Tilinpäätös 2012 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernitase Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Emoyhtiön tase, FAS Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin tunnusluvut Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen voitonjakoehdotus, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastusmerkintä Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista Konsernin tuloskehitys vuosineljänneksittäin Tilintarkastuskertomus 65 66 67 64 64 57 58 59 60 45 46 47 48 12 13 9 10 11 3 2 Hallituksen toimintakertomus Konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 101,3 miljoonaa euroa (74,3 Me) ja kasvoi 36 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat merkittävät yksittäiset tilauskokonaisuudet. Konsernin liiketulos oli 5,0 miljoonaa euroa voitollinen (-0,7 Me). Rahoitustuotot ja -kulut olivat -0,3 miljoonaa euroa (-0,4 Me). Tulos ennen veroja oli 4,8 miljoonaa euroa voitollinen (-1,1 Me). Laaja tulos oli 3,1 miljoonaa euroa voitollinen (-1,1 Me). Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana ja laimennusvaikutuksella oikaistuna +0,75 euroa (-0,27 e). Oman pääoman tuottoaste oli 13,1 prosenttia (-4,7 %). Toimintakertomuksessa suluissa esitetyillä luvuilla viitataan vastaaviin lukuihin edellisiltä tilikausilta 2011 ja 2010. LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ Asiakasteollisuuksien markkinatilanne Investointihyödykkeissä käytettävien puutuotteiden valmistajina Rauten asiakasteollisuudet, viilu-, vaneri- ja LVLteollisuus (Laminated Veneer Lumber, viilupalkki), ovat voimakkaasti riippuvaisia rakentamisen, asumiseen liittyvän kulutuksen, kansainvälisen kaupan ja kuljetusalan suhdanteista. Vuonna 2012 maailmantalouden ja rahamarkkinoiden kehitykseen liittyvää epävarmuutta pitivät yllä eräiden Euroopan maiden velkaantumiseen ja euron tulevaisuuteen liittyvät uhkat sekä pelko Aasian maiden talouskasvun hidastumisesta. Rauten asiakasteollisuuksien osalta markkinatilanne jatkui epävarmana useilla markkina-alueilla. Puutuoteteknologian ja teknologiapalveluiden kysyntä Vuonna 2012 Rauten asiakaskunnassa käynnistyi kaksi merkittävää uutta hanketta. Tammikuun alussa tulipalossa tuhoutunut vaneritehdas Chilessä rakennetaan uudelleen ja Saksaan rakennetaan LVL-tehdas, joka käyttää raaka-aineena pyökkiä. Raute toimittaa näiden molempien hankkeiden pääkoneet. Vaneri- ja LVL-teollisuuden parannusinvestoinnit laadun ja kustannuskilpailukyvyn ylläpitämiseksi sekä markkinaosuuksien säilyttämiseksi jäivät alhaiselle tasolle. Useita suunnittelu- ja neuvotteluvaiheessa olevia yksittäisiä tuotantolinjoja ja kokonaisia tehtaitakin koskevia hankkeita on vireillä. Hankkeiden lopullisten päätösten ja toteuttamisen edellytyksenä on asiakaskunnan luottamuksen säilyminen ja vahvistuminen kysynnän pysyvyyteen sekä hankkeiden rahoituksen järjestyminen. Kunnossapito- ja varaosapalveluiden kysyntä jatkui koko vuoden hyvällä tasolla. Tämä kertoo Rauten asiakkaiden tuotantolaitosten käyttöasteiden olleen pääosin hyvällä tasolla. Vaikeasta markkinatilanteesta kärsivässä PohjoisAmerikassa teknologiapalveluiden kysyntä kehittyi positiiviseen suuntaan. UUDET TILAUKSET JA TILAUSKANTA Raute palvelee puutuoteteollisuutta kokonaispalvelukonseptilla, joka perustuu toimitetun konekannan koko elinkaaren aikaiseen palveluun. Liiketoiminta muodostuu projektitoimituksista ja teknologiapalveluista. Projektitoimitukset käsittävät kokonaisia tehtaita, tuotantolinjoja ja yksittäisiä koneita. Kokonaispalvelukonseptiin kuuluvat lisäksi kattavat teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin sekä konsultointi, koulutus ja kunnostetut koneet. Vuoden 2012 aikana saatujen uusien tilausten määrä oli 116 miljoonaa euroa (77 Me). Uudet tilaukset kasvoivat 51 prosenttia edellisestä vuodesta. Uusista tilauksista kohdistui 48 prosenttia Etelä-Amerikkaan (26 %), 31 prosenttia Eurooppaan (26 %), 12 prosenttia Venäjälle (38 %), 6 prosenttia Pohjois-Amerikkaan (8 %) ja 3 prosenttia oli AasianTyynenmeren alueelle (2 %). Uusien tilausten osuuksien voimakas vaihtelu eri markkina-alueiden välillä on tyypillistä projektiliiketoiminnalle. Projektitoimituksissa uudet tilaukset olivat 89 miljoonaa euroa (50 Me) ja kasvoivat edellisestä vuodesta 77 prosenttia. Vuoden 2012 merkittävimmät uudet tilaukset olivat helmikuussa voimaan astunut, yhteensä yli 50 miljoonan euron arvoinen tilauskokonaisuus vaneritehtaan koneista ja laitteista Chileen sekä heinäkuussa voimaan astunut 14 miljoonan euron tilaus LVL-tehtaan koneista Saksaan. Teknologiapalveluissa uudet tilaukset olivat 27 miljoonaa euroa (27 Me). Uusien tilausten jääminen edellisvuoden tasolle johtui modernisointiprojektien määrän laskusta erityisesti Venäjällä. Varaosat ja huoltopalvelut kasvoivat 10 prosenttia edellisestä vuodesta. KILPAILUASEMA Rauten kilpailuasema on hyvä. Rauten ratkaisut auttavat asiakkaita varmistamaan toimitus- ja palvelukykyään tuotteen koko elinkaaren ajan. Tällaisissa investoinneissa toimittajan kokonaisosaaminen sekä laaja ja monipuolinen teknologiatarjonta ovat ratkaisevassa asemassa. Asiakkaiden yhteistyökumppanivalinnoissa Rauten kilpailueduilla on suuri merkitys. Myös Rauten vahva rahoitusasema sekä pitkäjänteinen sitoutuminen valittujen asiakasteollisuuksien palvelemiseen lisää uskottavuutta ja parantaa kilpailuasemaa pitkäaikaisten investointihankkeiden toteuttajana. 3 LIIKEVAIHTO Konsernin liikevaihto (IFRS) oli 101,3 miljoonaa euroa (2011: 74,3 Me; 2010: 62,9 Me). Liikevaihto kasvoi 36 prosenttia vuodesta 2011. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat merkittävät yksittäiset isot tilauskokonaisuudet. Liikevaihto painottui kolmanteen ja neljänteen vuosineljännekseen. Liikevaihto muodostui kokonaisuudessaan puutuoteteknologialiiketoimintaan kuuluvista projektitoimituksista ja teknologiapalveluista. Projektitoimituksissa liikevaihto oli 73 miljoonaa euroa (47 Me) ja kasvoi 55 prosenttia edellisestä vuodesta. Projektitoimitusten osuus koko liikevaihdosta oli 72 prosenttia (63 %). Vaneriteollisuuden osuus projektitoimitusten liikevaihdosta oli 93 prosenttia (68 %) ja LVL-teollisuuden osuus 7 prosenttia (32 %). Teknologiapalveluissa liikevaihto oli 28 miljoonaa euroa (27 Me). Liikevaihto kasvoi 4 prosenttia edellisestä vuodesta ja sen osuus koko liikevaihdosta oli 28 prosenttia (37 %). Liikevaihdon kasvu jäi alhaiseksi johtuen modernisointuprojekteista kertyneen liikevaihdon laskusta. Vuoden 2012 liikevaihdosta Etelä-Amerikan osuus oli 52 prosenttia (6 %), Euroopan osuus 22 prosenttia (26 %), Venäjän osuus oli 14 prosenttia (35 %), Pohjois-Amerikan osuus 8 prosenttia (8 %) ja Aasian-Tyynenmeren alueen osuus 4 prosenttia (25 %). Suomen osuus konsernin liikevaihdosta oli 6 prosenttia (12 %). Emoyhtiö Raute Oyj:n liikevaihto (FAS) vuonna 2012 oli 92,9 miljoonaa euroa (2011: 64,4 Me; 2010: 54,5 Me). TULOS JA KANNATTAVUUS Vuoden 2012 konsernin liiketulos (IFRS) oli 5,0 miljoonaa euroa voitollinen (2011: -0,7 Me; 2010: +1,3 Me sisältäen kiinteistökaupasta syntynyttä voittoa 4,4 Me) ja 5 prosenttia liikevaihdosta (2011: -1 %; 2010: +2 %). Liiketoiminnan kannattavuus parani edellisestä vuodesta johtuen liikevaihdon kasvusta sekä aikaisemmin toteutettujen sopeutustoimenpiteiden seurauksena keventyneestä kustannusrakenteesta. Konsernin rahoitustuotot ja ­kulut olivat yhteensä -0,3 miljoonaa euroa (-0,4 Me). Konsernin tulos ennen veroja oli 4,8 miljoonaa euroa voitollinen (-1,1 Me) ja tilikauden tulos oli 3,0 miljoonaa euroa voitollinen (-1,1 Me). Konsernin laaja tulos oli 3,1 miljoonaa euroa voitollinen (-1,1 Me). Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana ja laimennusvaikutuksella oikaistuna +0,75 euroa osaketta kohti (-0,27 e). Sijoitetun pääoman tuotto oli 15 prosenttia (-0 %) ja oman pääoman tuotto oli +13 prosenttia (-5 %). Emoyhtiö Raute Oyj:n liiketulos (FAS) oli 6,0 miljoonaa euroa voitollinen (2011: -0,0 Me; 2010: +0,6 Me). Liiketulos oli 6 prosenttia liikevaihdosta (2011: 0 %; 2010: 1 %). Tilikauden tulos (FAS) oli 2,8 miljoonaa euroa voitollinen (0,1 Me tappiollinen). Rahoituseriin sisältyi tytäryhtiölainojen arvostukseen liittyvä 1,5 miljoonan euron tappio. RAHAVIRTA JA TASE Konsernin rahoitusasema pysyi hyvänä koko vuoden. Tilikauden lopussa konsernin rahavarat ylittivät korolliset velat 8,1 miljoonalla eurolla (10,4 Me). Gearing oli tilikauden päättyessä -34 prosenttia (2011: -47 %; 2010: -40 %) ja omavaraisuusaste 48 prosenttia (2011: 47 %; 2010: 51 %). Konsernin rahavarat, sisältäen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, olivat tilikauden lopussa 19,5 miljoonaa euroa (25,7 Me). Rahavarojen muutos tilikauden aikana oli 6,2 miljoonaa euroa negatiivinen (1,6 Me positiivinen). Liiketoiminnan rahavirta oli 1,9 miljoonaa euroa positiivinen (2,5 Me positiivinen). Investointien rahavirta oli 2,9 miljoonaa euroa negatiivinen (1,7 Me negatiivinen). Rahoituksen rahavirta oli 5,2 miljoonaa euroa negatiivinen (0,8 Me positiivinen) sisältäen osingonmaksun 1,2 miljoonaa euroa (1,2 Me). Konsernin taseen loppusumma oli vuoden lopussa 63,1 miljoonaa euroa (2011: 52,7 Me; 2010: 53,0 Me). Taseen käyttöpääomaerien ja niistä laskettavien tunnuslukujen vaihtelu johtuu projektiliiketoiminnalle luonteenomaisesta asiakkaiden maksuerien ja projektitoimitusten kustannuskertymien eriaikaisuudesta. Korollinen vieras pääoma oli tilikauden lopussa 11,5 miljoonaa euroa (15,2 Me), josta lyhytaikaisen korollisen vieraan pääoman osuus oli 5,6 miljoonaa euroa (4,3 Me). Emoyhtiö Raute Oyj:llä on 10 miljoonan euron yritystodistusohjelma, jonka puitteissa se voi laskea liikkeelle alle vuoden pituisia yritystodistuksia. Lisäksi yhtiöllä on 5 miljoonan euron käyttämätön kahdenkeskinen lyhytaikainen luottojärjestelysopimus pohjoismaisen pankin kanssa. Emoyhtiö Raute Oyj:n omavaraisuusaste (FAS) oli tilikauden päättyessä 45 prosenttia (2011: 47 %; 2010: 51 %). LÄHIPIIRILAINAT JA MUUT VASTUUT Emoyhtiö Raute Oyj:llä oli tilinpäätöksessä 31.12.2012 lainasaamisia tytäryhtiöiltään Raute Service LLC:ltä 355 tuhatta euroa ja Raute Canada Ltd:ltä 391 tuhatta euroa. Raute Oyj:llä oli 100 tuhannen euron velka Rauten sairauskassalle. Muut vastuut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT SEKÄ INVESTOINNIT Rauten tavoitteena on olla alansa johtava teknologiatoimittaja ja panostaa voimakkaasti erityisesti vanerin ja LVL:n valmistusteknologian sekä näitä tukevan automaation ja instrumentoinnin, erityisesti konenäön, sovellutusten jatkuvaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Vuonna 2012 konsernin tutkimus- ja kehittämismenot olivat yhteensä 2,5 miljoonaa euroa (2011: 2,0 Me; 2010: 1,8 Me) ja 2,5 prosenttia liikevaihdosta (2011: 2,7 %; 2010: 2,9 %). 4 Vuonna 2012 panostettiin edelleen uusimman vanerin ja LVL:n valmistusteknologian sekä näitä tukevan automaation ja instrumentoinnin, erityisesti konenäön sovellutusten, jatkuvaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Lisäksi jatkettiin kehittyville markkinoille kohdistettujen tuotteiden kehittämistä. Konsernin investointien kokonaismäärä tilikaudella oli 3,5 miljoonaa euroa (2011: 1,9 Me; 2010: 2,2 Me). Suurimmat yksittäiset investoinnit kohdistuivat teknologiahankintaan ja tuotekehitykseen sekä Kiinan uusiin tehdastiloihin liittyviin hankintoihin. Investoinnit sisältävät aktivoituja kehittämiskuluja 1,0 miljoonaa euroa (2011: 0,2 Me; 2010: 0,0 Me). Emoyhtiö Raute Oyj:n tutkimus- ja kehittämismenot (FAS) olivat tilikauden aikana 2,4 miljoonaa euroa ja 2,6 prosenttia liikevaihdosta (2011: 2,0 Me / 3,1 % liikevaihdosta; 2010: 1,8 Me / 3,4 % liikevaihdosta). Investoinnit olivat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa (2011: 1,6 Me; 2010: 0,5 Me). TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Tuotannon ja toimituskyvyn kehittämisessä suurin hanke oli Kiinan tehtaan muutto suurempiin toimitiloihin vuoden lopussa. Omaa tuotantokapasiteettia kasvattamalla voidaan aikaisempaa paremmin hallita Kiinassa valmistettavien komponenttien ja laitteiden laatua ja toimitusaikaa. Teknologiapalvelujen palvelukyvyn parantamiseksi perustettiin huoltopalvelukeskus Latviaan, jossa Rautella on merkittävä asiakaskeskittymä. HENKILÖSTÖ Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 503 (464). Henkilöstöstä Suomen yhtiöiden osuus oli 74 prosenttia (75 %), Kiinan osuus 11 prosenttia (10 %), Pohjois-Amerikan yhtiöiden osuus 11 prosenttia (11 %) ja muiden myyntija huoltoyhtiöiden osuus 4 prosenttia (4 %). Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna (ns. tehollinen henkilöstö) oli tilikaudella keskimäärin 480 (2011: 457; 2010: 438). Konsernin palkat ja palkkiot olivat yhteensä 23,7 miljoonaa euroa (2011: 19,9 Me; 2010: 19,5 Me). Konserni on jatkanut osaamisen kehittämistä ja henkilöstön sitouttamista. Henkilöstön koulutukseen investoitiin yhteensä 2 prosenttia palkkasummasta (2 %). "Hyvä Työpaikka" ­hankkeessa kehitettiin Rautea työyhteisönä ja työympäristönä. Vuoden lopussa käynnistetyn "Särmä" -hankkeen tavoitteena on Rauten koko henkilöstön entistä vahvempi sitoutuminen Rauten asiakaslupaukseen sekä tuotteiden, palveluiden ja toiminnan parempi laatu. Emoyhtiö Raute Oyj:n henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna vuonna 2012 oli keskimäärin 357 (2011: 338; 2010: 319). Emoyhtiön palkat ja palkkiot olivat yhteensä 17,9 miljoonaa euroa (2011: 15,6 Me; 2010: 14,7 Me). PALKITSEMINEN Konsernissa ovat käytössä koko henkilöstön kattavat palkitsemisjärjestelmät. Yhtiökokous päätti 31.3.2010 enintään 240.000 optio-oikeuden liikkeelle laskemisesta. Hallitus on yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti 21.6.2012 antanut konsernin avainhenkilöille yhteensä 73.000 kappaletta tunnuksella 2010 C merkittyä optiota. 2010 C -optioiden merkintäaika on 1.3.2015 ­ 31.3.2018 ja toteutushinta 8,40 euroa. Konsernin avainhenkilöillä oli 31.12.2012 hallussaan aikaisemmin annettuja A-sarjan optioita yhteensä 70.500 kappaletta sekä B-sarjan optioita yhteensä 75.000 kappaletta. YHTEISKUNTA JA YMPÄRISTÖ Ympäristö on yksi Rauten toimintaa ohjaavista arvoista. Raute pyrkii systemaattisesti kehittämään tuotteidensa ja palveluidensa ympäristömyötäisyyttä sekä vähentämään oman toimintansa ympäristövaikutuksia. Konserni noudattaa hyvän yrityskansalaisuuden periaatetta ottaen huomioon luonnon ja sen suojelemisen sekä ympäröivän yhteiskunnan toimintatavat kunnioittaen paikallisia kulttuureja. Rauten toiminnan merkittävin vaikutus ympäristölle on välillinen ja syntyy Rauten teknologian käytöstä puutuoteteollisuuden tuotantoprosesseissa. Rauten kehittämän teknologian avulla puutuoteteollisuus voi vähentää oman toimintansa aiheuttamaa ympäristörasitusta merkittävästi muun muassa tehokkaamman puuraaka-aineen, lisäaineiden ja energian käytön kautta. Konsernin omassa toiminnassa ei nähdä merkittäviä ympäristöriskejä, joilla saattaisi olla välitöntä vaikutusta konsernin liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan. Nastolan päätuotantoyksiköissä ympäristöasioita hallinnoidaan sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaan. Myös yhteistyökumppani- ja alihankkijaverkoston toiminta ja eettiset periaatteet tarkastetaan järjestelmällisesti. Rauten omassa tuotannossa pyritään jatkuvasti vähentämään energiankulutusta ja jätemääriä sekä kehittämään työympäristöä. RISKIT JA RISKIENHALLINTA Konsernin tunnistetut pääriskialueet liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja liiketoimintaympäristöön, rahoitukseen sekä vahinkoihin. Merkittävimmiksi liiketoimintariskeiksi on tunnistettu talouden suhdannekierrosta johtuva kysynnän vaihtelu sekä toimitus- ja teknologiariskit. Maailmantalouden tilanne ja epävarmuus rahoitusmarkkinoiden kehityksestä ylläpitävät lähiajan riskejä. Rauten osalta merkittävimmät riskit liittyvät liikevaihdon ja kannattavuuden kehittymiseen. Konsernissa ei ole vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä tai muita keskeneräisiä riita-asioita eikä konsernin toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, 5 jotka vaikuttaisivat olennaisesti yrityksen toiminnan jatkuvuuteen. Liiketoimintariskit Suhdanteiden vaikutus liiketoimintaan Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointikysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille sekä projektityyppisen liiketoiminnan syklisyys. Kysynnän vaihtelun vaikutusta konsernin tulokseen pyritään vähentämään kasvattamalla teknologiapalvelujen osuutta, lisäämällä liiketoimintaa markkina-alueilla, joilla nykyinen markkinaosuus on pieni, ja kehittämällä tuotteita kokonaan uusille asiakasryhmille sekä kehittämällä yhteistyökumppaniverkostoa. Toimitukset ja teknologia Rauten liiketoiminnasta pääosa muodostuu projektityyppisistä toimituksista, joihin sisältyy riskejä kunkin asiakkaan lopputuotteeseen, tuotantomenetelmiin tai raaka-aineisiin liittyvistä asiakaskohtaisista ratkaisuista. Tarjous- ja neuvotteluvaiheessa joudutaan ottamaan riskejä luvattavien suoritusarvojen osalta sekä tekemään arvioita toteutuksen kustannuksista. Raute panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen. Uusien teknologioiden tuotekehitysvaiheeseen liittyy riskiä siitä, että hanke ei johda teknisesti tai kaupallisesti hyväksyttävään ratkaisuun. Kehitystyön tuloksena syntyvien uusien ratkaisujen toimivuus ja kapasiteetti voidaan todentaa täysimittaisesti vasta tuotanto-olosuhteissa asiakastoimituksen yhteydessä. Sopimus-, tuotevastuu-, toteutus-, kustannus- sekä kapasiteettiriskejä hallitaan ISO-sertifioidun laatujärjestelmän mukaisilla projektihallinnan menettelyillä. Teknologiariskiä rajataan toimitussopimuksen ehdoissa sekä rajoittamalla samanaikaisten ensitoimitusten määrää. Kehittyvät markkinat Rauten tavoitteena on kasvattaa paikallista liiketoimintaansa mm. Kiinassa ja Venäjällä, joissa toimimiseen liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös kehittyville markkinoille tyypillisiä riskejä. Tietoturvaan liittyviä riskejä hallitaan määritellyllä tietoturvapolitiikalla. Henkilöstö Osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen sekä henkilöstöresurssien riittävyyden hyvä hallinta ovat erityisen tärkeitä syklisessä liiketoiminnassa. Jatkuvuutta varmistetaan seuraamalla ikärakenteen kehitystä, systemaattisella henkilöstöjohtamisella ja panostamalla työhyvinvointiin. Rahoitusriskit Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmät rahoitusriskit ovat sopimusvastapuoliin liittyvä luottotappioriski ja valuuttakurssiriski. Lisäksi konserni altistuu maksuvalmius- ja uudelleenrahoitusriskeille sekä korko- ja hintariskeille. Asiakkaiden maksukykyyn liittyvää luottotappioriskiä hallitaan kattamalla maksamaton kauppahinta pankkitakuulla, remburssilla tai muulla vakuudella. Konsernin likvidit varat ovat pääosin pohjoismaisissa pankeissa. Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat seuraavista valuutoista: Kiinan yuan (CNY), Venäjän rupla (RUB), Kanadan dollari (CAD) ja Yhdysvaltain dollari (USD). Valuuttariskien suojauksessa käytetään pääasiassa valuuttatermiinisopimuksia. Tarjousaikaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä tarjouksissa valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla. Konserni on varautunut projektiliiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman vaihteluihin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin ottamalla pitkäaikaista lainaa. Yhtiön vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvä korkoriski on suojattu koronvaihtosopimuksilla. Konsernin korkoriski kohdistuu pääosin likvidien varojen tuottotasoon. Rahoitusriskit sekä rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja menettelytavat on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa numero 2. Vahinkoriskit Rauten merkittävimpiä yksittäisiä omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskejä ovat tulipalo, vakava kone- tai tietojärjestelmärikkoontuminen Nastolan päätuotantoyksikössä, jonne koko konsernin avainteknologian tuotanto- sekä suunnittelu-, talous- ja toiminnanohjausjärjestelmät on keskitetty. Muita vahinkoriskejä ovat mm. työturvallisuusriskit, joita hallitaan aktiivisella, riskejä ehkäisevällä toiminnalla, kuten henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella ja tutkimalla myös kaikki läheltä piti ­tapaukset. Työturvallisuus ja ergonomia ovat jatkuvan kehittämisen kohteita. Rauten tuotannollinen toiminta ei aiheuta merkittäviä ympäristöriskejä. Nastolan pääyksiköillä on ISO-sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jonka periaatteita pyritään noudattamaan myös muissa toimipisteissä. Konserni pyrkii suojautumaan vahinkoriskeiltä arvioimalla toimitilojaan ja prosessejaan riskienhallinnan kannalta ja pitämällä yllä varasuunnitelmia. Globaalit ja paikalliset vakuutusohjelmat tarkistetaan säännöllisesti osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan riittävällä suojaustasolla kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Riskienhallinnan järjestäminen Rauten riskienhallintapolitiikan hyväksyy hallitus. