5/09 MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti Kaukosten metsätilakauppa onnistui OSUUSPANKIN tuella S.14 Reijo Karhinen: Metsäalalle uusi keskustelukulttuuri s. 4 Energiapuusta tulee uusi puutavaralaji s. 18 Maailmantalous kääntyy nousuun s.6 s.8 uu P tot os n IR YM ST I SÄ ÄS Päätoimittajalta UUTTA KOHTI UN SEURAA metsäektorin tilannetta tänä päivänä, tulee väistämättä mieleen, että nyt seisotaan todella isossa tienhaarassa. Se, mikä aikaisemmin on toiminut hyvin ja jolla on ollut loistava menneisyys, ei ­ joillekin ehkä yllättäen ­ toimikaan enää tänä päivänä. Pääjohtaja Reijo Karhinen osui puunaulan kantaan toteamalla toisaalla tässä lehdessä, että nyt "metsäalalla tarvitaan iso muutos". Tähän näkemykseen on helppo yhtyä. Meillä puhutaan paljon metsänomistuksen rakennemuutoksesta, jolla tarkoitetaan yleensä metsänomistajien kaupunkilaistumista, eläköitymistä, naisistumista ja perikuntaistumista. Tämä merkitsee usein metsälöiden pirstoutumista. Tämän tietyllä tavalla luontaisen kehityksen vastapainoksi tarvitaan myös yksi kokonaan uusi metsänomistajaryhmä. Se on metsänomistajayrittäjät, jotka hoitavat metsäänsä ja myyvät puuta ammattimaisesti ja joille metsä on päätoimeentulon lähde. Tällaista ryhmää tarvitaan, jotta metsäteollisuus voisi menestyksekkäästi toimia jatkossakin Suomessa. Tämän omistajaryhmän tuntuva kasvattaminen nykyisestä ei edellytä mitään metsien uusjakoa, vaan uudet yrittäjät voisivat tietyin edellytyksin muodostua nykyisistä metsänomistajista. Keskeinen edellytys on metsätilojen riittävä koko. K Kieltämättä tilakoon kasvattaminen aikana, jolloin metsätilojen kysyntä ylittää selvästi tarjonnan, on varsin haasteellista mutta ei toivotonta. Suurten tilojen muodostamiseen tarvitaan erilaisia kannustimia valtiovallan taholta ja tukea kaikilta metsäsektorin toimijoilta. Tässä asiassa me metsäväki voitaisiin ottaa mallia maatalouspuolelta, jossa tilakoon kasvattaminen on onnistunut olosuhteet huomioon ottaen yllättävän ripeästi. Maatalouden investointen tukeminen on ollut rahoittajan ­ niin pankkien kuin uskoakseni valtiovallankin ­ näkökulmasta varsin toimivaa. Täältä voisi löytyä työvälineitä myös metsätilojen investointien pitkäaikaiseen rahoittamiseen. Mielestäni nyt olisi tarvetta ja otollinen aika Metsätalouden Kehittämisrahaston ­ MEKERAn ­ perustamiselle. Se olisi valtiollekin pitkässä juoksussa muihin vaihtoehtoihin verrattuna edullinen sijoitus, mikäli aidosti haluamme metsätilojen koon kasvavan ja uuden yrittäjäkunnan syntyvän. Uskon, että vain näin voidaan taata metsäteollisuudelle riittävä ja tasainen puun saanti. Tämä puolestaan loisi hyvinvointia meille kaikille. Martti Tynkkynen päätoimittaja MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti maatalousyrittäjille ja metsänomistajille. 36 vuosikerta. Päätoimittaja: Martti Tynkkynen puh. 010 252 2566 Toimituspäällikkö Paavo Tuovinen puh. 040 561 6630 Ulkoasu: Katja Konga/Studio Lume katja@studio-lume.fi Ilmoitusmyynti: Agrimedia Oy puh. 040 539 3089 ilmoitukset@agrimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy, Tampere, 2009 ISSN 0788-8511. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Tilaukset omaan Osuuspankkin. Osoitteenmuutokset: Välitetään automaattisesti Väestörekisterikeskuksesta kuukauden kuluessa. Lehden peruutus ilmoitetaan omaan Osuuspankkiin tai Osuuspankin puhelinpalveluun 010 00500. Lehti ei vastaa toimitukseen tilaamatta lähetettyjen juttujen ja kuvien palauttamisesta. Osoitelähteet: Osuuspankki, PL 308, 00101 Helsinki Julkaisija: OP-Keskus Kustantaja: Agrimedia Oy OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: 3 maatalousteemaa (KultaJyvä) ja 3 metsäteemaa (MetsäRaha). MetsäRaha 5/09 ilmestymispäivä 9.10.2009 MetsäRaha-teeman toimitusneuvosto: Arto Ahtiainen, Markku Halonen, Heikki Kuurne, Tuomo Liukka, Tarja Mikkola, Martti Tynkkynen, Janne Vaittinen ja Mikko Vepsäläinen. 2 MetsäRaha 5/09 Tässä numerossa 2 4 Pääkirjoitus Tarvitsemme suuria muutoksia metsätalouden asenneilmastoon, keskustelukulttuuriin ja holhousmentaliteettiin, sanoo OP-Pohjolaryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen Globaali talous kääntyy jo nousuun, sanoo OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Anssi Rantala Puumarkkinat piristyvät loppuvuotta kohden OP-Private-palvelu tuo tehoa omaisuuden hoitoon Energiapuu piristää puumarkkinoita Energiapuusavotat ovat mieluisia myös koneyrittäjille Nykyaikainen puunkorjuu on tehokasta ja ympäristöystävällistä Hakkuujälki ja korjuuvauriot ovat jatkuvassa syynissä Pehmeät maat puunkorjuun haasteena Ruskan väriloiston synty Metsämarjat ja sienet ­ luonnon omat terveyspommit 6 8 13 19 21 22 23 25 28 30 s. Metsänomistajayrittäjä Matts Söderlund on tyytyväinen oman tien kulkija 26 Metsätilakaupassa oli käydä hassusti s. 14 Energiapuusta tulee uusi puutavaralaji s. Tervetuloa OP-Privaten asiakkaaksi 11 s. 18 MetsäRaha 5/09 3 Metsäalalle on löydettävä uusi keskustelukulttuuri ja metsänomistajien ja metsäteollisuuden vastakkainasettelusta on päästävä eroon, Reijo Karhinen sanoo. TARVITSEMME SUURIA MUUTOKSIA metsätalouden asenneilmastoon, keskustelukulttuuriin ja holhousmentaliteettiin Metsätaloudessa vallitsee vahva holhousmentaliteetti, alan edunvalvojilla on voimakas vastakkainasettelu ja keskustelukulttuuriin liittyy nokittelu ja toisten syyllistäminen. Tarvitsemme alalle suuria muutoksia, OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen sanoo. Paavo Tuovinen ARHINEN KATSOO metsätaloutta kahdesta näkövinkkelistä, metsätilayrittäjänä ja pääjohtajana. ­ Minulla ei ole edellytyksiä neuvoa ketään, mutta voin esittää tuntemuksia, ajatuksia ja pohdiskelua, miltä tuntuu olla metsänomistaja Suomessa 2010-luvun kynnyksellä. Samalla peilaan asioita päätyöni kautta, Karhinen sanoo haastattelun alussa. K Metsänomistajaa holhotaan eikä häneen luoteta Metsäalalla on laaja säädöstö, jolla valvotaan niin metsänhoitoa kuin metsäkauppojakin pikkutarkasti. Holhousta perustellaan historiallisilla syillä. Suomen elintasoa rakennettiin sodan jälkeen vuosikymmeniä pääosin vahvan metsätalouden avulla. Ympäristömääräykset toivat runsaasti uusia säädöksiä. 4 MetsäRaha 5/09 ­ Historia on ollut menestystarina. Metsien hoidon tila on keskimäärin erinomainen, mutta nyt meidän pitää voida olennaisesti lisätä metsänomistajan vapautta, Karhinen sanoo. ­ Omassa metsässään ei saa tehdä mitään ilman, että joutuu täyttämään ja lähettämään lomakkeita. Sitten vielä kysellään jälkeenpäin sitä ja tätä. Ei luoteta, että minä huolehdin omaisuudestani, vaikka totta kai minä siitä huolehdin. Tämä on holhoavaa mentaliteettia. On yllättävää, että se on näin voimakasta 2010luvun kynnyksellä, Karhinen sanoo. ­ Kun hyppään päätoimestani metsänomistajaksi, hyppään kuin eri maailmaan, vaikka olen sama ihminen. Toivon, että pankkien ja vakuutusyhtiöiden asiakkaat eivät koe omaisuuttaan hoitaessaan itseään yhtä holhotuiksi kuin minä koen hoitaessani metsiäni, Karhinen sanoo. ­ Hetkittäin tuntuu siltä, että metsänomistajana olisin lähes rikollinen, Karhinen sanoo. ­ Yhteiskunnan tehtävä on luoda metsäteollisuudelle kuten muillekin teollisuuden aloille mahdollisimman hyvät olosuhteet. Valtiovallalla on edellytysten luonnissa keskeinen rooli, Karhinen muistuttaa. Tilojen pirstoutuminen on kansallinen uhka Metsätilojen pirstoutuminen on Karhisen mukaan kansallinen uhka. ­ Jos meillä jatkuu se kehitys, että syntyy runsaasti metsätiloja, joissa metsä ei ole omistajalleen taloudellisesti tärkeä, meidän on syytä olla huolissamme. Metsäteollisuudelta uhkaa pudota pois yksi sen keskeisistä peruspilareista, Karhinen sanoo. ­ Puun tasaisen tarjonnan kannalta on keskeistä, että on metsänomistajia, jotka ovat aidosti riippuvaisia metsätuloista, Karhinen sanoo. ­ Oma tulevaisuudenkuvani on, että meillä on tehokas, nykyistä selvästi keskittyneempi metsäteollisuus. Sen vastinparina on tehokas, ammattimainen metsätilayrittäminen, joka on aitoa elinkeinotoimintaa, Karhinen sanoo. ­ Metsäteollisuus menee tähän suuntaan, markkinavoimat hoitavat sen tähän mialan sisältä, Karhinen sanoo. Keskustelu ja muutosten tavoittelu on Suomessa selvästi lähtenyt jo käyntiin. Hallitus kaavailee metsäteollisuuden pelastuspakettia. Kokonaisuuden muuttaminen nykyaikaan on kuitenkin jättiurakka. ­ Meillä on edessä vuosikymmenten työ, mutta joskus se on aloitettava, Karhinen sanoo. Metsä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lähde Karhisten metsätilat sijoittuvat itäiseen Savoon. ­ Tilakokonaisuus on kasvanut vähitellen reiluun 250 hehtaariin. Se ei ole sattumaa, vaan määrätietoista toimintaa. Olen edelleen valmis ostamaan lisää metsämaata, kasvu ei ole tullut tiensä päähän, Karhinen sanoo. Aikanaan eläkkeelle jäädessään hän aikoo ryhtyä päätoimiseksi metsätilayrittäjäksi. ­ Metsä on minulle ja perheelle erittäin tärkeä, se on henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lähde. Ja totta kai sillä on myös taloudellista merkitystä, Karhinen sanoo. ­ Metsätilojemme hoitoon liittyvät kaikki paperi- ym. juoksevat asiat hoitaa vaimoni. Tavoitteena on hoitaa perheen Keskustelun sijaan harrastetaan toisen osapuolen julkista nokittelua Metsäsektorin asenneilmasto ja keskustelukulttuuri on toinen asia, joka Karhista oudoksuttaa. ­ Edunvalvontajärjestöjen kesken on voimakas vastakkainasettelu. MTK ja metsäteollisuus käyvät keskustelua julkisuudessa nokittelun kautta, Karhinen ihmettelee. ­ Keskustelukulttuuriin liittyy myös syyllistäminen. Metsänomistajia kehotetaan myymään puuta, jopa valtiovalta tekee niin. Metsänomistajien hintaodotuksia moititaan julkisesti. Pankkipuolella ei tulisi mieleenkään lähteä moittimaan asiakkaita korkeampien talletuskorkojen toiveista, ei edes finanssikriisin aikana, Karhinen sanoo. Miten 2010-luvulla käydään kauppaa? Metsänomistajia pitää Karhisen mukaan houkutella ja kannustaa, mutta