3/2010 MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti METSÄRAHOILLE tarvitaan METSÄN PS-TILI s.16 HALLITUKSEN METSÄENERGIAPAKETTI s.20 PUUKAUPPA palaa NORMAALIVAUHTIIN S.14 Metsävakuutus vuodeksi veloituksetta S.4 Nyt Metsäteollisuudella on vahva tulevaisuus UPM:n Jussi Pesonen: s.6 Päätoimittajalta On kiitoksen aika V ähiin Menee ennen kuin loppuu... Vaikka edellä mainittu sanonta on puhki kulunut, niin kuitenkin se pyrkii tulemaan väkisin mieleen, kun aamukamman piikit alkavat käydä vähiin. Vuodesta 1984 alkanut osuuspankkiurani lähestyy loppuaan. Tunnelmat ovat kieltämättä aika ristiriitaiset. Kuitenkin on pakko myöntää, että mitä lähemmäksi kesäkuu tulee, sitä haikeampi on mieli. Luopuminen on aina vaikeaa. Toisaalta taas jään eläkkeelle hyvillä mielin, sillä uunituoreen metsäasiakastutkimuksen mukaan OP-Pohjola-ryhmän osuuspankkien asema on erittäin vahva. Asiakasosuutemme on noussut 53 prosenttiin ja markkinaosuutemme yksityismetsien puukauppatuloista on 55 prosenttia. Myös laadulliset arvioinnit olivat positiivisia, sillä osuuspankit arvioitiin tutkimuksessa selvästi asiantuntevimmaksi metsäpankiksi. Peräti 73 prosenttia kaikista metsänomistajista arvostaa osuuspankit parhaimmaksi metsäpankiksi! On ollut etuoikeus saada olla MetsäRahan päätoimittajana alusta alkaen. Tämä on ollut hieno näköalapaikka metsä- ja finanssisektorin risteyskohdassa. MetsäRahan ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1988. Ensimmäisen numeron lukeminen jälkikäteen on ollut yhtä nostalgiaa. Lehden ilmestymistä perusteltiin ensimmäisessä pääkirjoituksessa seuraavasti: "Omistusrakenteen voimakas muutos on metsätalouden ja koko metsäsektorin tulevaa kehitystä ajatellen ongelmallista. Uusi julkaisu MetsäRaha on synnytetty tiivis- tämään entisestään metsänomistajien ja osuuspankkijärjestön välisiä yhteyksiä". Jo alun perin lähdettiin siitä, että kun on jo olemassa ennestään korkeatasoisia metsälehtiä, niin MetsäRahan osalta keskitytään ensisijaisesti metsään liittyviin taloudellisiin kysymyksiin ja metsänomistamisen kannattavuuden parantamiseen. Ensimmäisessä numerossa kerrottiin myös metsäyhteyshenkilöverkoston perustamisesta kaikkiin osuuspankkeihin parantamaan metsänomistajien palveluja. Lehdessä oli myös artikkeli Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry:stä. Siinä kerrottiin että "Stadin vilkkaimmassa metsäseurassa on jo 243 jäsentä". Eli näkökulmasta riippuen "ei mitään uutta auringon alla" tai sitten myöhempiä lehtiä lukiessa joutuu toteamaan, että muutos on ollut metsäsektorilla hurjaa. Nyt on kiitoksen aika. Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää lukijoita, joilta saatu palaute on ollut ensiarvoisen tärkeää lehteä kehitettäessä. Olemme yrittäneet kuunnella metsänomistajien toiveita herkällä korvalla ja lukijatutkimusten perusteella uskon tässä onnistuneemmekin. Lisäksi haluan kiittää osuuspankkien metsäasiantuntijoista koostuvaa lehden toimitusneuvostoa, joka on ollut erinomaisen aktiivinen ja asialleen omistautunut. Lopuksi kiitos vielä kaikille lehden teossa mukana olleille ja parhaat menestyksen toivotukset niin lehdelle kuin sen uudelle päätoimittajalle Tapio Tillille. Martti Tynkkynen päätoimittaja MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti maatalousyrittäjille ja metsänomistajille. 37. vuosikerta. Ulkoasu: Katja Konga/Studio Lume katja@studio-lume.fi Ilmoitusmyynti: Agrimedia Oy puh. 040 539 3089 ilmoitukset@agrimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy, Tampere, 2010 ISSN 0788-8511. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Tilaukset omaan Osuuspankkin. Osoitteenmuutokset: Välitetään automaattisesti Väestörekisterikeskuksesta kuukauden kuluessa. Lehden peruutus ilmoitetaan omaan Osuuspankkiin tai Osuuspankin puhelinpalveluun 010 00500. Lehti ei vastaa toimitukseen tilaamatta lähetettyjen juttujen ja kuvien palauttamisesta. Osoitelähteet: Osuuspankki, PL 308, 00101 Helsinki Julkaisija: OP-Keskus Kustantaja: Agrimedia Oy OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: 3 maatalousteemaa (KultaJyvä) ja 3 metsäteemaa (MetsäRaha). MetsäRaha 3/10 ilmestymispäivä 28.5.2010 MetsäRaha-teeman toimitusneuvosto: Markku Halonen, Heikki Kuurne, Satu Laamanen, Tuomo Liukka, Tarja Mikkola, Martti Tynkkynen, Janne Vaittinen ja Mikko Vepsäläinen. Päätoimittaja: Martti Tynkkynen puh. 010 252 2566 Toimituspäällikkö Paavo Tuovinen puh. 040 561 6630 PEFC/02-31-03 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org 2 MetsäRaha 3/2010 Tässä numerossa UPM:n Jussi Pesonen: Metsäteollisuus uusiutuu vahvan perustan varassa, suurin huolen aihe on puun riittävyys 8 10 10 11 12 14 16 18 20 21 22 22 23 24 26 Metsänomistamisesta metsäyrittämiseen Uusi pääoma auttaisi metsäalaa uudistumaan Perusteollisuuden kilpailukyky takaa resurssit uuden kehittämiseen Metsän mahdollisuudet kasvavat tulevaisuudessa Puun ympäristöarvoista uutta liiketoimintaa Puukauppa palaa normaalivauhtiin Panu Kallio: Metsärahoille uusi Metsän PS-tili Vuoden metsävaikuttaja Jukka-Pekka Ranta: Venäjä on meille supermahdollisuus Markkinat ratkaisevat energiapuun tulevaisuuden Uusiutuvan energian metsäpaketti Muistatko vielä ajan, jolloin metsä oli Vihreää kultaa s. 6 Metsärahan uusi päätoimittaja on MML Tapio Tilli OP-eläkesäästö ­ uusi kilpailukykyinen vaihtoehto metsärahojen sijoittamiseen Metsätilan sukupolvenvaihdos ajoissa Tavoitteena öljytön Pohjois-Karjala s. 4 MAKSUTON METSÄVAKUUTUS ­tarjous OP-Pohjola-ryhmältä SALON OSUUSPANKKI ON ISO KAUPUNKIPANKKI, silti tiukasti kiinni maa- ja metsätaloudessa s. 28 Metsäsuunnitelma ja peltolohkot digimuotoon gps-laitteeseen s. 13 MetsäRaha 3/2010 3 pankki- ja vakuutusasiansa OP-Pohjola-ryhmään keskittäville OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa loppuvuonna jättiedun metsänomistajille. Metsien suojaksi voi saada maksuttoman metsävakuutuksen ilman hehtaaritai omavastuurajaa. Etu myönnetään uusiin metsävakuutuksiin asiakkuutensa OP-Pohjola-ryhmään keskittäneille tai keskittäville henkilöasiakkaille ja maanviljelijöille. Paavo Tuovinen uusiin metsävakuutuksiin Jättietu Pankki- ja vakuutusasiansa OP-Pohjola-ryhmään keskittävä asiakas voi saada maksuttomasta metsävakuutuksesta tuntuvan edun. Satasesta kättä vääntävät myyntineuvojat Eila Jokinen ja Marjut Kerälä Riihimäen Seudun Osuuspankista sekä myyntijohtaja Teppo Pöllänen Pohjola Vakuutus Oy:stä. 4 MetsäRaha 3/2010 - SuOMen ykSityiSMetSiStä yli puolet, noin 7,5 miljoonaa hehtaaria, on vakuuttamatta. Kampanjan tavoitteena on saada OP-Pohjola-ryhmän asiakkaiden metsävakuutukset kuntoon. Toivotaan, että kampanjan tuloksena yksityismetsistä on vakuutettu vuoden loppuun mennessä pitkästi yli puolet, myyntijohtaja Teppo Pöllänen Pohjola Vakuutus Oy:stä sanoo. Pölläsen mukaan Suomessa on noin 600 000 yksityismetsänomistajaa, joista noin puolet on OP-Pohjola-ryhmän asiakkaita. OP-Pohjola-ryhmän markkinaosuus noussut nopeasti OP-Pohjola-ryhmän markkinaosuus metsävakuutuksissa on noussut nopeasti. Tuore metsätutkimus kertoo osuuden kasvaneen jo 16 prosenttiin. Ja kun hartiat levenevät, edut paranevat. Totta puhuen maksuton metsävakuutus vuodeksi ei ole jättietu, koska metsien vakuuttaminen on halpaa. Yhdestä järeästä tukkipuusta saatava myyntihinta riittää noin 15 hehtaarin vakuuttamiseen. Metsänsä OP-Pohjola-ryhmässä vakuuttaneet maksavat metsävakuutuksistaan keskimäärin vajaan satasen verran vuodessa. Mutta rahaa se on satanenkin. Jo metsänsä vakuuttaneista edun piiriin pääsevät ainaismetsävakuutuksen omistajat. He voivat ottaa metsilleen uuden metsävakuutuksen, jonka ensimmäinen vuosi on maksuton. Metsävakuutus voi olla kattava, laajan turvatason tuottava metsävakuutus, metsäpalovakuutus tai jotain siltä väliltä. Voit itse valita, miltä luonnonilmiöiltä haluat suojautua. Metsävakuutuskampanjan etu ei koske: · oy- muotoisia maa- ja/tai metsätiloja · yhtymiä, perikuntia · seurakuntia ym. yhteisöjä · valtiota, kuntia Metsäkampanja 2010 jatkuu vuoden loppuun saakka. Ota yhteyttä omaan osuuspankkiin tai Pohjolan vakuutusmyyjään. Valtakunnallinen palvelunumero on 03030303. Kättä päälle. Vastuu sinun metsäsi tuhoista on nyt meillä, Tero Korhonen toteaa Erik Franzénille. Suomen ensimmäinen maksuton metsävakuutus Rik FRanzén Askolasta siirsi toukokuun alussa maatilansa vakuutukset OP-Pohjola-ryhmään. Pankkiasiat siellä olivat jo ennestään. Maksujen kanssa odotti mukava yllätys, metsävakuutus olikin ensimmäiseltä vuodelta maksuton. Franzénista tuli samalla Suomen ensimmäinen Metsäkampanja 2010:n edusta hyötynyt vakuutuksenottaja. Franzénilla on 60 lehmän lypsykarjatila ja metsää 75 hehtaaria. Metsille tuli OP-Pohjola-ryhmän laajin metsävakuutus, jonka kustannus 75 hehtaarilta on noin 250 euroa vuodessa. Metsäkampanja 2010:n vuoksi ensimmäinen vuosi on nyt maksuton. "Syyllinen" Franzénin vakuutusten siirtoon oli Pohjola Vakuutus Oy:n asiamies Tero Korhonen. Hän kuuluu OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsätalousvakuutusten asiantuntijaryhmään. Mitä metsänomistaja sitten odottaa vakuutusyhtiöltä? ­ Jos tarvetta on, niin asiamies pitää saada nopeasti kiinni. Ja korvausasioiden käsittelyn pitää olla nopeaa, Franzén vastaa. Metsätuhoihin hän on hakenut vakuutuksesta korvausta yhden kerran. Märkä tykkylumi katkoi puita läheisessä metsässä niin, että pauke kuului pihaan saakka. Metsänhoitoyhdistys hoiti vahinkojen arvioinnin ja korvauspäätös tuli nopeasti. Yksityismetsistä yli puolet on vakuuttamatta. Metsäkampanja 2010:n tavoitteena on saada ennen muuta OP-Pohjola-ryhmän asiakkaiden metsävakuutukset kuntoon. Metsissä on ollut viime vuosina suhteellisen rauhallista, mutta eivät vahingot ole loppuneet. Myrskyjä, raskasta lunta ja tuholaisia tulee edelleen. Ja silloin on mukavaa, jos metsät ovat vakuutettuja. ­ Kampanja on herätys metsänomistajille, että metsät kannattaa vakuuttaa, Korhonen sanoo. e Paavo Tuovinen MetsäRaha 3/2010 5 Uusista tuotteista lisää kilpailukykyä METSäTEOlliSuuS uuSiuTuu VahVan PERuSTan VaRaSSa Metsäteollisuuden tulevaisuus perustuu Suomessa vielä pitkään perinteisiin tuotteisiin ja niiden kilpailukykyyn. uusia tuotteita kehitetään jatkuvasti ja syntymässä on kokonaan uusia painopistealueita, mutta kaikki tämä vie aikaa. Antti Äijö etSäteOlliSuudella on UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen mielestä edessään vahva tulevaisuus. ­ Tuotteet ovat kilpailukykyisiä, ne ovat uusiutuvia ja sivutuotteena saadaan bioenergiaa. En voi löytää isossa mittakaavassa mitään muuta toimialaa, joka vastaisi yhtä hyvin ilmastonmuutoksen, energiatehokkuuden ja ympäristövaatimusten haasteisiin. Suomalaisen metsäteollisuuden keskeinen asia viime vuosina on ollut kilpailukyvyn parantaminen. Yhtiöissä on lisätty tuotannon tehokkuutta, suljettu kannattamattomia laitoksia ja pyritty käyttämään kaikkia resursseja entistä tehokkaammin. Pesosen mukaan suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyky perustuu jatkossakin kolmeen kulmakiveen. Keskeinen asia, johon alalla itse voidaan vaikuttaa, on se, miten puumarkkinat toimivat. Toinen on energiakustannukset, joilla puunjalostuksessa on erittäin suuri merkitys. Kolmas kulmakivi suomalaiseen menestykseen tulee logistiikasta, meillä tulee olla tehokas logistinen ketju ulkomaille, myös kotimaan kuljetuskustannukset on pidettävä hallinnassa. ­ Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyky on taattu, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa. Näiden hyväksi tehdään myös koko ajan työtä. Neljäs asia kilpailukyvyn kehittämisessä on Pesosen mielestä uusien tuotteiden ja kokonaan uusien tuotannonalojen aikaan saaminen. Panostusta näihin on viime vuosina lisätty, esimerkiksi UPM käyttää nyt yli puolet tutkimus- ja kehityspanostuksestaan uusiin liiketoimintoihin. M Biotalous tulee Maailmantalouden seuraavaksi suureksi aalloksi on ennakoitu biotalouden aaltoa. Suomalaiselle puunjalostusteollisuudelle tämä sopii erittäin hyvin. UPM on ottanut omaksi tunnuksekseen sanan The Biofore Company, joka viittaa suoraan tulevaan. ­ Tärkeä kulmakivi toiminnan kehittämisessä ovat nämä nykyiset tuotteet, energia, sellu, paperi ja tekniset materiaalit. Nämä kantavat pitkälle nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Ei kehitys mene niin, että nopeasti vain polkaistaisiin liikkeelle uusia tuotteita. ­ Esimerkiksi biodieseltuotannon kehittämisessä tarvitaan 6 MetsäRaha 3/2010 malttia, että kaikki asiat loksahtavat paikalleen. Tuotteelle pitää olla markkinat, teknologia täytyy saada toimivaksi ja lisäksi on löydettävä tehdaspaikka, missä tuotannolle saadaan hyvä ympäristö, Pesonen luettelee. Biopolttoaineet ovat yksi UPM:n uusista liiketoiminta-alueista. Valmistelut toisen sukupolven biodiesellaitoksen rakentamiseen ovat jo pitkällä. Teknologia alkaa pian olla valmis, ympäristövaikutusten arviointi on Suomessa tehty jo kahdelle mahdolliselle tehdaspaikalle, Raumalle ja Kouvolaan. Itsestään selvää ei ole, että yhtiö aloittaa biodieselin teon juuri Suomessa, valmisteluja tehdään EU:n tulevia päätöksiä ennakoiden myös Ranskassa. ­ Uusia tuotteita kehitellään Suomessa ja niitä myös tuotetaan Suomessa, mikäli edellytykset täällä ovat