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä niiden tehokkuuden valvonnasta vastaa hallitus. 6 Konsernin yleiset riskienhallintaperiaatteet ja toimintapolitiikat sekä organisaation toimivaltuuksien rajat määrittelee johtoryhmä. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle säännöllisesti merkittävistä riskeistä. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan periaatteiden toteutumisen valvonnasta koko konsernin ja kunkin konserniyhtiön toimitusjohtaja yhtiönsä osalta. Konsernin johtoryhmän jäsenet vastaavat kukin omasta vastuualueestaan yli yhtiörajojen. Rautessa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Controller-toiminto toteuttaa hallituksen hyväksymää sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa, kehittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä yhdessä operatiivisen johdon kanssa sekä valvoo riskienhallintaperiaatteiden, toimintapolitiikkojen ja toimivaltuuksien noudattamista. KONSERNIRAKENNE Konsernin juridisessa rakenteessa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2012 aikana. OSAKKEENOMISTAJAT Osakkeenomistajien määrä oli vuoden alussa 1.667 ja tilikauden lopussa 1.682. K-sarjan osakkeita omisti tilikauden lopussa 49 yksityishenkilöä (49). Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 3,3 prosenttia (1,5 %). Yhtiö ei saanut vuoden 2012 aikana liputusilmoituksia. Hallituksen ja toimitusjohtajan osakeomistus 31.12.2012 oli yhteensä 226.529 kappaletta yhtiön osakkeita vastaten 5,7 prosenttia (7,0 %) yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä ja 11,2 prosenttia (13,8 %) äänimäärästä. Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. Omistuksen jakautuminen sektoreittain ja suuruusluokittain sekä suurimmat osakkeenomistajat on esitetty tilinpäätöksen kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat. Tilintarkastajat Raute Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 16.4.2012 valittiin tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Janne Rajalahti. HALLINNOINTI Raute Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010. Raute poikkeaa suosituksesta 22 nimitysvaliokunnan jäsenten valinnassa siten, että nimitysvaliokuntaan valitaan yhtiön hallinto-ohjeen mukaisesti yksi hallituksen ulkopuolinen jäsen, joka on merkittävää äänivaltaa edustavien osakkeenomistajatahojen keskuudestaan nimeämä henkilö. Hallitus pitää poikkeamista perusteltuna ottaen huomioon yhtiön omistusrakenne ja mahdollisuus huomioida merkittävien osakkeenomistajien odotuksia jo hallituksen jäsenten valinnan valmisteluvaiheessa. Raute poikkeaa suosituksesta 9 Hallituksen jäsenten lukumäärä, kokoonpano ja pätevyys siten, että yhtiön hallitukseen ei kuulu molempia sukupuolia. Osakkaat esittivät ja varsinainen yhtiökokous valitsi 16.4.2012 hallituksen jäseniksi miehistä koostuvan henkilöryhmän. SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Raute Oyj:n hallitus on käsitellyt Suomen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 pykälän ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antaman Suomen listayhtöiden hallinnointikoodin 2010 suosituksen 54 mukaisen selvityksen Raute Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2012 (Corporate Governance Statement) toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. HALLITUS JA TOIMITUSJOHTAJA Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 3-5 hallituksen jäsentä. Raute Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 16.4.2012 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa DI Erkki Pehu-Lehtonen, varapuheenjohtajaksi KTM Mika Mustakallio ja hallituksen jäseniksi DI Joni Bask, DI Risto Hautamäki, DI Ilpo Helander ja KTM Pekka Suominen. Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja vahvistaa hänen toimisuhteensa ehdot palkkaetuineen. Raute Oyj:n toimitusjohtajana jatkoi tekniikan lisensiaatti Tapani Kiiski. Hänet on nimitetty Raute Oyj:n toimitusjohtajaksi 16.3.2004. Toimisopimuksessa sovittu irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvauksena maksetaan kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Yhtiöjärjestyksessä ei ole annettu hallitukselle tai toimitusjohtajalle tavanomaisesta poikkeavia toimivaltuuksia. Yhtiöjärjestyksen muuttamista ja osakepääoman korottamista koskevat päätökset tehdään voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten mukaisesti. JOHTORYHMÄ Konsernin johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Tapani Kiiski (puheenjohtaja), talousjohtaja Arja Hakala, johtaja (EMEA) Timo Kangas, johtaja (teknologiapalvelut) Petri Lakka, johtaja (teknologia ja operaatiot) Petri Strengell sekä 24.10.2012 saakka johtaja (Pohjois-Amerikka) Bruce Alexander. Pohjois-Amerikan toiminnot on yhdistetty 24.10.2012 alkaen osaksi teknologiapalveluista vastaavan johtajan Petri Lakan vastuualuetta. OSAKKEET Raute Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä vuoden 2012 lopussa oli 4.004.758 kappaletta, joista K-sarjan osakkeita (kan- 7 taosake, 20 ääntä/osake) oli 991.161 kappaletta ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) oli 3.013.597 kappaletta. Osakkeiden nimellisarvo on kaksi euroa. K-sarjan ja A-sarjan osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 3. pykälässä esitetyin ehdoin. Jos kantaosake siirtyy K-sarjan ulkopuoliselle uudelle omistajalle, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle kirjallisesti ja muilla K-sarjaan kuuluvien osakkeiden omistajilla on oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksen 4. pykälässä mainituin ehdoin. Raute Oyj:n A-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on RUTAV. Vuoden 2012 aikana osakevaihto oli 302.096 kappaletta (522.287 kpl) ja yhteensä 2,4 miljoonaa euroa (4,3 miljoonaa euroa). Vaihdettu määrä vastasi 10 prosenttia (17 %) pörssinoteerattujen A-sarjan osakkeiden määrästä. A-sarjan osakkeen keskikurssi oli 8,22 euroa (8,57 e). Vuoden yli kaupantekokurssi oli 9,24 euroa ja alin 6,18 euroa. Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo oli vuoden 2012 lopussa 36,0 miljoonaa euroa (24,8 Me), jossa K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen 31.12.2012 päätöskurssin 9,00 euroa (6,20 e) mukaisesti. Raute Oyj:llä on NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa. OSINGONJAKO TILIKAUDELTA 2011 Varsinainen yhtiökokous 16.4.2012 päätti jakaa tilikaudelta 2011 osinkoa 0,30 euroa osaketta kohti. Osinkojen määrä oli yhteensä 1,2 miljoonaa euroa, josta A-sarjan osakkeiden osuus oli yhteensä 904.079,10 euroa ja K-sarjan osakkeiden osuus yhteensä 297.348,30 euroa. OMIEN OSAKKEIDEN OSTO- JA LUOVUTUSVALTUUTUS Yhtiön hallituksella on yhtiökokouksen 16.4.2012 antama valtuutus päättää omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta voitonjakoon käytettävissä olevilla varoilla sekä niitä koskevasta suunnatusta osakeannista 400.000 kappaleen enimmäismäärään saakka. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta vuoden 2012 aikana. Tilikauden päättyessä yhtiöllä ei ollut hallussaan tai panttina yhtiön omia osakkeita. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2013 Raute Oyj:n vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 8.4.2013 Lahdessa. HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA JA TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Tilinpäätöksen 2012 mukaan jakokelpoiset varat ovat 14 495 tuhatta euroa. Hallitus esittää 8.4.2013 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2012 maksetaan osinkoa A- ja K-sarjan osakkeille 0,50 euroa osaketta kohti ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Ehdotettu osingonmaksun täsmäytyspäivä on 11.4.2013 ja osingonmaksupäivä on 18.4.2013. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna maksukykyä. NÄKYMÄT VUODELLE 2013 Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointikysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille. Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta johtuen joidenkin Euroopan maiden velkaantumiseen ja Yhdysvaltain talouden toipumiseen liittyvistä uhkista. Myös Aasian, erityisesti Kiinan, talouskasvun hidastumisesta kertovat viestit lisäävät epävarmuutta. Rauten asiakasteollisuuksien markkinatilanteen arvioidaan edelleen jatkuvan epävarmana. Vaneriteollisuuden parannusinvestoinnit laadun ja kustannuskilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja markkinaosuuksien säilyttämiseksi arvioidaan olevan lähitulevaisuudessa kohtuullisella tasolla, mikäli talouden epävarmuus ei kärjisty uudeksi kriisiksi. Myös useita tuotantolinja- ja tehdaslaajuisia investointihankkeita on suunnitteluvaiheessa. Hankkeiden toteutuminen ja ajoitus riippuvat mahdollisten investoijien luottamuksesta puutuotteiden markkinatilanteen säilymiseen kohtuullisella tasolla sekä joillakin markkina-alueilla asiakkaiden hankkeiden rahoituksen järjestymisestä. Vahvan rahoitus- ja markkina-aseman sekä tehtyjen kehitystoimenpiteiden ansiosta Rauten kyky vastata kysyntään markkinoiden elpyessä on hyvä. Epävarmuus talouden kehityksen suunnasta vuonna 2013 heijastuu Rauten asiakaskunnan investointipäätöksiin ja Rauten uusien tilausten määrään. Vahvaan aloittavaan tilauskantaan ja neuvotteluvaiheessa oleviin hankkeisiin perustuen Rauten vuoden 2013 liikevaihdon ja liiketuloksen arvioidaan pysyvän edellisen vuoden 2012 tasolla. 8 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Konsernin laaja tuloslaskelma 1 000 euroa Liitetieto 4, 5 LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 6 7 8 11 12 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä LIIKETULOS 13 13 Rahoitustuotot Rahoituskulut TULOS ENNEN VEROJA 15 Tuloverot TILIKAUDEN TULOS Muut laajan tulokset erät: Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot Rahavirran suojaukset Rahavirran suojauksiin liittyvät verot Tilikauden laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä TILIKAUDEN LAAJA TULOS Tilikauden tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, euroa Laimentamaton osakekohtainen tulos Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos Osakkeet, 1 000 kpl Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä laimennettuna 1.1.­31.12.2012 1.1.­31.12.2011 101 273 74 323 500 1 423 -55 725 -28 752 -1 968 -11 720 -98 165 5 031 482 -738 4 775 -1 759 3 016 -184 168 -39 404 -24 019 -2 128 -9 494 -75 045 -738 705 -1 093 -1 126 30 -1 095 80 80 3 096 23 19 -5 37 -1 058 3 016 -1 095 3 096 -1 058 16 16 0,75 0,75 -0,27 -0,27 4 005 4 008 4 005 4 005 9 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Konsernitase 1 000 euroa Liitetieto VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut rahoitusvarat Saamiset Laskennalliset verosaamiset Yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Tuloverosaaminen Rahavarat Yhteensä VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Muuntoerot Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos Emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Varaukset Laskennalliset verovelat Pitkäaikaiset korolliset velat Eläkevelvoitteet Yhteensä Lyhytaikaiset velat Varaukset Eläkevelvoitteet Lyhytaikaiset korolliset velat Saadut ennakkomaksut Tuloverovelka Ostovelat ja muut velat Yhteensä Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 31.12.2012 31.12.2011 18 19 20 21 29 3 204 7 892 789 60 11 944 1 433 8 226 789 549 1 601 12 598 22 23 23 24 7 130 24 427 37 19 548 51 143 63 087 5 059 9 298 37 25 674 40 067 52 666 25 25 25 25 8 010 6 862 103 6 150 3 016 24 141 24 141 8 010 6 498 187 23 8 447 -1 095 22 069 22 069 28 29 30 56 174 5 866 90 6 186 123 10 937 11 060 28 31 33 33 1 134 5 594 12 776 13 255 32 759 38 946 63 087 697 98 4 340 5 589 416 8 399 19 537 30 597 52 666 10 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Konsernin rahavirtalaskelma 1 000 euroa LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot liiketoiminnasta Muut rahoituserät liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten saamisten vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C ) RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) lisäys (+)/vähennys (-) RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA* RAHAVAROJEN MUUTOS VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA* RAHAVAROIHIN SISÄLTYVÄT ERÄT TASEESSA TILIKAUDEN LOPUSSA Rahavarat YHTEENSÄ -4 000 -1 201 -5 201 -6 159 1 000 163 -115 11 000 -10 000 -1 201 846 1 629 -3 055 160 -2 895 -1 589 133 -293 -1 748 90 385 1 423 -89 379 2 429 -529 118 269 -275 -75 1 938 64 268 168 -62 322 2 113 -163 108 357 -183 298 2 531 1.1.­31.12.2012 1.1.­31.12.2011 25 674 -6 159 33 19 548 24 090 1 629 -45 25 674 19 548 19 548 25 674 25 674 *Rahavaroihin luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sekä rahat ja pankkisaamiset, jotka erääntyvät alle kolmen kuukauden sisällä. 11 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyhtiön osakkaille kuuluva osuus Ylikurssirahasto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 24 227 -1 095 -12 14 -1 093 137 -1 201 -1 065 22 069 22 069 3 016 80 3 096 177 0 -1 201 -1 024 24 141 Muut rahastot Osakepääoma SVOP-rahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat 9 648 -1 095 Liitetieto 1 000 euroa OMA PÄÄOMA 1.1.2011 Tilikauden laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät: Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot Rahavirran suojaukset, verojen jälkeen Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet 25, 27 Siirrot erien välillä Maksetut osingot Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä OMA PÄÄOMA 31.12.2011 8 010 - 6 498 - - 36 - 35 - 24 227 -1 095 - - - 14 14 -12 -12 -1 095 -12 14 -1 093 8 010 6 498 - 137 137 187 23 -1 201 -1 201 7 351 137 -1 201 -1 065 22 069 OMA PÄÄOMA 1.1.2012 Tilikauden laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät: Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot Rahavirran suojaukset, verojen jälkeen Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet 25, 27 Siirrot erien välillä 25 Maksetut osingot Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä OMA PÄÄOMA 31.12.2012 8 010 - 6 498 - - 187 - 23 - 7 351 3 016 22 069 3 016 - - - - 80 80 3 016 80 3 096 8 010 -6 498 0 6 498 6 498 177 177 364 103 -1 201 -1 201 9 166 177 0 -1 201 -1 024 24 141 12 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Perustiedot Raute-konserni ("konserni") on maailmanlaajuisesti toimiva teknologia- ja palveluyritys. Asiakkaat ovat puutuoteteollisuudessa toimivia yrityksiä, joiden valmistamia puutuotteita ovat viilu, vaneri ja LVL. Rauten teknologiatarjonta kattaa koko tuotantoprosessin koneet ja laitteet. Rauten kokonaispalvelukonsepti lähtee tuotteen elinkaaren hallinnasta ja Rauten ratkaisuihin kuuluvat kattavan laitetarjonnan lisäksi teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin. Rauten päätoimipaikka sijaitsee Nastolassa. Muut omat tuotantoyksiköt ovat Vancouverin alueella Kanadassa, Shanghain alueella Kiinassa sekä Kajaanissa. Myyntiverkosto on maailmanlaajuinen. Raute-konsernin emoyhtiö on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö Raute Oyj (Ytunnus FI01490726), jonka A-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, ryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut. Raute Oyj:n kotipaikka on Lahti. Rekisteröity käyntiosoite on Rautetie 2, 15550 Nastola ja postiosoite on PL 69, 15551 Nastola. Raute Oyj:n hallitus on kokouksessaan 12.2.2013 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen ajalta 1.1.­31.12.2012 julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Raute Oyj:n konsernitilinpäätöstiedot ovat saatavissa internet-osoitteesta www.raute.com ja konsernin emoyhtiön päätoimipaikasta, osoitteesta Rautetie 2, 15550 Nastola. Laatimisperusta Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 1.1.­31.12.2012 on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Raute Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon arvostettuja eriä, joita ovat myytävissä olevat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat sekä johdannaissopimukset. Kaikki konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei toisin ole todettu. Konsernitilinpäätöksen laatiminen Konsernin lukuihin on yhdistetty emoyhtiö Raute Oyj ja sen tytäryhtiöt, joissa sillä on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Määräysvalta perustuu yleensä osakeomistukseen, joka tuottaa yli 50 prosenttia äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, on otettu huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike on määritetty luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liikeMuutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2011 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2012 alkaen: · Muutos IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos lisää rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämisen läpinäkyvyyttä ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Koska arviot ja olettamukset perustuvat tilinpäätöshetken parhaaseen näkemykseen, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä. Toteumat voivat tämän vuoksi poiketa näistä arvioista. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät". 13 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI toimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat on arvostettu hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Konsernitilinpäätös ei sisällä liikearvoa tilinpäätöshetkellä 31.12.2012. Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot on eliminoitu. Myös realisoitumattomat tappiot on eliminoitu. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Konsernin tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty laajan tuloslaskelman yhteydessä. Konsernitilinpäätös ei sisällä määräysvallattomien omistajien osuuksia tilinpäätöshetkellä 31.12.2012. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernitilinpäätökseen yhdistettyjen yhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut on mitattu sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yhtiö pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on muutettu toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivien kursseihin. Käytännössä on käytetty kurssia, joka vastaa likimain tapahtumahetken kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketoiminnoista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan, paitsi milloin on kysymys ehdot täyttävistä rahavirran suojauksista, jolloin ne kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Liiketoimien kurssivoitot ja -tappiot on esitetty vastaavissa erissä liiketuloksen yläpuolella. Rahavaroihin, lainoihin sekä muihin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on esitetty tuloslaskelman erässä "Rahoitustuotot ja ­kulut". Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muutettu euromääräisiksi tilikauden painotetun keskikurssin mukaisesti ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos on kirjattu laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. Tytäryhtiöiden yhdistelyssä käytetyt valuuttakurssit on esitetty konsernin tuloslaskelman ja taseen liitetiedossa numero 39. Tuloutusperiaate Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raakaaineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Kuhunkin sopimukselliseen kokonaisuuteen liittyvät osatekijät on käsitelty yhtenä kokonaisuutena ja niihin on sovellettu samaa tuloutuskäytäntöä. Pitkäaikaishankkeiden (projektitoimitukset ja teknologiapalveluista modernisoinnit) tulot ja menot on kirjattu tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos on voitu arvioida luotettavasti. Valmistusaste on laskettu kustannusperusteisesti hankkeen toteutuneiden menojen suhteena hankkeen arvioituihin kokonaismenoihin. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio on kirjattu kuluksi välittömästi. Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida luotettavasti arvioida, hankkeesta johtuvat menot on kirjattu kuluiksi samalla tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, on kirjattu keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus on esitetty taseen erässä "Myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus on esitetty erässä "Ostovelat ja muut velat". Konsernilla ei tilikaudella 2012 ja vertailukaudella ollut taseeseen aktivoituja pitkäaikaishankkeisiin kohdistettuja rahoitusmenoja. Hankkeeseen tehtävät muutokset, lisäveloituksia koskevat vaatimukset ja kannustimet on otettu huomioon hankkeen tuotoissa siihen määrään asti, joka on luotettavasti määritettävissä ja josta on sovittu asiakkaan kanssa. Jos yhteen sopimuskokonaisuuteen (esimerkiksi tehdaslaajuinen toimitus) on liittynyt sellaisia osakokonaisuuksia (esimerkiksi tuotantolinjat), joista sopimuksen ehdot on määritelty ja joiden omistamiseen liittyvät riskit, edut ja määräysvalta siirtyvät 14 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI ostajalle erillisenä muusta sopimuskokonaisuudesta, on niitä käsitelty erillisinä pitkäaikaishankkeina. Tuotot varaosista ja muiden tavaroiden myynnistä sekä pienehköistä ja lyhytaikaisista hankkeista on kirjattu kokonaisuudessaan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää hallintaoikeutta eikä määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Konsernissa käytettävät toimitusehdot perustuvat Incoterms 2010 -toimituslausekkeisiin, jotka on esitetty Kansainvälisen kauppakamarin julkaisemassa toimituslausekekokoelmassa kauppaehtojen tulkitsemisesta. Tulot aikaan perustuvista huoltosopimuksista on kirjattu tuotoksi huoltosopimuskaudelle ja niille kohdistettavat menot on kirjattu kuluksi suoriteperusteella. Tuotot muista palveluista on kirjattu liikevaihtoon sille tilikaudelle, jolloin palvelu on suoritettu. Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot kuten vuokratuotot, vakuutuskorvaukset ja käyttöomaisuuden myyntivoitot. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Korkotuotot on kirjattu tuotoksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. Osinkotuotot on kirjattu tuotoksi sille tilikaudelle, jonka aikana osinkoa jakava yhtiö on maksanut osingon. Tuloverot Veroina on tuloslaskelmassa esitetty konserniin kuuluvien yritysten tilikauden tuloksia vastaavat arvioidut tilikauden verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan mukaan. Verot on merkitty tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero on kirjattu vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Laskennalliset verot on laskettu kaikista kirjanpidon ja verotuksen väliaikaisista eroista käyttämällä tilipäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Suurimmat jaksotuserot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Taseessa on esitetty laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan. Laskennallinen verosaaminen on esitetty siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Rahoitusvarat Rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu on tehty hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarat on kirjattu pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun rahoitusvaran riskit ja tuotot on siirretty merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan erään "Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat", kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Osakkeet ja osuudet sekä muut arvopaperit on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelman erään "Rahoitustuotot ja kulut" sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Laina- ja muut saamiset Laina- ja muut saamiset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Konsernin laina- ja muihin saamisiin kuuluvat myös taseen myynti- ja muut saamiset sekä rahavarat. Laina- ja muut saamiset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä ja ne on luokiteltu pitkäaikaisiksi varoiksi, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Muussa tapauksessa ne on esitetty lyhytaikaisissa varoissa. Hankintamenoa laskettaessa on huomioitu vain olennaiset transaktiokulut. Myyntituotot ja muut tuotot on kirjattu myyntisaamisiin alkuperäisen saatavan suuruisina. Lyhytaikaiset myyntisaamiset on arvostettu alkuperäisen saatavan suuruisena. Myyntisaamiset on luokiteltu pitkäaikaisiksi varoiksi silloin, kun ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Rahavaroihin sisältyvät käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset sekä muut lyhytaikaiset likvidit sijoitukset, joiden erääntymisaika on enintään kolme kuukautta. Pankeilta saadut tililuotot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi. Rahoitusvarat on kirjattu pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. 15 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lukien. Tällöin ne on sisällytetty lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne on arvostettu käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset on siirretty omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus on myyty tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Omaisuuserien pysyvät arvonalentumiset on kirjattu kuitenkin aina suoraan tuloslaskelmaan. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Konserni on arvioinut tilinpäätöshetkellä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson ajan, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on siirretty tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei ole peruutettu tulosvaikutteisesti, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistuneen arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen on kirjattu tulosvaikutteisesti. Myyntisaamisiin liittyvä luottotappioriski on arvioitu tilinpäätöshetkellä tehtävän myyntisaamisten kattavan tarkastelun perusteella. Myyntisaamisten arvon alentumiseen viittaavina seikkoina on pidetty velallisen merkittävistä taloudellisista vaikeuksista johtuvaa maksujen toistuvia laiminlyöntejä tai viivästymisiä, velallista uhkaavaa konkurssia tai velkajärjestelyjä. Ennakoidut arvonalentumistappiot on kirjattu tuloslaskelmaan saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksen suuruisena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat Rahoitusvelat on merkitty alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alku-peräiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, on arvostettu efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat on luokiteltu lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöshetkestä. Kaikkien taseen rahoitusvarojen ja ­velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkina-arvoihin. Käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 38. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Konserni käyttää kaupallisten liiketoimien valuuttariskeiltä suojaavia ja rahoituksen erien valuuttariskejä suojaavia valuuttajohdannaissopimuksia suojautuakseen tuleviin maksutapahtumiin liittyviltä valuuttariskeiltä. Päätös suojauslaskennan soveltamisesta tehdään kunkin sopimuksen osalta erikseen sopimushetkellä. Suojauslaskennassa suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suojaussuhde sekä riskienhallintatavoitteet ja strategiat suojaustapahtumille dokumentoidaan suojaussuhteen syntyessä. Jokainen suojausjohdannainen kohdistetaan suojaamaan tiettyjä varoja ja velkoja, sitovia sopimuksia tai tulevia liiketapahtumia. Sekä suojausta aloitettaessa että suojauksen aloittamisesta eteenpäin konserni dokumentoi arvion siitä, vastaako suojausinstrumentin käyvän arvon muutos tehokkaasti suojauksen kohteena olevien kassavirtojen tai muiden suojauksen kohteena olevien erien käyvän arvon muutosta. Johdannaiset on kirjattu sopimuksen tekohetkellä taseeseen niiden käypään arvoon, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty käyttämällä tilinpäätöshetken markkinahintoja. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni määrittelee ne suojaamaan tietyltä riskiltä, joka liittyy taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan taikka erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus). Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Konsernilla ei ollut tilinpäätöshetkellä käyvän arvon suojauksen alaisia eriä. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja esitetty oman pääoman suojausrahastossa erässä "Muut rahastot". Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot on 16 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI siirretty tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Ennakoitua valuuttamääräistä myyntiä suojaavien johdannaisten voitot ja tappiot on kirjattu myynnin oikaisuiksi myynnin toteutuessa. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään toteutuessaan tuloslaskelman erään "Rahoitustuotot ja ­kulut". Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Johdannaisten, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, arvonmuutokset on esitetty tuloslaskelman erissä ennen liiketulosta ja rahoituksen johdannaisten arvonmuutokset on esitetty rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on kuitattu toisiaan vastaan sellaisten rahoitusjohdannaisten osalta, joihin liittyy keskinäinen kuittausoikeus. Suojauksessa käytettyjen johdannaisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 36. Omaan pääomaan sisältyvän suojausrahaston muutokset, jotka on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin, on esitetty liitetiedossa numero 38. Johdannaiset on esitetty pitkäaikaisena siirtosaamisena tai -velkana taseen pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa, mikäli sen jäljellä oleva kesto on yli 12 kuukautta tilinpäätöshetkestä. Muutoin johdannainen on esitetty siirtosaamisena tai -velkana taseen lyhytaikaisissa varoissa tai veloissa. Aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke on aktivoitu taseeseen silloin, kun on ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti. Muulloin aineettomista hyödykkeistä syntyvät menot on kirjattu kuluksi niiden syntymishetkellä. Aineettomissa hyödykkeissä on esitetty aktivoidut kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka ovat aiheutuneet uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta ja niiden testaustarkoitukseen valmistetuista koelaitteistoista, on aktivoitu ja esitetty taseessa aineettomina hyödykkeinä siitä alkaen, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja siitä odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi tuotteen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Edellisillä tilikausilla kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Kehittämismenojen poistaminen on aloitettu siitä hetkestä, kun tuote on ollut valmis käytettäväksi. Kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on kolme vuotta, jona aikana aktivoidut kehittämismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi. Keskeneräiset aktivoidut kehittämismenot on testattu vuosittain arvonalentumisen varalta. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvo alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Muut aineettomat hyödykkeet Muu aineeton hyödyke on aktivoitu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon silloin, kun on ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, on merkitty taseeseen ja kirjattu suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti: Patentit Tietokoneohjelmat Muut aineettomat oikeudet 10 vuotta 3 ­ 5 vuotta 3­10 vuotta. Taseessa aineettomissa hyödykkeissä esitettävien erien taloudelliset vaikutusajat on tarkistettu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistosuunnitelma päivitetään uusien vaikutusaikojen mukaiseksi. Taloudellisilta vaikutusajoiltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden tasearvot on tarkistettu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mikäli omaisuuserän arvo on merkittävästi alentunut, kirjataan arvonalentuminen tuloslaskelmaan. Aiemmin tehty arvonalennus voidaan peruuttaa, mikäli voidaan osoittaa, että olosuhteet ovat merkittävästi parantuneet. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon sisältyy ostohinta, käteis- ja muut alennukset sekä tuontitullit ja niistä maksetut pysyvät verot. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke on valmistettu itse, siihen on sisällytetty edellä mainittujen erien lisäksi osuus konsernin kiinteistä kustannuksista. Tavanomaiset käyttöomaisuushyödykkeiden korjaus- ja kunnossapitomenot on kirjattu tulosvaikutteisesti toteutumishetkellä. Mahdolliset alkuperäiseen tilaan palauttamisesta aiheutuvat menot on huomioitu IFRS-laskennassa osana hankintamenoa. Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 31.12.2012 vertailutietoineen ei sisällä aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä, joissa tulisi ottaa huomioon tulevaisuudessa toteutuvat menot. Aineellisista hyödykkeistä on tehty tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti: 17 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Rakennukset 25­40 vuotta Koneet ja kalusto 4­12 vuotta Muu käyttöomaisuus 3­10 vuotta Maa-alueet ei tehdä poistoja. Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvoa alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Julkiset avustukset Julkiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi toteutuneista kuluista, kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset on kirjattu kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun konserni on täyttänyt avustuksen ehdot ja on saatu päätös, että avustus saadaan. Muiden kuin rahoitusvarojen arvonalentuminen Konsernin aineettomista omaisuuseristä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo on omaisuuserästä saatavien rahavirtojen nykyarvo, joka omaisuuserän oletetaan kerryttävän. Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä. Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappiona. Muista rahoitusvaroihin kuulumattomista omaisuuseristä kuin liikearvosta aikaisemmilla kausilla kirjattu arvonalentumistappio arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvonalentumistappion kirjaus peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos olosuhteissa tai niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Vuokrasopimukset Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, on käsitelty muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan vuokraajan perusteella. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Materiaali- ja raaka-ainevaraston arvostus on tehty painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon on kohdistettu tuotteiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvat muuttuvat menot sekä tuotteisiin kohdistuva osuus tuotannon välillisistä kuluista ja poistoista normaalilla toiminta-asteella ilman rahoituskuluja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja myyntikustannuksilla. Vaihto-omaisuuden arvossa on huomioitu epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen. Varaukset Varaus on kirjattu, kun konsernilla on ollut tilinpäätöshetkeä aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on ollut todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää myöhemmin maksusuoritusta, ja kun tämän velvoitteen määrä on voitu luotettavasti arvioida. Takuuvelvoitteisiin liittyvä varaus on kirjattu tulosvaikutteisesti, kun takuuehdon sisältävä pitkäaikaishanke, palvelu tai varaosa on tuloutettu. Takuuvarauksen suuruus arvioidaan projektin alussa ja se perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Varauksen käyttämätön osuus on tuloutettu takuuajan ja takuuvelvoitteiden päättyessä. Osatuloutettavissa pitkäaikaishankkeissa takuuvaraukset sisältyvät hankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Tappiollisesta sopimuksesta on kirjattu varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välittömät menot ja arvioidut sopimukseen kohdistuvat tuotannon välilliset kulut sekä poistot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi ja etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle vakuutusyhtiölle, minkä jälkeen konsernilla ei ole muita maksuvelvoitteita. Konsernilla ei myöskään ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, on luokiteltu etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi sille kaudelle, jota veloitus on koskenut. Maksupohjaisiksi järjestelyiksi konsernissa on luokiteltu konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen työeläketurva ja ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt. 18 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Etuuspohjaisena eläkejärjestelynä on käsitelty Raute Oyj:n vapaaehtoinen lisäeläkejärjestely. Lisäeläkejärjestelystä syntyvät velvoitteet on kirjattu auktorisoidun vakuutusmatemaatikon laatimien laskelmien perusteella kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstön keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle. Osakeperusteiset maksut Konsernilla on voimassaoleva optiojärjestelmä. Raute Oyj on myöntänyt optio-oikeuksia vuosina 2010, 2011 ja 2012 hallituksen erikseen päättämille avainhenkilöille sekä Raute Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annettavaksi edelleen Raute-konsernin avainhenkilöille. Myönnetyt osakeoptio-oikeudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Myönnetyt optiot on arvostettu käypään arvoon Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla optioiden myöntämispäivänä. Henkilöstölle myönnettyjen optioiden käyvät arvot on kirjattu kuluksi laajan tuloslaskelman henkilöstösivukuluihin tasaeränä niiden ansaintakauden aikana. Ansaintakaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on määrä täyttyä. Kulukirjauksen vastaerä on kirjattu omaan pääomaan. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Lopullisten optioiden arvioitu lukumäärä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mahdolliset arvioiden muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan. Kun optiooikeuksia käytetään, kirjataan osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna omaan pääomaan. Tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa numero 27. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat velvoitteet Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat erät on kirjattu kuluksi, kun konserni on sitoutunut peruuttamattomasti lopettamaan työntekijöiden työsuhteen. Irtisanottujen henkilöiden etuuksiin liittyvät erilaisten säännöstöjen perusteella todennäköisesti syntyvät muut vastuut on arvioitu tilinpäätöshetkellä ja kirjattu kuluksi ja velaksi. Uudelleenjärjestelyvaraus on kirjattu ja esitetty tuloslaskelman siinä kuluerässä, johon kulujen on arvioitu toteutuvan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman täytäntöönpanon tai tiedottanut suunnitelmasta. Irtisanomistilanteissa konsernin suomalaisissa yhtiöissä on kirjattu varaus vastaisia työttömyyseläkemaksuja varten sellaisten henkilöiden osalta, joiden ikään perustuen työttömyysturvasta voi työnantajayhtiölle myöhemmin syntyä maksuvelvoite. Osakepääoma Konsernin ulkopuolisten tahojen omistamat K-sarjan ja Asarjan osakkeet on esitetty osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien, oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, on esitetty oman pääoman vähennyseränä. Kun emoyhtiö on hankkinut takaisin omia, oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno on vähennetty omasta pääomasta. Osingot Konsernin tilinpäätöksessä hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko on kirjattu velaksi ja vähennykseksi jakokelpoisesta omasta pääomasta sille kaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon jaettavaksi. Liiketulos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella ja omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sekä vähennetään poistot, mahdolliset arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään tuloslaskelmassa liiketuloksen jälkeen ennen tilikauden voittoa. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnassa ja soveltamisessa. Nämä arviot ja olettamukset vaikuttavat konsernin taseen omaisuus- ja velkamääriin, vastuusitoumusten ja mahdollisten varojen esittämiseen konsernitilinpäätöksessä sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Koska arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä, toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Johdon tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä tietoa tilinpäätöksen päättymisajankohdan arvioita koskevista keskeisistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen tasearvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana. Keskeiset erät, joissa arvioita on käytetty ovat: Arvioitu arvonalentuminen Konsernin aineettomat omaisuuserät on testattu arvonalentumisen varalta. Myös muiden taseen omaisuuserien osalta on arvioitu, onko viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on ylittänyt arvioidun omaisuuden kerrytettävissä olevan rahavirran tai käyvän arvon, arvonalentuminen on kirjattu tulosvaikutteisesti. 