Muutoksen ja sopeutumisen vuosi Raute 2009 VUOSIKERTOMUS 2009 Sopeutumista seuraa kasvu. Visio Rauten visio on olla maailmanlaajuisesti alansa johtava teknologian ja palvelujen toimittaja. Missio Raute tuo lisäarvoa asiakkaidensa liiketoimintaan toimittamalla huipputeknologiaa ja palveluita kannattavan ja ympäristömyötäisen puutuotteiden tuotannon mahdollistamiseksi. Arvot · Asiakas · Luottamus ihmisiin · Jatkuva kehittyminen · Ympäristö 2 SISÄLTÖ LIIKETOIMINNAN KATSAUS Liiketoiminnan katsaus Raute lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus Liiketoimintaympäristö Strategia Liiketoimintakatsaus Tuotekehitys Henkilöstö Ympäristö Taloudellinen katsaus Vuosi 2009 lyhyesti Hallinnointi Hallinnointi Riskit ja riskienhallinta Hallitus Johtoryhmä Tietoa osakkeenomistajille Pörssitiedotteet ja -ilmoitukset Yhteystiedot 4 6 8 10 12 16 18 20 22 26 30 32 34 36 38 39 4-21 HALLINNOINTI TALOUDELLINEN KATSAUS 22-25 26-38 Rauten konsernitilinpäätös on julkaistu erillisenä sähköisenä julkaisuna Rauten Internet-sivuilla osoitteessa www.raute.fi. Sen voi tilata sähköisenä tai tulostettuna versiona osoitteesta ir@raute.com tai puhelimitse (03) 829 11. 3 LIIKETOIMINNAN KATSAUS: RAUTE LYHYESTI Raute, tuotteet ja palvelut HUIppUTEKNOLOgIAA jA MONIpUOLISIA pALVELUjA ASIAKKAAN INVESTOINNIN ELINKAAREN ERI VAIHEISIIN. R aute on maailmanlaajuisesti toimiva teknologiayritys ja asiakkaan investoinnin koko elinkaaren aikainen kumppani. Raute valmistaa kokonaisia tehtaita, tuotantolinjoja sekä yksittäisiä koneita ja laitteita viilu-, vaneri- ja LVL-teollisuuksille (LVL, Laminated Veneer Lumber, viilupalkki). Teknologiatarjonta kattaa asiakkaiden koko tuotantoprosessin raaka-aineen käsittelystä lopputuotteen viimeistelyyn ja pakkaukseen. Lisäksi Rauten kokonaispalvelukonseptiin kuuluvat myös teknologiapalvelut, kuten kunnossapito, varaosapalvelut, konekannan modernisoinnit, konsultointi, koulutus sekä kunnostettujen koneiden myynti. Konsernilla on tuotantoa Suomessa, Kanadassa ja Kiinassa. Myyntiverkosto on maailmanlaajuinen. Vuonna 2009 Rauten liikevaihto oli 36,6 miljoonaa euroa. Yrityksen palveluksessa työskenteli 524 henkilöä kahdeksassa maassa. Yhtiön osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vuodesta 1994 lähtien. LVL-teollisuuksille invetoinnin elinkaaren eri vaiheisiin. Jatkuvan tutkimus- ja tuotekehitystyön lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet. Rauten laaja tuote- ja palvelutarjonta kattaa asiakkaan koko tuotantoprosessin suunnitteluvaiheesta sopimukseen pohjautuvaan kunnossapitoon ja modernisointeihin. Tiivis ja pitkäaikainen asiakasyhteistyö mahdollistaa asiakkaan prosessien ja lopputuotteiden pitkäjänteisen kehittämisen. Rauten osaaminen ja vankka kokemus alalta sekä läheinen yhteistyö asiakkaiden kanssa ovat kehitystyön perusta. fakta projektitoimitukset · Kokonaiset tehtaat viilu-, vaneri- ja LVL-teollisuuksille (Laminated Veneer Lumber, viilupalkki) · Erilliset tuotantolinjat em. tehtaisiin, kuten esimerkiksi sorvaus-, kuivaus-, ladontaja puristuslinjat · Yksittäiset koneet ja laitteet Teknologiapalvelut · Kunnossapito · Varaosapalvelut · Modernisoinnit · Konsultointi · Koulutus · Kunnostetut koneet Projektitoimitukset Raute pystyy toimittamaan tehdaslaajuisia, pitkälle automatisoituja projekteja viilu-, vaneri- ja LVL-teollisuuksille. Tämä tuo kilpailuetua muihin alan toimijoihin verrattuna. Pitkäaikainen kokemus ja kokonaisosaaminen ovat merkittäviä etuja myös pienemmissä projekteissa. Teknologiapalvelut Teknologiapalvelut voidaan jakaa peruspalveluihin, laitekantaa tai toimintaa parantaviin lisäarvopalveluihin sekä tiiviiseen yhteistyöhön pohjautuviin kumppanuuspalveluihin. Enna- MONIPUOLISIA TUOTTeITA jA PALveLUITA Raute tarjoaa monipuolisesti teknologiaa ja palveluita viilu-, vaneri- ja koiva ja suunnitelmallinen kunnossapito sekä modernisoinnit pidentävät merkittävästi investoinnin elinkaarta. Ensisijaisen asiakaskunnan teknologiapalveluille muodostavat asiakkaat, joiden tuotantokoneet ovat Rauten toimittamia. Lue lisää Rauten taloudellisesta kehityksestä sivuilta 22­25. Rauten konsernitilinpäätös on julkaistu erillisenä sähköisenä julkaisuna yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.raute.fi. 4 Rauten asiakkaiden tuotteet: viilu, vaneri ja LVL RAUTEN ASIAKKAAT valmistavat viilua, vaneria ja LVL:ia (Laminated Veneer Lumber, viilupalkki). Viilu ja vaneri ovat tuotteina hyvin vanhoja ja niitä on valmistettu jo satoja vuosia. Vaneria valmistetaan joko lehti- tai havupuuviilusta. Jopa kolmasosa maailman vanerista valmistetaan Kiinassa. Seuraavaksi suurimpia alueita ovat Pohjois-Amerikka sekä Kaakkois-Aasia ja Tyynenmeren alue. Vanerituotanto kasvaa alueilla, joissa raaka-aineena on käytettävissä nopeasti kasvavaa istutusmetsien puuta. Vanerin tärkein käyttökohde on rakentaminen, jossa vaneria käytetään muun muassa muottina betonivaluissa ja monipuolisena sisustusmateriaalina. Rakentamisen ohella vanerin muita tärkeitä käyttökohteita ovat kuljetusvälineet, joissa vaneria käytetään muun muassa perävaunujen sisustuksissa ja kaasutankkerien säiliöissä. Vaneri on taloudellinen, luja ja äänetön vaihtoehto alumiinille tai teräkselle. Se ei myöskään laajene lämpötilan noustessa. Pohjois-Amerikassa 70-luvulla kehitetty LVL on tuotteena uudempi. Yli 90 prosenttia maailman LVL:sta tuotetaan edelleen Yhdysvalloissa ja Kanadassa. LVL:n raaka-aineena käytetään erilaisia mänty- tai kuusilajikkeita ja sen pääkäyttökohde on rakentamisessa, erityisesti kantavissa rakenteissa. Se tarjoaa ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon teräksen tai betonin käytölle. Erityisen suosittua LVL:n käyttö on puurakentamisessa juuri PohjoisAmerikassa. VIILU on ohut, tasomainen puutuote, joka on leikattu puusta sorvaamalla tai höyläämällä. VANERI on levymäinen puutuote, joka on valmistettu liimaamalla vähintään kolme syysuunnaltaan ristikkäin ladottua viilua yhteen. LVL (Laminated Veneer Lumber, viilupalkki) on palkkimainen rakennepuutuote, joka on valmistettu liimaamalla peräkkäin ja päällekkäin ladottuja, syysuunnaltaan samanlaisia viiluja yhteen. 5 LIIKETOIMINNAN KATSAUS: TOIMITUSjOHTAjAN KATSAUS Muutoksen ja sopeutumisen vuosi V uoden 2008 lopulla kävi ilmeiseksi, että Rauten markkinoiden romahdus on paljon voimakkaampi kuin olimme siihen asti uskoneet. Edellisten vuosien aikana rakenteellisilla muutoksilla saavutettu joustavuus ei ollut riittävä sopeutuaksemme tähän poikkeuksellisen nopeaan, voimakkaaseen ja pitkäkestoiseksi osoittautuneeseen kysynnän alenemiseen. Jouduimme jatkamaan vuoden 2008 lopussa aloittamiamme sopeutustoimenpiteitä kuluneen vuoden ajan. Näkyvimpiä ja valitettavimpia toimenpiteitä olivat laajat, koko henkilöstöämme koskevat lomautukset. Toteutimme kuitenkin samanaikaisesti kehityshankkeita, jotka ovat tulevaisuutemme kannalta tärkeitä. määrinkin arvioni mukaan vain noin 70 prosenttia. Tällaisessa tilanteessa ei luonnollisestikaan ollut tarvetta kapasiteettia lisääville investoinneille. Tuotantokoneiden alhaisista käyttöasteista johtuen varaosien ja kunnossapidon tarve aleni selvästi. Suhdannevaihteluille immuunimmaksi usein miellettyjen teknologiapalveluidenkin kysyntä aleni voimakkaasti. Asiakkaidemme keskinäinen kilpailu pienentyneillä markkinoilla kiristyi. Tyypillisesti tällaisessa kilpailutilanteessa asiakkaamme toteuttavat olemassa olevaa tuotantokapasiteettia tehostavia hankkeita parantaakseen kilpailuasemaansa omiin kilpailijoihinsa nähden. Rahoitusmarkkinoiden kriisin aiheuttama rahoituksen ehtojen kiristyminen monilla Rautelle tärkeillä markkinoilla kuitenkin rajoitti tällaisten hankkeiden toteuttamista. VUOTTA 2009 VOI KUVATA pARHAITEN MUUTOKSEN jA SOpEUTUSTOIMENpITEIDEN VUODEKSI. ALhAINeN TILAUSkANTA Liikevaihtomme laski vuonna 2009 merkittävästi, 63 prosenttia. Putoamisen syynä oli vähäinen uusien tilausten määrä, 35 miljoonaa euroa. Tilauskantamme kävi vuoden aikana historiamme alhaisimmalla tasolla ollen hetkellisesti jopa alle 10 miljoonaa euroa. Kertomusvuoden suurin haaste oli riittävän nopea ja tehokas reagointi toiminnan tason äkilliseen laskuun. Vaikeudet johtuivat asiakkaidemme kaikilla markkina-alueilla kohtaamista vastaavista ongelmista. Puulevytuotteiden kysyntä aleni voimakkaasti. Useiden tehtaiden käyttöasteet olivat jopa alle 50 prosenttia ja keski- velun. Järjestelyn avulla myös kaikki Rauten tuotteet ja palvelut ovat asiakkaille parhaalla mahdollisella tavalla saatavilla. Sisäisessä toiminnassamme yhdistimme projektitoimitusten ja teknologiapalveluiden resurssit saman operatiivisen johdon ohjaukseen. Tällä järjestelyllä pystymme varmistamaan alentuneenkin toiminnan tason vallitessa riittävän osaamisen kaikissa toiminnoissa sekä joustavuuden resurssien käytössä. Pohjois-Amerikan yksikössämme käynnistimme merkittävän kehityshankkeen. Kehitämme toimintaamme vastaamaan paremmin tulevina vuosina ennakoimaamme markkinoiden kehitystä. Pohjois-Amerikassa ei viilupohjaisten puutuotteiden kokonaistuotanto tule merkittävästi kasvamaan. Sen sijaan tuotannon tehok- vArAUTUMISTA TULevAISUUTeeN Vallitsevassa markkinatilanteessa emme ole tyytyneet pelkästään pienentämään kustannuksiamme sopeutuaksemme alentuneeseen kysyntään. Kehitimme Rauten tuotetarjontaa, organisaatiota ja toimintaprosesseja vastaamaan muuttunutta markkinatilannetta. Kaikki asiakaspalvelutehtävissä olevat rautelaiset toimivat nyt asiakkaittain järjestetyssä organisaatiossa. Muutoksen myötä tarjoamme asiakkaillemme juuri heidän tilanteensa ja tarpeensa tuntevan asiakastiimin pal- Jatkoimme sellaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, joiden avulla asiakkaidemme on mahdollista tehostaa tuotantoaan ilman mittavia investointeja. 6 kuuteen sekä lopputuotteiden laatuun tullaan panostamaan merkittävästi. Hankkeet, joilla asiakkaamme tähän pyrkivät, vaativat Rautelta selvästi aikaisempaa joustavampaa, nopeampaa ja kustannustehokkaampaa palvelukykyä. Jatkoimme myös aktiivisesti sellaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, joilla on nopea takaisinmaksuaika ja joiden avulla asiakkaidemme on mahdollista tehostaa tuotantoaan ilman mittavia investointeja. Näille investointien elinkaarta pidentäville ja tehostaville tuotteille ja palveluille näemme yhä enemmän kysyntää tulevaisuudessa. veluihin ja asiakkaidemme olemassa olevan kapasiteetin kilpailukyvyn kehittämiseen. Toteuttamiemme uudistusten jälkeen Raute on entistä valmiimpi vastaamaan molempiin kehityspolkuihin: uuden asiakaskunnan painoarvon kasvamiseen ja perinteisten asiakkaiden kysynnän uudelleensuuntautumiseen. myös yhteistyökumppaneitamme ja sidosryhmiämme menneestä vuodesta. Rauten liiketoiminnan vaikeudet ovat aiheuttaneet haasteita myös monille teistä. Tästä meillä on vain yksi suunta, yhdessä ylöspäin. eI vIeLä kääNNeTTä PAreMPAAN Vuoden 2009 lopussa saimme selvästi enemmän tilauksia kuin aikaisemmin vuoden aikana ja tilauskantamme vahvistui. En kuitenkaan vielä näiden tilausten perusteella tee sitä johtopäätöstä, että heikko markkinatilanne olisi Rauten kohdalta ohi. Monien muiden hankkeiden tavoin nämä hankkeet ovat olleet neuvotteluissa kuukausien, jotkut jopa yli vuoden ajan. Parantunut tilauskantamme antaa nyt paremmat lähtökohdat vuodelle 2010 kuin miltä muutamia kuukausia sitten vaikutti. Emme kuitenkaan vielä ole normaalissa tilanteessa. Alkanut vuosi tulee edelleen olemaan Rautelle erittäin haasteellinen. Alhaisesta vertailutasosta johtuen kasvumme tulee näyttämään hyvältä, mutta kannattavuutemme ei tule vielä vuoden 2010 aikana nousemaan pitkällä aikavälillä tavoittelemallemme tasolle. Kiitän asiakkaitamme siitä luottamuksesta, jota olette Rautelle osoittaneet