3/09 MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti Myyrätuhoista korvausta S. 18 Hymy herkässä naisten metsäpäivässä s. 27 s.4 Myllykosken Björnberg arvioi: Metsäteollisuus toipuu toivottua hitaammin S. 12 Elinkeinoministeri: Puun käyttö VOI YHÄ KASVAA Päätoimittajalta Puu kunniaan OUDUN TYÖNI PUOLESTA ja muutenkin matkustamaan jonkin verran Suomea ristiin rastiin. Olen jo aikaisemminkin, mutta erityisesti nyt metsäsektorin laman keskellä erityisesti ihmetellyt, miksi meillä on niin kovin vähän puusta tehtyjä julkisia rakennuksia. Ehkä jonkinlainen "huippunoteeraus" on se, että metsämuseo Lustokin Punkaharjulla on tehty betonista. Jos unohdetaan hienot puukirkkomme, niin täytyy oikein kaivella muistia löytääkseen puusta tehdyn julkisen rakennuksen. Näin äkkiä ei tule mieleen kuin Sibelius-talo Lahdessa ja Savonlinna-sali Savonlinnassa. Uskaltaisikohan puun käytön lisäyksestä puhuttaessa toivoa, että nyt olisi "yhteen hiileen" puhaltamisen paikka? Kyllä uskaltaa, sillä uudet palontorjuntajärjestelmät ja palosuojatut materiaalit ovat merkittävästi parantaneet puurakentamisen paloturvallisuutta. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen ennustaja, jos toteaa, että ilmastomuutoksen torjunta ja luonnonvarojen kestävä kehitys johtavat vääjäämättä puun kunnian palauttamiseen. Kun lehdissä tuhkatiheään kirjoitetaan isoista homekouluongelmista, tulee vääjäämättä mieleen, että tämän päivän ja tulevaisuuden koulut ja päiväkodit pitäisikin rakentaa puusta. Uskoa puun tulevaisuuteen antavat tämän numeron metsäasiantuntijoiden ja -vaikuttajien haastattelut. Tässä muutama esimerkki: Uusiutuneena uuteen nousuun, Järkevää yhä tavoitella puun käytön lisäystä ja Jo ensi syksynä puukaupan toivo- J taan käyvän normaalivauhtia. Tällaiset jutut saavat ainakin minut vakuuttuneeksi siitä, että puusta valmistetuilla tuotteilla ja bioenergialla on edessään loistava tulevaisuus. Yksi parhaista puun puolesta puhujista on tämän vuoden metsävaikuttajaksi valittu emeritusprofessori Matti Kärkkäinen. Hän on tehnyt poikkeuksellisen mittavan ja ansiokkaan elämäntyön puun käytön edistämiseksi. Kärkkäinen on itsekin merkittävä puun tuottaja, niin kuin hän itse metsäpäivämme vakiopanelistina halusi tittelikseen laitettavan. Meistä metsäammattilaisista on sanottu, että olemme vähän sisäänpäin kääntyneitä ja että haluamme mielellään puuhailla omissa oloissamme. Ehkä juuri siksikin Matti Kärkkäinen erottuu niin selvästi edukseen. Hänen ansioluetteloaan voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta ehkä on viisainta lopettaa tähän, jotta ei sortuisi ylilyönteihin. Lämpimät onnittelut Vuoden metsävaikuttajalle. Aurinkoista kesää toivottaen Martti Tynkkynen päätoimittaja MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti maatalousyrittäjille ja metsänomistajille. 36 vuosikerta. Päätoimittaja: Martti Tynkkynen puh. 010 252 2566 Toimituspäällikkö Paavo Tuovinen puh. 040 561 6630 Ulkoasu: Katja Konga/Studio Lume katja@studio-lume.fi Ilmoitusmyynti: Agrimedia Oy puh. 040 539 3089 ilmoitukset@agrimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy, Tampere, 2009 ISSN 0788-8511. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Tilaukset omaan Osuuspankkin. Osoitteenmuutokset: Välitetään automaattisesti Väestörekisterikeskuksesta kuukauden kuluessa. Lehden peruutus ilmoitetaan omaan Osuuspankkiin tai Osuuspankin puhelinpalveluun 010 00500. Lehti ei vastaa toimitukseen tilaamatta lähetettyjen juttujen ja kuvien palauttamisesta. Osoitelähteet: Osuuspankki, PL 308, 00101 Helsinki Julkaisija: OP-Keskus Kustantaja: Agrimedia Oy OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: 3 maatalousteemaa (KultaJyvä) ja 3 metsäteemaa (MetsäRaha). MetsäRaha 3/09 ilmestymispäivä 11.6.2009 MetsäRaha-teeman toimitusneuvosto: Arto Ahtiainen, Markku Halonen, Heikki Kuurne, Tuomo Liukka, Tarja Mikkola, Martti Tynkkynen, Janne Vaittinen ja Mikko Vepsäläinen. 2 MetsäRaha 3/09 Tässä numerossa 2 4 6 Pääkirjoitus Järkevää tavoitella puun käytön lisäystä, sanoo elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen OP-Pohjola-ryhmä nousi markkinajohtajaksi talletuksissa ja luotoissa. Suomalaisen pankkiryhmän arvo korostuu epävarmoina aikoina, sanoo OP-Keskuksen toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen Pankki on ensisijalla hoitamaan metsätilan sukupolvenvaihdosta Metsäteollisuuden ostomiehet aktivoituvat Metsäteollisuus toipuu toivottua hitaammin, arvioi Myllykoski Oy:n Carl G. Björnberg Metsärahat voi sijoittaa pääomaturvattuun kohteeseen OP-Pohjola-ryhmän osuuspankeilla kattavat lakipalvelut metsänomistajille Myyrät tekivät laajoja tuhoja Teija ja Jari Nirvin taimikoissa. Yhden osakkaan yhteismetsä Metsäsektori lähtee uusiutuneena uuteen nousuun, arvioivat Ritva Toivonen, Juha Hakkarainen, Kimmo Tiilikainen ja Jukka-Pekka Ranta Metsän oppimispolulla ansioituneita palkittiin. Osuuspankin valtakunnallisen metsäpäivän isäntäpankki, Etelä-Karjalan Osuuspankki, tarjoaa vahvat palvelut metsänomistajille. Tervetuloa Metsäraha-lehden lukijamatkalle Tallinnaan 2.-4.10. 8 8 12 16 17 18 20 22 25 26 30 s. 27 28 SATA NAISTA tuli metsäoppiin Naisten metsäpäivään s. Marja ja Mikko Mäkiniemi löysivät mökkitontiltaan komean pahkan. s. 14 NAAVA ON PALANNUT PUIHIN, KOSKA ILMAN RIKKIPITOISUUS ON PIENENTYNYT, emeritusprofessori Matti Kärkkäinen esittelee naavaista kuusta metsässään Pielavedellä. MetsäRaha 3/09 3 MetsäRaha 3/09 3 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Elinkeinoministeri Maur Pekkarisen Mauri mielestä Suomessa on y järkevää yhä tavoitella puun käytön li lisäystä, koska metsien kasvu ylittää se selvästi vuotuiset hakkuut. Kestävän mets metsätalouden raameissa maallamme o mahdollion suudet yhä mittavampaan ja monimittavampa puolisempaan puun käy käyttöön. Tällä olisi myös suuret kansank taloudelliset vaikutukset vaikutukset. Antti Äijö Tapani Lepistö 4 MetsäRaha 3/09 M MetsäRaha 3/09 h 3/09 Järkevää tavoitella yhä puun käytön lisäystä M ETSÄVAROJEN KÄYTTÖÄ voidaan ministerin mielestä lisätä kaikissa muodoissa, vanhojen jalostustapojen lisäksi energiaraaka-aineena sekä uusissa korkean jalostusasteen tuotteissa, joista