19 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Pitkäaikaishankkeet Valmiusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen eteneminen luotettavaan mittaukseen. Mikäli arviot hankkeen lopputuloksesta ovat muuttuneet, on hankkeen tuloutettua myyntiä ja voittoa muutettu sillä kaudella, jolloin muutos on ollut ensi kertaa tiedossa tai arvioitavissa. Takuuvaraukset Takuuvarausten määrää arvioitaessa on käytetty johdon kokemusperäisiä arvioita tuotteiden aiheuttamista takuuaikaisista kustannuksista tuotteen erityisriskit huomioiden. Saatavat Johdon arvioita on käytetty arvioitaessa asiakkaiden maksukykyisyyttä sellaisissa kaupallisissa saatavissa, joille yhtiöillä ei ole ollut vakuutta. Johto on arvioinut konserniyhtiöiden kykyä suoriutua toisilleen olevista kaupallisista saatavista ja lainoihin liittyvistä maksuvelvoitteista. Tuloverot Johdon arvioita on käytetty määritettäessä tilikauden tuloverojen ja laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen määrää. Tilinpäätöshetkellä on arvioitu laskennallisten verosaamisten kirjaus- ja arvostusperusteet. Johto arvioi, kuinka todennäköisesti konserniyhtiöillä on tulevaisuudessa kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Tilinpäätöshetken arvioissa käytetyt laadinta-arviot voivat poiketa toteutuneista, jolloin verosaamisten muutoksista aiheutuu tuloslaskelmaan kulukirjauksia. Työsuhde-etuudet Konsernilla olevan etuuspohjaisen eläkejärjestelyn laskennassa on käytetty tilastollisia ja vakuutusmatemaattisia oletuksia kuten diskonttauskorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto ja arvioidut tulevat palkankorotukset. Arvioissa käytetyt tilastolliset oletukset voivat poiketa toteutuneesta johtuen muun muassa yleisestä taloudellisesta tilanteesta tai henkilöstön palveluajan pituudesta. IFRS-standardit, jotka on julkaistu ja jotka ovat voimassa tulevilla tilikausilla IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole olleet voimassa 1.1.2012 alkavalla tilikaudella. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. · Muutos IAS 19 Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tarkoittavat, että kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin laajan tuloslaskelman eriin, toisin sanoen ns. putkimenetelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standardi lisäksi edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Uusi standardi tulee laajentamaan liitetietoja, joita konserni antaa käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroihin kuulumattomista omaisuuseristä. · · · · · 20 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI · IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyrityksen käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. - Kiinan juan (CNY) - Venäjän rupla (RUB) - Kanadan dollari (CAD) - Yhdysvaltain dollari (USD). Konsernin myynnin jakauma vaihtelee vuosittain markkina-alueittain. Vuonna 2012 konsernin liikevaihdosta 85 prosenttia (74 %) tuli euroalueen ulkopuolelta. Konserni käyttää ensisijaisena kaupankäyntivaluuttana kunkin konserniyhtiön toimintavaluuttaa, joista merkittävin on euro. Konsernin operatiiviset yksiköt suojaavat emoyhtiön rahoitustoiminnon välityksellä sitoviin myyntisopimuksiin perustuvat valuuttamääräiset myyntisaatavansa sopimusten astuessa sitovasti voimaan. Myynnin maksujen operatiivisessa suojauksessa käytetään valuuttatermiinisopimuksia. Hankintasopimuksiin liittyvien valuuttariskien suojauksessa käytetään ensisijaisesti samassa valuutassa olevista suojaamattomista myyntisaatavista kertyviä rahavirtoja. Tulevia rahavirtoja, jotka eivät perustu sitoviin sopimuksiin, ei pääsääntöisesti suojata johdannaissopimuksilla. Tarjousaikaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla. Liiketoimia suojaavien termiinisopimusten arvo tilinpäätöshetkellä oli 1,8 miljoonaa euroa (0,6 Me). Konserni voi vähentää johdannaissopimusten käypään arvoon liittyvää, valuuttakurssien muutoksista johtuvaa tilapäistä vaikutusta konsernin liiketulokseen soveltamalla suojauslaskentaa johdannaisiin, jotka liittyvät sitoviin, kiinteähintaisiin kauppasopimuksiin. Konsernin emoyhtiö tekee ulkoisen vastapuolen kanssa johdannaissopimuksen, joka määritetään suojauslaskennassa suojaavaksi instrumentiksi. Tytäryritykset käyttävät sisäisiä johdannaisia suojauskohteeksi määritetyn liiketoimen suojaamiseen. Johdannaisinstrumenttien arvonmuutosten kokonaismäärät on esitetty liitetiedossa numero 36. Konsernin yhtiöiden ottamat sisäiset lainat ja talletukset ovat pääosin kyseisen yhtiön toimintavaluutassa. Sisäisten lainojen valuuttakurssiriski on suojattu valuuttatermiineillä lukuun ottamatta oman pääoman ehtoisia lainoja. Tilikauden 2012 lopussa konsernin sisäisen rahoituksen erien suojaukseen liittyvien termiinisopimusten nimellisarvo oli 2,1 miljoonaa euroa (1,2 Me). Emoyhtiö Raute Oyj:llä on valuuttamääräinen laina, joka on suuruudeltaan 35,3 miljoonaa Ruotsin kruunua. Valuuttamääräisen lainan valuuttakurssiriski on suojattu valuutanvaihtosopimuksella. Tytäryhtiöiden konsernin ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostetut lainat ovat kunkin yhtiön toimintavaluutassa. Sellaiset myynnin valuuttamaksujen taloudelliseen suojaukseen liittyvät termiinisaamiset ja -velat, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, muodostavat tilinpäätöshetkellä konsernille tulokseen vaikuttavan valuuttakurssiriskin siltä osin, kun suojaukseen tarkoitettujen johdannaisten arvo ylittää · Edellä mainitut standardit, tulkinnat ja standardien muutokset saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa tulevaisuuden liiketoimien tapahtumien käsittelyyn. 2 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Konserni altistuu toiminnassaan rahoitusriskeille, jotka on luokiteltu markkina-, vastapuoli- ja maksuvalmiusriskeihin. Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmiksi riskialueiksi on tunnistettu vastapuoliriskeistä luottotappioriski ja markkinariskeistä valuuttakurssiriski. Konserni altistuu lisäksi maksuvalmius- ja uudelleenrahoitusriskeihin sekä markkinariskeihin kuuluviin korko- ja hintariskeihin. Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen ja varmistaa riittävä maksuvalmius kaikissa markkinaolosuhteissa. Konsernilla on emoyhtiön hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka, jossa on määritelty toimintaa ohjaavat raja-arvot, käytettävät rahoitus- ja suojausinstrumentit sekä hyväksyttävät vastapuolet. Konsernin rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiön rahoitustoiminto, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata rahoitusriskit yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa. Hallitus valvoo rahoitusriskien suuruutta säännöllisesti mm. nettovaluuttaposition, saatavien ikäjakauman ja suojausasteen, kassavirtaennusteiden sekä rahoituksen stressitestien avulla. Markkinariski Markkinariskeihin kuuluvat valuuttakurssi-, korko- ja hintariskit. Valuuttakurssiriski jaetaan edelleen transaktio- ja translaatioriskeihin. Valuuttakurssiriski Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja altistuu siten valuuttakurssimuutoksista aiheutuville valuuttakurssiriskeille. Konsernin valuuttakurssiriskit muodostuvat ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista (transaktioriski) sekä sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin (translaatioriski). Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat seuraavista valuutoista: 21 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI kyseisiltä sitovilta myyntisopimuksilta tuloutetun liikevaihdon. Termiinisopimusten ja osatuloutussaatavien arvostuksella oli tilinpäätöshetkellä 12 tuhannen euron negatiivinen (-30 tuhatta euroa) vaikutus konsernin liiketulokseen. Rahoitukseen liittyvien johdannaisten nimellisarvot on esitetty liitetiedossa numero 36. Transaktioriski Konserni seuraa transaktioriskiä säännöllisesti päävaluuttapareittain. Nettovaluuttapositioissa huomioidaan tiedossa olevat tulevat, sitoviin sopimuksiin liittyvät valuuttavirrat tilinpäätöshetkestä eteenpäin sekä niiden suojaukseen tarkoitetut johdannaissopimukset, huolimatta siitä minkä tilikauden tulokseen valuuttariski kohdistuu. Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on, että konsernin valuuttaparikohtaiset avoimet nettovaluuttapositiot ovat alle 500 tuhatta euroa kunkin valuuttaparin osalta muiden kuin Venäjän ruplan osalta, jossa tavoitteena on pitää nettovaluuttapositio alle 1 miljoona euroa. Konsernin nettovaluuttapositio ja siitä tilinpäätöshetken taseeseen sisältyvä osuus (Taseen nettoriski) on esitetty valuuttapareittain seuraavassa taulukossa: Nettovaluuttapositio 2012 2011 191 806 -1 193 -1 116 -801 37 191 -8 338 342 Taseen nettoriski 2012 2011 -1 384 35 -1 193 -1 116 -814 29 -34 -8 48 238 Vaikutus tulokseen verojen jälkeen 2012 2011 +/- 20 % +/- 37 +/- 59 +/- 20 % +/- 7 +/- 9 +/- 20 % +/- 312 +/- 204 +/- 20 % +/- 2 +/- 1 1 000 euroa CNY RUB CAD USD Taulukko: Herkkyysanalyysi Herkkyysanalyysissä on huomioitu tilinpäätöshetken taseeseen sisältyvät kaikki valuuttamääräiset saatavat ja velat sekä valuuttajohdannaissopimukset. Analyysissä on oletettu valuuttakurssimuutoksen olevan +/- 20 prosenttia tilinpäätöshetkestä. Muiden tekijöiden on oletettu pysyvän muuttumattomina. Korkoriski Konsernin korkoriski aiheutuu pitkäaikaisista veloista. Konsernin tavoitteena on suojautua vieraan pääoman korkoriskiltä kiinteäkorkoisilla lainoilla, korkojohdannaisinstrumenteilla ja riittävällä likvidien varojen määrällä. Konserni ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena. Vaihtuvakorkoiset lainat altistavat konsernin rahavirran korkoriskille. Emoyhtiöllä on vaihtuvakorkoinen laina, jonka valuuttana on Ruotsin kruunu. Vaihtuvakorkoisen lainan korkoriskin suojaamiseksi konserni on käyttänyt koronvaihtosopimusta. Lainaa suojaavaan koronvaihtosopimukseen ei ole sovellettu suojauslaskentaa. Tilikauden päättyessä konsernin lainoista 62 prosenttia oli kiinteäkorkoisia ja 38 prosenttia vaihtuvakorkoisia. Tilikauden päättymispäivänä konsernilla oli avoinna koronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni on saanut keskimäärin 3,51 prosentin kiinteää korkoa ja maksanut 3,15 prosentin vaihtuvaa korkoa. Korkotason vaihteluiden vaikutus kohdistuu konsernissa pääosin likvidien varojen tulevaan tuottotasoon. Epävarmassa rahoitusmarkkinatilanteessa konserni välttää sijoitusinstrumentteja, joihin liittyy merkittävää korko- tai hintariskiä. Tilinpäätökseen 31.12.2012 ja vertailuvuoteen ei sisältynyt korkorahastosijoituksia. Rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä sijoitettuna kiinteäkorkoisilla pankkitileillä. Hintariski Konsernin käyttämät raaka-aineet ovat teräksen jatkojalosteita, muita raaka-aineita, komponentteja ja hyödykkeitä. Näiden raaka-aineiden markkinahintariskiltä ei voida aktiivisesti suojautua johdannaisilla. Teräksen hintariskiä hallitaan säännöllisellä hinnanvaihtelun analyysillä ja seurannalla. Komponenttien hintariskiä vähennetään tekemällä puitesopimuksia toimittajien kanssa. Konsernin tuotantoprosessien käyttämän sähköenergian hintariskiä seurataan ja hallitaan kiinteähintaisilla energiantoimitussopimuksilla. Konsernin taseessa ei tilinpäätöshetkellä ollut hintariskiä suojaavia johdannaisia, joiden hintariskillä olisi ollut vaikutusta tulokseen. Normaalissa rahoitusmarkkinatilanteessa konserni sijoittaa rahavarojaan osake- ja korkorahastoihin ja altistuu siten 1 000 euroa CNY/EUR RUB/EUR CAD/EUR USD/EUR USD/CAD Taulukko: Konsernin transaktioriski. Translaatioriski Konserni altistuu translaatioriskille. Konserniin kuuluu ulkomaisia tytäryhtiöitä, joiden oma pääoma on muussa kuin emoyhtiön toimintavaluutassa. Valuuttakurssiriskiä, joka liittyy ulkomaisten tytäryhtiöiden nettoinvestointien konvertointiin konsernin kotivaluuttaan euroksi, ei ole suojattu. Konsernin tytäryhtiöiden muiden kuin euromääräisten omien pääomien yhteismäärä 31.12.2012 oli -9 784 tuhatta euroa (-8 356 tuhatta euroa). Nettoinvestoinnit on eritelty valuutoittain seuraavassa taulukossa: 1 000 euroa CNY RUB CAD USD Muut 2012 875 355 84 17 15 2011 493 355 84 17 15 Taulukko: Nettoinvestoinnit tytäryhtiöihin valuutoittain Herkkyysanalyysi Herkkyysanalyysi valuuttakurssien transaktioriskistä, eli kohtuullisen ja mahdollisen valuuttakurssimuutoksen vaikutuksesta konsernin tulokseen ennen veroja 31.12.2012 ja vertailuhetkellä, on esitetty seuraavassa taulukossa: 22 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI toiminnassaan noteerattujen rahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Konsernissa ei tilinpäätöshetkellä ollut myytävissä olevia rahasto- tai muita sijoituksia. Vastapuoliriski Konsernin merkittävimmät vastapuoliriskit ovat projektiliiketoiminnan sopimusvastapuoliin liittyvä asiakasluottoriski ja konsernin sijoitustoimintaan liittyvät vastapuoliriskit. Luottoriski ja muut vastapuoliriskit Luotto- tai vastapuoliriski realisoituu silloin, kun asiakas tai muu vastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan konsernille. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä on taseen rahoitusvarojen kirjanpitoarvo. Tilikauden lopussa 31.12.2012 luottoriskin enimmäismäärä oli 34,5 miljoonaa euroa (35,0 Me). Projektitoimitusten sopimusvastapuoliin liittyviä luottoriskejä hallitaan edellyttämällä maksamattomalle kauppahinnalle pankkitakuita tai vahvistettuja rembursseja sekä hallituksen hyväksymien asiakkaiden kohdalla etupainotteisilla maksuehdoilla. Teknologiapalveluihin liittyviä luottoriskejä hallitaan seuraamalla asiakaskohtaisten saatavien määriä ja asiakkaiden maksukäyttäytymistä säännöllisesti. Yleisestä maailmantalouden ja rahamarkkinoiden epävarmuudesta sekä Euroopan pankkiriskistä johtuen suojaamattomien saatavien riskitason arvioidaan olevan jonkin verran normaalia korkeampi. Asiakkaiden maksukykyyn liittyvä luottoriski on enintään se määrä sitoviin sopimuksiin liittyviä avoimia maksuja, joita ei ole katettu pankkitakuilla, rembursseilla tai muilla vakuuksilla. Saadut pankkitakuut ja remburssit kattoivat tilikauden lopussa 16 prosenttia (28 %) taseen myynti- ja osatuloutussaamisista ja 25 prosenttia (4 %) tilauskannasta. Tilikaudella kirjattujen luottotappioiden määrä oli 1,6 miljoonaa euroa (0,5 Me), josta 1,3 miljoonaa euroa oli suojattu luottotappioriskitakuusopimuksella. Myyntisaamisiin ei tilinpäätöshetkellä sisältynyt merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Taulukossa "Asiakassaamiset" esitetyt avoimet ennakkomaksut ovat sitoviin sopimuksiin liittyviä, laskutettuja maksueriä, jotka eivät sisälly taseen vastaaviin eriin tilinpäätöshetkellä. Taseen myyntisaatavien ja sitoviin sopimuksiin liittyvien, asiakkailta maksuehtojen perusteella laskutettujen ennakkomaksujen yhteenlaskettu ikäanalyysi on esitetty taulukossa "Myyntisaamisten ikäjakauma". 1 000 euroa Erääntymättömät Erääntyneet 0­29 päivää Erääntyneet 30­60 päivää Erääntyneet yli 60 päivää YHTEENSÄ Taulukko: Myyntisaamisten ikäjakauma Sijoitustoiminnan vastapuoliriski Konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitusinstrumenttisopimuksiin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Sijoitustoiminnassa ja johdannaissopimuksia tehtäessä vastapuoliksi hyväksytään tahot, joiden luottokelpoisuusluokitus on hyvä ja jotka täyttävät rahoituspolitiikassa määritellyt muut ehdot. Sijoituksia, johdannaissopimuksia ja lainasopimuksia tehtäessä konserni soveltaa vastapuolikohtaisia enimmäismääriä riskikeskittymien välttämiseksi. Tilinpäätöshetkellä konsernin kassanhallintaan liittyvät sijoitukset olivat pohjoismaisissa pankeissa. Likvidit varat euroalueen ulkopuolella olevissa rahoituslaitoksissa olivat tilinpäätöshetkellä 2,0 miljoonaa euroa (1,3 Me). Maksuvalmiusriski Konsernin projektiliiketoiminnan luonteesta johtuen rahoitustarve ja likvidien varojen määrä vaihtelevat myös lyhyellä aikavälillä. Käyttöpääomatarpeiden ennustamisen tekevät erityisen haasteelliseksi uudet tilaukset, joiden maksuehdot ovat yksilöllisiä ja joiden ajalliseen toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Maksuvalmiuden turvaamiseksi on konsernin rahoituspolitiikassa määritelty rahavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten vähimmäismäärä. Hyvä maksuvalmius pyritään ensisijaisesti säilyttämään tehokkaalla käyttöpääoma- ja kassanhallinnalla. Pitkällä aikavälillä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvää riskiä hallitaan hyödyntämällä erilaisia rahoituslähteitä. Sijoituksilta edellytetään riittävää likviditeettiä. Konsernilla ei tilinpäätöksessä 31.12.2012 ja vertailuvuonna ollut korollista nettovelkaa. Konsernin käytössä olevat rahavarat riittävät kattamaan konsernin lyhytaikaiset rahoitustarpeet. Konsernin rahavarojen määrä tilikauden lopussa oli 19,5 miljoonaa euroa (25,7 Me). Konserni on varautunut vaihteleviin käyttöpääomatarpeisiin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin lainakannalla, josta 9,4 miljoonaa euroa on lainaa rahalaitoksilta (11 Me) ja 2 miljoonaa euroa (4 Me) TyEL-lainaa. Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti lyhytaikaisiin talletuksiin tai jälkimarkkinakelpoisiin, hyvän luottokelpoisuuden omaaviin euromääräisiin sijoituksiin. Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyvät ostovelat, johdannaisvelat ja korolliset velat. Ostovelat erääntyvät keskimäärin alle kuukauden kuluessa. Konsernin lainasopimuksiin perustuvien korollisten rahoitusvelkojen lyhennykset ja niihin liittyvien rahoituskulujen kassavirrat ja muut rahoitusvelkojen kassavirrat on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa esitetyt erät ovat diskonttaamattomia rahavirtoja. 23 2012 5 625 472 120 1 630 7 847 2011 6 116 565 100 569 7 350 1 000 euroa Myyntisaamiset taseessa Laskutetut avoimet ennakkolaskut YHTEENSÄ Taulukko: Asiakassaamiset 2012 4 107 3 740 7 847 2011 5 540 1 811 7 350 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa TyEL-lainat Lyhennykset Rahoituskulut Yhteensä 1 000 euroa Rahalaitoslainat Lyhennykset Rahoituskulut Yhteensä 1 000 euroa Ostovelat Lyhennykset Rahoituskulut Yhteensä 1 000 euroa Siirtovelat Lyhennykset Rahoituskulut Yhteensä 1 000 euroa Johdannaiset Lyhennykset Rahoituskulut Yhteensä Taulukko: Maturiteettianalyysi 2013 2 000 56 2 056 2014 - 2015 - 2016 - 2017 - Yhteensä 2 000 56 2 056 3 250 329 3 579 3 250 205 3 455 1 250 97 1 347 1 250 43 1 293 - 9 000 674 9 674 6 465 6 465 - - - - 6 465 6 465 5 189 5 189 - - - - 5 189 5 189 33 33 - - - - 33 33 Konsernin likviditeettiä turvaavat lisäksi pankkitililimiitit ja Raute Oyj:n 10 miljoonan euron (10 Me) kotimainen yritystodistusohjelma, jonka puitteissa yhtiö voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. Ohjelman järjestäjänä toimii Nordea Pankki Oyj. Konsernilla on yhteensä 5 miljoonan euron (5 Me) kahdenkeskiset lyhytaikaiset luottojärjestelysopimukset, joista luottolimiitteinä oli 31.12.2012 nostettavissa 5 miljoonaa euroa (5 Me). Pääomarakenteen hallinta Konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on tehokas pääomarakenne, jonka avulla varmistetaan konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla. Konsernin emoyhtiön luottoluokitus oli vuoden 2012 sekä vertailuvuoden 2011 hyvä. Konsernin pääomarakennetta seurataan omavaraisuusaste-tunnusluvulla, jolle on asetettu strateginen tavoitetaso. Tilikauden 2012 aikana konsernin tavoitteena oli säilyttää omavaraisuusaste yli 40 prosentin tasolla. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 48,0 prosenttia (46,9 %) ja gearing ­33,5 prosenttia (-47,1 %). Konserni on antanut laina- ja luottojärjestelysopimuksissa sekä niiden vakuusjärjestelysopimuksissa seuraavat pääasialliset tunnuslukuihin liittyvät erityisehdot eli kovenantit: - omavaraisuusasteen tulee olla yli 31 prosenttia ja - gearingin tulee olla alle +100 prosenttia. Lainakovenantit raportoidaan lainan antajalle neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Tilikauden 2012 ja vertailuvuoden aikana konserni on täyttänyt erityisehtojen vaatimukset sekä saavuttanut omavaraisuusaste -tunnusluvulle asetetut tavoitteet. 