Tilinpäätös 2011 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus TILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernitase Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Emoyhtiön tase, FAS Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen voitonjakoehdotus, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastusmerkintä sekä säilytystavoista Konsernin tuloskehitys vuosineljänneksittäin Tilintarkastuskertomus 66 67 64 64 57 58 59 60 45 46 47 48 12 13 9 10 11 3 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 65 2 Hallituksen toimintakertomus Konsernin tilikauden 2011 liikevaihto 74,3 miljoonaa euroa (62,9 Me) kasvoi 18 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat asiakasteollisuuksien parantuneet markkinanäkymät sekä tehdyt panostukset teknologiapalveluiden kehittämiseen. Konsernin liiketulos oli 0,7 miljoonaa euroa tappiollinen (+1,3 Me, sisältäen kiinteistökaupasta syntynyttä voittoa 4,4 Me). Rahoitustuotot ja ­kulut olivat -0,4 miljoonaa euroa (-0,2 Me). Tulos ennen veroja oli 1,1 miljoonaa euroa tappiollinen (+1,1 Me). Laaja tulos oli 1,1 miljoonaa euroa tappiollinen (+1,1 Me). Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana ja laimennusvaikutuksella oikaistuna -0,27 euroa (+0,29 e). Oman pääoman tuottoaste oli -5 prosenttia (5 %). Toimintakertomuksessa suluissa esitetyillä luvuilla viitataan vastaaviin lukuihin edellisiltä tilikausilta 2010 ja 2009. den sekä Yhdysvaltojen velkaantumiseen liittyvistä uhkista. Kysyntä painottui pienehköihin hankkeisiin ja modernisointeihin. Varaosa- ja huoltopalveluiden kysyntää kasvattivat edellisestä vuodesta parantuneet tuotantokapasiteetin käyttöasteet. Useita isoja suunnittelu- ja neuvotteluvaiheessa olevia yksittäisiä tuotantolinjoja ja kokonaisia tehtaita koskevia hankkeita koskevat investointipäätökset siirtyivät suunnitelluista aikatauluista. Hankkeiden lopullisten päätösten ja toteuttamisen edellytyksenä on asiakaskunnan luottamuksen säilyminen kysynnän pysyvyyteen sekä hankkeiden rahoituksen järjestyminen. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tuotantokapasiteettia on poistunut markkinoilta ja painopiste oli jäljellä olevan tuotantokapasiteetin kilpailukyvyn kehittämisessä. Kiinan vanerintuotannon kasvu on saatu aikaan paikallisesti valmistetulla laitekannalla ja käsityövaltaisella tuotantomenetelmällä. Etelä-Amerikassa tehtiin investointipäätös suuren vaneritehtaan kapasiteetin kaksinkertaistamisesta. Venäjällä kysyntä kohdistui olemassa olevan tuotantokapasiteetin kehittämishankkeisiin ja modernisointeihin. LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ Asiakasteollisuuksien markkinatilanne Investointihyödykkeissä käytettävien puutuotteiden valmistajina Rauten asiakasteollisuudet, viilu-, vaneri- ja LVL-teollisuus (Laminated Veneer Lumber, viilupalkki), ovat voimakkaasti riippuvaisia rakentamisen, asumiseen liittyvän kulutuksen, kansainvälisen kaupan ja kuljetusalan suhdanteista. Vuoden 2011 alussa maailmantalous jatkoi lupaavasti edellisenä vuonna alkanutta toipumistaan vuosien 2008 ja 2009 lamasta. Vuoden kuluessa näkymät kuitenkin kääntyivät selvästi synkempään suuntaan ennen kaikkea muutamien euromaiden velkaantumisongelmien aiheuttaman epävarmuuden takia. Vuoden 2010 ja vuoden 2011 alkupuolen ajan jatkunut Rauten asiakasteollisuuksien markkinatilanteen hidas parantuminen tasaantui ja kääntyi osin uudelleen laskuun loppuvuotta kohti. Pääosa vanerin ja LVL:n valmistajista toimi kuitenkin edelleen normaalilla käyttöasteella. Vuonna 2011 vanerintuotannon kokonaismäärän kasvun arvioidaan jatkuneen, mutta vuonna 2010 saavutettua kymmenen prosentin kokonaiskasvua hitaammin. Kasvuun on eniten vaikuttanut kehittyvillä markkinoilla, pääasiassa Kiinassa, valmistettu vaneri. Pohjois-Amerikassa puutuotteiden kysyntä oli erittäin alhaisella tasolla koko vuoden asuntomarkkinoiden ja rakentamisen heikon tilanteen johdosta. UUDET TILAUKSET JA TILAUSKANTA Raute palvelee puutuoteteollisuutta kokonaispalvelukonseptilla, joka perustuu toimitetun konekannan koko elinkaaren aikaiseen palveluun. Liiketoiminta muodostuu projektitoimituksista ja teknologiapalveluista. Projektitoimitukset käsittävät kokonaisia tehtaita, tuotantolinjoja ja yksittäisiä koneita. Kokonaispalvelukonseptiin kuuluvat lisäksi kattavat teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin sekä konsultointi, koulutus ja kunnostetut koneet. Vuoden 2011 aikana saatujen uusien tilausten määrä oli 77 miljoonaa euroa (72 Me), jossa kasvua on edellisestä vuodesta 7 prosenttia. Uusista tilauksista 38 prosenttia oli Venäjälle (7 %), 26 prosenttia Etelä-Amerikkaan (3 %), 26 prosenttia Eurooppaan (25 %), 8 prosenttia PohjoisAmerikkaan (12 %) ja 2 prosenttia oli Aasian-Tyynenmeren alueelle (53 %). Uusien tilausten osuuksien voimakas vaihtelu eri markkina-alueiden välillä on tyypillistä projektiliiketoiminnalle. Projektitoimituksissa uudet tilaukset laskivat 5 prosenttia. Uudet tilaukset painottuivat ensimmäiseen ja viimeiseen vuosineljännekseen. Vuoden 2011 merkittävimmät uudet tilaukset olivat tammikuussa saadut yli 12 miljoonan euron tilaukset Venäjälle toimitettavista vaneritehtaan koneista, marraskuussa saadut yli 6 miljoonan euron tilaukset Viroon toimitettavista viilutehtaan koneista ja laitteista ja joulukuussa saadut yli 16 miljoonan euron tilaukset Chileen toimitettavista vaneritehtaan koneista. Muita merkittäviä tilauksia olivat sorvaus- ja kuivauslinjat Liettuaan. Puutuoteteknologian ja teknologiapalveluiden kysyntä Puutuoteteknologian ja teknologiapalveluiden kysyntä heijasteli asiakasteollisuuksien markkinatilanteen muutoksia. Alkuvuoden aikana koettu kysynnän elpyminen tasaantui kesän aikana ja muutamien markkina-alueiden osalta kääntyi uudelleen laskuun johtuen Euroopan mai- 3 Teknologiapalveluissa uudet tilaukset kasvoivat yli kolmanneksella ja niiden määrä oli 27 miljoonaa euroa (19 Me). Modernisointituotteissa tehtiin merkittäviä päänavauksia Venäjälle. Tilauskanta oli vuoden 2011 päättyessä 36 miljoonaa euroa (33 Me). sa olevien projektien käyttöönoton pitkittymisestä aiheutuneista lisäkustannuksista. Kannattavuutta heikensivät lisäksi kysynnän voimakkaat vaihtelut. Konsernin rahoitustuotot ja ­kulut olivat -0,4 miljoonaa euroa (-0,2 Me). Konsernin tulos ennen veroja oli 1,1 miljoonaa euroa tappiollinen (1,1 Me voitollinen) ja tilikauden tulos oli 1,1 miljoonaa euroa tappiollinen (1,2 Me voitollinen). Konsernin laaja tulos oli 1,1 miljoonaa euroa tappiollinen (1,1 Me voitollinen). Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana -0,27 euroa osaketta kohti (+0,29 e, sisältäen kiinteistökaupasta saadun voiton) ja laimennusvaikutuksella oikaistuna -0,27 euroa (+0,29 e) osaketta kohti. Sijoitetun pääoman tuotto oli 0 prosenttia (+5 %) ja oman pääoman tuotto oli -5 prosenttia (+5 %). Emoyhtiö Raute Oyj:n liiketulos (FAS) oli 0,0 miljoonaa euroa tappiollinen (2010: +0,6 Me; 2009: -6,8 Me). Liiketulos oli 0 prosenttia liikevaihdosta (2010: 1 %; 2009: -22 %). Tilikauden tulos (FAS) oli 0,1 miljoonaa euroa tappiollinen (0,3 Me voitollinen). KILPAILUASEMA Rauten kilpailuasema on hyvä. Rauten ratkaisut auttavat asiakkaita varmistamaan toimitus- ja palvelukykyään tuotteen koko elinkaaren ajan. Tällaisissa investoinneissa toimittajan kokonaisosaaminen sekä laaja ja monipuolinen teknologiatarjonta ovat ratkaisevassa asemassa. Asiakkaiden yhteistyökumppanivalinnoissa Rauten kilpailueduilla on suuri merkitys. Myös Rauten vahva rahoitusasema lisää uskottavuutta ja parantaa kilpailuasemaa pitkäaikaisten investointihankkeiden toteuttajana. LIIKEVAIHTO Konsernin liikevaihto (IFRS) 74,3 miljoonaa euroa (2010: 62,9 Me; 2009: 36,6 Me) kasvoi 18 prosenttia vuodesta 2010. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat asiakasteollisuuksien parantuneet markkinanäkymät sekä tehdyt panostukset teknologiapalveluiden kehittämiseen. Voimakkaat vaihtelut uusissa tilauksissa näkyivät alhaisena liikevaihtona alku- ja loppuvuodesta. Liikevaihto muodostui kokonaisuudessaan puutuoteknologialiiketoimintaan kuuluvista projektitoimituksista ja teknologiapalveluista. Projektitoimituksissa liikevaihto 47 miljoonaa euroa (44 Me) kasvoi 7 prosenttia edellisestä vuodesta ja sen osuus koko liikevaihdosta oli 63 prosenttia (70 %). Vaneriteollisuuden osuus projektitoimitusten liikevaihdosta oli 68 prosenttia (95 %) ja LVL-teollisuuden osuus 32 prosenttia (5 %). Teknologiapalveluissa liikevaihto 27 miljoonaa euroa (19 Me) kasvoi 42 prosenttia edellisestä vuodesta ja sen osuus liikevaihdosta oli 37 prosenttia (30 %). Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat vaneri- ja LVL-teollisuuden parantuneet käyttöasteet sekä tehdyt panostukset teknologiapalveluiden kehittämiseen. Koko vuoden 2011 liikevaihdosta Venäjän osuus oli 35 prosenttia (30 %), Euroopan osuus 26 prosenttia (22 %), Aasian-Tyynenmeren alueen osuus 25 prosenttia (29 %), Pohjois-Amerikan osuus 8 prosenttia (15 %) ja EteläAmerikan osuus 6 prosenttia (4 %). Suomen osuus liikevaihdosta oli 12 prosenttia (8 %). Emoyhtiö Raute Oyj:n liikevaihto (FAS) vuonna 2011 oli 64,4 miljoonaa euroa (2010: 54,5 Me; 2009: 31,4 Me). RAHAVIRTA JA TASE Konsernin rahoitusasema pysyi hyvänä koko vuoden. Tilikauden lopussa konsernin rahavarat ylittivät korolliset velat 10,4 miljoonalla eurolla (9,7 Me). Gearing oli tilikauden päättyessä -47 prosenttia (2010: -40 %; 2009: -41 %) ja omavaraisuusaste 47 prosenttia (2010: 51 %; 2009: 46 %). Konsernin rahavarat, sisältäen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, olivat tilikauden lopussa 25,7 miljoonaa euroa (24,1 Me). Rahavarojen muutos tilikauden aikana oli 1,6 miljoonaa euroa positiivinen (-4,1 Me). Liiketoiminnan rahavirta oli 2,5 miljoonaa euroa positiivinen johtuen käyttöpääoman kasvusta (-6,1 Me). Investointien rahavirta oli 1,7 miljoonaa euroa negatiivinen (+4,4 Me, sisältäen kiinteistökaupasta saatua kauppahintaa 6,0 Me). Rahoituksen rahavirta oli 0,8 miljoonaa euroa positiivinen (-2,3 Me) sisältäen osingonmaksun 1,2 miljoonaa euroa (0,0 Me). Konsernin taseen loppusumma oli vuoden lopussa 52,7 miljoonaa euroa (2010: 53,0 Me; 2009: 57,4 Me). Taseen käyttöpääomaerien ja niistä laskettavien tunnuslukujen muu vaihtelu johtuu projektiliiketoiminnalle luonteenomaisesta asiakkaiden maksuerien ja projektitoimitusten kustannuskertymien eriaikaisuudesta. Korollinen vieras pääoma oli tilikauden lopussa 15,2 miljoonaa euroa (14,4 Me), josta lyhytaikaisen korollisen vieraan pääoman osuus oli 4,3 miljoonaa euroa (4,4 Me). Raute Oyj järjesteli vuoden 2011 aikana rahoitustaan. Helmikuussa yhtiö korvasi osan TyEL-lainoista 52,9 miljoonan Ruotsin kruunun määräisellä pankkilainalla, joka on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksella. Lyhennykset alkavat toukokuusta 2012 ja päättyvät marraskuussa 2014. Joulukuussa yhtiö otti pitkäaikaista, kiinteäkorkoista pankkilainaa 5 miljoonaa euroa varautuakseen tuleviin käyttöpääomatarpeisiin epävarmassa rahamarkkinatilanteessa. Lyhennykset alkavat kesäkuussa 2013 ja TULOS JA KANNATTAVUUS Vuoden 2011 konsernin liiketulos (IFRS) oli 0,7 miljoonaa euroa tappiollinen (2010: +1,3 Me sisältäen kiinteistökaupasta syntynyttä voittoa 4,4 Me; 2009: -9,7 Me) ja -1 prosenttia liikevaihdosta (2010: +2 %; 2009: -26 %). Liiketulos jäi tappiolliseksi johtuen pääosin ensimmäisellä vuosineljänneksellä syntyneistä, eräiden asennusvaihees- 4 päättyvät joulukuussa 2016. Järjestelyillä ei ollut vaikutusta kovenanttitasoihin. Emoyhtiö Raute Oyj:llä on 10 miljoonan euron yritystodistusohjelma, jonka puitteissa se voi laskea liikkeelle alle vuoden pituisia yritystodistuksia. Lisäksi yhtiöllä on 5 miljoonan euron käyttämätön kahdenkeskinen luottojärjestelysopimus pohjoismaisen pankin kanssa. Emoyhtiö Raute Oyj:n omavaraisuusaste (FAS) oli tilikauden päättyessä 47 prosenttia (2010: 51 %; 2009: 45 %). Pääosa investoinneista kohdistui tietojärjestelmien kehittämiseen ja uusimiseen. Nastolan pääyksikön valmistuksen toimintoja kehitettiin edelleen tuottavuuden parantamiseksi ottamalla käyttöön perusteellisesti uudistettu avainkone ja automatisoimalla työvaiheita. Kiinan yksikössä kehitettiin projektien toteuttamiseen tarvittavia toimintatapoja ja ­työkaluja. Toiminnanohjausjärjestelmässä (ERP) otettiin käyttöön uusia ominaisuuksia ja siirryttiin yhdenmukaiseen versioon Suomen yksikön kanssa. LÄHIPIIRILAINAT JA MUUT VASTUUT Emoyhtiö Raute Oyj:llä oli tilinpäätöksessä 31.12.2011 lainasaamisia tytäryhtiöiltään Raute Service LLC:ltä 355 tuhatta euroa ja Raute Canada Ltd:ltä 1 211 tuhatta euroa. Raute Oyj:llä oli 100 tuhannen euron velka Rauten sairauskassalle. Muut vastuut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. HENKILÖSTÖ Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden 2011 lopussa 464 (495). Henkilöstöstä Suomen yhtiöiden osuus oli 75 prosenttia (84 %), Pohjois-Amerikan yhtiöiden osuus 11 prosenttia (14 %), Kiinan osuus 10 prosenttia (9 %) ja muiden myynti- ja huoltoyhtiöiden osuus 4 prosenttia (3 %). Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna (ns. tehollinen henkilöstö) oli tilikaudella keskimäärin 457 (2010: 438; 2009: 419). Konsernin palkat ja palkkiot olivat yhteensä 20,9 miljoonaa euroa (2010: 19,5 Me; 2009: 18,6 Me). Konserni on jatkanut osaamisen kehittämistä ja henkilöstön sitouttamista. Henkilöstön koulutukseen investoitiin yhteensä 2 prosenttia palkkasummasta (1 %). Emoyhtiö Raute Oyj:n henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna vuonna 2011 oli keskimäärin 338 (2010: 319; 2009: 303). Emoyhtiön palkat olivat yhteensä 15,6 miljoonaa euroa (2010: 14,7 Me; 2009: 13,9 Me). TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT SEKÄ INVESTOINNIT Rauten tavoitteena on olla alansa johtava teknologiatoimittaja ja panostaa voimakkaasti erityisesti vanerin ja LVL:n valmistusteknologian sekä näitä tukevan automaation ja instrumentoinnin, erityisesti konenäön, sovellutusten jatkuvaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Vuonna 2011 konsernin tutkimus- ja kehittämismenot olivat yhteensä 2,0 miljoonaa euroa (2010: 1,8 Me; 2009: 2,5 Me) ja 2,7 prosenttia liikevaihdosta (2010: 2,9 %; 2009: 6,7 %). Vuonna 2011 panostettiin edelleen uusimman vanerin ja LVL:n valmistusteknologian sekä näitä tukevan automaation ja instrumentoinnin, erityisesti konenäön, sovellutusten jatkuvaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Uutena painopistealueena oli ensisijaisesti kehittyville markkinoille kohdistettujen tuotteiden kehittäminen RautePro- tuoteperheeseen ja Kiinan markkinoille. Uutta teknologiaa tuotiin markkinoille myös modernisointituotteissa. Konsernin investointien kokonaismäärä tilikaudella oli 1,9 miljoonaa euroa (2010: 2,2 Me; 2009: 1,1 Me). Pääosa vuoden 2011 investoinneista kohdistui tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon. Investoinnit sisältävät aktivoituja kehittämiskuluja 209 tuhatta euroa (2010: 41 tuhatta euroa). Emoyhtiö Raute Oyj:n tutkimus- ja kehittämismenot (FAS) olivat tilikauden aikana 2,0 miljoonaa euroa ja 3,1 prosenttia liikevaihdosta (2010: 1,8 Me / 3,4 % liikevaihdosta; 2009: 2,5 Me / 7,9 % liikevaihdosta). Investoinnit olivat 1,6 miljoonaa euroa (2010: 0,5 Me; 2009: 0,9 Me). PALKITSEMINEN Konsernissa ovat käytössä koko henkilöstön kattavat palkitsemisjärjestelmät. Yhtiökokous päätti 31.3.2010 enintään 240 000 optio-oikeuden liikkeelle laskemisesta. Hallitus on yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti 31.5.2011 ja 26.9.2011 antanut konsernin avainhenkilöille yhteensä 80 000 kappaletta tunnuksella 2010 B merkittyä optiota. 2010 B -optioiden merkintäaika on 1.3.2014­31.3.2017 ja toteutushinta 9,83 euroa. Optiojärjestelmästä 2010 on aikaisemmin 5.5.2010 annettu 80 000 kappaletta 2010 A -optioita konsernin avainhenkilöille. YHTEISKUNTA JA YMPÄRISTÖ Ympäristö on yksi Rauten toimintaa ohjaavista arvoista. Raute pyrkii systemaattisesti kehittämään tuotteidensa ja palveluidensa ympäristömyötäisyyttä sekä vähentämään oman toimintansa ympäristövaikutuksia. Konserni noudattaa hyvän yrityskansalaisuuden periaatetta ottaen huomioon luonnon ja sen suojelemisen sekä ympäröivän yhteiskunnan toimintatavat kunnioittaen paikallisia kulttuureja. Rauten toiminnan merkittävin vaikutus ympäristölle on välillinen ja syntyy Rauten teknologian käytöstä puutuoteteollisuuden tuotantoprosesseissa. Rauten kehittämän teknologian avulla puutuoteteollisuus voi vähentää oman toimintansa aiheuttamaa ympäristörasitusta merkittävästi TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Toiminnan kehittämistä on ohjannut strategia. Asiakkuuksien pohjalle rakentuvaa toimintatapaa kehitettiin edelleen ja siihen tarvittavaa osaamista syvennettiin laajalla koulutuksella. Tietojärjestelmien kehittämisellä tuettiin organisaation sisäistä tiedon jakamista. Toimitusprojektien ja teknologiapalveluiden kasvuun vastattiin hyödyntämällä koko organisaation resursseja. Venäjällä, Chilessä ja Australiassa vahvistettiin paikallista palvelukykyä. 5 muun muassa tehokkaamman puuraaka-aineen, lisäaineiden ja energian käytön kautta. Konsernin omassa toiminnassa ei nähdä merkittäviä ympäristöriskejä, joilla saattaisi olla välitöntä vaikutusta konsernin liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan. Nastolan päätuotantoyksikössä ympäristöasioita hallinnoidaan sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaan. Myös yhteistyökumppani- ja alihankkijaverkoston toiminta ja eettiset periaatteet tarkastetaan järjestelmällisesti. Rauten omassa tuotannossa pyritään jatkuvasti vähentämään energiankulutusta ja jätemääriä sekä kehittämään työympäristöä. Sopimus-, tuotevastuu-, toteutus-, kustannus- sekä kapasiteettiriskejä hallitaan ISO-sertifioidun laatujärjestelmän mukaisilla projektihallinnan menettelyillä. Teknologiariskiä rajataan toimitussopimuksen ehdoissa sekä rajoittamalla samanaikaisten ensitoimitusten määrää. Kehittyvät markkinat Rauten tavoitteena on kasvattaa paikallista liiketoimintaansa mm. Kiinassa ja Venäjällä, joissa toimimiseen liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös kehittyville markkinoille tyypillisiä riskejä. Tietoturvaan liittyviä riskejä hallitaan määritellyllä tietoturvapolitiikalla. Henkilöstö Osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen sekä henkilöstöresurssien riittävyyden hyvä hallinta ovat erityisen tärkeitä syklisessä liiketoiminnassa. Jatkuvuutta varmistetaan seuraamalla ikärakenteen kehitystä, systemaattisella henkilöstöjohtamisella ja panostamalla työhyvinvointiin. RISKIT JA RISKIENHALLINTA Konsernin tunnistetut pääriskialueet liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja liiketoimintaympäristöön, rahoitukseen sekä vahinkoihin. Merkittävimmiksi liiketoimintariskeiksi on tunnistettu talouden suhdannekierrosta johtuva kysynnän vaihtelu sekä toimitus- ja teknologiariskit. Maailmantalouden tilanne ja epävarmuus sen kehittymisestä ylläpitävät lähiajan riskejä. Muutamien euromaiden ja Yhdysvaltojen velkaantumiseen liittyvät uhkat kasvattavat epävarmuutta maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä. Rauten osalta merkittävimmät riskit liittyvät liikevaihdon ja kannattavuuden kehittymiseen. Konsernissa ei ole vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä tai muita keskeneräisiä riita-asioita eikä konsernin toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat olennaisesti yrityksen toiminnan jatkuvuuteen. Rahoitusriskit Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmät rahoitusriskit ovat sopimusvastapuoliin liittyvä luottotappioriski ja valuuttakurssiriski. Lisäksi konserni altistuu maksuvalmiusriskille sekä korko- ja hintariskeille. Asiakkaiden maksukykyyn liittyvää luottotappioriskiä hallitaan kattamalla maksamaton kauppahinta pankkitakuulla, remburssilla tai muulla vakuudella. Konsernin likvidit varat ovat pääosin pohjoismaisissa pankeissa. Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat seuraavista valuutoista: Kanadan dollari (CAD), Yhdysvaltain dollari (USD), Venäjän rupla (RUB) ja Kiinan juan (CNY). Valuuttariskien suojauksessa käytetään pääasiassa valuuttatermiinisopimuksia. Tarjousaikaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla. Konserni on varautunut projektiliiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman vaihteluihin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin ottamalla pitkäaikaista lainaa.Yhtiön vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvä korkoriski on suojattu koronvaihtosopimuksilla. Konsernin korkoriski kohdistuu pääosin likvidien varojen tuottotasoon. Rahoitusriskit sekä rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja menettelytavat on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa numero 2. Liiketoimintariskit Suhdanteiden vaikutus liiketoimintaan Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointikysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille sekä projektityyppisen liiketoiminnan syklisyys. Kysynnän vaihtelun vaikutusta konsernin tulokseen pyritään vähentämään kasvattamalla teknologiapalvelujen osuutta, lisäämällä liiketoimintaa markkina-alueilla, joilla nykyinen markkinaosuus on pieni, ja kehittämällä tuotteita kokonaan uusille asiakasryhmille sekä kehittämällä alihankintaverkostoa. Toimitukset ja teknologia Rauten liiketoiminnasta pääosa muodostuu projektityyppisistä toimituksista, joihin sisältyy riskejä kunkin asiakkaan lopputuotteeseen, tuotantomenetelmiin tai raakaaineisiin liittyvistä räätälöidyistä ratkaisuista. Tarjous- ja neuvotteluvaiheessa joudutaan ottamaan riskejä luvattavien suoritusarvojen osalta sekä tekemään arvioita toteutuksen kustannuksista. Raute panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen. Uusien teknologioiden tuotekehitysvaiheeseen liittyy riskiä siitä, että hanke ei johda teknisesti tai kaupallisesti hyväksyttävään ratkaisuun. Kehitystyön tuloksena syntyvien uusien ratkaisujen toimivuus ja kapasiteetti voidaan todentaa täysimittaisesti vasta tuotanto-olosuhteissa asiakastoimituksen yhteydessä. Vahinkoriskit Rauten merkittävimpiä yksittäisiä omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskejä ovat tulipalo, vakava kone- tai tietojärjestelmärikkoontuminen Nastolan päätuotantoyksikössä, jonne koko konsernin avainteknologian tuotanto- sekä suunnittelu-, talous- ja toiminnanohjausjärjestelmät on keskitetty. Muita vahinkoriskejä ovat mm. työturvallisuusriskit, joita hallitaan aktiivisella, riskejä ehkäisevällä toiminnalla, kuten henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella ja tutkimal- 6 la myös kaikki läheltä piti ­tapaukset. Työturvallisuus ja ergonomia ovat jatkuvan kehittämisen kohteita. Rauten tuotannollinen toiminta ei aiheuta merkittäviä ympäristöriskejä. Nastolan pääyksiköillä on ISO-sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jonka periaatteita pyritään noudattamaan myös muissa toimipisteissä. Konserni pyrkii suojautumaan vahinkoriskeiltä arvioimalla toimitilojaan ja prosessejaan riskienhallinnan kannalta ja pitämällä yllä varasuunnitelmia. Globaalit ja paikalliset vakuutusohjelmat tarkistetaan säännöllisesti osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan riittävällä suojaustasolla kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. valittiin tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Janne Rajalahti. HALLINNOINTI Raute Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010. Raute poikkeaa suosituksesta 22 nimitysvaliokunnan jäsenten valinnassa siten, että nimitysvaliokuntaan valitaan yhtiön hallintoohjeen mukaisesti yksi hallituksen ulkopuolinen jäsen, joka on merkittävää äänivaltaa edustavien osakkeenomistajien keskuudestaan nimeämä henkilö. Hallitus pitää poikkeamista perusteltuna ottaen huomioon yhtiön omistusrakenne ja mahdollisuus huomioida merkittävien osakkeenomistajien odotuksia jo hallituksen jäsenten valinnan valmisteluvaiheessa. Riskienhallinnan järjestäminen Rauten riskienhallintapolitiikan hyväksyy hallitus. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä niiden tehokkuuden valvonnasta vastaa hallitus. Konsernin yleiset riskienhallintaperiaatteet ja toimintapolitiikat sekä organisaation toimivaltuuksien rajat määrittelee johtoryhmä. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle säännöllisesti merkittävistä riskeistä. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan periaatteiden toteutumisen valvonnasta koko konsernin ja kunkin konserniyhtiön toimitusjohtaja yhtiönsä osalta. Konsernin johtoryhmän jäsenet vastaavat kukin omasta vastuualueestaan yli yhtiörajojen. Rautessa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Controller-toiminto toteuttaa hallituksen hyväksymää sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa, kehittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä yhdessä operatiivisen johdon kanssa sekä valvoo riskienhallintaperiaatteiden, toimintapolitiikkojen ja toimivaltuuksien noudattamista. SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Raute Oyj:n hallitus on käsitellyt Suomen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 pykälän ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antaman Suomen listayhtöiden hallinnointikoodin 2010 suosituksen 54 mukaisen selvityksen Raute Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2011 (Corporate Governance Statement). Selvitys on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. HALLITUS JA TOIMITUSJOHTAJA Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 3-5 hallituksen jäsentä. Raute Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 13.4.2011 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa DI Erkki PehuLehtonen, varapuheenjohtajaksi tutkija Sinikka Mustakallio ja hallituksen jäseniksi DI Risto Hautamäki, DI Ilpo Helander, KTM Mika Mustakallio ja KTM Pekka Suominen. Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja vahvistaa hänen toimisuhteensa ehdot palkkaetuineen. Raute Oyj:n toimitusjohtajana jatkoi tekniikan lisensiaatti Tapani Kiiski. Hänet on nimitetty Raute Oyj:n toimitusjohtajaksi 16.3.2004. Toimisopimuksessa sovittu irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvauksena maksetaan kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Yhtiöjärjestyksessä ei ole annettu hallitukselle tai toimitusjohtajalle tavanomaisesta poikkeavia toimivaltuuksia. Yhtiöjärjestyksen muuttamista ja osakepääoman korottamista koskevat päätökset tehdään voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten mukaisesti. KONSERNIRAKENNE Konsernin juridisessa rakenteessa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2011 aikana. OSAKKEENOMISTAJAT Osakkeenomistajien määrä oli vuoden alussa 1 787 ja katsauskauden lopussa 1 667. K-sarjan osakkeita omistaa 49 yksityishenkilöä (50). Johdon (hallitus, toimitusjohtaja ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat) omistusosuus oli 7,2 prosenttia (7,1 %) yhtiön osakkeista ja 13,9 prosenttia (13,3 %) äänimäärästä. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 1,5 prosenttia (2,1 %). Yhtiö ei saanut vuoden 2011 aikana liputusilmoituksia. Omistuksen jakautuminen sektoreittain ja suuruusluokittain sekä suurimmat osakkeenomistajat on esitetty tilinpäätöksen kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat. JOHTORYHMÄ Raute-konsernin johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Tapani Kiiski (puheenjohtaja), talousjohtaja Arja Hakala, teknologiapalveluista vastaava johtaja Timo Kangas, teknologiasta ja operaatioista vastaava johtaja Petri Strengell ja Pohjois-Amerikan liiketoiminnasta vastaava johtaja Bruce Alexander sekä 26.9.2011 alkaen liiketoiminnan kehitysjohtaja Petri Lakka. TILINTARKASTAJAT Raute Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 13.4.2011 7 Johtoryhmän vastuualueita on muutettu 1.1.2012, josta alkaen Timo Kangas toimii EMEA:n liiketoiminnasta vastaavana johtajana sekä Petri Lakka teknologiapalveluista vastaavana johtajana. Paneles Arauco S.A.:lta Chileen. Koneet ja laitteet toimitetaan tammikuun alussa tulipalossa tuhoutuneen Nueva Aldean vaneritehtaan uudelleenrakennusprojektiin pääosin loppuvuoden 2012 aikana. OSAKKEET Raute Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä vuoden 2011 lopussa oli 4 004 758 kappaletta, joista K-sarjan osakkeita (kantaosake, 20 ääntä/osake) oli 991 161 kappaletta ja Asarjan osakkeita (1 ääni/osake) oli 3 013 597 kappaletta. Osakkeiden nimellisarvo on kaksi euroa. K-sarjan ja Asarjan osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 3. pykälässä esitetyin ehdoin. Jos kantaosake siirtyy K-sarjan ulkopuoliselle uudelle omistajalle, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle kirjallisesti ja muilla K-sarjaan kuuluvien osakkeiden omistajilla on oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksen 4. pykälässä mainituin ehdoin. Raute Oyj:n A-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on RUTAV. Vuoden 2011 aikana osakevaihto oli 522 287 kappaletta (646 052 kpl) ja yhteensä 4 289 tuhatta euroa (5 248 tuhatta euroa). Vaihdettu määrä vastasi 17 prosenttia (21 %) pörssinoteerattujen A-sarjan osakkeiden määrästä. A-sarjan osakkeen keskikurssi oli 8,57 euroa (8,21 e). Vuoden korkein noteeraus oli 11,55 euroa ja alin 6,05 euroa. Yhtiön koko markkina-arvo oli vuoden 2011 lopussa 24,8 miljoonaa euroa (38,8 Me), jossa K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen 31.12.2011 päätöskurssin 6,20 euroa (9,70 e) mukaisesti. Raute Oyj:llä on NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Raute Oyj:n vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 16.4.2012 Lahdessa. HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA JA TULOKSEN KÄSITTELYSTSÄ Tilinpäätöksen 2011 mukaan jakokelpoiset varat ovat 6 379 tuhatta euroa. Hallitus esittää 16.4.2012 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2011 maksetaan osinkoa A- ja K-sarjan osakkeille 0,30 euroa osaketta kohti ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Ehdotettu osingonmaksun täsmäytyspäivä on 19.4.2012 ja osingonmaksupäivä on 26.4.2012. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. NÄKYMÄT VUODELLE 2012 Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointikysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille. Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta johtuen Euroopan maiden sekä Yhdysvaltojen velkaantumiseen liittyvistä uhkista. Rauten asiakasteollisuuksien markkinatilanteen arvioidaan edelleen jatkuvan epävarmana. Vaneriteollisuuden parannusinvestoinnit laadun ylläpitämiseksi ja markkinaosuuksien säilyttämiseksi säilyvät lähitulevaisuudessa kohtuullisella tasolla, mikäli talouden epävarmuus ei kärjisty uudeksi kriisiksi. Tuotantolinja- ja tehdaslaajuisia investointihankkeita on suunnitteluvaiheessa useilla markkina-alueilla. Hankkeiden toteutuminen ja ajoitus riippuu investoijien luottamuksesta puutuotteiden markkinatilanteen säilymiseen kohtuullisella tasolla sekä joillakin markkina-alueilla asiakkaiden hankkeiden rahoituksen järjestymisestä. Vahvan rahoitus- ja markkina-aseman sekä tehtyjen kehitystoimenpiteiden ansiosta Rauten kyky vastata kasvavaan kysyntään markkinoiden elpyessä on hyvä. Toteutettujen sopeutustoimenpiteiden tuloksena kustannusrakenne on keventynyt ja liiketoiminta on aikaisempaa kannattavampaa myös vaikeassa markkinatilanteessa. Vahvan tilauskannan ja neuvotteluvaiheessa olevien hankkeiden johdosta vuonna 2012 liikevaihto kasvaa merkittävästi vertailuvuodesta ja liiketulos on selvästi voitollinen. OSINGONJAKO TILIKAUDELTA 2010 Varsinainen yhtiökokous 13.4.2011 päätti jakaa tilikaudelta 2010 osinkoa 0,30 euroa osaketta kohti. Osinkojen määrä oli yhteensä 1,2 miljoonaa euroa, josta A-sarjan osakkeiden osuus oli yhteensä 904 079,10 euroa ja K-sarjan osakkeiden osuus yhteensä 297 348,30 euroa. OMIEN OSAKKEIDEN OSTOJA LUOVUTUSVALTUUTUS Yhtiön hallituksella on yhtiökokouksen 13.4.2011 antama valtuutus päättää omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta voitonjakoon käytettävissä olevilla varoilla sekä niitä koskevasta suunnatusta osakeannista 400 000 kappaleen enimmäismäärään saakka. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta vuoden 2011 aikana. Tilikauden päättyessä yhtiöllä ei ollut hallussaan tai panttina yhtiön omia osakkeita. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Raute Oyj sai 10.2.2012 yhteensä yli 50 miljoonan euron arvoiset tilaukset vaneritehtaan koneista ja laitteista 8 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Konsernin laaja tuloslaskelma 1 000 euroa Liitetieto 4, 5 LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 6 7 8 11 12 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä LIIKETULOS 13 13 Rahoitustuotot Rahoituskulut TULOS ENNEN VEROJA 15 Tuloverot TILIKAUDEN TULOS Muut laajan tulokset erät: Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot Rahavirran suojaukset Rahavirran suojauksiin liittyvät verot Tilikauden laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä TILIKAUDEN LAAJA TULOS Tilikauden tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, euroa Laimentamaton osakekohtainen tulos Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos Osakkeet, 1 000 kpl Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä laimennettuna 23 19 -5 37 -1 058 -20 -19 5 -34 1 124 1.1.­31.12.2011 1.1.­31.12.2010 74 323 62 867 -184 168 -39 404 -24 019 -2 128 -9 494 -75 045 -738 705 -1 093 -1 126 30 -1 095 351 4 580 -32 679 -23 467 -2 250 -8 091 -66 487 1 311 728 -917 1 122 36 1 158 -1 095 1 158 -1 058 1 124 16 16 -0,27 -0,27 0,29 0,29 4 005 4 005 4 005 4 005 9 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Konsernitase 1 000 euroa Liitetieto VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut rahoitusvarat Saamiset Laskennalliset verosaamiset Yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Tuloverosaaminen Rahavarat Yhteensä VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Muuntoerot Kertyneet voittovarat Tilikauden tulos Emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Varaukset Laskennalliset verovelat Pitkäaikaiset korolliset velat Yhteensä Lyhytaikaiset velat Varaukset Eläkevelvoitteet Lyhytaikaiset korolliset velat Saadut ennakkomaksut Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Ostovelat ja muut velat Yhteensä Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 31.12.2011 31.12.2010 18 19 20 21 29 1 433 8 226 789 549 1 601 12 598 1 341 8 913 497 1 849 12 599 22 23 23 24 5 059 9 298 37 25 674 40 067 52 666 4 574 11 770 24 090 40 435 53 034 25 25 25 25 8 010 6 498 187 23 8 447 -1 095 22 069 22 069 8 010 6 498 36 35 8 490 1 158 24 227 24 227 28 29 30 123 10 937 11 060 57 337 10 000 10 394 28 32 31 33 33 697 98 4 340 5 589 416 8 399 19 537 30 597 52 666 612 91 4 439 5 243 8 028 18 413 28 807 53 034 10 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Konsernin rahavirtalaskelma 1 000 euroa LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot ja muut tuotot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten saamisten vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C ) RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) lisäys (+)/vähennys (-) RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA* VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA* RAHAVAROIHIN SISÄLTYVÄT ERÄT TASEESSA TILIKAUDEN LOPUSSA Rahavarat YHTEENSÄ 1 000 163 -115 11 000 -10 000 -1 201 846 1 629 2 000 -228 -4 088 -2 316 -4 060 -1 589 -293 133 -1 748 -2 067 -11 6 448 4 370 64 268 168 -62 322 2 113 -346 357 108 298 2 531 57 338 121 -63 416 -5 957 -650 394 118 -18 -6 114 1.1.­31.12.2011 1.1.­31.12.2010 24 090 -45 25 674 27 900 251 24 090 25 674 25 674 24 090 24 090 *Rahavaroihin luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sekä rahat ja pankkisaamiset, jotka erääntyvät alle kolmen kuukauden sisällä. 11 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Ylikurssirahasto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 23 053 1 158 -20 -14 1 124 50 0 50 24 227 24 227 -1 095 -12 14 -1 093 137 -1 201 -1 064 22 069 Muut rahastot Osakepääoma Emoyhtiön osakkaille kuuluva osuus 23 053 1 158 -20 -14 1 124 50 0 50 24 227 24 227 -1 095 -12 14 -1 093 137 -1 201 -1 064 22 069 Muuntoerot Kertyneet voittovarat 8 196 1 158 1 158 294 294 9 648 9 648 -1 095 -1 095 -1 201 -1 201 7 351 Liitetieto 1 000 euroa OMA PÄÄOMA 1.1.2010 Tilikauden laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät: Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot Rahavirran suojaukset, verojen jälkeen Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet 27 Siirrot erien välillä Maksetut osingot Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä OMA PÄÄOMA 31.12.2010 8 010 - 6 498 - 294 - 55 - - - -14 -14 -20 -20 8 010 6 498 50 -294 -244 36 35 OMA PÄÄOMA 1.1.2011 Tilikauden laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät: Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot Rahavirran suojaukset, verojen jälkeen Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet 27 Siirrot erien välillä Maksetut osingot Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä OMA PÄÄOMA 31.12.2011 8 010 - 6 498 - 36 - 35 - - - 14 14 -12 -12 8 010 6 498 137 137 187 23 12 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Perustiedot Raute-konserni ("konserni") on maailmanlaajuisesti toimiva teknologia- ja palveluyritys. Asiakkaat ovat puutuoteteollisuudessa toimivia yrityksiä, joiden valmistamia puutuotteita ovat viilu, vaneri ja LVL. Rauten teknologiatarjonta kattaa koko tuotantoprosessin koneet ja laitteet. Rauten kokonaispalvelukonsepti lähtee tuotteen elinkaaren hallinnasta ja Rauten ratkaisuihin kuuluvat kattavan laitetarjonnan lisäksi teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin. Rauten päätoimipaikka sijaitsee Nastolassa. Muut omat tuotantoyksiköt ovat Vancouverin alueella Kanadassa, Shanghain alueella Kiinassa sekä Kajaanissa. Myyntiverkosto on maailmanlaajuinen. Raute-konsernin emoyhtiö on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö Raute Oyj (Ytunnus FI01490726), jonka A-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, ryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut. Raute Oyj:n kotipaikka on Lahti. Rekisteröity käyntiosoite on Rautetie 2, 15550 Nastola ja postiosoite on PL 69, 15551 Nastola. Raute Oyj:n hallitus on kokouksessaan 14.2.2012 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen ajalta 1.1.­31.12.2011 julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Raute Oyj:n konsernitilinpäätöstiedot ovat saatavissa internet-osoitteesta www.raute.com ja konsernin emoyhtiön päätoimipaikasta, osoitteesta Rautetie 2, 15550 Nastola. Laatimisperusta Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 1.1.­31.12.2011 on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Raute Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon arvostettuja eriä, joita ovat myytävissä olevat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat ja johdannaissopimukset. Kaikki konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei toisin ole todettu. Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2010 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2011 alkaen: · Muutos IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ­ Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeita koskevien optioiden, merkintäoikeuksien tai muiden oikeuksien liikkeeseenlaskijan kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. · IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. · Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 IAS 19 ­ Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. · Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Lähipiirin määritelmää on täsmennetty, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat. Uudistetulla standardilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. · IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010, voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä seitsemää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen. 13 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Koska arviot ja olettamukset perustuvat tilinpäätöshetken parhaaseen näkemykseen, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä. Toteumat voivat tämän vuoksi poiketa näistä arvioista. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät". Konsernitilinpäätöksen laatiminen Konsernin lukuihin on yhdistetty emoyhtiö Raute Oyj ja sen tytäryhtiöt, joissa sillä on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Määräysoikeus perustuu yleensä osakeomistukseen, joka tuottaa yli 50 prosenttia äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, on otettu huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike on määritetty luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat on arvostetttu hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden määrän, on merkitty taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen kauppa, erotus on kirjattu suoraan laajaan tuloslaskelmaan. Konsernitilinpäätös ei sisällä liikearvoa tilinpäätöshetkellä 31.12.2011. Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot on eliminoitu. Myös realisoitumattomat tappiot on eliminoitu. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Konsernin tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty laajan tuloslaskelman yhteydessä. Konsernitilinpäätös ei sisällä määräysvallattomien omistajien osuuksia tilinpäätöshetkellä 31.12.2011. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernitilinpäätökseen yhdistettyjen yhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut on mitattu sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yhtiö pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on muutettu toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivien kursseihin. Käytännössä on käytetty kurssia, joka vastaa likimain tapahtumahetken kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketoiminnoista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan, paitsi milloin on kysymys ehdot täyttävistä rahavirran suojauksista, jolloin ne kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Liiketoimien kurssivoitot ja -tappiot on esitetty tuloslaskelman erässä "Liiketoiminnan muut kulut". Rahavaroihin, lainoihin ja muihin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on esitetty tuloslaskelman erässä "Rahoitustuotot ja -kulut". Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muutettu euromääräisiksi tilikauden painotetun keskikurssin mukaisesti ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos on kirjattu laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. Tytäryhtiöiden yhdistelyssä käytetyt valuuttakurssit on esitetty konsernin tuloslaskelman ja taseen liitetiedossa numero 39. Tuloutusperiaate Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raakaaineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myyn- 14 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI nin kurssieroilla. Kuhunkin sopimukselliseen kokonaisuuteen liittyvät osatekijät on käsitelty yhtenä kokonaisuutena ja niihin on sovellettu samaa tuloutuskäytäntöä. Pitkäaikaishankkeiden (projektitoimitukset ja teknologiapalveluista modernisoinnit) tulot ja menot on kirjattu tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos on voitu arvioida luotettavasti. Valmistusaste lasketaan kustannusperusteisesti hankkeen toteutuneiden menojen suhteena hankkeen arvioituihin kokonaismenoihin. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio on kirjattu kuluksi välittömästi. Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida luotettavasti arvioida, hankkeesta johtuvat menot on kirjattu kuluiksi samalla tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, on kirjattu keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus on esitetty taseen erässä "Myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus on esitetty erässä "Ostovelat ja muut velat". Konsernilla ei tilikaudella 2011 ja vertailukaudella ollut taseeseen aktivoituja pitkäaikaishankkeisiin kohdistettuja rahoitusmenoja. Hankkeeseen tehtävät muutokset, lisäveloituksia koskevat vaatimukset ja kannustimet on otettu huomioon hankkeen tuotoissa siihen määrään asti, joka on luotettavasti määritettävissä ja josta on sovittu asiakkaan kanssa. Jos yhteen sopimuskokonaisuuteen (esimerkiksi tehdaslaajuinen toimitus) on liittynyt sellaisia osakokonaisuuksia (esimerkiksi tuotantolinjat), joista sopimuksen ehdot on määritelty ja joiden omistamiseen liittyvät riskit, edut ja määräysvalta siirtyvät ostajalle erillisenä muusta sopimuskokonaisuudesta, on niitä käsitelty erillisinä pitkäaikaishankkeina. Tuotot varaosista ja muiden tavaroiden myynnistä sekä pienehköistä ja lyhytaikaisista hankkeista on kirjattu kokonaisuudessaan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää hallintaoikeutta eikä määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Konsernissa käytettävät toimitusehdot perustuvat Incoterms 2010 -toimituslausekkeisiin, jotka on esitetty Kansainvälisen kauppakamarin julkaisemassa toimituslausekekokoelmassa kauppaehtojen tulkitsemisesta. Tulot aikaan perustuvista huoltosopimuksista on kirjattu tuotoksi huoltosopimuskaudelle ja niille kohdistettavat menot on kirjattu kuluksi suoriteperusteella. Tuotot muista palveluista on kirjattu liikevaihtoon sille tilikaudelle, jolloin palvelu on suoritettu. Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot kuten vuokratuotot, vakuutuskorvaukset ja käyttöomaisuuden myyntivoitot. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle. Korkotuotot on kirjattu tuotoksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. Osinkotuotot on kirjattu tuotoksi silloin, kun osinkoa jakava yhtiö on maksanut osingon. Tuloverot Veroina on tuloslaskelmassa esitetty konserniin kuuluvien yritysten tilikauden tuloksia vastaavat arvioidut tilikauden verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan mukaan. Verot on merkitty tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero on kirjattu vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Laskennalliset verot on laskettu kaikista kirjanpidon ja verotuksen väliaikaisista eroista käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Suurimmat jaksotuserot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista. Taseessa on esitetty laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan. Laskennallinen verosaaminen on esitetty siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Rahoitusvarat Rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin Luokittelu on tehty hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan erään "Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat", kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Osakkeet ja osuudet sekä muut arvopaperit on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39 -standardin suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään ar- 15 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI voon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Laina- ja muut saamiset Laina- ja muut saamiset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Laina- ja muut saamiset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä ja ne on luokiteltu pitkäaikaisiksi varoiksi, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Muussa tapauksessa ne on esitetty lyhytaikaisissa varoissa. Konsernin laina- ja muihin saamisiin kuuluvat myös taseen myyntija muut saamiset sekä rahavarat. Myyntisaamisiin on kirjattu myyntituotot ja muut tuotot alkuperäisen saatavan suuruisina. Lyhytaikaiset myyntisaamiset on arvostettu alkuperäisen saatavan suuruisena. Myyntisaamiset on luokiteltu pitkäaikaisiksi varoiksi silloin, kun ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Rahavaroihin sisältyvät käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset sekä muut lyhytaikaiset likvidit sijoitukset, joiden erääntymisaika on enintään kolme kuukautta. Pankeilta saadut tililuotot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi. Rahoitusvarat on kirjattu pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lukien. Tällöin ne on sisällytetty lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne on arvostettu käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset on siirretty omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus on myyty tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Omaisuuserien pysyvät arvonalentumiset on kirjattu kuitenkin aina suoraan tuloslaskelmaan. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Konserni on arvioinut tilinpäätöshetkellä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson ajan, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on siirretty tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei ole peruutettu tulosvaikutteisesti, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistuneen arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen on kirjattu tulosvaikutteisesti. Myyntisaamisiin liittyvä luottotappioriski on arvioitu tilinpäätöshetkellä tehtävän myyntisaamisten kattavan tarkastelun perusteella. Myyntisaamisten arvon alentumiseen viittaavina seikkoina on pidetty velallisen merkittävistä taloudellisista vaikeuksista johtuvaa maksujen toistuvia laiminlyöntejä tai viivästymisiä, velallista uhkaavaa konkurssia tai velkajärjestelyjä. Ennakoidut arvonalentumistappiot on kirjattu tuloslaskelmaan saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksen suuruisena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat Rahoitusvelat on merkitty alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, on arvostettu efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat on luokiteltu lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöshetkestä. Kaikkien taseen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkina-arvoihin. Käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 38. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Konserni käyttää kaupallisten liiketoimien valuuttariskeiltä suojaavia ja rahoituksen erien valuuttariskejä suojaavia valuuttajohdannaissopimuksia suojautuakseen tuleviin maksutapahtumiin liittyviltä valuuttariskeiltä. Päätös suojauslaskennan soveltamisesta tehdään kunkin sopimuksen osalta erikseen sopimushetkellä. Suojauslaskennassa suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suojaussuhde sekä riskienhallintatavoitteet ja strategiat suojaustapahtumille dokumentoidaan suojaussuhteen syntyessä. Jokainen suojausjohdannainen kohdistetaan suojaamaan tiettyjä varoja ja velkoja, sitovia sopimuksia tai tulevia liiketapahtumia. Sekä suojausta aloitettaessa 16 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI että suojauksen aloittamisesta eteenpäin konserni dokumentoi arvion siitä, vastaako suojausinstrumentin käyvän arvon muutos tehokkaasti suojauksen kohteena olevien kassavirtojen tai muiden suojauksen kohteena olevien erien käyvän arvon muutosta. Johdannaiset on kirjattu sopimuksen tekohetkellä taseeseen niiden käypään arvoon, ja sen jälkeen ne edelleen arvostetaan käypään arvoon. Johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty käyttämällä tilinpäätöshetken markkinahintoja. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni määrittelee ne suojaamaan tietyltä riskiltä, joka liittyy taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan taikka erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus). Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Konsernilla ei ollut tilinpäätöshetkellä käyvän arvon suojauksen alaisia eriä. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja esitetty oman pääoman suojausrahastossa erässä "Muut rahastot". Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot on siirretty tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Ennakoitua valuuttamääräistä myyntiä suojaavien johdannaisten voitot ja tappiot on kirjattu myynnin oikaisuiksi myynnin toteutuessa. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään toteutuessaan tuloslaskelman erään "Rahoitustuotot ja ­kulut". Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Johdannaisten, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, arvonmuutokset on esitetty tuloslaskelman erissä ennen liiketulosta ja rahoituksen johdannaisten arvonmuutokset on esitetty rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on kuitattu toisiaan vastaan sellaisten rahoitusjohdannaisten osalta, joihin liittyy keskinäinen kuittausoikeus. Suojauksessa käytettyjen johdannaisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 36. Omaan pääomaan sisältyvän suojausrahaston muutokset, jotka on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin, on esitetty liitetiedossa numero 38. Johdannaiset on esitetty pitkäaikaisena siirtosaamisena tai -velkana taseen pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa, mikäli sen jäljellä oleva kesto on yli 12 kuukautta tilinpäätöshetkestä. Muutoin johdannainen on esitetty siirtosaamisena tai -velkana taseen lyhytaikaisissa varoissa tai veloissa. Aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke on aktivoitu taseeseen silloin, kun on ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti. Muulloin aineettomista hyödykkeistä syntyvät menot on kirjattu kuluksi niiden syntymishetkellä. Aineettomissa hyödykkeissä on esitetty aktivoidut tutkimus- ja kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka ovat aiheutuneet uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta ja niiden testaustarkoitukseen valmistetuista koelaitteistoista, on aktivoitu ja esitetty taseessa aineettomina hyödykkeinä siitä alkaen, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja siitä odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi tuotteen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Edellisillä tilikausilla kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Kehittämismenojen poistaminen on aloitettu siitä hetkestä, kun tuote on ollut valmis käytettäväksi. Kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on kolme vuotta, jona aikana aktivoidut kehittämismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi. Keskeneräiset aktivoidut kehittämismenot on testattu vuosittain arvonalentumisen varalta. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvo alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Muut aineettomat hyödykkeet Muu aineeton hyödyke on aktivoitu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon silloin, kun on ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti. Muista aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei ole kirjattu poistoja. Ne muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen 17 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI vaikutusaika, on merkitty taseeseen ja kirjattu suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti: Patentit Tietokoneohjelmat Muut aineettomat oikeudet 10 vuotta 3­5 vuotta 3­10 vuotta. jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset on kirjattu kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun konserni on täyttänyt avustuksen ehdot ja on saatu päätös, että avustus saadaan. Muiden kuin rahoitusvarojen arvonalentuminen Konsernin aineettomista omaisuuseristä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo on omaisuuserästä saatavien rahavirtojen nykyarvo, joka omaisuuserän oletetaan kerryttävän. Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä. Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappiona. Muista rahoitusvaroihin kuulumattomista omaisuuseristä kuin liikearvosta aikaisemmilla kausilla kirjattu arvonalentumistappio arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvonalentumistappion kirjaus peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos olosuhteissa tai niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Vuokrasopimukset Konserni vuokralleottajana Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, on käsitelty muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan vuokraajan perusteella. Konserni vuokralleantajana Konserni on vuokrannut sille tarpeettomia toimisto- ja tehdastiloja. Tilinpäätöksessä nämä rakennukset on luokiteltu aineelliseen käyttöomaisuuteen. Vuokratuotot on kirjattu tuotoksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Materiaali- ja raaka-ainevaraston arvostus on tehty painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon on kohdistettu tuotteiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvat muuttuvat menot sekä tuotteisiin kohdistuva osuus tuotannon välillisistä kuluista ja poistoista Taseessa aineettomissa hyödykkeissä esitettävien erien taloudelliset vaikutusajat on tarkistettu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistosuunnitelma päivitetään uusien vaikutusaikojen mukaiseksi. Taloudellisilta vaikutusajoiltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden tasearvot on tarkistettu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mikäli omaisuuserän arvo on merkittävästi alentunut, kirjataan arvonalentuminen tuloslaskelmaan. Aiemmin tehty arvonalennus voidaan peruuttaa, mikäli voidaan osoittaa, että olosuhteet ovat merkittävästi parantuneet. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon sisältyy ostohinta, käteis- ja muut alennukset sekä tuontitullit ja niistä maksetut pysyvät verot. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke on valmistettu itse, siihen on sisällytetty edellä mainittujen erien lisäksi osuus konsernin kiinteistä kustannuksista. Tavanomaiset käyttöomaisuushyödykkeiden korjaus- ja kunnossapitomenot on kirjattu tulosvaikutteisesti toteutumishetkellä. Mahdolliset alkuperäiseen tilaan palauttamisesta aiheutuvat menot on huomioitu IFRS-laskennassa osana hankintamenoa. Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 31.12.2011 vertailutietoineen ei sisällä aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä, joissa tulisi ottaa huomioon tulevaisuudessa toteutuvat menot. Aineellisista hyödykkeistä on tehty tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti: Rakennukset Koneet ja kalusto Muu käyttöomaisuus Maa-alueet 25­40 vuotta 4­12 vuotta 3­10 vuotta ei tehdä poistoja. Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvoa alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Julkiset avustukset Julkiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi toteutuneista kuluista, kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, 18 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI normaalilla toiminta-asteella ilman rahoituskuluja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja myyntikustannuksilla. Vaihto-omaisuuden arvossa on huomioitu epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen. Varaukset Varaus on kirjattu, kun konsernilla on ollut tilinpäätöshetkeä aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on ollut todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää myöhemmin maksusuoritusta, ja kun tämän velvoitteen määrä on voitu luotettavasti arvioida. Takuuvelvoitteisiin liittyvä varaus on kirjattu tulosvaikutteisesti, kun takuuehdon sisältävä pitkäaikaishanke, palvelu tai varaosa on tuloutettu. Takuuvarauksen suuruus arvioidaan projektin alussa ja se perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Varauksen käyttämätön osuus on tuloutettu takuuajan ja takuuvelvoitteiden päättyessä. Osatuloutettavissa pitkäaikaishankkeissa takuuvaraukset sisältyvät hankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Tappiollisesta sopimuksesta on kirjattu varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välittömät menot ja arvioidut sopimukseen kohdistuvat tuotannon välilliset kulut sekä poistot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi ja etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle vakuutusyhtiölle, minkä jälkeen konsernilla ei ole muita maksuvelvoitteita. Konsernilla ei myöskään ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, on luokiteltu etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi sille kaudelle, jota veloitus on koskenut. Maksupohjaisiksi järjestelyiksi konsernissa on luokiteltu konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen työeläketurva ja ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt. Etuuspohjaisena eläkejärjestelynä on käsitelty Raute Oyj:n vapaaehtoinen lisäeläkejärjestely. Lisäeläkejärjestelystä syntyvät velvoitteet on kirjattu auktorisoidun vakuutusmatemaatikon laatimien laskelmien perusteella kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstön keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle. Osakeperusteiset maksut Konsernilla on voimassaoleva optiojärjestelmä. Raute Oyj on myöntänyt optio-oikeuksia vuosina 2010 ja 2011 hallituksen erikseen päättämille avainhenkilöille sekä Raute Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annettavaksi edelleen Raute-konsernin avainhenkilöille. Myönnetyt osakeoptio-oikeudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Myönnetyt optiot on arvostettu käypään arvoon Black-Scholes-optiohinnoittelumallilla optioiden myöntämispäivänä. Henkilöstölle myönnettyjen optioiden käyvät arvot on kirjattu kuluksi laajan tuloslaskelman henkilöstösivukuluihin tasaeränä niiden ansaintakauden aikana. Ansaintakaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on määrä täyttyä. Kulukirjauksen vastaerä on kirjattu omaan pääomaan. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Lopullisten optioiden arvioitu lukumäärä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mahdolliset arvioiden muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan. Kun optiooikeuksia käytetään, kirjataan osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna omaan pääomaan. Tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa numero 27. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat velvoitteet Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat erät on kirjattu kuluksi, kun konserni on sitoutunut peruuttamattomasti lopettamaan työntekijöiden työsuhteen. Irtisanottujen henkilöiden etuuksiin liittyvät erilaisten säännöstöjen perusteella todennäköisesti syntyvät muut vastuut on arvioitu tilinpäätöshetkellä ja kirjattu kuluksi ja velaksi. Uudelleenjärjestelyvaraus on kirjattu ja esitetty tuloslaskelman siinä kuluerässä, johon kulujen on arvioitu toteutuvan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman täytäntöönpanon tai tiedottanut suunnitelmasta. Irtisanomistilanteissa konsernin suomalaisissa yhtiöissä on kirjattu varaus vastaisia työttömyyseläkemaksuja varten sellaisten henkilöiden osalta, joiden ikään perustuen työttömyysturvasta voi työnantajayhtiölle myöhemmin syntyä maksuvelvoite. Osakepääoma Konsernin ulkopuolisten tahojen omistamat K-sarjan ja Asarjan osakkeet on esitetty osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien, oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, on esitetty oman pääoman vähennyseränä. Kun emoyhtiö on hankkinut takaisin omia, oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno on vähennetty omasta pääomasta. Osingot Konsernin tilinpäätöksessä hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko on kirjattu velaksi ja vähennykseksi jakokelpoisesta omasta pääomasta sille kaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon jaettavaksi. 