moittiminen ja haukkuminen eivät ole tätä päivää. Koko metsätoimiala kaipaa uudistuksia asentoon. Metsänomistuksen muutokset eivät tapahdu markkinavoimien ohjauksessa, vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan toimia. Yhteiskunnan tehtävä on luoda edellytykset tämäntyyppisen kokonaisuuden syntymiselle. Valtiovallalla on keskeinen rooli ohjata kehitystä, Karhinen sanoo. ­ Kun metsänomistaminen on aitoa yritystoimintaa, metsäomaisuus on aktiivisessa käytössä. Aitoon yritystoimintaan liittyy metsätuloriippuvuus, josta syntyy tasainen raaka-aineen saatavuus teollisuudelle. Tämä aito yritystoiminta luo luontevalla tavalla vastavoimaa teollisuudelle, Karhinen sanoo. ­ Metsätilojen aito yritystoiminta parantaa tilojen kannattavuutta ja teollisuuden raaka-aineen hankinnan tehokkuutta. Samalla se lisää maaseudun elinvoimaa ja parantaa suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä, Karhinen sanoo. Ketkä sitten saavat muutoksen aikaan tai kenen se pitäisi saada aikaan? ­ Tilakoon osalta se on valtiovalta, samoin holhousmentaliteetin purkamisessa. Keskustelukulttuurin muuttuminen ja asenneilmaston paraneminen lähtevät toivoimin kaikki työt ensiharvennukseen saakka. Kevät ja syksy menevät istutuksissa ja raivauksissa. Kaikki istutukset ja heinimiset on tehty itse. Keskimäärin olemme viime vuosina istuttaneet noin 10 000 tainta joka kevät omin voimin. Iso osa vapaa-ajasta menee metsässä. Se on hienoa aikaa, Karhinen sanoo. Karhisten tila on esimerkki siitä, että myös kaupunkilaismetsänomistaja voi olla aktiivinen metsätilayrittäjä. Ympäristössään Karhisten tila on myös melkoinen työllistäjä. ­ Rakennan itse paljon, mutta myös vierasta työvoimaa käytetään. Koko tämänkin syksyn tilalla on ollut useita rakennusmiehiä töissä, Karhinen sanoo. Metsäasiat olivat lähellä myös haastatteluhetkellä syyskuun lopulla. ­ Viimeisimmän puukaupan teimme eilen illalla. Kyseessä oli reilun viiden hehtaarin alue, pääsääntöisesti ensiharvennusta. Se oli metsänhoidollinen kauppa, josta tuloja ei juuri tule, mutta tärkeää on, että hoito tapahtuu ajallaan, Karhinen sanoo. Tälle syksylle perheellä oli vielä edessään monen hehtaarin raivausurakka. MetsäRaha 5/09 5 Kriisissä ei ole vain metsäteollisuus, vaan koko ala ­ Tärkeää on nähdä metsä puilta. Kriisissä ei ole vain metsäteollisuus, vaan koko ala. Koko ala kaipaa paljon muutoksia ja uudistuksia, Karhinen sanoo. ­ Meiltä unohtuu se, miten tärkeää metsäteollisuus on Suomelle, ja miten tärkeää se tulee olemaan myös tulevaisuudessa, Karhinen sanoo. Ydinkysymyksiin ei Karhisen mukaan ole uskallettu puuttua tomerasti. ­ Kello käy, mutta Hakulista ei näy, Karhinen siteeraa legendaarisia radioselostajia Pekka Tiilikaista ja Paavo Noposta. Metsäteollisuuden nyt Suomessa toteuttamat kapasiteetin vähennykset ovat pysyviä. Toivon mukaan metsäteollisuus on elinvoimaista jatkossa, OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Anssi Rantala sanoo. Globaali talous kääntyy jo nousuun SUOMI NOUSEE VASTA VIIVEELLÄ Globaali talous on kääntymässä nousuun. Loppuvuonna elvytystoimien teho on voimakkaimmillaan ja varastoja täytetään maailmalla. Kasvu tulee kuitenkin olemaan aikaisempaa hitaampaa julkisten talouksien heikon tilan ja sitä seuraavan verotuksen kiristymisen, rahoitusongelmien ja ilmeisen kasvun veturin puuttumisen vuoksi. Suomi pääsee nousuun mukaan vasta viiveellä investointihyödykkeisiin painottuvan viennin rakenteen vuoksi, OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Anssi Rantala arvioi. Paavo Tuovinen RITYKSILLÄ ON MAAILMALLA paljon vapaata tuotantokapasiteettia, jolla ne pystyvät tyydyttämään kasvavaa kysyntää. Suomen viennin nousuun tarvitaan tämän vapaan kapasiteetin ylittävä kysynnän kasvu ja sitä seuraava investointibuumi maailmalla. Se ei tule vielä ensi vuonna, vaan vasta 2011 tai 2012, Rantala sanoo. ­ Suomen bruttokansantuote pienenee tänä vuonna 7 prosenttia. Tästä suurin osa on jo toteutunut. Pudotus oli suurinta viime vuoden lopulla ja alkuvuonna. Ensi vuonna talous kääntyy jo kasvuun, mutta koko ensi vuoden tuotannon ennustetaan jäävän vielä lievästi kuluvan vuoden tuotantoa pienemmäksi, Rantala sanoo. Vientisektorista alkanut taantuma on Y 6 MetsäRaha 5/09 Poikkeuksellinen taantuma Anssi Rantalan mukaan nyt elettävän taantuman piirteet ovat täysin poikkeukselliset. · ennen näkemättömän globaali · ennen näkemättömän nopea ja yhtäaikainen Tapahtumaketjun taustalla ovat · globaalit markkinat · ylikansalliset tuotantoketjut · maailmanlaajuinen rahoitus ja siitä syntyneet kansainvälisen kaupan rahoituksen häiriöt Taantuman seurauksena talouden sääntely lisääntyy ja muun muassa pankkien vakavaraisuussäännökset tiukkenevat, Rantala arvioi. levinnyt vähitellen kotimarkkinoille, myös palveluihin. Tuotannon muutokset välittyvät hitaasti työmarkkinoille ja työttömyys lisääntyy ensi vuonna vielä tuotannon kasvun jo alettuakin. Työttömyysaste nousee Rantalan mukaan ensi vuonna 10,5 prosenttiin. Alkukesästä saatetaan väliaikaisesti nähdä jopa yli 13 prosentin lukuja. Pankkisektorille talouden ongelmat tulevat aina viiveellä, niin nytkin. Luottotappiot ovat Rantalan mukaan kääntyneet nousuun, mutta ovat vielä vähäisiä. ­ Luottokriisiä tästä ei synny, hän sanoo. ­ Suomen riskit liittyvät teollisuuden lähivuosien näkymiin. Syksy ja talvi osoittavat, miten teknologiateollisuus selviää tästä. Riskinä on, että alas ajettua kapasiteettia ei Suomessa taantuman helpottaessa enää ajeta ylös, Rantala sanoo. Rantalan mukaan kaikki metsäteollisuuden nyt Suomessa alas ajamat kapasiteetin vähennykset ovat pysyviä. Teknologiateollisuudessa tilanne ei kuitenkaan ole samanlainen. ­ Toivon mukaan metsäteollisuus on elinvoimainen jatkossa. Pienempi, mutta elinvoimainen, Rantala sanoo. ­ Siellä pitäisi päästä 100 000 työpaikan kuukausittaiseen lisäykseen, jotta työttömyys ei enää nousisi, Rantala sanoo. USA:n kotitalouksista ei lähivuosina kannata odottaa entisenlaista veturia maailman talouteen. USA:n taloutta varjostaa edelleen myös finanssisektorin epätietoisuus. Taseiden siivous ei Rantalan mukaan ole lähtenyt käyntiin ja epäselvää on, mikä on USA:n pankkien luototuskyky. vuosivauhtia. Kulutuskysyntää ja tukea maailmantaloudelle sieltä ei ole tulossa. Kiina alkanut hirvittää yhä useampia Kiina on käyttänyt valtavia summia taloutensa elvyttämiseen ja saavuttanut ainakin virallisten tilastojen valossa hyviä tuloksia. ­ Kiinan nousun kestävyyteen on kuitenkin alettu suhtautua varauksella. Kiina on alkanut hirvittää yhä suurempaa joukkoa, Rantala sanoo. Kiinan elvytys on Rantalan mukaan onnistunut kiihdyttämään talouskasvua, mutta vienti ei silti vedä. Pankkiluottoja on elvytystoimiin liittyen myönnetty alkuvuonna noin puolet maan vastaavan ajankohdan bruttokansantuotteesta. Rantalan mukaan tämä vastaisi Suomessa lähes 50 miljardin euron luottoja eli vajaata kolmasosaa koko luottokannasta. Osa tästä investointirahasta on ilmeisesti päätynyt Shanghain pörssiin. Hallinnon ilmoitus luotuksen mahdollisesta kiristämisestä riitti romahduttamaan kursseja huomattavasti. Aasiassa myönteisiä merkkejä on Rantalan mukaan tullut myös Etelä-Koreasta. Japani sen sijaan on edelleen täysin rampa. Työttömyys on siellä kasvanut ja palkat laskeneet noin viiden prosentin Venäjä käynyt yllättävän syvällä Venäjän talous on käynyt Rantalan mukaan yllättävän syvällä ja sillä on pitkä tie päästä uudelleen kasvuun. Putinin kahdeksan vuoden presidenttikaudella talous kasvoi kovaa 7­8 prosentin vauhtia vuodessa. Tänä vuonna pudotus on kymmenisen prosenttia. Finanssikriisin ei pitänyt ulottua Venäjälle, mutta toisin kävi. Kohtalona olivat valuuttalainat. ­ Lyhyellä tähtäyksellä öljyn hinnan nousu on Venäjällä ratkaisu, mutta maalla on pitkä matka presidentti Medvedevin kuvaamaan innovaatiotalouteen, koska infra on koko maassa erittäin huonossa kunnossa ja investointitarpeet ovat valtavat, Rantala sanoo. Ruotsi on kiusannut Suomea kruunun devalvoitumisen turvin. ­ Heikon kruunun tuoma kilpailuetu on toki hyödyttänyt erityisesti Ruotsin metsäteollisuutta taantuman aikana. Ei ole sanottua, että heikko kruunu pysyy. Pienet valuutat ovat jo alkaneet vahvistua sijoittajien riskinottohalukkuuden alkaessa palautua, Rantala sanoo. USA:sta tulee hyviä uutisia USA:sta tulee loppuvuonna hyviä uutisia, kiitos elvytyksen. Tuotanto on siellä Rantalan mukaan pienessä nousussa. USA:n vienti Aasian on vetänyt ennen muuta Kiinan varastojen täyttämisen vuoksi. Asuntojen hintojen lasku on pysähtynyt ja asuntokauppojen määrä on kasvanut. Ihmisten varallisuutta nakertava hintojen lasku on pysähtynyt. Kulutuskysyntä on vakiintunut, tosin melko alas, Rantala luettelee. Työllisyys ei kuitenkaan ole kääntynyt kasvuun, päinvastoin työpaikkojen kato jatkuu. Työpaikkoja katosi pahimmillaan 700 000 kuukaudessa, nyt enää 200 000. MetsäRaha 5/09 7 Antti Äijö PUUMARKKINAT piristyvät loppuvuotta kohden Antti Äijö Yrjö Perälä KYSYNTÄ PAINOTTUU PÄÄTEHAKKUISIIN UUMARKKINOIDEN VAUHTI on syksyn edetessä lähestymässä normaalitasoa. Kuitupuuvarastot eivät vielä ole kokonaan sulaneet, siksi kysyntä painottuu lähikuukausina päätehakkuuleimikoihin. Myyntitulojen 50 prosentin veronhuojennuksen määräaika päättyy tämän vuoden lopussa, minkä odotetaan lisäävän tarjontaa vuoden viimeisinä viikkoina. Ostajien toiveena kuitenkin on, että puukauppa kävisi mahdollisimman tasaisesti. Vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana puukauppoja tehtiin 4,3 miljoonan kuution verran. Määrä on vain 25 prosenttia edellisvuonna toteutuneesta tasosta. Osa suurista ostajista on ollut kokonaan poissa markkinoilta ja lähes yhtiöt kaikki ovat ostaneet pienempiä määriä kuin aikaisemmin. Metsäliiton ostojohtaja Yrjö Perälän mukaan takana on hyvin poikkeuksellisia vuosia puun kysynnän ja hintakehityksen osalta. ­ Markkinoille on syntynyt kuva huonosta kysynnästä. Tämä ei pidä paikkaansa. Metsäliitto on ollut markkinoilla koko alkuvuoden ja pyrkinyt tekemään aktiivisesti puukauppaa. Tätä viestiä tulisi viedä koko ajan eteenpäin. Tukkileimikoiden kysyntä on hyvä ja nyt on hyvä aika tehdä tukkikauppoja. Kuitupuun kysyntä lisääntyy sellu- ja paperimarkkinoiden mukaisesti. ­ Tällä hetkellä kuitupuilla on vielä ylisuuret varastot, mutta ne tulevat vähitellen purkautumaan, Perälä arvioi syyskuun puolivälissä. Syksyn puukauppa on Metsäliitossa käynnistynyt tukkileimikoiden ja energiapuun ostolla. Sellu- ja paperiteollisuuden käyntiasteiden tarkennuttua ja varastotasojen alennuttua mukaan tulee kuitupuun osto sekä harvennukset. Metsäliitto on jo aloittanut kesäharvennuksien oston osana tukkikauppaa. ­ Talven tuotantoa ei ole vielä myyty ja tehtaiden käyntiasteet ovat sen mukaisesti vielä avoinna. Tilanne selkenee loppuvuotta kohden ja sen mukaisesti lisäämme talvileimikoiden ostoa. Puun hinnoilla tulee Yrjö Perälän mielestä olla selkeä yhteys lopputuotteiden hintoihin. Mahdolliset muutokset raaka-aineen hinnoissa edellyttävät muutoksia lopputuotteiden hinnoissa. