljä tehdashanketta. · Liiketulos laski. - Kannattavuus liikevaihtoa vastaavalla tasolla. AVAINLUKUJA 2013 2012 Liikevaihto, Me Muutos, % Viennin osuus, Me Liiketulos, Me Tulos ennen veroja, Me ROI, % ROE, % Omavaraisuusaste, % Tilauskanta, Me Uudet tilaukset, Me Tulos/osake, euroa Oma pääoma/osake, euroa Osinko/osake, euroa Osinko/tulos, % Pääoman palautus/osake, euroa Henkilöstö 31.12. Henkilöstö, keskimäärin *Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. 83,3 -17,8 78,4 1,8 1,6 7,3 5,0 56,6 28 63 0,30 5,90 0,20 * 66,7 * 0,30 * 534 522 101,3 36,3 95,1 5,0 4,8 15,0 13,1 48,0 50 116 0,75 6,03 0,50 66,4 503 488 LIIKEVAIHTO miljoonaa euroa LIIKETULOS miljoonaa euroa OSAKEKOHTAINEN TULOS JA OSINKO euroa 120 100 80 60 40 20 0 09 10 11 12 13 6 4 2 0 -2 -4 -6 -8 -10 09 10 11 12 13 1,5 1,0 0,5 0,0 -0,5 -1,0 -1,5 -2,0 -2,5 09 Tulos per osake 10 11 12 13 * 26 Osinko R AU T E 2 013 Pääoman palautus * Hallituksen esitys yhtiökokoukselle Tilinpäätöstiivistelmä 1 000 EUROA TULOSLASKELMA KONSERNI (IFRS) 1.1.­31.12.2013 1.1.­31.12.2012 EMOYHTIÖ (FAS) 1.1.­31.12.2013 1.1.­31.12.2012 UUDET TILAUKSET miljoonaa euroa Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut yhteensä Liiketulos Rahoitustuotot ja -kulut Tulos ennen veroja Tuloverot Tilikauden tulos TASE 83 274 -954 295 -80 787 1 828 -239 1 589 -394 1 196 31.12.2013 101 273 500 1 423 -98 174 5 022 -256 4 766 -1 781 2 985 31.12.2012 73 004 -79 -378 -71 338 1 964 -282 1 683 -371 1 312 31.12.2013 92 933 -570 1 553 -87 955 5 960 -1 520 4 440 -1 621 2 818 31.12.2012 120 100 80 60 40 20 0 09 10 11 12 13 Varat Pitkäaikaiset varat (IFRS)/Pysyvät vastaavat (FAS) Lyhytaikaiset varat (IFRS)/Vaihtuvat vastaavat (FAS) Varat yhteensä Oma pääoma ja velat Oma pääoma yhteensä Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä RAHAVIRTA 12 565 36 218 48 783 11 922 51 154 63 076 9 948 32 998 42 946 9 342 49 548 58 890 Projektitoimitukset Teknologiapalvelut 23 613 25 170 48 783 1.1.­31.12.2013 24 220 38 856 63 076 1.1.­31.12.2012 21 813 21 133 42 946 1.1.­31.12.2013 22 504 36 386 58 890 TILAUSKANTA VUODEN LOPUSSA miljoonaa euroa 50 1.1.­31.12.2012 Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos yhteensä 3 704 -3 176 -7 352 -6 825 1 938 -2 895 -5 201 -6 159 3 876 -3 211 -7 352 -6 687 461 -1 820 -5 121 -6 481 40 30 20 10 0 09 10 11 12 13 Täydellinen laaja tuloslaskelma ja tase on esitetty tilinpäätöksessä, joka on julkaistu erillisenä sähköisenä julkaisuna Rauten internetsivuilla osoitteessa www.raute.com. R AU T E 2 013 27 Taloudellinen kehitys 1 000 EUROA 2013 2012 2011 2010 2009 OMAVARAISUUSASTE JA GEARING % Liikevaihto Liikevaihdon muutos, % Viennin osuus % liikevaihdosta Liiketulos % liikevaihdosta Tulos ennen veroja % liikevaihdosta Tilikauden tulos % liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Oman pääoman tuotto (ROE), % Taseen loppusumma Korottomat velat Korolliset nettovelat % liikevaihdosta Omavaraisuusaste, % Gearing, % Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta Tutkimus- ja kehittämismenot % liikevaihdosta Tilauskanta, Me Uudet tilaukset, Me Henkilöstö 31.12. Henkilöstö, tehollinen keskimäärin Henkilöstö, keskimäärin 83 274 -17,8 78 436 94,2 1 828 2,2 1 589 1,9 1 196 1,4 7,3 5,0 48 783 18 302 -6 677 -8,0 56,6 -28,3 3 189 3,8 2 523 3,0 28 63 534 515 522 101 273 36,3 95 099 93,9 5 022 5,0 4 766 