kilpailukykyiset. Kokonaistaloudellisuus ratkaisee, mihin tuotantoa kannattaa sijoittaa, Pesonen korostaa. Biodieselin valmistuksessa yhden jalostamon puun tarve on noin miljoona kuutiometriä, suunnilleen saman verran kuin nykyaikaisella paperitehtaalla. Samaa luokkaa ovat investointikustannuksetkin, yli 300 miljoonaa euroa. Investointeja on tulossa, mutta nyt pitää vielä malttaa. ­ Suurin huolenaihe Suomen kohdalla on se, että meillä näyttää olevan jotenkin suurempi kiinnostus polttaa puuta kuin käyttää se biojalosteissa. Silloin tulee olemaan hyvin haasteellista saada puuta jalostamoille riittävästi ja kilpailukykyiseen hintaan. Nyt yritetään huolehtia, että kaikki osa-alueet etenisivät sillä tavalla, että Suomessa voitaisiin tehdä kunnolla tätä liiketoimintaa eikä pelkästään koetehtaita. Komposiitti kasvaa jo UPM:n strategia perustuu sille, että tuotteet pyritään jalostamaan mahdollisimman pitkälle. Puutuotteiden mahdollisuudet liittyvät Pesosen mielestä erityisesti komposiitteihin. ­ Yhtiön perinteisistä tuotteista vaneri on itsessään jo komposiitti. Vaneri on maailman vanhin komposiittirakenne ja näyttää edelleen elävän erittäin hyvin. Vanerin käyttömahdollisuudet ovat koko ajan laajentuneet ja vaneri tuotteena kehittyy siten, että sen käytettävyys paranee. Metsäteollisuudella on vahva tulevaisuus, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen sanoo. Sen ympärille pyritään rakentamaan biokomposiiteista uutta liiketoimintaa. Puumuovikomposiitti on ensimmäinen valmis tuote ja pitkällä tähtäimellä nähdään, että biopohjaisille materiaaleille voisi olla useita käyttökohteita. ­ Esimerkiksi auton kojelaudat voitaisiin tehdä biokomposiitista, samoin kännykän kuoret. Kyllä tällä puolella on isoja mahdollisuuksia. Komposiiteilla voidaan saada jalostuksessa aikaan huomattava lisäarvo. Uusien tuotteiden kaupallistaminen etenee koko ajan. UPM:n nykytuotantoa alalta on käytössä muun muassa Suomen paviljongin pintamateriaalina Shanghain maailmannäyttelyssä. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia tarjoaa myös nanoteknologia, jonka sovellutuksia selvitellään yhteistyöhankkeessa VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa. Nanoteknologian kautta voi löytyä esimerkiksi uudenlaisia pinnoitusmateriaaleja. ­ Tästä on tullut aivan uudenlainen maailma ja minusta me olemme pystyneet Suomessa nousemaan oikealle tasolle. Tutkimus on aina kuitenkin pitkällä aikajänteellä tehtävää työtä. Suomessa on yhdistetty voimia muun muassa puunjalostusteollisuutta palvelevassa perustutkimuksessa. Tältä on Pesosen mukaan lupa odottaa tulevaisuudessa paljon. Yhtiöiden rooliksi jää lopullisten tuotteiden ja sovellusten kehittäminen. Avauksia moneen suuntaan Biopolttoaineiden ja ­komposiittien lisäksi UPM:n uusiin liiketoimintasuuntiin kuuluvat nanoselluloosa ja RFID-älytarrat. Aikajänne alkuperäisestä kehitystyöstä liiketoiminnaksi on kuitenkin pitkä. Tarralaminaatit ovat esimerkki siitä, minkälaisia aikavarauksia yrityksen pitää olla valmis tekemään. Laminaatit ovat UPM:lle nyt miljardiluokan liiketoimintaa, mutta aikaa tähän kokoluokkaan pääsyyn kului kolmisenkymmentä vuotta. ­ Uskon, että perinteiset uusiutuvasta ja kierrätettävästä materiaalista tehtävät tuotteet tulevat kantamaan Suomen metsäteollisuutta hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Puu on erittäin hyvä raaka-aine, mutta sen käyttöä esimerkiksi rakentamisessa pitää kehittää edelleen. Mahdollisuudet ovat suuret ja niiden hyödyntämiseksi tehdään työtä. Metsäntutkimuslaitoksessa on ennustettu, että metsäteollisuuden painopiste siirtyy Suomessa yhä enemmän pois paperista ja energiantuotanto sekä puutuotteet valtaavat sijaa. Monet tutkimuslaitokset ennustavat kehitystä kansantuotteen kehityksen pohjalta. Kansainvälisessä puunjalostusyhtiössä asiaa katsotaan enemmän loppukäyttäjän näkökulmasta ja se antaa tulevaisuudesta toisenlaisen kuvan. Keskeisten papereiden markkinat suorastaan romahtivat parin viime vuoden aikana. Kysynnän supistuminen oli peräisin useammasta eri tekijästä. Merkittävä osa kulutuksesta palaa Pesosen mukaan ennalleen, kun talous elpyy. Toisaalta kaikki alan toimijat kutistivat laman aikana varastojaan. Tämäkin osa kulutuksesta normalisoituu. Osa muutoksesta on rakenteellista, siksi kulutuksen painopisteet vaihtuvat. Paperituotteissa muutokset elinkaaren mittaan eivät ole niin suuria kuin muutos loppukäytössä. Maailmanlaajuisesti paperin kysyntä edelleen kasvaa. Läntisessä maailmassa paperin kysyntä on kypsässä tilassa, mutta Aasian vetämänä kasvu jatkuu. >> MetsäRaha 3/2010 7 >> Puun RiittäVyyS SuuRi huOlen aihe uOMeSSa tOiMiVa perinteinen metsäteollisuus tarvitsee jatkuvasti paljon raaka-ainetta. Pitkällä aikavälillä kotimaasta on saatu raakapuuta tehtaille noin 60 miljoonaa kuutiometriä ja loppu teollisuuden tarpeesta on täytetty tuonnilla. Viime vuosina suljettujen tehtaiden puun tarve vastaa aika tarkkaan keskimääräistä tuontia, kotimaisen puun tarve ei ole supistunut. ­ Suomessa on viime vuosina suljettu kuusi sellu- ja paperitehdasta ja jäljellä on 50. Nyt pitäisi tehdä kaikki asiat sen hyväksi, että nämä pysyvät kilpailukykyisinä, sanoo UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Kilpailukyvyn kannalta teollisuuden tämän päivän suurin ongelma on puun tarjonnan riittämättömyys kilpailukykyisellä hintatasolla. Vaje teollisuuden tarpeiden ja puun tarjonnan välillä on UPM:n näkemyksen mukaan noin 20 miljoonan kuutiometriä. Puun heikko saatavuus voi Pesosen mukaan vaikuttaa teollisuuden käyntiasteisiin jo syksyllä. ­ Suuri huolenaihe on siinä, ettei suomalaisessa teollisuudessa vain kävisi niin, että perustervettä kapasiteettia suljetaan pysyvästi. Se olisi onnettomin ulostulo tästä asiasta. Suomalaisten puuta jalostavien tehtaiden kilpailukyky täytyy maamme suurimman metsäteollisuusyrityksen toimitusjohtajan mielestä tulla kokonaisuudesta; siitä että meillä on hyvä metsien hoito, tehokkaat ja toimivat korjuuketjut, isot tehdasintegraatit, jotka luovat kehittämismahdollisuuksia ja kaikkien alan ihmisten osaaminen. ­ Tämä on toimiala, jolla on mahdollisuuksia, se on meidän käsissä. Tämäkin ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Jos joku osa-alue menee kilpailukyvyttömäksi, se voi viedä kilpailukyvyn koko alalta. Pesonen näkee, että suomalaisen metsänomistajan menestys perustuu teollisuuden menestykseen ja toisaalta teollisuuden menestys suomalaisen metsänomistajan menestykseen. Menestymisen halu on tulevaisuudessakin yhteinen. ­ On varmasti metsänomistajien etu, että metsien sadan miljoonan kuutiometrin vuosittaisesta kasvusta olisi mahdollisimman suuri osa pitkälle jalostettavissa. Tämän kasvun ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeä asia. S Metsänomistam Suomessa verottaja katsoo, että metsätalous on passiivista sijoitustoimintaa eikä siinä ole mitään yritystoiminnan elementtejä. tämä näkyy metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa, siellä ei ole mitään huojennuselementtejä, jotka mahdollistaisivat suunnitelmalliset sukupolvenvaihdokset. tähän on saatava muutos, Mtk:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo. Paavo Tuovinen 8 MetsäRaha 3/2010 Metsäenergia ja energiayrittäjyys tuovat metsäyrittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja metsäyrittäjien määrä lisääntyy, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi. misesta MeTSÄyRiTTÄMiSeen etSänOMiStajakSi tullaan nyt keskimäärin 55-vuotiaana. Marttilan mukaan siitä pitäisi saada pois parikymmentä vuotta. Tämä mahdollistaisi metsäyrittäjyyden kehittymisen ja tasoittaisi puukauppaa. Ikä on suurin selittävä tekijä puukauppapassiivisuuteen. ­ Suomessa on isoja, hyvin ammattimaisesti hoidettuja metsätiloja, jotka työllistävät yrittäjän ja mahdollisesti myös palkattuja henkilöitä metsätöissä. Tällaisetkaan yritykset eivät verottajan silmissä ole yritystoimintaa, vaan verottaja rinnastaa ne siihen, että omistaa Töölössä kerrostalohuoneiston, Marttila sanoo. Metsätilojen pitkään jatkunut pirstoutuminen ja metsätilojen pieneneminen vähentää osaltaan metsäyrittämisen mahdollisuuksia. ­ Meidän on otettava vakavasti metsätilojen pirstoutuminen ja päästävä kasvaviin tilakokoihin. Meillä on hyvä metsävähennysjärjestelmä, mutta meidän on saatava lisää kannustimia. Pitkällä aikavälillä metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen on tärkein keino kasvattaa metsätilojen kokoa, Marttila muistuttaa. ­ Pannaan siihen selkeät tilakokorajat, mistä lähtien metsätalous katsotaan verottajan puolelta yrittämiseksi, Marttila ehdottaa. M Puun energiakäyttö lisää metsäyrittäjien määrää Metsäenergia tuo metsätalouteen uuden elementin, joka muuttaa toimintaympäristöä. Se luo metsäyrittäjille uusia mahdollisuuksia ja lisää metsäyrittäjien määrää, Marttila sanoo. Marttilan mukaan metsäyrittämisen uusi viitekehys syntyy EU:n uudesta Eurooppa 2020 -talousstrategiasta, jossa esitetään tavoitteet energiaomavaraisuuden parantamiseksi ja Venäjäriippuvuuden vähentämiseksi. Eurooppaan luodaan yhtenäinen energiamarkkina sekä sähkölle että muulle energialle. Hallituksen huhtikuussa esittelemä energiapaketti toteuttaa näitä linjauksia. Metsäteollisuus on esittänyt huolensa siitä, että energiakäyttö nostaa kuitupuun hintaa. Marttilan mukaan näin tulee käymään, ja siihen teollisuuden on sopeuduttava. ­ Sellainen ajattelutapa, että Suomelle olisi pitänyt valita ihan oma tie eurooppalaisessa energiapolitiikassa metsäteollisuuden kuitupuun saannin turvaamiseksi, on ihan päätöntä puhetta. Tämä ei ole kansallinen kysymys, vaan osa eurooppalaista energiapolitiikkaa. Kauhuskenaario olisi, että suomalainen puu vietäisiin poltettavaksi Britanniaan, Marttila sanoo. ­ Puun energiakysyntä tulee, ei se ole suomalaisten päätettävissä. Öljy maksaa jonain päivänä 200 dollaria tynnyriltä. Tähän kaikkien toimijoiden on sopeuduttava. Haaste se on, mutta ei se mikään toivoton tilanne ole myöskään kuiduttavalle metsäteollisuudelle, tuottaahan se itsekin niin energiaa kuin öljyä korvaavia tuotteita. Öljyn hinnan nousu nostaa muun muassa pakkausten hintatasoa, Marttila muistuttaa. ­ Kymmenessä vuodessa puun hinta tulee rajusti reaalisesti nousemaan. Se on iso haaste suomalaiselle metsäsektorille ja vaatii paljon sopeutumista, mutta metsäyrittämiseen se antaa paljon uusia mahdollisuuksia. Mutta ei tämä tule toteutumaan, jos meillä ei ole täällä teollisuutta ja kysyntää puulle, kyllä tässä naimisissa keskenämme ollaan, Marttila sanoo. MetsäRaha 3/2010 9 Lauri Hetemäki: uusi pääoma auttaisi metsäalaa uudistumaan tällä vuosituhannella käynnistynyt metsäteollisuuden rakennemuutos on Suomessa suurin sitten tervanpolttokauden päättymisen, sanoo erikoistutkija lauri hetemäki Metsäntutkimuslaitokselta. 1860-luvulla tervakauden päättyessä alkoi paperiteollisuuden voittokulku. käynnissä oleva muutos on verrattavissa tähän. Antti Äijö aPeReiden maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet 1990-luvun alusta lähtien, koska painopapereista on tullut "kypsiä" tuotteita. Tuotteiden kypsyessä tuotanto on siirtynyt halvempien kustannusten ja muuttuneen kysyntärakenteen vuoksi pois Suomesta. Euroopassa alalla on jo pitkään oltu ylituotantotilanteessa. ­ Käynnissä on jatkuva kujanjuoksu, jossa tuotantoa rajoittamalla pyritään hidastamaan laskevaa hintakehitystä. Tuottajat ovat tässä koko ajan vähän jälkijunassa, taitekohta saavutetaan ehkä sitten, kun teollisuus vielä keskittyy ja pystyy paremmin kontrolloimaan tuotettuja määriä ja hintoja. P Paperintuotannon kapasiteetin vähennys hidastuu Hetemäen mukaan paperintuotanto säilyy Suomessa tärkeänä osana metsäteollisuutta, mutta alan kapasiteetti putoaa vielä selvästi nykytasolta. Metsäntutkimuslaitoksessa tehdyn ennusteen mukaan vuonna 2020 paperin- ja kartongin tuotantokapasiteetti voi Suomessa olla suunnilleen 1990-luvun tasolla, eli noin viidennes tämän hetken tasoa pienempi. Tämä tarkoittaisi, että kapasiteettia suljettaisiin tulevan vuosikymmenen aikana saman verran kuin kuluneen viiden vuoden aikana ­ eli muutostahti hidastuisi. Hetemäen mielestä nyt on hyvä miettiä, missä on suomalaisten tuotteiden kilpailukyky tulevaisuudessa. Suomessa ei voida perustaa siihen, että tuotamme halvoista raaka-aineista ja halvalla työvoimalla mahdollisimman edullisia tuotteita. Yhä enemmän on syytä pohtia, miten kehitetään sellaisia tuotteita ja palveluita, joilla on myös edellytykset maksaa Suomessa vallitsevan kustannustason mukaisia tuotantokustannuksia. Meidän on pystyttävä luomaan lisäarvoa, jonka avulla teollisuus voi jatkaa tuotantoaan vallitsevalla kustannustasolla ja kalliista kuljetuskustannuksista huolimatta. ­ Jos tänä päivänä Suomessa tehdään painopapereita noin 100 miljoonan eurooppalaisen tarpeisiin, mitään vastaavaa yksittäistä uutta tuotetta ei ole näköpiirissä. Ratkaisevaa ei ole aina tonnien ja kuutiometrien määrä, vaan arvonlisä. Lisäksi siirtyminen palveluyhteiskuntaan tulee näkymään myös metsäsektorilla palveluiden suhteellisen merkityksen kasvuna. Rainer Häggblom: Perusteollisuuden kilpailukyky takaa resurssit uuden kehittämiseen Metsäsektorin menestys perustuu Vision hunters -yhtiön hallituksen puheenjohtaja