19 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Liiketulos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella ja omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sekä vähennetään poistot, mahdolliset arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään tuloslaskelmassa liiketuloksen jälkeen ennen tilikauden voittoa. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnassa ja soveltamisessa. Nämä arviot ja olettamukset vaikuttavat konsernin taseen omaisuus- ja velkamääriin, vastuusitoumusten ja mahdollisten varojen esittämiseen konsernitilinpäätöksessä sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Koska arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä, toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Johdon tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä tietoa tilinpäätöksen päättymisajankohdan arvioita koskevista keskeisistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen tasearvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana. Keskeiset erät, joissa arvioita on käytetty ovat: Arvioitu arvonalentuminen Konsernin aineettomat omaisuuserät on testattu arvonalentumisen varalta. Myös muiden taseen omaisuuserien osalta on arvioitu, onko viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on ylittänyt arvioidun omaisuuden kerrytettävissä olevan rahavirran tai käyvän arvon, arvonalentuminen on kirjattu tulosvaikutteisesti. Pitkäaikaishankkeet Valmiusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen eteneminen luotettavaan mittaukseen. Mikäli arviot hankkeen lopputuloksesta ovat muuttuneet, on hankkeen tuloutettua myyntiä ja voittoa muutettu sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa tai arvioitavissa. Takuuvaraukset Takuuvarausten määrää arvioitaessa on käytetty johdon kokemusperäisiä arvioita tuotteiden aiheuttamista takuuaikaisista kustannuksista tuotteen erityisriskit huomioiden. Saatavat Johdon arvioita on käytetty arvioitaessa asiakkaiden maksukykyisyyttä sellaisissa kaupallisissa saatavissa, joille yhtiöillä ei ole ollut vakuutta. Johto on arvioinut konserniyhtiöiden kykyä suoriutua toisilleen olevista kaupallisista saatavista ja lainoihin liittyvistä maksuvelvoitteista. Tuloverot Johdon arvioita on käytetty määritettäessä tilikauden tuloverojen ja laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen määrää. Tilinpäätöshetkellä arvioidaan laskennallisten verosaamisten kirjaus- ja arvostusperusteet. Johto arvioi, kuinka todennäköisesti konserniyhtiöillä on tulevaisuudessa kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Tilinpäätöshetken arvioissa käytetyt laadinta-arviot voivat poiketa toteutuneista, jolloin verosaamisten muutoksista aiheutuu tuloslaskelmaan kulukirjauksia. Työsuhde-etuudet Konsernilla olevan etuuspohjaisen eläkejärjestelyn laskennassa on käytetty tilastollisia ja vakuutusmatemaattisia oletuksia kuten diskonttauskorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto ja arvioidut tulevat palkankorotukset. Arvioissa käytetyt tilastolliset oletukset voivat poiketa toteutuneesta johtuen muun muassa yleisestä taloudellisesta tilanteesta tai henkilöstön palveluajan pituudesta. IFRS-standardit, jotka on julkaistu ja jotka ovat voimassa tulevilla tilikausilla IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole olleet voimassa 1.1.2011 alkavalla tilikaudella. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. · Muutos IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. · Muutos IAS 12 Tuloverot (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IAS 12 vaati aikaisemmin yhteisöä arvioimaan, mikä osa taseessa käypään arvoon arvostetun erän kirjanpitoarvosta on kerrytettävissä jatkuvasta käytöstä (kuten vuokratuottoina) ja mikä osa omaisuuserän myynnistä. Muutoksen mukaan tiettyjen käypään arvoon arvostettujen omaisuuserien kirjanpitoarvon oletetaan lähtökohtaisesti kertyvän omaisuuserän myynnis- 20 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI tä. Oletus soveltuu laskennallisiin veroihin, jotka syntyvät sijoituskiinteistöistä, aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä, jotka arvostetaan käyvän arvon mallilla tai uudelleenarvostusmallilla. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. · Muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. · Muutos IAS 19 Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tarkoittavat, että kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin laajan tuloslaskelman eriin, toisin sanoen ns. putkimenetelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. · IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. · IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. · IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standardi lisäksi edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. · IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. · IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. · IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Edellä mainitut standardit, tulkinnat ja standardien muutokset saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa tulevaisuuden liiketoimien tapahtumien käsittelyyn. 2 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Konserni altistuu toiminnassaan rahoitusriskeille, jotka on luokiteltu markkina-, vastapuoli- ja maksuvalmiusriskeihin. Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmiksi riskialueiksi on tunnistettu vastapuoliriskeistä luottotappioriski ja markkinariskeistä valuuttakurssiriski. Konserni altistuu lisäksi maksuvalmiusriskille ja markkinariskeihin kuuluville korko- ja hintariskeille. Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen ja varmistaa riittävä maksuvalmius kaikissa markkinaolosuhteissa. Konsernilla on emoyhtiön hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka, jossa on määritelty toimintaa ohjaavat raja-arvot, käytettävät rahoitus- ja suojausinstrumentit sekä hyväksyttävät vastapuolet. Konsernin rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiön rahoitustoiminto, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata rahoitusriskit yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa. Hallitus valvoo rahoitusriskien suuruutta säännöllisesti mm. nettovaluuttaposition, saatavien ikäjakauman ja suojausasteen, kassavirtaennusteiden sekä rahoituksen stressitestien avulla. 2.1. MARKKINARISKI Markkinariskeihin kuuluvat valuuttakurssi-, korko- ja hintariskit. Valuuttakurssiriski jaetaan edelleen transaktio- ja translaatioriskeihin. 21 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Valuuttakurssiriski Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja altistuu siten valuuttakurssimuutoksista aiheutuville valuuttakurssiriskeille. Konsernin valuuttakurssiriskit muodostuvat ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista (transaktioriski) sekä sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin (translaatioriski). Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat seuraavista valuutoista: Kanadan dollari (CAD), Yhdysvaltain dollari (USD), Venäjän rupla (RUB) ja Kiinan juan (CNY). Konsernin myynnin jakauma vaihtelee vuosittain markkinaalueittain. Vuonna 2011 konsernin liikevaihdosta 74 prosenttia (87 %) tuli Euroopan ulkopuolelta. Konserni käyttää ensisijaisena kaupankäyntivaluuttana kunkin konserniyhtiön toimintavaluuttaa, joista merkittävin on euro. Konsernin operatiiviset yksiköt suojaavat emoyhtiön rahoitustoiminnon välityksellä sitoviin myyntisopimuksiin perustuvat valuuttamääräiset myyntisaatavansa sopimusten astuessa sitovasti voimaan. Myynnin maksujen operatiivisessa suojauksessa käytetään valuuttatermiinisopimuksia. Hankintasopimuksiin liittyvien valuuttariskien suojauksessa käytetään ensisijaisesti samassa valuutassa olevista suojaamattomista myyntisaatavista kertyviä rahavirtoja. Tulevia rahavirtoja, jotka eivät perustu sitoviin myyntisopimuksiin, ei pääsääntöisesti suojata johdannaissopimuksilla. Tarjousaikaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla. Liiketoimia suojaavien termiinisopimusten arvo tilinpäätöshetkellä oli 0,6 miljoonaa euroa (0,3 Me). Konserni voi vähentää johdannaissopimusten käypään arvoon liittyvää, valuuttakurssien muutoksista johtuvaa tilapäistä vaikutusta konsernin liiketulokseen soveltamalla suojauslaskentaa johdannaisiin, jotka liittyvät sitoviin, kiinteähintaisiin kauppasopimuksiin. Konsernin emoyhtiö tekee ulkoisen vastapuolen kanssa johdannaissopimuksen, joka määritetään suojauslaskennassa suojaavaksi instrumentiksi. Tytäryritykset käyttävät sisäisiä johdannaisia suojauskohteeksi määritetyn liiketoimen suojaamiseen. Johdannaisinstrumenttien arvonmuutosten kokonaismäärät on esitetty liitetiedossa numero 36. Konsernin yhtiöiden ottamat sisäiset lainat ja talletukset ovat pääosin kyseisen yhtiön toimintavaluutassa. Sisäisten lainojen valuuttakurssiriski on suojattu valuuttatermiineillä lukuun ottamatta oman pääoman ehtoisia lainoja. Tilikauden 2011 lopussa konsernin sisäisen rahoituksen erien suojaukseen liittyvien termiinisopimusten nimellisarvo oli 1,2 miljoonaa euroa (0 Me). Emoyhtiö Raute Oyj on tilikauden 2011 aikana nostanut valuuttamääräisen lainan, joka on suuruudeltaan 52,9 miljoonaa Ruotsin kruunua. Valuuttamääräisen lainan valuuttakurssiriski on suojattu valuutanvaihtosopimuksella. Tytäryhtiöiden konsernin ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostetut lainat ovat kunkin yhtiön toimintavaluutassa. Sellaiset myynnin valuuttamaksujen taloudelliseen suojaukseen liittyvät termiinisaamiset ja -velat, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, muodostavat tilinpäätöshetkellä konsernille tulokseen vaikuttavan valuuttakurssiriskin siltä osin, kun suojaukseen tarkoitettujen johdannaisten arvo ylittää kyseisiltä sitovilta myyntisopimuksilta tuloutetun liikevaihdon. Termiinisopimusten ja osatuloutussaatavien arvostuksella oli tilinpäätöshetkellä 30 tuhannen euron negatiivinen (-118 tuhatta euroa) vaikutus konsernin liiketulokseen. Rahoitukseen liittyvien johdannaisten nimellisarvot on esitetty liitetiedossa numero 36. Transaktioriski Konserni seuraa transaktioriskiä säännöllisesti päävaluuttapareittain. Nettovaluuttapositioissa huomioidaan tiedossa olevat tulevat, sitoviin sopimuksiin liittyvät valuuttavirrat tilinpäätöshetkestä eteenpäin sekä niiden suojaukseen tarkoitetut johdannaissopimukset, huolimatta siitä minkä tilikauden tulokseen valuuttariski kohdistuu. Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on, että konsernin valuuttaparikohtaiset avoimet nettovaluuttapositiot ovat alle 500 tuhatta euroa kunkin valuuttaparin osalta muiden kuin Venäjän ruplan osalta, jossa tavoitteena on pitää nettovaluuttapositio alle 1 miljoona euroa. Konsernin nettovaluuttapositio ja siitä tilinpäätöshetken taseeseen sisältyvä osuus ("Taseen nettoriski") on esitetty valuuttapareittain seuraavassa taulukossa: Konsernin transaktioriski Nettovaluuttapositio 2011 2010 37 -54 806 80 -8 6 -1 116 -945 342 780 Taseen nettoriski 2011 2010 29 -19 35 269 -8 6 -1 116 -945 238 447 1 000 euroa CAD/EUR CNY/EUR USD/EUR RUB/EUR USD/CAD Translaatioriski Konserni altistuu translaatioriskille. Konserniin kuuluu ulkomaisia tytäryhtiöitä, joiden oma pääoma on muussa kuin emoyhtiön toimintavaluutassa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden nettoinvestointien konvertointiin konsernin kotivaluuttaan euroksi liittyvää valuuttakurssiriskiä ei ole suojattu. Konsernin tytäryhtiöiden muiden kuin euromääräisten omien pääomien yhteismäärä 31.12.2011 oli -8 356 tuhatta euroa (-8 213 tuhatta euroa). Nettoinvestoinnit on eritelty valuutoittain seuraavassa taulukossa: Nettoinvestoinnit tytäryhtiöihin valuutoittain Nettoinvestoinnit tytäryhtiöihin 2011 2010 84 84 493 493 355 355 17 17 15 15 1 000 euroa CAD CNY RUB USD Muut 22 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Herkkyysanalyysi Herkkyysanalyysi valuuttakurssien transaktioriskistä, eli kohtuullisen ja mahdollisen valuuttakurssimuutoksen vaikutuksesta konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan 31.12.2011 ja vertailuhetkellä, on esitetty valuuttapareissa seuraavassa taulukossa. Herkkyysanalyysissä on huomioitu tilinpäätöshetken taseeseen sisältyvät kaikki valuuttamääräiset saatavat ja velat sekä valuuttajohdannaissopimukset. Analyysissä on oletettu valuuttakurssimuutoksen olevan +/- 20 prosenttia tilinpäätöshetkestä. Muiden tekijöiden on oletettu pysyvän muuttumattomina. Herkkyysanalyysi Vaikutus tulokseen verojen jälkeen 2011 2010 +/- 204 +/- 670 +/59 +/- 115 +/9 +/10 +/0 +/0 +/1 +/13 Vaikutus omaan pääomaan 2011 2010 543 +/- 464 45 +/18 225 +/- 160 0 +/0 176 +/- 186 taan säännöllisellä hinnanvaihtelun analyysillä ja seurannalla. Komponenttien hintariskiä vähennetään tekemällä puitesopimuksia toimittajien kanssa. Konsernin tuotantoprosessien käyttämän sähköenergian hintariskiä seurataan ja hallitaan kiinteähintaisilla energiantoimitussopimuksilla. Konsernin taseessa ei tilinpäätöshetkellä ollut hintariskiä suojaavia johdannaisia, joiden hintariskillä olisi ollut vaikutusta tulokseen. Normaalissa rahoitusmarkkinatilanteessa konserni sijoittaa rahavarojaan osake- ja korkorahastoihin ja altistuu siten toiminnassaan noteerattujen rahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Konsernissa ei tilinpäätöshetkellä ollut merkittäviä myytävissä olevia rahastotai muita sijoituksia, joiden markkinahinnan muutos olennaisesti vaikuttaisi konsernin taloudelliseen tulokseen. 2.2. VASTAPUOLIRISKI Konsernin merkittävimmät vastapuoliriskit ovat projektiliiketoiminnan sopimusvastapuoliin liittyvä asiakasluottoriski ja konsernin sijoitustoimintaan liittyvät vastapuoliriskit. Luottoriski ja muut vastapuoliriskit Luotto- tai vastapuoliriski realisoituu silloin, kun asiakas tai muu vastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan konsernille. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä on taseen rahoitusvarojen kirjanpitoarvo. Tilikauden lopussa 31.12.2011 luottoriskin enimmäismäärä oli 35,0 miljoonaa euroa (36,4 Me). Projektitoimitusten sopimusvastapuoliin liittyviä luottoriskejä hallitaan edellyttämällä maksamattomalle kauppahinnalle pankkitakuita tai vahvistettuja rembursseja sekä hallituksen hyväksymien asiakkaiden kohdalla etupainotteisilla maksuehdoilla. Teknologiapalveluihin liittyviä luottoriskejä hallitaan seuraamalla asiakaskohtaisesti määriteltyjä saatavien enimmäismääriä ja asiakkaiden maksukäyttäytymistä säännöllisesti. Yleisestä maailmantalouden ja rahamarkkinoiden epävarmuudesta sekä Euroopan pankkiriskistä johtuen suojaamattomien saatavien riskitason arvioidaan olevan jonkin verran normaalia korkeampi. Asiakkaiden maksukykyyn liittyvä luottoriski on enintään se määrä sitoviin sopimuksiin liittyviä avoimia maksuja, joita ei ole katettu pankkitakuilla, rembursseilla tai muilla vakuuksilla. Saadut pankkitakuut ja remburssit kattoivat tilikauden lopussa 28 prosenttia (55 %) taseen myynti- ja osatuloutussaamisista ja 4 prosenttia (19 %) tilauskannasta. Tilikaudella kirjattujen luottotappioiden määrä oli 0,5 miljoonaa euroa (0,1 Me). Myyntisaamisiin ei tilinpäätöshetkellä sisältynyt merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Taulukossa "Asiakassaamiset" esitetyt avoimet ennakkomaksut ovat sitoviin sopimuksiin liittyviä, laskutettuja maksueriä, jotka eivät sisälly taseen vastaaviin eriin tilinpäätöshetkellä. Taseen myyntisaatavien ja sitoviin sopimuksiin liittyvien, asiakkailta maksuehtojen perusteella laskutettujen ennakkomaksujen yhteenlaskettu ikäanalyysi on esitetty seuraavassa taulukossa "Myyntisaamisten ikäjakauma". 1 000 euroa CAD +/- 20 % CNY +/- 20 % RUB +/- 20 % SEK +/- 20% USD +/- 20 % +/+/+/+/+/- Korkoriski Konsernin korkoriski aiheutuu pitkäaikaisista veloista. Konsernin tavoitteena on suojautua vieraan pääoman korkoriskiltä kiinteäkorkoisilla lainoilla, korkojohdannaisinstrumenteilla ja riittävällä likvidien varojen määrällä. Rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä sijoitettuna kiinteäkorkoisilla pankkitileillä. Konserni ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena. Vaihtuvakorkoiset lainat altistavat konsernin rahavirran korkoriskille. Tilikauden aikana emoyhtiö on ottanut vaihtuvakorkoisen lainan, jonka valuuttana on Ruotsin kruunu. Vaihtuvakorkoisen lainan korkoriskin suojaamiseksi konserni on käyttänyt koronvaihtosopimusta. Lainaa suojaavaan koronvaihtosopimukseen ei ole sovellettu suojauslaskentaa. Tilikauden päättyessä konsernin lainoista 59 prosenttia oli kiinteäkorkoisia ja 41 prosenttia vaihtuvakorkoisia. Tilikauden päättymispäivänä konsernilla oli avoinna koronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni on saanut keskimäärin 3,51 prosentin kiinteää korkoa ja maksanut 3,52 prosentin vaihtuvaa korkoa. Epävarmassa rahoitusmarkkinatilanteessa konserni välttää sijoitusinstrumentteja, joihin liittyy merkittävää korko- tai hintariskiä. Konsernin kannalta merkittävin vaikutus korkotason vaihteluista kohdistuu likvidien rahavarojen tulevaan tuottotasoon. Normaalissa rahoitusmarkkinatilanteessa konserni sijoittaa rahavarojaan rahamarkkinatalletusten lisäksi myös korkorahastoihin ja altistuu siten toiminnassaan noteerattujen korkorahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Tilinpäätökseen 31.12.2011 ja vertailuvuoteen ei sisältynyt korkorahastosijoituksia. Hintariski Konsernin käyttämät raaka-aineet ovat teräksen jatkojalosteita, muita raaka-aineita, komponentteja ja hyödykkeitä. Näiden raaka-aineiden markkinahintariskiltä ei voida aktiivisesti suojautua johdannaisilla. Teräksen hintariskiä halli- 23 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Asiakassaamiset 1 000 euroa Myyntisaamiset taseessa Laskutetut avoimet ennakkolaskut YHTEENSÄ 2011 5 540 1 811 7 350 2010 4 800 880 5 680 2.3. MAKSUVALMIUSRISKI Konsernin projektiliiketoiminnan luonteesta johtuen rahoitustarve ja likvidien varojen määrä vaihtelevat myös lyhyellä aikavälillä. Käyttöpääomatarpeiden ennustamisen tekevät erityisen haasteelliseksi uudet tilaukset, joiden maksuehdot ovat yksilöllisiä ja joiden ajalliseen toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Maksuvalmiuden turvaamiseksi on konsernin rahoituspolitiikassa määritelty rahavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten vähimmäismäärä. Hyvä maksuvalmius pyritään ensisijaisesti säilyttämään tehokkaalla käyttöpääoma- ja kassanhallinnalla. Pitkällä aikavälillä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvää riskiä hallitaan hyödyntämällä erilaisia rahoituslähteitä. Sijoituksilta edellytetään riittävää likviditeettiä. Konsernilla ei tilinpäätöksessä 31.12.2011 ja vertailuvuonna ollut korollista nettovelkaa. Konsernin käytössä olevat rahavarat riittävät kattamaan konsernin lyhytaikaiset rahoitustarpeet. Konsernin rahavarojen määrä tilikauden lopussa oli 25,7 miljoonaa euroa (24,1 Me). Konserni on varautunut vaihteleviin käyttöpääomatarpeisiin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin lainakannalla, josta 11 miljoonaa euroa on lainaa rahalaitoksilta ja 4 miljoonaa euroa (14 Me) TyELlainaa. Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti lyhytaikaisiin talletuksiin tai jälkimarkkinakelpoisiin, hyvän luottokelpoisuuden omaaviin euromääräisiin sijoituksiin. Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyvät ostovelat, johdannaisvelat ja korolliset velat. Ostovelat erääntyvät keskimäärin alle kuukauden kuluessa. Konsernin lainasopimuksiin perustuvien korollisten rahoitusvelkojen lyhennykset ja niihin liittyvien rahoituskulujen kassavirrat ja muut rahoitusvelkojen kassavirrat on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa esitetyt erät ovat diskonttaamattomia rahavirtoja. Myyntisaamisten ikäjakauma 1 000 euroa Erääntymättömät Erääntyneet 0­29 päivää Erääntyneet 30­60 päivää Erääntyneet yli 60 päivää YHTEENSÄ 2011 6 116 565 100 569 7 350 2010 4 256 567 221 635 5 680 Sijoitustoiminnan vastapuoliriski Konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitusinstrumenttisopimuksiin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Sijoitustoiminnassa ja johdannaissopimuksia tehtäessä vastapuoliksi hyväksytään tahot, joiden luottokelpoisuusluokitus on hyvä ja jotka täyttävät rahoituspolitiikassa määritellyt muut ehdot. Sijoituksia, johdannaissopimuksia ja lainasopimuksia tehtäessä konserni soveltaa vastapuolikohtaisia enimmäismääriä riskikeskittymien välttämiseksi. Tilinpäätöshetkellä konsernin kassanhallintaan liittyvät sijoitukset olivat pohjoismaisissa pankeissa. Likvidit varat euroalueen ulkopuolella olevissa rahoituslaitoksissa olivat tilinpäätöshetkellä 1,3 miljoonaa euroa (4,0 Me). Maturiteettianalyysi 1 000 euroa TyEL-lainat Lyhennykset Rahoituskulut Yhteensä Rahalaitoslainat Lyhennykset Rahoituskulut Yhteensä Ostovelat Lyhennykset Rahoituskulut Yhteensä Siirtovelat Lyhennykset Rahoituskulut Yhteensä 2012 2 000 138 2 138 2013 2 000 35 2 035 2014 2015 2016 Yhteensä 4 000 173 4 173 2 000 403 2 403 3 250 317 3 567 3 250 195 3 445 1 250 91 1 341 1 250 38 1 288 11 000 1 043 12 043 2 507 2 507 - - - - 2 507 2 507 4 852 4 852 - - - - 4 852 4 852 24 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Konsernin likviditeettiä turvaavat lisäksi pankkitililimiitit ja Raute Oyj:n 10 miljoonan euron (10 Me) kotimainen yritystodistusohjelma, jonka puitteissa yhtiö voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. Ohjelman järjestäjänä toimii Nordea Pankki Oyj. Konsernilla on yhteensä 5 miljoonan euron (10 Me) kahdenkeskiset pitkäaikaiset luottojärjestelysopimukset, joista luottolimiitteinä oli 31.12.2011 nostettavissa 5 miljoonaa euroa (10 Me). Pääomarakenteen hallinta Konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on tehokas pääomarakenne, jonka avulla varmistetaan konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla. Konsernin emoyhtiön luottoluokitus oli vuoden 2011 sekä vertailuvuoden 2010 hyvä. Konsernin pääomarakennetta seurataan omavaraisuusaste-tunnusluvulla, jolle on asetettu strateginen tavoitetaso. Tilikauden 2011 aikana konsernin tavoitteena oli säilyttää omavaraisuusaste yli 40 prosentin tasolla. Konserni on antanut laina- ja luottojärjestelysopimuksissa sekä niiden vakuusjärjestelysopimuksissa seuraavat pääasialliset tunnuslukuihin liittyvät erityisehdot eli kovenantit: - omavaraisuusasteen tulee olla yli 31 prosenttia ja - gearingin tulee olla alle +100 prosenttia. Lainakovenantit raportoidaan lainan antajalle neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 46,9 prosenttia (50,7 %) ja gearing -47,1 prosenttia (-39,8 %). Tilikauden 2011 ja vertailuvuoden aikana konserni on täyttänyt erityisehtojen vaatimukset. 