ei vielä edes tiedetä, mitä ne tulevat olemaan. ­ Metsät kasvavat sata miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja käyttö taitaa tänä vuonna jäädä alle 60 miljoonaan. Kestävä hakkuusuunnitekin on yli 10 miljoonaa kuutiometriä suurempi kuin nykyinen puun käyttö, Pekkarinen laskee. ­ Maassamme pitää kyetä edistämään erityisesti harvennuspuun käyttöä. Nyt ei myyjille ole riittävää motivaatiota tarjota energiapuuta ostajille. Minusta Kemeran korjuutukea olisi tästä syystä merkittävästi lisättävä. Elinkeinoministeri pitää tärkeänä, että rahaa riittää energiainvestointeihin, mutta entistä selvemmäksi on käynyt se, että tarvitaan kannustimia myös puun tarjontaan. Muuten energiaksi kelpaavaa puuta jää käyttämättömänä metsään. Puun teolliset käytöt muodostavat Pekkarisen mielestä jatkossakin valtaosan siitä tulovirrasta, mitä metsäsektori kansantalouden kassaan voi antaa. Pitemmällä aikavälillä yhä suurempi merkitys tulee olemaan uusilla tuotteilla, jotka syntyvät innovaatiohankkeiden kautta. ­ Panostusta alan teknologian innovaatioihin jatketaan ja tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia suomalaisesta metsästä saatavista tuotteista on sellaisia, joita emme vielä tiedä, Pekkarinen sanoo. Kunnianhimoinen kehitystavoite on strategisen huippuosaamisen keskittymän asettama. Mukana työssä ovat kaikki suomalaiset metsäteollisuuden suuryritykset sekä keskeiset alan yliopistot ja tutkimuslaitokset. ­ Kansantaloutena ja kansakuntana olemme tunnustaneet, että emme voi olla kaikessa maailman parhaita. Olemme tehneet valinnan kuuteen fokukseen, joissa pyrimme maailman kärkeen ja metsäsektori on niistä ensimmäinen. Näille painopistealueille panostetaan erittäin voimakkaasti suoraa rahaa tutkimukseen, kehittämiseen ja markkinointiin, Pekkarinen lupaa. Ylös akuutista kriisistä Elinkeinoministerin mielestä maahamme tarvitaan juuri nyt nopeavaikutteinen metsäsektorin kilpailukyvyn parantamiseen liittyvä toimenpidekokonaisuus. Neuvottelut käytettävistä keinoista ovat parhaillaan menossa eri osapuolten kesken. ­ Kyllä nyt voidaan puhua metsäteollisuuden maailmanlaajuisesta kriisistä. Se johtuu ensisijaisesti markkinaongelmista, kapasiteettia on syntynyt enemmän kuin on kysyntää. Kun tähän tulivat mukaan finanssi- ja reaalitalouden ongelmat, yhteisvaikutus metsäalalle on kova, Pekkarinen sanoo. Suomessa alan haasteet ovat erityisen suuret. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että metsäsektorin osuus kansantuotteesta on meillä selvästi suurempi kuin missään muualla maailmassa. Tilanteen haastavuus Suomelle kuvastuu hyvin muun muassa siinä, että maahamme tuodaan tällä hetkellä sahatavaraa Ruotsista. ­ Saksalle ja Ruotsille, muille Euroopan suurille metsämaille, tilanne ei ole yhtä vaikea. Saksassa metsäsektorin suhteellinen osuus on paljon pienempi, Ruotsia helpottaa valuuttakurssi. Näin ollen me olemme Euroopassa yksin todellisten ongelmiemme kanssa, Pekkarinen sanoo. Haasteellista aikaa tulee Pekkarisen mukaan olemaan muutama vuosi eteenpäin. Vuosikausia ei välttämättä olla näin syvällä, mutta