Rainer häggblomin mielestä maassamme edelleen siihen, että täällä pidetään huolta perusteollisuuden kilpailukyvystä. avaimia ovat puun saatavuus, puun hinta ja energian saannin ehdot. energia on Suomessa ollut teollisuudelle edullista, mutta tältä osin kilpailukykyä on menetetty viime vuosina. Antti Äijö ain RiittäVän kilpailukykyisen perusteollisuuden säilyttäminen takaa kokeneen alan konsultin mukaan puunjalostusteollisuuden mahdollisuudet kehittää uusia tuotteita ja uutta liiketoimintaa. Kokonaan uusien tuotannonalojen käynnistäminen vaatii paljon pääomia ja aikaa. ­ Uusien tuotteiden kehittäminen ei metsäteollisuudessa ole pelkästään näiden aikojen asia. Teollisuus on toimintansa aikana uusiutunut jo moneen kertaan ja luonut kansainvälisiä menestystarinoita. Uutta Suomessa on se, että perusteollisuuden kapasiteetti on viime vuosina laskenut. Häggblom pitää teollisuuden puun saatavuutta tällä hetkellä metsäsektorin ykkösongelmana. Kaikki puukaupan kehittämiseen ja puun saatavuuden parantamiseen liittyvät uudistukset olisivat tarpeen. ­ Puukaupan tasaisuutta pitäisi lisätä ja tässä yhtenä keinona voisi olla indekseihin perustuva puun hinnan tasausjärjestelmä. V joilla puun tarjontaa voitaisiin aktivoida. Lähinnä kyseessä voisivat tulla ratkaisut, jotka vievät verotusta periaatteellisesti kohti hyvin toiminutta pinta-alaverotusjärjestelmää. Tämä on tietenkin tavattoman vaikeaa. ­ Lyhyellä tähtäimellä vaikutusta on sillä, miten metsänomistajia kannustetaan puun myynteihin tai jätetään kannustamatta. Tällaista vaikuttamista tehdään koko ajan. Häggblomin mielestä metsäteollisuuden kilpailukyky ei juuri nyt ole Suomessa paras mahdollinen. Puuraaka-aine kuuluu yhä kalleimpiin koko maailmassa ja etäisyys markkinoista tuo Suomessa sijaitseville tehtaille huomattavat lisäkustannukset. Maamme kilpailukykyä tulisi pitkällä aikavälillä pystyä parantamaan, jotta uusien tuotteiden kehittäminen liiketoiminnaksi olisi mahdollista. ­ Joka tapauksessa menee 20­30 vuotta ennen kuin kokonaan uusista tuotteista tulee merkittävää liikevaihtoa ja kannattavaa tuotantoa. Verotuksesta keinoja puun tarjonnan aktivointiin Myös metsien verotuksesta pitää Häggblomin mielestä hakea keinoja, Teollisuuden väheneminen heikentää metsätalouden kannattavuutta Metsänomistajien kannattaa konsultin mielestä pitää huolta siitä, että Suomessa säilyy riittävästi teollista kapasiteettia. 10 MetsäRaha 3/2010 energiaa ja avaimet käteen -rakentamista Hetemäki uskoo, että Suomen metsäsektorin uuden kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä tulevat olemaan energiantuotanto ja puutuotteet. Puutuotteissa jalostusarvon noston avainkysymys on se, miten niihin voidaan liittää erilaisia palveluita. "Avaimet käteen" -rakentaminen ja erilaisten modulien tuotanto voivat olla tällaisia tulevaisuuden toimintamalleja. Metsänomistajien kannalta tulevaisuus saattaa Hetemäen mielestä merkitä sitä, että metsätulot on hankittava aikaisempaa useammasta lähteestä. Yksittäisistä sektoreista merkitystään kasvattaa erityisesti energian tuotanto. ­ Uusia isoja puun käyttäjiä ovat erityisesti kunnalliset energialaitokset, jotka korvaavat muun muassa kivihiilen käyttöä puulla, kuten Helsingin Energia. Lisäksi selluloosan- ja paperintuotannon oheen rakennetaan biojalostamoita, jotka lisäävät metsätähteen käyttöä. Näitä tullaan rakentamaan Suomeen mahdollisesti jo kahden - kolmen vuoden kuluessa. Markkinoille tarvitaan uusia yrittäjiä ja uutta pääomaa Avainsana metsänomistajille ja koko metsäsektorille on tutkijan mielestä monipuolisuus. ­ Tähän asti on oltu hyvin riippuvaisia muutamista keskeisistä tuotannonaloista. Jatkossa ei tilanne ole enää niin, metsänomistajien tulotkin voivat olla peräisin monesta eri lähteestä. Yhtenä kehittyvänä alana Hetemäki näkee luontomatkailun. Arvioiden mukaan kulutus luontomatkailuun luo noin kahden miljardin euron tulovirran Suomessa, eli enemmän kuin kantorahatulot. Yhä lisääntyvä osa tästä tulovirrasta voi jatkossa päätyä myös metsänomistajille, esimerkiksi metsistä saatujen vuokratulojen kautta. Hetemäki toivoo, että metsäalalle tulisi ulkopuolelta uusia yrittäjiä ja uutta pääomaa. ­ Nykyiset yritykset voivat uudistua sen varassa, miten vanhojen tuotteiden antama tulovirta riittää. Uudet yrittäjät ja uusi pääoma merkitsevät yleensä myös uusia ideoita ja niiden esiin pääsyä tulisi kannustaa. Tällaisesta on hyviä esimerkkejä muun muassa Ruotsin ja Yhdysvaltojen metsäsektorilla. Maailmasta on tullut vaikeasti ennakoitava. emme voi kovin pitkälle tietää mitkä ovat tulevaisuuden haasteita. tämän päivän haasteena on luoda riittävästi mahdollisuuksien polkuja, jotka vievät erilaisiin tulevaisuuksiin. Samalla on tärkeä rakentaa joustavia rakenteita, tuntosarvia ja herkkyyttä muutostarpeiden edessä, sanoo ohjelmajohtaja eeva hellström SitRasta. Antti Äijö Eeva Hellström: Metsän mahdollisuudet kasvavat tulevaisuudessa eVa hellStRöM näkee metsäalan tulevaisuuden myönteisenä. ­ Monet megatrendit viittaavat siihen, että metsäalalla on merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ellemme pysty näkemään näitä myönteisenä, kyse on pikemminkin siitä, että emme usko omiin kykyihimme hyödyntää niitä mahdollisuuksia, kuin siitä että maailmanmeno tekisi sen mahdottomaksi. Kysymys metsäalan tulevaisuuden tekemisestä pitäisi Hellströmin mukaan esittää niin, että mitkä yleensä ovat tulevaisuudenaloja, ja miten puu voi luoda niille lisäarvoa? Näin ajatellen lista voi olla yhtä pitkä kuin inhimilliset tarpeet. ­ Eräs alue, jonka nostaisin esille, on tekstiilit. Valtaosa nykyisin käytettävistä vaatteista valmistetaan joko puuvillasta tai öljypohjaisista keinokuiduista. Tulevaisuudessa puuvillan tuotanto voi olennaisesti kärsiä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomasta kuivuudesta ja öljyn hinnan nousu voi heikentää keinokuitujen kilpailukykyä. ­ Ihmisillä on taipumus pukeutua mielellään korkealuokkaisiin luonnonmateriaaleihin, jolloin tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia puukuitupohjaisille tekstiileille. Ja, jos tänä päivänä osaamme sisällyttää bittejä tarroihin, kuvitelkaa minkälaiset mahdollisuudet meillä olisi, jos tulevaisuudessa liittäisimme vastaavaa älyä korkealuokkaisiin ja ympäristöystävällisiin luonnon tekstiileihin. Tulevaisuuden biotalous tuottaa Hellströmin mukaan sekä energiaa että uusia korkean lisäarvon materiaalisia tuotteita. Puuenergia on jo tätä päivää, ja vielä enemmän huomista. Korkean arvonlisän biotalous on kuitenkin vasta ylihuomista. ­ Näenkin puuenergian kehittämisen ensimmäisenä tarpeellisena siltana kohti tulevaisuuden korkean arvonlisän biotaloutta. Metsällä on paljon muutakin tulevaisuutta kuin puun tuottaminen, mikäli metsäsektoria ajatellaan osana tulevaisuuden monimuotoista luonnonvaroihin perustuvaa elinkeinotoimintaa. Luonnonvarojen aineettomiin arvoihin liittyvät palvelut ja niihin perustuva liiketoiminta ovat Hellströmin mielestä yhä merkittävämpi osa tulevaisuuden biotaloutta. Metsäammattilaisille luonnonarvokauppa on jo tuttua, maisema-arvojakin tuotteistetaan. ­ Kasvava tulevaisuuden toimiala, jolla on jo huomattava asema esimerkiksi Britanniassa ja Hollannissa on niin kutsuttu green care eli vihreä hoiva. Se perustuu luonnon- ja maaseutuympäristön hyödyntämiseen terapeuttisena voimavarana ja liiketoiminnan lähteenä. Metsäorganisaatioiden rakennemuutoksen vaikutukset riippuvat MetsäRaha 3/2010 e ­ Metsätalouden kannattavuus heikkenee sitä mukaa, kun teollisuuden puun käyttö vähenee. Lyhyellä tähtäimellä metsänomistajat pyrkivät luonnollisesti saamaan puusta mahdollisimman hyvää hintaa. Pitkällä tähtäimellä tällainen tarjonnan vaihtelu heikentää metsätalouden kannattavuutta, kun teollisuuden kapasiteettia joudutaan leikkaamaan. Häggblomin mielestä metsänomistajia sidotaan nykyään liian paljon erilaisilla määräyksillä. Puun tarjontaakin voisi piristää se, että metsänomistajille annettaisiin enemmän vaihtoehtoja metsiensä käsittelyyn. Kehitystä tähän suuntaan on viime vuosina ollut havaittavissa ja toiveita herättää uuden metsälain valmistelu. Hallituksen energiapaketissa olennaista on se, että sen avulla saataisiin metsän vähäarvoisetkin ainesosat hyötykäyttöön. Toisaalta tärkeää olisi se, että teollisuuden ainespuuksi kelpaavaa materiaalia ei ohjattaisi energialaitoksille. ­ On järjetöntä polttaa tukien avulla puuta, jolla olisi käyttöä jalostuksessa. yksityismetsätalous paremmin kannattavaksi uusin keinoin Häggblom kaipaa yksityismetsätalouteen liiketaloudellista näkemystä, joka auttaisi metsänomistajia lisäämään toimintansa kannattavuutta. ­ Muun muassa kiertoaikoja lyhentämällä voidaan metsien kannattavuutta nostaa keskimääräiseltä kolmen prosentin tasolta reaalisesti noin 5-6 prosentin pääoman tuottoon. Tämä vaatii osaamista ja sopivia työkaluja metsänomistajien käyttöön. Tarvittavia työkaluja on Häggblomin mukaan jo olemassa, metsänomistajien käyttöön niitä Suomessa ei vielä ole laajassa mitassa otettu. >> 11 Olli Raunio: >> Hellströmin mielestä ennen kaikkea siitä, miten rakenneuudistusta toteutetaan. ­ Jos rakenneuudistuksen lähtökohdaksi otetaan se, millaista kysyntää erilaisille toiminnoille metsäsektorilla on, ja vasta sen jälkeen pohditaan minkälaisilla rakenteilla ne parhaiten pystyttäisiin toteuttamaan, rakenneuudistus voi paitsi tehostaa alan toimintaa, myös luoda oivallusta, tilaa ja resursseja uusille, tulevaisuuden toimintamuodoille. ­ Valitettavan usein organisaatiouudistuksissa lähdetään nykyisistä organisaatiorakenteista ja niiden vähittäisestä kehittämisestä, kykenemättä merkittäviin rakenneuudistuksiin. Metsäorganisaatioiden uudistuksissa muutosvastarinta on perinteisesti ollut varsin vahvaa. Toinen näkökulma on se, että jos Suomesta pyritään kehittämään osa tulevaisuuden biotaloutta, jossa erilaisten biomassojen välillä on huomattavaa synergiaa, rakennemuutoksen tarpeet ylittävät sektorirajat, eikä organisaatioiden rakenneuudistuksia pitäisi katsoa ainoastaan metsäsektorin näkökulmasta. Kysymys kuuluukin, millaiset organisaatiorakenteet palvelevat parhaiten tulevaisuuden monimuotoista biotaloutta ja liittävät metsäsektorin luontevaksi osaksi sitä? Voidaanko tulevaisuuden biotaloutta rakentaa raaka-ainekohtaisilla organisaatioilla, Hellström kysyy. Puun ympäristöarvoista uutta liiketoimintaa Metsäsektorilla on paljon erilaisia toimijoita ja kaikilla näillä on erilaisia uudistumispaineita, näkee Raunion Sahan toimitusjohtaja Antti Äijö - enSiMMäiSenä Mieleen tulee se, kenellä nämä uudistumispaineet ovat suurimmat ja toisaalta se, onko kaikilla halua ja kykyä muuttua. Todellinen uudistumiskyky nähdään käytännön toimissa. Raunio pitää tärkeänä, että kaikki puumarkkinoilla toimivat osapuolet hahmottaisivat kokonaisuuden paremmin, vanhoista vastakkainasetteluista olisi hyvä päästä eroon. ­ Metsäalalla on ollut aivan tietynlainen kulttuuri ja eri tehtävissä toimivat eivät riittävästi luota toisiinsa. Luottamuksen parantaminen olisi tärkeää, että nähtäisiin yhteiset edut ja maksavien asiakkaiden todelliset tarpeet. Kaksi ­ kolme viime vuotta on mekaanisessa metsäteollisuudessa toimittu hyvin voimakkaasti markkinaympäristön puristuksessa. Valuuttakursseihin ja rakennusteollisuuden suhdanteisiin ei itse voida vaikuttaa, vaikka ne yrityksen toiminnan kannalta ovat hyvin ratkaisevia. ­ Raaka-aineen saatavuus on aina metsäteollisuuden suuri huolen aihe. Tältä osin alan uudistumisen tarve on selvä, kaivattaisiin uusia ideoita, mutta niiden esiin saaminen on perinteisten mallien vuoksi ollut vaikeaa. Metsänomistukseen lisää ammattimaisuutta ­ Monilla metsänomistus on harrastus eikä elinkeino. Puun tarjontaa todennäköisesti tasapainottaisi se, että metsänomistajat toimisivat enemmän yrittäjämäisesti. Tässä mielessä myös metsien pirstoutuminen pitäisi nopeasti saada loppumaan ja metsätilojen koot kasvuun. Puutuoteteollisuudessa on suuria odotuksia ihmisten ilmasto- ja ympäristötietoisuuden lisääntymisen suhteen. Näissä asioissa tarvitaan mekaanisen metsäteollisuuden yritysjohtajan mielestä nyt onnistumisia, jotta päästään markkinoilla hyödyntämään puutuotteiden hyvät ominaisuudet. ­ Puusta pitäisi tehdä riittävän houkutteleva materiaali kuluttajien mielissä. Muita rakentamisratkaisuja tarjoavat kilpailijat pyrkivät tietysti samaan, mutta puun hyvät ominaisuudet pitäisi saada paremmin esiin. Raunion mukaan Suomen sahateollisuudella ei ole mitään erityistä kilpailuetua muihin verrattuna. Sahauksessa tilanteet markkinoilla vaihtelevat nopeasti, uusia markkinoitavia tuotteita syntyy vasta pidemmän ajan kuluessa. ­ Puun käytön helppouden puolesta pitää tehdä työtä. Kuluttajille olisi pystyttävä tarjoamaan valmiita kokonaisuuksia, joita he voivat verrata muiden materiaalien kanssa. Raunio näkee hallituksen huhtikuussa tekemät energiaratkaisut isona periaatteellisena päätöksenä. Sahateollisuuden näkökulmasta oli hyvä huomata, että alan esitykset otettiin huomioon päätösten sisällössä. Nyt tehdyt poliittiset linjaukset pitäisi vain saada käytännön teoiksi, yritykset eivät vielä julkistettujen periaatteiden varassa pysty omia investointeja tekemään. Metsäalan käynnissä olevalta organisaatiomuutokselta