toimiessanne itse erittäin vaikeassa markkinatilanteessa. Parhaat kiitokseni myös kaikille rautelaisille hyvästä työskentelystä vaikeissa olosuhteissa ja ymmärtävästä suhtautumisesta kipeiden sopeuttamistoimenpiteiden toteutuksessa. Kiitän Tapani Kiiski toimitusjohtaja MUUTOkSIA PALveLeMAAN TULevAISUUTTA Tämänhetkinen lama jättää jälkensä Rauten toimintaympäristöön. Vanerija LVL-teknologian kysyntä tulee kasvamaan vuoden 2009 tasosta. Talouden painopiste ja Rauten kasvumahdollisuudet siirtyvät kuitenkin uusille alueille. Näillä markkinoilla asiakkaidemme arvostukset ja päätöksenteon kriteerit ovat osin erilaisia kuin perinteisemmillä markkinoillamme. Saavuttaaksemme näillä markkinoilla samanlaisen aseman kuin perinteisillä markkinoillamme, on Rauten pystyttävä muuttumaan nopeasti. Laman seurauksena meidän on lyhyellä tähtäimellä sopeuduttava olemaan pienempi ja ketterämpi yritys kuin mitä viime vuosina olemme olleet. Voimme kasvaa entiselle tasollemme vain vastaamalla myös uuden asiakaskuntamme tarpeisiin. Tähän tarvitsemme niin uusia tuotteita kuin uudenlaista palvelukykyäkin. Perinteisilläkin markkinoillamme kysyntä kohdistuu aikaisempaa enemmän pal- 7 LIIKETOIMINNAN KATSAUS: LIIKETOIMINTAYMpÄRISTÖ Markkina-alueena koko maailma RAUTEN ASIAKASTEOLLISUUDET VALMISTAVAT pUULEVYTUOTTEITA, jOITA KÄYTETÄÄN pÄÄASIASSA INVESTOINTIHYÖDYKKEISSÄ. R aute palvelee maailmanlaajuisesti ja kokonaisvaltaisesti viilu-, vaneri- ja LVL-teollisuutta (Laminated Veneer Lumber, viilupalkki). Asiakasteollisuuksien tärkeimpiä asiakkaita ovat rakennus-, kuljetus- sekä huonekalu- ja pakkausteollisuudet. Rauten asiakkaat ovat riippuvaisia rakentamisen, asumiseen liittyvän kulutuksen, kansainvälisen kaupan ja kuljetusalan suhdanteista. Tuotantokapasiteetin rakentamista ohjaavia tekijöitä ovat lopputuotteiden kysyntä sekä raaka-aineen saatavuus ja sijainti. Myös ympäristö- tietoisuuden kasvu, energian hinnan nousu ja kehittyvien maiden vaurastuminen vaikuttavat Rauten kysyntään joko suoraan tai välillisesti asiakasteollisuuksien kautta. kILPAILUTILANNe Raute on maailmanlaajuinen markkinajohtaja suurimmalla asiakasteollisuudenalallaan vaneriteollisuudessa 15­20 prosentin markkinaosuudella. Erityisesti LVL-teollisuudessa Rautella on vahva markkina-asema, sillä noin puolet maailman LVL:stä tuotetaan Rauten toimittamilla koneilla. Rauten kilpailijat ovat pääasiassa paikallisesti tai alueellisesti toimivia, yhteen tai muutamaan prosessiin tai teknologiaan keskittyneitä pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Rauten kilpailuetu on selkeä keskittyminen ainoastaan puutuoteteollisuuden palvelemiseen. Näin yhtiö pystyy tarjoamaan asiakkailleen ainutlaatuista osaamista prosessien tehostamiseksi ja lisäarvon synnyttämiseksi. Kattava tuote- ja palvelutarjonta sekä pitkäaikainen kokemus auttavat asiakkaita tuottavuuden, kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisessa. 8 Ympäristötietoisuuden kasvaminen ja normien tiukentuminen LIIKETOIMINTAYMpÄRISTÖN TRENDIT puun yleistyminen rakennusmateriaalina · Uusiutuvien raaka-aineiden ja materiaalien suosiminen · Pitemmälle jalostettujen puutuotteiden käyttö, kuten LVL:n käyttö rakentamisessa ja viilupintaisten tuotteiden ja vanerin käyttö sisustamisessa, kasvaa · Tehokas raaka-aineen käyttö · Uusiutuvan istutuspuun käyttö raaka-aineena · Tuotteiden standardisointi ja laatuvaatimukset · Ympäristöystävälliset prosessit · Päästöjen pienentäminen · Ulkoiset paineet normien tiukkenemisen myötä tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia Kustannustehokkuuden jatkuva parantaminen · Tehokas raaka-aineen käyttö · Investoinnit tehokkaampiin tuotantoprosesseihin · Tuotantolaitosten koon kasvu Energian hinnan nousu · Energiatehokkaat ratkaisut · Prosessista syntyvien sivutuotteiden hyödyntäminen · Öljypohjaisten lisäaineiden, erityisesti liiman ja pinnoitteiden käytön tehostaminen Kehittyvien maiden vaurastuminen · Elintason noustessa panostukset rakentamiseen ja asumiseen laajemminkin kasvavat · Automaation houkuttelevuuden lisääntyminen myös kehittyvillä markkinoilla · Työturvallisuuden ja ergonomian merkitys lisääntyy Keskittyminen ainoastaan puutuoteteollisuuden palvelemiseen on selkeä etu Rautelle ja sen asiakkaille. vUOSI 2009 Yleisestä taloudellisesta taantumasta sekä erityisesti rakentamisen ja kuljetusvälineteollisuuden vaikeasta tilanteesta johtuen Rauten asiakkaiden tuotteiden kysyntä oli vähäistä kaikilla tärkeillä markkina-alueilla. Tämä viivästytti vaneri- ja LVL-teollisuuden merkittävimpiä investointipäätöksiä. Asiakkaiden alentuneesta kapasiteetin käyttöasteesta johtuen myös teknologiapalveluiden kysyntä oli vähäistä. Lama on muuttanut asiakkaiden investointiperusteita. Myös toiminnan painopiste on siirtymässä uusille alueille, joissa arvostukset ja ostamisen perusteet ovat erilaiset. Asiakkaat keskittyvät pienempiin, nopean takaisinmaksuajan investointeihin. Nykyisessä tilanteessa asiakkaat painottavat investointipäätöksissään erityisesti sijoitetun pääoman tuottoa ja pyrkivät kilpailukykynsä turvaamiseksi alentamaan tuotantokustannuk- sia tuotettavaa lopputuotteen määrää kohti. Keskeisessä asemassa ovat raaka-aineen käytön tehostaminen sekä liiman ja energian säästäminen ja tehokas käyttö. Lue lisää eri markkina-alueiden kehityksestä sivuilta 12­15. 9 LIIKETOIMINNAN KATSAUS: STRATEgIA Investoinnin elinkaarenaikaisella kumppanuudella alan johtavaksi toimijaksi RAUTE ON MAAILMANLAAjUISESTI TOIMIVA TEKNOLOgIAYRITYS, jONKA YDINOSAAMISTA OVAT VIILUN, VANERIN jA LVL:N (LAMINATED VENEER LUMbER, VIILUpALKKI) VALMISTUSpROSESSIT. R aute tarjoaa huipputeknologiaa ja palveluita kannattavaan ja ympäristömyötäiseen puutuotteiden valmistukseen. Rauten tavoitteena on olla maailmanlaajuisesti alansa johtava teknologian ja palvelujen toimittaja sekä asiakkaidensa investointien elinkaarenaikainen kumppani. Strategian kulmakiviä ovat kyky palvella asiakkaita maailmanlaajuisesti, laaja teknologiatarjonta ja kokonaispalvelukonsepti sekä toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Yhtiö on määritellyt kolme keskeistä strategista tavoitetta tahtotilansa saavuttamiseksi. 1. Kannattavuuden jatkuva parantaminen Raute keskittyy ydinosaamiseensa eli viilun, vanerin ja LVL:n valmistusteknologioihin. Kannattavan toiminnan perustana ovat korkean asiakashyödyn tarjoavat ja kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut. Lyhyellä aikavälillä suurten yksittäisten projektien ajoituksella voi olla merkittävä vaikutus yrityksen kannattavuuteen. 2. Parempi sopeutuminen suhdannekierron vaihteluihin Rauten tavoitteena on sopeutua suhdannekierron vaihteluihin kehittämällä kumppanuusverkostoaan, tarjoamalla tuotteita ja palveluita asiakkaan investoinnin elinkaaren kaikkiin vaiheisiin, tehostamalla omaa toimintaansa ja kehittämällä tuotekantaansa sekä parantamalla osaamistaan. 3. Hallittu kasvu Raute pyrkii kasvattamaan liiketoimintaansa tuomalla markkinoille asiakkaidensa kilpailukykyä parantavia STRATEgISET TAVOITTEET Kannattavuuden jatkuva parantaminen · Sopeutuminen suhdannekiertoihin · Hallittu kasvu · SOPEUTUMINEN Strategisten tavoitteiden painotus vaihtelee markkinatilanteesta riippuen. KASVU KANNATTAVUUS 10 Vahvan markkinaaseman ja tehtyjen kehityspanostusten ansiosta Rauten kyky vastata kasvavaan kysyntään markkinoiden elpyessä on hyvä. innovaatioita ja kehittämällä teknologiapalveluiden tarjontaa. Alueellisesti kasvua haetaan kehittyviltä markkinoilta. Uutta tuotantokapasiteettia rakennetaan raaka-ainevarojen läheisyyteen ja sinne, missä nykyisen tuotantokapasiteetin teknologiataso on liian matala kannattavan tuotannon mahdollistamiseksi. Rauten taloudelliset tavoitteet: · Parantaa kannattavuutta ja säilyttää hyvä taso kaikissa taloussuhdannevaiheissa. · Kasvattaa myyntiä markkinoiden kasvua nopeammin. · Säilyttää vakavaraisuus ja taata sijoittajille kilpailukykyinen tuotto. rAUTeLLA vAhvA kILPAILUASeMA TALOUdeN eLPyeSSä Rautessa on vuoden 2009 aikana raken- nettu perustaa tulevaisuuden markkinaasemalle ja parannettu pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia sekä kannattavuutta. Muutosohjelma on kantanut nimeä Yksi Raute. Tuotekehitystä on suunnattu tuotteisiin ja palveluihin, joilla on nopea takaisinmaksuaika ja joiden avulla Rauten asiakkaat voivat kapasiteetin kasvattamisen sijasta parantaa lyhyelläkin tähtäimellä kilpailukykyään ja kannattavuuttaan ilman suuria investointeja. Myös toimintamalleja on uudistettu. Organisaation asiakaspalvelukykyä on parannettu uuden asiakasorganisaation avulla ja palvelutarjontaa on laajennettu ja syvennetty. Toimintaa on aktiivisesti sopeutettu vastaamaan heikentynyttä markkinatilannetta kuitenkin toimitus- ja palvelukykyä vaarantamatta. Vahvan markkina-aseman ja tehtyjen kehityspanostusten ansiosta Rauten kyky vastata kasvavaan kysyntään markkinoiden elpyessä on erinomainen. Asiakkaat arvostavat oman toimitus- ja palvelukykynsä varmistamiseen tähtäävissä strategisissa investoinneissa kokonaisosaamista ja vahvaa teknologian kehitystä. Asiakkaiden toimittajavalinnoissa Rauten teknologian tarjoamilla kilpailueduilla on suuri merkitys. Lue lisää Rauten liiketoiminnasta sivuilta 12­15 ja taloudellisesta kehityksestä sivuilta 22­25. 11 LIIKETOIMINNAN KATSAUS: LIIKETOIMINTAKATSAUS Talouden taantuma RAUTEN LIIKEVAIHTO VUONNA 2009 OLI 36,6 MILjOONAA EUROA (98,5 ME). LIIKETOIMINTA MUODOSTUI pUUTUOTETEKNOLOgIASEgMENTTIIN KUULUVISTA pROjEKTITOIMITUKSISTA jA TEKNOLOgIApALVELUISTA. LIIKEVAIHDOSTA pROjEKTITOIMITUSTEN OSUUS OLI 60 pROSENTTIA jA TEKNOLOgIApALVELUIDEN 40 pROSENTTIA. hiljensi markkinat tuotteiden kysyntä oli alhaisella tasolla kaikilla tärkeillä markkina-alueilla. Asiakkaiden halukkuus investointeihin oli vähäistä. Myös teknologiapalveluiden kysyntä oli heikkoa johtuen asiakastehtaiden matalista kapasiteetin käyttöasteista. Huollon ja varaosien tarve alenivat samassa suhteessa. Monella asiakkaalla on tarve investoida tuotantokapasiteetin tehostamiseen, mutta pienempienkin investointien takaisinmaksuaika on matalista kapasiteetin käyttöasteista johtuen pitkä. Lisäksi rahoituksen saatavuus, vakuusvaatimukset, hinta ja muut ehdot ovat vaikeuttaneet investointien toteuttamista. Yleisen taloustilanteen paraneminen tulee vaikuttamaan Rauten tuotteiden kysyntään vasta viiveellä. Raute näkee painopisteen muuttuvan perinteisillä markkinoilla yhä enemmän olemassa olevan tuotantokapasiteetin kilpailukyvyn kehittämiseen. Taloudellisen toimeliaisuuden painopisteen siirtyessä kehittyville markkinoille myös vanerintuotanto siirtyy uusille alueille. Näillä markkinoilla asiakkaiden arvostukset ja päätöksenteon kriteerit ovat osin erilaisia kuin Rauten perinteisemmillä markkinoilla. Saavuttaakseen kehittyvillä markkinoilla samanlaisen aseman kuin perinteisillä markkinoillaan on Rauten pystyttävä muuttumaan nopeasti. Uusia tuotteita ja konsepteja tarvitaan, ja toiminnan on oltava entistäkin asiakaslähtöisempää ja joustavampaa. P rojektitoimitukset ovat Rauten liiketoiminnan kivijalka. Toimitukset kattavat kokonaiset tehtaat, tuotantolinjat sekä yksittäiset koneet ja laitteet. Teknologiapalveluihin kuuluvat kunnossapito, varaosapalvelut, modernisoinnit, konsultointi, koulutus sekä kunnostettujen koneiden myynti. Projektitoimitukset luovat pohjaa teknologiapalveluiden myynnille ja teknologiapalvelut vastaavasti projektitoimitusten myynnille, ja sitä kautta pitkäaikaisten kumppanuuksien rakentamiselle asiakkaiden kanssa. Raute toimii maailmanlaajuisesti huomioiden asiakkaiden paikalliset tarpeet. Rauten vahvuuksia ovat asiakkaan liiketoiminnan ja puulevyjen tuotantoprosessin kokonaisosaaminen. Asiakkaat arvostavat Rauten voimakkaita