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä merkittäviä muutoksia lopputuotteiden kysynnässä. P 8 MetsäRaha 5/09 Risto Pöntinen Jouko Mattanen PIRISTYMINEN ALKOI SYYSKUUSSA Risto Pöntinen Pekka Rajala S TORA ENSON OSTOJOHTAJA Jouko Mattasen mukaan puukauppa oli alkusyksystä selvästi piristymässä. Syyskuussa markkinoiden kehitys näkyi jo Metsäntutkimuslaitoksen tilastoissa. ­ Alkuvuosi mentiin puukaupassa noin 30 prosentin tasolla, syyskuun puolivälissä oltiin jossain 50 prosentin vaiheilla, loppuvuonna uskon päästävän lähes täyteen vauhtiin. Stora Ensolle kelpaa puukaupassa lähikuukausina hieman edellisvuotta hiljaisempikin tahti, jos tarjolle tulee riittävästi yhtiön hankinnan kannalta sopivia kohteita. ­ Eniten meitä kiinnostavat syksyllä korjattavat päätehakkuuleimikot. Kuitupuun kysynnän kannalta ratkaisevaa on se, miten tehtaiden puunkäyttö tulee kehittymään. Stora Enson ostoissa keskeinen asia on Enocellin käyntiinlähtö, koska Uimaharjun tehdas tarvitsee paljon kuituraaka-ainetta. Koivukuitua Stora Enso on halukas ostamaan jatkuvasti. Kiinnostus talvileimikoihin vaihtelee Mattasen mukaan alueittain. Pohjois-Suomessa tilanne on helpompi, Etelä-Suomessa kysyntä on niukempaa. ­ Talvikohteita jäi viime vuonna osaksi korjaamatta, kun hakkuut keskeytettiin aikaisin tuotantorajoituksista johtuen. Tämä vaikuttaa puunhankintaan tulevan talvikauden aikana. Puun hinta näyttää Mattasen mukaan asettuneen tasolle, jolla puukaupalle pitäisi olla hyvät edellytykset. Merkittäviä muutoksia ei lähitulevaisuudessa ole odotettavissa. ­ Metsänomistajien kannattaa ottaa huomioon vuoden loppuun asti voimassa oleva 50 prosentin veronhuojennus, sillä on merkittävä vaikutus puukaupasta käteen jäävään tuloon. Metsäenergia eri muodoissaan kiinnostaa Stora Ensoa yhä enemmän. ­ On ymmärrettävää, että tämän vuoden markkinatilanteessa järeämpääkin puuta käytetään energiaksi. Periaatteessa olen kyllä sitä mieltä, että ainespuun mitat täyttävä puu pitäisi saada korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, Mattanen painottaa. TASAPAINOINEN TARJONTA TOIVEENA U PM METSÄN OSTOJOHTAJA Pekka Rajala toivoo, että puumarkkinatilanne tasapainottuisi mahdollisimman pian. Yhtiön tavoitteena on kehittää puunhankintaa pitkäjänteisesti. Tätä painotetaan erityisesti metsäpalveluasiakkaiden kanssa asioitaessa. ­ Mahdollisuutemme ostaa puuta yksityismetsistä ovat tällä hetkellä monipuoliset ja olemme aktiivisia, Rajala lupaa. UPM kuten muutkin suuret puunjalostajat ovat rajoittaneet valmistusta tänä vuonna. Sen myötä tehtaiden puuntarve on ollut merkittävästi normaalivuotta pienempi. Yhtiö on hyödyntänyt olemassa olevia varantoja ja varastoja, joita on sopeutettu alentuneen puukäytön mukaiselle tasolle. Tällä hetkellä UPM Metsän ostoissa ykkössijalla ovat Rajalan mukaan kesä- ja kelirikkokelpoiset päätehakkuukohteet. Metsäpalveluasiakkaiden osalta pyrkimyksenä on tehdä monipuolista puukauppaa tukeutuen metsäsuunnitelman tarjoamiin hakkuumahdollisuuksiin ja metsätalouden kokonaiskannattavuuteen. ­ Hyvän kesä- tai kelirikkokelpoisen päätehekkuun kyytipoikana voidaan toki keskustella myös talvileimikkopalstasta. ­ Toivon että puun hinta pysyy jatkossa vakaana, mikä tarjoaa puukaupalle sekä ostajan että myyjän kannalta parhaat edellytykset. Ei pidä myöskään unhohtaa, että puun hinnalla ja puuraaka-ainekustannuksilla on metsäteollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeinen merkitys. Rajala ei näe teolliseen käyttöön soveltuvan ainespuun polttoa viisaana. ­ Ainespuun jalostaminen lopputuotteeksi työllistää moninkertaisesti ja tarjoaa myös vientituloja, mitä puun polttaminen ei tee. Energiakäyttöön soveltuvaa raaka-ainetta löytyy mielestäni metsistämme riittävästi ilman, että ainespuun käytön ja poltto>> käytön suhteen syntyisi ristiriitaa. MetsäRaha 5/09 9 Risto Pöntinen Puukauppoja tammi-elokuussa vain neljännes edellisvuoden kaupoista Risto Pöntinen >> Pekka Kopra SAHOILLA TARVITAAN PUUTA TÄNÄ SYKSYNÄ Olavi Peltola METSÄNOMISTAJAT ODOTTAVALLA KANNALLA O N VALITETTAVAA, että kaksi suurta toimijaa on pysytellyt poissa puumarkkinoilta. Tästä tulee kokonaisuuteen sellainen kuva, että puulla ei ole kysyntää, arvioi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola. Metsänomistajilla on selvästi odotuksia, että puumarkkinat vauhdittuisivat ja säädetty veronhuojennus olisi mahdollista saada täysimääräisenä. ­ Tilanne on kovin kaksijakoinen, sillä sahoilla tarvitaan tukkia jatkuvasti. Nyt olisi tärkeää, että tukkileimikoita tulisi tarjolle. Kauppojen teko on Peltolan mielestä aina ostajan ja myyjän keskinäinen asia, siihen ei ulkopuolisten tule puuttua. Metsänomistajat voivat omalta osaltaan luoda kauppoihin mahdollisuuksia tarjoamalla sopivia kohteita myyntiin. ­ Kuitupuuta kaikilla ostajilla on vielä hurjat määrät, mutta varastot pienenevät vähitellen. Toivottavasti ainespuun ostajat tulevat markkinoille hyvissä ajoin. Puukauppa on helppo pysäyttää, vauhdittaminen vaatii paljon enemmän aikaa. Peltola on havainnut, että energiapuun kysyntä on jatkunut hyvänä. Kuitupuun heikosta kysynnästä johtuen sahoille hankittua kuitua on jonkun verran päätynyt energialaitoksille. ­ Markkinat pysyvät alavireisinä niin kauan, kun kaikelle puulle ei ole kysyntää. Metsänhoitoyhdistykset ovat alueellisesti tehneet ison työn energiapuun korjaamiseksi. ERSOWOOD OY TULEE tänä vuonna ostamaan enemmän puuta kuin vuonna 2008. Huippuvuosien kauppamääristä jäädään kuitenkin selvästi jälkeen. Toimitusjohtaja Pekka Kopra näkee useita syitä koko maan puukaupan hiljenemiseen tänä vuonna. ­ Puuta on myyty viime vuosina paljon ja tarjonta on pienentynyt. Toisaalta puun myyjien hintaodotukset ovat olleet markkinahintoja korkeampia. Teollisuus ei ole pystynyt vastaamaan myyjien hintatoiveisiin, sillä niillä toiveilla ei kannattavuustavoitetta voida toteuttaa. Raakapuun kysyntä tulee Kopran mielestä tasapainottumaan vasta sitten, kun puun hinta on kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla ja lopputuotteita pystytään kannattavasti myymään. Puuta Versowoodin tehtailla tarvittaisiin kipeimmin nyt syksyllä, talvea kohden kysyntä tasaantuu lopputuotteiden markkinoiden hiljentyessä. Parhaiten kysyntää on tukkivaltaisilla päätehakkuuleimikoilla. Yhtiön toiveena on, että tarjonta olisi mahdollisimman tasaista, nyt metsäosastolla ounastellaan ruuhkaa ennen veronhuojennuksen määräajan päättymistä. Talvileimikoiden kysyntä vauhdittuu Kopran mukaan siinä vaiheessa, kun puuta tulee tarjolle järkevään hintaan. Kotimaan puumarkkinoiden hintatason hän uskoo vakiintuvan lähelle nykyistä tasoa. Versowoodin tehtailla jalostetaan pääasiassa järeää puuta, kuitupuun toimituksista on sopimukset kaikkien suurten firmojen kanssa. Tänä vuonna 10­20 prosenttia ainespuusta on myyty energialaitoksille, kun tehtaat eivät ole voineet ottaa vastaan. ­ Hyvä että puulle löytyy nyt osoite, mutta pitemmällä aikavälillä se on haasteellista energiatuotannon kausivaihtelun takia. Talvella energialaitoksilla on tarvetta, mutta kesällä ei, Kopra sanoo. V 10 MetsäRaha 5/09 Risto Pöntinen Eveliina Pyyhtinen on OP-Private -varainhoitaja Etelä-Savon Osuuspankissa Mikkelissä. OP-Privaten asiakasmäärä kasvaa nopeasti koko maassa. TERVETULOA OP-PRIVATEN ASIAKKAAKSI MetsäRaha 5/09 11 Eveliinan ensimmäinen kysymys sijoittajalle MILLAISTA TUOTTOA ODOTAT SIJOITUKSELLESI? Paavo Tuovinen UUNMYYNTITULOILLE VOI TAVOITELLA hyvää tuottoa. Tuoton kasvun vastapainona on riskin kasvaminen. Osuuspankki tarjoaa asiantuntevaa palvelua sekä tuottavien sijoituskohteiden valinnassa että sijoittajaprofiilin eli oman riskinottohalukkuuden määrittelyssä. OP-Private-palvelussa sijoitukset voi jättää kokonaan asiantuntijan hoitoon. ­ Metsänomistaja tulee kysymään, mitä tilille kertyneet puunmyyntitulot saataisiin tuottamaan. Toinen asiakas kertoo, miten naapuri yllytti, että osta tätä. Olisiko se hyvä sijoitus? Näillä esimerkeillä OP-Private -varainhoitaja Eveliina Pyyhtinen EteläSavon Osuuspankista Mikkelistä kuvaa, miten asiakas saattaa nähdä sijoitustoiminnan aloituksen. Eveliina kuitenkin toppuuttelee asiakasta. Ensin pitää selvittää, millaisia tuotto-odotuksia asiakkaalla on ja kuinka pitkistä sijoituksista on kyse. Ratkaisuehdotukset tulevat vasta näiden keskustelujen jälkeen. Pankin ammattitaitoa on myös tarkistaa, paljonko varoista, esimerkiksi puunmyyntituloista on käytettävissä pitkäaikaisiin, tuottohakuisiin osake- tai rahastosijoituksiin ja paljonko on syytä laittaa lyhytaikaisiin sijoituksiin. Hyvä esimerkki on puunmyyntitulojen arvonlisävero. ­ Pyrimme katsomaan kokonaiskuvaa. Osa puunmyyntituloista pitää jättää arvonlisäveron maksuun. Myös metsän uudistamiseen pitää varata rahaa. Näille rahoille suosittelemme turvallisempaa, lyhytaikaista