Olli Raunio toivoo, että se toisi alalle lisää läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi puumarkkinoilla on ollut epäselvyyttä siinä, mikä on eri osapuolten tehtävä. Metsänhoitoyhdistykset eivät lain mukaan saa tehdä kauppaa, mutta niiden rooli markkinoilla on hyvin vahva. Tähän tarvittaisiin selkeämpiä pelisääntöjä. Oletko metsänomistaja? Työeläkevakuuttajasi on Mela. 12 MetsäRaha 3/2010 SALOn OP - asiakkaita n. 50 000 - omistajajäseniä n. 22 000 - markkinaosuus n. 50 % - henkilöstöä 120 Salon Osuuspankki on Suomen suurimpia maa- ja metsätalouden rahoittajia ja tarjoaa hyvät lainopilliset palvelut tilakauppoihin ja sukupolvenvaihdoksiin. Asiantuntijoista kuvassa kolme: rahoituspäällikkö Jaakko Junnila, palveluneuvoja Heli Hyväkkä-Virtanen ja varainhoitaja Mervi Siro. Varsinais-Suomella olisi tilaus kehittyä puutuotemaakunnaksi, markkinat ovat lähellä ja puuta riittää, OP-Pohjola-ryhmän valtakunnallisen metsäpäivien tämänvuotisen isäntäpankin, Salon Osuuspankin toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen sanoo. Salon Osuuspankki on iso kaupunkipankki, silti tiukasti kiinni maa- ja metsätaloudessa Salon Osuuspankki syntyi vuosi sitten toukokuun alussa, kun kiikalan Rekijoen, kiskon, kuusjoen, Perniön ja Salon Seudun Osuuspankit muodostivat uuden pankin. Pankkien yhdistymistä edelsi kymmenen kunnan yhdistyminen Salon kaupungiksi. näin oli syntynyt suuri kaupunkipankki, joka on myös suuri maa- ja metsätalouden rahoittaja. Paavo Tuovinen ­ Maa- ja MetSätalOuden rahoittajana olemme suurimpia osuuspankkeja Suomessa. Osuus luottokannasta on kymmenen prosenttia. Meillä on hyvä maa- ja metsätalouden asiantuntemus, osa näistä asiantuntijoista asuu itsekin maatilalla ja omistaa metsää. Meillä on hyvät varallisuudenhoitopalvelut ja hyvät lainopilliset palvelut tilakauppoihin ja sukupolvenvaihdoksiin, toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen sanoo. ­ Varallisuudenhoitopalveluihin pankki on panostanut jo 20 vuotta. Meillä on yksi Suomen ensimmäisiä OP-Private-yksiköitä, Hulkkonen sanoo. ­ Suomen kunnista Salossa on eniten peltoa, samaten maaja metsätalouden yhteenlasketut tulovirrat ovat kunnista suurimmat. Salon seudulla on myös runsaasti puutuoteteollisuutta, ennen muuta keittiökalusteita ja huonekaluja tekevää teollisuutta, Hulkkonen kuvaa kaupungin piirteitä. ­ Puuta meillä riittää, Varsinais-Suomessa asuu 450 000 asukasta ja tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulla miljoona ihmistä, maakunnalla olisi hyvät mahdollisuudet kehittyä Suomen puutuotemaakunnaksi, Hulkkonen sanoo. Toki Salo on ennen muuta hyvien yhteyksien keskellä oleva yrityskaupunki. Kaupungissa on 55 000 asukasta. Yrityksistä tunnetuin on luonnollisesti Nokia. Salon Osuuspankki on Suomen 11. suurin osuuspankki, asiakkaita on noin 50 000 ja markkinaosuus on noin 50 prosenttia. Maatiloilla markkinaosuus on vielä selvästi suurempi, noin 65 prosenttia. ­ Markkina-asema on saavutettu hyvin pitkällä työllä, Hulkkonen sanoo. Salon OP isännöi tänä vuonna OP-Pohjola-ryhmän valtakunnallista metsäpäivää. MetsäRaha 3/2010 13 Jouko Mattanen Kesällä tarvitaan runsaasti puuta eOlliSuuden kORkeiden käyntiasteiden takaajana on nyt se, että Suomessa toimivien tehtaiden kilpailukyky on parantunut huomattavasti esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Puukauppa ei ole tämän vuoden alkukuukausina kuitenkaan käynyt niin vilkkaasti kuin teollisuuden edullinen markkinatilanne antaisi odottaa. Kevään edetessä viikoittaiset kauppamäärät ovat kasvaneet, mutta toteutuneet kaupat eivät vielä riitä pitämään yllä tehtaiden täyttä kapasiteettia. Lisääntyneen kysynnän myötä puun hinnat ovat erityisesti tukkien osalta vahvistuneet, kuitupuun hinnan nousu on ollut maltillisempaa. Suurimmat puun ostajat lupaavat nyt hyvää menekkiä lähes kaikelle puulle. Stora Enson ostojohtaja Jouko Mattanen pitää erittäin tärkeänä, että Suomen puumarkkina saataisiin toimimaan normaalirytmillä mahdollisimman pian, jotta sahojen ja tehtaiden puuhuolto voitaisiin turvata. ­ Nyt, kun tuotemarkkinat näyttävät vetävän, ei ole varaa pysäyttää sahoja ja tehtaita puupulan takia. Sillä olisi kauaskantoiset negatiiviset vaikutukset Suomen maineelle puu- ja paperituotteiden toimittajana. ­ Mitään nytkähdystä puun tarjonnassa ei ole tapahtunut, mutta ymmärtääkseni metsänhoitoyhdistyksissä on leimikoiden teko hyvässä vauhdissa. Toivottavasti tämä näkyy mahdollisimman pian myös puukaupassa, sanoo Versowood Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kopra. 14 MetsäRaha 3/2010 t PuukauPPa Palaa nORMaaliVauhtiin Metsäteollisuustuotteiden markkinoilta on kevään mittaan saatu positiivisia viestejä. Reippaan kysynnän myötä sahatavaran ja selluloosan hinnat ovat selvästi vahvistuneet. Puukaupan pitäisi teollisuuden mielestä vilkastua kotimaassa nyt huomattavasti, sillä tuotantomäärät sahoilla ja selluloosatehtailla ovat jo palautuneet lähelle normaalitasoa. Antti Äijö Pekka Kopra Suuren sahayhtiön näkökulmasta koko alkuvuoden puukauppa on ollut täysin riittämätöntä. Kaupankäynnin vilkastuminen saisi näkyä mieluummin päivien kuin viikkojen sisällä. Alkuvuosi on Metsäliitossakin ollut puukaupassa hiljaista, mutta nyt on nähtävillä selviä piristymisen merkkejä, arvioi Suomen puuhankinnan johtaja Yrjö Perälä. ­ Uskomme, että tarjonta kasvaa ja markkinoille tulee leimikoita kysyntää vastaavasti. Yrjö Perälä Puun vajaatarjonta estää UPM:n ostojohtaja Pekka Rajalan mukaan pian metsäteollisuutta hyödyntämästä hyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Pitemmässä juoksussa puun riittämätön tarjonta näivettää metsäteollisuuden investoinnit Suomessa, ja voi johtaa tilanteeseen jossa tuotantolaitoksia saatetaan pitää käynnissä vain hyvässä suhdanteessa. UPM:lla on juuri nyt erinomaiset mahdollisuudet ostaa kaikenlaisia leimikoita ja puutavaraeriä. Halutuimpia kohteita ovat sulan maan aikana korjattavissa ja kuljetettavissa olevat hyvälaatuiset tukkileimikot. puukaupan osapuolten ja muidenkin metsäalan toimijoiden tärkeä kehittämiskohde. MTK:ssa nähdään kaikkien edun mukaiseksi, että puumarkkinat saataisiin toimimaan mahdollisimman tasaisesti. Ostettujen määrien ja tarjottujen hintojen tempoilu ei markkinoiden toimivuutta edistä. Läpinäkyvillä markkinoilla tulisi Hakkaraisen mielestä lopputuotteidenkin hintakehityksen näkyä metsäpäässä. Kuitupuun osalta tätä ei viime kuukausina ole ollut havaittavissa. Puun hinta noususuunnassa Mattanen arvioi puun hintakehityksen tasoittuvan tälle nykyiselle tasolle. ­ Sekä tukkien että kuitupuiden hinnat ovat olleet noususuunnassa viime aikoina ja ovat nyt historiallisesti varsin korkealla tasolla pois lukien parin vuoden takainen hintapiikki. Lopputuotemarkkinoiden hyvä kysyntä, etenkin sahatavarassa, on Perälän mukaan vahvistanut tukkipuun hintoja. Kuitupuun hintataso on ollut vakaata jo pidemmän aikaa. ­ Pidemmällä ajalla tarkasteltuna tukkien ja kuitupuun hintataso on hyvällä tasolla. Uskomme vakaaseen hintakehitykseen ja sen myötä vilkastuvaan puukauppaan. Kopran mielestä puun hinta on vuoden alkukuukausina tullut jo aika reilusti ylöspäin. Lopputuotemarkkinoita ajatellen hintakehityksen tulisi tästä eteenpäin olla mielellään maltillista. UPM:n Rajala ei lähde ennustamaan tulevia puun hintoja. Puun hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. ­ Parasta olisi, että hintataso pysyy vakaana. Se takaa tutkitusti parhaat edellytykset riittävälle ja tasaiselle puuntarjonnalle. merkittävä etu, joka kannattaa vakavasti ottaa huomioon, kun puukauppapäätöstä ja sen ajoitusta pohditaan. Päätöksen kanssa ei kannata viivytellä vuoden loppuun, sillä suhdanne voi yllättäen taas taittua myöhemmin tänä vuonna. Metsänomistajan mahdollisuudet neuvotella sopivasta korjuuajankohdasta ovat tällä hetkellä selvästi paremmat kuin aivan kalenterivuoden lopussa veroikkunan sulkeutuessa, Rajala huomauttaa. Myös Kopran toiveena on, että veronhuojennus lisäisi tarjontaa jo hyvissä ajoin, että viime vuoden loppupäivien tapainen ruuhka vältettäisiin. Kaikkea puuta kysytään Metsänomistajien kannalta puun markkinatilanne vaikuttaa juuri nyt myönteiseltä. Teollisuuden parantunut kilpailukyky on heijastunut vahvistuvana kysyntään. Tätä kautta on myös tarjontaa tullut vähitellen lisää. ­ Puun kysyntä on nyt hyvä ja tarjonta on piristynyt. Parantunut kysyntä näkyy erityisesti tukkipuun hintakehityksessä, arvioi MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Metsänomistajien keskuudessa on Hakkaraisen mielestä muutamien poikkeuksellisten puukauppavuosien takia epävarmuutta, mikä hidastaa tarjonnan kasvua. Tietoa markkinatilanteesta on pyritty välittämään niin puun ostajien kuin metsänhoitoyhdistystenkin kautta ja vähitellen se alkaa vaikuttaa. ­ Metsänomistajat tekevät itse ratkaisunsa, milloin he myyvät puuta. Mahdollisimman hyvä markkinainformaatio poistaisi epävarmuutta ja helpottaisi päätöksentekoa. Informaation parantaminen on kaikkien Pekka Rajala energiapaketti ei ole vielä valmis Hallituksen solmima energiapaketti tuli mekaanisen metsäteollisuuden harjoittajan mielestä lähinnä sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Kopra olisi suonut ratkaisun mieluummin tukevan metsäalan toimintaympäristön kehittämistä ja puumarkkinoiden toimintaa, sillä tavalla energiatavoitteita olisi voitu toteuttaa halvemmalla. ­ Yhteiskunnan kannalta olisi tosi kurja juttu, jos jalostukseen kelpaavaa puuta tämän paketin seurauksena käytettäisiin pelkästään energian tuotantoon. Rajalan mielestä metsissä riittää raaka-ainetta samanaikaisesti sekä teolliseen jalostukseen että energiakäyttöön, jos toimitaan järkevästi. Energiapuuna ei tarvitse juurikaan käyttää teollisuuden ainespuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää raaka-ainetta, vaan valtaosa metsäenergiasta saadaan kuusipäätehakkuiden kantojen ja hakkuutähteiden korjuusta sekä sellaisista nuorten metsien kunnostuskohteista, joista ei ole taloudellisesti järkevää hankkia ainespuuta pienen runkokoon tai pienen hehtaaripoistuman vuoksi. UPM on vahvasti mukana hyödyntämässä metsäenergiaa biovoimalaitoksillaan ja ostaa enenevässä määrin ja aktiivisesti metsäenergiapuuta yksityismetsistä. MetsäRaha 3/2010 15 Veronhuojennus kannattaa hyödyntää Puunmyyntitulojen 25 prosentin veronhuojennus on voimassa tämän vuoden loppuun mennessä tehdyissä kaupoissa. Ehtona on lisäksi, että myyntitulot ovat myyjän tilillä vuoden 2011 loppuun mennessä. Etu on Mattasen mielestä merkittävä, merkitseehän se puunmyyjälle nykyhinnoilla 3­4 euron nettoverohyötyä tukkikuutiolle. Perälä uskoo, että verohuojennus tuo tänä vuonna runsaasti puuta markkinoille. ­ Toivottavasti puukauppapäätöksiä tehdään tänä vuonna edellistä aikaisemmin. Kenenkään edun mukaista ei ole, että kaupat tehdään puolijuoksulla viimeisinä viikkoina. ­ Verohuojennus on metsänomistajalle Juha Hakkarainen OP-Keskuksen maa- ja metsätalousasiakkaat -yksikön johtaja ehdottaa: MetSäRahOille uuSi MetSän PS-tili Metsää omistetaan yhä iäkkäämpinä. Samalla metsistä tulee usein säästöpossuja, joihin säästetään perintöä seuraavalle sukupolvelle. tämä johtaa metsien vajaakäyttöön. Puun myyntihalukkuuden lisäämiseksi metsärahalle voitaisiin perustaa uusi pitkäaikaissäästötili, Metsän PS-tili. Se olisi periaatteiltaan uuden eläkesäästötilin kaltainen, ehdottaa OP-keskuksen maa- ja metsätalousasiakkaat -yksikön johtaja Panu Kallio. Paavo Tuovinen iäkkäät metsänomistajat tarvitsevat uusia sijoituskohteita, jotta hakkuukypsiä metsiä ei tarvitse pitää säästöpossuina odottamassa perinnönjakoa. Metsän PS-tili tarjoaisi tähän ratkaisun, Panu Kallio sanoo. etSäPOlitiikaSSa tavoitteena on pysäyttää ikääntyminen erilaisin omistajanvaihdoksia vilkastavin keinoin ja kannustimin. Metsänomistamiseen liittyy kuitenkin paljon tunnetekijöitä, jolloin neuvonnasta ja verokannustimista huolimatta monet metsäomistajat haluavat omistaa metsää myös iäkkäinä. Keski-iän alentamistavoitteiden lisäksi tarvitaankin iäkkäille metsäomistajille kannustimia käyttää metsäomaisuuttaan. Metsän PStili voisi olla tällainen työkalu. Metsän PS-tilille ohjattavat puunmyyntitulot olisivat vapaita pääomatuloverosta. Tilin varoja voisi sijoittaa vapaasti ja sijoitusten tuottoa verotettaisiin vasta nostettaessa varoja tililtä. Nostoja verotettaisiin pääomatuloveroprosentin mukaisesti. Eläkesäästötiliin erona olisi se, että Metsän PS-tililtä varoja voisi nostaa koska tahansa. Eläkesäästöjä voi pääsääntöisesti nostaa vasta jäädessään eläkkeelle. Ikäraja on nyt 63 vuotta. Kallio uskoo, että uusi tili lisäisi puunmyyntihaluja, tasoittaisi puukauppaa ja M 16 MetsäRaha 3/2010 tehostaisi metsien hoitoa. Perintö ei katoaisi minnekään, se ainoastaan muuttaisi muotoaan. Verottaja ei menettäisi verotuloja, verot ainoastaan siirtyisivät maksettaviksi myöhemmin rahoja käytettäessä. Kaikki hyötyisivät, jos hakkuita tehtäisiin ajallaan. ­ Metsärahoille tarvitaan uusia sijoitusvaihtoehtoja, koska metsänomistajien keski-ikä on noussut viidessätoista vuodessa viisi vuotta. Keski-ikä on nyt jo yli 60 vuotta. Tämän ikäisillä ihmisillä ei ole samanlaista rahan tarvetta kuin nuoremmilla. Uusi tili houkuttelisi ikääntyviä