24 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa 3 SEGMENTTIRAPORTOINTI Toimintasegmentti Raute-konsernin toiminnot kuuluvat kokonaisuudessaan puutuoteteknologiasegmenttiin. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmentille ja sen tuloksen arvioinnista, on Raute Oyj:n hallitus. Hallitus seuraa kannattavuutta liiketulostunnusluvulla. Rauten liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen perustella puutuoteteknologiasegmenttinä raportoitava toimintasegmentti muodostuu koko konsernista ja segmentin tiedot ovat yhtenevät koko konsernin tietojen kanssa. Toimintasegmenttijako perustuu konsernin sisäiseen päätöksentekojärjestykseen ja on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan taloudellisen tiedon kanssa. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Puutuoteteknologia Liikevaihto Liiketulos Varat Velat Investoinnit Puutuoteteknologiasegmentin varat maantieteellisesti Suomi Kiina Pohjois-Amerikka Venäjä Etelä-Amerikka Muut YHTEENSÄ Puutuoteteknologiasegmentin investoinnit maantieteellisesti Suomi Kiina Pohjois-Amerikka Venäjä Etelä-Amerikka Muut YHTEENSÄ 2012 % 2011 % 101 273 5 031 63 087 38 946 3 529 74 323 -738 52 666 30 597 1 885 53 631 4 406 3 437 1 257 199 158 63 087 85 7 5 2 0 0 100 46 196 1 550 3 305 1 302 170 143 52 666 88 3 6 2 0 0 100 2 980 517 6 1 22 2 3 529 84 15 0 0 1 0 100 1 824 36 22 2 1 1 885 97 2 1 0 0 100 25 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa 4 LIIKEVAIHTO Liikevaihdon pääosa muodostuu puutuoteteknologian projektitoimituksista ja teknologiapalveluihin kuuluvista modernisoinneista, jotka on käsitelty pitkäaikaishankkeina. Muu liikevaihto koostuu puutuoteteollisuudelle toimitettavista teknologiapalveluista, kuten varaosaja kunnossapitopalveluista sekä asiakkaiden liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä palveluista. Projektitoimitukset ja teknologiapalveluihin kuuluvat modernisoinnit sisältävät sekä tuote- että palvelumyyntiä, joten konsernin liikevaihdon jakautumista puhtaaseen tuote- ja palvelumyyntiin ei voida esittää luotettavasti. Isot toimitusprojektit voivat tilapäisesti nostaa eri asiakkaiden osuuden konsernin liikevaihdosta yli 10 prosentin. Tilikauden 2012 lopussa konsernilla oli kaksi asiakasta (2), joiden osuus konsernin liikevaihdosta ylitti 10 prosenttia. Toisen asiakkaan osuus konserniliikevaihdosta oli 36 prosenttia ja toisen 14 prosenttia. 2012 % 2011 % Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain LAM (Etelä-Amerikka) EMEA (Eurooppa) CIS (Venäjä) NAM (Pohjois-Amerikka) APAC (Aasian-Tyynenmeren alue) YHTEENSÄ Suomen osuus konsernin liikevaihdosta oli 6 prosenttia (12 %). 5 PITKÄAIKAISHANKKEET Liikevaihto Valmistusasteen mukainen liikevaihto Muu liikevaihto YHTEENSÄ Valmistusasteen mukaan tuloutetuista mutta luovuttamatta olevista pitkäaikaishankkeista tuotoiksi kirjattu määrä Pitkäaikaishankkeista tuotoksi kirjaamatta oleva määrä (tilauskanta) 52 588 22 179 14 454 8 469 3 583 101 273 52 22 14 8 4 100 4 301 19 608 26 026 6 090 18 299 74 323 6 26 35 8 25 100 85 267 16 006 101 273 58 760 15 563 74 323 89 601 49 040 45 250 35 034 Luovuttamatta olevien projektien tase-erät Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskutetut ennakot - toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä 64 872 - saadut ennakkomaksut 48 372 Hankesaamiset 16 499 Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon - toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä - saadut ennakkomaksut Hankevelka 16 805 13 431 3 374 27 890 40 394 12 504 28 445 33 704 5 259 26 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa 2012 2011 Erittely yhdistellyistä vastaavien ja vastattavien eristä Maksetut ennakkomaksut Taseen vaihto-omaisuuteen sisältyvät ennakkomaksut Taseen ennakkomaksut Hankevelka Muut saadut ennakkomaksut, ei osatuloutettavat YHTEENSÄ 6 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöomaisuuden myyntivoitot Saadut takauskorvaukset projekteista Muut YHTEENSÄ MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet ja tarvikkeet - Ostot tilikauden aikana - Varaston muutos Ulkopuolisilta ostetut palvelut YHTEENSÄ TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT Palkat ja palkkiot Myönnetyt osakeoptiot Eläkekulut - Maksupohjaiset järjestelyt - Etuuspohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut YHTEENSÄ Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista on esitetty liitetiedossa numero 34. Tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa numero 27. 9 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Kirjoilla 31.12., henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt YHTEENSÄ - josta ulkomailla työskentelevien osuus Tehollinen keskimäärin, henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt YHTEENSÄ - josta ulkomailla työskentelevien osuus Keskimäärin, henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt YHTEENSÄ - josta ulkomailla työskentelevien osuus 1 021 1 021 101 101 12 504 272 12 776 5 259 330 5 589 21 1 246 156 1 423 71 97 168 7 -51 275 632 -5 082 -55 725 -36 246 719 -3 877 -39 404 8 -23 750 -177 -3 233 8 -1 601 -28 752 -19 907 -137 -2 817 -7 -1 151 -24 019 150 353 503 132 146 318 464 117 146 334 480 132 145 312 457 121 150 338 488 132 152 323 475 121 27 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa 2012 2011 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT Tilikauden tutkimus- ja kehittämismenot Aikaisemmin aktivoitujen kehittämismenojen poistot Kehittämismenoja aktivoitu taseeseen Tilikaudella kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot Tilikauden tutkimus- ja kehittämismenot % liikevaihdosta Tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu liiketoiminnan kuluihin ennen liiketulosta. -2 516 -126 1 024 -1 618 -2 516 2,5 -2 020 -262 209 -2 072 -2 020 2,7 11 POISTOT Poistot hyödykeryhmittäin Aineettomista hyödykkeistä - Aktivoidut kehittämismenot - Muut aineettomat hyödykkeet Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä - Rakennukset ja rakennelmat - Koneet ja laitteet - Muu aineellinen käyttöomaisuus YHTEENSÄ -126 -348 -323 -1 144 -27 -1 968 -262 -338 -311 -1 191 -27 -2 128 12 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Tuotannon välilliset kulut Vuokrakulut Myynti- ja markkinointikulut Luottotappiot Hallintokulut Muut kulut YHTEENSÄ Tilintarkastajien palkkiot KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Tilintarkastus Veroneuvonta Muut palvelut YHTEENSÄ -2 504 -1 144 -1 574 -1 564 -1 833 -3 101 -11 720 -2 500 -726 -1 548 -524 -2 044 -2 153 -9 494 -48 -22 -45 -115 -45 -11 -2 -59 13 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot Korkotuotot saamisista Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista Valuuttakurssivoitot rahoituslainoista, netto Valuuttakurssivoitot muista rahoituseristä Muut rahoitustuotot YHTEENSÄ 248 118 47 36 32 482 277 108 63 182 75 705 28 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa 2012 2011 Rahoituskulut Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoituslainoista Valuuttakurssitappiot rahoituslainoista Koronvaihtosopimukset, käyvän arvon muutos Valuuttakurssitappiot muista rahoituseristä Muut rahoituskulut YHTEENSÄ Rahoitustuotot ja -kulut, netto Valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla suojattuun riskiin liittyvillä arvonmuutoksilla on oikaistu korkokuluja yhteensä 175 tuhatta euroa. Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset Muuntoerot YHTEENSÄ 14 VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT (NETTO) Liikevaihtoon sisältyvät Liiketoiminnan kuluihin sisältyvät Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät YHTEENSÄ TULOVEROT Konsernin tuloslaskelma Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot (liitetieto numero 29) YHTEENSÄ Konsernin laaja tuloslaskelma Laskennalliset verot eristä, jotka on kirjattu suoraan omaan pääomaan vuoden aikana: Suojauslaskenta YHTEENSÄ Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 24,5 prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma Tulos ennen veroja Seuraavien erien verovaikutukset: Verot laskettuna Suomen verokannalla, 24,5 % Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus Verovapaat tuotot Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut Verot aikaisemmilta tilikausilta Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö Aikaisempia tilikausia koskevat oikaisut Kirjaamattomat verosaatavat ulkomaisten tytäryhtiöiden tappioista Laskennallisen veron muutos - Suomen verokannan muutos Muut erät Konsernin verot tuloslaskelmassa Efektiivinen verokanta, % -498 -117 281 -331 -73 -738 -256 -385 -285 -239 -183 -1 093 -387 80 80 14 23 37 32 51 -364 80 -202 -47 -39 6 23 -57 15 -16 -14 -1 728 -1 759 -36 -28 94 30 - -5 -5 4 775 -1 170 -9 29 -52 3 -109 -397 -54 -1 759 -36,8 -1 126 276 84 27 -10 -5 6 -303 -1 -44 30 2,7 29 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa 2012 2011 16 OSAKEKOHTAINEN TULOS Laimentamaton osakekohtainen tulos Laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen laskennassa on käytetty tilikauden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta, 1 000 euroa Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl Osakekohtainen tulos, euroa Laimennettu osakekohtainen tulos Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää on oikaistu osakeoptioiden laimennusvaikutuksella. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa silloin, kun osakkeen merkintähinta optiolla ylittää osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon kauden aikana. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentaa varten on osakeoptioiden osalta selvitetty osakemäärä, joka ulkona oleviin osakeoptioihin liittyvien merkintäoikeuksien raha-arvon perusteella olisi voitu hankkia käypään arvoon (yhtiön osakkeen tilikauden keskimääräinen markkinahinta). Tätä osakemäärää verrataan osakemäärään, joka olisi laskettu liikkeeeseen, jos osakeoptiot olisi toteutettu. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2012 osakeoptioiden laimentava vaikutus laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskentaan oli 3 628 kappaletta. Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta, 1 000 euroa Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 3 016 4 008 0,75 -1 095 4 005 -0,27 3 016 4 005 0,75 -1 095 4 005 -0,27 17 OSAKEKOHTAINEN OSINKO 2012 maksetaan osinkoa A- ja K-sarjan osakkeille 0,50 euroa osaketta kohti eli yhteensä 2 002 tuhatta euroa ja loppuosa, 12 492 tuhatta euroa, jätetään omaan pääomaan. Vuonna 2012 Raute Oyj jakoi osinkoa 0,30 euroa osakkeelta eli yhteensä 1 201 tuhatta euroa. Hallitus ehdottaa 8.4.2013 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle 2013, että tilikaudelta 30 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 18 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut aineettomat hyödykkeet Keskeneräiset kehittämismenot ja ennakkomaksut 1 000 euroa Aineettomat hyödykkeet 2012 Hankintameno 1.1.2012 Muuntoerot Lisäykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2012 Kehittämismenot YHTEENSÄ 4 065 -587 3 478 -3 871 679 -126 -3 317 161 8 260 7 1 056 45 9 368 -7 144 -5 -348 -7 497 1 871 123 1 142 -93 1 172 1 172 12 447 7 2 198 -634 14 019 -11 014 -5 679 -474 -10 815 3 204 Kertyneet poistot 1.1.2012 Muuntoerot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2012 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 Aineettomat hyödykkeet 2011 Hankintameno 1.1.2011 Muuntoerot Lisäykset Siirrot erien väillä Hankintameno 31.12.2011 Kertyneet poistot 1.1.2011 Muuntoerot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2011 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 3 860 229 4 089 -3 610 -262 -3 871 218 7 780 16 400 63 8 259 -6 808 -8 18 -342 -7 140 1 118 119 209 -229 99 99 11 759 16 609 63 12 447 -10 420 -8 18 -604 -11 013 1 433 Kerrytettävissä oleva rahamäärä keskeneräisistä aktivoiduista kehittämismenoista on testattu käyttöarvolaskelmien avulla. Arvonmääritykset ovat herkkiä tulevaisuuden odotettujen tuottojen ja diskonttauskorkoja koskeville oletuksille. Diskonttauskorko kuvastaa arvioitua markkinoilla odotettavaa korkoa ottaen huomioon rahan aika-arvon ja kyseistä omaisuuserää koskevat erityisriskit, joita koskevia oikaisuja ei ole tehty arvioituihin rahavirtoihin. Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 10,8 %. Vuosina 2012 ja 2011 ei ole kirjattu arvonalentumistappioita. 31 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 19 AINEELLISET HYÖDYKKEET 1 000 euroa Aineelliset hyödykkeet 2012 Hankintameno 1.1.2012 Muuntoerot Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2012 Muut aineelliset Rakennukset Maa- ja Koneet vesialueet ja rakennelmat ja kalusto hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat ja ennakkomaksut YHTEENSÄ 386 386 386 13 075 15 4 -3 502 9 593 -9 442 -15 3 722 -323 -6 060 3 532 30 135 69 611 -370 2 30 447 -26 384 -53 299 -1 144 -27 282 3 165 645 4 648 -410 -2 -27 -439 209 223 716 -341 600 600 44 463 88 1 331 -370 -3 839 41 673 -36 236 -70 4 019 -1 494 -33 782 7 892 Kertyneet poistot 1.1.2012 Muuntoerot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2012 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 Aineelliset hyödykkeet 2011 Hankintameno 1.1.2011 Muuntoerot Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2011 Kertyneet poistot 1.1.2011 Muuntoerot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2011 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 399 -13 386 386 12 996 21 42 16 13 075 -9 111 -21 -311 -9 442 3 632 29 673 93 624 -54 -201 30 135 -25 304 -74 200 -1 203 -26 384 3 750 625 3 19 -2 645 -386 -1 2 -28 -410 235 23 298 -98 223 224 43 714 117 983 -67 -285 44 463 -34 801 -96 202 -1 541 -36 236 8 226 32 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa 2012 2011 20 MUUT RAHOITUSVARAT Myytävissä olevat rahoitusvarat Noteeraamattomat osakesijoitukset YHTEENSÄ Tilikauden aikana ja vertailuvuonna 2011 myytävissä olevista sijoituksista ei ole aiheutunut realisoituneita myyntitappioita rahoituseriin. Noteeraamattomat osakkeet on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska niiden käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää. 789 789 789 789 21 PITKÄAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset YHTEENSÄ VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut YHTEENSÄ Tilikauden aikana vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on alennettu vastaamaan luovutushintaa kirjaamalla arvonalennuksena 478 tuhatta euroa (218 tuhatta euroa). - 549 549 22 3 461 1 982 666 1 021 7 130 2 860 1 831 267 101 5 059 23 MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET Lyhytaikaiset saamiset - Myyntisaamiset - Osatuloutussaamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta - Siirtosaamiset - Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset - Muut saamiset YHTEENSÄ 4 107 16 499 2 170 17 1 671 24 464 4 990 3 374 283 688 9 335 Tasearvot vastaavat sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että vastapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Myyntisaamisista korottomia on 4 107 tuhatta euroa ja niiden maksuaika on keskimäärin 30 päivää. Myyntisaamisten ikäanalyysi on esitetty liitetiedossa numero 2. Osatuloutussaamiset pitkäaikaishankkeista, jotka ovat syntyneet sitoviin toimitussopimuksiin tehdystä työstä ja hankinnoista, ovat myyntisaamisiin verrattava tase-erä. Myyntisaamiset on esitetty liitetiedossa numero 38 rahoitusvarana. Myyntisaamisten arvonalentumiskirjaus on tehty, kun on ollut olemassa perusteet sille, että konserni ei tule saamaan erääntynyttä saamistaan. Tilikauden aikana konserni on kirjannut myyntisaamisten arvonalentumisia yhteensä 1 564 tuhatta euroa (524 tuhatta euroa), josta 1 246 tuhatta euroa on suojattu luottotappioriskitakuusopimuksella. Arvonalentumiset on esitetty tuloslaskelman erässä "Liiketoiminnan muut kulut". Tilinpäätöshetken saamisiin liittyvä luottoriski on kuvattu liitetiedossa numero 2. Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 38. 1 000 euroa Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät - Henkilöstökulujaksotukset - Takauskorvaussaamiset - Muut siirtosaamiset YHTEENSÄ 2012 2011 52 1 246 872 2 170 34 250 283 33 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa 24 RAHAVARAT Käteinen raha ja pankkitilit Pankkitalletukset YHTEENSÄ Rahavirtalaskelman rahavarat Rahavarat YHTEENSÄ 25 OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Osakkeiden lukumäärän muutokset, 1 000 kpl Osakkeiden lukumäärä 1.1. Osakkeiden lukumäärä 31.12. Nimellisarvo, euroa Osakepääoma yhteensä, 1 000 euroa K-sarjan osakkeet (20 ääntä/osake) A-sarjan osakkeet (1 ääni/osake) Osakepääoman vähimmäismäärä on 5 000 000 euroa ja enimmäismäärä 20 000 000 euroa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Luovutetuilla optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen seurauksena Raute Oyj:n osakepääoma voi nousta enintään 437 000 euroa. Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto sisältää osakkeista uusmerkinnän yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävän määrän. Ylikurssirahasto 1.1. Siirrot erien välillä Ylikurssirahasto 31.12. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Varsinainen yhtiökokous 16.4.2012 päätti alentaa yhtiön taseen 31.12.2011 mukaista ylikurssirahastoa 6.498.341,93 eurolla siirtämällä kaikki ylikurssirahastossa olevat varat sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. Siirrot erien välillä Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. Muut rahastot Muut rahastot sisältävät myönnettyinä osakkeina toteutettavat osakeperusteiset palkkiot ja rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten kertyneet käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet. Muut rahastot 1.1. Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset palkkiot Rahavirran suojaukset, suojauslaskenta Muut rahastot 31.12. 2012 2011 14 548 5 000 19 548 1 608 24 066 25 674 19 548 19 548 25 674 25 674 4 005 4 005 2,00 8 010 991 3 014 4 005 4 005 2,00 8 010 991 3 014 6 498 -6 498 0 6 498 6 498 0 6 498 6 498 - 187 177 364 36 137 14 187 34 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa 2012 2011 Muuntoerot Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot. Muuntoerot 1.1. Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot Muuntoerot 31.12. 26 OMAT OSAKKEET Yhtiö ei ole hankkinut tai luovuttanut tilikauden eikä vertailuvuoden aikana omia osakkeita. Yhtön hallussa ei ollut 27 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Optio-oikeuksia on tarjottu osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen hallituksen erikseen päättämille konsernin avainhenkilöille sekä Raute Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annettavaksi edelleen Rautekonsernin avainhenkilöille. Optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-ohjelman ehtojen mukaisesti optiooikeudet on annettu vastikkeetta. Kukin optio-oikeus antaa oikeuden merkitä tai hankkia yhden Raute Oyj:n A-sarjan osakkeen optioehtojen mukaan määräytyvään hintaan ja optioehdoissa määrättynä aikana. Optio-oikeudet on merkitty tunnuksilla 2010 A, 2010 B ja 2010 C. Kukin erä sisältää 80 000 optio-oikeutta. Raute Oyj:n osakepääoma voi optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen seurauksena nousta enintään 480 000 euroa. Raute Oyj:n hallitus on tilikauden 2012 aikana myöntänyt 73 000 kappaletta tunnuksella 2010 C merkittyä optio-oikeutta konsernin avainhenkilöille. Optio-ohjelman piirissä on 24 henkilöä. Myönnettyjen optiojärjestelyn keskeiset ehdot ovat: - Järjestely 2010 C - Järjestelyn luonne osakeoptio - Myöntämispäivä 21.6.2012 - Myönnetyt optiot, kpl 73 000 - Toteutushinta, euroa 8,40 - Osakkeen markkina-arvo myöntämishetkellä, euroa 7,55 - Voimassaoloaika, vuotta 3 - Merkintäaika 1.3.2015-31.3.2018 - Toteutus osakkeina Optio-oikeuden haltija menettää optio-oikeuden, mikäli työsuhde konsernissa päättyy optio-ohjelman ehtoihin merkitystä syystä ennen oikeuden lopullista syntymistä. Tilikauden 2012 aikana on Raute Oyj:lle palautunut optioita yhteensä 14 500 kappaletta. Palautus on tapahtunut Raute Oyj:n kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti. 23 80 103 35 -12 23 omia osakkeita tilinpäätöshetkellä. Tilikauden aikana jaetuille optioille on määritetty käypä arvo Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla. Myönnetyt optiot on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Optio-oikeuden käypä arvo on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan niiden ansainta-aikana. Tilikaudella 2012 optioiden vaikutus konsernin tuloslaskelmaan oli 177 tuhatta (137 tuhatta) euroa. Tilikausilla 2012 ja 2011 hinnoittelumallissa käytetyt painotetut keskimääräiset oletukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Hinnoittelumallissa käytetyt muuttujat 2010 A 2010 B - Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 7,90 10,50 - Toteutushinta, euroa 7,64 7,33­9,83 - Volatiliteetti, % 30 30 - Poistumisolettama, % 0 0 - Odotettu option voimassaoloaika, vuotta 6 6 - Riskitön korko, % 2,07 2,07 - Henkilöitä, kpl 10 10 2010 C 7,55 8,40 30 0 6 2,07 24 Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty emoyhtiön osakkeen historiallisesta kurssivaihtelusta käyttäen päivätason havaintoja option kuuden vuoden juoksuaikaa vastaavalta ajalta. Määritettyä volatiliteettia on oikaistu, koska ajanjaksolla toteutuneen pienen vaihdon vuoksi historiallisen volatiliteetin ei täysin katsota heijastuvan option arvoon. Optio-oikeudet on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Hinnoittelumallissa käytetty poistumisolettama on määritetty järjestelyn kohteena olevan henkilöstöryhmän keskimääräisen palveluksessa pysymisajanjakson perusteella ehdon täyttymiseen asti. Riskitön korkokanta on määritetty option voimassaoloajalle arvioidun merkintähetken korkotason mukaan. 