sijoitusta. Loput voi sijoittaa haluamallaan riskillä tuottohakuisesti, varainhoitopäällikkö Markku Hyytiäinen Etelä-Savon Osuuspankista sanoo. ­ Enemmistö ihmisistä on varovaisia mutta heillekin sopii pieni osakepainotus, Hyytiäinen muistuttaa. Riskinottohalukkuuden määrittelyn jälkeen määritetään sijoitusaika. Lyhytaikaisiksi sijoituksiksi ei suositella osakesijoituksia. P Metsän omistamisessa aikajänne sijoituksen ja tuoton välillä voi olla 70 vuotta. Metsänomistajat ymmärtävät, mitä tarkoittavat tuotot pitkällä aikavälillä. ­ Metsän vuosituotto on 3­4 prosenttia. Maltillisissa sijoituksissa ollaan samalla tasolla, Hyytiäinen sanoo. Tuottohakuisia sijoituksia pohdittaessa vastaan tulee usein kysymys: Uskallatteko luvata? ­ Kukaan ei voi luvata. Kyse on tuotto-odotuksesta, Hyytiäinen vastaa. OP-Private-palvelu tuo asiantuntijan sijoitusten hoitoon Osuuspankeilla on OP-Private-palvelu, jossa asiakas ja pankki solmivat sopimuksen omaisuuden hoidosta. Sopimus voi olla sijoituskonsultointisopimus tai täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimus, jolloin omaisuuden hoito siirtyy asiantuntijoiden hoitoon. Sijoituskonsultointisopimuksessa pankki neuvoo, mutta asiakas tekee itse omaisuudenhoitoa koskevat päätökset. Taloudellinen riski jää molemmissa tapauksissa asiakkaalle. ­ Täyden valtakirjan omaisuudenhoidon valinneet asiakkaat ihmettelevät usein, miksei tästä mahdollisuudesta ole kerrottu heille aikaisemmin. Muutokset omaisuusluokkien välillä ovat kuitenkin tärkein tekijä varallisuuden kartuttamisessa, Hyytiäinen kiteyttää. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksessa on vapauttamisen idea. Jos itsellä ei ole kiinnostusta tai aikaa hoitaa sijoituksiaan aktiivisesti, ne voi jättää meidän hoitoon, Pyyhtinen sanoo. OP-Private täyden valtakirjan sijoitussalkkuja on kolme erilaista: varovainen, maltillinen ja tuottohakuinen. Täyden valtakirjan omaisuudenhoito soveltuu parhaiten noin 100 000 eurosta ylöspäin. Näitä sijoituksia sitten hoidetaan aktiivisesti viikoittain, jopa päivittäin. Viime vuonna täyden palvelun salkkua muutettiin 19 kertaa. OP-Private-palvelu maksaa, mutta hoitopalkkioita voi maksaa OP-bonuksilla. Käytännössä palkkioista suurin osa kuitataan bonuksilla, Pyyhtinen sanoo. ­ Asiakkaiden tyytyväisyydestä Private-palveluun kertoo hyvin se, että lähes kaikki Private-palvelua kokeilevat jatkavat sen käyttöä, Hyytiäinen sanoo. OP-Private-omaisuudenhoitopalvelua käyttävien asiakkaiden määrä kasvaa Hyytiäisen mukaan tänä vuonna noin neljänneksen edellisvuodesta. Hoidettavan varallisuuden kasvu on vielä tätäkin suurempaa, koska palvelun käyttäjät kasvattavat asiakkuuttaan. Omaisuudenhoitopalkkioista suurin osa maksetaan OP-bonuksilla Omaisuuden kartuttamisessa reaalituotto ratkaisee ­ Omaisuuden kartuttamiseksi on "pakko" ottaa riskiä. Reaalituoton saavuttaminen vaatii muitakin sijoitusvaihtoehtoja kuin riskittömät korkosijoitukset, Pyyhtinen muistuttaa. 12 MetsäRaha 5/09 Yhä useampi suomalainen haluaa pankiltaan aktiivista varallisuudenhoitopalvelua. OP-Private-palvelun asiakasmäärä on jo lähes 7 500. Määrä kasvaa nopeasti, tänäkin vuonna noin viidenneksen, kehityspäällikkö Samppa Oksanen OP-Keskuksesta sanoo. Paavo Tuovinen OP-Private-palvelu tuo TEHOA OMAISUUDEN HOITOON O P-PRIVATE-PALVELUSSA on kaksi palvelumallivaihtoehtoa: sijoituskonsultointi ja täyden valtakirjan omaisuudenhoito. Kummassakin vaihtoehdossa asiakkaalle nimetään henkilökohtainen OP-Private -varainhoitaja. OP-Private -varainhoitajat ovat täysipäiväisiä varainhoidon ja sijoittamisen ammattilaisia. Suomessa on nyt 28 alueellista OP-Private-palvelupistettä. OP-Private-palvelun saatavuutta parannetaan ja tehostetaan edelleen jatkuvasti. Alueellisen yhteistyömallin avulla palvelu on saatavissa Osuuspankeissa ympäri maata, Oksanen kertoo. Sijoituskonsultoinnissa asiakas tekee sijoituspäätökset itse, täyden valtakirjan sopimuksessa OP-Private -varainhoitaja toimii itsenäisenä päätöksentekijänä asiakkaan kanssa kirjallisesti sovitun henkilökohtaisen sijoitusstrategian mukaisesti. ­ Sijoituskonsultointi tukee niitä asiakkaita, jotka haluavat tehdä lopulliset sijoituspäätökset itse, Oksanen sanoo. Täyden valtakirjan suosio kasvanut voimakkaasti ­ Uusmyynnistä valtaosa on täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa. Sen suosio on noussut hyvin voimakkaasti, Oksanen sanoo. ­ Täyden valtakirjan sopimuksesta on etua sekä asiakkaalle että pankille. Asiakkaan salkku pysyy hyvässä kuosissa, markkinatilanteen mahdollistamat muutokset eivät jää toteuttamatta, Oksanen uskoo. Muutoksissa otetaan kuitenkin tarkasti huomioon, mitä asiakkaan kanssa tehdyssä omaisuudenhoitosopimuksessa on yhdessä sovittu. OP-Private-palvelu on paljon muutakin kuin varallisuudenhoitoa. Se on apua lainopillisissa ja verotuksellisissa kysymyksissä tai kiinteistösijoitus- ja asuntopalveluasioissa. OP-Private -varainhoitajan kanssa voi konsultoida myös kaikista arkisista pankkiasioista tai esimerkiksi vahinkovakuutuksista Pohjolassa. OP-Private-asiakkaille on tarjolla myös erilaisia lisäarvopalveluja kuten tapahtumia, sijoitusiltoja sekä concierge- ja loungepalveluja. Sopimuksen voi tehdä omassa Osuuspankissa OP-Private-sopimuksen teko käynnistyy yhteydenotolla omaan Osuuspankkiin tai valtakunnalliseen palvelunumeroon 010 252 4740. Omaisuudenhoitosopimuksen piiriin siirtyvän omaisuuden alaraja on noin 100 000 euroa. Osa sopimuksista tehdään koskemaan vain osaa asiakkaan kokonaisomaisuudesta. Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitetaan asiakkaan tilanne muun muassa sijoituskokemus ja elämäntilanne. Sitten sovitaan varallisuudenhoidon tavoitteet ja riskinottohalukkuus. Kartoitusten jälkeen ja olemassa olevan varallisuuden pohjalta luodaan oma henkilökohtainen sijoitusstrategia. ­ Asiakkuuden aloitus on hyvin tärkeä tapahtuma. Kun asiakasprofiili kartoitetaan huolella ja sovitaan yhdessä tavoitteet, matkan varrella ei tule yllätyksiä, Oksanen sanoo. OP-Private-sopimuksiin ollaan ilmeisen tyytyväisiä. Sopimukset ovat Oksasen mukaan useimmiten hyvin pitkäaikaisia ja katkeavat yleensä vain esimerkiksi asiakkaan tekemän jonkin suuren hankinnan vuoksi. Puunmyyntitulojen tuottava sijoittaminen tärkeää OP-Pohjola-ryhmässä on luonnollisesti paljon metsänomistajaasiakkaita. Heille puunmyyntitulojen ja kertyneen varallisuuden sijoittaminen on tärkeää. OP-Private on heille luonnollinen ratkaisu. Palveluun voidaan räätälöidä nimenomaan metsänomistajille sopivia palveluita. OP-Private-sopimukseen on Oksasen mukaan mahdollista liittää esimerkiksi OP-Pohjolan-ryhmän maa- ja metsävastaavien metsäomistukseen liittyvät neuvot. Osakemarkkinoilla tuottotavoite voi pitkällä aikavälillä olla 8-10 % / v MetsäRaha 5/09 13 14 MetsäRaha 5/09 Nyt sekä Tapani Lahtinen että Mia ja Arto Kaukonen voivat muistella tilakaupan koukeroita hymyssä suin. Alkuvaikeuksien jälkeen asiat loksahtivat kohdilleen. METSÄTILAKAUPASSA OLI KÄYDÄ HASSUSTI Osuuspankin asiantuntemus pelasti Kaukoset verottajan kynsistä Paavo Tuovinen V AIKEUKSIEN KAUTTA VOITTOON. Näin voisi kuvata Mia ja Arto Kaukosen tilakauppaa, kun he ostivat Mian vanhemmilta heidän Joutsassa omistamansa pienen metsätilan. Pankin asiantuntemus ei vakuuttanut, sitten veroasiamies valitti verottajan päätöksestä. Osuuspankin apu pelasti tilanteen. Ensin Kaukoset kysyivät Mian vanhemmilta mahdollisuutta ostaa pieni metsäalue. Vastaus oli selkeä. ­ Mitään plänttejä en myy. Se on joko koko roska tai ei mitään, isä Tapani Lahtinen vastasi. Mian veli kertoi, että hänellä ei ole mitään koko tilan myyntiä vastaan. Niinpä alettiin valmistella koko tilan kauppaa. ­ Se oli hyvä ratkaisu, Mia antaa nyt tunnustusta isälleen. Ensimmäinen askel tilakaupassa oli otettu, mutta maali oli vielä monen koukeron takana. Seuraavaksi ryhdyttiin selvittämään puuston ja tilan arvoja, kaupan ehtoja ja kaupan rahoitusta. Asiat eivät kuitenkaan edenneet odotetusti. ­ Vuosi siinä meni miettiessä, eikä asia edennyt ollenkaan. Mutta me tunnettiin Keski-Suomen Osuuspankin Palokan konttorin johtaja Helka Avikainen, vaihdettiin pankkia ja Helka toi asiantuntijaksi rahoitusjohtaja Jyri Tiusasen pankin pääkonttorista, Mia sanoo. Pankin vaihto sai asioihin vauhtia. Vuonna 2007 helmikuussa Kaukoset pyysivät verottajalta ennakkoveropäätöksen, saivat sen ja lähtivät pankkiin kaupan tekoon. Osuuspankki kuitenkin toppuutteli heitä sanoen, että kauppoja ei kannata tehdä ennen kuin 30 päivän valitusaika on kulunut. Veroasiamies voi valittaa verottajan päätöksestä. Ja näin kävi, veroasiamies valitti päätöksestä. Veroasiamies hinnoitteli sekä pellot että rannat pilviin arvellen tilan virkistyskäyttöön tulevaksi rantatilaksi, vaikka Kaukosilla ei ollut aikomustakaan ostaa tilaa tonttimaiden myymiseksi tai vain virkistyskäyttöön ja soiseen rantaankin on pitkä matka. Tarkoituksena oli remontoida >> Mia ja Annu tutkivat keväällä yhdessä istutettua kuusen tainta. Kymmenen vuoden kuluttua rinteessä on komea taimikko ja viidenkymmenen vuoden kuluttua komea kuusikko. MetsäRaha 5/09 15 MetsäRaha 5/09 15 >> vanha asuinrakennus ja muuttaa asumaan tilalle. Viime kesänä remontti olikin jo hyvässä alussa. Taloon jäävä hirsirunko alkoi hahmottua seinien sisästä. Osuuspankki auttoi tekemään valituksen veroasiamiehen päätöksestä hallintooikeuteen Hämeenlinnaan. Lisäksi kaksi tonttia jätettiin kaupan ulkopuolelle, jotta niiden arvosta ei tarvitsisi kinata verottajan kanssa. Oikeus antoi päätöksensä lokakuussa 2007 kumoten lähes kaikki veroasiamiehen vaateet. Kaupat tehtiin helmikuussa 2008. ­ Me olisi tehty kaupat heti, kun ennakkoveropäätös tuli. Kaupasta olisi jouduttu maksamaan veroasiamiehen esittämät verot ja viemään sitten asia oikeuteen verojen takaisin saamiseksi. Myös tonttien, jotka nyt jäivät pois kaupasta, verot olisi jouduttu maksamaan, Mia sanoo. ­ Me olisi oltu vaikeuksissa ilman Osuuspankin asiantuntemusta, Arto sanoo suoraan. Metsästä tulee tärkeä osa perheen elämää Tilalla on peltoa 10 hehtaaria ja metsää 36 hehtaaria. Pellot pysyvät vuokralla, metsä tulee talous- ja virkistyskäyttöön. ­ Metsällä on meille paljon tunnearvoa. Ei olisi sama, jos olisi myyty metsät muille ja ostettu meille vain tontti, Mia sanoo. ­ Metsästä tulee harrastus- ja virkistyspaikka. Siellä näkee kättensä jäljen, kun teemme pieniä hakkuita muutaman vuoden välein. Siitä tulee myös leipätyön vastapaino, Arto sanoo. Kumpikin on reissannut työnsä vuoksi paljon ulkomailla. Metsän mahdollisuudet ja merkitys selvisivät näillä reissuilla, kun näki, että kaikkialla metsää ei ole. Ilmiselvästi metsä on mullistanut kaupunkilaisperheen elämää ja arvoja melkoisesti. ­ Keväällä oltiin koko perhe istuttamassa taimia. Arto on hommannut metsästä puutavaraa ja polttopuuta. Annu on partiossa ja voi nyt yöpyä myös omassa metsässä. Lapset pääsevät liikkumaan metsässä, ja sieltä löytyy marjoja ja sieniä, Mia luettelee. ­ Tulevaisuudessa liityn hirviporukkaan, Arto sanoo. Unelmien takaa löytyy myös vankkaa realismia. ­ Tässä metsässä on meille enemmän hoitamista kuin me ehditään tehdä, Kaukoset sanovat. 