metsänomistajia huolehtimaan metsiensä tuotosta ja myymään puuta hakkuukypsistä metsistä, Kallio sanoo. Ruotsissa samantapainen tili, Skogskonto, on käytössä. Siinäkin vero maksetaan vasta nostettaessa rahoja tililtä. Metsän PS-tilin käyttöönotto ei ole kuitenkaan yksin pankkien asia. ­ Uusi tili vaatii muutoksia lainsäädäntöön. Se sopisi hyvin seuraavan hallitusohjelman veropakettiin, jota ryhdytään pian laatimaan, Kallio sanoo. OP-Pohjola-ryhmä on johtava metsäpankki, tavoite on nousta ykköseksi myös metsävakuutuksissa Tuoreen tutkimuksen mukaan OP-Pohjolaryhmä on johtava metsäpankki. Osuuspankkien markkinaosuus metsärahasta on reilusti yli puolet, 55 prosenttia. Kilpailijoiden markkinaosuudet jäävät alle 20 prosentin. Saman tutkimuksen mukaan metsänomistajien eniten arvostama laadullinen ominaisuus on asiantuntemus metsäasioissa. Tässäkin OP-Pohjola-ryhmä on pitkän loikan muita edellä. ­ Tutkimus osoittaa, että metsänomistajien palvelussa olemme ylivoimaisesti asiantuntevin pankki. Se ei ole yllätys, sillä meillä on luonnolliset edellytykset parhaaseen palveluun. Pankki-, vakuutus-, kiinteistönvälitys- ja lainopilliset palvelut löytyvät samalta luukulta. Meillä on myös maan laajin lakimiesverkosto, Kallio sanoo. Myös sähköisissä palveluissa OP-Poh- jola on ykkönen, mutta ero seuraaviin on pienempi kuin muissa palveluissa. ­ Sitä puolta meidän on syytä kehittää, verkkopalvelut ovat tulleet keskeiseksi osaksi pankkitoimintaa, Kallio sanoo. Metsävakuutuksissa Pohjolan osuus on noussut tasaisesti OP-Pohjola-ryhmän syntymästä lähtien. Metsävakuutuskampanja vauhdittaa nyt osuuden kasvua entisestään. ­ Metsien vakuuttaminen on lisääntynyt OP-Pohjola-ryhmän tultua markkinoille. Metsistä alle puolet on nyt vakuutettu. OP-Pohjolan metsävakuutus on moduulirakenteinen, se mahdollistaa juuri halutut vakuutukset ja se palkitsee metsänomistajaa hyvästä metsien hoidosta selvinä alennuksina, Kallio sanoo. Vakuutukset tulevat osuuspankkien palveluun entistä vahvemmin. Metsävakuutuksen voi tehdä nyt myös osuuspankissa. ­ Pitkän tähtäimen tavoitteemme on nousta ykköseksi myös metsävakuutuksissa pankkipalvelujen tapaan, Kallio sanoo. OP-Pohjola-ryhmän palveluja kehitetään palvelemaan metsänomistajia entistä paremmin. 1. Metsärahan sijoitusvaihtoehtoihin halutaan tuoda uusi Metsän PS-tili. 2. Metsätilan sukupolvenvaihdoksen lainopillisia palveluja parannetaan tuotteistamalla tämä palvelu. 3. Metsävakuutuksia voi jatkossa ottaa entistä helpommin osuuspankeissa ja verkossa. 4. OP-Kiinteistökeskukset valjastetaan kiinteästi metsätilojen omistajanvaihdoksiin valtakunnallisesti. MeTSien VAKUUTTAMinen LAinOPiLLiSeT PALVeLUT · Metsätilan sukupolvenvaihdokset · Kauppa- ja lahjakirjat · Testamentit · Hallintaoikeudet · Verotusasiat MeTSÄTiLAKAUPPAPALVeLUT · OP-Kiinteistökeskuksen palvelut 1/2010 MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti OP-Pohjola-ryhmän METSäPalVEluT inFORMAATiOPALVeLUT · MetsäRaha-lehti · Metsä- ja sijoitusmarkkinoiden ajankohtaiskatsaus · Metsävero-opas ana · www.op.fi Muk ävero s met opas · www.pohjola.fi · www.farmit.net Punkaliven designtuotteet tehdään kertopuusta s.28 SiJOiTUSPALVeLUT · Sijoittajakuvan kartoitus · Talletukset · Rahastot · Osakkeet · Vakuutukset METSÄKESKUKSET yhdistetään s.7 Pohjolan osuus metsävakuutuksissa KASVAA NOPEASTI s. 26 Metsäpäivät Ministeri·Anttila: · Asiakasmatkat Metsätilojen · Muut asiakastilaisuudet Puunostot yksityismetsistä kaksinkertaistuvat edellisvuodesta ASiAKASTiLAiSUUDeT s.12 ja 18 RAHOiTUSPALVeLUT · Metsätilakaupan rahoitus · Puukauppaluotto koko kasvuun s.4 MetsäRaha 3/2010 17 Vuoden metsävaikuttajaksi valittu Suomen Sahojen toimitusjohtaja: Venäjä on meille supermahdollisuus Paavo Tuovinen Venäjällä ihmisillä on kova halu asua väljemmin ja nämä ihmiset ovat meidän vieressämme. Venäjä on meille supermahdollisuus, Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta sanoo. -SuuR-PietaRin alue on meille mielenkiintoinen markkina-alue. Rajan ylittäminen on kuitenkin vielä liian vaikeaa. Meidän on saatava erityisstatus hankkeille Suomen ja Venäjän välillä. Erityisstatus voisi olla todella suuri asia meidän mekaaniselle metsäteollisuudellemme ja venäläisille yhteistyökumppaneille, Ranta sanoo. Rannan mukaan yksi konsepti Venäjän viennin kasvattamiseen voisi olla laajat aluerakennushankkeet Venäjän suurkaupunkien liepeillä. Venäjän lisäksi kasvumahdollisuuksia on Euroopassa uusissa EU-maissa, joissa kansantuote kasvaa nopeasti. Sahat lähestyvät asiakkaitaan Paperin valmistuksessa painopiste siirtyy Rannan arvion mukaan kasvaville Aasian markkinoille. Päämarkkinat eivät ole lähellä Suomea. Mekaaninen puunjalostusteollisuus sen sijaan pysyy Suomessa. ­ Meillä on kasvavat markkinat Euroopassa, Ranta sanoo. Rannan mukaan sahat lähestyvät asiakkaitaan. Yleistrendinä tulee olemaan toimintakonseptien uusiminen. ­ Mekaaninen metsäteollisuus ottaa liikevaihdon kehittymistä aikaisempaa enemmän omiin käsiinsä. Isoimmat laitokset osallistuvat aikaisempaa enemmän asiakkaiden liiketoiminnan kehittämiseen ja liittyvät toimitusketjuihin rakennusfirmoille ja tuotevalmistajille välikäsien vähentyessä. Sahojen raaka-ainehankintaa tullaan johtamaan tuotteiden loppukäytöstä, Ranta sanoo. ­ Kunkku on se, joka pystyy myymään tuotteensa kalleimpaan arvoketjuun, Ranta sanoo. Kaikki eivät toki muuta toimintamalliaan. - Meillä tulee edelleen olemaan myös pelkkiä sahoja, jotka toimittavat hyvälaatuista sahatavaraa kuten tähänkin asti, Ranta sanoo. Hyvät kontaktit eurooppaan Sahat uusivat toimintakonseptejaan ja tulevat osallistumaan aikaisempaa enemmän asiakkaidensa liiketoiminnan kehittämiseen, Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja JukkaPekka Ranta arvioi. Ranta on Suomen Sahojen toimitusjohtajana jo toista kertaa. Ensimmäisen kerran hän aloitti vuonna -89, siirtyi sitten -93 Puuinfo Oy:n toimitusjohtajaksi ja kahden vuoden kuluttua Nordic Timber Councilin varatoimitusjohtajaksi Saksaan. Saksassa vierähti viisi vuotta, jonka jälkeen Ranta palasi Suomen Sahojen toimitusjohtajaksi. Saksan vuosina Ranta oppi tuntemaan Keski-Euroopan markkinoita. ­ Minulla on hyvät kontaktit Eurooppaan, Ranta uskaltautuu sanomaan. Ranta on koulutukseltaan voimistelunopettaja. Lisänä on vuoden johtamiskoulutusopinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa. Metsäalan hän on opetellut työssä. ­ Learning by doing eli oppimista tekemällä, Ranta hymähtää. Toki perusopit tulivat jo lapsena isän työskennellessä mekaanisen metsäteollisuuden monialayrityksessä. ­ Raaka-ainetoimikuntien puheenjohtajat ovat olleet metsäasioissa hyviä oppimestareita, Ranta kiittelee. 18 MetsäRaha 3/2010 Vuoden metsävaikuttaja Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta on valittu Vuoden 2010 metsävaikuttajaksi. Valinnan perusteet olivat seuraavat: Itsenäinen sahateollisuus tarvitsee oman aktiivisen äänitorven puolustamaan jäsenistöään, jonka muodostavat noin 40 perheyritystä, joiden yhteenlaskettu tuotanto on yli 3 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa ja yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1 miljardi euroa. Itsenäisen sahateollisuuden merkitys erityisesti aluetalouksissa on suuri. Myös metsänomistajille sahateollisuus on merkittävä tulolähde, sillä 70 prosenttia puunmyyntituloista tulee sahatukeista. Vaikka sahojen edunvalvonta on varsin haasteellista, niin raadin mielestä Ranta on onnistunut siinä poikkeuksellisen hyvin. Ranta tunnetaan selkeänä ja rohkeana edunvalvojana, joka ottaa tarvittaessa tiukasti kantaa niin sahojen syöttötariffiin kuin tukin hintaan ja riittävyyteen. Rannan kanssa "sanan säilää heiluteltaessa" on harvinaisen helppo mieltää, että nyt riitelevät asiat, ei ihmiset. Raadin mielestä Rannan voimakkaat asiapohjaiset vetoomukset puukaupan puolesta syvän laman aikana helpottivat osaltaan sahojen tukkipulaa. OP-Pohjola-ryhmä palkitsee vuosittain metsäsektorilla erityisen ansioituneen yksityisen henkilön, työryhmän tai yhteisön. Valintaraadin muodostivat Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas, maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Aarne Reunala, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, yksikön johtaja Panu Kallio ja metsäpalvelupäällikkö Martti Tynkkynen OP-Keskuksesta. Aikaisemmin palkitut: - 03 valtiosihteeri Raimo Sailas - 04 elokuvaohjaaja Markku Pölönen (Koirankynnen leikkaaja) - 05 oopperalaulaja Jorma Hynninen (savottalevy) - 06 metsänhoitoyhdistykset (100 v.) - 07 metsätalousjohtaja Hannu Jokinen - 08 kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi - 09 professori Matti Kärkkäinen MetsäRaha 3/2010 19 Markkinat ratkaisevat eneRgiaPuun tuleVaiSuuden yli puolet Suomelle asetetuista uusiutuvan energian lisäystavoitteista tulisi hallituksen huhtikuussa tekemän linjauksen mukaan täyttää metsistä saatavalla polttoaineella. tavoitteena on, että energiapuun korjuumäärä kohoaisi 13, 5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. lisäys on raju, sillä viime vuonna energiapuuta korjattiin 5,4 miljoonaa kuutiometriä. Antti Äijö etSäStä SaataVan energian käytön lisääminen toteutuisi markkinoiden kautta. Erilaisilla energian tuottajille suunnatuilla tukitoimilla luodaan tulevina vuosina puulle kysyntää. Puuperäisten polttoaineiden osuus uusiutuvasta energiasta tulee maassamme tulevaisuudessakin olemaan noin kolme neljäsosaa. ­ Kasvaneiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää uudistaa energiapuun hankinnan tuet niin, että työn tuottavuutta voidaan lisätä ja toisaalta huolehditaan nuorten metsien hyvästä kasvukunnosta. Lisäksi valtion on varauduttava energiapuumäärien kaksin- tai kolminkertaistamiseen liikenneinfrastruktuuriin investoimalla, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen toteaa. Valtaosa uusiutuvan energian lisäkäyttöön tarkoitetusta rahoituksesta ohjataan voimalaitosinvestointeihin. Puun polttamista tuetaan myös uusille lämpöä ja sähköä tuottaville energialaitoksille laadittavalla syöttötariffilla. Metsänomistajan kannalta hyöty kasvavasta puuenergian käytöstä tulee lisääntyvän kysynnän kautta. Energiamarkkinat määrittävät sen, mitä puupolttoaineille voidaan maksaa. Kun uusien energialaitosinvestointien myötä energiapuun tarve lisääntyy rajusti, joutuvat käyttäjät kilpailemaan metsähakkeesta. Tätä kautta muodostuu myös metsähakkeelle hinta. Jos hinta on metsänomistajia tyydyttävä, niin se luo myös tarjontaa. Nyt käytössä olevaa pienpuun korjuutukea tullaan laajentamaan haketustuella, joka kattaa kaikki ensiharvennuskohteet. Pienpuun energiatuen kokonaismäärä olisi nykytasossa 20 miljoonaa euroa vuodessa, vuonna 2020 määräksi arvioidaan 36 miljoonaa euroa. Metsäyhtiöt ovat pelänneet, että energiapuun käytön lisääminen ja siihen suunnatut tuet vievät raaka-ainetta jalostavalta teollisuudelta. Tällainen vastakkainasettelu puun energiakäytön ja kemiallisen jalostamisen välillä pitäisi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mielestä murtaa. ­ Jos nuorien metsien hoitoa parannetaan ja toimeliaisuus 20 MetsäRaha 3/2010 M näissä kohteissa lisääntyy, lisääntyy myös kuitupuu- ja tukkipuukauppa, Tiirola sanoo. Tiirolan mielestä myös nykyinen kehittyvän metsätalouden rahoituslaki kaipaisi perusteellista remonttia. ­ Energiapuulle tarkoitetut rahat on syytä siirtää kokonaan omalle momentilleen, missä rahaliikenne tapahtuisi kuutioperusteisena. Hehtaareihin sidotut metsänhoitotuet puolestaan siirrettäisiin omalle momentilleen ja nykyistä nuorempiin metsiin. Nämä muutokset varmasti parantaisivat uusiutuvan energian käyttötavoitteiden toteutumista ja nuorten metsien metsänhoidollista tilaa. Samalla ne varmistaisivat sen, että laadultaan paras kuitupuu ohjautuisi kemialliseen jalostukseen. Metsänomistajat toivovat, että uusien tukimuotojen yksityiskohdat niveltyisivät mahdollisimman joustavasti nykyiseen kemera-lainsäädäntöön. Tärkeää olisi saada myös lisää varoja määrärahoihin, sillä tuet loppuvat tänä vuonna kesken useimpien metsäkeskusten alueella. Korjuun kannattavuus koneyrittäjien huoli Korjuun kannattavuus on saatava kuntoon, mikäli energiapuun käyttöä halutaan hallituksen toiveiden mukaisesti lisätä, Koneyrittäjien liitosta huomautetaan. Tällä hetkellä energiapuun korjuu on alan järjestön mukaan useimmille koneyrityksille tappiollista. Kannattavuus kohenee, jos puun korjuuta voitaisiin suunnata kertymältään suurempiin ja kannattavampiin kohteisiin. Korjuun kannattavuutta voidaan kohentaa myös koneita ja työmenetelmiä kehittämällä. ­ Nykyisellään energiapuun korjuu ohjautuu metsänhoitotukien kautta kohteisiin, joissa energiapuun kertymä jää tehtyyn työmäärään nähden liian pieneksi ja kustannukset ovat suuret, Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen sanoo. Koneyrittäjät pitävät hallituksen ehdottamia pienpuun ener- giatukea haketukseen sekä päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuvaa sähkön tuotantotukea sisällöltään oikeansuuntaisina. Ehdotettu malli ei kuitenkaan vielä riitä varmistamaan sitä, että puu saadaan metsästä laitoksille käytettäväksi. Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapion mukaan puuenergian käyttöä lisäämällä on mahdollista tehostaa metsien hoitoa. ­ Kasvava puun kysyntä luo myös kiinnostusta metsätalouden investointeihin, näkee johtaja Ritva Toivonen. Kestävin kehittämissuunta on hänen mielestään se, että luodaan kysyntää energiapuulle sen sijaan, että tuettaisiin energiapuun tuotantoa. ­ Suomen tavoitteet bioenergian käytön lisäämiseksi ovat haasteellisia mutta mahdollisia. Oikeanlaisella toiminnalla riittää puuta kaikkiin käyttötarkoituksiin perinteisestä teollisuudesta puusepäntuotteisiin, energiaan ja biopolttoaineisiin. Tämä edellyttää investointeja myös metsänhoidon ja koko metsätalouden monipuoliseen ja määrätietoiseen kehittämiseen, Toivonen painottaa. Hallitus on esittänyt, että nykyistä kemera-tukea täydennetään kaikille ensiharvennuskohteille tarkoitetulla haketustuella. Toivosen mukaan on tärkeää, että tuki on aidosti uusi kannustin. Uusiutuvan energian metsäpaketti etSäPeRäiSen eneRgian vuotuinen tuki kohoaisi hallituksen periaatepäätöksen mukaan vuoteen 2020 mennessä 58 miljoonaan euroon, mistä 36 miljoonaa kohdistuisi ensiharvennusten haketustukeen, muu osuus voimalaitoksille. Hallituksen tavoitteena on nostaa metsähakkeesta saatava energiamäärä 25 terawattituntiin eli 25 miljoonaan kilowattituntiin. Haketta siihen tarvitaan noin 13,5 miljoonaa kuutiometriä. Tavoitteen toteuttamiseksi kootaan kolmiosainen tukipaketti nostamaan metsäenergian kilpailukykyä. Pakettiin kuuluvat pienpuun energiatuki haketukseen, muuttuva sähköntuotannon tuki energian tuottajille ja pien-CHP:n syöttötariffi uusille laitoksille. M Pienpuun energiatuki haketukseen Nykyistä kemera-tukea täydennetään kaikille ensiharvennuskohteille tarkoitetulla haketustuella. Pienpuun energiatuen kokonaiskustannukset nykytilanteessa olisivat arviolta noin 20 miljoonaa euroa ja vuoden 2020 tilanteessa 36 miljoonaa euroa. Teollisuus haluaa varmaa raaka-ainetta Metsäteollisuus ry korostaa, että energiapaketin toteutuksessa on varmistettava metsäteollisuuden raaka-aineen saanti. Jalostavien yritysten näkökulmasta kustannustehokkain tapa lisätä bioenergian tuotantoa on parantaa puun tuloa markkinoille. Metsäteollisuus on viime vuosina tuottanut 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Kun puuta jalostetaan enemmän, myös energiakäyttöön tulevan metsäperäisen materiaalin määrä lisääntyy. ­ Kohdistamalla metsäenergian korjuutukea metsänhoidollisesti tärkeisiin pienpuukohteisiin, ensiharvennuksiin ja kantojen korjuuseen, energiakäyttöön soveltuvan metsäbiomassan määrä voi kasvaa merkittävästi, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen. Nuorten metsien pienpuun ja kantojen käyttö voidaan teollisuuden mukaan jopa yli seitsenkertaistaa nykyisestä. Ensiharvennuksiin panostamalla päästäisiin eroon myös mittavista hakkuurästeistä. Metsäteollisuuden mielestä hallituksen bioenergiapaketin jatkovalmistelussa on tärkeää varmistaa, ettei julkisen vallan toimilla vääristetä puumarkkinoiden toimintaa. Jalostukseen soveltuvaa puuta ei saa tukitoimin ohjata poltettavaksi. ­ Valtiovallan on luotava riittävä seuranta mahdollisten häiriöiden havaitsemiseksi ja niihin puuttumiseksi, Jaatinen painottaa. Muuttuva sähköntuotannon tuki Lisätään puun osuutta puuta ja turvetta käyttävissä energialaitoksissa. Näissä monipolttokattiloissa on mahdollista lisätä puun käyttöä noin 19 terawattituntia nykytilanteeseen nähden. Sähköntuotannon muuttuva tuki toteutettaisiin päästöoikeuden hinnan mukaan. Tuen lisäkustannus olisi nykyisellä päästöoikeuden hinnalla noin 11 miljoonaa euroa vuodessa ja päästöoikeuden hinnan ollessa 20 euroa tonnilta CO2-tuki olisi kokonaisuudessaan 22 miljoonaa euroa vuodessa. Hiilen korvaaminen Kivihiilen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa korvataan uusiutuvilla biopolttoaineilla 7-8 terawattituntia. Taloudellisina ohjauskeinoina ovat muuttuva sähköntuotantotuki ja investointituet. Tämä tarkoittaa korkeampaa sähkön muuttuvaa tuotantotukea silloin, kun kivihiilen käyttöä korvataan hiilipölykattiloissa. Pienten CHP-laitosten syöttötariffi Lämpökattiloita korvataan pienillä yhteistuotantoyksiköillä luomalla energian takuuhintajärjestelmä pien-CHP:n tukemiseen. Takuuhinta olisi kannattava uusille laitoksille, joiden sähköteho olisi noin 3 megawattia ja polttoaineteho noin 20 megawattia. Tuki mahdollistaa jopa 50 uusinvestointia vuoteen 2020 mennessä ja lisää puupolttoaineiden käyttöä 1­1,5 terawattituntia. Näistä keinoista uusiutuvan energian lisäämiseksi tehtiin huhtikuussa periaatepäätös. Päätöksen toimeenpano vaatii yksityiskohtien jatkovalmistelua ja määrärahojen lisäämistä valtion budjettiin. MetsäRaha 3/2010 21 Muistatko vielä ajan, jolloin metsä oli Vihreää kultaa MetsäRaha-lehti sai syntyessään vuonna -88 nimekseen Vihreän kullan kortin asiakaslehti. ­ Silloin metsä oli vielä vihreää kultaa, MetsäRaha -lehden toukokuussa eläkkeelle jäävä päätoimittaja Martti Tynkkynen sanoo. Paavo Tuovinen t äMä On ViiMeinen Martin kipparoima MetsäRaha, hän jää eläkkeelle 22 päätoimittajavuoden jälkeen 63-vuotiaana. Monta muutosta ja muistoa, tyyntä ja myrskyä mahtuu noihin vuosiin. Kokemuksen ääni puhuu, kun Martti sanoo, että iso kuva on sellainen, että Suomi elää metsästä edelleen. Paperin kulutus ei enää kasva, mutta pakkausmateriaalina ja pehmopapereissa puu säilyttää asemansa, puun käyttö rakentamisessa lisääntyy ja puun käyttö energiaksi varmistaa, että puulle riittää kysyntää myös jatkossa. Integraattien yhteyteen syntyy 2­3 puuta käyttävää biodieseltehdasta, Martti arvioi. Vihreän Kullan Kortti oli aikanaan kovaa valuuttaa. Siihen liittyi muun muassa OP-Metsävakuus, joka takasi, että metsän uudistamisesta syntyvät laskut voi lähettää suoraan osuuspankkiin. Pankki vastasi laskujen maksusta. ­ Se oli suoraveloituksen ensimmäisiä sovelluksia metsäpuolella, Martti sanoo. MetsäRahan uusi päätoimittaja on MML Tapio Tilli MetsäRahan uusi päätoimittaja ja OP-Keskuksen metsäpalvelupäällikkö on maatalous- metsätieteiden lisensiaatti Tapio Tilli. Hän tuli OP-Pohjolaan Pellervon Taloudellisen Tutkimuslaitoksen, PTT:n metsäekonomistin tehtävästä. PTT:ssä hän ehti olla 18 vuotta. Tilli on syntynyt Vehkalahdella -65. Hänellä on kolme lasta. Hänet valittiin tehtävään yli sadan hakijan joukosta. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen keskellä uusi päätoimittaja näkee myös valoa tunnelin päässä: - puuenergian käyttö lisääntyy - puusta aletaan valmistaa nestemäisiä polttoaineita - löytyy myös muita tapoja hyödyntää metsiä, jotka ovat Suomen keskeinen luonnonvara Tilli uskoo yksityismetsänomistuksen rakennemuutokseen. Metsätilojen koko kääntyy kasvuun viimeistään silloin, kun kaupunkilaismetsänomistajien side metsään muuttuu uuden sukupolven myötä. OP-Pohjola-ryhmän metsäpalvelujen kehittämiseen Tilli uskaltautuu lupaamaan uusia ajatuksia ja ideoita. Kirves käteen ja töihin. näin Martti Tynkkynen evästi Tapio Tilliä päätoimittajan tehtävään. 22 MetsäRaha 3/2010 Kortilla etuja metsänomistajille Osuuspankin metsäpalvelut keskitettiin Vihreän Kullan Kortin alle. Sillä sai puun taimista jopa 50 prosentin alennuksen ja useita muita etuja, Martti muistelee. 90-luvulla metsänomistajien käyttöön alkoi tulla erilaisia atksovelluksia. Osuuspankin asiakkaille tuli Metsä-TV, joka ei suinkaan ollut tv-ohjelma, vaan metsänomistajan atk-palvelu, joka simuloi metsää, muun muassa hakkuita. ­ Usko sähköisiin palveluihin oli silloin kova, metsäohjelmia pulpahti useita, mutta yksikään niistä ei jäänyt elämään, Martti sanoo. Syksyllä -90 tuli myös Metsänomistajan puukauppaopas, joka sisälsi puunhintasuositukset. ­ Se oli kysytty tuote, sen ajan bestseller, Martti sanoo. Ensimmäinen MetsäRaha-lehden lukijamatka oli vuonna -91. Matka oli koko alalla ensimmäinen ja suuntautui Itävaltaan. Pieni yllätyskin matkalla sattui. ­ Tulkki sairastui ja minä jouduin tulkiksi, Martti muistelee. Asiat tulivat selviksi silläkin tavalla. Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry, joka perustettiin -84, toimi alusta pitäen hyvin aktiivisesti. Vuoden -90 MetsäRahassa kerrotaan, että yhdistyksessä oli jo 243 jäsentä. Valtiovarainministeri Erkki Liikanen ja MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto kiistelivät silloin metsäverotuksesta, Martti muistelee tapahtumia. Golfia, mökkeilyä, penkkiurheilua ja lukemista Martti syntyi Savonlinnassa -47, valmistui metsänhoitajaksi -72, palasi armeijasta vänrikkinä ja aloitti Metsätehossa tutkijana -72. Ura jatkui Kemirassa myyntipäällikkönä 76-83, sitten lyhyt pistäytyminen Säästöpankkiliitossa -83 ja metsäpalvelupäälliköksi osuuspankkiryhmään -84. Perhettä on vaimo ja kaksi tytärtä sekä kolme lastenlasta ja lisää on tulossa. Martti on innokas penkkiurheilija ja golfaaja. Kesät perhe on viettänyt kesämökillä Kerimäellä. Lukeminen on verissä, niin lehtien kuin kirjojenkin. ­ Lehden ääressä voi sunnuntaina mennä parikin tuntia, Martti sanoo. uusi kilpailukykyinen vaihtoehto metsärahojen sijoittamiseen Osuuspankeissa otettiin käyttöön huhtikuun alussa uusi tuote, OP-eläkesäästö, joka sisältää kaikki pitkäaikaissäästämislain sallimat mahdollisuudet sijoituskohteiden valinnassa, kertoo Sysmän Osuuspankin toimitusjohtaja Heikki Kuurne. OP-eläkeSääStö OP-eläkeSääStöSSä säästäjä voi maksaa erityiselle pitkäaikaissäästämisen tilille varoja siten, että maksetut summat ovat verotuksessa vähennyskelpoisia tietyin laissa olevin rajoituksin. Tämän tilin kautta varat voidaan edelleen sijoittaa osakkeisiin, rahastoihin, talletuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin. OP-eläkesäästön vuotuinen hoitokulu on 0,4 prosenttia säästöistä, kuitenkin vähintään 2 euroa kuukaudessa. Tämän hoitokulun lisäksi sijoitustuotteista peritään vastaavat kustannukset kuin suorissa sijoituksissa. OP-bonusasiakas voi käyttää hoitokulun ja rahastojen merkintäpalkkioiden maksamiseen pankkiasioinnista kertyviä OPbonuksia. Lisäksi OP-eläkesäästön kautta tehdyt sijoitukset tileihin ja rahastoihin kerryttävät bonuksia normaalisti. Vuoden 2010 aikana tehdyistä sopimuksista ei peritä hoitokulua ensimmäisen 12 kuukauden aikana. - Uskomme, että OP-eläkesäästön hinnoittelu on kilpailukykyinen verrattuna muihin eläkesäästötuotteisiin sekä verrattuna muihin sijoitustuotteisiin, Kuurne sanoo. Uuden sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetun lain myötä vapaaehtoisesta yksilöllisestä eläkevakuutuksesta tuttu verokohtelu otetaan käyttöön myös muussa sidotussa pitkäaikaissäästämisessä ja OP-eläkesäästö on uuden lain mukainen sidotun ja verotuetun eläkesäästämisen tuote. OP-eläkesäästössä veroedun saaminen edellyttää säästöjen sitomista pitkäaikaissäästämiseen, joten asiakas tekee pankkinsa kanssa pitkäaikaissäästämissopimuksen. Myöhemmin uuden OPeläkesäästön säästöt voi siirtää myös eläkevakuutukseen. Sijoituskohteita voi vaihtaa ilman veroseuraamuksia OP-eläkesäästön sijoituskohteita voi vaihtaa säästämisaikana ilman veroseuraamuksia. Lisäksi talletusten ja joukkolainojen korot sekä osingot ovat säästöaikana verovapaita. Säästöjä voi alkaa nostaa lakisääteiselle eläkkeelle siirryttäessä. Tällöin nostettuja eläkkeitä verotetaan pääomatulona. Eläkesäästäminen ei vaikuta lakisääteisen työeläkkeen määrään tai karttumiseen. ­ OP-eläkesäästö lisää pitkäaikaissäästäjän mahdollisuuksia. Odotamme, että tuotteesta kiinnostuvat ne pitkäaikaissäästäjät, jotka haluavat käyttää säästökohteina esimerkiksi osakkeita, joukkolainoja ja indeksiosuuksia (ETF), joita ei ole voinut käyttää vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa, Heikki Kuurne pohtii. OP-eläkevakuutus säilyy valikoimassa OP-eläkesäästön rinnalla verotuettuna ja sidottuna eläkesäästämisen muotona. Asiakkaat voivat valita omien tarpeidensa mukaisesti joko jommankumman tai molemmat vaihtoehdot. Uusien 18.9.2009 jälkeen tehtyjen eläkevakuutussopimusten säästöt voidaan siirtää uuteen tuotteeseen maksutta. Vanhojen eläkevakuutusten säästämistä ja maksatusta hoidetaan aiempien sopimusten ja lainmuutosten edellyttämien siirtymäaikojen mukaisesti. Uusi laki ei koske yrityksiä. Yritykset voivat edelleen parantaa työntekijöidensä eläketurvaa yksilöllisillä tai ryhmämuotoisilla eläkevakuutuksilla. MetsäRaha 3/2010 MetsäRaha 3/2010 23 23 Metsätilan sukupolvenvaihdos ajoissa Monella metsänomistajalla olisi ajankohtaista alkaa pohtia metsätilan sukupolvenvaihdosta. Vaihtoehtoisesti pohdintaan kannattaisi ottaa myös metsätilan myynti suvun ulkopuolelle, mikäli omilla perillisillä ei ole kiinnostusta metsän omistamiseen, OP-keskuksen metsäpalvelupäällikkö Tapio Tilli sanoo. aPiO tillin pohdinnan taustalla on metsänomistajien ikääntyminen. Metsäntutkimuslaitoksen uuden tutkimuksen mukaan metsänomistajien keski-ikä on nyt 60 vuotta. Metsänomistajista 56 prosenttia on jo yli 60-vuotiaita. Metsänomistajalle metsän omistusjärjestelyt ovat iso asia. Metsänomistukseen liittyy paljon tunnetekijöitä. Metsät on usein saatu perintönä ja ne ovat olleet kauan suvun hallussa. Eri vaihtoehtojen pohdinta kannattaa kuitenkin aloittaa hyvissä ajoin, Tilli neuvoo. Tällöin sopivimman vaihtoehdon löytymiselle jää aikaa. Metsän kasvatus on pitkäjänteistä ja ylisukupolvista toimintaa. Monien metsänhoitotoimenpiteiden