1 000 euroa 3 SEGMENTTIRAPORTOINTI Toimintasegmentti Raute-konsernin toiminnot kuuluvat kokonaisuudessaan puutuoteteknologiasegmenttiin. Ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmentille ja sen tuloksen arvioinnista, on Raute Oyj:n hallitus. Hallitus seuraa kannattavuutta liiketulostunnusluvulla. Rauten liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen perustella puutuoteteknologiasegmenttinä raportoitava toimintasegmentti muodostuu koko konsernista ja segmentin tiedot ovat yhtenevät koko konsernin tietojen kanssa. Toimintasegmenttijako perustuu konsernin sisäiseen päätöksentekojärjestykseen ja on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan taloudellisen tiedon kanssa. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Puutuoteteknologia Liikevaihto Liiketulos Varat Velat Investoinnit Puutuoteteknologiasegmentin varat maantieteellisesti Suomi Pohjois-Amerikka Kiina Venäjä Etelä-Amerikka Muut YHTEENSÄ 2011 % 2010 % 74 323 -738 52 666 30 597 1 885 62 867 1 311 53 034 28 807 2 224 46 196 3 305 1 550 1 302 170 143 52 666 88 6 3 2 0 0 100 44 006 3 730 4 129 880 160 129 53 034 83 7 8 2 0 0 100 25 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 1 000 euroa Puutuoteteknologiasegmentin investoinnit maantieteellisesti Suomi Pohjois-Amerikka Kiina Venäjä Etelä-Amerikka Muut YHTEENSÄ 4 LIIKEVAIHTO Liikevaihdon pääosa muodostuu puutuoteteknologian projektitoimituksista ja teknologiapalveluihin kuuluvista modernisointipalveluista, jotka on käsitelty pitkäaikaishankkeina. Muu liikevaihto koostuu puutuoteteollisuudelle toimitettavista teknologiapalveluista, kuten varaosa- ja kunnossapitopalveluista sekä asiakkaiden liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä palveluista. Projektitoimitukset ja teknologiapalveluihin kuuluvat modernisoinnit sisältävät sekä tuote- että palvelumyyntiä, joten konsernin liikevaihdon jakautumista puhtaaseen tuote- ja palvelumyyntiin ei voida esittää luotettavasti. Isot toimitusprojektit voivat tilapäisesti nostaa eri asiakkaiden osuuden konsernin liikevaihdosta yli 10 prosentin. Tilikauden 2011 lopussa konsernilla oli kaksi asiakasta (2), joiden osuus konsernin liikevaihdosta ylitti 10 prosenttia. Toisen asiakkaan osuus konserniliikevaihdosta oli 16 prosenttia ja toisen 15 prosenttia. Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain Venäjä Aasia-Tyynenmeren alue Muu Eurooppa Suomi Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Muut YHTEENSÄ 2011 % 2010 % 1 824 22 36 2 1 1 885 97 1 2 0 0 100 590 1 606 7 21 2 224 27 72 0 1 100 26 026 18 299 10 593 8 891 6 090 4 301 124 74 323 35 25 14 12 8 6 0 100 18 627 18 442 8 805 5 094 9 551 2 212 136 62 867 30 29 14 8 15 4 0 100 26 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 1 000 euroa 5 PITKÄAIKAISHANKKEET Liikevaihto Valmistusasteen mukainen liikevaihto Muu liikevaihto YHTEENSÄ Valmistusasteen mukaan tuloutettujen mutta luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoiksi kirjattu määrä Pitkäaikaishankkeiden tuotoksi kirjaamatta oleva määrä (tilauskanta) Luovuttamatta olevien projektien tase-erät Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskutetut ennakot - toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä - saadut ennakkomaksut Hankesaamiset Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon - toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä - saadut ennakkomaksut Hankevelka Erittely yhdistellyistä vastaavien ja vastattavien eristä Maksetut ennakkomaksut Taseen vaihto-omaisuuteen sisältyvät ennakkomaksut Taseen ennakkomaksut Hankevelka Muut saadut ennakkomaksut, ei osatuloutettavat YHTEENSÄ 6 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöomaisuuden myyntivoitot Muut YHTEENSÄ MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet ja tarvikkeet - Ostot tilikauden aikana - Varaston muutos Ulkopuolisilta ostetut palvelut YHTEENSÄ 2011 2010 58 760 15 563 74 323 51 860 11 007 62 867 45 250 35 034 50 784 31 799 16 805 13 431 3 374 31 848 27 137 4 710 28 445 33 704 5 259 18 936 23 315 4 378 101 101 147 147 5 259 330 5 589 4 378 865 5 243 71 97 168 4 459 121 4 580 7 -36 246 719 -3 877 -39 404 -30 824 -343 -1 512 -32 679 27 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 1 000 euroa 8 TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT Palkat ja palkkiot Eläkekulut - Maksupohjaiset järjestelyt - Etuuspohjaiset järjestelyt Muut henkilösivukulut YHTEENSÄ Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista on esitetty liitetiedossa numero 34. Tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa numero 27. 9 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Kirjoilla 31.12., henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt YHTEENSÄ - josta ulkomailla työskentelevien osuus Tehollinen keskimäärin, henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt YHTEENSÄ - josta ulkomailla työskentelevien osuus Keskimäärin, henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt YHTEENSÄ - josta ulkomailla työskentelevien osuus 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT Tilikauden tutkimus- ja kehittämismenot Aikaisemmin aktivoitujen kehittämismenojen poistot Kehittämismenoja aktivoitu taseeseen Tilikaudella kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot Tilikauden tutkimus- ja kehittämismenot % liikevaihdosta Tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu liiketoiminnan kuluihin ennen liiketulosta. 11 POISTOT Poistot hyödykeryhmittäin Aineettomista hyödykkeistä - Aktivoidut kehittämismenot - Muut aineettomat hyödykkeet Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä - Rakennukset ja rakennelmat - Koneet ja laitteet - Muu aineellinen käyttöomaisuus YHTEENSÄ 2011 2010 -20 044 -2 817 -7 -1 151 -24 019 -19 473 -2 595 52 -1 450 -23 467 146 318 464 117 158 337 495 129 145 312 457 121 134 304 438 120 152 323 475 121 165 347 512 128 -2 020 -262 209 -2 072 -2 020 2,7 -1 849 -395 41 -2 203 -1 849 2,9 -262 -338 -311 -1 191 -27 -2 128 -395 -377 -339 -1 125 -14 -2 250 28 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 1 000 euroa 12 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Tuotannon välilliset kulut Vuokrakulut Myynti- ja markkinointikulut Hallintokulut Muut kulut YHTEENSÄ Tilintarkastajien palkkiot KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastus Veroneuvonta Muut palvelut YHTEENSÄ 13 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot Korkotuotot saamisista Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista Valuuttakurssivoitot rahoituslainoista, netto Valuuttakurssivoitot muista rahoituseristä Muut rahoitustuotot YHTEENSÄ Rahoituskulut Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoituslainoista Valuuttakurssitappiot rahoituslainoista Koronvaihtosopimukset, käyvän arvon muutos Valuuttakurssitappiot muista rahoituseristä Muut rahoituskulut YHTEENSÄ Rahoitustuotot ja -kulut, netto Valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla suojattuun riskiin liittyvillä arvonmuutoksilla on oikaistu korkokuluja yhteensä 177 tuhatta euroa. Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset Muuntoerot YHTEENSÄ 14 VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT (NETTO) Liikevaihtoon sisältyvät Liiketoiminnan kuluihin sisältyvät Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät YHTEENSÄ TULOVEROT Konsernin tuloslaskelma Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot (liitetieto numero 29) YHTEENSÄ 2011 2010 -2 500 -726 -1 548 -2 044 -2 677 -9 494 -1 415 -744 -1 236 -2 455 -2 240 -8 091 45 11 2 59 74 39 7 120 277 108 63 182 75 705 396 118 212 2 728 -385 -285 -239 -183 -1 093 -387 -497 -51 -185 -184 -917 -189 14 23 37 -14 -20 -34 -47 -39 6 23 -57 -61 64 27 -20 10 15 -36 -28 94 30 -107 27 116 36 29 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 1 000 euroa Konsernin laaja tuloslaskelma Laskennalliset verot eristä, jotka on kirjattu suoraan omaan pääomaan vuoden aikana: Suojauslaskenta YHTEENSÄ Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 24,5 prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma Tulos ennen veroja Seuraavien erien verovaikutukset: Verot laskettuna Suomen verokannalla, 24,5 % (2010: 26 %) Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus Verovapaat tuotot Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut Verot aikaisemmilta tilikausilta Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö Kirjaamattomat verosaatavat ulkomaisten tytäryhtiöiden tappioista Laskennallisen veron muutos - Suomen verokannan muutos Muut erät Konsernin verot tuloslaskelmassa Efektiivinen verokanta, % 16 OSAKEKOHTAINEN TULOS Laimentamaton osakekohtainen tulos Laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen laskennassa on käytetty tilikauden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta, 1 000 euroa Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl Osakekohtainen tulos, euroa Laimennettu osakekohtainen tulos Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää on oikaistu osakeoptioiden laimennusvaikutuksella. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa silloin, kun osakkeen merkintähinta optiolla ylittää osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon kauden aikana. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentaa varten on osakeoptioiden osalta selvitetty osakemäärä, joka ulkona oleviin osakeoptioihin liittyvien merkintäoikeuksien raha-arvon perusteella olisi voitu hankkia käypään arvoon (yhtiön osakkeen tilikauden keskimääräinen markkinahinta). Tätä osakemäärää verrataan osakemäärään, joka olisi laskettu liikkeeeseen, jos osakeoptiot olisi toteutettu. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2011 optioilla ei ollut laimentavaa vaikutusta osakekohtaisen tuloksen laskentaan. Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta, 1 000 euroa Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 2011 2010 -5 -5 5 5 -1 126 276 84 27 -10 -5 6 -303 -1 -44 30 2,7 1 122 -292 1 31 -12 27 349 -97 29 36 -3,2 -1 095 4 005 -0,27 1 158 4 005 0,29 -1 095 4 005 -0,27 1 158 4 005 0,29 30 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 17 OSAKEKOHTAINEN OSINKO Vuonna 2011 Raute Oyj jakoi osinkoa 0,30 euroa osakkeelta eli yhteensä 1 201 tuhatta euroa. Hallitus ehdottaa 16.4.2012 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle 2012, että tilikaudelta 2011 jaetaan osinkoa 0,30 euroa A- ja K-sarjan osaketta kohti eli yhteensä 1 201 tuhatta euroa ja loppuosa, 5 178 tuhatta euroa, jätetään omaan pääomaan. 18 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kehittämismenot 1 000 euroa Aineettomat hyödykkeet 2010 Hankintameno 1.1.2010 Kurssierot Lisäykset Muut siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2010 Kertyneet poistot 1.1.2010 Kurssierot Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2010 Kirjanpitoarvo 1.1.2010 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 Muut aineettomat hyödykkeet* YHTEENSÄ 3 939 41 3 980 -3 215 -395 -3 610 723 370 7 524 71 111 75 7 780 -6 415 -16 -377 -6 808 1 109 969 11 462 71 151 75 11 759 -9 631 -16 -771 -10 420 1 831 1 341 Aineettomat hyödykkeet 2011 Hankintameno 1.1.2011 Kurssierot Lisäykset Muut siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2011 Kertyneet poistot 1.1.2011 Kurssierot Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2011 Kirjanpitoarvo 1.1.2011 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 3 980 209 4 188 -3 610 -262 -3 871 370 317 7 780 16 400 63 8 259 -6 808 -8 18 -342 -7 140 969 1 118 11 759 16 609 63 12 447 -10 420 -8 18 -604 -11 013 1 341 1 433 *Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät patentteja, aktivoituja atk-ohjelmistoja sekä tuoteoikeuksia. 31 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 19 AINEELLISET HYÖDYKKEET 1 000 euroa Aineelliset hyödykkeet 2010 Hankintameno 1.1.2010 Kurssierot Lisäykset Vähennykset Muut siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2010 Kertyneet poistot 1.1.2010 Kurssierot Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2010 Kirjanpitoarvo 1.1.2010 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 Muut Maa- ja Rakennukset Koneet aineelliset vesialueet ja rakennelmat ja kalusto hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat ja ennakkomaksut YHTEENSÄ 1 048 79 362 -1 090 399 1 048 399 13 565 304 -873 12 996 -8 470 -302 -339 -9 111 5 094 3 886 26 521 1 305 1 305 -26 568 29 673 -22 926 -1 252 -1 125 -25 304 3 594 4 365 383 8 234 625 -359 -13 -14 -386 23 241 507 159 -643 23 507 23 42 022 1 696 2 060 -1 989 -75 43 714 -31 755 -1 568 -1 478 -34 801 10 267 8 913 Aineelliset hyödykkeet 2011 Hankintameno 1.1.2011 Kurssierot Lisäykset Vähennykset Muut siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2011 Kertyneet poistot 1.1.2011 Kurssierot Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2011 Kirjanpitoarvo 1.1.2011 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 399 -13 386 399 386 12 996 21 42 16 13 075 -9 111 -21 -311 -9 442 3 886 3 632 29 673 93 624 -54 -201 30 135 -25 304 -74 200 -1 203 -26 384 4 365 3 750 625 3 19 -2 645 -386 -1 2 -28 -410 241 235 23 298 -98 223 23 224 43 714 117 983 -67 -285 44 463 -34 801 -96 202 -1 541 -36 236 8 913 8 226 32 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 1 000 euroa 20 MUUT RAHOITUSVARAT Myytävissä olevat rahoitusvarat Noteeraamattomat osakesijoitukset YHTEENSÄ Tilikauden aikana ja vertailuvuonna 2010 myytävissä olevista sijoituksista ei ole aiheutunut realisoituneita myyntitappioita rahoituseriin. Noteeraamattomat osakkeet on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska niiden käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää. 21 PITKÄAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset YHTEENSÄ VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut YHTEENSÄ Tilikauden aikana vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on alennettu vastaamaan luovutushintaa kirjaamalla arvonalennuksena 218 tuhatta euroa (408 tuhatta euroa). 23 MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET Lyhytaikaiset saamiset - Myyntisaamiset - Osatuloutussaamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta - Siirtosaamiset - Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset - Muut saamiset YHTEENSÄ 2011 2010 789 789 497 497 549 549 - 22 2 860 1 831 267 101 5 059 2 051 1 972 405 147 4 574 4 990 3 374 283 651 9 298 4 800 4 710 337 25 1 899 11 770 Tasearvot vastaavat sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että vastapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Myyntisaamisista korottomia on 3 396 tuhatta euroa ja niiden maksuaika on keskimäärin 30 päivää. Korollisten myyntisaamisten määrä tilinpäätöshetkellä oli 2 143 tuhatta euroa, josta pitkäaikaisiin myyntisaamisiin sisältyy 549 tuhatta euroa. Myyntisaamisten ikäanalyysi on esitetty liitetiedossa numero 2. Osatuloutussaamiset pitkäaikaishankkeista, jotka ovat syntyneet sitoviin toimitussopimuksiin tehdystä työstä ja hankinnoista, ovat myyntisaamisiin verrattava tase-erä. Ne on esitetty liitetiedossa numero 38 rahoitusvarana. Myyntisaamisten arvonalentumiskirjaus on tehty, kun on ollut olemassa perusteet sille, että konserni ei tule saamaan erääntynyttä saamistaan. Tilikaudella 1.1.-31.12.2011 konserni on kirjannut myyntisaamisten arvonalentumisia yhteensä 524 tuhatta euroa (79 tuhatta euroa). Arvonalentumiset on esitetty tuloslaskelman erässä "Liiketoiminnan muut kulut". Vertailuvuoden tiedoissa erä "Muut saamiset" sisältää korollisia rahavakuuksia 1 000 tuhatta euroa, jotka vapautuivat tilikauden 2011 aikana. Tilinpäätöshetken saamisiin liittyvä luottoriski on kuvattu liitetiedossa numero 2. Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 38. 1 000 euroa Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät - Henkilöstökulujaksotukset - Muut siirtosaamiset YHTEENSÄ 2011 2010 34 250 283 78 259 337 33 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 1 000 euroa 24 RAHAVARAT Käteinen raha ja pankkitilit Pankkitalletukset YHTEENSÄ Rahavirtalaskelman rahavarat Rahavarat YHTEENSÄ 25 OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Osakkeiden lukumäärän muutokset, 1 000 kpl Osakkeiden lukumäärä 1.1. Osakkeiden lukumäärä 31.12. Nimellisarvo, euroa Osakepääoma yhteensä, 1 000 euroa K-sarjan osakkeet (20 ääntä/osake) A-sarjan osakkeet (1 ääni/osake) Osakepääoman vähimmäismäärä on 5 000 000 euroa ja enimmäismäärä 20 000 000 euroa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Luovutetuilla optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen seurauksena Raute Oyj:n osakepääoma voi nousta enintään 320 000 euroa. Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto sisältää osakkeista uusmerkinnän yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävän määrän. Ylikurssirahasto 1.1. Ylikurssirahasto 31.12. Muut rahastot Muut rahastot sisältävät myönnettyinä osakkeina toteutettavat osakeperusteiset palkkiot ja rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisten kertyneet käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet. Muut rahastot 1.1. Siirrot erien välillä Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset palkkiot Rahavirran suojaukset, suojauslaskenta Muut rahastot 31.12. Muuntoerot Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot. Muuntoerot 1.1. Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot Muuntoerot 31.12. 26 OMAT OSAKKEET Yhtiö ei ole hankkinut tai luovuttanut tilikauden eikä vertailuvuoden aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa ei ollut omia osakkeita tilinpäätöshetkellä. 2011 2010 1 608 24 066 25 674 4 196 19 895 24 090 25 674 25 674 24 090 24 090 4 005 4 005 2,00 8 010 991 3 014 4 005 4 005 2,00 8 010 991 3 014 6 498 6 498 6 498 6 498 36 137 14 187 294 -294 50 -14 36 35 -12 23 55 -20 35 34 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 27 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Vuoden 2010 optio-ohjelma Raute Oyj:n yhtiökokous päätti 31.3.2010 enintään 240 000 optio-oikeuden liikkeelle laskemisesta. Optio-oikeudet tarjotaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen hallituksen erikseen päättämille konsernin avainhenkilöille sekä Raute Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annettavaksi edelleen Raute-konsernin avainhenkilöille. Yhtiön kannalta painava taloudellinen syy optio-oikeuksien antamiselle on se, että optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Kukin optio-oikeus antaa oikeuden merkitä tai hankkia yhden Raute Oyj:n A-sarjan osakkeen optioehtojen mukaan määräytyvään hintaan ja optioehdoissa määrättynä aikana. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Optiooikeudet on merkitty tunnuksilla 2010 A, 2010 B ja 2010 C. Kukin erä sisältää 80 000 optio-oikeutta. Raute Oyj:n osakepääoma voi optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen seurauksena nousta enintään 480 000 euroa. Osakkeiden merkintäajat optio-oikeuksilla ovat: - 2010 A 1.3.2013­31.3.2016 - 2010 B 1.3.2014­31.3.2017 - 2010 C 1.3.2015­31.3.2018 Raute Oyj:n hallitus on tilikauden 2011 aikana yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti myöntänyt 80 000 kappaletta tunnuksella 2010 B merkittyä optio-oikeutta konsernin avainhenkilöille. Optio-ohjelman piirissä on kymmenen henkilöä. Myönnettyjen optiojärjestelyn keskeiset ehdot ovat: - Järjestelyn luonne osakeoptio - Myöntämispäivä 31.5.2011 - Myönnetyt optiot, kpl - Toteutushinta, euroa - Osakkeen markkina-arvo myöntämishetkellä, euroa - Voimassaoloaika, vuotta - Merkintäaika - Toteutus 75 000 9,83 10,50 3 1.3.2014-31.3.2017 osakkeina Optio-oikeuden haltija menettää optio-oikeuden, mikäli työsuhde konsernissa päättyy optio-ohjelman ehtoihin merkitystä syystä ennen oikeuden lopullista syntymistä. Tilikauden aikana jaetuille optioille on määritetty käypä arvo Black-Scholes-optiohinnoittelumallilla. Myönnetyt optiot on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Optio-oikeuden käypä arvo on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan niiden ansainta-aikana. Tilikaudella 2011 optioiden vaikutus konsernin tuloslaskelmaan oli 137 tuhatta (50 tuhatta) euroa. Hinnoittelumallissa käytetyt painotetut keskimääräiset oletukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Hinnoittelumallissa käytetyt muuttujat 2010 A 2010 B - Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 7,90 10,50 - Toteutushinta, euroa 7,64 7,33­9,83 - Volatiliteetti, % 30 30 - Poistumisolettama, % 0 0 - Odotettu option voimassaoloaika, vuotta 6 6 - Riskitön korko, % 2,07 2,07 - Henkilöitä, kpl 10 10 Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty emoyhtiön osakkeen historiallisesta kurssivaihtelusta käyttäen päivätason havaintoja option kuuden vuoden juoksuaikaa vastaavalta ajalta. Määritettyä volatiliteettia on oikaistu, koska ajanjaksolla toteutuneen pienen vaihdon vuoksi historiallisen volatiliteetin ei täysin katsota heijastuvan option arvoon. Pienen vaihdon vuoksi myynti vaikuttaa alentavasti osakkeen arvoon. Optio-oikeudet on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Hinnoittelumallissa käytetty poistumisolettama on määritetty järjestelyn kohteena olevan henkilöstöryhmän keskimääräisen palveluksessa pysymisajanjakson perusteella ehdon täyttymiseen asti. Riskitön korkokanta on määritetty option voimassaoloajalle arvioidun merkintähetken korkotason mukaan. - Järjestelyn luonne - Myöntämispäivä - Myönnetyt optiot, kpl - Toteutushinta, euroa - Osakkeen markkina-arvo myöntämishetkellä, euroa - Voimassaoloaika, vuotta - Merkintäaika - Toteutus osakeoptio 26.9.2011 5 000 9,83 7,33 3 1.3.2014-31.3.2017 osakkeina 35 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 1 000 euroa 28 VARAUKSET Takuuvaraukset Kirjanpitoarvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Kurssierot Kirjanpitoarvo 31.12. Tappiot tilauskannassa olevista pitkäaikaishankkeista Kirjanpitoarvo 1.1. Vähennykset Kirjanpitoarvo 31.12. YHTEENSÄ joista - pitkäaikaisia - lyhytaikaisia 2011 2010 558 674 -490 742 1 353 226 -1 028 7 558 111 -34 77 819 123 697 155 -44 111 669 57 612 29 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT 1 000 euroa Laskennalliset verosaamiset 1.1.2010 Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 27 Varaukset 34 Työsuhde-etuudet 37 Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset 1 798 Muut väliaikaiset erot 48 Laskennallinen verosaatava yhteensä 1 943 Netotettu laskennallinen verovelka -202 Laskennallinen verosaatava, netto 1 741 Laskennalliset verosaamiset 1.1.2011 Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 23 Varaukset 55 Työsuhde-etuudet 24 Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset 1 720 Muut väliaikaiset erot 38 Laskennallinen verosaatava yhteensä 1 859 Netotettu laskennallinen verovelka -11 Laskennallinen verosaatava, netto 1 849 Laskennalliset verovelat Poistoerot ja muut varaukset Konserniyhdistelyn vaikutukset Muut väliaikaiset erot Laskennallinen verovelka yhteensä Netotettu laskennalliseen verosaatavaan Laskennallinen verovelka, netto 1.1.2010 271 202 473 -202 271 Tulos- Muihin laajan Omaan vaikutteisesti tuloksen eriin pääomaan kirjatut kirjatut kirjatut 31.12.2010 23 55 24 1 720 38 1 859 -11 1 849 31.12.2011 40 44 26 1 806 0 1 917 -313 1 601 31.12.2010 11 253 84 348 -11 337 -4 21 -14 -78 -15 -90 191 102 5 5 5 - 17 -11 1 85 -32 60 -302 -242 -5 -5 -5 - 11 -18 -118 -125 191 66 - - 36 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 1 000 euroa Laskennalliset verovelat Poistoerot ja muut varaukset Konserniyhdistelyn vaikutukset Muut väliaikaiset erot Laskennallinen verovelka yhteensä Netotettu laskennalliseen verosaatavaan Laskennallinen verovelka, netto 1.1.2011 11 253 84 348 -11 337 Tulos- Muihin laajan Omaan vaikutteisesti tuloksen eriin pääomaan kirjatut kirjatut kirjatut 31.12.2011 0 236 77 313 -313 0 -11 -17 -7 -35 -302 -337 - - Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja mikäli laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan. Tilikaudella 2011 on käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjatusta laskennallisesta verosaatavasta vähennetty laskennallista verovelkaa 302 tuhatta euroa (11 tuhatta euroa). Emoyhtiö Raute Oyj:n taseessa on 1 806 tuhannen (1 798 tuhatta) euron suuruinen laskennallinen verosaaminen, joka 30 PITKÄAIKAISET KOROLLISET VELAT Korollisten rahoitusvelkojen maturiteettijakauma Rahoitusvelka - Rahoituslaitoslainat - Eläkelainat (TyEL) - Muut lainat Yhteensä muodostuu käyttämättömistä verotuksessa hyväksiluettavista tappioista. Yhtiön johdon laatimien ennusteiden mukaan on todennäköistä, että yhtiö tulee kerryttämään verotettavaa tuloa siten, että taseeseen kirjattu laskennallinen verosaaminen voidaan hyödyntää tulevaisuudessa kertyvää verotettavaa tuloa vastaan verosaamisen erääntymisajassa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilikauden 2011 tappioista on kirjaamattomia verosaatavia, joiden hyödynnettävyyteen liittyy epävarmuutta, yhteensä 303 tuhatta euroa (138 tuhatta euroa). Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi. Lyhytaikainen 2 240 2 000 100 4 340 Pitkäaikainen 8 937 2 000 10 937 1 000 euroa Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat - Rahoituslaitoslainat - Eläkelainat (TyEL) - Muut lainat YHTEENSÄ 2011 2010 8 937 2 000 10 937 10 000 10 000 TyEL-lainat ovat kiinteäkorkoisia ja vuotuinen korko on 2,95% (2,89 %). Lainojen vakuutena on luottovakuutusyhtiön vastavakuudeton luottotakaus tai pankkitakuu. Rahoituslaitoslainojen keskimääräinen korko on 3,72 % (5,60 %). Rahoituslaitoslainoihin sisältyy emoyhtiö Raute Oyj:n tilikauden aikana nostama valuuttamääräinen rahoituslaitoslaina 52,9 miljoonaa Ruotsin kruunua ja euromää- räinen rahoituslaitoslaina 5,0 miljoonaa euroa. Valuuttamääräisen lainan korko- ja valuuttariski on suojattu koronja valuutanvaihtosopimuksella. Ulkomaisella tytäryhtiöllä on 0,2 miljoonan euron rahalaitoslaina emoyhtiön hyväksymältä rahoituslaitokselta. Lainan vakuutena on emoyhtiön antama vastatakaus. Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 38. 37 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 1 000 euroa 31 LYHYTAIKAISET KOROLLISET VELAT Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Muut lyhytaikaiset korolliset lainat YHTEENSÄ Konsernin lyhytaikaisten lainojen jakauma valuutoittain - Ruotsin kruunu, % - Euro, % - Kiinan juan, % Korollisten lyhytaikaisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, % Muut lyhytaikaiset korolliset lainat, % Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 38. 2011 2010 4 240 100 4 340 4 000 439 4 439 46 48 6 95 5 3,37 1,00 2,90 1,00 1 000 euroa 32 ELÄKEVELVOITTEET Raute Oyj:n vapaaehtoinen lisäeläkejärjestely on käsitelty etuuspohjaisena eläkejärjestelynä. Työsuhteessa olevien suomalaisten työntekijöiden eläketurvan vapaaehtoinen täydennys on hoidettu Henki-Sammossa. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Taseeseen merkityt erät Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Ylijäämä (-) / alijäämä (+) Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot Velka taseessa Tuloslaskelmaan merkityt erät, tuotot (-) / kulut (+) Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot Korkomenot Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto Nettomääräiset tilikaudella kirjatut vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot Velvoitteiden täyttämiset Yhteensä, sisältyy henkilöstökuluihin Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto, kulut (+) / tuotot (-) Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen muutos tilikauden aikana Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuva velvoite 1.1. Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot Korkomenot Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) Maksetut etuudet Järjestelyjen supistamiset Velvoitteiden täyttämiset Etuuspohjaiset järjestelyt 31.12. 2011 2010 358 370 -12 110 98 343 371 -28 119 91 15 -16 -9 -10 - 18 16 -16 -13 -26 -21 2 343 15 358 333 18 16 -5 -19 343 38 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 1 000 euroa Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutos tilikauden aikana Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1. Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) Työnantajan maksusuoritukset Maksetut etuudet Velvoitteiden täyttämiset Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12. 2011 2010 371 16 -17 370 338 16 -14 31 371 Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset olivat seuraavat: Suomi - Diskonttauskorko, % - Varojen tuotto-odotus, % - Tulevat palkankorotukset, % - Inflaatioaste, % - Työntekijöiden vaihtuvuusolettama, % 4,3 4,5 3,0 2,0 1,0 4,3 4,5 3,0 2,0 1,0 Eläkejärjestelyn rahoitusasema tilikaudelta ja neljältä aikaisemmalta tilikaudelta 1 000 euroa, 31.12. Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Järjestelyn ylijäämä (-) / alijäämä (+) Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn velkoihin Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluviin varoihin 2011 358 -370 -12 2010 343 -371 -28 -23 -14 2009 333 -338 -5 -45 -5 2008 406 -394 12 63 -16 2007 353 -364 -11 -29 1 1 000 euroa 33 ENNAKKOMAKSUT, OSTOVELAT JA MUUT VELAT Saadut ennakkomaksut, 5 589 tuhatta euroa (5 243 tuhatta euroa), koostuvat pitkäaikaishankkeiden saaduista ennakkomaksuista. Lyhytaikaiset velat taseessa - Ostovelat - Siirtovelat - Johdannaiset - Muut velat YHTEENSÄ Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät - Pitkäaikaishankkeisiin liittyvät projektikulujaksotukset - Henkilöstökulujaksotukset - Rahoituskulut - Muut siirtovelat YHTEENSÄ 2011 2010 2 507 4 852 317 722 8 399 3 126 4 366 534 8 026 867 3 630 60 295 4 852 103 3 794 181 288 4 366 39 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 34 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Raute-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muu konsernin johtoryhmä sekä Rauten sairauskassa. Konsernin omistusosuus ja äänivalta, % 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Emoyhtiön omistusosuus ja äänivalta, % 100 100 100 100 100 50 100 100 Konserniyhtiöt Raute Oyj, Lahti (emoyhtiö) Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada Raute Inc., Delaware, USA Raute US , Inc., Rossville, Tennessee, USA RWS-Engineering Oy, Lahti Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore Raute WPM Oy, Lahti Raute Chile Ltda., Santiago, Chile Raute Service LLC, Pietari, Venäjä Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd, Shanghai, Kiina Raute (Shanghai) Trading Co., Ltd, Shanghai, Kiina 1 000 euroa Konsernin johdon työsuhde-etuudet Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Osakeperusteiset maksut YHTEENSÄ Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan kanssa ei ole sovittu erityisiä ehtoja eläkkeen suuruudesta eikä eläkkeelle siirtymisestä. Emoyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja Kiiski, Tapani toimitusjohtaja YHTEENSÄ Hallituksen jäsenet Pehu-Lehtonen, Erkki Mustakallio, Sinikka Hautamäki, Risto Helander, Ilpo Mustakallio, Mika Suominen, Pekka Mustakallio, Panu YHTEENSÄ 2011 2010 1 137 1 137 969 969 265 265 225 225 hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen 31.3.2010 alkaen hallituksen jäsen 31.3.2010 asti 40 20 20 20 20 20 140 40 20 20 20 20 15 5 140 Johdon omistus Yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat omistivat 31.12.2011 yhteensä 136 049 kappaletta A-sarjan osakkeita ja 151 470 kappaletta K-sarjan osakkeita. Johdon omistus vastaa 7,2 % yhtiön osakkeista ja 13,9 % osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä. Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. euroa) velka Rauten sairauskassalle. Raute Oyj on antanut 240 tuhannen euron vastatakauksen ulkomaisen tytäryhtiön lainasta ja 2 209 tuhannen euron kaupallisen vastatakauksen tytäryhtiön puolesta. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuusitoumuksia. Rauten sairauskassa Rauten sairauskassa on vakuutuskassa, joka maksaa jäsenilleen sairausvakuutuslain mukaisten korvausten lisäksi kassan myöntämiä lisäetuuksia. Rauten sairauskassan toimintapiirin muodostaa Raute Oyj:n henkilöstön lisäksi entisen tytäryhtiön Lahti Precision Oy:n henkilöstö. Rauten sairauskassa on tallettanut varansa Raute Oyj:lle. Talletuksen määrä 31.12.2011 oli 100 tuhatta euroa (100 tuhatta euroa) ja talletukselle maksettiin korkoa 1,25 % (1,2 %). Lainat ja takaukset lähipiirille Johdolle ei ole myönnetty lainoja. Emoyhtiö Raute Oyj:llä oli tilinpäätöksessä 31.12.2011 lainasaamisia tytäryhtiöltään Raute Service LLC:ltä 355 tuhatta euroa (355 tuhatta euroa) ja Raute Canada Ltd.:ltä 1 152 tuhatta euroa (0 tuhatta euroa). Raute Oyj:llä oli 100 tuhannen euron (100 tuhatta 40 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 1 000 euroa 35 MUUT VUOKRASOPIMUKSET Konserni vuokralleottajana Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: - Yhden vuoden kuluessa - Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua - Yli viiden vuoden kuluttua YHTEENSÄ Konserni on vuokrannut osan käyttämistään toimisto- ja tuotantotiloista. Vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia sekä määräaikaisia. Määräaikaisiin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Konserni vuokralleantajana Konserni on vuokrannut osan toimistotiloja. Tilinpäätöksessä nämä rakennukset on luokiteltu aineelliseen käyttöomaisuuteen. Vuokratuotot on kirjattu tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja olivat 13 tuhatta euroa (22 tuhatta euroa) vuonna 2011. 36 VALUUTTAJOHDANNAISET Valuuttajohdannaisia käytetään suojaustarkoituksessa. Valuuttatermiinien nimellisarvot Taloudellinen suojaus - Rahoitukseen liittyvät - Liikevaihdon suojaukseen liittyvät Valuuttatermiinien käyvät arvot Taloudellinen suojaus - Rahoitukseen liittyvät - Liikevaihdon suojaukseen liittyvät Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - Nimellisarvo - Käypä arvo Valuuttatermiinisopimusten nimellisarvo on kohde-etuuksien arvo muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kursseihin. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on tulos, joka olisi syntynyt johdannaisten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. 37 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Omasta puolesta annetut vakuudet Rahoituslaitoslainat - Yrityskiinnitykset TyEL-lainat - Yrityskiinnitykset - Pantatut varat - Luottovakuutusjärjestelyt Muut lainat - Kiinteistökiinnitykset 2011 2010 546 1 358 523 2 426 547 1 157 701 2 406 1 211 637 189 283 -32 4 2 5 937 -285 - 11 177 6 700 4 000 1 200 2 800 100 101 14 000 6 700 1 000 4 900 100 134 41 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 1 000 euroa Kaupalliset pankkitakaukset omasta ja konserniyhtiöiden puolesta Vakuusjärjestelyt konserniyhtiöiden puolesta Rahoituslaitoslainat - Yrityskiinnitykset - Vastasitoumukset Muut omat vastuut Vastuut johdon ja osakkaiden puolesta on esitetty liitetiedossa numero 34. 38 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN TASEARVOT JA KÄYVÄT ARVOT Tasearvo 31.12.2011 2011 18 472 2010 10 154 240 240 - 227 200 3 100 Liite1 000 euroa tieto Rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Noteeraamattomat osakesijoitukset 20 Lainat ja saamiset Lyhytaikaiset talletukset 23 Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset 23 - joista rahavirran suojausinstrumenteiksi määritetty 36 Myyntisaamiset ja muut saamiset* 23 Rahavarat 24 YHTEENSÄ Rahoitusvelat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Johdannaissopimukset 36 - joista suojauslaskennan alaiset 36 - joista rahavirran suojausinstrumenteiksi määritetty 36 Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Rahoituslainat 30-31 Ostovelat ja muut velat 33 Siirtovelat 33 YHTEENSÄ Jaottelu rahoitusinstrumenttiryhmittäin Lainat ja saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Käypä arvo 31.12.2011 Tasearvo 31.12.2010 Käypä arvo 31.12.2010 789 2 2 9 882 25 674 36 347 789 2 2 9 882 25 674 36 347 497 1 000 10 770 24 090 36 357 497 1 000 10 770 24 090 36 357 317 317 317 317 139 19 - 139 19 - 15 277 3 228 5 268 24 090 15 277 3 228 5 268 24 090 14 439 3 520 4 366 22 464 14 439 3 520 4 366 22 464 35 556 789 317 23 773 35 556 789 317 23 773 35 861 497 139 22 325 35 861 497 139 22 325 *Taseessa erä Myyntisaamiset ja muut saamiset sisältää osatuloutussaamisia pitkäaikaishankkeista asiakkailta 3 374 tuhatta euroa (4 710 tuhatta euroa). Taulukossa on esitetty kunkin rahoituserän käyvät arvot ja tasearvot, jotka vastaavat konsernitaseen kirjanpitoarvoja. Konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisen periaatteet rahoitusinstrumenteista on kuvattu alla. 42 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Muut sijoitukset Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat pääosin noteeraamattomista osakesijoituksista. Noteeraamattomat osakkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska niiden käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää. Noteeraamattomilla osakkeilla ei ole toimivia markkinoita ja toistaiseksi konsernilla ei ole aikomusta luopua näistä sijoituksista. Myyntisaamiset ja muut saamiset Saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Tilinpäätöshetkellä taseen myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä riskikeskittymiä. Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa Rahavirran suojauksiksi määritettyjen valuuttatermiinien käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet on kirjattu oman pääoman suojausrahastoon ja tuloslaskelmassa muihin laajan tuloksen eriin. Suojausrahastoon kertyneet voitot ja tappiot on siirretty tuloslaskelmaan, kun suojatut, ennakoidut liiketapahtumat on merkitty tuloslaskelmaan. Tilikauden aikana suojausrahastosta on siirretty tuloslaskelmaan suojattuihin liiketapahtumiin liittyvät voitot ja tappiot, yhteensä 14 tuhatta euroa. Tilikauden 2011 ja vertailuvuoden aikana ei rahavirran suojauksista aiheutunut tehotonta osuutta. Rahavirran suojauksien voitot ja tappiot, omasta pääomasta pois kirjattu ja tilikauden myyntituottojen oikaisuissa esitetty määrä sekä tase-erän hankintamenoa oikaisemaan kirjattu suojaustulos ilmoitetaan laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksissa. Avointen valuuttatermiinisopimusten nimellisarvot on esitetty liitetiedossa numero 36. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimuksen käyvän arvon määrittämiseksi on käytetty vastapuolen hintanoteerausta. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos johdannaissopimus purettaisiin. Avoimen koronvaihtosopimuksen nimellisarvo on esitetty liitetiedossa numero 36. Rahoituslaitos- ja muut lainat Velkojen käyvät arvot vastaavat taseessa olevaa kirjanpitoarvoa. Ostovelat ja muut velat Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat Käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien jaottelu perustuu IFRS 7 -standardin mukaiseen jaotteluun, jossa tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteina. Käyvät arvot perustuvat näiden instrumenttien kohdalla toimivilta markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän noteerattuun markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin, mutta niillä ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan osin myös johdon harkintaa edellyttäviin arvostustekijöihin. 1 000 euroa Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Johdannaisopimukset YHTEENSÄ Käypään arvoon kirjattavat johdannaiset - Johdannaisvelat YHTEENSÄ Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä - 2 2 789 789 789 2 791 - 317 317 - 317 317 43 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 39 TYTÄRYHTIÖIDEN YHDISTELYSSÄ KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT 2011 euroa 1,3917 1,3756 1,7491 672,0723 40,8797 8,9958 2010 euroa 1,3268 1,3665 1,8080 675,8537 40,2780 8,9805 Tase USD CAD SGD CLP RUB CNY 2011 euroa 1,2939 1,3215 1,6819 680,1710 41,7650 8,3499 2010 euroa 1,3362 1,3322 1,7136 626,1104 40,8200 8,7873 Tuloslaskelma USD CAD SGD CLP RUB CNY 1 000 euroa 40 RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: Poistot Työsuhde-etuudet Kurssierot Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen arvostamisesta YHTEENSÄ 2011 2010 -2 128 -137 182 -317 -2 400 -2 250 52 -198 -2 396 41 TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Raute Oyj julkaisi 10.2.2012 pörssitiedotteen yhteensä yli 50 miljoonan euron arvoisten tilausten saamisesta. Saadut tilaukset eivät sisälly tilauskantaan 31.12.2011. 