4,7 2 985 3,0 15,0 13,1 63 076 27 235 -8 087 -8,0 48,0 -33,5 3 529 3,5 2 516 2,5 50 116 503 480 488 74 323 18,2 65 432 88,0 -738 -1,0 -1 126 -1,5 -1 095 -1,5 -0,1 -4,7 52 666 15 320 -10 397 -14,0 46,9 -47,1 1 885 2,5 2 020 2,7 36 77 464 457 475 62 867 71,6 57 773 91,9 1 311 2,1 1 122 1,8 1 158 1,8 5,1 4,9 53 034 14 368 -9 651 -15,4 50,7 -39,8 2 224 3,5 1 849 2,9 33 72 495 438 512 36 638 -62,8 30 466 83,2 -9 695 -26,5 -9 890 -27,0 -8 141 -22,2 -21,6 -28,4 57 387 15 801 -9 366 -25,6 46,0 -40,6 1 095 3,0 2 470 6,7 22 35 524 419 542 80 60 40 20 0 -20 -40 -60 -80 09 10 11 12 13 Omavaraisuusaste Gearing SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO JA OMAN PÄÄOMAN TUOTTO, % 30 20 10 0 -10 -20 -30 09 10 11 12 13 Sijoitetun pääoman tuotto Oman pääoman tuotto 28 R AU T E 2 013 Osakekohtaiset tunnusluvut 2013 2012 2011 2010 2009 INVESTOINNIT Tulos/osake (EPS), euroa Oma pääoma/osake, euroa Osinko/osake, euroa Osinko/tulos, % Efektiivinen osinkotuotto, % Hinta/voitto-suhde (P/E) Pääoman palautus/osake, euroa Kurssikehitys (A-sarjan osakkeet) Tilikauden alin kurssi, euroa Tilikauden ylin kurssi, euroa Tilikauden keskikurssi, euroa Kurssi tilikauden lopussa, euroa Osakekannan markkina-arvo 31.12., 1 000 euroa** Osakkeiden vaihdon kehitys (A-sarjan osakkeet) Osakkeiden vaihto tilikauden aikana, 1 000 kpl Osuus A-sarjan osakkeiden määrästä, % Osakkeiden kokonaismäärä Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskiarvo Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa 0,30 5,90 0,20 * 66,7 * 2,9 * 23,3 0,30 * 0,75 6,03 0,50 66,4 5,6 11,95 - -0,27 5,51 0,30 -109,7 4,8 -22,67 - 0,29 6,05 0,30 103,8 3,1 33,55 - -2,03 5,76 0,00 0,0 0,0 -3,67 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 6,88 9,33 8,49 6,95 27 833 6,18 9,24 8,22 9,00 36 043 6,05 11,55 8,57 6,20 24 829 7,24 10,10 8,21 9,70 38 846 6,50 8,90 7,29 7,47 29 916 0,5 0 09 % liikevaihdosta miljoonaa euroa 10 11 12 13 514 17,0 302 10,0 522 17,3 646 21,4 455 15,1 LIIKETOIMINNAN RAHAVAROJEN MUUTOS miljoonaa euroa 10 4 004 758 4 004 758 4 004 758 4 004 758 4 004 758 4 004 758 4 004 758 4 004 758 4 003 183 4 004 758 8 6 4 2 0 -2 -4 -6 -8 09 10 11 12 13 Tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu laskennallisen verovelan määrä. *Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. **K-sarjan osakkeet arvostettu A-sarjan osakkeen arvon mukaisesti. R AU T E 2 013 29 Hallitus | ERKKI PEHU-LEHTONEN | MIKA MUSTAKALLIO | JONI BASK s. 1950, diplomi-insinööri Hallituksen puheenjohtaja 2009­ Hallituksen jäsen 2009­ Hallituksen työvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan puheenjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajatahoista Erkki Pehu-Lehtonen toimi Pöyry Oyj:n hallituksen neuvonantajana vuosina 2008­2010 ja toimitusjohtajana vuosina 1999­2008. Hän toimi Pöyry Oyj:n tytäryhtiön Jaakko Pöyry Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1996­1999 ja varatoimitusjohtajana vuosina 1994­1996. Ennen Pöyry-yhtiöitä Erkki Pehu-Lehtonen on toiminut johtotehtävissä mm. Neles-Jamesbury Oy:ssä ja Valmet Paperikoneet Oy:ssä. Samanaikaiset luottamustoimet: Hallituksen jäsen: Metso Oyj 2010­2013, Valmet Oyj 2014­ Rauten osakeomistus: A-sarjan osakkeita 1 000 kpl s. 1964, kauppatieteiden maisteri, CEFA Hallituksen jäsen 2004­ Hallituksen varapuheenjohtaja 2012­ Hallituksen työvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä, riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajatahoista Mika Mustakallio on toiminut MORS Software Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2006. Hän on toiminut pankkien riskienhallinnan asiantuntijana vuodesta 2001 alkaen. Tätä ennen hän toimi vuosina 1995­2000 Svenska Handelsbankenissa riskikontrollin johtajana ja vuosina 1991­1995 Price Waterhousessa konsulttina. Samanaikaiset luottamustoimet: ei samanaikaisia luottamustoimia Rauten osakeomistus: K-sarjan osakkeita 57 630 kpl A-sarjan osakkeita 29 270 kpl s. 1975, diplomi-insinööri Hallituksen jäsen 2012­ Riippumaton yhtiöstä, riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajatahoista. Joni Bask on toiminut vuodesta 2003 alkaen Varian Medical Systems Oy:ssä, jossa Team Leaderinä tuotekehitysryhmässä 2011­. Samanaikaiset luottamustoimet: ei samanaikaisia luottamustoimia Rauten osakeomistus: K-sarjan osakkeita 17 250 kpl A-sarjan osakkeita 4 450 kpl Tilintarkastaja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Janne Rajalahti Osakkeiden omistustiedot 31.12.2013. Luvut sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. 30 R AU T E 2 013 | RISTO HAUTAMÄKI | ILPO HELANDER | PEKKA SUOMINEN s. 1945, diplomi-insinööri Hallituksen jäsen 2009­ Hallituksen työvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajatahoista Risto Hautamäki toimi Metso Paperin toimitusjohtajana vuosina 2005­2007, Tamfelt Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 1995­2005 sekä Valmet Paperikoneet Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1990­1994. Samanaikaiset luottamustoimet: ei samanaikaisia luottamustoimia Rauten osakeomistus: A-sarjan osakkeita 2 000 kpl s. 1942, kauppaneuvos, diplomi-insinööri Hallituksen jäsen 2008­ Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajatahoista Ilpo Helander toimi vuosina 1991­2004 Oy Electrolux Ab:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana sekä Electrolux Euroopan varatoimitusjohtajana vastuualueenaan Suomi, Venäjä, Valko-Venäjä, Baltia, Ukraina, Kazakstan. Samanaikaiset luottamustoimet: Hallituksen jäsen: Reka Kumi Oy 2007­, Teknos Oy 2007­, CT-Logistics Oy 2008­ Rauten osakeomistus: A-sarjan osakkeita 1 000 kpl s. 1976, kauppatieteiden maisteri Hallituksen jäsen 2010­ Riippumaton yhtiöstä, riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajatahoista Pekka Suominen toimi Business Managerina Talentum Events Oy:ssä 2007­2012. Samanaikaiset luottamustoimet: ei samanaikaisia luottamustoimia Rauten osakeomistus: K-sarjan osakkeita 48 000 kpl A-sarjan osakkeita 62 429 kpl HALLITUS Vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä | Toimikausi alkaa varsinaisesta yhtiökokouksesta ja päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa | Enemmistö riippumattomia yhtiöstä, joista vähintään kaksi riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajatahoista | Kokoontuu keskimäärin kymmenen kertaa toimikauden aikana | Lakisääteisten sekä yhtiöjärjestyksen määräämien tehtävien lisäksi vahvistaa yhtiön strategian ja budjetin sekä seuraa säännöllisesti yhtiön johdon raportoinnin pohjalta konsernin taloudellista tilaa ja laatii osavuosikatsaukset | Suorittaa vuosittain itsearvioinnin | Työvaliokunta ja nimitysvaliokunta tukevat hallituksen työskentelyä. R AU T E 2 