haasteita kyllä riittää moneksi vuodeksi. Talouden nousun odotetaan aikanaan alkavan rakentamisesta, millä on heti vaikutusta mekaanisesti jalostetun puun käyttöön ja puutuoteteollisuuteen. Muiden elinkeinojen vauhdittuminen heijastuu papereiden, kartongin ja selluloosan kysyntään. Pekkarisen mielestä ei ole itsestään selvää, että puun jalosteiden kysyntä kasvaa yhtä korkealle samoissa tuotteissa kuin aikaisemmin. Voi olla, että tulevaisuus tuo muutoksia myös kysynnän rakenteeseen. ­ Suomen perinteisellä teollisuudella on yhä erinomaiset mahdollisuudet nimenomaan tämän uusiutuvan, kestävän kehityksen mukaisen ja kierrätettävän raaka-aineen ansiosta. Puu tarjoaa perustan moneen sellaiseen käyttötarkoitukseen, jota ei vielä ole ollenkaan oivallettu tai keskitytty hyödyntämään taakse jääneiden vuosien aikana, Pekkarinen sanoo. ­ Teollisuudessa keskityttiin aika tavalla konsolidaatioon ja siinä menestyttiin hyvin. Suomalaiset yritykset ovat nyt maailmalla merkittäviä toimijoita. Koko ketjussa satsattiin silloin liian vähän tutkimukseen ja kehittämistyöhön, Pekkarinen sanoo. Yritetään löytää yhteisymmärrys valtion toimista ­ Nyt yritetään löytää yhteisymmärrys siitä, mitä kaikkea valtiovalta voi tässä tilanteessa tehdä. Toimet liittyvät lähinnä verotukseen, ne voivat olla myös tukea tutkimukseen ja kehittämistyöhön, innovaatioihin sekä markkinointiin. Odotettavissa on myös yhteiskunnan panostusta puupohjaisen energian käytön kehittämiseen erityisesti nestemäisten polttoaineiden osalta, Pekkarinen lupaa. Suomi on elinkeinoministerin mukaan maailman ykkönen puupohjaisen polttoaineen tuotantoteknologian kehittämisessä. Alan läpimurtojen vauhdittaminen kuuluu hallituksen tavoitteisiin. Mekaanista metsäteollisuutta edistäisivät toimet, jotka poistavat jarruja puurakentamiselta. Pekkarinen pitää tärkeänä, että taantuman voittamiseksi haetaan uusia avauksia myös puukauppaan. ­ Puukaupan osapuolten välistä luottamusta tulee voida parantaa. Kysymys kuuluu myös, eikö ostajilla pitäisi olla jollakin tavalla tieto siitä, minkälaisia >> MetsäRaha 3/09 5 >> tarjontamahdollisuuksia markkinassa on. Puukaupassa ei ole sellaista järjestelmää, että tiedettäisiin, minkälaista puuta voisi tulla tarjolle, Pekkarinen sanoo. Elinkeinoministeri kiistää, että nyt tavoiteltaisiin tilakohtaisten metsäsuunnitelmien tietojen julkistamista. Osapuolet voisivat hänen mielestään kuitenkin katsoa tämänkin asian, sillä ministerin mielestä metsänomistajan kannalta ei enää pitäisi olla sen kaltaisia verotuksellisia ongelmia kuin joskus aikaisemmin. Suomalaisen OP-Pohjola- ARVO KOROSTUU epävarmoina aikoina Puulla on tulevaisuus ­ Puun hintaa ajatellen on olemassa ristikkäin meneviä tekijöitä. Teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi kolutaan nyt kaikki keinot, joilla kustannuksia voidaan vähentää. Ei silloin metsäkään jää koskematta. Toisaalta uudet kysynnät voivat tuoda puulle lisäarvoa, jonka voi hyvällä syyllä odottaa heijastuvan myös raaka-aineen hintaan, Pekkarinen toteaa. Toinen pitkän aikavälin asia on myös se, että uudet käyttömuodot