panostuksia tuotekehitykseen. Vuosi 2009 oli haasteellinen kaikilla markkina-alueilla. Investointihyödykkeissä käytettävien puulevytuotteiden valmistajina Rauten asiakkaat ovat voimakkaasti riippuvaisia rakentamisen, asumiseen liittyvän kulutuksen, kansainvälisen kaupan ja kuljetusalan suhdanteista. Yleisestä taloudellisesta taantumasta sekä erityisesti rakentamisen ja kuljetusvälineteollisuuden vaikeasta tilanteesta johtuen Rauten asiakkaiden kILPAILUkykyä TUOTekehITykSeLLä Vuonna 2009 Rauten tuotteiden kehittämisen painopiste oli asiakkaiden olemassa olevien tuotantolinjojen mo- 12 Lue lisää Rauten tuotteista, palveluista ja tuotekehityksestä sivuilta 16­17. dernisointitarpeita palvelevien tuotteiden kehittämisessä. Modernisoimalla konekantaa asiakkaat tehostavat tuotantokapasiteettiaan sekä parantavat kilpailukykyään ja kannattavuuttaan jo lyhyellä aikavälillä. Liikevaihdolla mitattuna tärkeimpiä markkina-alueita vuonna 2009 olivat Eurooppa ja Venäjä. LIIKEVAIHTO MArKKINA-ALUEITTAIN, miljoonaa euroa 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 veNäjä Venäjä on Rautelle tärkeä markkina-alue. Venäjän vaneriteollisuuden vahvuuksia ovat hyvä raaka-aineen saatavuus sekä edullinen ja osaava työvoima. Alueella on neljännes koko maailman metsävaroista. Oman kotimarkkinansa lisäksi venäläiset vaneritehtaat toimittavat vaneria eri puolille maailmaa. Raaka-aineena vanerin valmistuksessa käytetään pääosin koivua, mutta myös jonkin verran kuusta, mäntyä ja lehtikuusta. Venäläiset vanerinvalmistajat ovat pääosin alalla vakiintuneita toimijoita, mutta alalle on tulossa myös uusia yrityksiä. Vakiintuneet vanerinvalmistajat ovat viime vuosina panostaneet tuotantonsa kehittämiseen ja modernisoineet tuotantolaitoksiaan vastaamaan kiristyvään kilpailuun. Uudet, alalle tulevat toimijat rakentavat kokonaan uusia, moderneja tuotantolaitoksia. Raute on markkinajohtaja vaneriteknologiatoimituksissa Venäjällä. Rauten vahvuutena ovat erityisesti kokemus venäläisen vaneriteollisuuden toimintatavoista ja asiakaspalvelun tarjoaminen venäjän kielellä sekä suuri asennettu konekanta. Hyvät ja pitkäaikaiset asiakassuhteet mahdollistavat asiakkaiden tuotantoprosessien pitkäjänteisen kehittämisen. Vuonna 2009 useimpien venäläisten vaneritehtaiden käyttöasteet olivat alhaisia taloustaantumasta johtuen. Alhaisista käyttöasteista johtuen myös varaosia ja huoltopalveluita käytettiin selvästi aikaisempaa vähemmän. Loppuvuodesta myös korjuuolosuhteista johtuvat ongelmat puun saannissa UUSI TOIMINTAMALLI PArANTAA ASIAkASPALveLUA Alkuvuodesta 2009 Rauten asiakaspalvelutehtävissä toimivat myynnin, projektitoimitusten ja palveluiden henkilöresurssit yhdistettiin markkina-alue- ja asiakastiimeiksi asiakkuuksien mukaan. Uusi toimintamalli parantaa, nopeuttaa ja yhdenmukaistaa Rauten asiakaspalvelua sekä lisää toiminnan tehokkuutta ja joustavuutta. Asiakkuuksien pohjalle rakentuva toimintamalli mahdollistaa nopean ja asiakaslähtöisen palvelun lisäksi kunkin asiakkaan omien erityispiirteiden ja tarpeiden huomioonottamisen. Syksyllä 2009 jatkettiin organisaation ja toimintamallien kehittämistä yhdistämällä projektitoimituksiin ja teknologiapalveluihin liittyvät operatiiviset toiminnot yhteisen johdon alaisuuteen. Näin mahdollistetaan osaamisen ja resurssien joustava ja tehokas käyttö eri tilanteissa. 2005 2006 2007 2008 2009 Eurooppa Venäjä Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Aasia ja Tyynenmeren alue Modernisoimalla konekantaa asiakkaat parantavat kilpailukykyään ja kannattavuuttaan jo lyhyellä aikavälillä. rajoittivat joidenkin asiakkaiden toimintaa. Vuoden 2009 merkittävin tilaus Venäjältä oli joulukuussa voimaan astunut sopimus uuden vaneritehtaan tuotantolinjoista. Lisäksi alueelta saatiin pienempiä tilauksia muun muassa kuivauslinjoista. Rauten tavoitteena Venäjällä on lisätä paikallista huoltotoimintaa ja tiivistää kunnossapitoyhteistyötä asiakkaidensa kanssa. Vaneritehtaat keskittyvät yhä enenevässä määrin kehittämään olemassa olevaa tuotantoprosessiaan modernisoimalla nykyistä konekantaansa. Tuotantoprosessien kehitystyötä tehdään suunnitelmallisesti yhdessä asiakkaiden kanssa. Venäjän suuret raaka-ainevarat ja kehittyvä talous varmistavat, että alueella on edelleen kasvumahdollisuuksia Rautelle. 13 LIIKETOIMINNAN KATSAUS: LIIKETOIMINTAKATSAUS eUrOOPPA Eurooppa on liikevaihdolla mitattuna yksi Rauten tärkeimmistä markkina-alueista. Suomi on perinteisesti ollut vahva vanerinvalmistusmaa. Viime vuosien aikana kuitenkin painopiste on ollut siirtymässä Baltiaan ja Etelä-Eurooppaan. Markkina-alueena Eurooppa on pirstaloitunut. Eurooppalaiset vanerintuottajat ovat keskittyneet valmistamaan pitkälle jalostettuja, laadukkaita lopputuotteita. Myös tehtaiden teknologiataso on korkea. Tärkeimpiä vanerin raaka-aineita ovat koivu, kuusi, poppeli ja pyökki. Tuotetun vanerin markkinat ovat pääosin Euroopassa, mutta erikoislaatujen vaneria myydään maailman markkinoille. Männystä ja kuusesta valmistettavan LVL:n (Laminated Veneer Lumber, viilupalkki) markkinat ovat maailmanlaajuiset. Vuoden 2009 vaikea taloustilanne heijastui Rauten asiakkaiden toimintaan. Asiakastehtaiden käyttöasteet olivat alhaisella tasolla. Asiakkaat panostivat tuotantotehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen kehittämällä olemassa olevaa konekantaansa modernisointien avulla. Loppuvuoden aikana kysynnässä oli havaittavissa pieniä piristymisen merkkejä. Myös teknologiapalveluiden kysyntä oli alhaisella tasolla johtuen asiakastehtaiden alhaisista käyttöasteista. Tärkeimpiä uusia tilauksia alueelta olivat kuivaus- ja saumauslinjojen tilaukset sekä sorvauslinjan modernisointi. Raute hakee kasvua Euroopan alueella kehittämällä asiakasyhteistyötä ja laajentamalla palvelutarjontaa pitkäjänteiseen olemassa olevan tuotannon kehittämiseen laadun, tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. AASIA jA TyyNeNMereN ALUe Perinteisesti Aasian alueen vanerituotannossa käytetään raaka-aineena trooppisia puulajeja, muun muassa merantia ja keruingia. Pieniläpimittaisen istutuspuun, kuten akasian ja albizian, käyttö raaka-aineena on kuitenkin yleistymässä ympäristönäkökohtien saadessa lisää painoarvoa. Tyynenmeren alueella vaneria valmistetaan pääasiallisesti eri mänty- ja eukalyptuslajeista. Kaakkois-Aasiassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on paljon istutusmetsiä, ja alueella toimivien yritysten odotetaan jatkossa panostavan korkeamman jalostusaseen tuotteisiin. Maailmanlaajuisestikin merkittävin vanerin valmistaja on Kiina, jonka vaneriteollisuus kasvoi lähes räjähdysmäisesti 2000-luvun alussa. Tuotantoteknologia on Kiinassa edelleen suurelta osin erittäin alhaisella tasolla. Lisäksi paikalliset raaka-ainevarat ovat hyvin rajalliset ja merkittävä osa vanerituotannosta on muun muassa Venäjältä ja Tyynenmeren alueelta tuotavan puun varassa. Suurin osa Aasian ja Tyynenmeren alueella valmistetusta vanerista käytetään alueen sisällä. Suurin kuluttajamaa Kiina valmistaa lähes kaiken vanerinsa itse ja Intia on yksi suurimmista vanerintuontimaista. Lisäksi vaneria viedään alueen ulkopuolelle, Lähi-itään, Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Raute on edelläkävijä pieniläpimittaisen puun työstämisessä. Rauten teknologian avulla trooppisia puulajeja käyttäviä tuotantoprosesseja voidaan uudistaa käyttämään istutuspuuta raaka-aineena ja tuottamaan korkealaatuista vaneria. Myös Aasian ja Tyynenmeren alueella metsäteollisuuden tilanne jatkui vaikeana vuoden 2009. Vanerintuotanto Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa laski jopa 40 prosenttia. Epävarmuus vanerin kysynnässä heijastui myös Rauten asiakkaiden päätöksenteon lykkääntymisenä, ja uusia projektitilauksia ei alueella saatu vuoden 2009 aikana. Alueen vanerinvalmistajien arvioidaan jatkossa keskittyvän yhä enemmän olemassa olevien tuotantolaitostensa kehittämiseen. Toisaalta runsaat istutusmetsävarat mahdollistavat myös uusinvestointeja. Erityisesti jatkojalostus on tärkeässä roolissa laman jälkeisen teollisuuden kilpailukyvyn ja markkinoiden uudelleen järjestäytymisen kannalta. Raute keskittyy tarjoamaan asiakkailleen tuotteita ja palveluita, joiden avulla he voivat tehostaa 14 rikan markkinoilla nähdään edelleen kasvupotentiaalia. Markkina-alueella investointien painopiste siirtyy yhä nykyaikaisempaan tuotantoteknologiaan. Vuodesta 2010 odotetaan haasteellista, vaikka pieniä merkkejä markkinoiden piristymisestä on jo havaittavissa. POhjOIS-AMerIkkA Pohjois-Amerikka on maailman suurin havuvanerin ja LVL:n (Laminated Veneer Lumber, viilupalkki) tuottaja. Alueella on myös merkittävää jalopuuta käyttävää viilu- ja vaneriteollisuutta. Markkina-alue on laaja ja tuotanto on voimakkaasti keskittynyt suurille metsäteollisuuskonserneille. Viisi suurinta toimijaa vanerimarkkinoilla vastaavat 65 prosentista tuotettavasta vanerista ja vastaavasti LVL:n osalta 85 prosentista. Kysyntää ohjaa pääasiassa Yhdysvaltojen talous, erityisesti asuntorakentaminen. Talouden lama ja rahoituskriisi ovat vaikuttaneet alueella voimakkaasti, ja rakentamisen aktiivisuus on laskenut yli 70 prosenttia vuoden 2006 tasosta. Rakentamisen arvioidaan elpyvän ja vaikuttavan puutuotteiden kysyn- ja kehittää tuotantoprosessejaan ja nostaa tuotteidensa jalostusarvoa. eTeLä-AMerIkkA Istutusmetsien käyttöön perustuva vaneriteollisuus on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti Etelä-Amerikassa. Raute on alueella markkinajohtaja vaneriteollisuuden uuden tuotantokapasiteetin rakentamiseen liittyvissä projektitoimituksissa. Hyvän metsänhoidon ja puunkasvulle suosiollisen ilmaston ansiosta vaneriteollisuuden käyttöön sopivaa hyvälaatuista raaka-ainetta, lähinnä mänty- ja eukalyptuslajeja, on hyvin saatavissa. Etelä-Amerikan vaneriteollisuuden vahvuuksia ovat myös kohtuulliset työvoimakustannukset. Valtaosa vanerista viedään PohjoisAmerikkaan ja Eurooppaan, mutta myös alueen oma vanerinkulutus on kasvussa. Etelä-Amerikassa suurimpien vaneritehtaiden käyttöasteet ovat olleet korkeita myös taloustaantuman aikana, mikä on osoitus tehtaiden hyvästä kilpailukyvystä maailmanmarkkinoilla. Vuonna 2009 Raute toteutti alueella useita modernisointiprojekteja ja kahden vaneritehtaan käyttöönotossa saavutettiin täysi tuotantokapasiteetti. Tulevaisuudessa istutusmetsien puuntuotanto lisääntyy ja Etelä-Ame- tään positiivisesti vasta vuonna 2011 tai 2012. Vuosi 2009 oli Rautelle haastava USA:n heikon taloustilanteen ja erityisesti hiljentyneen asuntorakentamisen vuoksi. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaiden tehtaiden käyttöasteet ovat olleet matalalla tasolla ja vähiten kannattavia tehtaita suljettiin pysyvästi. Rauten kannalta markkinatilannetta vaikeutti entisestään Yhdysvaltain dollarin arvon heikkeneminen euroon nähden. Investointiaktiivisuus on ollut hyvin vähäistä ja se on kohdistunut lähes pelkästään tuotantokoneiden modernisointeihin. Vuoden 2009 tilaukset muodostuivat erilaisista modernisoinneista. Vuodesta 2010 odotetaan haasteellista, vaikka pieniä merkkejä markkinoiden piristymisestä on jo havaittavissa. Rauten Kanadan yksikkö muuttaa uusiin toimitiloihin ja tuotantolaitteistoa modernisoidaan vastaamaan paremmin alueen modernisointeihin ja kunnossapitoon painottuvaa liiketoimintaa. 