36 hehtaarin metsätila on jo kuin pieni yritys. ­ Tilalla on y-tunnus ja pitää miettiä, mitä voi vähentää, mitä ei. Pitää myös muistaa säilyttää kuitit, Arto sanoo. ­ Veroasioissa pitää olla tarkkana. Esimerkiksi lainojen korkoja ei ollut hyväksytty verotuksessa vähennyksiksi. Nyt eka kerralla sinne piti toimittaa kauppakirjat ynnä muuta, Mia sanoo. Vanhasta asuinrakennuksesta jää jäljelle hirsikehikko. Sen ympärille syntyy uusi koti. Vinkiksi muille Kaukoset listasivat oman kokemuksensa perusteella vinkkejä metsätilakauppaan sukulaiselta: · sukulaiselta ostaminen voi olla hidasta, kauppaan on varattava aikaa · päivitä metsäsuunnitelma ajan tasalle, puustoarvio enintään 6 kuukautta vanha · hae verottajalta ennakkopäätös, verottaja voi hinnoitella maata hyvin yllättävästi · älä tee kauppoja ennen kuin on selvinnyt, valittaako veroasiamies verottajan ennakkopäätöksestä. Valitusaika on 30 päivää. Annu ja Atte saivat maalta tilaa temmeltää. 16 MetsäRaha 5/09 Avohakkuilla vai ilman? Metsälavan paneelissa vastauksia lauantaina. Metsänomistajien ja alan ammattilaisten kohtaamispaikka. Miten metsäni saadaan tuottamaan? Metsätalous tänään -seminaari lauantaina. Tervetuloa alan suurtapahtumaan Metsä 2009 -messuille! 6.­ 8.11.2009 Helsingin Messukeskus Koe uudistunut Tiedon ja taidon metsä, osallistu maksuttomiin huippuseminaareihin ja hanki tietoa puunkäytöstä, metsätaloudesta ja metsän monimuotoisuudesta. Tutustu metsänhoitopalveluihin ja keskustele ammattilaisten kanssa kasvokkain metsäsi mahdollisuuksista. Samalla lipulla neljä muuta tapahtumaa: ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaito, Tee Se Itse ja Electric Motor Show. Metsä 2009 6.­ 8.11.2009 Helsingin Messukeskus Tällä ETUKUPONGILLA Metsäraha-lehden lukijoille 5 ¤ alennus Metsämessujen normaalihintaisesta aikuisten 13 euron pääsylipusta. Samalla lipulla viisi tapahtumaa: ELMA, Metsä, Kädentaito, Tee se Itse ja Electric Motor Show. Tervetuloa! Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, 00520 Helsinki www.helsinginmetsamessut.fi www.vihreaviikonloppu.fi Avoinna: pe 6.11. klo 9­19, la 7.11. klo 10­18, su 8.11. klo 10­18. Pääsyliput: 13 ¤ / 9 ¤. Perhelippu (2 aik. ja lapset) 28 ¤. www.helsinginmetsamessut.fi MetsäRaha 5/09 17 ENERGIAPUUSTA tuli uusi puutavaralaji Energiapuu on nykyisin ehdottomasti puutavaralaji siinä missä perinteinen ainespuukin. Energiapuuta kannattaa toimittaa myyntiin. Sille on kysyntää, ja tehdylle työlle saa myös palkkaa, toteaa bioenergian yliopettaja Tero Vesisenaho Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Varpu Savolainen Varpu Savolainen S ILTI HAASTEITA ja kehittämistarpeita edelleen riittää. ­ Metsänomistajien mahdollisuudet energiapuun aitoon kilpailuttamiseen ovat vielä heikot, eivätkä esimerkiksi sähköiset kauppapaikat toimi kunnolla. Pystykauppapuolella metsänomistajille tarjotaan jo aika hyvin palveluita, mutta esimerkiksi ajomiehen löytäminen hankintapuulle voi olla hankalaa. Palveluntarjoajat ovat heikosti esillä, ja vieläkin tieto kulkee parhaiten paikallisissa "esson baareissa" suusta suuhun, Vesisenaho murjaisee. Energiapuu on nykyisin puutavaralaji siinä, missä ainespuukin, yliopettaja Tero Vesisenaho sanoo. Taloudellisia kannustimia Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mahdollistamia energiapuukohteiden tukia Vesisenaho pitää tärkeinä kannustimina metsänomistajille. ­ Tuen vaikutus keskimääräisellä energiapuukohteella on runsaat 10 euroa kuutiometriltä. Totta kai tämä ohjaa nuoren metsän kunnostukseen ja energiapuunkorjuuseen, mikä lainsäätäjän tarkoituskin on. Mutta pelkästään tukien varaan ei toiminta tietenkään saa rakentua, Vesisenaho pohtii. Energiapuun korjuutukea saa, kun puuta kertyy nuoren metsän hoitokohteelta vähintään 20 kiintokuutiometriä ja se luovutetaan energiakäyttöön. Energiapuun haketuksen tuki on 1,70 euroa haketettua irtokuutiometriä kohti. Tuki maksetaan energiahakkeen toimittajalle sen jälkeen, kun hakkeen käyttäjä on vastaanottanut ostamansa hakkeen. Vaikka haketustuki ei suoraan metsänomistajan rahapussia kartoitakaan, on sillä vaikutusta kauppahintaan. ­ Haketustuki näkyy ostohinnassa, Vesisenaho toteaa. Energiapuun ja nuoren metsän hoidon tukien määrä vaihtelee alueittain ja kohteittain ja riippuu myös siitä, tekeekö met- Sijaa paikallisille toimijoille Energiapuun kysyntä ja tarjonta eivät Vesisenahon mielestä vielä riittävän hyvin kohtaa, vaikka kauppa tällä hetkellä hyvin käykin. ­ Energiapuun ostajien pitäisi olla näkyvämmin esillä myös hankintaerien kaupoissa. Olisi kaikkien etu, että huippulaatuinen rankahake löytää tiensä vaikka paikallisten maatilojen hakekattiloihin. Isojen voimalaitosten nieluihin kelpaa vähempiarvoinenkin tavara. Tyypilliset tien varteen toimitetut hankintaerät ovat kooltaan 20­30 kuutiometriä. Ne ovat pieniä määriä ja siten kalliita eriä isoille toimijoille, mutta hyvin tervetulleita esimerkiksi paikallisille lämpöyrittäjille. ­ Tässä olisi sijaa uusille maaseutuyrittäjille. On myös hyvä asia, että Suomeen on suunnitteilla useita bioenergiaterminaaleja, joihin metsänomistajien toimittamat pienetkin energiapuuerät voidaan viedä ja edelleen kuljettaa eteenpäin oikeisiin paikkoihin, Vesisenaho sanoo. 18 MetsäRaha 5/09 Mari Paajanen Metsähallitus sänomistaja työt itse vai teettääkö muilla. Suuruusluokat saa selville esimerkiksi metsäkeskusten verkkosivuilla olevan tukilaskurin avulla. ­ Kemera-tuki on silti mielestäni turhan monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Työsarkaa ja neuvontarvetta riittää. Pystykauppakin kannattaa Toki energiapuunharvennuksen voi teettää myös vieraalla. Vesisenahon mukaan pystykauppanakin myydylle energiapuulle jää kantohintaa, ja työn jälki koneellisesti toteutetuilla korjuukohteilla on pääsääntöisesti hyvää. ­ Korjuuteknisesti ei energiapuun korjuu juurikaan eroa ainespuuhakkuista. Hinnan lisäksi metsänomistajan kannattaa miettiä sitä, korjataanko energiapuu oksineen vai oksitta ­ molempiin löytyy korjuukalustoa. Kesäaikana toteutettavassa korjuussa voi olla syytä vaatia myös kantokäsittelyä. ­ Varsinkin havupuuvaltaisilla kohteilla on hyvä pohtia ravinnekysymystä ja neulasmassan jättämistä maastoon. Myös juurikääpäriski pitää huomioida. Lehtipuuvaltaisilla kohteilla tämä ei kuitenkaan ole olennaista, Vesisenaho opastaa. Rankametsään motteja tekemään Vesisenaho hoitaa itse aktiivisesti omia metsiään Äänekosken Konginkankaalla Keski-Suomessa ja kertoo esimerkin tuoreesta hankintatyönä toteutetusta rankakaupastaan. ­ Suora hankintahinta oli noin 20 euroa kuutiolta. Tämän päälle sain Kemeran korjuutukea 7 euroa kuutiolta ja nuoren metsän hoidon hehtaarikohtaista tukea noin 3 euroa kuutiolta. Metsäkuljetuspalveluista maksoin paikalliselle metsätalousyrittäjälle noin 5 euroa kuutiolta. Minulle jäi siis ihan hyvin työtuloa ja samalla tarjosin työtä paikalliselle yrittäjälle, Vesisenaho sanoo. ­ Jos vaan aikaa ja voimia riittää, on omatoiminen rankojen teko metsänomistajalle hyvä vaihtoehto. Kunnon moottorisaha ja asianmukaiset turvavarusteet riittävät, Vesisenaho rohkaisee. ­ Omatoimisessa korjuussa tarvitaan vähän ajouria ja ranganteossa oksamassa ravinteineen jää maastoon ja ajourien suojaksi. Rankojen teko on lisäksi mainiota hyötyliikuntaa, eikä niin raskasta kuin perinteinen ainespuuhakkuu. Puuenergia-asioissa ollaan samalla myös metsän virkistyskäyttäjien asialla, kun kulkemista haittaavat rangat ja risut korjataan pois, innokkaana suunnistajana tunnettu Vesisenaho sanoo. Mittaustekniikat kuntoon Luotettava mittaus on tärkeätä myös energiapuukaupoissa. ­ Kaikkien osapuolien kannalta on hyvä, että viime aikoina on menty kuormainvaakamittaukseen. Sekä pino- että hakemittaukset ovat hyvin epämääräisiä, ja pienten energiapuuerien kauppaan on käyttöpaikalla tapahtuva energiaperusteinen hinnoittelu liian kallista. Samalla tavalla kuin ainespuuhakkuissakin, on suotavaa, että myös energiapuusta maksetaan ennen toimitusta. Varastotappiot eivät saisi tulla metsänomistajan maksettavaksi, Vesisenaho miettii. Energiapuu piristää puumarkkinoita Energiapuu on mennyt viime kuukausina hyvin kaupaksi, vaikka puukauppa onkin muutoin pahasti kangerrellut. Varpu Savolainen Varpu Savolainen UITUPUUN OSALTA KYSE ON tilapäisestä markkinahäiriöstä, mutta energiapuu on puutavaralajina ilman muuta tullut jäädäkseen. Esimerkiksi metsähakkeen käyttö on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 400 000 kuutiometriä vuodessa. Kyse ei ole väliaikaisesta ilmiöstä, eikä enää pitäisi puhua esimerkiksi hakkuutähteestä vaan latvusmassasta, toteaa Puuenergia ry:n toiminnanjohtaja Tage Fredriksson. K Isoja kasvutavoitteita Vaikka