ja energiakäytön kasvattaminen lisäävät tarvittavia puumääriä ja markkinatalouden lainalaisuuksien mukaan tämä näkyy myös hinnassa. Pekkarisen mielestä jotain voisi tehdä myös metsätalouden verotukselle. Nykyinen malli ei kannusta myymään puuta aina silloin, kun teollisuus sitä tarvitsisi. ­ Pääomaverotukseen siirtyminen oli hyvä ja perusteltu muutos, mutta joutuu kysymään, tarvittaisiinko joitakin myyntiä vakauttavia keinoja. Jotain kannustimia ne voisivat olla, mutta tässä on vielä selvitettävää. ­ Minusta on lisäksi erittäin tärkeä, että löydetään toimia, joilla sahateollisuuden akuutteja ongelmia voidaan helpottaa. Syöttötariffi on ihan kelvollinen ratkaisu, jos mitään muuta keinoa ei keksitä. Mutta energiapuun lisäämisen kannalta sen vaikutus on marginaalinen. Pääasiassa se tulee tulonlisäksi sahoille ja on taas pois niiltä, jotka ovat hyödyntäneet sahojen sivutuotteita ilman tukia, Pekkarinen sanoo. Suomessa on elinkeinoministeriön aloitteesta jo toteutettu useita toimia metsäsektorin ongelmien ratkomiseksi. Pekkarisen mukaan valtiovalta puuttui tilanteeseen jo siinä vaiheessa, kun kysynnän ja tarjonnan epätasapaino muutama vuosi sitten alkoi tulla esiin. Muun muassa Ahon työryhmän esityksistä monta on jo toteutettu. Lisää panostusta on luvassa, sillä nykyiset toimet eivät elinkeinoministerin mielestä vielä riitä. 6 MetsäRaha 3/09 -ryhmän OP-Pohjola-ryhmä on noussut Suomessa markkinajohtajaksi sekä talletuksissa että luotoissa. Viime vuonna markkinaosuusmuutokset näillä ryhmän päätoimialoilla olivat historiallisen suuria. Paavo Tuovinen - ASIAKKAAT OVAT OSOITTANEET VAHVASTI, että epävarmoissa oloissa pitkäjänteisen suomalaisen toiminnan arvo kasvaa, OPKeskuksen toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen sanoo. ­ Me emme ole immuuneja maailman myrskyille, mutta meillä on kestävä pohja toimia. OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus on erittäin vahva. Ryhmän ensisijaiset omat varat ovat noin viisi miljardia euroa ja olemme Pohjoismaiden vakavaraisimpia pankkeja. Vakavaraisuus yhdistettynä suomalaisiin arvoihin ja toimimiseen lähellä ihmistä luo meille hyvät edellytykset jatkaa normaalia pankkitoimintaa myös tällaisina epävarmoina aikoina, Vepsäläinen sanoo. ­ Rahoituksessa marginaalit ovat nousseet, mutta rahoitusmahdollisuutemme ovat kunnossa ja terveisiin, rahoituskelpoisiin hankkeisiin löytyy rahaa, Vepsäläinen sanoo. OP-Pohjola-ryhmän toiminnan painopiste on kotimaassa. Näin myös vastuut ja riskit ovat lähes yksinomaan Suomessa. Suhdannevaihtelut eivät muuta toiminnan painopistettä. ­ Tunnemme tilanteemme läpikotaisin. Riskit hajaantuvat pieniin paloihin. Esimerkiksi Baltian talousvaikeudet eivät heiluta OP-Pohjola-ryhmää, Vepsäläinen sanoo. ­ Meillä on toista miljoonaa suomalaista omistajaa. Tämän ryhmän juuret ovat syvällä suomalaisessa maaperässä. Suomalaisuus on kaiken toiminnan peruslähtökohta. Tällaisina aikoina korostuu myös se, että kun asiakkuus ja omistajuus yhtyvät, ei synny ristiriitaa omistajien ja asiakkaiden intressien välille, Vepsäläinen sanoo. Asiakkaita