tulokset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä. Metsänomistajalla voikin olla huoli siitä, mitä metsälle tapahtuu hänen jälkeensä. Hoidetaanko metsää hyvin myös tulevaisuudessa? Pahin tilanne on sellainen, että metsän omistusjärjestelyistä ei huolehdita aikanaan ja metsä jää erilaisia tavoitteita omaavien jälkeläisten yhteisomistukseen. Riitainen perikunta voi johtaa pahimmillaan siihen, että metsässä ei voida tehdä mitään, Tilli pohtii. Tällöin metsien hoito ja hyödyntäminen jäävät kokonaan tekemättä. Metsänomistajat ikääntyvät. Vuonna 1990 keski-ikä oli 54 vuotta. Tällä hetkellä keski-ikä on jo 60 vuotta. t lisin vaihtoehto, Tilli sanoo. Jatkaja pääsee käyttämään omissa puukaupoissaan metsävähennystä. Tämän seurauksena puun myyntitulosta maksettava vero putoaa 28 prosentista lähelle 10 prosenttia niin pitkään kuin metsävähennystä voi täysimääräisesti hyödyntää. Kaupalla tehtävässä sukupolvenvaihdoksessa luopujan ei useinkaan tarvitse maksaa kauppahinnasta luovutusvoiton veroa. Lähisukulaisten väliset kaupat ovat sukupolvenvaihdossäädösten perusteella tietyin edellytyksin verovapaita. Kauppa voi arveluttaa jatkajaa, jos itsellä ei ole säästöjä kaupan rahoittamiseen. Osan kauppahinnasta voi kuitenkin rahoittaa osuuspankista otettavalla lainalla, jossa metsätila toimii lainan vakuutena. Lainaa voi lyhentää myymällä puuta tilalta. Ostaja voi myös jäädä myyjälle osan kauppahinnasta velaksi. Oikealla verosuunnittelulla kaupalla tehtävän sukupolvenvaihdoksen ainoa veroseuraamus on ostajan velvollisuus maksaa kaupasta varainsiirtovero. Varainsiirtoveron suuruus on 4 prosenttia kauppahinnasta. Osuuspankista löytyvät myös neuvot siihen, miten metsätilasta luopuva voi siirtää verovapaasti kaupasta saatavia tuloja raha- ja vakuutuslahjojen avulla perillisilleen. Hallintaoikeuden pidättäminen lahjoituksessa Toinen tapa luovuttaa metsätila perilliselle omana elinaikanaan on lahjoitus. Lahjoitus sopii hyvin tilanteisiin, joissa tilan metsät ovat pääasiassa taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä. Lahjoitusta varten tulisi selvittää metsätilan käypä arvo. Se tapahtuu käytännössä pyytämällä esimerkiksi metsäkeskukselta tai metsänhoitoyhdistykseltä tila-arvio. Mikäli asiantuntijan antamaa tila-arviota ei ole, verotoimisto määrittää tilan käyvän arvon verohallituksen uuden arvostusohjeen perusteella. Valtakunnalliset arvostusohjeet ovat tulleet voimaan 1.1.2010. Tilan käypää arvoa voidaan pienentää sillä, että luopuja pidättää itsellään määräaikaisen hallintaoikeuden metsään. Hallintaoikeuden arvo lasketaan kertomalla luovutetun lahjan vuosituotto määräaikaisen hallintaoikeuden pituudella. Lahjasta laaditaan lahjakirja ja annetaan lahjaveroilmoitus. Lahjavero määräytyy progressiivisen lahjaveroasteikon mukaisesti. Alle 4 000 euron arvoiset lahjat ovat lahjaverosta vapaita. Verosuunnittelussa on vaihtoehtoja Verotus on yksi keskeinen tekijä sukupolvenvaihdoksessa. Verolainsäädäntö tarjoaa sukupolvenvaihdoksiin monia verosuunnittelun vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen määrä on pääsääntöisesti sitä suurempi, mitä aikaisemmin sukupolvenvaihdoksen suunnittelu aloitetaan. Elinaikana tehtävässä sukupolvenvaihdoksessa on kaksi päätapaa. Sukupolvenvaihdos voidaan tehdä joko kaupalla tai lahjalla. Kaupalla tehtävän sukupolvenvaihdoksen houkuttelevuutta lisäsi vuoden 2008 verotuksessa voimaan tullut metsävähennyksen korottaminen. Metsävähennyspohjaa korotettiin 60 prosenttiin tilan hankintamenosta. Yhden vuoden vähennys korotettiin myös 60 prosenttiin puun myyntitulosta. Mikäli tilalla on runsaasti hakkuumahdollisuuksia, metsätilan luovutus perilliselle kaupalla on yleisesti verotuksellisesti edul24 MetsäRaha 3/2010 Osuuspankeissa kattavat asiantuntijapalvelut Osuuspankit kantavat huolta yksityismetsänomistuksen tulevaisuudesta, Tilli sanoo. Osuuspankeissa on maan laajin lainopillinen palvelu metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Osuuspankkien henkilökunta ja lainopillinen palvelu antavat asiantuntija-apua metsätilan sukupolvenvaihdosten eri vaihtoehdoista. Nauti metsäsi tuotosta Puunmyynti on osa metsäomaisuuden hyvää hoitoa. Kun huolehdit metsästäsi ja myyt puuta metsäsuunnitelmasi mukaisesti, turvaat puustosi kasvun sekä tasaisen tulovirran itsellesi myös tulevaisuudessa. Metsäliitto Suomen johtavana puunostajana tarjoaa tueksesi kaiken puukaupan tekoon tarvitsemasi palvelun. Sinä voit keskittyä nauttimaan metsästäsi ja sen tuotosta. Metsäkori-palvelut joustavat metsänomistajan toiveiden mukaan metsän omistamisen ensiaskelista sukupolvenvaihdokseen saakka. Kysy meiltä yksilöllistä palvelua. www.metsakori.fi Metsän omistaminen Metsäomaisuuden hoitaminen Puukaupan tekeminen Metsärahan tuotto Sukupolvenvaihdos Pohjois-karjalassa mennään pelletillä pitkälle Tavoitteena öljytön Pohjois-Karjala Pohjois-karjalassa on polkaistu liikkeelle "öljytön Pohjois-karjala" ­projekti. nimensä mukaisesti hankkeen tavoitteena on luopua kokonaan kiinteistöjen öljylämmityksestä, hyödyntää maakunnan mittavia metsävaroja ja samalla pienentää hiilidioksidipäästöjä. Varpu Savolainen ankkeen alullePanija ja idean isä on Anaika Wood Oy:n hankintapäällikkö, hallituksen puheenjohtaja Kari Hartikainen Lieksasta. ­ Bioenergiarintamalla on asetettu komeita tavoitteita ja juhlapuheita on riittänyt. Itse kaipaan kuitenkin konkreettisia tekoja ja tuloksia. Me lähdemme täällä Pohjois-Karjalassa nyt tosissamme korvaamaan fossiilista öljyä omassa maakunnassa tuotetulla puupelletillä, Hartikainen kertoo. h taisiin yhteiskunnan suunnalta ohjata. Ministeri Mauri Pekkarisen kutsumme hankkeemme suojelijaksi. Poliittista kysymystä ei tästä ohjelmasta kuitenkaan tehdä, mutta haluamme tosiaan katsoa, onko yhteiskunta kiinnostunut muustakin kuin puheidenpidosta, Hartikainen lohkaisee. isoja lukuja, suuria mahdollisuuksia ­ Projektimme on jo tulilla, mutta liekki suurenee, kun saamme lisää tutkimustietoa käyttöömme. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo arvioitu, että pelkästään Pohjois-Karjalan maakunnassa voitaisiin vuositasolla luopua lähes 32 miljoonasta lämmitysöljylitrasta. Tuontiin ropisevat miljoonat eurot jäisivät omaan maakuntaan, jos lämmitysmuodoksi valittaisiin omista raaka-aineesta ja omalla työllä tuotettu puupelletti. Tuollaisen öljymäärän korvaamiseen tarvittaisiin arviolta 67 000 tonnia puupellettiä. Sen tuottaminen täällä omin voimin ja omista raaka-aineista on täysin mahdollista, Hartikainen havainnollistaa. Hartikaisen mielestä lämmityksen merkitystä hiilidioksidin tuottajana ei riittävästi tuoda esille. Tapetilla on lähinnä liikenne. ­ Itse asiassa CO2-päästöjä saataisiin lämmitysratkaisujen myötä hyvin helposti putoamaan. Netistä on nykyään helppo katsoa vaikkapa eri maakuntien CO2-raportit viikkotasolla. Täällä Itä-Suomessa esimerkiksi viikolla 15 aiheutimme hiilidioksidipäästöjä 138 kg asukasta kohden. Lämmityksen osuus tuolloin oli 33 prosenttia ja tieliikenteen 38 prosenttia, Hartikainen näyttää www.co2-raportti.fi -sivuston sisältöjä. ­ Lämmitysöljystä luopumalla saisimme hyvin nopeasti hiilijalanjälkeämme pienenemään ­ ihmiset vaan eivät tule tätä juuri ajatelleeksi, kun keskustelu painottuu monta kertaa liikenneasioihin. Suomessa pelletin käytön kasvua on lisäksi hidastanut kevyen polttoöljyn ja sähkön kevyt verotus, Hartikainen sanoo. Pellettiä omista raaka-aineista Anaika Wood Ltd Oy rakentaa kuluvan vuoden aikana Lieksaan uuden pellettitehtaan. ­ Kuokka isketään maahan näillä näkymin kesäkuun alussa, ja täyteen tuotantovauhtiin päästäneen syksyllä. Alussa lähdetään liikkeelle yhden pellettipuristimen voimin noin 20 000 tonnin vuosituotannolla, ja vähitellen uuden tehtaan kaikki kolme puristinta on tarkoitus ottaa käyttöön. Teemme ykkösluokan pellettiä omista raaka-aineistamme eli sahauksessa, höyläyksessä ja liimapuutuotannossa syntyneestä kutterista ja lastusta, Hartikainen kuvailee. Raaka-ainetilannetta helpottaa sekin, että Anaika Wood on nykyisin myös nyt suurten tukkien sahaaja. Yhtiö osti vast'ikään Iisalmesta Soinlahden sahan, jonka tuotteet jalostetaan Lieksassa ja Ilomantsissa. Mallia muille maakunnille Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on menossa mukana. ­ Tarkoituksemme on, että laadimme yhdessä tästä "öljystä pellettiin" -ketjusta toimintakonseptin, jota voidaan vapaasti soveltaa muissakin maakunnissa. Ammattikorkeakoulu kartoittaa kaikki öljylämmityskohteet, joissa pellettiin siirtyminen olisi potentiaalinen vaihtoehto. Samalla tutkitaan tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten lämmitysmuotoja koskeviin päätöksiin ja ennen kaikkea siihen, että pellettiin lopulta päädytään, Hartikainen sanoo. Päättäjät kytketään hankkeeseen tiiviisti mukaan. ­ Haluamme oikeasti saada poliitikot asiamme taakse, ja esimerkiksi kaikki Pohjois-Karjalan kansanedustajat on kutsuttu koolle miettimään, miten tällaisen konseptin kehittämistä yhteiskunta voisi edistää. Veroratkaisut on yksi konkreettinen esimerkki, jolla asioita voi26 MetsäRaha 3/2010 Metsänomistajiakin tarvitaan talkoisiin Hartikainen muistuttaa, että Anaika Wood Ltd Oy on hankkeessa vain yksi toimija - useita eri tahoja tarvitaan talkoisiin. ­ Avainasemassa ovat tietysti metsänomistajat, joiden metsistä hankittua raaka-ainetta hyödynnetään ja jatkojalostetaan. Meidän ideamme on hankkia puuta omasta maakunnasta, jalostaa se täällä mahdollisimman pitkälle ja luoda näin lisää ostovoimaa ja hyvinvointia. Me toimimme periaatteella kannolta kotiin eli ostamme kaikenlaisia leimikoita halkometsistä alkaen ja tarvittaessa tuomme säkitettyä, kuoretonta teollisuushalkoa tai priimaluokan pellettiä kuluttajien koteihin, Hartikainen linjaa. Pellettiin siirtyminen näkyy Hartikaisen mukaan hyvin nopeasti myös maakunnan työllisyydessä. ­ Tarkoitus on kehittää nk. lämpötalkkaritoimintaa, johon kuuluisivat paitsi kattilanvaihtoon liittyvät toimenpiteet, niin myös polttoaineen hankinta-, huoltoja jälkihoitotyöt. Tavoitteena on tehdä pelletti mahdollisimman helpoksi vaihtoehdoksi ihmisille. Joka tapauksessa tässä on valtavat mahdollisuudet päästä pelletillä pitkälle ja vaurastuttaa samalla maakuntaamme ja sen asukkaita, Hartikainen sanoo. Öljytön Pohjois-Karjala -hankkeen raamit pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan maakunta (tilanne 05/2009) Öljyä (<20 MW kattila) tai maakaasua lämmityksessä käyttäviä rakennuksia, lkm Rakennusten kerrosala, m 2 7 790 2 431 345 316 31,6 67 000 em. rakennusten energiankulutus yhteensä, GWh energiankulutus öljylitroina, milj. litraa öljyä Lämmitysöljyn korvaava pellettimäärä, tn Justeeriparin metsäillat tervetuloa kuulemaan ajankohtaista asiaa OP-Pohjola-ryhmän ja uPM:n asiantuntijoiden johdolla puukauppatilanteesta, metsärahan sijoittamisesta ja metsien vakuuttamisesta. Lisätietoja metsäilloista www.op.fi/metsa sekä tapahtumapaikan Osuuspankista. Pelletin tuotanto ja käyttö Suomessa · Kokonaistuotanto vuonna 2009 noin 300 000 tonnia. · Pellettiä valmistavat mm. Vapo Oy, Versowood Oy, L&T Biowatti Oy, Lokapelletti Oy, M-Pelletti Oy, Sievin Konepalvelu Oy, pian myös Anaika Wood Ltd Oy. · Valtaosa (noin 70 %) pelletistä menee vientiin, suurin osa Ruotsiin. · Vuoden 2009 lopussa Suomessa noin 22 000 pelletillä lämpiävää pientaloa, suurempia kiinteistöjä ja aluelämpölaitoksia noin tuhat (mukana esimerkiksi useita lentoasemia) pelletin energiapitoisuus on korkea: yksi kilo pellettiä tuottaa noin 5 kilowattituntia energiaa ' (lähde: www.pellettienergia.fi) Oulu Kajaani Mikkeli 11.8. Oulun Osuuspankki, isokatu 14 2.9. Ravintola Wanha kerho, kauppakatu 40 9.9 Mikkelin musiikkiopiston auditorio, Maaherrankatu 10 Tampere 14.9. tampereen Seudun Osuuspankki, Pellavatehtaankatu 21 C Lappeenranta 14.9. etelä-karjalan Osuuspankki, Pormestarinkatu 4 Jyväskylä 21.9. laajavuoren auditorio, laajavuorentie 30 Joensuu 21.9. joensuun tiedepuisto, louhela sali, länsikatu 15 Hämeenlinna 29.9. hämeenlinnan Seudun Osuuspankki, kasarminkatu 4 Kuopio 12.10. kuopion Osuuspankki, Puijonkatu 25 Turku 14.10. turun yliopiston educarium-auditorio, assistentinkatu 5 Seinäjoki 26.10. Framin auditorio, kampusranta 9 Helsinki 27.10. OP-keskus, teollisuuskatu 1b Vaasa 28.10. hotelli Silveria, Ruutikellarintie 4. tilaisuus on ruotsinkielinen. Tällaisesta raaka-aineesta syntyy huippuluokan pellettiä, Kari Hartikainen esittelee. MetsäRaha 3/2010 27 Mikkelissä on kehitetty gps-pohjainen karttapalvelu, jossa metsänomistaja saa metsäsuunnitelmansa karttoineen ja kuviotietoineen paikannuslaitteeseen. Metsäsuunnitelma kulkee kätevästi mukana vaikka rintataskussa. Koko tilan metsäsuunnitelma kuviotietoineen ja toimenpide-ehdotuksineen kulkee näppärästi mukana gps-laitteen muistissa. Varpu Savolainen Metsäsuunnitelma ja peltolohkot digimuotoon gps-laitteeseen uOMalaiS-italialaiSeSSa Branchicellan perheessä riittää ideoita ja uskoa yrittäjyyden mahdollisuuksiin. Johanna ja Riccardo Branchicella lapsineen asustavat Johannan kotitilalla Otavassa Mikkelin kupeessa. Metsätalous on kantava voima, mutta Mannilan tilalla tuotetaan lisäksi heinänsiementä ja viljellään pensasmustikkaa. Uusi aluevaltaus liittyy sekä metsään että huipputeknologiaan. Idea syntyi käytännön kokemusten kautta. ­ Metsäsuunnitelman tai sen osien kuljettaminen paperiversiona metsässä on hankalaa varsinkin sateisessa säässä. Olen aina tykännyt teknisistä vimpaimista, ja kun olin hankkinut itselleni gps-laitteen ja perehtynyt sen ominaisuuksiin, syntyi idea metsäsuunnitelman kartan siirtämisestä paikannuslaitteisiin, Riccardo kertoo. S Digikartta mukaan maastoon Digitaalinen karttatieto onkin kaiken perusta. ­ Neuvottelimme lisenssin Garminin kanssa ja kehittelimme metsänomistajille tarkoitetun tuotteen nimeltä GPS-Omakartta, Johanna sanoo. Metsänomistaja tai hänen valtuuttamanaan metsäsuunnitelman laatinut metsäkeskus tai metsänhoitoyhdistys toimittaa tilakohtaisen metsäsuunnitelman kuviokarttoineen Riccardolle, joka puolestaan siirtää tiedot gps-laitteeseen. Metsäsuunnitelman gps-version käyttö on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. ­ Käytössä ovat esimerkiksi samat tutut värikoodit kuin perinteisessä metsäsuunnitelmassa. Kuviorajat on merkitty eri värein sen mukaan, kuinka kiireellisiä toimenpiteitä kyseiselle kohteella tarvitaan. Punaisella rajatut kuviot ovat niitä kiireellisimpiä, Riccardo kuvailee. Niillä kohteilla, joille metsäsuunnitelmassa ei ole ehdotettu toimenpiteitä, on Riccardo valinnut pohjavärin pääpuulajin mukaan. ­ Metsäsuunnitelmassahan nämä kuviot ovat valkoisia, mutta gps-laitteen näytöllä muut värit toimivat paremmin. Ensikertalaisenkin on helppo käyttää laitetta. Riccardo Branchicella opastaa Etelä-Savon Osuuspankin rahoituspäällikkö Ulla Torniaista. 