013 31 Johtoryhmä | | TIMO KANGAS TAPANI KIISKI | ARJA HAKALA TAPANI KIISKI s. 1962, tekniikan lisensiaatti, diplomi-insinööri toimitusjohtaja ja konsernijohtaja 16.3.2004­ Yhtiön palveluksessa: 2002­ Nimitetty johtoryhmään: 16.3.2004 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 2002­2004: teknologiajohtaja, myyntijohtaja; KCI Konecranes International Oyj 1994­2002: eri tehtäviä, mm. tietohallintojohtaja; Kone Oy, Kone Cranes 1985­1994: eri tehtäviä, mm, tuotekehityspäällikkö, tuotekehitysjohtaja. Rauten osake- ja optio-omistus: A-sarjan osakkeita 3 930 kpl 2010 A-sarjan optioita 25 500 kpl 2010 B-sarjan optioita 10 000 kpl 2010 C-sarjan optioita 10 000 kpl ARJA HAKALA s. 1957, kauppatieteiden maisteri, MBA talousjohtaja 8.10.2003­ toimitusjohtajan sijainen 16.10.2004­ Yhtiön palveluksessa: 1990­ Nimitetty johtoryhmään: 1.1.2001 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 1990­2003: hallintojohtaja; Luhta Oy 1985­1990: laskentapäällikkö. Rauten osake- ja optio-omistus: A-sarjan osakkeita 1 750 kpl 2010 A-sarjan optioita 9 500 kpl 2010 B-sarjan optioita 5 000 kpl 2010 C-sarjan optioita 5 000 kpl TIMO KANGAS s. 1965, teknikko johtaja, asiakkuuksien hallinta ja markkinointi, markkina-alue EMEA 1.10.2013­ Yhtiön palveluksessa: 2004­ Nimitetty johtoryhmään: 1.10.2004 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 2004­2013: eri tehtäviä, mm. EMEAn markkina-alueesta vastaava johtaja, teknologiapalveluista vastaava johtaja, huoltoliiketoiminnan päällikkö; YIT Oyj 1999­2004: metsä-, paperi- ja elintarviketeollisuuden projektien kunnossapito- ja laitemyyntitehtävät. Rauten osake- ja optio-omistus: A-sarjan osakkeita 750 kpl 2010 A-sarjan optioita 9 500 kpl 2010 B-sarjan optioita 5 000 kpl 2010 C-sarjan optioita 5 000 kpl TOIMITUSJOHTAJA Vastaa Rauten liiketoiminnan johtamisesta osakeyhtiölain sekä hallituksen päätösten ja ohjeiden mukaisesti | Raportoi hallitukselle liiketoimintaympäristöstä, kuten asiakkaista, kilpailu- ja markkinatilanteesta sekä Rauten taloudellisesta asemasta ja muista merkittävistä kysymyksistä | Toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana ja edustaa konserniomistusta tytär- ja osakkuusyhtiöiden yhtiökokouksissa ja toimii tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajana, ellei hallitus yksittäisissä tapauksissa toisin määrää. Hallitus arvioi vuosittain toimitusjohtajan toimintaa. 32 R AU T E 2 013 PETRI LAKKA MARKO HJELT s. 1969, kasvatustieteen maisteri johtaja, henkilöstö ja osaaminen 1.10.2013­ Yhtiön palveluksessa: 2013­ Nimitetty johtoryhmään 1.10.2013 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 2013: henkilöstöpäällikkö; Go On Yhtiöt 2010­2012: yksikön johtaja (Lahti ja Hämeenlinna); Mercuri Urval 1999­2009: seniorikonsultti. Rauten osake- ja optio-omistus: 2010 A-sarjan optioita 4 200 kpl 2010 B-sarjan optioita 2 500 kpl 2010 C-sarjan optioita 5 000 kpl s. 1965, tekniikan lisensiaatti, diplomi-insinööri johtaja, teknologiapalvelut 1.1.2012­ Yhtiön palveluksessa: 2011­ Nimitetty johtoryhmään: 26.9.2011 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 2011: johtaja, liiketoiminnan kehitys; Ramboll Finland Oy 2008­2011: Teollisuus ja energia-toimialan toimialajohtaja; Metso Paper Oy 1996­2008: eri tehtäviä, mm. Metso Paper Servicen tuotekehitysjohtaja, kunnossapito- ja asiantuntijapalveluiden