15 LIIKETOIMINNAN KATSAUS: TUOTEKEHITYS Tuotekehityksellä lisäarvoa asiakkaille RAUTE TUOTTAA LISÄARVOA ASIAKKAILLEEN KEHITTÄMÄLLÄ jATKUVASTI TEKNOLOgIAjA pALVELUTARjONTAANSA. uosittain tuotekehityksen osuus liikevaihdosta on ollut 3­4 prosenttia. Vuonna 2009 tuotekehityksen osuus liikevaihdosta oli 6,7 prosenttia (4,4 %). Prosentuaalinen osuus oli poikkeuksellisen korkea johtuen nopeasti alentuneesta liikevaihdosta. Tuotekehityksen lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet: kaikki uudet ratkaisut viimeistellään yhteistyössä asiakkaiden kanssa erityyppisinä pilottihankkeina. Näin saadaan sekä asiakkaan asiantuntemus että Rauten tietämys yhdistettyä ja uudet teknologiat testattua tuotantoolosuhteissa parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Tuotteiden kehittäminen on olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden parantamista ja edelleen kehittämistä tai kokonaan uusien tuotteiden ja konseptien luomista. Jatkuvan tuotekehityksen avulla Raute pyrkii tehostamaan asiakkaiden tuotantoprosesseja ja maksimoimaan asiakashyödyt: tehokas raaka-aineen, energian ja lisäaineiden, kuten liiman ja pinnoitteiden, käyttö, hyvä ja tasainen tuotteiden laatu sekä korkea tuottavuus. Raute pyrkii ennakoivaan tuotekehitykseen. Tuotekehityshankkeita valittaessa ja suunniteltaessa otetaan aina huomioon alan ja muun muassa työturvallisuusja ympäristömääräysten tuleva kehitys. 2009 Raute panosti erityisesti sellaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, joilla on nopea takaisinmaksuaika ja joiden avulla on mahdollista tehostaa tuotantoa ilman mittavia investointeja. Asiakkaiden tehtaiden käyttöaika on pitkä, ja Raute pyrkii pidentämään myös koneidensa ja laitteidensa elinkaarta suunnitelmallisen kunnossapidon ja modernisointien avulla. Suurin osa Rauten tuotteista on suunniteltu siten, että uusin teknologia on mahdollista saada käyttöön myös Rauten aikaisemmin toimittamissa koneissa modernisoimalla niitä. Näin saadaan aikaan merkittäviä parannuksia tuottavuudessa ja laadussa. V rAUTeN TUOTekehITykSeN PAINOPISTeeT vUONNA 2009 Vaikeassa taloustilanteessa Rauten asiakkaat kiinnittävät huomiota erityisesti puuraaka-aineen saannon parantamiseen, liiman ja lisäaineiden kulutuksen vähentämiseen sekä energian ja työvoimakulujen säästämiseen. Painopiste oli olemassa olevan tuotantokapasiteetin parantamisessa uuden rakentamisen sijasta. Vuonna TAvOITTeeNA yMPärISTövAIkUTUSTeN MINIMOINTI Rautessa kiinnitetään huomiota asiakkaiden kannalta keskeisiin puutuoteteollisuuden ympäristövaikutuksiin. Parantamalla raaka-aineen käytön tehokkuutta, pienentämällä energian Raaka-aineiden mahdollisimman tehokas käyttö SAANTO + Tuotteiden korkea ja tasainen laatu LAATU + x KAPASITEETTI = KANNATTAVA TUOTANTO TUOTTAVUUS Työtunnit tuotettua kuutiota kohden 16 TUOTEKEHITYS Me 7 6 5 % 7 6 5 4 3 2 1 0 kulutusta ja vähentämällä lisäaineiden, erityisesti liiman, käyttöä Raute auttaa asiakkaitaan toimimaan ympäristömyötäisemmin. Rauten toimittamat tuotantolinjat sisältävät yleensä runsaasti kehittynyttä mittausteknologiaa ja ne ovat automaatioasteeltaan korkeita. Korkea automaatioaste parantaa myös työturvallisuutta ja ergonomiaa. Edistyneen teknologian avulla voidaan maksimoida tuotannon tehokkuutta ja samalla pienentää ym- päristövaikutuksia. Ympäristömyötäiset teknologiat ovat näin myös taloudellisesti kannattavia niin Rautelle kuin sen asiakkaille. Tulevaisuudessa tuotekehityspanostuksia tullaan kohdistamaan erityisesti energian kulutuksen minimointiin tuotettua vanerikuutiota kohti. Mielenkiintoinen kehityskohde on myös energian tuoton maksimointi (lämpö ja sähkö) vaneritehtaan sivutuotteista. 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 miljoonaa euroa % liikevaihdosta fakta Rauten ratkaisuja vuonna 2009 ympäristönäkökulmasta olivat: · Pienen suljetun höyrykammion käyttäminen tukkien haudonnassa ison hautomoaltaan sijaan. · Liiman säästö yksipuoleisen juovaliimausmenetelmän avulla. · Konenäköön perustuva lajittelu viilun jatkojalostusprosessissa. · Aikaisempaa pieniläpimittaisemman puun maksimaalinen hyödyntäminen eri prosessivaiheissa. · Energian kulutuksen minimointi erityisesti viilun kuivausprosessissa. · Uusien raaka-aineiden hyödyntämisen testaus ja prosessien optimointi. 17 LIIKETOIMINNAN KATSAUS: HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtaminen HENKILÖSTÖjOHTAMINEN TUKEE RAUTEN TAVOITETTA OLLA ALANSA jOHTAVA TEKNOLOgIAYRITYS. TAVOITTEENA ON VARMISTAA TULEVAISUUDEN KILpAILUKYKY SEKÄ HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. varmistaa tulevaisuuden kilpailukyvyn V uonna 2009 Rautessa työskenteli keskimäärin 542 henkilöä (585). Henkilöstön määrä laski etenkin Suomen ja Kiinan yksiköissä. Suomessa laskuun vaikuttivat nopeasti heikentyneen markkinatilanteen takia toteutetut irtisanomiset sekä aikaisempaa suurempi eläkkeelle siirtyvien määrä. Uusien henkilöiden rekrytointi oli alhaisella tasolla. Kokonaisvaihtuvuus oli 8,2 prosenttia (10,7 %). OrgANISAATIOUUdISTUSTeN vUOSI Rautessa kehitettiin vuoden aikana toimintatapoja ja uudistettiin organisaatiota. Alkuvuodesta myynti-, projekti- ja palveluliiketoiminnat yhdistettiin markkina-alue- ja asiakastiimeiksi. Yksi Raute -nimen saanut uudelleenjärjestely parantaa, nopeuttaa ja yhdenmukaistaa Rauten asiakaspalvelua sekä lisää toiminnan tehokkuutta ja joustavuutta. Syksyllä projekti- ja teknologiapalvelutoimintoja yhdistettiin ja toimintatapoja yhdenmukaistettiin tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi. Uudistusten myötä henkilöstöresursseja voidaan käyttää joustavammin ja työnkuormitus jakaantuu tasaisemmin. Toteutettujen organisaatiouudistusten ansiosta Rauten asiakaspalvelukyky säilyi hyvänä myös vajaakuormitustilanteessa. nustilaisuuksilla eri teemoihin liittyen. Henkilöstöltä sopeuttamistoimenpiteet edellyttivät joustavuutta sekä monipuolista osaamisen käyttöä. Tähän haasteeseen vastaamalla henkilöstö osoitti sitoutuneistuutta ja vastuuntuntoa. OSAAMISeN kehITTäMISTä SUUNTAAvAT ASIAkkAIdeN TArPeeT Haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kilpailukyvyn ylläpitämistarpeet määrittelevät kehittämisen suunnan. Vuoden 2009 painopistealueita olivat organisaatiouudistuksen myötä syntyneiden asiakastiimien toimintaa tukevat valmennukset ja tulevaisuuden osaamisen varmistaminen, josta käytännön esimerkkinä mentorointitoiminnan jatkaminen. Lisäksi käynnistettiin kartoitus tulevaisuuden kriittisen osaamisen tunnistamiseksi, jotta osaamista voidaan kehittää yhä järjestelmällisemmin ja pitkäjänteisemmin. Uusille tai tuleville esimiehille suunnattua Raute Future Leader -koulutusta jatkettiin. Tavoitteena on luoda valmiuksia yksilöiden ja ryhmän johtamiseen sekä tarjota tietoa työsuhdeasioista ja strategisesta johtamisesta. SOPeUTTAMISTOIMeNPITeITä vAIkeASSA MArkkINATILANTeeSSA Vuoden 2008 syksyllä alkanut sopeutuminen alhaiseen kuormitustilanteeseen jatkui läpi koko vuoden 2009. Suomessa henkilöstön sopeuttamistoimenpiteinä toteutettiin eripituisia koko- ja osa-aikaisia lomautuksia, jotka koskivat kaikkia henkilöstöryhmiä. Lomautuksen vaihtoehtona järjestettiin työvoimakoulutusta. Myös PohjoisAmerikassa sopeuduttiin vaihtelevaan kuormitustilanteeseen lyhytaikaisilla lomautuksilla (ns. work share). Toimenpiteet toteutettiin vaarantamatta Rauten toimituskykyä ja asiakkaita pystyttiin palvelemaan häiriöttä. Lomautusten ja työtehtävien käytännön järjestelyt toivat lisähaastetta johtamiselle ja esimiestoiminnalle. Esimiehiä tuettiin työssään säännöllisillä tiedotus-, keskustelu- ja valmen- heNkILöSTöTyyTyväISyyS hyväLLä TASOLLA Henkilöstötyytyväisyyden mittaamista pidettiin myös vaikean markkinatilanteen aikana tärkeänä. Loppusyksystä 2009 toteutettiin henkilöstökysely, jolla kartoitettiin henkilöstön näkemyk- 18 HENKILÖSTÖ MAITTAIN Kiina 6,8 % Muut 2,9 % Suomi 77,2 % HENKILÖSTÖ* Henkilömäärä Keski-ikä Naisten osuus, % Kokemusvuodet rautessa Uusien työsuhteiden määrä Kokonaisvaihtuvuus, % Koulutuspäiviä/työntekijä 2005 533 44 11 14 39 10 2 2006 540 45 12 14 44 8 2 2007 548 47 12 14 71 13 3 2008 550 45 12 14 53 11 2 2009 524 45 12 14 13 8 1 Pohjois-Amerikka 13,1 % *Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet 31.12. HENKILÖSTÖN KOULUTUSrAKENNE siä työtilanteesta, esimiestoiminnasta, Rautesta yrityksenä ja omasta lähityöympäristöstä. Kyselyn tulosten mukaan henkilöstötyytyväisyys Rautessa on hyvällä tasolla. Henkilöstö pitää työstään Rautessa ja kokee työnsä haasteelliseksi. Henkilöstö ymmärtää roolinsa strategian toteuttamisessa ja arvostaa tiimin hyvää yhteishenkeä. Erityisen positiivista vuoden 2009 kyselyn tuloksissa oli esimiestoiminnasta saatujen arvioiden paraneminen, mikä osoittaa johta- miseen ja esimiestoimintaan tehtyjen panostusten tuottaneen tulosta. Työterveyshuollon pääpaino on ennaltaehkäisevässä ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Erityisesti panostetaan fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Peruskoulu 15,4 % Korkeakoulu 11,4 % Ammattikorkeakoulu 16,8 % MArkkINATILANNe vAIkUTTAA vUOdeN 2010 PAINOPISTeALUeISIIN Markkinatilanteen vaikutus näkyy myös vuoden 2010 henkilöstöjohtamisessa. Sopeutustoimenpiteet tuovat jatkuessaan haastetta esimiesten päivittäiseen johtamiseen sekä henkilöstön jaksamiseen ja sitoutumiseen. Esimiestoiminnan ja johtamisen kehittämistä jatketaan myös vuoden 2010 aikana henkilöstökyselystä saadun palautteen pohjalta. Koko henkilöstön kattavaa tulospalkkiojärjestelmää tullaan uudistamaan. Tulevaisuuden osaamisen varmistaminen korostuu entisestään. Osaamisen kehittämistä jatketaan tunnistettujen kehittämistarpeiden mukaisesti. Työhyvinvointitoiminnassa jatketaan fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Opisto 27,6 % Ammattikoulu 28,8 % HENKILÖSTÖN MÄÄrÄ 600 500 400 300 200 100 0 HENKILÖSTÖN IKÄrAKENNE > 60 v. 12,7 % < 30 v. 11,6 % 31­40 v. 23,0 % 2005 2006 2007 2008 2009 Henkilöstö, keskimäärin Efektiivinen, keskimäärin 51­60 v. 23,4 % 41­50 v. 29,3 % 19 LIIKETOIMINNAN KATSAUS: YMpÄRISTÖ Ympäristömyötäistä ja tehokasta tuotantoa RAUTE pYRKII TEHOSTAMAAN TUOTANTOAAN jA VÄHENTÄMÄÄN ENERgIANKULUTUSTAAN. ENERgIATEHOKKUUS TUO KUSTANNUSSÄÄSTÖjÄ jA pARANTAA TUOTANNON KANNATTAVUUTTA. R auten oman toiminnan ympäristövaikutuksia tarkastellaan systemaattisesti. Tavoitteena on luoda jatkuvasti parantuva ja tuottava työympäristö sekä löytää tehokkaimmat ja laadukkaimmat tavat valmistaa tuotteita ja tuottaa palveluja. Rauten toiminnan ympäristövaikutukset liittyvät jätehuoltoon, energiankäyttöön, kemikaalien hallintaan ja turvallisuuteen. Ympäristövaikutusten potentiaalisia riskejä hallitaan ympäristöhallintaohjelman avulla. Ohjelmassa määritellään toiminnan ympäristönäkökohdat sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtää- vät tavoitteet ja toimenpiteet. Rauten ylin johto tarkastelee ympäristöhallintaohjelman tavoitteiden toteutumista neljästi vuodessa. Nastolan ja Jyväskylän tuotantolaitoksilla on ISO-sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Tehdaspaikkakunnilla järjestetään kaksi kertaa vuodessa kenttäkierrokset, joiden painopisteenä ovat ympäristöja turvallisuusnäkökohdat. Laajan, kansainvälisen yhteistyökumppanija alihankkijaverkoston toimintaa ja eettisiä periaatteita arvioidaan yhtenäisten kriteerien mukaan. Tavoitteena on varmistaa koko tuotantoketjun eettisyys. TyöTä yMPärISTöN hyväkSI Rauten tavoitteena on kehittää työympäristöä jatkuvasti niin tuottavuuden kuin turvallisuuden osalta. Vuonna 2009 Rautessa ylläpidettiin ympäristö- ja turvallisuusasiat korkealla tasolla. Kokonaisjätemäärän kierrätysaste säilyi 90 prosentissa. Palveluntarjoajien kilpailuttaminen toi kustannussäästöjä jätehuoltoon. Tavoitteena on kehittää jätehuollon ja kierrätyksen tehokkuutta edelleen vuonna 2010. Työympäristön turvallisuuden parantamiseksi vuonna 2009 järjestettiin tuotannon henkilökunnalle nostoja henkilönostokoulutus. Työturvalli- 20 suutta parannetaan ja ylläpidetään seurannan avulla. kOrkeAMPAAN eNergIATehOkkUUTeeN Vuonna 2010 Rauten tavoitteena on löytää uusia keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Raute on sitoutunut Teknologiateollisuus ry:n energiatehokkuussopimuksen tavoitteeseen yhdeksän prosentin energiansäästöstä vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2009 energiatehokkuutta parannettiin paineilmakartoituksilla ja valaisun optimoinnilla. Kokonaisenergiankulutus on Rautessa laskenut jo usean vuoden ajan. Vuonna 2010 Raute jatkaa ympäristöhallintaohjelman mukaista systemaattista ympäristöhaittojen ehkäisyä. Energiankulutuksen seurantaa tehostetaan ja toimintaa optimoidaan seurannan tulosten perusteella. fakta Ympäristöfaktoja Rauten päätuotantolaitoksesta Nastolasta PääSTöT Maalien ja liuottimien aiheuttamat VOC-päästöt ovat vuosittain alle 5 000 kg. Määrää pyritään pienentämään etsimällä ympäristöystävällisempiä ja kuiva-ainepitoisempia aineita. MATerIAALIT Raute käyttää tuotteidensa materiaalina pääsääntöisesti terästä ja lisäksi vähäisiä määriä erilaisia muoveja ja kumipohjaisia aineita. Tuotteiden pinnoituksessa käytetään maaleja ja pinnoitteita. Tuotteita pakattaessa asiakkaalle kuljettamista varten kuluu puutavaraa ja muovia. eNergIANkULUTUS Vuonna 2009 sähkönkulutus oli noin 2,9 GWh ja lämmönkulutus noin 3,8 GWh. jäTTeeT Kokonaisjätemäärä vuonna 2009 oli noin 300 tonnia. Tuotannosta syntyvä teräslastu ja muu teräsromu sekä koneistuksesta muodostuva leikkuuneste- ja öljyjäte kierrätetään asianmukaisesti. Pakkauksesta syntyvä puu- ja muovijäte kierrätetään yhteistyökumppanin kautta. Ongelmajätteet kootaan hallitusti keräyspisteeseen, josta ne toimitetaan jatkokäsittelyyn. Raute panostaa energiatehokkaaseen tuotantoon. vedeNkULUTUS Vedenkulutus vuonna 2009 oli noin 3 000 kuutiota. 