koskevat päätökset tehdään OP-Pohjola-ryhmässä lähellä ihmistä ja päätöksentekijällä on kasvot. Asiakas kertoo asiansa sille ihmiselle, joka tekee päätöksen hänen asiassaan. Näin päätöksentekijä kohtaa asiakkaan arjessa. ­ Kaikki nämä tekijät kannustavat toiminnassa pitkäjänteisyyteen ja vastuullisuuteen, Vepsäläinen sanoo. OP:n ja Pohjolan liitto on ollut onnistunut ratkaisu Osuuspankkien ja Pohjolan yhtyminen isoksi finanssitaloksi reilut kolme vuotta sitten toi vahinkovakuutukset pankkipalveluiden rinnalle. Sellaisten asiakkaiden määrä, jotka ovat keskittäneet sekä raha- että vakuutusasiansa OP-Pohjolaan, on kasvanut nopeasti, noin 100 000 asiakkaalla vuodessa. Miljoonan tällaisen asiakkaan raja rikkoontui tänä vuonna ja kasvu näyttää jatkuvan. ­ Pohjola on ollut vahvimmillaan niissä asiakassegmenteissä, missä Osuuspankki ei ole ollut yhtä vahva ja myös päinvastoin. Näin kokonaisuus vahvistuu. Tämä on ollut ehdottomasti onnistunut ratkaisu. Kolmen vuoden kokemus on ollut hyvin rohkaiseva, Vepsäläinen sanoo. Hyvinä aikoina kakun jakajia riittää, mutta talouden myllerrykset ovat osoittaneet taas kerran, miten tärkeää on, että Suomessa on vahva suomalainen toimija, joka pystyy huolehtimaan rahahuollosta ja rahoituksesta myös vaikeina aikoina, OP-Keskuksen toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen sanoo. OP-Pohjola-ryhmä nousi markkinajohtajaksi talletuksissa ja luotoissa MetsäRaha 3/09 7 Pankki on ensi sijalla hoitamaan METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOSTA Paavo Tuovinen Teollisuud M ETSÄTILOJEN SUKUPOLVENVAIHDOKSET ovat metsänomistuksen rakennemuutoksen myötä nopeasti lisääntymässä. Sukupolvenvaihdoksissa metsänomistajat luottavat vahvasti pankkeihin. Ensisijainen yhteydenottokohde on pankki, ilmenee Farmitin OP-Pohjola-ryhmälle tekemästä metsäkyselystä. Kakkossijalle yltävät metsänhoitoyhdistykset. Lakiasiaintoimistojen suosio osoittautui kyselyssä pieneksi. Vaikea taloustilanne näkyy tämän ja ensi vuoden puunmyyntitulojen käytössä. Suurin yksittäinen käyttökohde on lainojen hoito. Yli kolmannes vastaajista nostaa tämän yhdeksi myyntitulojen käyttökohteekseen. Seuraavaksi yleisimpinä käyttökohteina ovat metsänhoitotyöt, yksityistalouden hankinnat, sijoittaminen ja tallettaminen, päivittäinen kulutus sekä maatalouden ja muun yritystoiminnan investoinnit. Metsänomistajista vain hiukan yli neljännes arvioi tekevänsä puukaupan tänä vuonna. Kaupat ovat lisäksi pieniä, yli 43 prosenttia arvioi puukaupasta tulevien tulojen jäävän alle 10 000 euroon. Puun hinta on suurin yksittäinen syy olla myymättä puuta. Peräti 55 prosenttia vastaajista sanoo, että puun hinta ei kannusta myymään. Toki taustalla vaikuttavat myös viime vuosien isot myyntimäärät. Neljäsosa sanoo tehneensä hiljattain puukaupat ja kuudella prosentilla myydyt puut olivat vielä hakkaamatta. Tosin lopputalven aikana näiden hakkaamattomien leimikoiden määrä on hyvien korjuukelien ansiosta varmasti pienentynyt. Viidesosa haluaa ostaa lisää metsää Yli 18 prosenttia vastaajista aikoo ostaa lisää metsää, mutta vain