28 MetsäRaha 3/2010 Johannan kotitilalla Mikkelin Otavassa riittää tilaa niin perheelle kuin yritystoiminnallekin. Lisätietoja www.gps-omakartta.fi Omat havainnot ylös ja paikkatieto muistiin Kosketusnäytön avulla metsänomistaja voi selata suunnitelmaa samaan tapaan kuin paperista versiota. Gps-laitteelta voi lukea kuviotiedot toimenpide-ehdotuksineen. Laite auttaa myös suunnistuksessa ja ilmoittaa etäisyydet halutulle kohteelle. ­ Metsänomistaja voi lisätä suunnitelmaan tietoa esimerkiksi tuulenkaadoista tai mustikkapaikoista. Laite tallentaa tarkat koordinaatit automaattisesti. Uusissa gps-laitteissa on mukana myös kamera. Kun otat maastossa kuvan, tallentuvat samalla myös sijaintitiedot, Riccardo kuvailee paikannustekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Pieneen laitteeseen mahtuu todella paljon tietoa, eikä kapasiteetti tule vastaan isojenkaan metsätilojen, yhteismetsien tai tilayhtymien kohdalla. Toistaiseksi ei esimerkiksi hakkuutietoja voi suoraan päivittää laitteeseen, mutta sanallisia tietoja voi toki metsänomistaja itse lisätä. Kuviotietoja metsänomistaja voi päivittää tietokoneella ja siirtää sitten tiedot gps-laitteelle. Riccardo huolehtii karttatietojen päivittämisestä Garminin lisenssin turvin. Uuden Garmin-laitteen hinta on kohtuullinen, ja kun laite on tarkka ja kestävä, on tässä metsänomistajille hyvä paketti, Johanna ja Riccardo pohtivat. Oma palvelu myös viljelijöille Asiakas voi käyttää kuviokarttaa gps-laitteella yhdessä Garminin topografisten karttojen kanssa, jolloin alueesta saadaan yksityiskohtaisempi kuvaus. ­ Eräs metsänomistaja halusi omalle kartalleen korostetusti esille kaikki tilansa metsäojat, Riccardo kertoo. Metsätilaa koskevat tiedot ovat luonnollisesti vain metsänomistajan itsensä saatavilla. Laite sopii yhtä lailla viljelijän työkaluksi. Gps-laitteeseen voidaan ladata esimerkiksi peltolohkokartta, ja asiakas voi itse valita, mitä tietoja lohkoista tallennetaan. ­ Esimerkiksi viljelysuunnitelma kylvösiemen- ja lannoitemäärineen on näppärä kuljettaa mukana rintataskussa traktorin kopissa, Riccardo toteaa. Pankki menossa mukana Ulla Torniainen on Etelä-Savon Osuuspankin maa- ja metsätalousvastaavana ollut mukana miettimässä Branchicellojen tilan liiketoiminnan kehittämistä. Ulla tutkailee itsekin gps-laitteen hienouksia. ­ Metsänomistajuus on kovasti muuttumassa ja esimerkiksi perinnönjakojen myötä monista kaupunkilaisista tulee etämetsänomistajia. Uskon, että monille heistä tällainen laite alentaa kynnystä tutustua omaan metsään. Eksymistäkään ei tarvitse pelätä, Ulla hymyilee. Ulla kehuu Branchicellojen ammattimaista yrittäjäotetta. Uusia askelmerkkejä on vuosien varrella otettu. ­ Tällä tilalla kaikki kehittäminen tapahtuu suunnitelmallisesti ja harkitusti. Riskit ovat hallittuja. GPS-Omakartta kiinnostaa Gps-palvelunsa markkinointia eivät Branchicellat vielä ole paljoakaan tehneet. Gps-pohjaiselle metsätiedolle on kuitenkin selvästi kysyntää. ­ Toistaiseksi tieto tästä palvelusta on levinnyt pitkälti puskaradion kautta. Osa asiakkaista on löytänyt GPS-Omakartan myös nettisivujen kautta, ja esimerkiksi Tapion ja metsäkeskusten kanssa olemme jo jonkin verran tehneet yhteistyötä. Nyt kun olemme saaneet tuotteemme kuntoon, on aika myös laajemmin markkinoida sitä, Johanna pohtii. Metsäsuunnitelma voidaan ladata asiakkaan vanhempaankin gps-laitteeseen ­ edellyttäen, että laitteen kapasiteetti on riittävä. MetsäRaha 3/2010 29 METSÄRAHA-LEHDEN lukijamatka tukhOlMaan 24.9.­26.9.2010 Virkistävän viikonloppuloman yhteydessä on tarjolla ajankohtaisia luentoja sekä useita eri retkivaihtoehtoja, jotka on räätälöity ryhmäämme varten Perjantai-iltapäivänä mukana on Elixiristä tuttu Reijo Jylhä. Hän luennoi metsästä kunnon ja voiman lähteenä. Matkan hinta sisältää ohjelmapaketin lisäksi kaikki ruokailut. Kotimaan bussikuljetusten hinta riippuu matkasta ja lisätään paketin hintaan. Ilmoittautuneille toimitetaan tarkka ohjelma postitse syyskuun aikana. Matkalla mukana OP-Pohjolaryhmän ja UPM:n asiantuntijat Tervetuloa kuulemaan mielenkiintoista metsäasiaa ja nauttimaan yhdessäolosta samanhenkisessä seurassa! MATKAN AIKATAULU Silja Serenade 24.9.2010 Metsärahalehden lukijamatkan ohjelma alkaa klo 14:00 24.9.2010 Helsinki ­ Tukholma klo 17:00­09:30 (25.09.) 25.9.2010 Tukholma ­ Helsinki klo 17:00­09:55 (26.09.) Hinnat / henkilö Promenade-luokan ikkunallisessa neljän hlö hytissä 183 /hlö Promenade-luokan ikkunallisessa kolmen hlö hytissä 203 /hlö Promenade-luokan ikkunallisessa kahden hlö hytissä 229 /hlö Promenade-luokan ikkunallisessa yhden hlö hytissä 365 /hlö A-luokan ikkunallisessa neljän hlö hytissä 198 /hlö A-luokan ikkunallisessa kolmen hlö hytissä 219 /hlö A-luokan ikkunallisessa kahden hlö hytissä 264 /hlö A-luokan ikkunallisessa yhden hlö hytissä 394 /hlö De Lux- luokan kahden hlö hytissä 326 /hlö De Lux- luokan yhden hlö hytissä 530 /hlö Hintoihin sisältyy / hlö · risteily Helsinki ­ Tukholma ­ Helsinki valitussa hyttiluokassa · kaksi meriaamiaista · kaksi buffetpäivällistä ruokajuomineen · UPM:n ja OP-Pohjola -ryhmän asiantuntijoiden luennot · kokouskahvibuffet perjantaina · verot Laskuun lisätään 10 laskutusmaksu/lasku. Retket ja kotimaan kuljetukset lisämaksullisia. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Kaleva Travel Oy Matkavaraukset: Kaleva Travel. Tee varauksesi sivuilta www.op.fi/metsa tai vaihtoehtoisesti puhelimitse 020 561 5389 tai sähköpostiosoitteeseen metsamatka@kalevatravel.fi Metsämatkan retket 4 tuntia, klo 10:00 ­ 14:00 VARUSKAMMAR Tukholman kiertoajelu sekä käynti Kuninkaanlinnassa että Varuskammarissa, joka on Ruotsin vanhin museo. Museossa on näytteillä mm kuninkaallisia vaatteita, mm kuningatar Silvian hääpuku, sekä kuninkaan sisarten että kunigattarien hääpuvut 1600-1700 -luvuilta sekä myös paraativaunuja. Syyskuussa museossa erikoisnäyttely kuninkallisista häistä 1500-luvulta tähän päivään asti. Hinta 38/hlö 4 tuntia, klo 10:00 ­ 14:00 WALDEMARSUDDE Tukholman kiertoajelu sekä käynti Waldemarsuddenissa, joka oli maalariprinssi Eugenin koti. Waldemarsudde on aina käymisen arvoinen nähtävyys! Prinssin koti on suurimmaksi osaksi säilytetty sellaisenaan kuin se oli prinnssin eläessä 1900-luvun alkupuoliskolla. Esillä on Waldemarsudden omista kokoelmista taidetta sekä erikoisnäyttelynä syyskuussa pieni näyttely morsiuskruunuista ja vihkisormuksista. Hinta 34/hlö 6 tuntia, klo 10:00 ­ 16:00 ENKÖPING ja SIGTUNA Retki kauniiseen puistokaupunki Enköpingiin. Ajamme bussilla Tukholmasta noin tunnin Enköpingiin, jossa paikallisen puistoasiantuntijan opastuksella teemme tunnin pituisen puistokävelyn kaupungin puistoissa. Enköpingistä ajamme Ruotsin vanhimpaan kaupunkiin Sigtunaan, jossa nautimme kahvit ja suolaisen kahvileivän. Hinta 50/hlö 30 MetsäRaha 3/2010 Bussien aikataulut ja reitit Lähtöaika 6:00 Vaasa, linja-autoasema 6:40 Pirttikylä, Neste, pirttilinna 7:00 Närpiö, teboil 7:20 Lappfjärd, motelli 7:55 Merikarvia, Merikievari 8:20 Söörmakku, Teboil 8:35 Pori, linja-autoasema 09:15-10:00 Kahvit, meno/paluu 10:00 Rauma, ABC Kortela 10:20 Laitila, Shell 11:15 Turku, linja-autoasema 12:00 Salo, ABC Piihovi 13:30 Helsinki, Olympiaterminaali Lähtöaika 6:00 6:20 6:50 7:10 7:25 Reitti 1 65 65 65 60 60 60 60 50 50 50 45 Reitti 2 70 70 65 65 65 65 60 50 50 50 50 50 45 45 45 40 40 2 1 Kokkola 3 Oulu 4 Kajaani Iisalmi Vaasa Seinäjoki Viitasaari Kuopio 5 Joensuu Jyväskylä Pori Rauma Lahti Turku HELSINKI Imatra Kouvola Tampere Mikkeli 6 tuntia, klo 10:00 ­ 16:00 GRIPSHOLM Vierailu 1500-luvun Gripsholmin linnaan, joka sijaitsee Mälarenin rannalla, pienessä Mariefredin kaupungissa. Linnassa on mm Kustaa III:n teatteri sekä valtion muotokuvakokoelma. Paluumatkalla pysähdytään Taxingen "kakkulinnaan" nauttimaan sen kuuluisat ja herkulliset kakkukahvit. Taxinge toimii nykyisin kahvila-ravintolana ja on nimenomaan tunnettu kakuistaan. Linnan sivurakennuksissa on pieniä lahjatavara- sekä koru- että käsityömyymälöitä. Hinta 55/hlö 6 tuntia, klo 10:00 ­ 16:00 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Tämän retken aikana käydään useissa eri kohteissa: Bergianska, yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, Edvard Anderssonin kasvihuoneessa, jossa upeita Välimerenilmaston kasveja. Victoria-talossa, joka on kuuluisa mm jättilumpeistaan, Hagapuistossa ja sen perhostalossa, sekä myös Metsähautausmaalla. Hautausmaa on valittu UNESCO:n maailman perintösuojelukohteeksi ja siellä on mm. Greta Garbon hauta. Päivän aikana nautitaan kahvi ja suolainen kahvileipä Hinta 45/hlö. Kokkola, linja-autoasema Edsevö, Hotelli Polaris Alahärmä, Neste Kauhava matkahuolto Shell huoltoasema, 19varrella Shell Lapua 7:45 Seinäjoki, linja-autoasema 8:25 Jalasjärvi, ABC Wisiitti 09:05-09:45 Kahvit, meno/paluu 9:45 Parkano, Shell 10:10 Ikaalinen, Neste 10:20 Hämeenkyrö, S-market 10:40 Ylöjärvi, Shell piha 11:00 Tampere, linja-autoasema 11:35 Teboil Pirkanhovi 11:45 Toijala ABC 12:00 Iittala, moottoritien pikavuoropysäkki 12:15 Hämeenlinna, Wetterhoffinkatu 12:50 Hyvinkää, ABC piha 13:30 Helsinki, Olympiaterminaali Lähtöaika 2:30 Oulu linja-autoas 2:45 Kempele pikavuoropys 3:20 Rantsila linja-autoas 3:45 Pulkkila ABC 4:10 Kärsämäki mh 4:40 Haapajärvi linja-autoas 5:50 Pihtipudas Shell tauko 6:20 Viitasaari linja-autoas 7:05 Äänekoski linja-autoas 7:15 Suolahti linja-autoas 7:35 Laukaa linja-autoas 8:00 Jyväskylä matkakeskus 08:15-09:00 Kahvit meno/paluu 9:00 Muurame Shell 9:15 Korpilahti linja-autoas 9:40 Jämsänkoski linja-autoas 9:50 Jämsä Shell 10:20 Kuhmoinen, Neste 10:45 Padasjoki ABC 11:10 Vääksy linja-autoas 13:30 Helsinki, Olympiaterminaali Lähtöaika 4:00 4:20 4:40 5:10 5:30 5:40 6:00 6:10 6:20 7:00 Pitkälahti ABC 7:15 Paukarlahti pikavuoropys 7:20 Oravikoski pikavuoropys 7:30 Leppävirta Unnukka 7:50 Varkaus ABC 8:05 Joroinen TB 8:25 Juva ABC 9:00 Mikkeli linja-autoas 9:15 Otava pikavuoropys 9:25 Uutela pikavuoropys 09:45-10:30 Kahvit meno/paluu 10:30 Kuortti ABC 11:00 Heinola tori 11:30 Lahti linja-autoas 12:00 Tuuliharja Neste 12:15 Mänstälä Shell 12:20 Mäntsälä linja-autoas 13:30 Helsinki, Olympiaterminaali Lähtöaika 65 65 65 65 65 60 60 60 60 60 50 50 50 50 45 45 Reitti 5 70 70 70 70 65 65 65 65 65 65 65 60 60 60 55 55 55 55 55 50 50 50 50 50 50 45 45 45 Reitti 3 85 85 85 85 80 80 80 75 75 70 70 65 55 55 55 55 55 55 50 Reitti 4 75 75 75 70 70 70 65 65 65 Kajaani linja-autoasema Mainua / Pyhäntä th Sukeva Neste Iisalmi linja-autoas Lapinlahti Matin ja Liisan asema Alapitkä pikavuoropys Siilinjärvi linja-autoas Vuorela ramppi pikavuoropys Kuopio linja-autoas 5:20 Joensuu Siltakatu turistipysäkki 5:25 Joensuu mh 5:35 Reijola ST 1 piha 5:45 Honkavaara ST 1 piha 6:00 Onkamo th 6:20 Tolosenmäki Neste 6:40 Kesälahti Pivanka 7:00 Saari Seo piha 7:15 Särkisalmi ABC 7:20 Parikkala rautatieas 7:35 Simpele TB 8:00 Vuoksenniska ABC 8:05 Imatra keskusliikenneas 8:20 Joutseno linja-autoas 08:35-09:15 Kahvit meno/paluu 9:15 Viipurinportti ABC 9:25 Lauritsala pikavuoropys 9:35 Lappeenranta Peltolank pys 9:40 Kourula pikavuoropys 9:41 Sammonlahti pikavuoropys 10:00 Luumäki motelli 10:10 Taavetti Pitkä Shell 10:55 Kouvola linja-autoasema tilausajolaituri 11:10 Kuusankoski tilausajojen lähtöpaikka 11:20 Koria ABC 12:05 Pukaron Paroni tauko 12:20 Liljendahl Shell 12:30 ABC Kuninkaantie 12:45 Porvoo linja-autoas 13:30 Helsinki, Olympiaterminaali MetsäRaha 3/2010 MetsäRaha 3/2010 31 31 Mitä metsästäsi tulee isona? Nyt on hyvä aika puukaupoille. Tutustu markkinoiden kattavimpiin metsänomistajapalveluihin uusilla nettisivuillamme osoitteessa www.storaensometsa.fi tai soita 02046 1478.