44 TILINPÄÄTÖS 2011 / EMOYHTIÖ Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS euroa Liitetieto 2, 3 LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 4 5 6 8 9 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä LIIKETULOS 10 Rahoitustuotot ja -kulut TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 11 Satunnaiset erät TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 12 13 Tilinpäätössiirrot Tuloverot TILIKAUDEN TULOS 1.1.­31.12.2011 1.1.­31.12.2010 64 443 847,33 54 541 881,48 -106 037,65 266 896,71 -36 182 925,02 -19 077 145,27 -1 526 611,65 -7 850 477,47 -64 637 159,41 -32 453,02 -247 357,35 -279 810,37 18 000,00 -261 810,37 40 616,97 75 992,71 -145 200,69 -295 998,32 2 229 416,64 -29 644 679,29 -17 982 415,90 -1 741 200,23 -6 552 042,92 -55 920 338,34 554 961,46 -148 378,48 406 582,98 406 582,98 -40 616,97 -66 789,86 299 176,15 45 TILINPÄÄTÖS 2011 / EMOYHTIÖ Emoyhtiön tase, FAS euroa Liitetieto VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Tilinpäätössiirtojen kertymä Pakolliset varaukset Vieras pääoma 22 22 Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ 10 937 051,17 16 749 515,27 27 686 566,44 49 384 730,25 10 000 000,00 13 529 376,31 23 529 376,31 46 463 644,60 31.12.2011 31.12.2010 14 15 16 1 056 299,28 5 820 981,47 1 609 847,77 8 487 128,52 902 544,01 6 246 131,87 1 672 347,77 8 821 023,65 5, 17 18 18 3 784 238,45 3 920 713,77 8 585 457,89 24 607 191,62 40 897 601,73 49 384 730,25 3 319 616,14 1 720 287,59 12 198 097,22 20 404 620,00 37 642 620,95 46 463 644,60 19 19 19 19 8 009 516,00 6 498 341,93 6 524 557,94 -145 200,69 20 887 215,18 810 948,63 8 009 516,00 6 498 341,93 7 426 809,19 299 176,15 22 233 843,27 40 616,97 659 808,05 20 21 46 TILINPÄÄTÖS 2011 / EMOYHTIÖ Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS euroa LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C ) RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) lisäys (+)/vähennys (-) RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA -180 420,33 11 000 000,00 -10 000 000,00 -1 201 427,40 -381 847,73 4 197 539,85 2 000 000,00 2 383,00 -866 027,00 -4 115 400,00 -2 979 044,00 -7 200 638,24 -1 322 516,60 -292 500,00 133 305,31 -1 481 711,29 -536 638,00 -12 099,05 930 902,00 382 164,95 68 384 649,76 266 896,71 -62 628 093,56 6 023 452,91 46 744 323,00 2 171 254,00 -53 338 165,19 -4 422 588,19 1.1.­31.12.2011 1.1.­31.12.2010 -447 059,52 385 753,58 108 350,00 -9 398,10 6 061 098,87 6 061 098,87 -748 874,00 438 327,00 118 006,00 11 370,00 -4 603 759,19 -4 603 759,19 20 404 620,00 5 031,77 24 607 191,62 27 415 432,24 189 826,00 20 404 620,00 47 TILINPÄÄTÖS 2011 / EMOYHTIÖ Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1 LAATIMISPERIAATTEET Laatimisperiaatteissa on kuvattu emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet siltä osin kuin ne poikkeavat konsernitilinpäätöksen IFRS-laatimisperiaatteista. Laatimisperusta Raute Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien (FAS) mukaisesti. Ulkomaanrahan määräiset erät Muut kuin euromääräiset liiketapahtumat on kirjattu kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssiin lukuun ottamatta liiketoimia, joihin liittyvä valuuttariski on suojattu valuuttajohdannaissopimuksilla. Nämä erät on arvostettu johdannaissopimuksella suojattuun kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot on kirjattu taseeseen maksupäivän kurssiin. Myyntisaamisia valuuttakurssimuutoksilta suojaavien valuuttatermiinisopimusten jatkamisesta syntyneet kurssivoitot tai -tappiot on aktivoitu siirtosaamisiin tai -velkoihin. Muut valuuttakurssien muutoksiin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen suunnitelman mukaisella poistolla vähennettyyn hankintamenoon lukuun ottamatta eräitä kiinteistöjä, joihin on tehty arvonkorotuksia, sekä osakkeita, joihin on tehty arvonalentuminen. Hankintamenoon on luettu hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti: Muut aineettomat hyödykkeet Rakennukset Koneet ja kalusto Muu käyttöomaisuus 3­10 vuotta 25­40 vuotta 4­12 vuotta 3­10 vuotta. Rahoitusvarat, rahoitusvelat ja johdannaiset Rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttajohdannaissopimuksia. Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan valuuttamääräisten rahavirtojen muutokselta. Valuuttajohdannaissopimuksia ei ole emoyhtiössä arvostettu käypään arvoon. Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 24. Tilikauden aikana Raute Oyj on nostanut rahalaitoslainan 52,9 miljoonaa Ruotsin kruunua ja euromääräisen rahalaitoslainan 5,0 miljoonaa euroa. Valuuttamääräisen lainan korko- ja valuuttariskiä on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksella. Euromääräinen laina on kiinteäkorkoinen. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluiksi niiden syntymisvuonna. Eläkkeet Emoyhtiön henkilöstön eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi ajallisen kertymisen mukaan. Rahoitustuotot ja -kulut Lainasaamisten ja osakkeiden pysyvä arvonalentuminen on esitetty tuloslaskelmassa rahoituskuluissa. Tuloverot Tuloslaskelmassa on esitetty tuloveroina tilikauden verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Tilikauden vahvistamattomasta verotuksellisesta tappiosta on kirjattu laskennallinen verosaaminen enintään siihen määrään asti, johon on todennäköistä että tulevaisuudessa syntyy sellaista verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Poistoeroon sisältyvä laskennallinen verovelka on esitetty liitetietojen kohdassa numero 20. Poistot on kirjattu hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisen yhteydessä syntyvä menojäännös on esitetty tuloslaskelman erässä "Poistot". Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa. 48 TILINPÄÄTÖS 2011 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa 2 LIIKEVAIHDON JAKAUMA MARKKINA-ALUEITTAIN Venäjä Aasian-Tyynenmeren alue Muu Eurooppa Suomi Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Muut YHTEENSÄ PITKÄAIKAISHANKKEET Valmistusasteen mukainen liikevaihto Muu liikevaihto YHTEENSÄ Valmistusasteen mukaan tuloutettujen, mutta luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoiksi kirjattu määrä Pitkäaikaishankkeiden tuotoiksi kirjaamatta oleva määrä (tilauskanta) Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskutetut ennakkomaksut - toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä - saadut ennakkomaksut Hankesaamiset Projektit, joiden laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon - toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä - saadut ennakkomaksut Hankevelka Erittely yhdistellyistä vastaavien ja vastattavien eristä Maksetut ennakkomaksut Taseen vaihto-omaisuuteen sisältyvät ennakkomaksut Taseen ennakkomaksut Hankevelka Muut projektiennakot, ei osatuloutettavat YHTEENSÄ 4 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöomaisuuden myyntivoitot Muut tuotot konserniyhtiöiltä Muut liiketoiminnan tuotot YHTEENSÄ MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet ja tarvikkeet - Ostot tilikauden aikana - Varaston muutos Ulkopuoliset palvelut YHTEENSÄ 2011 % 2010 % 25 013 15 022 10 593 9 148 4 064 480 124 64 444 39 23 16 14 6 1 0 100 17 735 18 787 8 805 5 049 1 970 2 060 136 54 542 33 34 16 9 4 4 0 100 3 53 429 11 015 64 444 47 442 7 100 54 542 41 550 32 654 45 387 26 021 13 277 10 332 2 945 28 946 22 721 6 224 28 273 33 335 5 062 16 441 19 185 2 744 16 16 301 301 5 062 527 5 589 2 744 865 3 609 71 115 81 267 58 2 068 104 2 229 5 -33 030 857 -4 009 -36 183 -27 914 -79 -1 652 -29 645 49 TILINPÄÄTÖS 2011 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa 6 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut YHTEENSÄ Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja Kiiski, Tapani Hallituksen jäsenet Pehu-Lehtonen, Erkki Mustakallio, Sinikka Hautamäki, Risto Helander, Ilpo Mustakallio, Mika Suominen, Pekka Mustakallio, Panu YHTEENSÄ 2011 2010 -15 619 -2 621 -837 -19 077 -14 660 -2 372 -950 -17 982 toimitusjohtaja 265 225 hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen 31.3.2010 alkaen hallituksen jäsen 31.3.2010 asti 40 20 20 20 20 20 405 40 20 20 20 20 15 5 365 Raute Oyj:n hallitus on yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti myöntänyt optio-oikeuksia konsernin avainhenkilöille. Optiojärjestelyn keskeiset ehdot on esitetty Raute-konsernin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 27. 7 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Kirjoilla 31.12., henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt YHTEENSÄ - josta ulkomailla työskentelevien osuus Keskimäärin, henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt YHTEENSÄ - josta ulkomailla työskentelevien osuus Tehollinen keskimäärin, henkilöä Työntekijät Toimihenkilöt YHTEENSÄ - josta ulkomailla työskentelevien osuus 8 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä YHTEENSÄ LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Tuotannon välilliset kulut Myynti- ja markkinointikulut Hallintokulut Muut kulut YHTEENSÄ 126 221 347 1 130 238 368 2 127 226 353 1 140 247 387 3 122 216 338 1 110 209 319 3 -1 527 -1 527 -1 741 -1 741 9 -1 820 -1 860 -1 394 -2 777 -7 850 -1 278 -1 721 -1 386 -2 167 -6 552 50 TILINPÄÄTÖS 2011 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa Tilintarkastajien palkkiot KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastus, lakisääteinen Veroneuvonta Muut palvelut YHTEENSÄ 10 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Osinkotuotot YHTEENSÄ Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta YHTEENSÄ Rahoitustuotot yhteensä Korko- ja muut rahoituskulut Muille YHTEENSÄ Johdannaisten käyvän arvon muutokset Rahoituskulut yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut, netto Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssivoittoja (+)/-tappioita (-) 11 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Saadut konserniavustukset YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRROT Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus YHTEENSÄ TULOVEROT Varsinaisesta toiminnasta, tilikaudelta Varsinaisesta toiminnasta, aikaisemmilta tilikausilta Laskennallisten verojen muutos YHTEENSÄ 2011 2010 -32 -11 -2 -45 -30 -15 -7 -52 108 108 118 118 47 472 519 628 48 425 473 591 -558 -558 -317 -875 -247 87 -739 -739 -739 -148 -18 18 18 - 12 41 41 -41 -41 13 -9 85 76 -82 27 -12 -67 51 TILINPÄÄTÖS 2011 / EMOYHTIÖ 14 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 1 248 130 1 378 -818 -90 -909 469 429 Muut pitkävaikutteiset menot 4 421 270 82 4 772 -3 992 -193 -4 185 587 428 1 000 euroa Hankintameno 1.1.2011 Lisäykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2011 Kertyneet poistot 1.1.2011 Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2011 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 15 AINEELLISET HYÖDYKKEET Kehittämismenot 679 679 -634 -45 -679 0 45 YHTEENSÄ 6 347 400 82 6 829 -5 445 -328 -5 773 1 056 903 1 000 euroa Hankintameno 1.1.2011 Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2011 Maa- ja vesialueet 231 -13 218 218 231 Rakennukset ja rakennelmat 8 201 42 16 8 259 -5 289 -242 -5 531 2 727 2 912 Koneet ja kalusto 20 358 563 -54 20 866 -17 293 -953 -18 246 2 620 3 064 Muut aineelliset hyödykkeet 336 19 355 -320 -4 -323 32 16 Keskeneräiset hankinnat ja ennakkomaksut 23 298 -98 224 224 23 YHTEENSÄ 29 148 923 -67 -82 29 922 -22 902 -1 199 -24 101 5 821 6 246 Kertyneet poistot 1.1.2011 Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2011 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 31.12.2011 31.12.2010 16 PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET 1 817 2 449 1 000 euroa Hankintameno 1.1.2011 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2011 Osakkeet, konseriyritykset 6 987 6 987 -6 166 -6 166 821 821 Osakkeet, muut 497 293 789 789 497 Saamiset konserniyrityksiltä 9 665 2 363 -1 152 10 876 -9 310 -9 310 1 566 355 YHTEENSÄ 17 149 2 655 -1 152 18 652 -15 476 -15 476 3 176 1 673 Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2011 Lisäykset Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2011 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 Luettelo yhtiön omistamista osakkeista on esitetty liitetiedossa numero 25. 52 TILINPÄÄTÖS 2011 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa 17 VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut YHTEENSÄ SAAMISTEN ERITTELY Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset saamiset konserniyrityksiltä - Lainasaamiset Yhteensä konserniyrityksiltä Pitkäaikaiset saamiset muilta - Myyntisaamiset - Laskennallinen verosaatava Yhteensä muilta YHTEENSÄ Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä - Myyntisaamiset - Siirtosaamiset - Muut saamiset Yhteensä konserniyrityksiltä Lyhytaikaiset saamiset muilta - Myyntisaamiset - Siirtosaamiset - Muut saamiset, korollinen - Muut saamiset, koroton Yhteensä muilta YHTEENSÄ Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät - Saatavat konserniavustuksista - Valmistusasteen mukaisesti kirjatut hankesaamiset - Muut siirtosaamiset YHTEENSÄ 19 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.1 Osakepääoma 31.12. Ylikurssirahasto 1.1. Ylikurssirahasto 31.12. Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. Muutokset tilikauden aikana - Edellisen tilikauden voitto/tappio - Osingonjako Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. Tilikauden tappio/voitto OMA PÄÄOMA 31.12. 2011 2010 2 332 1 324 112 16 3 784 1 487 1 431 101 301 3 320 18 1 566 1 566 355 355 549 1 806 2 355 3 921 1 720 1 720 2 075 936 141 2 1 079 742 2 744 3 940 3 057 509 7 506 8 585 3 522 4 732 1 000 469 9 723 10 467 18 2 945 236 3 199 6 224 241 6 465 8 010 8 010 6 498 6 498 7 427 299 -1 201 6 525 -145 20 887 8 010 8 010 6 498 6 498 15 771 -8 343 7 427 299 22 234 53 TILINPÄÄTÖS 2011 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa Jakokelpoiset varat Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. Tilikauden tappio/voitto Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. Yhtiön osakkeet Osakkeet, 1 000 kpl Nimellisarvo, euroa Nimellisarvo yhteensä, 1 000 euroa K-sarjan osakkeet (20 ääntä/osake), 1 000 kpl A-sarjan osakkeet (1 ääni/osake), 1 000 kpl 20 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Tilinpäätössiirtojen kertymä vertailuvuonna muodostuu kertyneestä poistoerosta 40 tuhatta euroa, johon sisältyi laskennallista verovelkaa 10 tuhatta euroa. PAKOLLISET VARAUKSET Arvioidut takuukustannukset 1.1. Lisäykset Vähennykset Arvioidut takuukustannukset 31.12. Tilauskannassa olevien pitkäaikaishankkeiden tappio/yleiskuluvaraus 1.1. Muutos tilikauden aikana Tilauskannassa olevien pitkäaikaishankkeiden tappio/yleiskuluvaraus 31.12. Muut pakolliset varaukset 1.1. Muutos tilikauden aikana Muut pakolliset varaukset 31.12. YHTEENSÄ 22 VELKOJEN ERITTELY Pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat muille - Rahoituslaitoslainat - Eläkelainat (TyEL) YHTEENSÄ Pitkäaikaisiin velkoihin ei sisälly eriä, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua. Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset velat konserniyhtiöille - Saadut ennakkomaksut - Ostovelat - Siirtovelat - Muut velat Yhteensä konserniyhtiöille 2011 2010 6 525 -145 6 380 7 427 299 7 726 4 005 2,00 8 010 991 3 014 4 005 2,00 8 010 991 3 014 21 549 673 -489 733 32 5 37 78 -38 40 811 1 301 238 -991 549 51 -19 32 78 0 78 659 8 937 2 000 10 937 10 000 10 000 133 349 482 2 125 423 3 414 2 965 54 TILINPÄÄTÖS 2011 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa Lyhytaikaiset velat muille - Rahoituslaitoslainat - Eläkelainat (TyEL) - Saadut ennakkomaksut - Ostovelat - Siirtovelat - Muut velat Yhteensä muille YHTEENSÄ Korolliset velat - Pitkäaikaiset - Lyhytaikaiset YHTEENSÄ Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät - Projektikulujaksotukset - Henkilöstökulujaksotukset - Muut siirtovelat YHTEENSÄ 23 MUUT VUOKRASOPIMUKSET Raute Oyj vuokralleottajana Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: - Yhden vuoden kuluessa - Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua - Yli viiden vuoden kuluttua YHTEENSÄ Raute Oyj vuokralleantajana Raute Oyj on vuokrannut yksittäisiä toimistotiloja. Tilinpäätöksessä nämä tilat ovat osia rakennuksista, jotka on luokiteltu aineelliseen käyttöomaisuuteen. Vuokratuotot on kirjattu tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja olivat 13 tuhatta euroa (22 tuhatta euroa). 24 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Velkojen ja vastuusitoumusten vakuudeksi on annettu vakuuksia ja sitoumuksia Omasta puolesta annetut vakuudet Rahalaitoslainat - Yrityskiinnitykset TyEL-lainat - Yrityskiinnitykset - Pantatut varat - Luottovakuusjärjestelyt Muut lainat - Kiinteistökiinnitykset Kaupalliset pankkitakaukset omasta ja konserniyhtiöiden puolesta 2011 2010 2 000 2 000 5 175 2 296 3 770 1 026 16 267 16 750 4 000 734 1 845 3 384 601 10 565 13 529 10 937 4 449 15 386 10 000 4 215 14 215 253 3 220 298 3 770 54 3 059 274 3 387 165 365 530 192 177 5 374 11 177 6 700 4 000 1 200 2 800 100 101 14 000 6 700 1 000 4 900 100 134 17 526 10 154 55 TILINPÄÄTÖS 2011 / EMOYHTIÖ 1 000 euroa Vakuusjärjestelyt konserniyhtiöiden puolesta Rahalaitoslainat - Yrityskiinnitys - Vastasitoumukset Muut vuokrasopimukset Valuuttatermiinisopimukset - Nimellisarvo, sisäisiin eriin kohdistuvat - Käypä arvo, sisäinen Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - Nimellisarvo - Käypä arvo Valuuttatermiinisopimusten nimellisarvolla tarkoitetaan kohde-etuuksien arvoa muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kursseihin. Käypä arvo on tulos, joka olisi syntynyt johdannaisten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Muut omat vastuut Eräiden tytäryhtiöiden puolesta on annettu "Letter of Guarantee" -sitoumuksia. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuusitoumuksia. Johdolle ja osakkaille ei ole annettu rahalainoja. 25 YHTIÖN OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET Tytäryhtiöt RWS-Engineering Oy, Lahti Raute WPM Oy, Lahti Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd, Shanghai, Kiina Raute (Shanghai) Trading Co., Ltd, Shanghai, Kiina Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada Raute Inc., Delaware, USA Raute Chile Ltda., Santiago, Chile Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore YHTEENSÄ Omistusosuus ja äänivalta, % 100 100 100 100 100 100 50 100 2011 2010 240 240 2 426 227 200 3 100 2 406 1 211 -32 189 - 5 937 -285 - Kirjanpitoarvo, 1 000 euroa 203 9 398 95 84 17 15 0 821 Kirjanpitoarvo, 1 000 euroa 326 51 50 19 10 293 41 789 Muut osakkeet Lahden Seudun Puhelin Oy Electrosys Oy FIMECC OY PHP Holding Oy Finnish Wood Research Oy Ahkera Smart Tech Ltd Muut YHTEENSÄ Osakemäärä, kpl 1 717 600 50 112 10 56 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1 000 euroa Liikevaihto Liikevaihdon muutos, % Viennin osuus % liikevaihdosta Liiketulos % liikevaihdosta Tulos ennen veroja % liikevaihdosta Tilikauden tulos % liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Oman pääoman tuotto (ROE), % Taseen loppusumma Korolliset nettovelat % liikevaihdosta Korottomat velat Omavaraisuusaste, % Gearing, % Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta Tutkimus- ja kehittämismenot* % liikevaihdosta Tilauskanta, Me Uudet tilaukset, Me Henkilöstö 31.12. Henkilöstö, tehollinen keskimäärin Henkilöstö, keskimäärin Osingonjako 2011 74 323 18,2 65 432 88,0 -738 -1,0 -1 126 -1,5 -1 095 -1,5 -0,1 -4,7 52 666 -10 397 -14,0 15 320 46,9 -47,1 1 885 2,5 2 020 2,7 36 77 464 457 475 1 201** 2010 62 867 71,6 57 773 91,9 1 311 2,1 1 122 1,8 1 158 1,8 5,1 4,9 53 034 -9 651 -15,4 14 368 50,7 -39,8 2 224 3,5 1 849 2,9 33 72 495 438 512 1 201 2009 36 638 -62,8 30 466 83,2 -9 695 -26,5 -9 890 -27,0 -8 141 -22,2 -21,6 -28,4 57 387 -9 366 -25,6 15 801 46,0 -40,6 1 095 3,0 2 470 6,7 22 35 524 419 542 0 2008 98 466 -11,1 82 666 84,0 6 341 6,4 6 880 7,0 4 723 4,8 19,4 14,0 60 180 -10 653 -10,8 15 402 60,5 -31,0 3 242 3,3 4 375 4,4 24 67 573 569 585 2 803 2007 110 799 4,3 96 759 87,3 8 607 7,8 8 976 8,1 6 601 6,0 29,2 21,1 54 800 -10 794 -9,7 21 116 70,3 -32,5 1 869 1,7 3 969 3,6 56 90 570 560 575 4 005 *Vertailuvuodet 2007­2009 on muutettu vastaamaan tilikaudelta 2009 alkaen käytössä olevaa esittämistapaa. **Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. 57 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Osakekohtaiset tunnusluvut 2011 Tulos/osake (EPS), euroa Oma pääoma/osake, euroa Osinko/osake, euroa Osinko/tulos, % Efektiivinen osinkotuotto, % Hinta/voitto-suhde (P/E) Kurssikehitys (A-sarjan osakkeet) Tilikauden alin kurssi, euroa Tilikauden ylin kurssi, euroa Tilikauden keskikurssi, euroa Kurssi tilikauden lopussa, euroa Osakekannan markkina-arvo 31.12., 1 000 euroa** Osakkeiden vaihdon kehitys (A-sarjan osakkeet) Osakkeiden vaihto tilikauden aikana, 1 000 kpl % A-sarjan osakkeiden määrästä -0,27 5,51 0,30* -109,7* 4,8* -22,67 2010 0,29 6,05 0,30 103,8 3,1 33,55 2009 -2,03 5,76 0,00 0,0 0,0 -3,67 2008 1,18 8,57 0,70 59,4 10,9 5,43 2007 1,65 8,29 1,00 60,7 7,0 8,71 6,05 11,55 8,57 6,20 24 829 7,24 10,10 8,21 9,70 38 846 6,50 8,90 7,29 7,47 29 916 6,24 15,20 12,37 6,40 25 630 12,40 15,45 13,85 14,35 57 468 522 17,3 646 21,4 4 004 758 4 004 758 455 15,1 4 003 183 4 004 758 393 13,0 4 004 758 4 004 758 981 32,5 4 004 758 4 004 758 Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskiarvo 4 004 758 Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa 4 004 758 Tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu laskennallisen verovelan määrä. *Hallituksen esitys yhtiökokoukselle. **K-sarjan osakkeet arvostettu A-sarjan osakkeen arvon mukaisesti. 