johtaja sekä kartonkikoneiden huoltoliiketoiminnan johtaja Pohjois-Amerikassa; Jaakko Pöyry Oy 1994­1996: paperitehdassuunnittelun prosessi-insinööri. Rauten osake- ja optio-omistus: 2010 A-sarjan optioita 1 000 kpl 2010 B-sarjan optioita 5 000 kpl 2010 C-sarjan optioita 5 000 kpl PETRI LAKKA | MARKO HJELT | MIKA HYYSTI s. 1965, insinööri johtaja, teknologia, tuotteet ja tuotekehitys 1.10.2013­ Yhtiön palveluksessa: 1990­ KONSERNIN JOHTORYHMÄ Koostuu puheenjohtajana toimivasta konsernijohtajasta ja muuttuvasta määrästä jäseniä, joiden nimityksestä päättää Raute Oyj:n hallitus | Valmistelee konsernin liiketoimintastrategian ja vastaa sen täytäntöönpanosta | Käsittelee tärkeät operatiiviset asiat yhdessä ja päätökset vahvistaa toimitusjohtaja | Jäsenet ovat kukin vastuussa päivittäisestä johtamisesta omilla vastuualueillaan. Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 1990-2013: eri tehtäviä, mm. automaatiosuunnittelu-, tuotekehitys- ja teknologiapäällikkö. Rauten osake- ja optio-omistus: A-sarjan osakkeita 1 700 kpl 2010 A-sarjan optioita 1 000 kpl 2010 B-sarjan optioita 4 500 kpl 2010 C-sarjan optioita 4 000 kpl PETRI STRENGELL s. 1962, diplomi-insinööri johtaja, projektitoimitukset ja operaatiot 1.10.2013­ Yhtiön palveluksessa: 1987­ Nimitetty johtoryhmään: 1.6.2004 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 1987­2013: eri tehtäviä, mm. teknologiasta ja operaatioista vastaava johtaja, suunnittelupäällikkö, tuotantojohtaja. Rauten osake- ja optio-omistus: A-sarjan osakkeita 2 750 kpl 2010 A-sarjan optioita 9 500 kpl 2010 B-sarjan optioita 5 000 kpl 2010 C-sarjan optioita 5 000 kpl R AU T E 2 013 | | MIKA HYYSTI PETRI STRENGELL Osakkeiden omistustiedot 31.12.2013. Luvut sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. 33 Tietoja osakkeenomistajille R aute on perhetaustainen vakavarainen Small Cap -yhtiö. Raute toimii maailmanlaajuisesti ja on johtava alallaan. Taloudellisen informaation julkaiseminen Raute noudattaa kaikessa viestinnässään arvopaperimarkkinalain ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjen pörssiyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia täsmällisestä ja samanaikaisesta tiedonjulkistamisesta. Raute julkaisee taloudelliset raportit (vuosikertomus, tilinpäätös ja osavuosikatsaukset) sekä pörssitiedotteet ja -ilmoitukset suomeksi ja englanniksi. Tutustu tarkemmin Rauten sijoittajaviestintäpolitiikkaan internetsivuilla www.raute.com. Riskit ja riskienhallinta Konsernin tunnistetut pääriskialueet liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja liiketoimintaympäristöön, rahoitukseen sekä vahinkoihin. Merkittävimmiksi liiketoimintariskeiksi on tunnistettu talouden suhdannekierrosta johtuva kysynnän vaihtelu sekä toimitus- ja teknologiariskit. Rauten riskienhallintapolitiikan hyväksyy hallitus. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä niiden tehokkuuden valvonnasta vastaa hallitus. Rautessa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Controller-toiminto toteuttaa hallituksen hyväksymää sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa, kehittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä yhdessä operatiivisen johdon kanssa sekä valvoo riskienhallintaperiaatteiden, toimintapolitiikkojen ja toimivaltuuksien noudattamista. Hallinnointi Emoyhtiö