35 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa 28 VARAUKSET Takuuvaraukset Kirjanpitoarvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Kirjanpitoarvo 31.12. Tappiot tilauskannassa olevista pitkäaikaishankkeista Kirjanpitoarvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Kirjanpitoarvo 31.12. YHTEENSÄ joista - pitkäaikaisia - lyhytaikaisia 2012 2011 742 822 -630 934 558 674 -490 742 77 178 255 1 189 56 1 133 111 -34 77 819 123 697 29 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT Tulos- Muihin laajan Omaan vaikutteisesti tuloksen eriin pääomaan kirjatut kirjatut kirjatut 17 -11 1 85 -32 60 -302 -242 -5 -5 -5 31.12.2011 40 44 26 1 806 0 1 917 -313 1 601 31.12.2012 32 72 37 201 67 409 -347 59 1 000 euroa Laskennalliset verosaamiset 1.1.2011 Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 23 Varaukset 55 Työsuhde-etuudet 24 Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset 1 720 Muut väliaikaiset erot 38 Laskennallinen verosaatava yhteensä 1 859 Netotettu laskennallinen verovelka -11 Laskennallinen verosaatava, netto 1 849 Laskennalliset verosaamiset 1.1.2012 Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 40 Varaukset 44 Työsuhde-etuudet 26 Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset 1 806 Muut väliaikaiset erot 0 Laskennallinen verosaatava yhteensä 1 917 Netotettu laskennallinen verovelka -313 Laskennallinen verosaatava, netto 1 601 -9 29 11 -1 605 67 -1 508 -34 -1 542 - - Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilikauden 2012 tappioista on kirjaamattomia verosaatavia yhteensä 397 tuhatta euroa (303 tuhatta euroa). Ulkomaisten tytäryhtiöiden vahvistetuista tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaatavat olivat yhteensä 2 107 tuhatta euroa. Konsernille ei todennäköisesti ennen kyseisten tappioiden vanhenemisaikaa kerry verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi. 36 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa Tulos- Muihin laajan Omaan vaikutteisesti tuloksen eriin pääomaan kirjatut kirjatut kirjatut Laskennalliset verovelat Poistoerot ja muut varaukset Konserniyhdistelyn vaikutukset Muut väliaikaiset erot Laskennallinen verovelka yhteensä Netotettu laskennalliseen verosaatavaan Laskennallinen verovelka, netto 1.1.2011 11 253 84 348 -11 337 -11 -17 -7 -35 -302 -337 - - 31.12.2011 0 236 77 313 -313 0 Laskennalliset verovelat Poistoerot ja muut varaukset Konserniyhdistelyn vaikutukset Muut väliaikaiset erot Laskennallinen verovelka yhteensä Netotettu laskennalliseen verosaatavaan Laskennallinen verovelka, netto 1.1.2012 0 236 77 313 -313 0 0 -17 225 208 -34 174 - - 31.12.2012 0 219 302 521 -347 174 Laskennalliset verosaamiset ja -velat on vähennetty toisistaan siltä osin, kun on olemassa oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja mikäli laskennalliset verot liittyvät samaan ve1 000 euroa 30 ronsaajaan. Tilikaudella 2012 on kirjatusta laskennallisesta verovelasta vähennetty laskennallista verosaatavaa 34 tuhatta euroa (302 tuhatta euroa). 2012 2011 PITKÄAIKAISET KOROLLISET VELAT Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat - Rahoituslaitoslainat - Eläkelainat (TyEL) - Muut lainat YHTEENSÄ Korollisten rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2012 Rahoitusvelka - Rahoituslaitoslainat - Eläkelainat (TyEL) - Muut lainat Yhteensä 5 866 5 866 8 937 2 000 10 937 Lyhytaikainen 3 494 2 000 100 5 594 Pitkäaikainen 5 866 5 866 TyEL-lainat ovat kiinteäkorkoisia ja vuotuinen korko on 2,95% (2,95 %). Lainojen vakuutena on luottovakuutusyhtiön vastavakuudeton luottotakaus tai pankkitakuu. Rahoituslaitoslainojen keskimääräinen korko on 3,77 % (3,72 %). Rahoituslaitoslainoihin sisältyy valuuttamääräinen rahoituslaitoslaina 35,3 miljoonaa Ruotsin kruunua ja euromääräinen rahoituslaitoslaina 5,0 miljoonaa euroa. Valuuttamääräisen lainan korko- ja valuuttariski on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksella. Rahoituslaitoslainojen seuraavan tilikauden aikana erääntyvät lyhennykset on esitetty lyhytaikaisissa veloissa. Ulkomaisella tytäryhtiöllä on 0,2 miljoonan euron rahalaitoslaina emoyhtiön hyväksymältä rahoituslaitokselta. Lainan vakuutena on emoyhtiön antama vastatakaus. Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 38. 37 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa 31 LYHYTAIKAISET KOROLLISET VELAT Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Muut lyhytaikaiset korolliset velat YHTEENSÄ Konsernin lyhytaikaisten lainojen jakauma valuutoittain - Ruotsin kruunu (SEK) - Euro (EUR) - Kiinan juan (CNY) Korollisten lyhytaikaisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Muut lyhytaikaiset korolliset velat Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 38. 2012 2011 5 494 100 5 594 4 240 100 4 340 36 % 60 % 4% 46 % 48 % 6% 3,63 % 1,50 % 3,37 % 1,25 % 1 000 euroa 32 ELÄKEVELVOITTEET Raute Oyj:n vapaaehtoinen lisäeläkejärjestely on käsitelty etuuspohjaisena eläkejärjestelynä. Työsuhteessa olevien suomalaisten työntekijöiden eläketurvan vapaaehtoinen täydennys on hoidettu Henki-Sammossa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen lainsäädännön mukaisesti ja ne ovat maksuperusteisia. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Taseeseen merkityt erät Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Ylijäämä (-) / alijäämä (+) Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot Velka taseessa Tuloslaskelmaan merkityt erät, tuotot (-) / kulut (+) Korkomenot Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto Nettomääräiset tilikaudella kirjatut vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot Yhteensä, sisältyy henkilöstökuluihin Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto, kulut (+) / tuotot (-) Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen muutos tilikauden aikana Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuva velvoite 1.1. Korkomenot Etuuspohjaiset järjestelyt 31.12. 2012 2011 367 378 -11 101 90 358 370 -12 110 98 -8 -8 - 15 -16 -9 -10 - 358 9 367 343 15 358 38 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutos tilikauden aikana Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1. Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto Työnantajan maksusuoritukset Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12. Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset olivat seuraavat: - Diskonttauskorko, % - Varojen tuotto-odotus, % - Tulevat palkankorotukset, % - Inflaatioaste, % - Työntekijöiden vaihtuvuusolettama, % Eläkejärjestelyn rahoitusasema tilikaudelta ja neljältä aikaisemmalta tilikaudelta 1 000 euroa, 31.12. Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Järjestelyn ylijäämä (-) / alijäämä (+) Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn velkoihin Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluviin varoihin 2012 367 -378 -11 - 2012 2011 370 18 -10 378 371 16 -17 370 4,3 4,5 3,5 2,0 1,0 4,3 4,5 3,0 2,0 1,0 2011 358 -370 -12 - 2010 343 -371 -28 -23 -14 2009 333 -338 -5 -45 -5 2008 406 -394 12 63 -16 1 000 euroa 33 ENNAKKOMAKSUT, OSTOVELAT JA MUUT VELAT Saadut ennakkomaksut, 12 776 tuhatta euroa (5 589 tuhatta euroa), koostuvat pitkäaikaishankkeiden saaduista ennakkomaksuista. Lyhytaikaiset velat taseessa - Ostovelat - Siirtovelat - Johdannaiset - Muut velat YHTEENSÄ Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät - Pitkäaikaishankkeisiin liittyvät projektikulujaksotukset - Henkilöstökulujaksotukset - Rahoituskulut - Muut siirtovelat YHTEENSÄ 2012 2011 6 943 5 189 33 1 087 13 253 2 507 4 852 317 722 8 399 52 4 816 33 288 5 189 867 3 630 60 295 4 852 39 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 34 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Raute-konsernin johtoon kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä. Konsernin lähipiiriin kuuluvat johdon lisäksi konsernin tytäryhtiöt ja Rauten sairauskassa. Konsernin omistusosuus Konserniyhtiöt ja äänivalta, % Raute Oyj, Lahti (emoyhtiö) Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada 100 Raute Land, Ltd., Delta, B.C., Kanada 100 Raute Inc., Delaware, USA 100 Raute US , Inc., Rossville, Tennessee, USA 100 RWS-Engineering Oy, Lahti 100 Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore 100 Raute WPM Oy, Lahti 100 Raute Chile Ltda., Santiago, Chile 100 Raute Service LLC, Pietari, Venäjä 100 Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd, Shanghai, Kiina 100 Raute (Shanghai) Trading Co., Ltd, Shanghai, Kiina 100 Emoyhtiön omistusosuus ja äänivalta, % 100 100 100 100 100 50 100 100 1 000 euroa Emoyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja Kiiski, Tapani toimitusjohtaja YHTEENSÄ Hallituksen jäsenet Pehu-Lehtonen, Erkki Mustakallio, Mika Hautamäki, Risto Helander, Ilpo Suominen, Pekka Bask, Joni Mustakallio, Sinikka YHTEENSÄ 2012 2011 263 263 265 265 hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen 16.4.2012 alkaen hallituksen jäsen 16.4.2012 asti 37 18 18 18 18 13 5 128 40 20 20 20 20 20 140 Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan kanssa ei ole sovittu erityisiä ehtoja eläkkeen suuruudesta eikä eläkkeelle siirtymisestä. Toimitusjohtajalla on mahdollisuus enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan tulospalkkioon. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvauksena maksetaan kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Konsernin johdon työsuhde-etuudet tilikaudella yhteensä Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Osakeperusteiset etuudet YHTEENSÄ Johdon osakeperusteiset etuudet Myönnettyjä optioita, kpl joista toteutettavissa, kpl Yhteenlaskettu osakemäärä, joihin johdon hallussa olevat optiot oikeuttavat, kpl Yhtiön toimitusjohtajalle ja konsernin johtoryhmän jäsenille on annettu tunnuksilla 2010 A, 2010 B ja 2010 C merkittyjä osakeoptioita yhteensä 109 500 kappaletta, jotka oikeuttavat merkitsemään tai hankkimaan yhteensä 109 500 osaketta. Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty osakeoptioita. Optio-oikeuksien ehdot on kuvattu liiketiedossa numero 27. 40 1 397 97 1 494 1 137 68 1 205 30 000 0 30 000 30 000 0 30 000 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Johdon omistus Yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2012 yhteensä 108 899 kappaletta A-sarjan osakkeita ja 122 880 kappaletta K-sarjan osakkeita. Johdon omistus vastaa 5,8 % yhtiön osakkeista ja 11,2 % osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä. Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. Lainat ja takaukset lähipiirille Johdolle ei ole myönnetty lainoja. Emoyhtiö Raute Oyj:llä oli tilinpäätöksessä 31.12.2012 lainasaamisia tytäryhtiöltään Raute Service LLC:ltä 355 tuhatta euroa (355 tuhatta euroa) ja Raute Canada Ltd.:ltä 391 tuhatta euroa (1 774 tuhatta euroa). Raute Oyj:llä oli 100 tuhannen euron (100 tuhatta euroa) velka Rauten sairauskassalle. Raute Oyj on antanut 244 tuhannen euron vastatakauksen ulkomaisen tytäryhtiön lainasta. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuusitoumuksia. Rauten sairauskassa Rauten sairauskassa on vakuutuskassa, joka maksaa jäsenilleen sairausvakuutuslain mukaisten korvausten lisäksi kassan myöntämiä lisäetuuksia. Rauten sairauskassan toimintapiirin muodostaa Raute Oyj:n henkilöstön lisäksi Lahti Precision Oy:n henkilöstö. Rauten sairauskassa on tallettanut varansa Raute Oyj:lle. Talletuksen määrä 31.12.2012 oli 100 tuhatta euroa (100 tuhatta euroa) ja talletukselle maksettiin korkoa 1,5 % (1,25 %). 1 000 euroa 35 MUUT VUOKRASOPIMUKSET Konserni vuokralleottajana Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: - Yhden vuoden kuluessa - Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua - Yli viiden vuoden kuluttua YHTEENSÄ Konserni on vuokrannut osan käyttämistään toimisto- ja tuotantotiloista. Vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia sekä määräaikaisia. Määräaikaisiin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. 36 JOHDANNAISET Valuuttatermiinien nimellisarvot Taloudellinen suojaus - Rahoitukseen liittyvät - Liikevaihdon suojaukseen liittyvät Valuuttatermiinien käyvät arvot Taloudellinen suojaus - Rahoitukseen liittyvät - Liikevaihdon suojaukseen liittyvät Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - Nimellisarvo - Käypä arvo Valuuttatermiinisopimusten nimellisarvo on kohde-etuuksien arvo muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kursseihin. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on tulos, joka olisi syntynyt johdannaisten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. 2012 2011 868 2 682 519 4 069 546 1 358 523 2 426 2 093 1 763 1 211 637 -8 18 -32 4 4 117 -4 5 937 -285 41 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 1 000 euroa 37 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Omasta puolesta annetut vakuudet Rahoituslaitoslainat - Yrityskiinnitykset TyEL-lainat - Yrityskiinnitykset - Luottovakuutusjärjestelyt Muut velat - Kiinteistökiinnitykset 2012 2011 9 117 6 700 2 000 600 1 400 100 101 11 177 6 700 4 000 1 200 2 800 100 101 38 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN TASEARVOT JA KÄYVÄT ARVOT Alla olevassa taulukossa on esitetty rahoituserien käyvät arvot ja tasearvot, jotka vastaavat konsernitaseen kirjanpitoarvoja. Taseessa erä "Myyntisaamiset ja muut saamiset" sisältää osatuloutussaamisia pitkäaikaishankkeista asiakkailta 16 499 tuhatta euroa (3 374 tuhatta euroa). Liitetieto Tasearvo 31.12.2012 Käypä arvo 31.12.2012 Tasearvo 31.12.2011 Käypä arvo 31.12.2011 1 000 euroa Rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat Noteeraamattomat osakesijoitukset Lainat ja saamiset Johdannaissopimukset Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat YHTEENSÄ Rahoitusvelat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Johdannaissopimukset Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Rahoituslainat Ostovelat ja muut velat Siirtovelat YHTEENSÄ 20 23 23 24 789 17 24 447 19 548 44 801 789 17 24 447 19 548 44 801 789 2 9 882 25 674 36 347 789 2 9 882 25 674 36 347 36 32 32 317 317 30-31 33 33 11 461 8 063 5 189 24 746 11 461 8 063 5 189 24 746 15 277 3 228 5 268 24 090 15 277 3 228 5 268 24 090 Jaottelu rahoitusinstrumenttiryhmittäin Lainat ja saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat 44 012 789 32 24 713 44 012 789 32 24 713 35 556 789 317 23 773 35 556 789 317 23 773 42 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Seuraavassa on esitetty konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisen periaatteet rahoitusinstrumenteille. Muut rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat pääosin noteeraamattomista osakesijoituksista. Noteeraamattomat osakkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska niiden käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää. Noteeraamattomilla osakkeilla ei ole toimivia markkinoita ja toistaiseksi konsernilla ei ole aikomusta luopua näistä sijoituksista. Myyntisaamiset ja muut saamiset Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Tilinpäätöshetkellä taseen myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä riskikeskittymiä. Johdannaiset Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Avointen valuuttatermiinisopimusten nimellisarvot on esitetty liitetiedossa numero 36. Koronvaihtosopimuksen käyvän arvon määrittämiseksi on käytetty vastapuolen hintanoteerausta. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos johdannaissopimus olisi purettu tilinpäätöshetkellä. Avoimen koronvaihtosopimuksen nimellisarvo on esitetty liitetiedossa 36. Rahavirran suojauksiksi määritettyjen valuuttatermiinien käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet on kirjattu oman pääoman suojausrahastoon ja tuloslaskelmassa muihin laajan tuloksen eriin. Suojausrahastoon kertyneet voitot ja tappiot on siirretty tuloslaskelmaan, kun suojatut, ennakoidut liiketapahtumat on merkitty tuloslaskelmaan. Rahavirran suojauksien voitot ja tappiot, omasta pääomasta pois kirjattu ja tilikauden myyntituottojen oikaisuissa esitetty määrä sekä tase-erän hankintamenoa oikaisemaan kirjattu suojaustulos ilmoitetaan laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksissa. Rahoituslaitos- ja muut lainat Velkojen käyvät arvot vastaavat taseessa olevaa kirjanpitoarvoa. Ostovelat ja muut velat Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat Käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien jaottelu perustuu IFRS 7 -standardin mukaiseen jaotteluun. Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteina. Käyvät arvot perustuvat näiden instrumenttien kohdalla toimivilta markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän noteerattuun markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin, mutta niillä ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, vaan johdon harkintaa edellyttäviin arvostustekijöihin. Taso 1 Taso 2 Taso 3 789 Yhteensä 789 1 000 euroa Myytävissä olevat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Johdannaisopimukset YHTEENSÄ Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat - Johdannaisvelat YHTEENSÄ - 17 17 789 17 806 - 32 32 - 32 32 43 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 39 TYTÄRYHTIÖIDEN YHDISTELYSSÄ KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT 2012 euroa 8,1096 39,9238 1,2848 1,2856 1,6062 624,7032 2011 euroa 8,9958 40,8797 1,3756 1,3917 1,7491 672,0723 2012 euroa 8,1809 40,3295 1,3137 1,3194 1,6111 625,1146 2011 euroa 8,3499 41,7650 1,3215 1,2939 1,6819 680,1710 Tuloslaskelma CNY RUB CAD USD SGD CLP Tase CNY RUB CAD USD SGD CLP 1 000 euroa 40 RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Poistot Työsuhde-etuudet Kurssierot Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen arvostamisesta YHTEENSÄ 2012 2011 -1 968 -177 -234 272 -2 108 -2 128 -137 182 -317 -2 400 44 TILINPÄÄTÖS 2012 / EMOYHTIÖ Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS euroa Liitetieto 2, 3 LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 4 5 6 8 9 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä LIIKETULOS 10 Rahoitustuotot ja -kulut TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 11 Satunnaiset erät TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 12 13 Tilinpäätössiirrot Tuloverot TILIKAUDEN TULOS 1.1.­31.12.2012 1.1.