58 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Tunnuslukujen laskentakaavat Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = Tulos ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (tilikauden keskiarvo) Voitto/tappio Oma pääoma (tilikauden keskiarvo) Korolliset velat ./. (rahavarat + käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) Korolliset nettorahoitusvelat Oma pääoma Oma pääoma Taseen loppusumma ./. saadut ennakot Tilikauden tulos Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana Laimennusvaikutuksella oikaistu tilikauden tulos Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa Tilikauden osingonjako Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa Osinko/osake Tulos/osake Osinko/osake Tilikauden päätöskurssi Tilikauden päätöskurssi Tulos/osake Osakkeiden vaihdon kehitys ilmoitetaan tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumääränä sekä sen prosentuaalisena osuutena osakesarjan kaikkien osakkeiden laimentamattomasta keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana. Osakkeiden (A- + K-sarjan osakkeet) laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi x 100 x 100 x 100 Oman pääoman tuotto (ROE), % = x 100 Korolliset nettovelat = Gearing, % = Omavaraisuusaste, % = x 100 Laimentamaton tulos/osake, euroa = Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, euroa = Oma pääoma/osake, euroa = Osinko/osake, euroa = Osinko/tulos, % = Efektiivinen osinkotuotto, % = x 100 Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) = Osakkeiden vaihdon kehitys lukumääränä ja prosentteina (A-sarjan osakkeet) = Osakekannan markkina-arvo = 59 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Osakkeet ja osakkeenomistajat >> Ajantasaista tietoa Rauten osakkeesta ja osakkeenomistajista löytyy yhtiön internet-sivuilta osoitteesta www.raute.com. YHTIÖN OSAKEPÄÄOMA 31.12.2011 Osakkeet K-sarjan osakkeet (kantaosakkeet) A-sarjan osakkeet Osakkeet yhteensä 31.12.2011 Äänet 20 ääntä/osake 1 ääni/osake Nimellisarvo euroa/osake 2,00 2,00 Määrä 1 000 kpl 991 3 014 4 005 Nimellisarvo yhteensä 1 000 euroa 1 982 6 027 8 010 Osakepääoman muutokset 1.1.1994­31.12.2011 Osakepääoma 1.1.1994 Osakeanti 21.9.1994 K-sarjan osakkeiden muunto A-sarjan osakkeiksi 1998 Osakepääoman alennus (vararahasto) 30.6.2000 Osakepääoman korotus, rahastoanti 30.6.2000 K-sarjan osakkeiden muunto A-sarjan osakkeiksi 2003 K-sarjan osakkeiden muunto A-sarjan osakkeiksi 2004 Osakkeiden rekisteröinti optiotodistuksilla 1.1.­31.12.2006 Osakepääoma 31.12.2011 Osakepääoma, euroa 5 359 073 1 069 285 -12 648 1 213 506 K-sarjan osakkeet, kpl 1 054 600 -14 000 A-sarjan osakkeet, kpl 2 124 240 635 768 14 000 -44 539 -4 900 380 300 8 009 516 991 161 44 539 4 900 190 150 3 013 597 Osakkeet ja osakepääoma Raute Oyj:n osakkeet on liitetty Eurclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Maksettu ja rekisteröity osakepääoma 31.12.2011 oli 8 009 516,00 euroa. Koko osakekanta oli yhteensä 4 004 758 kappaletta, joista Ksarjan osakkeita (kantaosake, 20 ääntä/osake) oli 991 161 kappaletta ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) 3 013 597 kappaletta. Osakkeen nimellisarvo on 2,00 euroa. K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 3. pykälässä esitetyin ehdoin. K-sarjan osakkeen siirtyessä K-sarjan ulkopuoliselle uudelle omistajalle on muilla K-sarjan osakkeenomistajilla ja toissijaisesti yhtiöllä oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksen 4. pykälässä esitetyin ehdoin. Markkina-arvo ja kaupankäynti Raute Oyj:n A-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä ryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaupankäyntitunnus on RUTAV. Raute Oyj:llä on NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa. Raute Oyj:n A-sarjan osakkeita vaihdettiin vuoden 2011 aikana 522 287 kappaletta (646 052 kpl). Vaihdon arvo oli yhteensä 4,3 miljoonaa euroa (5,2 Me). Osakkeen vuoden ylin kaupantekokurssi oli 11,55 euroa (10,10 euroa) ja alin 6,05 euroa (7,24 euroa). Osakkeen kurssi vuoden 2011 päättyessä oli 6,20 euroa (9,70 euroa). Keskikurssi oli 8,57 euroa (8,21 euroa). Koko osakekannan markkinaarvo vuoden lopussa oli 24,8 miljoonaa euroa (38,8 Me), jossa K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen 31.12.2011 päätöskurssin mukaisesti. Osakkeenomistajat Osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2011 alussa 1 787 ja lopussa 1 667. K-sarjan osakkeita omisti vuoden lopussa 49 (50) yksityishenkilöä. Hallituksen ja toimitusjohtajan sekä heidän alaikäisten lasten ja määräysvallassaan olevien yhteisöjen yhteenlaskettu osakeomistus 31.12.2011 oli 281 931 kappaletta yhtiön osakkeista, mikä vastasi 7,0 prosenttia (6,9 %) yhtiön A- ja K-sarjan osakkeiden yhteenlasketusta määrästä ja 13,8 prosenttia (13,2 %) äänimäärästä. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus kappalemäärästä oli 1,5 prosenttia (2,1 %). Hallituksen valtuutukset Varsinainen yhtiökokous 13.4.2011 valtuutti hallituksen päättämään enintään 400 000 Raute Oyj:n A-sarjan osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla siten, että hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon käytettävissä olevia varoja. Osakemäärä on alle kymmenen prosenttia (10 %) yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus voi valtuutuksen nojalla hankkia yhtiön omia Asarjan osakkeita käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, vastikkeena mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen taikka muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi. 60 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Valtuutuksen nojalla hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua yhtiön A-sarjan osakkeen hintaan julkisessa kaupankäynnissä siten, että hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana ja enimmäishinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana. Valtuutus sisältää oikeuden hankkia osakkeita suunnatusti eli muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Omien osakkeiden suunnattu hankkiminen voi tapahtua esimerkiksi hankkimalla osakkeita julkisessa kaupankäynnissä niillä markkinapaikoilla, joiden sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Osakkeiden hankkiminen julkisessa kaupankäynnissä edellä määritellyllä tavalla tai muutoin suunnatusti edellyttää, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi Raute Oyj:n yhtiöjärjestyksen 3 §:n mukaisesti. Hallitus päättää omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä muista ehdoista. Hallituksella on 13.4.2011 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antama valtuutus päättää Raute Oyj:n A-sarjan osakkeita koskevasta suunnatusta osakeannista ja sen kaikista ehdoista mukaan lukien osakkeiden saajat ja maksettavan vastikkeen määrä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Annettavien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä voi olla enintään 400 000 A-sarjan osaketta. Valtuutusta esitetään käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, enintään 31.5.2012 asti. Hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen 2011 myöntämiä valtuutuksia tilikauden loppuun mennessä. Tilikauden aikana ei ole päätetty uusista osakeanneista eikä laskettu liikkeelle vaihtovelkakirjaoikeuksia. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ollut hallussaan tai panttina omia osakkeitaan. Yhtiöllä ei ollut 31.12.2011 voimassa olevaa osakeantia tai osakepohjaista kannustusjärjestelmää. Optiopohjainen kannustusjärjestelmä 2010 Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 31.3.2010 optio-oikeuksien antamisesta Raute-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeudet on tarjottu osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen hallituksen erikseen päättämille konsernin avainhenkilöille sekä Raute Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annettavaksi edelleen Raute-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 240 000 kappaletta. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään tai hankkimaan yhteensä enintään 240 000 Raute Oyj:n A-sarjan osaketta ja yhtiön osakepääoma voi optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen seurauksena nousta enintään 480 000 eurolla. Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään tai hankkimaan yhden (1) A-sarjan osakkeen. Optio-oikeuksista enintään 80 000 merkitään tunnuksella 2010 A, enintään 80 000 tunnuksella 2010 B ja enintään 80 000 tunnuksella 2010 C. Optiooikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintähinta määräytyy Raute Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärillä painotetun keskikurssin perusteella jatkuvassa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, pyöristettynä lähimpään senttiin. Optio-oikeuksien 2010 A osalta merkintähinta määräytyi vuoden 2009 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta 12.2.2010­11.4.2010 ja optio-oikeuksien 2010 B osalta vuoden 2010 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta 16.2.2011­15.4.2011. Optio-oikeuksien 2010 C osalta merkintähinta tulee määräytymään vuoden 2011 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja vapaan oman pääoman rahastoista jaettujen varojen perusteella. Osakkeiden merkintähinnasta osakkeen nimellisarvoa vastaava osa merkitään osakepääomaan ja sen ylittävä osa merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2010 A 1.3.2013­31.3.2016, optio-oikeuksilla 2010 B 1.3.2014­ 31.3.2017 ja optio-oikeuksilla 2010 C 1.3.2015­31.3.2018. Optiojärjestelmän ehdot on julkaistu yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.raute.com. Sisäpiiri Raute noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton antamia sisäpiiriohjeita. Lisäksi yhtiössä on käytössä hallituksen vahvistama sisäpiiriohjeistus. Sisäpiirivastaavana yhtiössä toimii talousjohtaja. Raute Oyj:n sisäpiiri koostuu Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesti julkisista, pysyvistä yrityskohtaisista tai hankekohtaisista sisäpiiriläisistä. Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallitus, konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä, tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä tilintarkastajat. Yhtiön pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat ne yhtiön palveluksessa olevat henkilöt tai muun sopimuksen perusteella yhtiölle työskentelevät, jotka asemansa tai tehtäviensä perusteella saavat säännöllisesti sisäpiirin tietoa. Hankekohtainen sisäpiirirekisteri perustetaan, mikäli hankkeesta vastuussa oleva henkilö arvioi hankkeen julkistamisen vaikuttavan olennaisesti yhtiön osakkeen arvoon. Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä koskevat tiedot pidetään nähtävillä Euroclear Finland Oy:n NetSire-palvelussa. Sirenähtävilläpitopaikka on Euroclear Finland Oy, Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki. Lisäksi sisäpiirin sisältämät julkiset tiedot ovat saatavilla Raute Oyj:n internet-sivuilla www.raute.com. 61 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI OSAKEKANNAN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2011 OsakkeenA- ja K-sarjan osakkeet omistajia osakkeenomistajaryhmittäin kpl Kotitaloudet 1 552 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 4 Ulkomaiset osakkaat 3 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 8 Julkisyhteisöt 2 Yritykset 94 Hallintarekisteröidyt 4 Yhteensä 1 667 Osakkeita kpl 3 293 815 393 290 5 600 20 501 60 350 172 000 59 202 4 004 758 Äänimäärä kpl 22 125 874 393 290 5 600 20 501 60 350 172 000 59 202 22 836 817 % 93,1 0,2 0,2 0,5 0,1 5,6 0,2 100,0 % 82,2 9,8 0,1 0,5 1,5 4,3 1,5 100,0 % 96,9 1,7 0,0 0,1 0,3 0,8 0,3 100,0 A-SARJAN OSAKKEIDEN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2011 OsakkeenA-sarjan osakkeet omistajia osakkeenomistajaryhmittäin kpl Kotitaloudet 1 537 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 4 Ulkomaiset osakkaat 3 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 8 Julkisyhteisöt 2 Yritykset 94 Hallintarekisteröidyt 4 Yhteensä 1 652 Osakkeenomistajia kpl 1 455 141 22 21 10 3 1 652 Osakkeita kpl 2 302 654 393 290 5 600 20 501 60 350 172 000 59 202 3 013 597 Äänimäärä kpl 2 302 654 393 290 5 600 20 501 60 350 172 000 59 202 3 013 597 % 93,0 0,2 0,2 0,5 0,1 5,7 0,2 100,0 % 76,4 13,1 0,2 0,7 2,0 5,7 2,0 100,0 % 76,4 13,1 0,2 0,7 2,0 5,7 2,0 100,0 A-sarjan osakkeet osakemäärittäin 1­ 1 000 1 001­ 5 000 5 001­10 000 10 001­ 50 000 50 001­100 000 100 001­ Yhteensä % 88,1 8,5 1,3 1,3 0,6 0,2 100,0 Osakkeita kpl 447 273 292 299 159 938 565 078 599 683 949 326 3 013 597 % 14,8 9,7 5,3 18,8 19,9 31,5 100,0 Äänimäärä kpl 447 273 292 299 159 938 565 078 599 683 949 326 3 013 597 % 14,8 9,7 5,3 18,8 19,9 31,5 100,0 K-SARJAN OSAKKEIDEN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2011 K-sarjan osakkeet osakkeenomistajaryhmittäin Kotitaloudet Yhteensä Osakkeenomistajia kpl 49 49 Osakkeenomistajia kpl 5 7 8 24 5 49 Osakkeita kpl 991 161 991 161 Äänimäärä kpl 19 823 220 19 823 220 % 100,0 100,0 % 100,0 100,0 % 100,0 100,0 K-sarjan osakkeet osakemäärittäin 1­ 1 000 1 001­ 5 000 5 001­10 000 10 001­ 50 000 50 001­100 000 Yhteensä % 10,2 14,3 16,3 49,0 10,2 100,0 Osakkeita kpl 2 230 18 566 43 640 648 665 278 060 991 161 % 0,2 1,9 4,4 65,4 28,1 100,0 Äänimäärä kpl 44 600 371 320 872 800 12 973 300 5 561 200 19 823 220 % 0,2 1,9 4,4 65,4 28,1 100,0 62 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI 20 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2011 K-sarja Osakkeiden lukumäärän mukaan kpl 1. Sundholm, Göran 2. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 3. Sijoitusrahasto Alfred Berg Small Cap F. 4. Suominen, Jussi Matias 48 000 5. Mustakallio, Kari Pauli 60 480 6. Suominen, Pekka 48 000 7. Suominen, Tiina Sini-Maria 48 000 8. Siivonen, Osku Pekka 50 640 9. Kirmo, Kaisa Marketta 50 280 10. Mustakallio, Mika Tapani 56 180 11. Keskiaho, Kaija Leena 33 600 12. Särkijärvi, Anna Riitta 60 480 13. Mustakallio, Ulla Sinikka 47 240 14. Relander, Harald Bertel 15. Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap 16. Mustakallio, Marja Helena 43 240 17. Särkijärvi-Martinez, Anu Riitta 12 000 18. Särkijärvi, Timo 12 000 19. Kirmo, Lasse 30 000 20. Suominen, Jukka Matias 24 960 Yhteensä 625 100 A-sarja kpl 624 798 181 900 142 628 74 759 58 000 62 429 62 316 53 539 41 826 29 670 51 116 22 009 30 862 65 000 63 489 18 162 43 256 43 256 24 110 27 964 1 721 089 Osakkeet yhteensä kpl 624 798 181 900 142 628 122 759 118 480 110 429 110 316 104 179 92 106 85 850 84 716 82 489 78 102 65 000 63 489 61 402 55 256 55 256 54 110 52 924 2 346 189 Osuus osakkeista % 15,6 4,5 3,6 3,1 3,0 2,8 2,8 2,6 2,3 2,1 2,1 2,1 2,0 1,6 1,6 1,5 1,4 1,4 1,4 1,3 58,6 Äänimäärä yhteensä kpl 624 798 181 900 142 628 1 034 759 1 267 600 1 022 429 1 022 316 1 066 339 1 047 426 1 153 270 723 116 1 231 609 975 662 65 000 63 489 882 962 283 256 283 256 624 110 527 164 14 223 089 Osuus äänistä % 2,7 0,8 0,6 4,5 5,6 4,5 4,5 4,7 4,6 5,1 3,2 5,4 4,3 0,3 0,3 3,9 1,2 1,2 2,7 2,3 62,3 Äänimäärän mukaan 1. Mustakallio, Kari Pauli 2. Särkijärvi, Anna Riitta 3. Mustakallio, Mika Tapani 4. Siivonen, Osku Pekka 5. Kirmo, Kaisa Marketta 6. Suominen, Jussi Matias 7. Suominen, Pekka 8. Suominen, Tiina Sini-Maria 9. Mustakallio, Ulla Sinikka 10. Mustakallio, Kai Henrik 11. Mustakallio, Marja Helena 12. Mustakallio Risto Knut kuolinpesä 13. Keskiaho, Kaija Leena 14. Sundholm, Göran 15. Kirmo, Lasse 16. Keskiaho, Juha-Pekka 17. Suominen, Jukka Matias 18. Keskiaho, Marjaana 19. Kultanen, Leea Annikka 20. Molander, Sole Yhteensä K-sarja kpl 60 480 60 480 56 180 50 640 50 280 48 000 48 000 48 000 47 240 47 420 43 240 42 240 33 600 30 000 27 440 24 960 24 780 22 405 20 160 785 545 A-sarja kpl 58 000 22 009 29 670 53 539 41 826 74 759 62 429 62 316 30 862 4 594 18 162 51 116 624 798 24 110 9 500 27 964 21 500 8 031 1 225 185 Osakkeet yhteensä kpl 118 480 82 489 85 850 104 179 92 106 122 759 110 429 110 316 78 102 52 014 61 402 42 240 84 716 624 798 54 110 36 940 52 924 46 280 30 436 20 160 2 010 730 Osuus osakkeista % 3,0 2,1 2,1 2,6 2,3 3,1 2,8 2,8 2,0 1,3 1,5 1,1 2,1 15,6 1,4 0,9 1,3 1,2 0,8 0,5 50,2 Äänimäärä yhteensä kpl 1 267 600 1 231 609 1 153 270 1 066 339 1 047 426 1 034 759 1 022 429 1 022 316 975 662 952 994 882 962 844 800 723 116 624 798 624 110 558 300 527 164 517 100 456 131 403 200 16 936 085 Osuus äänistä % 5,6 5,4 5,1 4,7 4,6 4,5 4,5 4,5 4,3 4,2 3,9 3,7 3,2 2,7 2,7 2,4 2,3 2,3 2,0 1,8 74,2 Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 31.12.2011 oli 59 202 kappaletta (84 794 kpl). Johdon omistus 31.12.2011 Hallitus, toimitusjohtaja ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat omistivat yhteensä 136 049 kappaletta A-sarjan osakkeita ja 151 470 kappaletta K-sarjan osakkeita. Johdon omistus vastaa 7,2 prosenttia osakkeista ja 13,9 prosenttia osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä. Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. Julkisen sisäpiirin omistus 31.12.2011 Julkinen sisäpiiri omisti yhteensä 141 299 kappaletta A-sarjan osakkeita ja 151 470 kappaletta K-sarjan osakkeita. Julkisen sisäpiirin omistus vastaa 7,3 prosenttia yhtiön osakkeista ja 13,9 prosenttia osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä. Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset. 63 TILINPÄÄTÖS 2011 / KoNSerNI Hallituksen voitonjakoehdotus, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilintarkastusmerkintä Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 6 379 357,25 euroa, josta tilikauden tappio on 145 200,69 euroa taseen loppusumman ollessa 49 384 730,25 euroa. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2012, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: - osinkona jaetaan 0,30 euroa/osake eli yhteensä - jätetään omaan pääomaan 1 201 427,40 euroa 5 177 929,85 euroa 6 379 357,25 euroa Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä. Nastolassa, 14. päivänä helmikuuta 2012 Erkki Pehu-Lehtonen hallituksen puheenjohtaja Sinikka Mustakallio Risto Hautamäki Ilpo Helander Mika Mustakallio Pekka Suominen Tapani Kiiski toimitusjohtaja Tilintarkastusmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä, 14. päivänä helmikuuta 2012 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Janne Rajalahti KHT 64 Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista TILINPÄÄTÖS 31.12.2011 Käytössä olleet kirjanpitokirjat Tasekirja Päivä- ja pääkirja Reskontraerittelyt Tositelajin kuvaus Pankki- ja kassatositteet Ostolaskut Myyntilaskut Osto- ja myyntilaskujen suoritukset Käyttöomaisuuskirjanpito Palkkakirjanpidon tositteet Muistiotositteet Muistioiden automaattiset vastaviennit Laskennalliset ja sisäiset erät Tositelaji 10­11 ja 15 81­82, 85­86 30­35, 37­38 70­72 ja 80 65­67 6, 19­22, 24­25 97­98 26­29, 39 ja 89 Kirjanpitokirjojen säilytystapa erikseen sidottuna koneellisella tietovälineellä koneellisella tietovälineellä Tositteiden säilytystapa paperitositteina koneellisella tietovälineellä paperitositteina koneellisella tietovälineellä ATK-listoina paperitositteina paperitositteina koneellisella tietovälineellä koneellisella tietovälineellä ja paperitositteina (28, 39, 89) 65 Konsernin tuloskehitys vuosineljänneksittäin 1 000 euroa LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä LIIKETULOS % liikevaihdosta Rahoitustuotot Rahoituskulut TULOS ENNEN VEROJA % liikevaihdosta Tuloverot KAUDEN TULOS YHTEENSÄ % liikevaihdosta Jakautuminen Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tuloksesta Osakekohtainen tulos, euroa Laimentamaton osakekohtainen tulos Laimennettu osakekohtainen tulos Osakkeet, 1 000 kpl Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä laimennettuna Q1 2011 14 627 Q2 2011 23 136 Q3 2011 21 626 Q4 2011 14 934 Yhteensä 2011 74 323 95 32 -7 067 -6 047 -542 -2 540 -16 196 -1 442 -10 211 -318 -1 550 -11 285 -1 265 -9 723 68 -13 891 -6 137 -538 -2 547 -23 113 814 4 313 -362 764 3 -244 520 2 223 45 -12 885 -5 397 -530 -2 071 -20 883 1 011 5 242 -403 850 4 -180 670 3 -1 225 23 -5 561 -6 437 -518 -2 336 -14 853 -1 121 -8 -60 -10 -1 190 -8 170 -1 020 -7 -184 168 -39 404 -24 019 -2 128 -9 494 -75 045 -738 -1 705 -1 093 -1 126 -2 30 -1 095 -1 -1 265 520 670 -1 020 -1 095 -0,32 -0,32 0,13 0,13 0,17 0,17 -0,25 -0,25 -0,27 -0,27 4 005 4 014 4 005 4 012 4 005 4 005 4 005 4 005 4 005 4 005 66 Tilintarkastuskertomus Raute Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Raute Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.­ 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Nastolassa, 14. päivänä helmikuuta 2012 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Janne Rajalahti KHT 67 www.raute.com