Raute Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalakia, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Raute Oyj:n yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on antanut lisäksi yhtiölle hallintoohjeen. Raute Oyj:n yhtiöjärjestys, hallinto-ohje sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä muuta yhtiön hallintoon ja sijoittajasuhteisiin liittyvää tietoa on julkaistu yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.raute.com. Myös hallituksen toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen sisältyy konsernin hallintoon ja riskienhallintaan liittyvää tietoa. Sijoittajasuhteista vastaavat: Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Arja Hakala, talousjohtaja puh. (03) 829 11 sähköposti: ir@raute.com Rautea seuraava analyytikko Inderes Oy. Lisäksi muut analyysiyhtiöt laativat satunnaisesti raportteja yhtiöstä. Raute ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista. Osinkopolitiikka Raute noudattaa aktiivista osinkopolitiikkaa. Tavoitteena on taata sijoittajille kilpailukykyinen tuotto. Osingonmaksussa huomioidaan vakavaraisuuden säilyttäminen ja tulevat investointitarpeet. Projektiliiketoiminnan luonteesta johtuen osinko ei ole suoraan sidottu vuositulokseen. Info Raute Oyj julkaisee vuonna 2014 kolme osavuosikatsausta seuraavasti: · tammi­maaliskuu, tiistaina 29.4.2014 · tammi­kesäkuu, tiistaina 29.7.2014 · tammi­syyskuu, keskiviikkona 29.10.2014. 34 R AU T E 2 013 Rauten osakkeet Raute Oyj:llä on kaksi osakesarjaa. A-sarjan osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vuodesta 1994 lähtien. Osakkeen kurssikehitystä voi seurata internetsivuilla www.raute.com. A-sarjan osake · kaupankäyntitunnus: RUTAV · osakemäärä 31.12.2013: 3 013 597 kpl · äänimäärä/osake: 1 ääni Yhtiökokous Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 31.3.2014 klo 18.00 alkaen Lahden Sibeliustalossa osoitteessa Ankkurikatu 7, Lahti. K-sarjan osake · osakemäärä: 991 161 kpl · äänimäärä/osake: 20 ääntä. Hallituksen voitonjakoehdotus Hallitus ehdottaa 31.3.2014 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle 2014, että tilikaudelta 2013 maksetaan osinkoa 0,20 euroa osaketta kohti ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2014, että yhtiökokous päättää vapaan oman pääoman jakamisesta pääoman palautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,30 euroa osaketta kohti. SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2013 OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN MUKAAN K-SARJA KPL A-SARJA KPL OSAKKEET YHTEENSÄ KPL OSUUS ÄÄNIMÄÄRÄ YHTEENSÄ OSAKKEISTA KPL % OSUUS ÄÄNISTÄ % Sundholm Göran Mandatum Life Unit-Linked Laakkonen Mikko Suominen Pekka Suominen Tiina Sini-Maria Siivonen Osku Pekka Kirmo Kaisa Marketta Mustakallio Kari Pauli Mustakallio Mika Tapani Keskiaho Kaija Leena Särkijärvi Anna Riitta Relander Harald Sijoitusrahasto Alfred Berg Small Cap Finland Mustakallio Marja Helena Mustakallio Ulla Sinikka Särkijärvi Timo Särkijärvi-Martinez Anu Riitta Suominen Jukka Matias Mustakallio Kai Henrik Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Yhteensä 48 000 48 000 50 640 50 280 60 480 57 580 33 600 60 480 43 240 53 240 12 000 12 000 24 960 47 420 601 920 624 398 181 900 115 349 62 429 62 316 53 539 41 826 31 458 29 270 51 116 22 009 75 000 75 000 16 047 2 300 43 256 43 256 27 964 4 594 