21 TALOUDELLINEN KATSAUS Vuosi 2009 lyhyesti 120 LIIKEVAIHTO, miljoonaa euroa LIIkeTOIMINTAyMPärISTö jA kySyNTä · Yleisestä talouden taantumasta johtuen rakentamisen ja kuljetusvälineteollisuuden markkinatilanne oli heikko. · Vaneri- ja LVL-tuotteiden kysyntä ja tuotantomäärät pysyivät alhaisella tasolla. · Vanerin ja LVL:n tuotantomääriä sopeutettiin alhaiseen kysyntään ja kannattamattomimpia tehtaita pysäytettiin tai suljettiin kokonaan. Alhaiset käyttöasteet alensivat huoltoja varaosapalveluiden kysyntää. · Tarvetta tuotantokapasiteettia kasvattaviin investointeihin ei ollut, tehdaslaajuiset investoinnit lykkääntyivät. · Rahoituksen saatavuus ja ehdot rajoittivat myös tuotantokapasiteetin kehittämiseen tähtääviä pienempiä investointeja. 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 LIIKEVAIHTO TUOTEALUEITTAIN, miljoonaa euroa 120 100 80 60 40 20 0 rAUTe · Uusien tilausten määrä alhainen. · Tilauskanta pysyi alhaisella tasolla. · Liikevaihto laski merkittävästi, 63 %. · Läpi vuoden jatkuneista sopeutustoimenpiteistä huolimatta koko vuoden liiketulos oli tappiollinen. · Tuotekantaa kehitettiin ja organisaatiota uudistettiin vastaamaan paremmin markkinatilannetta. 2005 2006 2007 2008 2009 AVAINLUKUjA 2009 2008 Liikevaihto, Me Liiketulos, Me rOI, % rOE, % Omavaraisuusaste, % Tilauskanta 31.12., Me Tulos/osake, euroa Oma pääoma/osake, euroa Osinko/osake, euroa Henkilöstö 31.12. Henkilöstö keskimäärin *Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. 36,6 -9,7 -21,6 -28,4 46,0 22 -2,03 5,76 0,00* 524 542 98,5 6,3 19,4 14,0 60,5 24 1,18 8,57 0,70 573 585 10 8 6 4 2 0 -2 -4 -6 -8 -10 Projektitoimitukset Teknologiapalvelut LIIKETULOS, miljoonaa euroa Rauten konsernitilinpäätös on julkaistu erillisenä sähköisenä julkaisuna Rauten Internet-sivuilla osoitteessa www.raute.fi. Sen voi tilata sähköisenä tai tulostettuna versiona osoitteesta ir@raute.com tai puhelimitse (03) 829 11. 2005 2006 2007 2008 2009 22 Tilinpäätöstiivistelmä Täydellinen laaja tuloslaskelma ja tase on esitetty tilinpäätöksessä, joka on julkaistu erillisenä sähköisenä julkaisuna Rauten Internet-sivuilla osoitteessa www.raute.fi. 1 000 euroa KONSERNI (IFRS) 1.1.­31.12.2009 36 638 153 795 47 281 -9 695 -195 -9 890 1 749 -8 141 31.12.2009 15 325 42 062 57 387 1.1.­31.12.2008 98 466 95 404 92 624 6 341 539 6 880 -2 157 4 723 31.12.2008 14 491 45 689 60 180 EMOYHTIÖ (FAS) 1.1.­31.12.2009 31 356 431 683 39 242 -6 771 -3 842 -10 613 418 1 851 -8 343 31.12.2009 11 715 43 388 55 103 1.1.­31.12.2008 87 713 571 383 82 158 6 509 -259 6 250 355 -2 120 4 485 31.12.2008 14 812 43 323 58 135 TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden lisäys (+) tai vähennys (-) Liiketoiminnan kulut yhteensä LIIKETULOS rahoitustuotot ja -kulut TULOS ENNEN VEROjA Tilinpäätössiirrot (FAS) Tuloverot TILIKAUDEN TULOS TASE VARAT Pitkäaikaiset varat (IFrS)/Pysyvät vastaavat (FAS) Lyhytaikaiset varat (IFrS)/Vaihtuvat vastaavat (FAS) VARAT YHTEENSÄ OMA pÄÄOMA jA VELAT Oma pääoma yhteensä Tilinpäätössiirtojen kertymä (FAS) Velat yhteensä OMA pÄÄOMA jA VELAT YHTEENSÄ 23 053 34 334 57 387 34 321 25 859 60 180 21 935 0 33 169 55 103 33 220 418 24 497 58 135 RAHAVIRTA Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta rahoituksen rahavirta RAHAVAROjEN MUUTOS YHTEENSÄ 1.1.­31.12.2009 5 619 -955 2 134 6 798 1.1.­31.12.2008 6 903 -3 080 6 001 9 824 1.1.­31.12.2009 6 586 -2 640 2 995 6 941 1.1.­31.12.2008 5 086 -1 681 6 776 10 181 UUDET TILAUKSET, miljoonaa euroa 140 120 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 TILAUSKANTA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN, miljoonaa euroa 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Projektitoimitukset Teknologiapalvelut Q1 Q2 Q3 Q4 23 TALOUDELLINEN KATSAUS Taloudellinen kehitys 1 000 euroa Liikevaihto Liikevaihdon muutos, % Viennin osuus % liikevaihdosta Liiketulos % liikevaihdosta Tulos ennen veroja % liikevaihdosta Tilikauden tulos % liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuotto (rOI), % Oman pääoman tuotto (rOE), % Taseen loppusumma Korolliset nettovelat % liikevaihdosta Korottomat velat Omavaraisuusaste, % Gearing, % Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta Tutkimus- ja kehittämismenot % liikevaihdosta Tilauskanta, Me Uudet tilaukset, Me Henkilöstö 31.12. Henkilöstö, tehollinen keskimäärin Henkilöstö, keskimäärin 2009 36 638 -62,8 30 466 83,2 -9 695 -26,5 -9 890 -27,0 -8 141 -22,2 -21,6 -28,4 57 387 -9 366 -25,6 15 801 46,0 -40,6 1 095 3,0 2 470 6,7 22 35 524 419 542 2008 98 466 -11,1 82 666 84,0 6 341 6,4 6 880 7,0 4 723 4,8 19,4 14,0 60 180 -10 653 -10,8 15 402 60,5 -31,0 3 242 3,3 4 375 4,4 24 67 573 569 585 2007 110 799 4,3 96 759 87,3 8 607 7,8 8 976 8,1 6 601 6,0 29,2 21,1 54 800 -10 794 -9,7 21 116 70,3 -32,5 1 869 1,7 3 969 3,6 56 90 570 560 575 2006 106 206 -2,2 95 789 90,2 4 513 4,2 4 887 4,6 3 632 3,4 18,6 13,1 68 472 -23 539 -22,2 38 696 60,1 -80,3 1 852 1,7 3 765 3,5 77 132 540 546 547 2005 108 627 48,6 78 183 72,0 4 403 4,1 5 461 5,0 4 152 3,8 20,7 15,8 55 435 -10 861 -10,0 28 755 55,7 -41,5 3 798 3,5 3 616 3,3 55 109 533 536 537 OMAVArAISUUSASTE JA GEArING, % 90 60 30 0 -30 -60 -90 2005 2006 2007 2008 2009 SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO JA OMAN PÄÄOMAN TUOTTO, % 30 20 10 0 -10 -20 -30 2005 2006 2007 2008 2009 Omavaraisuusaste Gearing Sijoitetun pääoman tuotto Oman pääoman tuotto 24 Osakekohtaiset tunnusluvut 2009 Tulos/osake (EPS), euroa Oma pääoma/osake, euroa Osinko/osake, euroa Osinko/tulos, % Efektiivinen osinkotuotto, % Hinta/voitto-suhde (P/E) Kurssikehitys (A-sarjan osakkeet) Vuoden alin kurssi, euroa Vuoden ylin kurssi, euroa Tilikauden keskikurssi, euroa Kurssi vuoden lopussa, euroa Osakekannan markkina-arvo 31.12., 1 000 euroa** Osakkeiden vaihdon kehitys (A-sarjan osakkeet) Osakkeiden vaihto tilikauden aikana, 1 000 kpl % A-sarjan osakkeiden määrästä Osakkeiden kokonaismäärä Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskiarvo Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa 4 004 758 4 004 758 4 004 758 4 004 758 3 814 608 4 003 183 4 004 758 4 004 758 3 866 561 3 814 608 455 15,1 393 13,0 981 32,5 1 088 36,1 1 530 54,2 6,50 8,90 7,29 7,47 29 916 6,24 15,20 12,37 6,40 25 630 12,40 15,45 13,85 14,35 57 468 11,60 17,60 14,03 12,85 51 461 7,60 16,42 11,24 14,24 54 320 -2,03 5,76 0,00* 0,0* 0,0* -3,67 2008 1,18 8,57 0,70 59,4 10,9 5,43 2007 1,65 8,29 1,00 60,7 7,0 8,71 2006 0,94 7,32 0,70 74,5 5,5 13,68 2005 1,09 6,80 0,60 55,1 4,2 13,08 Tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu laskennallisen verovelan määrä. *Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. **K-sarjan osakkeet arvostettu A-sarjan osakkeen arvon mukaisesti. PANOSTUKSET TULEVAISUUTEEN Me 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 LIIKETOIMINNAN rAHAVArOJEN MUUTOS, miljoonaa euroa % 8 7 6 5 4 3 2 1 0 15 12 9 6 3 0 -3 -6 -9 -12 -15 2005 2006 2007 2008 2009 Investoinnit, Me T&K-investoinnit, Me Tuotekehityskulut, Me Investoinnit liikevaihdosta, % Tuotekehitysmenot liikevaihdosta, % 25 HALLINNOINTI Hallinnointi yLeISTä Raute-konsernin toiminta perustuu voimassaolevien lakien ja niiden nojalla annettujen normien sekä eettisesti hyväksyttävien toimintatapojen noudattamiseen. Emoyhtiö Raute Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetut periaatteet perustuvat Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalakiin sekä Raute Oyj:n yhtiöjärjestykseen. Yhtiön hallitus on antanut yhtiölle hallinto-ohjeen, joka sisältää ohjeet päätöksentekoelinten työjärjestyksille, ohjeet hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän välisestä työnjaosta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Raute Oyj on noteerattu osakeyhtiö, johon sovelletaan NASDAX OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan Arvopaperiyhdistys ry:n 22.10.2008 julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallintokoodia (Corporate Governance) muilta osin paitsi nimitysvaliokunnan kokoonpanon osalta. Raute poikkeaa koodin suosituksesta 22 nimitysvaliokunnan jäsenten valinnassa siten, että nimitysvaliokuntaan valitaan yhtiön hallinto-ohjeen mukaisesti yksi hallituksen ulkopuolinen jäsen, joka on merkittävää äänivaltaa edustavien osakkeenomistajatahojen keskuudestaan nimeämä henkilö. Raute Oyj:n yhtiöjärjestys, hallinto-ohje ja selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä sekä muuta yhtiön hallintoon ja sijoittajasuhteisiin liittyvää tietoa on julkaistu yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.raute.fi. Myös tilinpäätöksen hallituksen toimintakertomukseen sisältyy konsernin hallintoon ja riskienhallintaan liittyvää tietoa. OSAkkeeT jA OSAkkeeNOMISTAjAT Raute Oyj:n osakkeet jakautuvat kantaosakkeisiin (K-sarja) ja A-osakkeisiin (A-sarja). Osakesarjat eroavat toisistaan siten, että kantaosakkeella on yhtiökokouksessa kaksikymmentä (20) ääntä ja A-sarjan osakkeella yksi (1) ääni. A-sarjan osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vuodesta 1994 lähtien. Osakkeen nimellisarvo on 2,00 euroa. K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 3. pykälässä esitetyin ehdoin. K-sarjan osakkeen siirtyessä Ksarjan ulkopuoliselle uudelle omistajalle muilla K-sarjan osakkeenomistajilla on oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksen 4. pykälässä esitetyin ehdoin. vänä. Tämä päivä ei saa olla määrätty aikaisemmaksi kuin 10 päivää ennen kokousta. Vuosi 2009 Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 2.4.2009. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2008 tilinpäätöksen ja osingoksi 0,70 euroa osaketta kohti, valitsi yhtiön hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päätti näiden palkkioista. Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestystä pääasiassa 1.9.2006 voimaantulleen uuden osakeyhtiölain johdosta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien Asarjan osakkeiden hankinnasta ja suunnatusta osakeannista 400 000 kappaleen enimmäismäärään saakka. Vuosi 2009 Tiedot Raute Oyj:n osakkeista ja osakkeenomistajista on esitetty tarkemmin sivuilla 36­37. hALLITUS Raute Oyj:n hallituksen toimintakausi alkaa varsinaisesta yhtiökokouksesta, jossa hallitus valitaan, ja päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Raute Oyj:n hallitus johtaa yhtiön toimintaa lain ja yhtiöjärjestyksen määräysten mukaan. Hallitus toimii myös konsernihallituksena, joka käsittelee ja päättää kaikki merkittävimmät koko konsernia tai sen yksiköiden toimintaa koskevat asiat riippumatta siitä, edellyttääkö asia juridisesti hallituksen päätöstä. Hallitus voi käsitellä mitä tahansa konsernin yhtiötä koskevia asioita, jos hallitus tai emoyhtiön toimitusjohtaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Hallituksen tehtävät ja työjärjestys on kuvattu yhtiön Internet-si- yhTIökOkOUS Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään maalis-huhtikuussa, mutta viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokous valitsee hallitukseen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä 3­5 hallituksen jäsentä. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen yhtiökokoukseen julkaistaan yhdessä hallituksen päättämässä valtakunnallisessa sanomalehdessä sekä yhdessä yhtiön kotipaikassa Lahdessa ilmestyvässä sanomalehdessä julkaistavalla ilmoituksella ja yhtiön Internet-sivuilla. Osakkeenomistajan, joka haluaa yhtiökokouksessa käyttää osakeomistukseensa perustuvaa äänivaltaa, on ilmoitettava siitä yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päi- 26 vuilla olevissa hallinto-ohjeessa ja Selvityksessä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä. Lakisääteisten sekä yhtiöjärjestyksen määräämien tehtävien lisäksi hallitus vahvistaa yhtiön strategian ja talousarvion sekä seuraa säännöllisesti yhtiön johdon raportoinnin pohjalta konsernin taloudellista tilaa ja laatii osavuosikatsaukset. Hallitus suorittaa vuosittain itsearvioinnin hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan toiminnasta. Vuoden 2010 työjärjestyksen mukaan hallitus kokoontuu kymmenen kertaa ja pitää tarvittaessa lisäkokouksia. Hallituksen jäsenten henkilötiedot, osake- ja optio-omistukset 31.12.2009 ja hallituksen palkkiot vuodelta 2009 on esitetty sivuilla 32­33. Ajantasaiset osake- ja optio-omistukset on esitetty yhtiön Internet-sivuilla. yhTIöN hALLINTO-Ohje Raute Oyj:n hallitus on antanut yhtiölle hallinto-ohjeen 21.6.2004, joka sisältää päätöksentekoelinten työjärjestyksen ja ohjeet hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän välisestä työnjaosta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä täydennykseksi osakeyhtiölain määräyksiin ja yhtiöjärjestykseen. Hallinto-ohje tarkastetaan vuosittain. Hallinto-ohje on julkaistu yhtiön Internet-sivuilla. Vuosi 2009 Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2.4.2009 valitsi yhtiön hallitukseen kuusi jäsentä. Raute Oyj:n hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi DI Erkki Pehu-Lehtonen, varapuheenjohtajaksi tutkija Sinikka Mustakallio ja hallituksen jäseniksi DI Risto Hautamäki, DI Ilpo Helander, KTM Mika Mustakallio ja DI Panu Mustakallio. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen puheenjohtaja (Erkki Pehu-Lehtonen) ja kaksi hallituksen jäsentä (Risto Hautamäki ja Ilpo Helander) ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajatahoista. Varsinaisen yhtiökokouksen 2009 päättämät hallituksen jäsenten palkkiot vuoden 2009 toimikaudelta olivat: hallituksen puheenjohtajalle 40 tuhatta euroa ja hallituksen jäsenelle 20 tuhatta euroa. Vuonna 2009 maksetut hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkat ja palkkiot olivat yhteensä 127 tuhatta euroa. Vuonna 2009 hallituksella oli yhteensä 12 kokousta, joista kaksi oli puhelinkokouksia. Kokouksiin osallistui keskimäärin 96 prosenttia hallituksen jäsenistä. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti: Erkki Pehu-Lehtonen 10/10, Sinikka Mustakallio 11/12, Risto Hautamäki 10/10, Ilpo Helander 11/12, Mika Mustakallio 11/12, Panu Mustakallio 12/12, Jarmo Rytilahti 2/2 ja Jorma Wiitakorpi 2/2. Kokouksissa käsiteltiin hallinto-ohjeen hallituksen työjärjestyksen mukaiset asiat. Hallitus on tehnyt toimikauden 2008 itsearvioinnin keväällä 2009. tävistä huolehtii hallitus. Hallituksella on mahdollisuus perustaa myös muita valiokuntia. Hallitus nimittää keskuudestaan merkittävien asioiden valmisteluun työvaliokunnan, johon kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi hallituksen jäsen. Hallitus nimittää nimitysvaliokunnan, johon kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä yksi merkittävää äänivaltaa edustavien osakkeenomistajatahojen keskuudestaan nimeämä, hallituksen ulkopuolinen jäsen. Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle esitys hallituksen jäseniksi. Vuosi 2009 Työvaliokunnan puheenjohtajana toimi hallituksen puheenjohtaja Erkki PehuLehtonen ja jäseninä varapuheenjohtaja Sinikka Mustakallio sekä hallituksen jäsen Risto Hautamäki. Työvaliokunta kokoontui vuoden 2009 aikana viisi kertaa ja kokouksiin osallistui 100 prosenttia jäsenistä. Nimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimi hallituksen puheenjohtaja Erkki Pehu-Lehtonen ja jäseninä varapuheenjohtaja Sinikka Mustakallio sekä merkittäviä osakkeenomistajatahoja edustava hALLITUkSeN vALIOkUNNAT Raute Oyj:n hallituksella on työvaliokunta ja nimitysvaliokunta, jotka tukevat hallituksen työskentelyä. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestyksen keskeisen sisällön ja valiokunnat raportoivat työskentelystään säännöllisesti hallituksen kokouksissa. Tarkastusvaliokunnan teh- 27 HALLINNOINTI Ville Korhonen. Nimitysvaliokunta kokoontui vuoden 2009 aikana kaksi kertaa ja kokouksiin osallistui 100 prosenttia jäsenistä. taja toteuttaa operatiivisten yksiköiden toiminnan ohjausta ja valvontaa johtoryhmän ja konsernihallinnon toimintojen avustamana. päivittäisestä johtamisesta omilla vastuualueillaan. Vuosi 2009 Konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Tapani Kiiski (puheenjohtaja), talousjohtaja Arja Hakala, teknologia- ja tuotantojohtaja Petri Strengell, teknologiapalveluista vastaava johtaja Timo Kangas ja Pohjois-Amerikan toimintojen johtaja Bruce Alexander. Johtoryhmän jäsenten henkilötiedot ja osake- ja optio-omistukset 31.12. 2009 on esitetty sivulla 34. Ajantasaiset osake- ja optio-omistukset on esitetty yhtiön Internet-sivuilla. TOIMITUSjOhTAjA Raute Oyj:n toimitusjohtaja huolehtii toimitusjohtajalle osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä toimii lisäksi konsernijohtajana ja konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hän edustaa konserniomistusta tytär- ja osakkuusyhtiöiden yhtiökokouksissa ja toimii tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajana, ellei hallitus yksittäisissä tapauksissa toisin päätä. Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintoja johtoryhmän ja operatiivisten yksiköiden kautta. Operatiivisten yksiköiden toiminnasta vastaavat johtajat ja päälliköt raportoivat toimitusjohtajalle. Toimitusjoh- Vuosi 2009 Raute Oyj:n toimitusjohtajana on 16.3. 2004 alkaen toiminut tekniikan lisensiaatti Tapani Kiiski, joka on riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Toimitusjohtajan sijaiseksi on 16.3.2004 nimitetty yhtiön talousjohtaja, kauppatieteiden maisteri, MBA Arja Hakala. Toimitusjohtaja Tapani Kiiskin johtajasopimuksen mukainen palkka luontaisetuineen on 225 tuhatta euroa vuodessa. Lisäksi hänellä on mahdollisuus enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan tulospalkkioon. Sopimukseen ei sisälly erityisiä ehtoja eläkkeelle siirtymisestä eikä eläkkeen suuruudesta. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvauksena maksetaan kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Raute Oyj:n toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajan tehtävästä vuonna 2009 olivat 294 tuhatta euroa, josta säännönmukainen palkka oli 225 tuhatta euroa ja tulospalkkiot 69 tuhatta euroa sisältäen vuosien 2006­2008 osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä maksetut 3 500 kappaletta Raute Oyj:n A-sarjan osakkeita. Toimitusjohtajan sekä hänen sijaisensa henkilötiedot ja optio- ja osakeomistukset 31.12.2009 on esitetty sivulla 34. Ajantasaiset osake- ja optio-omistukset on esitetty yhtiön Internet-sivuilla. PALkAT jA PALkkIOT Yhtiön palkkiojärjestelmä jakaantuu kolmeen osaan, joita ovat peruspalkka, tulokseen ja toimintaan liittyvä tulospalkkiojärjestelmä ja pitkäaikainen kannustusjärjestelmä. Työntekijän asemasta riippuen sovelletaan edellä mainittujen osien erilaisia muunnelmia. Hallitus vahvistaa vuosittain palkitsemisjärjestelmien periaatteet ja päättää toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon tulospalkkioista. Hallitus valmistelee ja päättää toimitusjohtajan vuosipalkkion määrän ja hyväksyy konsernin johtoryhmän jäsenten palkkioiden määrän toimitusjohtajan esityksen pohjalta. Yksittäisen työntekijän palkkion hyväksyy aina kyseisen työntekijän esimiehen esimies. Niiden konsernijohtajan välittömien alaisten, jotka eivät ole johtoryhmän jäseniä, palkkiot hyväksyy hallituksen puheenjohtaja. Työntekijä ei ole oikeutettu erilliseen palkkioon toimiessaan Raute-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden hallituksen jäsenenä. LIIkeTOIMINNAN OrgANISOINTI Raute-konsernin johtoryhmä koostuu puheenjohtajana toimivasta konsernijohtajasta ja muuttuvasta määrästä jäseniä, joiden nimityksestä päättää Raute Oyj:n hallitus. Johtoryhmä valmistelee konsernin liiketoimintastrategian ja vastaa sen täytäntöönpanosta. Johtoryhmä käsittelee tärkeät operatiiviset asiat yhdessä ja päätökset vahvistaa toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsenet ovat kukin vastuussa SISäPIIrIASIAT Raute noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton antamia sisäpiiriohjeita. Lisäksi yhtiössä 28 on käytössä hallituksen vahvistama sisäpiiriohjeistus. Sisäpiirivastaavana yhtiössä toimii talousjohtaja. Raute Oyj:n sisäpiiri koostuu Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesti julkisista, pysyvistä yrityskohtaisista tai hankekohtaisista sisäpiiriläisistä.Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallitus, konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä, tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä tilintarkastajat. Yhtiön pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat ne yhtiön palveluksessa olevat henkilöt tai muun sopimuksen perusteella yhtiölle työskentelevät, jotka asemansa tai tehtäviensä perusteella saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa. Hankekohtainen sisäpiirirekisteri perustetaan, mikäli hankkeesta vastuussa oleva henkilö arvioi hankkeen julkistamisen vaikuttavan olennaisesti yhtiön osakkeen arvoon. Yhtiön sisäpiirirekisterejä ylläpidetään yhtiön päätoimipaikassa, joka päivittää ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä koskevat julkiseen sisäpiirirekisteriin merkittävät tiedot Euroclear Finland Oy:n SIRE-palveluun. Sisäpiirirekisterin sisältämät julkiset tiedot ovat nähtävillä Raute Oyj:n Internet-sivuilla. misia ajanjaksona, jolloin sisäpiirin kaupankäyntikielto on voimassa. Raute Oyj julkaisee kaiken sijoittajatietonsa Internet-sivuillaan. Tiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi. ten mukaisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallituksen puheenjohtajalle tarpeen mukaan sekä vähintään kerran vuodessa hallitukselle tilintarkastuksessa esille tulleista seikoista. rISkIeNhALLINNAN järjeSTäMINeN jA rAhOITUSrISkIT Riskienhallinnan järjestäminen on kuvattu sivulla 30. Rahoitusriskien hallinta on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numerossa 38. Vuosi 2009 Varsinaisessa yhtiökokouksessa 2.4.2009 valittiin tilintarkastajiksi KHT-tilintarkastajat Anna-Maija Simola ja Antti Unkuri sekä varatilintarkastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy. Yhtiökokouksen valitsemille tilintarkastajille vuoden 2009 säännönmukaisesta vuositilintarkastuksesta maksettavat palkkiot olivat yhteensä 77 tuhatta euroa. Muut palkkiot KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:lle olivat 44 tuhatta euroa. TIedOTTAMINeN Raute Oyj:n sijoittajaviestinnän pääasiallisena tavoitteena on tuottaa kaikille sidosryhmille tasapuolisesti luotettavaa, oikea-aikaista ja yhdenmukaista tietoa konsernin liiketoiminnasta ja taloudesta. Sisäpiiriläisten kaupankäyntikielto alkaa osavuosikatsausjakson tai tilikauden päättyessä ja päättyy kahden tunnin kuluttua siitä, kun vastaava pörssitiedote on julkaistu. Yhtiö järjestää tiedotustilaisuuden Helsingissä tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkistamisen yhteydessä, jolloin analyytikoilla, sijoittajilla ja tiedotusvälineillä on mahdollisuus tavata yhtiön toimitusjohtaja ja talousjohtaja henkilökohtaisesti. Yhtiö välttää muita sijoittajaviestintätapaa- TILINTArkASTUS Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiölle on valittava vähintään yksi ja enintään kaksi tilintarkastajaa sekä yksi varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa valita. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan muu taho kuin Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, valitaan aina kaksi tilintarkastajaa sekä yksi varatilintarkastaja. Hallitus hyväksyy tilintarkastussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista. Säännös- 29 HALLINNOINTI: RISKIT jA RISKIENHALLINTA Riskit ja riskienhallinta KONSERNIN MERKITTÄVIMMIKSI LIIKETOIMINTARISKEIKSI ON TUNNISTETTU TALOUDEN SUHDANNEKIERROSTA jOHTUVA KYSYNNÄN VAIHTELU SEKÄ TOIMITUS- jA TEKNOLOgIARISKIT. SUhdANNekIerrON vAIhTeLUIdeN vAIkUTUS LIIkeTOIMINTAAN Konsernin liiketoiminnalle on luonteenomaista asiakasteollisuuksien investointiaktiviteetin vaihtelusta johtuva suhdanneherkkyys. Projektitoimitusten syklisyyden vaikutusta konsernin tulokseen lievennetään kasvattamalla systemaattisesti teknologiapalvelujen osuutta, kehittämällä alihankintaverkostoa ja keskittymällä itse omaan ydinosaamiseen. Pitkällä aikavälillä konsernin kasvumahdollisuuksia lisätään ja suhdannekierron vaihteluiden vaikutusta tasataan kehittämällä liiketoimintaa markkinaalueilla, joilla nykyinen markkinaosuus on pieni, sekä kehittämällä tuotteita kokonaan uusille asiakasryhmille. Epävarmuus maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä ylläpitää edelleen lähiajan riskejä ja niiden kaikkia vaikutuksia on vaikea ennustaa. Rahoituksen saatavuus, kiristyneet vakuusehdot ja rahoituksen hinta vaikeuttavat yritysrahoitusta ja nostavat rahoituskustannuksia, mikä heikentää konsernin lähiajan markkinanäkymiä ja vaikuttaa konsernin vastapuoliriskiin. ja asiakkaiden lisääntyviin tarpeisiin. Uusien ratkaisujen toimivuus ja kapasiteetti voidaan todentaa täysimittaisesti vasta tuotanto-olosuhteissa ensimmäisten asiakastoimitusten yhteydessä. Teknologiariskiä rajataan toimitussopimuksen ehdoissa sekä rajoittamalla samanaikaisten ensitoimitusten määrää. rAhOITUSrISkIT Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmiksi rahoitusriskialueiksi on tunnistettu asiakkaisiin ja sijoitustoiminnan vastapuoliin liittyvät luottotappioriskit sekä valuuttakurssiriski. Konserni altistuu lisäksi maksuvalmiusriskille ja korko- ja hintariskeille. Asiakkaiden maksukykyyn liittyvä luottotappioriski on enintään se määrä sitoviin sopimuksiin liittyviä avoimia maksuja, joita ei ole katettu pankkitakuilla, rembursseilla tai muilla vakuuksilla. Konsernin likvidit varat ovat pääosin suomalaisissa ja ruotsalaisissa pankeissa. Konsernin valuuttariskit muodostuvat ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista sekä tase-eristä (transaktioriski) sekä sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin (translaatioriski). Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat Kanadan dollarista (CAD) ja Yhdysvaltain dollarista (USD). Konsernin kilpailukyvyn ja kannattavuuden kannalta muita seurattavia valuuttoja ovat Venäjän rupla TOIMITUS- jA TekNOLOgIArISkIT Konsernin liiketoiminnasta pääosa muodostuu erityyppisistä projektitoimituksista, joihin sisältyy aina riskejä johtuen mm. kunkin asiakkaan lopputuotteeseen, tuotantomenetelmiin tai raaka-aineisiin liittyvistä räätälöidyistä ratkaisuista. Tarjous- ja neuvotteluvaiheessa joudutaan ottamaan riskejä luvattavien suoritusarvojen osalta sekä tekemään arvioita toteutuksen kustannuksista. Sopimus-, tuotevastuu-, toteutus-, kustannus- sekä kapasiteettiriskejä hallitaan sertifioidun laatujärjestelmän mukaisilla projektihallinnan menettelyillä. Raute panostaa tuotekehitykseen ja kehittää jatkuvasti uutta teknologiaa voidakseen tarjota ratkaisu- 30 Rahoitusriskit sekä rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja menettelytavat on kuvattu yksityiskohtaisemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 38. (RUB) ja Kiinan yuan (CNY). Konserni on varautunut projektiliiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman vaihteluihin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin ottamalla pitkäaikaista TyEL-lainaa. Yhtiön lainat ovat kiinteäkorkoisia. Konsernin korkoriski kohdistuu pääosin likvidien varojen tuottotasoon. vAhINkOrISkIT Konsernin merkittävimmiksi vahinkoriskeiksi on tunnistettu tulipalo sekä vakava kone- tai tietojärjestelmärikkoontuminen Nastolan päätuotantoyksikössä, jonne koko konsernin avainteknologian tuotanto- sekä suunnittelu-, talous- ja toiminnanohjausjärjestelmät on keskitetty. Tulipalo tai vakava konerikko voi aiheuttaa merkittäviä omaisuus- ja keskeytysvahinkoja. Konserni pyrkii suojautumaan tällaisilta riskeiltä arvioimalla toimitilojaan ja prosessejaan riskienhallinnan kannalta ja pitämällä yllä varasuunnitelmia. Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit riittävällä suojaustasolla, jotka on taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. rISkIeNhALLINNAN järjeSTäMINeN Riskienhallinnan tavoitteena on edistää liiketoiminnan strategisten ja muiden tavoitteiden saavuttamista, eliminoida oleelliset epäsuotuisat tapahtumat ja niiden vaikutukset sekä varmistaa toiminnan jatkuvuus.Yhtiössä on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Hallitus määritte- lee konsernin yleisen riskiasenteen ja hyväksyy riskienhallintapolitiikan yleisellä tasolla. Tarkastusvaliokunnan roolissaan hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja niiden tehokkuuden valvonnasta. Hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen suunnitelman vuosittain ja seuraa sen toteuttamista. Johtoryhmä määrittelee konsernin yleiset riskienhallintaperiaatteet ja toimintapolitiikat sekä organisaation toimivaltuuksien rajat. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle säännöllisesti merkittävistä riskeistä. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan periaatteiden toteutumisen valvonnasta koko konsernin ja kunkin konserniyhtiön toimitusjohtaja yhtiönsä osalta. Konsernin johtoryhmän jäsenet vastaavat kukin omasta vastuualueestaan yli yhtiörajojen. Riskienhallinnan koordinoinnista vastaa talousjohtaja. Konsernissa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Rauten controller-toiminto toteuttaa hallituksen hyväksymää sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa, kehittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä yhdessä operatiivisen johdon kanssa sekä valvoo riskienhallintaperiaatteiden, toimintapolitiikkojen ja toimivaltuuksien noudattamista. Erillisen sisäisen tarkastuksen organisaation puuttuminen on otettu huomioon sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa, konserniraportoinnin sisältöä sekä laatujärjestelmien auditointeja ja tytäryhtiöiden valvontaa suunniteltaessa. SeLvITyS hALLINTO- jA OhjAUSjärjeSTeLMäSTä (COrPOrATe gOverNANCe STATeMeNT) Raute Oyj:n hallitus on käsitellyt Suomen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 pykälän ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 20.10.2008 antaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 51 mukaisen selvityksen Raute Oyj:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä. Selvitys on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena ja se on julkaistu yhtiön Internet-sivuilla www.raute.fi. Raute panostaa tuotekehitykseen ja kehittää jatkuvasti uutta teknologiaa. Uusien ratkaisujen toimivuus ja kapasiteetti voidaan todentaa täysimittaisesti vasta tuotanto-olosuhteissa ensimmäisten asiakastoimitusten yhteydessä. 31 HALLINNOINTI: HALLITUS Hallitus Erkki Pehu-Lehtonen s. 1950, diplomi-insinööri Hallituksen puheenjohtaja 2009­ Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Päätoimi: hallituksen osoittamat neuvonantotehtävät, Pöyry Oyj 2008­; toimitusjohtaja Pöyry Oyj 1999­2008 Samanaikaiset luottamustoimet: Hallituksen jäsen: Tekla Oyj 2006­ Rauten osakeomistus: ei omista yhtiön osakkeita Palkkio vuonna 2009: 27 tuhatta euroa Osakejohdannaiset palkkiot: ei osakejohdannaisia palkkioita Sinikka Mustakallio s. 1952 Hallituksen varapuheenjohtaja 2004­ Hallituksen jäsen 1998­ Hallintoneuvoston puheenjohtaja 1996­1998 Riippumaton yhtiöstä Päätoimi: toimitusjohtaja, WoM Oy 2001­ Samanaikaiset luottamustoimet: ei samanaikaisia luottamustoimia Rauten osakeomistus: K-sarjan osakkeita 47 240 kpl A-sarjan osakkeita 30 862 kpl Palkkio vuonna 2009: 18 tuhatta euroa Osakejohdannaiset palkkiot: ei osakejohdannaisia palkkioita Risto Hautamäki s. 1945, diplomi-insinööri Hallituksen jäsen 2009­ Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Päätoimi: toimitusjohtaja, Metso Paper 2005­2007, eläkkeellä Samanaikaiset luottamustoimet: ei samanaikaisia luottamustoimia Rauten osakeomistus: ei omista yhtiön osakkeita Palkkio vuonna 2009: 13 tuhatta euroa Osakejohdannaiset palkkiot: ei osakejohdannaisia palkkioita Erkki pehu-Lehtonen Sinikka Mustakallio Risto Hautamäki 32 Ilpo Helander s. 1942, diplomi-insinööri Hallituksen jäsen 2008­ Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Päätoimi: toimitusjohtaja, Oy Electrolux Ab 1991­2004, eläkkeellä Samanaikaiset luottamustoimet: Hallituksen jäsen: Neomarkka Oyj 2007­ Reka Kumi Oy 2007­ Teknos Oy 2007­ CT-Logistics Oy 2008­ Rauten osakeomistus: ei omista yhtiön osakkeita Palkkio vuonna 2009: 18 tuhatta euroa Osakejohdannaiset palkkiot: ei osakejohdannaisia palkkioita Mika Mustakallio s. 1964, kauppatieteiden maisteri, CEFA Hallituksen jäsen 2004­ Riippumaton yhtiöstä Päätoimi: toimitusjohtaja, MORS Software Oy 2006­ Samanaikaiset luottamustoimet: ei samanaikaisia luottamustoimia Rauten osakeomistus: K-sarjan osakkeita 39 750 kpl A-sarjan osakkeita 42 670 kpl Palkkio vuonna 2009: 18 tuhatta euroa Osakejohdannaiset palkkiot: ei osakejohdannaisia palkkioita Panu Mustakallio s. 1971, diplomi-insinööri Hallituksen jäsen 2003­ Riippumaton yhtiöstä Päätoimi: innovaatioasiantuntija, Oy Halton Group Ltd., 2008­ asiantuntija, sisäilmateknologia, Halton Oy 2005­ Samanaikaiset luottamustoimet: ei samanaikaisia luottamustoimia Rauten osakeomistus: K-sarjan osakkeita 12 000 kpl A-sarjan osakkeita 15 256 kpl Palkkio vuonna 2009: 18 tuhatta euroa Osakejohdannaiset palkkiot: ei osakejohdannaisia palkkioita Tilintarkastajat Anna-Maija Simola, KHT Antti Unkuri, KHT Varatilintarkastaja KHT-yhteisö Ernst & Young Oy Ilpo Helander Mika Mustakallio panu Mustakallio Osakkeiden omistustiedot 31.12.2009. Luvut sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. 