kasvu onkin ollut mittavaa, ei näillä luvuilla vielä päästä valtioneuvoston asettamiin energia- ja ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin. Sen mukaan tulisi metsähakkeen käytön olla vuonna 2020 yhteensä 21 terawattituntia eli noin kolme kertaa nykytilannetta enemmän. Fredrikssonin mielestä tarvitaan uusia ohjauskeinoja, jotta puu saataisiin liikkeelle. ­ Hiilidioksidivero, investointiavustukset ja sähkötariffi ovat kaikki mahdollisia keinoja, joilla asioita edistetään. Joka tapauksessa puun käytön lisääminen on paras ja kustannustehokkain tapa nostaa uusiutuvan energian osuutta Suomessa, Fredriksson >> vakuuttaa. Tage Fredriksson on Puuenergia ry:n toiminnanjohtaja ja vetää myös maa- ja metsätalousministeriön valtakunnallista bioenergian koordinaatiohanketta. MetsäRaha 5/09 19 >> ­ On tärkeää, että puuenergiaketjun kaikki toimijat hyötyvät. Muuten ketju katkeaa. Kyse on liiketoiminnasta, katsottiin asiaa sitten metsäomistajan, koneyrittäjän tai energiapuun käyttäjän ja energian tuottajan näkökulmasta, Fredriksson pohtii. Puuenergian käyttö etenee eri puolilla Suomea. Kehitystä tapahtuu ennen kaikkea uusien käyttöpaikkojen rakentamisen myötä. ­ Eri puolille maata on valmistumassa tai suunnitteilla koko joukko hyvin merkittäviä energiapuun käyttöpaikkoja. Monien isojen kaupunkien investointipäätökset vaikuttavat laajalle alueelle, Fredriksson toteaa ja luettelee esimerkkeinä Kuopion, Lappeenrannan, Jyväskylän, Seinäjoen ja Keravan laitokset. Iso merkitys on toki myös maaseutualueiden pienemmillä yksiköillä. Tilaa monille toimijoille ja palveluntarjoajille Energiapuun markkinatilanne ei kuitenkaan vielä ole samalla tavalla vakiintunut kuin muussa puunhankinnassa. ­ Nyt eletään välttämätöntä käymisvaihetta. On vain hyvä asia, että markkinoilla riittää vipinää ja että sinne on tullut ja on edelleen tulossa uusia toimijoita. Markkinoiden aktivoituminen tarkoittaa sitä, että puuta saadaan enemmän liikkeelle, Fredriksson miettii. ­ Metsänhoitoyhdistykset lähtivät liikkeelle jo muutamia vuosia sitten. Samoin L & T Biowatti on tehostanut toimintaansa koko maan tasolla, Metsäliitolle on tulossa oma puuenergian tulosyksikkö ja paikallisella tasolla on mukana monia koneyrittäjiä ja muita toimijoita. Useissa maakunnissa on lisäksi meneillään erilaisia energiapuun kehittämisprojekteja, Fredriksson mainitsee konkreettisia esimerkkejä kentän aktivoitumisesta. Fredriksson korostaa myös energiapuun korjuun metsänhoidollista merkitystä. ­ Metsät voidaan monin paikoin saada täyteen tuotantokuntoon. Metsänomistajan kannalta on iso ja kannustava tekijä se, että esimerkiksi ensiharvennuksissa hehtaarikohtainen kertymä nousee energiapuun myötä 50-70 kuutiometriin. Näin tehdään yksinkertaisesti isompi tili. Euro on edelleen hyvä konsultti. Tässä vaiheessa on myös tärkeää se, että metsänomistaja saa energiapuukohteille Kemera-tukea. Suomeen on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaasti uusia metsähakkeita käyttäviä laitoksia (Lähde: VTT ja Metla) BIOENERGIATIETOA www.metsakeskus.fi > Palvelut > Puuenergia (mm. tukilaskurit) www.bioenergia.fi (bioenergian sähköinen palvelupaikka) www.finbioenergy.fi (bioenergia Suomessa- internetpalvelu) Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet 2000­2008 (Lähde: Metla) 2000 1000 m³ 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Muutos 2008/2007 % Kaikkiaan Karsittu ranka Karsimaton pienpuu Hakkuutähteet Järeä runkopuu Kannot ja juurakot Erittelemätön 794 84 204 378 35 5 87 958 71 202 556 100 17 12 1 270 102 233 794 98 44 - 1 722 100 288 1 111 140 84 - 2 308 107 382 1 480 195 144 - 2 606 114 454 1 485 176 376 - 3 061 111 584 1 735 174 458 - 2 661 96 603 1 527 121 313 - 4 032 125 822 2 332 179 573 - 52 30 36 53 48 83 - 20 MetsäRaha 5/09 Energiapuusavotat ovat mieluisia myös koneyrittäjille Keskisuomalaiselle Metsä-Multia Oy:lle energiapuun korjuu on arkipäivää ja tervetullut työmuoto. Varpu Savolainen T ÄLLÄ HETKELLÄ meillä yksi kokonainen korjuuketju tekee töitä energiapuun pystykorjuun parissa. Kasvava alue on lisäksi integroitu korjuu, jossa samanaikaisesti korjataan sekä teollisuuden ainespuuta että energiapuuta. Integroitu korjuu työllistää meillä myös yhden kokonaisen korjuuketjun eli hakkuukoneen ja ajokoneen, Metsä-Multia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kai Laaja sanoo. ­ Meidän osaltamme energiapuun korjuuketju päättyy tien varteen, emmekä tee esimerkiksi haketusta. Koneyrittäjän kannalta onkin tärkeää löytää oikeat kumppanit, Laaja korostaa. Metsä-Multia Oy:n Ponsse Beaverin ohjaimissa Markku Siekkinen. Parasta osaamista kumppanuuksien kautta ­ Meillä on useita kumppaniyrittäjiä, jotka tarvittaessa hoitavat joidenkin erikoiskohteiden korjuun. Meidän kauttamme järjestyy esimerkiksi energiapuukohteiden metsurikorjuu, jos asiakas niin haluaa. Myös kannonnostot teetämme yrityskumppaneillamme, mutta itse hoidamme näillä kohteilla metsäkuljetuksen. Vaikka korjuupalvelut nykyään usein myydäänkin samalta luukulta, ei kaikkea pidä eikä tarvitse tehdä itse. Verkostoitumalla asiat hoituvat parhaiten, Laaja kuvailee perheyrityksen toimintaperiaatteita. Metsä-Multia Oy työllistää noin 40 henkilöä, josta omaa väkeä on 23 ja loput kumppanuusyrittäjiä ja heidän työntekijöitään. Töitä on riittänyt Keski-Suomen savotoilla hyvin. Metsä-Multian asiakaskuntaa ovat muun muassa Metsähallitus, Metsäliitto ja Metsänhoitoyhdistys Metson hankintapalvelu. ­ Kehitystyötä on edelleen tehtävä varsinkin nuorten metsien kunnostuskohteiden korjuussa. Integroitu puunkorjuu vaikuttaa lupaavalta ja taloudellisesti kannattavimmalta työtavalta. Mekin olemme olleet mukana kokeilemassa useita työtapoja yhdessä Metsäliiton, Botnian ja Ponssen kanssa. Kun korjuumenetelmät tehostuvat, voidaan metsänomistajille maksaa entistä parempaa, kilpailukykyistä hintaa, Laaja miettii. Ennakkoraivaukset tarpeen edelleen Nykyaikaisella korjuukalustolla työ etenee vauhdikkaasti. -Tyypillisillä ensiharvennuskohteilla täällä Keski-Suomessa saadaan yhdessä työvuorossa keskimäärin hehtaarin alue valmiiksi ja pinoon yhteensä 50­70 kuutiometriä aines- ja energiapuuta, Laaja havainnollistaa. Laaja haluaa kuitenkin muistuttaa metsänomistajia ennakkoraivauksen tärkeydestä varsinkin ensiharvennuskohteilla. ­ Huolellisesti tehty ennakkoraivaus on tavallaan takuu hyvälle työn jäljelle ja laadulle. Jotenkin tuntuu, että nyt taantuman aikaan nämä ennakkoraivaukset ovat entistä enemmän unohtuneet. Näkyvyys ylhäältä koneen ohjaamosta on monta kertaa heikko näissä nuoren metsän kohteissa, jos raivaus on laiminlyöty. Hankala siinä on huippuammattilaisenkaan tehdä hyvää jälkeä, Laaja harmittelee. ­ Kannattaa vielä muistaa, että harvennukset tehdään metsän tulevaisuutta varten eli laatuun kannattaa satsata. Metsänomistaja saa myös paremman hinnan pystykaupoille, kun raivauksesta on pidetty huolta, Laaja sanoo. MetsäRaha 5/09 21 Kiikarissa kannattavuus Laaja tekee itsekin sen verran korjuutyötä, että oma ammattitaito pysyy yllä ja tuntuma kentän haasteisiin ajan tasalla. ­Tällä on iso merkitys yrityksen johtamisen kannalta, mies pohtii. Koneyrittäjän näkökulmasta energiapuun korjuun suurin haaste on toiminnan taloudellisuus. Varpu Savolainen NYKYAIKAINEN PUUNKORJUU on tehokasta ja ympäristöystävällistä Suomalainen puunkorjuu on maailman tehokkainta ja meillä on käytössämme maailman parhaat metsäkoneet. Myös ympäristöasiat on pitkälle huomioitu, vakuuttaa puunkorjuuyritys Metsä-Multia Oy:n yrittäjä Kai Laaja ja katselee tyytyväisenä kuljettajansa Markku Siekkisen työnjälkeä ensiharvennuskohteella. Varpu Savolainen S IEKKINEN PYÖRIT TÄÄ Ponsse Beaveria tottunein ottein. Laaja tarttuu itsekin säännöllisesti harvesterin ohjaimiin, vaikka iso osa ajasta menee runsaat 20 henkeä työllistävän perheyrityksen johtamiseen yhdessä veljen kanssa. ­ Konetyössä ammattitaito pysyy yllä vain tekemisen kautta. Tänä syksynä on saatu nauttia erinomaisista korjuuoloista, mutta takana on pari poikkeuksellisen märkää vuotta, jolloin ongelmia ilmeni kantavuuden kanssa. Näistäkin tilanteista on selvitty, kiitos kehittyneiden koneiden, Laaja pohtii. si Metsähallituksen niin sanottujen talvilohkojen suunnittelua tullaan jatkossa tarkentamaan. Lohkot jaetaan jo suunnitteluvaiheessa kantavuuden perusteella kolmeen luokkaan. ­ Osa talvilohkoiksi suunnitelluista korjuukohteista on selvästi kesäkorjuukelpoisia. Talvet muuttuvat ja yrittäjienkin on saatava töitä ympärivuotisesti. On kaikkien etu, että työt jakaantuvat tasaisemmin vuoden mittaan, Kääriäinen pohtii. keskikoko tulisi olla vähintään 80 litraa, Kääriäinen toteaa. ­ Puunkorjuuyrittäjä arvioi jokaisen puunkorjuukohteen erikseen. Kalustovalinnat tehdään tältä pohjalta, Kai Laaja sanoo. Pintapaineet ja painumat kuriin ­ Koneiden lisäksi kehitystä on tapahtunut myös asenteissa. Esimerkiksi pyörätelojen käyttö on ikivanha ratkaisu, mutta niille on lähinnä vain naureskeltu. Nyt kuitenkin teloja käytetään paljon ja kokemukset ovat olleet erittäin hyvät, Kääriäinen toteaa. ­ Koneiden pintapaineet ovat hyvin vähäiset kokoon ja painoon nähden, kiitos esimerkiksi kehittyneiden telavarusteiden. 