51 950 1 614 977 624 398 181 900 115 349 110 429 110 316 104 179 92 106 91 938 86 850 84 716 82 489 75 000 75 000 59 287 55 540 55 256 55 256 52 924 52 014 51 950 2 216 897 15,6 4,5 2,9 2,8 2,8 2,6 2,3 2,3 2,2 2,1 2,1 1,9 1,9 1,5 1,4 1,4 1,4 1,3 1,3 1,3 55,4 624 398 181 900 115 349 1 022 429 1 022 316 1 066 339 1 047 426 1 241 058 1 180 870 723 116 1 231 609 75 000 75 000 880 847 1 067 100 283 256 283 256 527 164 952 994 51 950 13 653 377 2,7 0,8 0,5 4,5 4,5 4,7 4,6 5,4 5,2 3,2 5,4 0,3 0,3 3,9 4,7 1,2 1,2 2,3 4,2 0,2 59,8 Info Painettu vuosikertomus postitetaan 200 suurimmalle osakkeenomistajalle ja pyynnöstä muille. Taloudellisia raportteja voi myös tilata pdfmuodossa tai tulosteena puhelimitse 03 829 11 ja sähköpostitse osoitteesta ir@raute.com. R AU T E 2 013 35 OSAKEKANTA OSAKKEENOMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2013 A-SARJAN OSAKKEIDEN VAIHTO 2013 OSAKKEENOMISTAJIEN MÄÄRÄN KEHITYS 1 000 euroa 1 000 800 600 400 200 Kotitaloudet Johto Rahoitus- ja vakuutuslaitokset utuslaitoks Yritykset Hallintarekisteröidyt isteröidyt Julkisyhteisöt hteisöt Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ttoa Ulkomaiset 77,1 % 5,8 % 8,3 % 3,5 % 3,1 % 1 1,5 % 0,6 % 0,1 % 1 000 kpl 100 80 60 2 000 1 500 1 000 40 20 500 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 /2013 09 10 11 12 13 0 Vaihto 1 000 kpl Vaihto 1 000 euroa OSAKEKURSSI euroa MARKKINA-ARVO 31.12. miljoonaa euroa 1 15 12 9 40 30 20 6 3 0 09 Keskikurssi Päätöskurssi 31.12. 10 11 12 13 10 0 09 10 11 12 13 K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen arvon mukaisesti. 36 R AU T E 2 013 Yhteystiedot Raute Oyj Konsernihallinto ja päätuotantoyksikkö Rautetie 2 PL 69 15551 Nastola Puh. 03 829 11 Fax 03 829 3200 www.raute.com Raute Canada Ltd. 1633 Cliveden Avenue Delta, B.C. Canada V3M 6V5 Puh. +1 604 524 6611 Fax +1 604 521 4035 Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd Raute (Shanghai) Trading Co., Ltd 14 Building, No.588, Yuanzhong Road, Nan Hui Industry Zone, Pudong District, Shanghai City, China P.C. 201300 Puh. +86 21 5818 6330 Fax +86 21 5818 6322 Raute US, Inc. c/o Barrett Distribution 4836 Hickory Hill Road Suite # 128 Memphis, TN USA 38141 Puh. +1 800 448 8592 Fax +1 866 615 1379 Raute Oyj Jyväskylän yksikkö Laukaantie 4 40320 Jyväskylä Puh. 03 829 11 Fax 014 4499 575 Raute Service LLC Moskovsky prospekt, 212 A, Office 4011 196066 St. Petersburg Russia Puh. +7 812 363 20 33 Fax +7 812 363 20 59 Raute Chile Ltda. Hernando de Aguirre 162 Of. 1003 Providencia 7510026 Santiago Chile Puh. +56 2 2233 4812 Fax +56 2 2233 4748 Raute Oyj Mecano Business Syväojankatu 8 87700 Kajaani Puh. 03 829 11 Fax 08 612 1982 Raute Service LLC Moscow Office Khoroskevskoe Shosse, 35, b. 1, Office 208 123007 Moscow Russia Puh. +7 499 195 83 90 Raute Group Asia Pte Ltd. 35 Jalan Pemimpin # 06­02 Wedge Mount Industrial Building Singapore 577 176 Puh. +65 625 043 22 Fax +65 625 053 22 Raute Service Baltic Gaigalas street 41 Riga LV-1016 Latvia Puh. +371 278 442 20 Fax +371 674 346 80 R AU T E 2 013 37 Vuosikertomus 2013 Graafinen suunnittelu ja taitto: Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy Sisältö: Raute ja Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy Kuvat: Raute, Shutterstock Paino: Lönnberg Print & Promo Paperi: Scandia White 38 R AU T E 2 013 R AU TE 2 013 39