­31.12.2011 92 933 013,33 64 443 847,33 -570 022,00 1 552 554,59 -54 664 178,81 -21 887 193,41 -1 462 036,18 -9 941 885,85 -87 955 294,25 5 960 251,67 -1 520 346,37 4 439 905,30 4 439 905,30 -1 621 455,99 2 818 449,31 -106 037,65 266 896,71 -36 182 925,02 -19 077 145,27 -1 526 611,65 -7 850 477,47 -64 637 159,41 -32 453,02 -247 357,35 -279 810,37 18 000,00 -261 810,37 40 616,97 75 992,71 -145 200,69 45 TILINPÄÄTÖS 2012 / EMOYHTIÖ Emoyhtiön tase, FAS euroa Liitetieto VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Pakolliset varaukset Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31.12.2012 31.12.2011 14 15 16 1 705 001,79 5 645 517,64 1 991 935,50 9 342 454,93 1 056 299,28 5 820 981,47 1 609 847,77 8 487 128,52 5, 17 18 18 18 6 884 568,24 745 500,11 201 305,48 23 590 353,55 18 125 792,32 49 547 519,70 58 889 974,63 3 784 238,45 2 115 035,37 1 805 678,40 8 585 457,89 24 607 191,62 40 897 601,73 49 384 730,25 19 19 19 19 19 8 009 516,00 6 498 341,93 5 177 929,85 2 818 449,31 22 504 237,09 1 160 063,23 8 009 516,00 6 498 341,93 6 524 557,94 -145 200,69 20 887 215,18 810 948,63 21 22 22 22 5 867 201,43 5 761 254,55 23 597 218,33 35 225 674,31 58 889 974,63 10 937 051,17 4 449 154,28 12 300 360,99 27 686 566,44 49 384 730,25 46 TILINPÄÄTÖS 2012 / EMOYHTIÖ Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS euroa LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot liiketoiminnasta Muut rahoituserät liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Ostetut tytäryhtiöosakkeet Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Saadut ja maksetut konserniavustukset RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C ) RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) lisäys (+)/vähennys (-) RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA RAHAVAROJEN MUUTOS VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 62 100,27 -4 000 000,00 -1 201 427,40 18 000,00 -5 121 327,13 -6 480 673,49 -180 420,33 11 000 000,00 -10 000 000,00 -1 201 427,40 -381 847,73 4 197 539,85 -1 478 370,17 40 300,00 -382 087,73 -1 820 157,90 -1 322 516,60 133 305,31 -292 500,00 -1 481 711,29 85 703 774,08 1 511 678,86 -86 546 771,97 668 680,97 -508 885,14 118 414,66 328 416,79 -128 866,01 -16 949,72 460 811,55 460 811,55 68 384 649,76 266 896,71 -62 628 093,56 6 023 452,91 -329 106,71 108 350,00 385 753,58 -117 952,81 -9 398,10 6 061 098,87 6 061 098,87 1.1.­31.12.2012 1.1.­31.12.2011 24 607 191,62 -6 480 673,49 -725,82 18 125 792,32 20 404 620,00 4 197 539,82 5 031,77 24 607 191,62 47 TILINPÄÄTÖS 2012 / EMOYHTIÖ Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1 LAATIMISPERIAATTEET Laatimisperiaatteissa on kuvattu emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet siltä osin kuin ne poikkeavat konsernitilinpäätöksen IFRS-laatimisperiaatteista. Laatimisperusta Raute Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien (FAS) mukaisesti. Ulkomaanrahan määräiset erät Muut kuin euromääräiset liiketapahtumat on kirjattu kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssiin lukuun ottamatta liiketoimia, joihin liittyvä valuuttariski on suojattu valuuttajohdannaissopimuksilla. Nämä erät on arvostettu johdannaissopimuksella suojattuun kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot on kirjattu taseeseen maksupäivän kurssiin. Myyntisaamisia valuuttakurssimuutoksilta suojaavien valuuttatermiinisopimusten jatkamisesta syntyneet kurssivoitot tai -tappiot on aktivoitu siirtosaamisiin tai -velkoihin. Muut valuuttakurssien muutoksiin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen suunnitelman mukaisella poistolla vähennettyyn hankintamenoon lukuun ottamatta eräitä kiinteistöjä, joihin on tehty arvonkorotus, sekä osakkeita, joihin on tehty arvonalentuminen. Hankintamenoon on luettu hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti: Muut aineettomat hyödykkeet Rakennukset Koneet ja kalusto Muu käyttöomaisuus 3­10 vuotta 25­40 vuotta 4­12 vuotta 3­10 vuotta. Rahoitusvarat, rahoitusvelat ja johdannaiset Rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttajohdannaissopimuksia. Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan valuuttamääräisten rahavirtojen muutokselta. Valuuttajohdannaissopimuksia ei ole emoyhtiössä arvostettu käypään arvoon. Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 24. Rahoitusvelat sisältävät sekä valuutta- että euromääräisiä lainoja. Valuuttamääräisen lainan korko- ja valuuttariskiä on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksella. Euromääräinen laina on kiinteäkorkoinen. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluiksi niiden syntymisvuonna. Eläkkeet Emoyhtiön henkilöstön eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi ajallisen kertymisen mukaan. Tuloverot Tuloslaskelmassa on esitetty tuloveroina tilikauden verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Tilikauden vahvistamattomasta verotuksellisesta tappiosta on kirjattu laskennallinen verosaaminen enintään siihen määrään asti, johon on todennäköistä että tulevaisuudessa syntyy sellaista verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Poistot on kirjattu hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisen yhteydessä syntyvä menojäännös on esitetty tuloslaskelman erässä "Poistot ja arvonalentumiset". Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa. 48 TILINPÄÄTÖS 2012 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa 2 LIIKEVAIHDON JAKAUMA MARKKINA-ALUEITTAIN LAM (Etelä-Amerikka) EMEA (Eurooppa) CIS (Venäjä) APAC (Aasian-Tyynenmeren alue) NAM (Pohjois-Amerikka) YHTEENSÄ Suomen osuus emoyhtiön liikevaihdosta oli 7 prosenttia (14 %). 3 PITKÄAIKAISHANKKEET Valmistusasteen mukainen liikevaihto Muu liikevaihto YHTEENSÄ Valmistusasteen mukaan tuloutettujen, mutta luovuttamatta olevista pitkäaikaishankkeista tuotoiksi kirjattu määrä Pitkäaikaishankkeista tuotoiksi kirjaamatta oleva määrä (tilauskanta) Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskutetut ennakkomaksut - toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä - saadut ennakkomaksut Hankesaamiset Projektit, joiden laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon - toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä - saadut ennakkomaksut Hankevelka Erittely yhdistellyistä vastaavien ja vastattavien eristä Maksetut ennakkomaksut Taseen vaihto-omaisuuteen sisältyvät ennakkomaksut Taseen ennakkomaksut Hankevelka Muut projektiennakot, ei osatuloutettavat YHTEENSÄ 4 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Myyntivoitot pysyvistä vastaavista Muut tuotot konserniyhtiöiltä Saadut takauskorvaukset projekteista Muut liiketoiminnan tuotot YHTEENSÄ MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet ja tarvikkeet - Ostot tilikauden aikana - Varaston muutos Ulkopuoliset palvelut YHTEENSÄ 2012 % 2011 % 52 388 22 209 14 290 2 851 1 195 92 933 56 24 15 3 1 100 4 064 19 865 25 013 15 022 480 64 444 6 30 39 23 1 100 81 034 11 899 92 933 53 429 11 015 64 444 87 025 47 875 41 550 32 654 59 111 43 146 15 965 13 277 10 332 2 945 27 914 40 330 12 416 28 273 33 335 5 062 3 120 3 120 16 16 12 416 33 12 449 5 062 527 5 589 21 158 1 246 127 1 553 71 115 81 267 5 -49 835 567 -5 396 -54 664 -33 030 857 -4 009 -36 183 49 TILINPÄÄTÖS 2012 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa 6 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut YHTEENSÄ Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja Kiiski, Tapani YHTEENSÄ Hallituksen jäsenet Pehu-Lehtonen, Erkki Mustakallio, Mika Hautamäki, Risto Helander, Ilpo Suominen, Pekka Bask, Joni Mustakallio, Sinikka YHTEENSÄ Raute Oyj:n hallitus on yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti myöntänyt optio-oikeuksia konsernin avainhenkilöille. Optiojärjestelyn keskeiset tiedot on esitetty Raute-konsernin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 27. 7 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Kirjoilla 31.12., henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt YHTEENSÄ - josta ulkomailla työskentelevien osuus Keskimäärin, henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt YHTEENSÄ - josta ulkomailla työskentelevien osuus Tehollinen keskimäärin, henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt YHTEENSÄ - josta ulkomailla työskentelevien osuus 8 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Poistot aineettomista hyödykkeistä Poistot aineellisista hyödykkeistä YHTEENSÄ LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Tuotannon välilliset kulut Myynti- ja markkinointikulut Hallintokulut Luottotappiot Muut kulut YHTEENSÄ 2012 2011 -17 857 -2 978 -1 053 -21 887 -15 619 -2 621 -837 -19 077 toimitusjohtaja 263 263 265 265 hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen 16.4.2012 alkaen hallituksen jäsen 16.4.2012 asti 37 18 18 18 18 13 5 128 40 20 20 20 20 20 140 127 246 373 2 126 221 347 1 131 236 367 1 127 226 353 1 126 231 357 2 122 216 338 1 -293 -1 170 -1 462 -328 -1 199 -1 527 9 -2 310 -1 957 -1 604 -1 561 -2 510 -9 942 -1 820 -1 860 -1 394 -487 -2 290 -7 850 50 TILINPÄÄTÖS 2012 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa Tilintarkastajien palkkiot KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Tilintarkastus, lakisääteinen Veroneuvonta Muut palvelut YHTEENSÄ 10 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Osinkotuotot YHTEENSÄ Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta YHTEENSÄ Rahoitustuotot yhteensä Korko- ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille YHTEENSÄ Johdannaisten käyvän arvon muutokset Rahoituskulut yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut, netto Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssivoittoja (+)/-tappioita (-) 11 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Saadut konserniavustukset YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRROT Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus YHTEENSÄ TULOVEROT Varsinaisesta toiminnasta, aikaisemmilta tilikausilta Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos YHTEENSÄ 2012 2011 -37 -22 -45 -104 -32 -11 -2 -45 118 118 108 108 92 331 423 542 47 472 519 628 -4 -2 058 -2 367 305 -2 062 -1 520 -239 -558 -558 -317 -875 -247 87 - 18 18 12 - 41 41 13 -17 -1 604 -1 621 -9 85 76 51 TILINPÄÄTÖS 2012 / EMOYHTIÖ 14 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 1 378 869 2 246 -909 -103 -1 011 1 235 469 Aineettomat hyödykkeet 4 772 27 45 4 844 -4 185 -190 -4 375 470 587 1 000 euroa Hankintameno 1.1.2012 Lisäykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2012 Kertyneet poistot 1.1.2012 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2012 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 15 AINEELLISET HYÖDYKKEET Kehittämismenot 679 0 -679 0 -679 679 0 0 0 YHTEENSÄ 6 829 896 -634 7 091 -5 773 679 -293 -5 386 1 705 1 056 1 000 euroa Hankintameno 1.1.2012 Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2012 Maa- ja vesialueet 218 218 218 218 Rakennukset ja rakennelmat 8 259 4 220 8 483 -5 531 -255 -5 786 2 697 2 727 Koneet ja kalusto 20 866 341 -22 75 21 261 -18 246 -912 -19 158 2 102 2 620 Muut aineelliset hyödykkeet 355 355 -323 -3 -326 29 32 Keskeneräiset hankinnat ja ennakkomaksut 224 716 -341 600 600 224 YHTEENSÄ 29 922 1 061 -22 -45 30 916 -24 101 -1 170 -25 271 5 646 5 821 Kertyneet poistot 1.1.2012 Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2012 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31.12.2012 31.12.2011 16 PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET 1 341 1 817 1 000 euroa Hankintameno 1.1.2012 Lisäykset Hankintameno 31.12.2012 Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2012 Lisäykset Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2012 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 Osakkeet, konseriyritykset 6 987 382 7 369 -6 166 -6 166 1 203 821 Osakkeet, muut 789 789 789 789 YHTEENSÄ 7 776 382 8 158 -6 166 -6 166 1 992 1 610 Luettelo yhtiön omistamista osakkeista on esitetty liitetiedossa numero 25. 52 TILINPÄÄTÖS 2012 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa 17 VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut YHTEENSÄ SAAMISTEN ERITTELY Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset saamiset konserniyrityksiltä - Lainasaamiset Yhteensä konserniyrityksiltä Pitkäaikaiset saamiset muilta - Myyntisaamiset - Laskennalliset verosaatavat Yhteensä muilta YHTEENSÄ Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä - Myyntisaamiset - Siirtosaamiset - Muut saamiset Yhteensä konserniyrityksiltä Lyhytaikaiset saamiset muilta - Myyntisaamiset - Siirtosaamiset - Muut saamiset, koroton Yhteensä muilta YHTEENSÄ Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät - Saatavat konserniavustuksista - Valmistusasteen mukaisesti kirjatut hankesaamiset - Takauskorvaussaamiset - Muut siirtosaamiset YHTEENSÄ 19 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.1 Osakepääoma 31.12. Ylikurssirahasto 1.1. Siirrot erien välillä Ylikurssirahasto 31.12. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. Siirrot erien välillä Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 2012 2011 2 909 760 95 3 120 6 885 2 332 1 324 112 16 3 784 18 746 746 1 566 1 556 201 201 947 549 1 806 2 355 3 921 1 638 28 32 1 699 936 141 2 1 079 2 942 17 979 970 21 892 23 590 3 940 3 057 509 7 506 8 585 15 965 1 246 768 17 979 18 2 945 236 3 199 8 010 8 010 6 498 -6 498 6 498 6 498 8 010 8 010 6 498 6 498 - 53 TILINPÄÄTÖS 2012 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. Muutokset tilikauden aikana - Edellisen tilikauden voitto/tappio - Osingonjako Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. Tilikauden tappio/voitto OMA PÄÄOMA 31.12. Jakokelpoiset varat Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. Tilikauden voitto/tappio Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. Yhtiön osakkeet Osakkeet, 1 000 kpl Nimellisarvo, euroa Nimellisarvo yhteensä, 1 000 euroa K-sarjan osakkeet (20 ääntä/osake), 1 000 kpl A-sarjan osakkeet (1 ääni/osake), 1 000 kpl 20 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Raute Oyj:llä ei ole taseessa tilinpäätöshetkellä 31.12.2012 kertynyttä poistoeroa. PAKOLLISET VARAUKSET Takuuvaraukset Kirjanpitoarvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Kirjanpitoarvo 31.12. Arvioidut takuukustannukset sisältävät pitkäaikaisia varauksia 56 tuhatta euroa (123 tuhatta euroa). Tappiot tilauskannassa olevista pitkäaikaishankkeista Kirjanpitoarvo 1.1. Muutos tilikauden aikana Kirjanpitoarvo 31.12. Muut pakolliset varaukset Kirjanpitoarvo 1.1. Muutos tilikauden aikana Kirjanpitoarvo 31.12. YHTEENSÄ 22 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset velat muille - Rahoituslaitoslainat - Eläkelainat (TyEL) YHTEENSÄ Raute Oyj:n tilinpäätöksessä esitettyihin velkoihin ei sisälly eriä, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua. 54 2012 6 525 -145 -1 201 5 178 2 818 22 504 2011 7 427 299 -1 201 6 525 -145 20 887 5 178 2 818 6 498 14 495 6 525 -145 6 380 4 005 2,00 8 010 991 3 014 4 005 2,00 8 010 991 3 014 21 733 793 -621 905 549 673 -489 733 37 55 92 32 5 37 40 123 163 1 160 78 -38 40 811 5 867 5 867 8 937 2 000 10 937 TILINPÄÄTÖS 2012 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa Lyhytaikainen vieras pääoma Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille - Saadut ennakkomaksut - Ostovelat - Siirtovelat - Muut velat Yhteensä konserniyhtiöille Lyhytaikaiset velat muille - Rahoituslaitoslainat - Eläkelainat (TyEL) - Saadut ennakkomaksut - Ostovelat - Siirtovelat - Muut velat Yhteensä muille YHTEENSÄ Korolliset velat - Pitkäaikaiset - Lyhytaikaiset YHTEENSÄ Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät - Projektikulujaksotukset - Henkilöstökulujaksotukset - Muut siirtovelat YHTEENSÄ 23 MUUT VUOKRASOPIMUKSET Raute Oyj vuokralleottajana Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: - Yhden vuoden kuluessa - Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua YHTEENSÄ VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Velkojen ja vastuusitoumusten vakuudeksi on annettu vakuuksia ja sitoumuksia Omasta puolesta annetut vakuudet Rahalaitoslainat - Yrityskiinnitykset TyEL-lainat - Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset - Luottovakuusjärjestelyt Muut lainat - Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset 2012 2011 94 254 3 411 762 133 349 482 3 250 2 000 12 355 5 951 4 469 571 28 596 29 358 2 000 2 000 5 175 2 296 3 770 1 026 16 267 16 750 5 867 5 761 11 628 10 937 4 449 15 386 38 4 161 270 4 469 253 3 220 297 3 770 230 300 530 165 365 530 24 9 117 6 700 2 000 600 1 400 100 101 11 177 6 700 4 000 1 200 2 800 100 101 55 TILINPÄÄTÖS 2012 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa Kaupalliset pankkitakaukset omasta ja konserniyhtiöiden puolesta Vakuusjärjestelyt konserniyhtiöiden puolesta Rahalaitoslainat - Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset Muut vuokrasopimukset Valuuttatermiinisopimukset - Nimellisarvo, sisäisiin eriin kohdistuvat - Käypä arvo, sisäinen Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - Nimellisarvo - Käypä arvo Valuuttatermiinisopimusten nimellisarvolla tarkoitetaan kohde-etuuksien arvoa muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kursseihin. Käypä arvo on tulos, joka olisi syntynyt johdannaisten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Muut omat vastuut Eräiden tytäryhtiöiden puolesta on annettu "Letter of Guarantee" -sitoumuksia. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuusitoumuksia. Johdolle ja osakkaille ei ole annettu rahalainoja. 2012 2011 39 600 17 526 244 244 530 240 240 634 2 093 -8 1 211 -32 4 117 -4 5 937 -285 25 YHTIÖN OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET Tytäryhtiöt Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd, Shanghai, Kiina RWS-Engineering Oy, Lahti Raute (Shanghai) Trading Co., Ltd, Shanghai, Kiina Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada Raute Inc., Delaware, USA Raute WPM Oy, Lahti Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore Raute Chile Ltda., Santiago, Chile YHTEENSÄ Omistusosuus ja äänivalta, % 100 100 100 100 100 100 100 50 Kirjanpitoarvo, 1 000 euroa 780 203 95 84 17 9 0 15 1 203 Kirjanpitoarvo, 1 000 euroa 326 293 51 50 19 10 41 789 Muut osakkeet Lahden Seudun Puhelin Oy Ahkera Smart Tech Ltd Esys Oy FIMECC OY PHP Holding Oy Finnish Wood Research Oy Muut YHTEENSÄ Osakemäärä, kpl 1 717 143 914 600 50 112 10 56 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1 000 euroa Liikevaihto Liikevaihdon muutos, % Viennin osuus % liikevaihdosta Liiketulos % liikevaihdosta Tulos ennen veroja % liikevaihdosta Tilikauden tulos % liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Oman pääoman tuotto (ROE), % Taseen loppusumma Korolliset nettovelat % liikevaihdosta Korottomat velat Omavaraisuusaste, % Gearing, % Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta Tutkimus- ja kehittämismenot* % liikevaihdosta Tilauskanta, Me Uudet tilaukset, Me Henkilöstö 31.12. Henkilöstö, tehollinen keskimäärin Henkilöstö, keskimäärin Osingonjako 2012 101 273 36,3 95 099 93,9 5 031 5,0 4 775 4,7 3 016 3,0 15,0 13,1 63 087 -8 087 -8,0 27 235 48,0 -33,5 3 529 3,5 2 516 2,5 50 116 503 480 488 2 002** 2011 74 323 18,2 65 432 88,0 -738 -1,0 -1 126 -1,5 -1 095 -1,5 -0,1 -4,7 52 666 -10 397 -14,0 15 320 46,9 -47,1 1 885 2,5 2 020 2,7 36 77 464 457 475 1 201 2010 62 867 71,6 57 773 91,9 1 311 2,1 1 122 1,8 1 158 1,8 5,1 4,9 53 034 -9 651 -15,4 14 368 50,7 -39,8 2 224 3,5 1 849 2,9 33 72 495 438 512 1 201 2009 36 638 -62,8 30 466 83,2 -9 695 -26,5 -9 890 -27,0 -8 141 -22,2 -21,6 -28,4 57 387 -9 366 -25,6 15 801 46,0 -40,6 1 095 3,0 2 470 6,7 22 35 524 419 542 0 2008 98 466 -11,1 82 666 84,0 6 341 6,4 6 880 7,0 4 723 4,8 19,4 14,0 60 180 -10 653 -10,8 15 402 60,5 -31,0 3 242 3,3 4 375 4,4 24 67 573 569 585 2 803 *Vertailuvuosi 2008 on muutettu vastaamaan tilikaudelta 2009 alkaen käytössä olevaa esittämistapaa. **Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. 57 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Osakekohtaiset tunnusluvut 2012 Tulos/osake (EPS), euroa Oma pääoma/osake, euroa Osinko/osake, euroa Osinko/tulos, % Efektiivinen osinkotuotto, % Hinta/voitto-suhde (P/E) Kurssikehitys (A-sarjan osakkeet) Tilikauden alin kurssi, euroa Tilikauden ylin kurssi, euroa Tilikauden keskikurssi, euroa Kurssi tilikauden lopussa, euroa Osakekannan markkina-arvo 31.12., 1 000 euroa** Osakkeiden vaihdon kehitys (A-sarjan osakkeet) Osakkeiden vaihto tilikauden aikana, 1 000 kpl % A-sarjan osakkeiden määrästä 0,75 6,03 0,50* 66,4* 5,6* 11,95 2011 -0,27 5,51 0,30 -109,7 4,8 -22,67 2010 0,29 6,05 0,30 103,8 3,1 33,55 2009 -2,03 5,76 0,00 0,0 0,0 -3,67 2008 1,18 8,57 0,70 59,4 10,9 5,43 6,18 9,24 8,22 9,00 36 043 6,05 11,55 8,57 6,20 24 829 7,24 10,10 8,21 9,70 38 846 6,50 8,90 7,29 7,47 29 916 6,24 15,20 12,37 6,40 25 630 302 10,0 522 17,3 4 004 758 4 004 758 646 21,4 4 004 758 4 004 758 455 15,1 4 003 183 4 004 758 393 13,0 4 004 758 4 004 758 Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskiarvo 4 004 758 Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa 4 004 758 Tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu laskennallisen verovelan määrä. *Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. **K-sarjan osakkeet arvostettu A-sarjan osakkeen arvon mukaisesti. 