33 HALLINNOINTI: jOHTORYHMÄ Johtoryhmä Tapani Kiiski s. 1962, tekniikan lisensiaatti, diplomi-insinööri, toimitusjohtaja ja konsernijohtaja 16.3.2004­ Yhtiön palveluksessa: 2002­ Nimitetty johtoryhmään: 16.3.2004 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 2002­2004: teknologiajohtaja, myyntijohtaja; KCI Konecranes International Oyj 1994­2002: eri tehtäviä, mm. tietohallintojohtaja; Kone Oy, Kone Cranes 1985­1994: eri tehtäviä, mm, tuotekehityspäällikkö, tuotekehitysjohtaja Rauten osakeomistus: A-sarjan osakkeita 4 500 kpl Timo Kangas s. 1965, teknikko, johtaja, teknologiapalvelut 1.10.2004­ Yhtiön palveluksessa: 2004­ Nimitetty johtoryhmään: 1.10.2004 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 2004: huoltoliiketoiminnan päällikkö; YIT Oyj, 1999­2004, metsä-, paperi- ja elintarviketeollisuuden projektien kunnossapitoja laitemyyntitehtävät Rauten osakeomistus: A-sarjan osakkeita 1 750 kpl Bruce Alexander s. 1959, B.Sc. (For.), MBA, johtaja, Pohjois-Amerikan liiketoiminta, toimitusjohtaja, Rauten Pohjois-Amerikan yhtiöt 6.3.2000Yhtiön palveluksessa: 2000­ Nimitetty johtoryhmään: 1.6.2004 Aikaisempi työkokemus: International Forest Products Limited, 1988­2000, eri tehtäviä, mm. liiketoiminnan kehitysjohtaja, yksikön johtaja. Rauten osakeomistus: A-sarjan osakkeita 1 750 kpl Arja Hakala s. 1957, kauppatieteiden maisteri, MBA, talousjohtaja, toimitusjohtajan sijainen 8.10.2003­ Yhtiön palveluksessa: 1990­ Nimitetty johtoryhmään: 1.1.2001 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 1990­2003: hallintojohtaja; Luhta Oy 1985­1990: laskentapäällikkö Rauten osakeomistus: A-sarjan osakkeita 1 750 kpl Petri Strengell s. 1962, diplomi-insinööri, johtaja, teknologia ja operaatiot 11.10.2004­ Yhtiön palveluksessa: 1987­ Nimitetty johtoryhmään: 1.6.2004 Aikaisempi työkokemus: Raute-konserni 1987­2004: eri tehtäviä, mm. suunnittelupäällikkö, tuotantojohtaja Rauten osakeomistus: A-sarjan osakkeita 1 750 kpl Osakkeiden omistustiedot 31.12.2009. Luvut sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. 34 Tapani Kiiski Timo Kangas Arja Hakala bruce Alexander petri Strengell 35 HALLINNOINTI: TIETOA OSAKKEENOMISTAjILLE Tietoa osakkeenomistajille RAUTE ON pERHETAUSTAINEN VAKAVARAINEN SMALL CAp -YHTIÖ. SE ON MAAILMANLAAjUISESTI TOIMIVA YRITYS, jOKA ON jOHTAVA ALALLAAN. Raute noudattaa kaikessa viestinnässään arvopaperimarkkinalain ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjen pörssiyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia täsmällisestä ja samanaikaisesta tiedonjulkistamisesta. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on viimeistään 19.3.2010 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään torstaina 25.3.2010 klo 16.00 mennessä: · postiosoite: Raute Oyj, PL 69, 15551 Nastola · s-posti: eija.salminen@raute.com · faksi: (03) 829 3582 tai · puh.: (03) 829 3302, Eija Salminen. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisen yhteydessä. Raute Oyj:n yhtiöjärjestyksessä ei ole erikoismenettelyjä aloitteiden tekemisestä yhtiökokoukselle. kä muuta tietoa Rautesta on saatavilla Rauten Internet-sivuilla osoitteessa www.raute.fi. Painettu vuosikertomus postitetaan kahdelle sadalle suurimmalle osakkeenomistajalle ja lisäksi pyynnöstä muille. Taloudellisia raportteja voi myös tilata PDF-muodossa tai tulosteena puhelimitse numerosta (03) 829 11 ja sähköpostitse osoitteesta ir@raute.com. Raute Oyj julkaisee vuonna 2010 kolme osavuosikatsausta suomeksi ja englanniksi seuraavasti: 29.4. 3.8. 28.10. tammi­maaliskuu 2010 tammi­kesäkuu 2010 tammi­syyskuu 2010 SIjOITTAjASUhdeTOIMINTA Raute pyrkii sijoittajasuhdetoiminnassaan toimimaan täsmällisesti ja läpinäkyvästi sekä tarjoamaan laadukasta palvelua. Sijoittajasuhteista vastaavat: Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Arja Hakala, talousjohtaja puh. (03) 829 11 sähköposti: ir@raute.com rAUTeN OSAkkeeT Raute Oyj:llä on kaksi osakesarjaa. Asarjan osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vuodesta 1994 lähtien. Osakkeen kurssikehitystä voi seurata Internet-osoitteessa www.raute.fi. A-sarjan osake · kaupankäyntitunnus: RUTAV · osakemäärä: 3 013 597 kpl · äänimäärä/osake: 1 ääni K-sarjan osake · osakemäärä: 991 161 kpl · äänimäärä/osake: 20 ääntä OSINkOPOLITIIkkA Raute noudattaa aktiivista osinkopolitiikkaa. Tavoitteena on taata sijoittajille kilpailukykyinen tuotto. Osingonmaksussa huomioidaan vakavaraisuuden säilyttäminen ja tulevat investointitarpeet. Projektiliiketoiminnan luonteesta johtuen osinko ei ole suoraan sidottu vuositulokseen. OSAKEKANNAN JAKAUTUMINEN OSAKKEENOMISTAJArYHMITTÄIN Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,6 % Julkisyhteisöt 1,5 % Yritykset 5,8 % Hallintarekisteröidyt 2,3 % OSINgONMAkSU Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2009 ei jaeta osinkoa. TALOUdeLLISeN INfOrMAATION jULkAISeMINeN Raute julkaisee taloudelliset raportit (vuosikertomus, tilinpäätös ja osavuosikatsaukset) sekä pörssitiedotteet ja -ilmoitukset suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit, tiedotteet seUlkomaiset 4,1 % rahoitusja vakuutuslaitokset 0,2 % yhTIökOkOUS Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 31.3.2010 klo 18.00 alkaen Lahden Sibeliustalolla osoitteessa Ankkurikatu 7, Lahti. Kotitaloudet 85,5 % Rauten konsernitilinpäätös on julkaistu erillisenä sähköisenä julkaisuna Rauten Internet-sivuilla osoitteessa www.raute.fi. 36 20 SUURINTA OSAKKEENOMISTAjAA 31.12.2009 OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN MUKAAN 1 Sundholm, Göran 2 Suominen, Jussi Matias 3 Mustakallio, Kari Pauli 4 Suominen, Pekka Matias 5 Suominen, Tiina Sini-Maria 6 Siivonen, Osku Pekka 7 Hietala, Pekka Tapani 8 Kirmo, Kaisa Marketta 9 Lisboa De Castro Palacios Hietala, M. 10 Keskiaho, Kaija Leena 11 Särkijärvi, riitta 12 Mustakallio, Mika 13 Mustakallio, Ulla Sinikka 14 Mustakallio, risto 15 Sr Arvo Finland Value 16 Mustakallio, Marja Helena 17 Kirmo, Lasse 18 Särkijärvi-Martinez, Anu riitta 19 Särkijärvi, Timo 20 Suominen, Jukka Matias Yhteensä K-sarja kpl 48 000 60 480 48 000 48 000 50 640 50 280 33 600 60 480 39 750 47 240 42 240 43 240 30 000 12 000 12 000 24 960 650 910 A-sarja kpl 525 000 74 759 60 009 64 159 62 316 53 539 96 900 43 201 85 000 51 116 22 009 42 670 30 862 35 862 70 000 20 162 26 200 43 256 43 256 27 964 1 478 240 Osakkeet yhteensä kpl 525 000 122 759 120 489 112 159 110 316 104 179 96 900 93 481 85 000 84 716 82 489 82 420 78 102 78 102 70 000 63 402 56 200 55 256 55 256 52 924 2 129 150 Osuus osakkeista % 13,1 3,1 3,0 2,8 2,8 2,6 2,4 2,3 2,1 2,1 2,1 2,1 2,0 2,0 1,7 1,6 1,4 1,4 1,4 1,3 53,2 Äänimäärä yhteensä kpl 525 000 1 034 759 1 269 609 1 024 159 1 022 316 1 066 339 96 900 1 048 801 85 000 723 116 1 231 609 837 670 975 662 880 662 70 000 884 962 626 200 283 256 283 256 527 164 14 496 440 Osuus äänistä % 2,3 4,5 5,6 4,5 4,5 4,7 0,4 4,6 0,4 3,2 5,4 3,7 4,3 3,9 0,3 3,9 2,7 1,2 1,2 2,3 63,5 OSAKEKOHTAINEN TULOS JA OSINKO, euroa 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 -0,5 -1,0 -1,5 -2,0 -2,5 2005 2006 2007 2008 2009 OSAKKEENOMISTAJIEN MÄÄrÄN KEHITYS 2 000 1 500 * 1 000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 Tulos per osake Osinko *Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2009 ei jaeta osinkoa. OSAKEKUrSSI, euroa 15 12 9 MArKKINA-ArVO, miljoonaa euroa 60 50 40 30 6 3 0 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2005 2006 2007 2008 2009 Päätöskurssi 31.12. Keskikurssi K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen arvon mukaisesti. 37 HALLINNOINTI Vuoden 2009 pörssitiedotteet ja -ilmoitukset TAMMIkUU 20.1. 21.1. 30.1. Nimitysvaliokunnan ehdotus Raute Oyj:n hallituksen kokoonpanosta Rauten vuosikooste 2008 Raute jatkaa toimintansa sopeuttamista TOUkOkUU 20.5. Raute allekirjoittanut kiinalaisen asiakkaan kanssa sopimuksen viilutehtaan koneiden ja laitteiden toimittamisesta Venäjälle Raute varautuu Nastolan tehtaan alikuormitukseen 90 päivän lisälomautuksilla 26.5. heLMIkUU 10.2. 11.2. 19.2. 20.2. 23.2. 24.2. 25.2. 26.2. Raute aloittaa omien osakkeiden hankinnan Raute Oyj ­ Tilinpäätöstiedote 1.1.­31.12.2008 Omien osakkeiden hankinta 19.2.2009 Omien osakkeiden hankinta 20.2.2009 Omien osakkeiden hankinta 23.2.2009 Omien osakkeiden hankinta 24.2.2009 Omien osakkeiden hankinta 25.2.2009 Omien osakkeiden hankinta 26.2.2009 heINäkUU 1.7. Rauten 8 miljoonan euron sopimus ei astunut voimaan kesäkuussa eLOkUU 4.8. Raute Oyj ­ Osavuosikatsaus 1.1.­30.6.2009 SyySkUU 23.9. Raute Oyj:n taloustiedotteet vuonna 2010 MAALISkUU 2.3. 4.3. 5.3. 9.3. 10.3. 10.3. 11.3. 12.3. 13.3. 16.3. 16.3. 17.3. 17.3. 18.3. 24.3. Omien osakkeiden hankinta 2.3.2009 Omien osakkeiden hankinta 4.3.2009 Omien osakkeiden hankinta 5.3.2009 Omien osakkeiden hankinta 9.3.2009 Kutsu Raute Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Omien osakkeiden hankinta 10.3.2009 Omien osakkeiden hankinta 11.3.2009 Omien osakkeiden hankinta 12.3.2009 Omien osakkeiden hankinta 13.3.2009 YT-neuvottelut päättyneet Raute Oyj:ssä Omien osakkeiden hankinta 16.3.2009 Rauten vuosikertomus ja konsernitilinpäätös 2008 julkaistu Omien osakkeiden hankinta 17.3.2009 Raute Oyj:n omien osakkeiden hankinta päättynyt Raute Oyj:n omien osakkeiden luovutus LOkAkUU 6.10. 26.10. 27.10. Raute varautuu alikuormituksen jatkumiseen ja käynnistää YT-neuvottelut Nastolan tehtaalla Raute sopeuttaa konsernin toimintoja Raute Oyj ­ Osavuosikatsaus 1.1.­30.9.2009 MArrASkUU 24.11. Raute siirtyy Nastolan tehtaalla alikuormituksen vuoksi lyhennettyyn työviikkoon jOULUkUU 10.12. Rautelle noin 12 miljoonan euron vaneritehdastilaus Venäjältä hUhTIkUU 2.4. 2.4. 29.4. Raute Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 2009 päätökset Raute Oyj:n hallituksen riippumattomuus ja valiokunnat Raute Oyj ­ Osavuosikatsaus 1.1.­31.3.2009 Ajantasaista sijoittajatietoa on koottu Rauten Internetsivujen sijoittajaosioon osoitteeseen www.raute.fi. Sivuilta löytyy tietoa yhtiöstä sijoituskohteena, sen julkaisemat vuosikertomukset ja pörssitiedotteet sekä tietoa Rauten osakkeesta ja osakeomistuksesta. 38 Yhteystiedot Raute Oyj Konsernihallinto ja päätuotantoyksikkö PL 69 Rautetie 2 15551 Nastola Puh. (03) 829 11 Fax (03) 829 3200 www.raute.fi Raute Oyj jyväskylän yksikkö Laukaantie 4 40320 Jyväskylä Puh. (03) 829 11 Fax (014) 445 4429 Raute Oyj Mecano business Syväojankatu 8 87700 Kajaani Puh. (03) 829 11 Fax (08) 612 1982 Raute Canada Ltd. 5 Capilano Way New Westminster, B.C. Canada V3L 5G3 Puh. +1 604 524 6611 Fax +1 604 521 4035 Raute US, Inc. c/o Centrepot Int'l 5265 Hickory Hill, Ste 104 Memphis, TN USA 38141 Puh. +1 901 853 7290 Fax +1 901 853 4765 Raute Chile Ltda. Hernando de Aguirre 162 Of. 704 Providencia Santiago Chile Puh. +56 2 233 4812 Fax +56 2 233 4748 Raute group Asia pte Ltd. 35 Jalan Pemimpin # 06­02 Wedge Mount Industrial Building Singapore 577 176 Puh. +65 625 043 22 Fax +65 625 053 22 Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd 18 Building, No. 399, Yuan Zhong Road Nan Hui District, Shanghai City, China P.C. 201300 Puh. +86 21 5818 6330 Fax +86 21 5818 6322 Raute (Shanghai) Trading Co., Ltd 17 Building, No. 399, Yuan Zhong Road Nan Hui District, Shanghai City, China P.C. 201300 Puh. +86 21 5818 6330 Fax +86 21 5818 6322 Raute Oyj, Moskovan edustusto Arkhangelskyi pereulok 1, Office 409 101990 Moscow Russia Puh. +7 495 660 28 75 Fax +7 495 660 28 75 Raute Service LLC Moskovsky prospekt, 212 A, Office 4011 196066 St. Petersburg Russia Puh. +7 812 363 20 33 Fax +7 812 363 20 59 Vuosikertomus 2009 Graafinen suunnittelu ja taitto: Onnion · Sisältö: Pohjoisranta ja Raute · Kuvat: Raute · Paino: Lönnberg Painot 39 www.raute.fi Sopeutumista seuraa kasvu.