10-pyöräisellä ajokoneella saadaan puut vauriotta pois esimerkiksi turvemaiden korjuukohteilta. Myös kuljettajien ammattitaito ratkaisee. Onneksi ainakin toistaiseksi osaavia kuskeja on riittänyt, Laaja sanoo. Tuottavuus parantunut jo pitkän aikaa ­ Puunkorjuussa tuottavuus on lisääntynyt jo pitkään noin prosentilla joka vuosi. Tuottavuuteen on vaikuttanut muun muassa apteerausautomatiikan kehittyminen. Seuraava isompi hyppy tulee varmasti joukkokäsittelytekniikan puolella. Puunkorjuukoneen harvesteripäähän sijoitetun joukkokäsittelytoiminnon ansiosta sama kone voi hoitaa niin aukkohakkuut kuin energiapuukohteetkin, kertoo Metsähallituksen Länsi-Suomen alueen hankintapäällikkö Heikki Kääriäinen. Nykyiset puunkorjuukoneet ovat mitoiltaan massiivisia ja työnopeudessa uskomattoman vikkeliä. Pehmeiden maiden puunkorjuussa kehitystyö on ollut välttämätöntä, talvet kun ovat viime vuosina olleet puunkorjuun kannalta hankalia. Varsinaisen talvikorjuun suhteellinen osuus onkin pudonnut. Haasteeksi tulevat myös mittavat kasvatushakkuutarpeet erityisesti turvemaakohteilla. Kääriäinen kertoo, että esimerkik22 MetsäRaha 5/09 Jokainen kohde mietitään erikseen Puunkorjuun ympäristöasioihin kiinnitetään nykyisin hyvin paljon huomiota. Jäävän puuston osalta ongelmia ja korjuuvaurioita syntyy lähinnä silloin, kun ei olla oikeilla kohteilla. Heikki Kääriäisen mielestä esimerkiksi ensiharvennukseen ei pidä ryhtyä liian aikaisin. ­ Meillä on ohjeena se, että runkojen Nykyaikainen harvesteri ehtii puida yhden työvuoron aikana noin hehtaarin verran ensiharvennusmetsää. Hakkuujälki ja korjuuvauriot OVAT JATKUVASSA SYYNISSÄ Metsäkeskukset seuraavat puunkorjuun jälkeä sekä yksityisissä että valtion metsissä. Seurantaa tehdään sekä osana metsien sertifiointija auditointiprosessia että käyttöilmoitusten perusteella satunnaisotantana. Varpu Savolainen ERTIFIOINTITYÖSSÄ tarkastusten painopiste on luontokohteiden säilymisen arvioinnissa. ­ Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella tarkastetaan vuosittain noin 60 hakkuualuetta yksityismetsistä. Tyypillinen virhe on se, että lähteen tai puron ympärille ei ole jätetty riittävän leveää suojakaistaa, kertoo ympäristöasiantuntija Irmeli Ruokanen Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksesta. S Energiapuukohteilla eniten ongelmia ­ Vaurioita näyttää olevan energiapuukohteilla hieman enemmän kuin muissa hakkuissa. Kohteina ne ovat monesti hankalia. Varsinkin hoitamattomissa tiheiköissä on kouran liikuttaminen vaikeaa kokeneellekin kuljettajalle, Nieminen toteaa ja kannustaa metsänomistajia käymään katsomassa korjuutyön jälkeä. ­ Aika hyvin kuitenkin pysytään metsäsertifioinnin asettamissa laaturajoissa ja metsänomistaja voi ilman suurempia huolia päästää koneet metsäänsä. Hakkuun oikea ajoitus, osaava konemies ja huolellisuus työssä ratkaisevat paljon, Nieminen pohtii. Sertifikaatti velvoittaa ­ Toisinaan huomautetaan liian järeästä maanmuokkausjäljestä ja vesiensuojelun puutteista, toisinaan taas säästöpuiden laadusta. Lukumääräisesti säästöpuita on kuitenkin opittu hyvin jättämään. Ylipäätään kehitys menee mielestäni positiiviseen suuntaan näissä luontoasioissa, ja suurin osa urakoitsijoista osaa työnsä hyvin, Ruokanen kiittelee. Metsäkeskukset tekevät myös korjuuvaurioselvityksiä. Mittaukset toteutetaan kaikissa 13 metsäkeskuksessa samalla tavoin, joten tulokset ovat vertailukelpoisia. Tapiossa koostetaan vuosittain valtakunnan tason yhteenveto. Säiden armoilla Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen viranomaispäällikkö Heikki Vähätalo kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalla tarkastetaan keskimäärin joka 20. hakkuukohde. Parhaillaan on työn alla 1.8.2008-31.7.2009 välillä tehtyjä hakkuita. ­ Ensiharvennuksissa työn laatu on viime vuodesta selvästi heikentynyt. Viime talven poikkeukselliset sääolot näkyvät tilastoissa, ja kokoojaurilla on havaittu normaalia enemmän painumia. Yli 10 sentin painumissa on mahdollista, että juuristoa katkeilee. Esimerkiksi kuusikoissa tämä vaikuttaa selvästi metsän kasvuun, Vähätalo sanoo. Vähätalon mielestä myös vilkastuneella energiapuun korjuulla on oma vaikutuksensa. ­ Energiapuun korjuu näkyy meillä esimerkiksi pienentyneinä ajouraväleinä. Jäävä puusto ja ajourat kiikarissa ­ Hakatulla kuviolla mitataan useita koealoja kuvion lävistävältä pitkältä mittauslinjalta. Tärkein mitattava osa-alue on jäävä puusto ja siinä olevat mahdolliset vauriot. Ajourista tutkitaan niiden leveys ja painumat sekä urien välimatkat. Lopuksi tehdään myös kokonaisarvio puunkorjuun onnistumisesta, sanoo metsäasiantuntija Timo Nieminen Keski-Suomen metsäkeskuksesta. ­ Korjuuvauriomittaus on työlästä ja siten myös kallista puuhaa. Se kuitenkin täydentää toimijoiden omia korjuun seurantajärjestelmiä, Nieminen sanoo. Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella tarkastuksia tehdään vuosittain 50, joista 10 kohdistetaan energiapuuhakkuisiin. Hyvää korjuujälkeä oikealla kalustolla ja huolellisuudella Vähätalo ei kuitenkaan näe tilannetta lohduttomana. - Pitää muistaa, että sääolosuhteet olivat viime talvena epätavalliset myös täällä Pohjois-Suomessa. Korjuujälkeen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät. Oikealla kalustolla, ajouraverkoston huolellisella suunnittelulla, hakkuutyön ja ajon ajankohtien valinnalla sekä hakkuutähteiden kasaamisella ajourille päästään kyllä hyvään lopputulokseen, Vähätalo toteaa. MetsäRaha 5/09 23 Varpu Savolainen Ponssen 10-pyöräinen ajokone sopii hyvin turvemaiden ja muiden pehmeiden maiden puunkorjuuseen. Pintapainetta on saman verran kuin 75 kiloa painavan ihmisen saappaan alla. Metsäkonevalmistajat tekevät aktiivisesti työtä erityisesti vaativiin korjuuolosuhteisiin ja pehmeille maille soveltuvan kaluston ja menetelmien kehittämiseksi. I NTEGROITU KORJUU tullee lisääntymään kaikilla harvennussavotoilla. Esimerkiksi joukkokäsittely on kehitetty parantamaan saantoa ja työtehoa pienen puuston korjuussa: nuoren metsän kunnostuksessa, ensiharvennuksissa ja ylipäätään energiapuun korjuussa. Mittaukset hoituvat automaattisesti kuormainvaa'an avulla. Turvemaiden ja muiden pehmeiden maiden puunkorjuussa on omat haasteensa. Ei riitä, että koneilla päästään pehmeille korjuukohteille ­ siellä pitää voida tehdä myös tulosta. Pehmeiden maiden puunkorjuussa tulee kaluston lisäksi kiinnittää huomiota myös korjuun ajoitukseen, hakkutähteiden kasaamiseen ajourille sekä ajourien sijoitukseen ja suuntaukseen. Jos mahdollista, kokoojaurat pitäisi vetää kovalle maalle. Pehmeät maat PUUNKORJUUN HAASTEENA Korjuun yksikkökustannukset 1950-luvulta nykypäivään. Käsisahasta ja kirveestä on edetty moottorisahoihin ja edelleen nykyaikaisiin hakkuukoneisiin. Piirros: Metsäteho 24 MetsäRaha 5/09 Ponsse Oyj OP-POHJOLA-RYHMÄ VAHVASTI MUKANA HELSINGIN METSÄMESSUILLA Helsingin Messukeskuksessa 6.-8.11.2009 Paikalla rahoituksen, sijoittamisen ja vakuuttamisen asiantuntijoita. Tule kysymään ja keskustelemaan. Messukeskuksessa samaan aikaan Vihreän viikonlopun kolme muuta tapahtumaa: ELMA, Kädentaito ja Tee Se Itse sekä lisäksi sähköisen liikkumisen messutapahtuma Electric Motor Show. MetsäRaha nyt myös DIGILEHTENÄ MetsäRaha-lehden voit lukea nyt myös verkossa osoitteessa www.op.fi/metsaraha. Sieltä voit valita pdf-version tai selattavan digilehden. Tervetuloa käymään! Huom! Osuuspankkien asiakkaat saavat pääsylipusta 5 euron alennuksen sivun 15 alennuskupongilla. MetsäRaha 5/09 25 Metsänomistajayrittäjä Matts Söderlund on TYYTYVÄINEN OMAN TIEN KULKIJA Matts Söderlund, 54, viljelee omien sanojensa mukaan metsää. Istutukset keväällä, raivaukset talvella ja keväällä, hakkuut syksyllä ja alkutalvesta. Päätehakkuita lukuun ottamatta hän korjaa kaiken puun omalla koneella tien varteen. Paavo Tuovinen ÖDERLUNDIN TILA on Särkisalossa Ulkoluodon saaressa, ennen lossin, nyt siltayhteyden takana. Tilan pinta-ala on 300 hehtaaria, siitä kasvatusmetsiä 244 hehtaaria. Hän sai tilan isältään vuonna -83, osti kymmenen vuoden kuluttua valtiolta lisää metsää 50 hehtaaria ja kaksi vuotta myöhemmin Arsenalilta 35 hehtaaria. Hänellä on metsätyönjohtajan koulutus, palkkatyössä hän ehti olla vajaat neljä vuotta vuosina 1979­82. ­ Olen koko elämäni ollut metsässä. Minulle tämä on elämäntapa. Olen tyytyväinen tähän, Söderlund sanoo. Viime vuonna Söderlund korjasi puuta noin 1 200 kuution verran. Se on hänen keskimääräinen vuotuinen urakkansa. Harvennusta, raivausta jne. ­ Minä suunnittelin, leimasin, hakkasin ja kuljetin puut tien varteen. Sitten S Ensiharvennus pitää tehdä, kun latvuksesta on vielä vähintään 40 prosenttia jäljellä, Matts Söderlund näyttää. 26 MetsäRaha 5/09 metsänhoitoyhdistyksen miehet mittasivat puut, Söderlund kertoo. Kovin helposti raha ei metsästä irtoa. Söderlund ottaa esimerkin. ­ Viime vuonna minä aloitin 22. elokuuta ja lopetin 15. joulukuuta. Traktoriin kertyi yli 1 200 tuntia. Yksinkertainen laskutoimitus kertoo, että pelkästään traktorityötä kertyy tälle välille yli kymmenen tuntia jokaista päivää kohti pyhäpäivät mukaan lukien. ­ Jos ei viideltä mettässä oo, ei sinne kannata mennäkään, Söderlund siteeraa vanhaa sanontaa. Kiirettä mies ei tunnusta tuntevansa lainkaan. ­ Minulla ei ole koskaan kiire enkä koskaan laske työtunteja. Se on sama, istunko traktorin työtuolissa tai tässä, hän sanoo rauhallisesti. Söderlund myy kaiken korjaamansa puun metsänhoitoyhdistyksen kautta. Pääasiallinen ostaja on ollut Metsäliitto. ­ Harvennuksissa en korjaa tukkeja ollenkaan. Pienten tukkimäärien hinta on niin heikko. Jos hakkaan jotain järeämpää, mitä en pysty korjaamaan omalla koneella, pyydän tarjoukset kaikilta ostajilta, Söderlund sanoo. Metsät pysyvät Söderlundin mukaan kunnossa, kun vuotuinen raivausala on kymmenen hehtaaria. Matts Söderlund esittelee Salon Osuuspankin rahoituspäällikkö Jaakko Junnilalle tilan metsäsuunnitelmaa. ollut verkkopankkitunnukset jo pitkään. Tosin asialla on kääntöpuolensakin, verkkopankkiin mies ei ole koskaan mennyt eikä aio ihan heti mennäkään. Pankkiasioissa hän menee yhä pankkitiskille kuin elokuvissa ennen vanhaan. ­ Olen tottunut menemään pankkiin. Täällä tuntee pankin henkilön ja se on kiva. Niinpä menen mieluummin sinne itse, Söderlund sanoo. Siinä sitä on Salon Osuuspankilla miettimistä. Mies on ikänsä ollut Osuuspankin asiakas ja tykästynyt niin pankin henkilökohtaiseen palveluun, ettei raaski siitä luopua, ei vaikka miten houkuteltaisiin. Särkisalon konttorikin on auki vain kahtena päivänä viikossa, mutta Söderlund pysyy tavoissaan. Mitä mies sitten odottaa pankilta? ­Jos tulee yllättäviä