58 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Tunnuslukujen laskentakaavat Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = Tulos ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (tilikauden keskiarvo) Voitto/tappio Oma pääoma (tilikauden keskiarvo) Korolliset velat ./. (rahavarat + käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) Korolliset nettorahoitusvelat Oma pääoma Oma pääoma Taseen loppusumma ./. saadut ennakot Tilikauden tulos Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana Laimennusvaikutuksella oikaistu tilikauden tulos Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa Tilikauden osingonjako Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa Osinko/osake Tulos/osake Osinko/osake Tilikauden päätöskurssi Tilikauden päätöskurssi Tulos/osake Osakkeiden vaihdon kehitys ilmoitetaan tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumääränä sekä sen prosentuaalisena osuutena osakesarjan kaikkien osakkeiden laimentamattomasta keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana. Osakkeiden (A- + K-sarjan osakkeet) laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi x 100 x 100 x 100 Oman pääoman tuotto (ROE), % = x 100 Korolliset nettovelat = Gearing, % = Omavaraisuusaste, % = x 100 Laimentamaton tulos/osake, euroa = Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, euroa = Oma pääoma/osake, euroa = Osinko/osake, euroa = Osinko/tulos, % = Efektiivinen osinkotuotto, % = x 100 Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) = Osakkeiden vaihdon kehitys lukumääränä ja prosentteina (A-sarjan osakkeet) = Osakekannan markkina-arvo = 59 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Osakkeet ja osakkeenomistajat >> Ajantasaista tietoa Rauten osakkeesta ja osakkeenomistajista löytyy yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.raute.com. YHTIÖN OSAKEPÄÄOMA 31.12.2012 Osakkeet K-sarjan osakkeet (kantaosakkeet) A-sarjan osakkeet Osakkeet yhteensä 31.12.2012 Äänet 20 ääntä/osake 1 ääni/osake Nimellisarvo euroa/osake 2,00 2,00 Määrä 1 000 kpl 991 3 014 4 005 Nimellisarvo yhteensä 1 000 euroa 1 982 6 027 8 010 Osakepääoman muutokset 1.1.1994­31.12.2012 Osakepääoma 1.1.1994 Osakeanti 21.9.1994 K-sarjan osakkeiden muunto A-sarjan osakkeiksi 1998 Osakepääoman alennus (vararahasto) 30.6.2000 Osakepääoman korotus, rahastoanti 30.6.2000 K-sarjan osakkeiden muunto A-sarjan osakkeiksi 2003 K-sarjan osakkeiden muunto A-sarjan osakkeiksi 2004 Osakkeiden rekisteröinti optiotodistuksilla 1.1.­31.12.2006 Osakepääoma 31.12.2012 Osakepääoma, euroa 5 359 073 1 069 285 -12 648 1 213 506 K-sarjan osakkeet, kpl 1 054 600 -14 000 A-sarjan osakkeet, kpl 2 124 240 635 768 14 000 -44 539 -4 900 380 300 8 009 516 991 161 44 539 4 900 190 150 3 013 597 Osakkeet ja osakepääoma Raute Oyj:n osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Maksettu ja rekisteröity osakepääoma 31.12.2012 oli 8 009 516,00 euroa. Koko osakekanta oli yhteensä 4 004 758 kappaletta, joista K-sarjan osakkeita (kantaosake, 20 ääntä/osake) oli 991 161 kappaletta ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) 3 013 597 kappaletta. Osakkeen nimellisarvo on 2,00 euroa. Ksarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 3. pykälässä esitetyin ehdoin. K-sarjan osakkeen siirtyessä K-sarjan ulkopuoliselle uudelle omistajalle on muilla K-sarjan osakkeenomistajilla ja toissijaisesti yhtiöllä oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksen 4. pykälässä esitetyin ehdoin. Markkina-arvo ja kaupankäynti Raute Oyj:n A-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä ryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaupankäyntitunnus on RUTAV. Raute Oyj:llä on NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa. Raute Oyj:n A-sarjan osakkeita vaihdettiin vuoden 2012 aikana 302 096 kappaletta (522 287 kpl). Vaihdon arvo oli yhteensä 2,4 miljoonaa euroa (4,3 Me). Osakkeen vuoden ylin kaupantekokurssi oli 9,24 euroa (11,55 euroa) ja alin 6,18 euroa (6,05 euroa). Osakkeen kurssi vuoden 2012 päättyessä oli 9,00 euroa (6,20 euroa). Keskikurssi oli 8,22 euroa (8,57 euroa). Koko osakekannan markkinaarvo vuoden lopussa oli 36,0 miljoonaa euroa (24,8 Me), jossa K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen 31.12.2012 päätöskurssin mukaisesti. 60 Osakkeenomistajat Osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2012 alussa 1 667 ja lopussa 1 682. K-sarjan osakkeita omisti vuoden lopussa 49 (49) yksityishenkilöä. Hallituksen valtuutukset Varsinainen yhtiökokous 16.4.2012 valtuutti hallituksen päättämään enintään 400 000 Raute Oyj:n A-sarjan osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla siten, että hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon käytettävissä olevia varoja. Osakemäärä on alle kymmenen prosenttia (10 %) yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus voi valtuutuksen nojalla hankkia yhtiön omia Asarjan osakkeita käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, vastikkeena mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen taikka muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi. Valtuutuksen nojalla hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua yhtiön A-sarjan osakkeen hintaan julkisessa kaupankäynnissä siten, että hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana ja enimmäishinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana. Valtuutus sisältää oikeuden hankkia osakkeita suunnatusti eli muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkei- TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI den suhteessa. Omien osakkeiden suunnattu hankkiminen voi tapahtua esimerkiksi hankkimalla osakkeita julkisessa kaupankäynnissä niillä markkinapaikoilla, joiden sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Osakkeiden hankkiminen julkisessa kaupankäynnissä edellä määritellyllä tavalla tai muutoin suunnatusti edellyttää, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi Raute Oyj:n yhtiöjärjestyksen 3 §:n mukaisesti. Hallitus päättää omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä muista ehdoista. Hallituksella on 16.4.2012 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antama valtuutus päättää Raute Oyj:n A-sarjan osakkeita koskevasta suunnatusta osakeannista ja sen kaikista ehdoista mukaan lukien osakkeiden saajat ja maksettavan vastikkeen määrä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Annettavien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä voi olla enintään 400 000 A-sarjan osaketta. Valtuutusta esitetään käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, enintään 31.5.2013 asti. Hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen 2012 myöntämiä valtuutuksia tilikauden loppuun mennessä. Tilikauden aikana ei ole päätetty uusista osakeanneista eikä laskettu liikkeelle vaihtovelkakirjaoikeuksia. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ollut hallussaan tai panttina omia osakkeitaan. Yhtiöllä ei ollut 31.12.2012 voimassa olevaa osakeantia tai osakepohjaista kannustusjärjestelmää. Optiopohjainen kannustusjärjestelmä 2010 Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 31.3.2010 optio-oikeuksien antamisesta Raute-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeudet on tarjottu osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen hallituksen erikseen päättämille konsernin avainhenkilöille sekä Raute Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annettavaksi edelleen Raute-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 240 000 kappaletta. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään tai hankkimaan yhteensä enintään 240 000 Raute Oyj:n A-sarjan osaketta ja yhtiön osakepääoma voi optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen seurauksena nousta enintään 480 000 eurolla. Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään tai hankkimaan yhden (1) A-sarjan osakkeen. Optio-oikeuksista enintään 80 000 merkitään tunnuksella 2010 A, enintään 80 000 tunnuksella 2010 B ja enintään 80 000 tunnuksella 2010 C. Optiooikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintähinta määräytyy Raute Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärillä painotetun keskikurssin perusteella jatkuvassa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, pyöristettynä lähimpään senttiin. Optio-oikeuksien 2010 A osalta merkintähinta määräytyi vuoden 2009 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta 12.2.2010­11.4.2010 ja optio-oikeuksien 2010 B osalta vuoden 2010 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta 16.2.2011­15.4.2011. Optio-oikeuksien 2010 C osalta merkintähinta määräytyi vuoden 2011 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta 15.2.2012-14.4.2012. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja vapaan oman pääoman rahastoista jaettujen varojen perusteella. Osakkeiden merkintähinnasta osakkeen nimellisarvoa vastaava osa merkitään osakepääomaan ja sen ylittävä osa merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2010 A 1.3.2013­31.3.2016, optio-oikeuksilla 2010 B 1.3.2014­ 31.3.2017 ja optio-oikeuksilla 2010 C 1.3.2015­31.3.2018. Optiojärjestelmän ehdot on julkaistu yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.raute.com. Sisäpiiri Raute noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton antamia sisäpiiriohjeita. Lisäksi yhtiössä on käytössä hallituksen vahvistama sisäpiiriohjeistus. Sisäpiirivastaavana yhtiössä toimii talousjohtaja. Raute Oyj:n sisäpiiri koostuu Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesti julkisista, pysyvistä yrityskohtaisista tai hankekohtaisista sisäpiiriläisistä. Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallitus, konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä, tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä tilintarkastajat. Yhtiön pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat ne yhtiön palveluksessa olevat henkilöt tai muun sopimuksen perusteella yhtiölle työskentelevät, jotka asemansa tai tehtäviensä perusteella saavat säännöllisesti julkaisematonta sisäpiirin tietoa. Hankekohtainen sisäpiirirekisteri perustetaan, mikäli hankkeesta vastuussa oleva henkilö arvioi hankkeen julkistamisen vaikuttavan olennaisesti yhtiön osakkeen arvoon. Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä koskevat tiedot pidetään nähtävillä Euroclear Finland Oy:n NetSire-palvelussa. Sirenähtävilläpitopaikka on Euroclear Finland Oy, Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki. Lisäksi sisäpiirin sisältämät julkiset tiedot ovat saatavilla Raute Oyj:n internet-sivuilla www.raute.com. 61 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI OSAKEKANNAN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2012 OsakkeenA- ja K-sarjan osakkeet omistajia osakkeenomistajaryhmittäin kpl Kotitaloudet 1 570 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 4 Ulkomaiset osakkaat 4 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 7 Julkisyhteisöt 2 Yritykset 90 Hallintarekisteröidyt 5 Yhteensä 1 682 Osakkeita kpl 3 232 540 349 504 6 000 20 301 60 350 203 079 132 984 4 004 758 Äänimäärä kpl 22 064 599 349 504 6 000 20 301 60 350 203 079 132 984 22 836 817 % 93,3 0,2 0,2 0,4 0,1 5,4 0,3 100,0 % 80,7 8,7 0,2 0,5 1,5 5,1 3,3 100,0 % 96,6 1,5 0,0 0,1 0,3 0,9 0,6 100,0 A-SARJAN OSAKKEIDEN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2012 OsakkeenA-sarjan osakkeet omistajia osakkeenomistajaryhmittäin kpl Kotitaloudet 1 552 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 4 Ulkomaiset osakkaat 4 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 7 Julkisyhteisöt Yritykset Hallintarekisteröidyt Yhteensä 2 90 5 1 664 Osakkeenomistajia kpl 1 466 143 20 22 10 3 1 664 Osakkeita kpl 2 241 379 349 504 6 000 20 301 60 350 203 079 132 984 3 013 597 Äänimäärä kpl 2 241 379 349 504 6 000 20 301 60 350 203 079 132 984 3 013 597 % 93,3 0,2 0,2 0,4 0,1 5,4 0,3 100,0 % 74,4 11,6 0,2 0,7 2,0 6,7 4,4 100,0 % 74,4 11,6 0,2 0,7 2,0 6,7 4,4 100,0 A-sarjan osakkeet osakemäärittäin 1­ 1 000 1 001­ 5 000 5 001­10 000 10 001­ 50 000 50 001­100 000 100 001­ Yhteensä % 88,1 8,6 1,2 1,3 0,6 0,2 100,0 Osakkeita kpl 451 526 299 826 146 601 580 372 612 303 922 969 3 013 597 % 15,0 9,9 4,9 19,3 20,3 30,6 100,0 Äänimäärä kpl 451 526 299 826 146 601 580 372 612 303 922 969 3 013 597 % 15,0 9,9 4,9 19,3 20,3 30,6 100,0 K-SARJAN OSAKKEIDEN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2012 K-sarjan osakkeet osakkeenomistajaryhmittäin Kotitaloudet Yhteensä Osakkeenomistajia kpl 49 49 Osakkeenomistajia kpl 8 6 6 23 6 49 Osakkeita kpl 991 161 991 161 Äänimäärä kpl 19 823 220 19 823 220 % 100,0 100,0 % 100,0 100,0 % 100,0 100,0 K-sarjan osakkeet osakemäärittäin 1­ 1 000 1 001­ 5 000 5 001­10 000 10 001­ 50 000 50 001­100 000 Yhteensä % 16,3 12,2 12,2 46,9 12,2 100,0 Osakkeita kpl 3 650 17 286 32 100 605 425 332 700 991 161 % 0,4 1,7 3,2 61,1 33,6 100,0 Äänimäärä kpl 73 000 345 720 642 000 12 108 500 6 654 000 19 823 220 % 0,4 1,7 3,2 61,1 33,6 100,0 62 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI 20 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2012 K-sarja Osakkeiden lukumäärän mukaan kpl 1. Sundholm, Göran 2. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 3. Mustakallio, Kari Pauli 60 480 4. Sijoitusrahasto Alfred Berg Small Cap F. 5. Suominen, Pekka 48 000 6. Suominen, Tiina Sini-Maria 48 000 7. Siivonen, Osku Pekka 50 640 8. Kirmo, Kaisa Marketta 50 280 9. Mustakallio, Mika Tapani 57 580 10. Keskiaho, Kaija Leena 33 600 11. Särkijärvi, Anna Riitta 60 480 12. Laakkosen Arvopaperi Oy 13. Relander, Harald Bertel 14. Mustakallio, Ulla Sinikka 53 240 15. Mustakallio, Marja Helena 43 240 16. Särkijärvi, Timo 12 000 17. Särkijärvi-Martinez, Anu Riitta 12 000 18. Kirmo, Lasse 30 000 19. Suominen, Jukka Matias 24 960 20. Mustakallio, Kai Henrik 47 420 Yhteensä 631 920 A-sarja kpl 624 398 181 900 56 900 116 671 62 429 62 316 53 539 41 826 29 270 51 116 22 009 71 849 70 900 15 862 16 047 43 256 43 256 24 110 27 964 4 594 1 620 212 Osakkeet yhteensä kpl 624 398 181 900 117 380 116 671 110 429 110 316 104 179 92 106 86 850 84 716 82 489 71 849 70 900 69 102 59 287 55 256 55 256 54 110 52 924 52 014 2 252 132 Osakkeet yhteensä kpl 117 380 82 489 86 850 69 102 104 179 92 106 110 429 110 316 48 000 52 014 59 287 42 240 84 716 624 398 54 110 36 940 52 924 46 280 30 436 20 160 1 924 356 Osuus osakkeista % 15,6 4,5 2,9 2,9 2,8 2,8 2,6 2,3 2,2 2,1 2,1 1,8 1,8 1,7 1,5 1,4 1,4 1,4 1,3 1,3 56,2 Osuus osakkeista % 2,9 2,1 2,2 1,7 2,6 2,3 2,8 2,8 1,2 1,3 1,5 1,1 2,1 15,6 1,4 0,9 1,3 1,2 0,8 0,5 48,1 Äänimäärä yhteensä kpl 624 398 181 900 1 266 500 116 671 1 022 429 1 022 316 1 066 339 1 047 426 1 180 870 723 116 1 231 609 71 849 70 900 1 080 662 880 847 283 256 283 256 624 110 527 164 952 994 14 258 612 Äänimäärä yhteensä kpl 1 266 500 1 231 609 1 180 870 1 080 662 1 066 339 1 047 426 1 022 429 1 022 316 960 000 952 994 880 847 844 800 723 116 624 398 624 110 558 300 527 164 517 100 456 131 403 200 16 990 311 Osuus äänistä % 2,7 0,8 5,5 0,5 4,5 4,5 4,7 4,6 5,2 3,2 5,4 0,3 0,3 4,7 3,9 1,2 1,2 2,7 2,3 4,2 62,4 Osuus äänistä % 5,5 5,4 5,2 4,7 4,7 4,6 4,5 4,5 4,2 4,2 3,9 3,7 3,2 2,7 2,7 2,4 2,3 2,3 2,0 1,8 74,4 Äänimäärän mukaan 1. Mustakallio, Kari Pauli 2. Särkijärvi, Anna Riitta 3. Mustakallio, Mika Tapani 4. Mustakallio, Ulla Sinikka 5. Siivonen, Osku Pekka 6. Kirmo, Kaisa Marketta 7. Suominen, Pekka 8. Suominen, Tiina Sini-Maria 9. Suominen, Jussi 10. Mustakallio, Kai Henrik 11. Mustakallio, Marja Helena 12. Mustakallio Risto Knut kuolinpesä 13. Keskiaho, Kaija Leena 14. Sundholm, Göran 15. Kirmo, Lasse 16. Keskiaho, Juha-Pekka 17. Suominen, Jukka Matias 18. Keskiaho, Marjaana 19. Kultanen, Leea Annikka 20. Molander, Sole Yhteensä K-sarja kpl 60 480 60 480 57 580 53 240 50 640 50 280 48 000 48 000 48 000 47 420 43 240 42 240 33 600 30 000 27 440 24 960 24 780 22 405 20 160 792 945 A-sarja kpl 56 900 22 009 29 270 15 862 53 539 41 826 62 429 62 316 4 594 16 047 51 116 624 398 24 110 9 500 27 964 21 500 8 031 1 131 411 JOHDON JA JULKISEN SISÄPIIRIN OMISTUS 31.12.2012 SEKÄ HALLINTAREKISTERÖIDYT OSAKKEET 31.12.2012 Osakkeet yhteensä kpl Osuus osakkeista % Äänimäärä yhteensä kpl Osuus äänistä % K-sarja kpl Johdon omistus 31.12.2012 Yhtiön hallitus, konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä Julkisen sisäpiirin omistus 31.12.2012 A-sarja kpl 122 880 122 880 108 899 114 487 231 779 237 367 5,8 5,9 2 566 499 2 572 087 11,2 11,3 Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. Hallintarekisteröidyt osakkeet 31.12.2012 132 984 132 984 3,3 132 984 0,6 63 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Hallituksen voitonjakoehdotus, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilintarkastusmerkintä Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 14 494 721,09 euroa, josta tilikauden voitto on 2 818 449,31 euroa taseen loppusumman ollessa 58 889 974,63 euroa. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2013, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: - osinkona jaetaan 0,50 euroa/osake eli yhteensä - jätetään omaan pääomaan 2 002 379,00 euroa 12 492 342,09 euroa 14 494 721,09 euroa Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä. Nastolassa, 12. päivänä helmikuuta 2013 Erkki Pehu-Lehtonen hallituksen puheenjohtaja Mika Mustakallio Joni Bask Risto Hautamäki Ilpo Helander Pekka Suominen Tapani Kiiski toimitusjohtaja Tilintarkastusmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Nastolassa, 12. päivänä helmikuuta 2013 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Janne Rajalahti KHT 64 Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista TILINPÄÄTÖS 31.12.2012 Käytössä olleet kirjanpitokirjat Tasekirja Päivä- ja pääkirja Reskontraerittelyt Tositelajin kuvaus Pankki- ja kassatositteet Ostolaskut Myyntilaskut Osto- ja myyntilaskujen suoritukset Käyttöomaisuuskirjanpito Palkkakirjanpidon tositteet Muistiotositteet Muistioiden automaattiset vastaviennit Laskennalliset ja sisäiset erät Tositelaji 10­11 ja 15 81 ja 85 30, 31 ja 34 70­72 ja 80 65­68 6, 19­22, 24 ja 25 97 ja 98 28 ja 29 Kirjanpitokirjojen säilytystapa erikseen sidottuna paperimuodossa koneellisella tietovälineellä koneellisella tietovälineellä Tositteiden säilytystapa paperitositteina koneellisella tietovälineellä paperitositteina koneellisella tietovälineellä paperimuodossa paperitositteina paperitositteina koneellisella tietovälineellä koneellisella tietovälineellä ja paperitositteina (28) 65 Konsernin tuloskehitys vuosineljänneksittäin 1 000 euroa LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä LIIKETULOS % liikevaihdosta Rahoitustuotot Rahoituskulut TULOS ENNEN VEROJA % liikevaihdosta Tuloverot KAUDEN TULOS YHTEENSÄ % liikevaihdosta Jakautuminen Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tuloksesta Osakekohtainen tulos, euroa Laimentamaton osakekohtainen tulos Laimennettu osakekohtainen tulos Osakkeet, 1 000 kpl Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä laimennettuna Q1 2012 15 109 Q2 2012 22 365 Q3 2012 29 886 Q4 2012 33 914 Yhteensä 2012 101 273 464 46 -6 806 -6 635 -501 -2 227 -16 168 -549 -4 208 -195 -536 -4 72 -464 -3 226 60 -12 055 -6 997 -495 -2 467 -22 014 637 3 181 -150 669 3 -406 263 1 -742 61 -17 475 -7 083 -482 -2 346 -27 386 1 818 6 130 -267 1 680 6 -451 1 229 4 551 1 256 -19 388 -8 038 -491 -4 680 -32 597 3 125 9 -37 -126 2 962 9 -973 1 989 6 500 1 423 -55 725 -28 752 -1 968 -11 720 -98 165 5 031 5 482 -738 4 775 5 -1 759 3 016 3 -464 263 1 229 1 989 3 016 -0,12 -0,12 0,07 0,07 0,31 0,31 0,50 0,50 0,75 0,75 4 005 4 005 4 005 4 005 4 005 4 007 4 005 4 008 4 005 4 008 66 TILINPÄÄTÖS 2012 / KONSERNI Tilintarkastuskertomus Raute Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Raute Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.­ 31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Nastolassa, 12. päivänä helmikuuta 2013 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Janne Rajalahti KHT 67 RAUTE OYJ Rautetie 2, PL 69 15551 Nastola Puh. 03 829 11 Fax 03 829 3200 ir@raute.com