maksuja, saan sieltä rahaa. Jos joudun liriin, saan sieltä apua, Söderlund sanoo. Mitä siihen on lisäämistä, ei mitään. Eurot puuttuvat metsäsuunnitelmasta Tilalla on metsäsuunnitelma, mutta sekin poikkeaa tavanomaisesta. Eurot on siivottu siitä kokonaan pois. ­ Sanoin, että en huoli sellaista, missä näkyy rahaa, Söderlund sanoo. Tilivälikin tilalla on aika harva, kerran vuodessa tammikuussa. Ei ennen eikä jälkeen. ­ Elokuun puolivälissä rupean hakkaamaan. Se kestää koko syksyn. Yritän saada puut ulos viimeistään tammikuussa, samoin rahat itselleni niistä puista. Syksyllä en ota rahaa, koska sen arvonlisävero pitäisi maksaa helmikuussa. Kun tili tulee tammikuussa, saan arvonlisäveron käyttöpääomaksi noin vuodeksi, Söderlund sanoo. ­ Minun on pakko myydä joka vuosi, Söderlund tunnustaa. Siinä mielessä hän on metsäteollisuuden kannalta ihanteellinen metsänomistaja. Puuta tulee markkinoille, vaikka puun hinta olisi miten syvällä jorpakossa. Metsätuloista elävällä metsänomistajayrittäjällä ei ole mitään mahdollisuuksia optimoida tulostaan myyntien ajoituksella. Tällä yksiköllä Söderlund korjaa syksyisin noin 1 200 kuutiota harvennuspuuta. Puun ajoa varten korjuupään tilalle vaihtuu koura. Pankkiasiat verkossa - ei sinne päinkään Söderlund on pankkiasioiden hoidossa siinä mielessä edelläkävijä, että hänellä on MetsäRaha 5/09 27 Antti Saraja Juolukan purppurainen varvikko pukee maaruskan. Metsän vuotuiseen kiertoon kuuluu joka syksyinen, aina yhtä kiinnostava ja upea värinäytelmä, ruska. Ruskan väriloisto ei kuitenkaan toistu vuodesta toiseen samanlaisena, vaikka sen ajankohta pysytteleekin jokseenkin samana. Antti Saraja RUSKAN VÄRILOISTON SYNTY USKAN SYNTY liittyy kiinteästi päivän lyhenemiseen sekä syksyn mittaan lämpötilan laskemiseen. Toki tähän värinäytelmään vaikuttavat myös puiden geneettiset ominaisuudet sekä maaperän ominaisuudet ja ravinnetalous. Ruskan voimakkuuteen vaikuttaa myös puiden terveystilanne, esimerkiksi mahdolliset sienitaudit. Ruskan värien keskinäiset suhteet vaihtelevat vuosittain. Tunnetuin ruska koetaan tunturiluonnossa. Ruskamatkat ovat käsite, joille vakituiset retki- ja patikkaporukat sonnustautuvat vuodesta toiseen. Tunturissa ruskan värivyöhykkeet vaihtuvat korkeuserojen ja sen myötä kasvillisuuden kirjon myötä. R Hakkuuaukoilla voi nähdä upeita maitohorsmaviitoja. Pioneerikasvina se valtaa aukot nopeasti ja ruskan aikaan horsmikko voi lainehtia punaisena merenä. Värivariaatioita Ruskan väriloisto liittyy likeisesti puiden valmistautumiseen ja laskeutumiseen talveen. Yhteyttämisen loppuessa lehtivihreä hajoaa. Kuolevista lehdistä typpipitoiset ravinteet siirtyvät talteen puun runkoon, oksiin ja silmuihin. Tällöin lehtien sisältämät muut väriaineet kuten oranssinpunaiset karotenoidit ja keltaiset ksantofyllit pääsevät näkyviin. Hallitsevan vihreän väistyessä syttyy metsässä lehtipuiden ilotulitus. Puulajeilla on erilaisia väriominaisuuksia. Koivu pukeutuu tavallisesti keltaiseen ruska-asuun. Pohjoisen koivuissa on myös useasti punaista sävyä. Haapa on joko keltainen tai punainen. Vaahteran värikirjo liekehtii kullasta tulipalon punasävyihin. Tammi pysyttelee keltaisen ja ruskean harmonisessa arvokkuudessa. Se sitä paitsi pidättelee lehtiään pitkälle talveen muiden lehtipuiden ympärillä väristessä tuulessa täysin paljaina. Sekä harmaa- että tervaleppä tekevät ruskapuista poikkeuksen. Ne pudottavat lehtensä vihreinä. Tämän mahdollistavat juuriston bakteerit. Lepillä ei ole tarvetta säästää lehtien typpiravinteita. Pohjoisesta etelään Ruska voi olla sykähdyttävä ja upea luonnonnäytelmä missä vain maamme kolkassa. Ruska alkaa pohjoisesta ja se etenee kohti etelää noin 500 kilometriä kymmenessä päivässä. Pohjoisimmilla tunturialueilla ruska on parhaimmillaan jo syyskuun alussa, mutta Etelä-Suomen se tavoittaa syys-lokakuun vaihteessa. Joinakin vuosina etelän ruska on parhaimmillaan vasta lokakuun puolessa välissä. Ruskan aloittaa tavallisesti maaruska. Ensimmäiset merkit siitä tavoittaa suolta. Lukuisat sarat muuttuvat kesän vihreydestä keltaisen ja ruskean eri sävyihin. Metsän kenttäkerroksessa ruskansävyjä saavat vaivaiskoivu, mustikka, juolukka ja riekonmarja. Varvuston värejä ovat lähinnä purppura ja punainen. 28 MetsäRaha 5/09 Kemijoki peilaa rannan ruskapuita. Haavanlehdet värisevät punahehkuisina. Haavikko kultaa pellonreunametsän. Pihlaja punaa lehtimetsän. Hakkuuaukossa liekehtii maitohorsman punainen meri. Antti Saraja MetsäRaha 5/09 29 Antti Saraja Antti Saraja Metsämarjat ja sienet - LUONNON OMAT TERVEYSPOMMIT Marjastus ja sienestys ovat mukavaa puuhaa. Niistä saa huvia ja hyötyä samalla kertaa, vaikkei saalis suuri olisikaan. Marita Suontausta AVITSEMUSSUOSITUSTEN MUKAAN tulisi joka päivä syödä 500 grammaa kasviksia, hedelmiä tai marjoja. Niiden terveysvaikutuksia tutkitaan koko ajan runsaasti ja tutkimusten valossa marjojen ja sienten käyttöä kannattaa lisätä. Marjat ja sienet sisältävät erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita, flavonoideja sekä kuituja. Sienet näiden lisäksi myös proteiineja. Flavonoideja on varsinkin marjojen kuoriosissa. Siksi marjat kannattaa käyttää survottuina eikä siivilöidä kuoria pois. C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, jota aikuisten tulisi saada päivittäin 75 milligrammaa. Siihen riittää esimerkiksi reilu puoli desilitraa lakkoja. C-vitamiini tuhoutuu hiljalleen hapen vaikutuksesta tai pitkään kuumennettaessa. Parhaan hyödyn C-vitamiinipitoisista marjoista saa, kun niitä ei kuumenneta. A- ja D-vitamiinit ovat rasvaliukoisia vitamiineja, jotka eivät tuhoudu niin helposti. Aikuisten D-vitamiinin saantisuositus on nykyisin noin 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Päivän tarve täyttyy esimerkiksi nauttimalla vajaa 100 grammaa paistettuja kantarelleja. R Kangasrousku säilyttää pippurisen arominsa ryöppäyksenkin jälkeen, joten sitä kannattaa käyttää muiden sienien seassa tai valmistaa makeankirpeiksi etikkasieniksi. Kantarelli on parhaimmillaan tuoreeltaan paistettuna, kermaisena kastikkeena. Niitä voidaan säilöä sienipikkelssiksi tai pakastaa kevyesti paistettuna. Kuivaaminen sitkistää kanterellit. Herkkutatille sopii pakastuksen lisäksi kuivaus. Liuotettaessa kuivattuja tatteja ruokiin, myös liotusvesi voidaan käyttää, jolloin hyviä makuaineita ei mene hukkaan! eli keltavahvero on herkullinen ja haluttu ruokasieni, jolla on pitkä satokausi. Kantarelli sisältää runsaasti A-vitamiinin esiastetta karoteenia ja D-vitamiinia sekä kaliumia. Kantarellin voi sekoittaa muutamaan sieneen. Kalvasvahvero, niittyvahakas ja valevahvero eivät ole myrkyllisiä, mutta eivät niin maukkaita kuin kantarelli. Kantarelli Pakastus säilyttää vitamiinit Metsäretkien pienemmät saaliit nautitaan saman tien, runsaat pitää säilöä jotenkin. Itse tehty hillo on runsasmarjaisempaa kuin teollisesti valmistetut ja sisältää vähemmän sokeria ja lisäaineita. Paras säilöntämenetelmä marjoille on pakastus. Siinä säilyvät vitamiinit parhaiten eikä sokeria tarvitse käyttää lainkaan. Pakastettujen marjojen käyttö on myös monipuolisempaa. Niitä voi sekoittaa puuroihin ja jogurttiin tai valmistaa vaahdoksi, keittää kiisseliksi tai käyttää leivonnaisiin. Sienillekin sopii pakastus hyvin. Perinteinen rouskujen säilöntätapa on suolaus, mutta niiden liottaminen ja huuhteleminen suolan poistamiseksi hävittää turhaan maku- ja ravintoaineita. 30 MetsäRaha 5/09 Mustikka kasvaa tuoreessa metsämaassa, tyypillisim- min kuusimetsässä. Tummansininen mustikka kypsyy lämpimänä kesänä jo heinäkuun alussa. Satokausi jatkuu syyskuun alkuun asti. Mustikka sisältää runsaasti flavonoideja, A-vitamiinin esiastetta karoteenia, B6- ja C-vitamiinia sekä magnesiumia. Varsinkin japanilaiset ovat kiinnostuneita mustikan terveysvaikutuksista. Herkkutatteja on kolme kauppasienilajia: herkkutatti, männynherkkutatti ja tammenherkkutatti. Herkkutatti on napakkamaltoinen sieni. Pillistö on nuorena harmahtavan valkoinen, vanhemmiten vihertävän keltainen. Sienen tunnistaa jalan yläosassa olevasta hennon vaaleasta verkkokuviosta. Herkkutatit voi vahingossa sekoittaa sappitattiin. Mutta sappitatin jalassa oleva verkkokuviointi on tumma ja pillikerros alkaa vanhemmiten punertaa ja pullistua ulos. Sappitatti on syömäkelvoton, muttei myrkyllinen. Karvas maku säilyy kypsennetyssäkin sienessä ja yksikin sappitatti pilaa koko sieniaterian. tunnetaan myös nimillä hilla ja suomuurain. Mehukas, tummankeltainen marja kasvaa rämeillä ja soilla kaikkialla Suomessa, mutta parhaimmat sadot kerätään Pohjois-Suomesta. Lakan satokausi on heinäkuun lopusta syyskuun alkuun. Lakka sisältää runsaasti C-vitamiinia, A-vitamiinia, karotenoideja ja kuitua. Lakka säilyy puolukan tavoin omassa liemessään. Lakka on pippurisen kirpeä sieni, jonka maitiaisneste on valkoista. Kangasrousku vaatii muiden rouskujen tapaan ryöppäyksen ennen ruoaksi valmistamista. Kangasrouskun voi sekoittaa muutamaan samankaltaiseen sieneen, joista yksi, lakritsirousku, on lievästi myrkyllinen. Lakritsirouskun erottaa kuitenkin kirkkaasta maitiaisnesteestä. Terho Pelkonen Kangasrousku kypsyy metsämarjoista viimeisimpänä. Sen poiminta-aika on elokuun lopusta lokakuun alkuun. Puolukka sisältää runsaasti kuitua ja flavonoideja, jonkun verran A- ja C-vitamiinia sekä magnesiumia. Puolukan sisältämien sokereiden ja happojen ansiosta puolukkaa voi säilöä kevyesti survottuna omassa mehussaan ilman säilöntäaineita tai sokeria. Puolukka Jari Kurvinen Kari Siren Ota meidät puukauppakumppaniksi! Iiris Mäkinen metsäpalveluesimies Leo Kivelä hankintaesimies, osto Ringa Tuikka markkinointiesimies Markus Laatikainen hankintaesimies, Glenn Westerholm operaatiot hankintaesimies, osto Jussi Kölli markkinointiesimies Metsänomistaja on meille tähti. Siksi tarjoamme viiden tähden arvoista palvelua. Lisätietoja palvelunumerosta 02046 1478. www.storaenso.com/metsa