alle prosentti on aikeissa myydä sitä muille kuin perheenjäsenille. Tästä on helposti pääteltävissä, että kilpailu metsämaasta jatkuu kovana. Uutta omistusmuotoa metsälleen harkitsee tosissaan noin prosentti metsänomistajista. Jossain määrin siitä on kiinnostunut reilu viisi prosenttia. Uusia metsänomistusmuotoja kyselyssä olivat yhteismetsä, yhtymä, metsäosakeyhtiö ja metsärahasto. Näistä yhtymä ja yhteismetsä kiinnostivat eniten. Metsäosakeyhtiö pääsi näitä lähelle. Kahta kolmasosaa metsänomistajista uudet metsänomistusmuodot eivät kiinnosta millään tavoin. 8 MetsäRaha 3/09 en ostomiehet aktivoituvat Puukauppaa on koko alkuvuoden käyty maassamme poikkeuksellisen vähän. Sahoilla kärsitään jo raaka-ainepulaa kuiduttavan teollisuuden korjatessa ja hyödyntäessä vanhoja varastoja. Ostomiesten aktiivisuus on vähitellen lisääntynyt ja syksyllä toivotaan puukaupan käyvän normaalivauhtia. Antti Äijö ­ ALKUVUODEN HILJAISTEN VIIKKOJEN JÄLKEEN toivomme ja odotamme, että puukauppa syksyyn mennessä normalisoituisi, Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo sanoo. Puukaupan kokonaismäärät vuositasolla tulevat hänen arvionsa mukaan jäämään normaalia alhaisemmiksi, mutta loppuvuodesta vauhdin tulisi selvästi parantua. ­ Kysyntä kohdistuu erityisesti päätehakkuuleimikoihin, joita päästään korjaamaan nopealla aikataululla. Kuitupuutakin ostetaan koko ajan, mutta samaan aikaan varastoissa olevaa määrää pyritään supistamaan. Tehtaiden tuotannonrajoitusten vuoksi kuidun kysyntä pysyy aikaisempaa alhaisemmalla tasolla. Stora Ensolla ei tuontipuuta ole merkittäviä määriä varastoissa. Kuituvarannot ovat pääasiassa kotoista alkuperää. Puun hintakehitystä on Länsitalon mielestä vaikea tai jopa mahdoton ennakoida. ­ Nyt ollaan lähellä pari vuotta sitten vallinnutta hintaa, mutta metsänomistajien kannattaa huomioida verohelpotus, joka on edelleen voimassa. Sillä on huomattavasti puukaupan kannattavuutta parantava vaikutus vielä tänä vuonna. Länsitalo näkee edustamansa yhtiön kansainvälisen toiminnan vaikutukset kotimaan puun hankintaan käytännössä. Kannattavuussyistä tuotantoa Ruotsin tehtailla on pidetty yllä silloin, kun Suomessa koneita seisotetaan. ­ Tuotantoa harjoitetaan siellä, missä se parhaiten kannattaa, kun markkinat eivät vedä täysillä. Tuotannonrajoitukset ovat kohdistuneet erityisesti Suomeen ja niistä päästään eroon vasta sitten, kun yleinen talouskehitys ja tuotteiden markkinat antavat siihen mahdollisuuden. >> MetsäRaha 3/09 9 Talven puukaupan tahti ei ollut mistään kotoisin Sixten Sunabacka Kuitupuun kysyntä laahaa yhä UPM:n metsäjohtaja Sixten Sunabacka odottaa, että puukauppa jossain vaiheessa vilkastuu, mutta hänen mielestään on erittäin vaikea sanoa milloin se tapahtuu. ­ Näyttää siltä, että Suomessa sahateollisuus tarvitsee tähän rakentamiskauteen jonkin verran lisää tukkia. Tällä voi olla puumarkkinoita ainakin väliaikaisesti vilkastuttava vaikutus. Tänä vuonna emme odota taloudellisen toiminnan elpyvän siten, että sillä olisi merkittävää vaikutusta päätuotteidemme kysyntään. Siksi puuntarpeemme tulee olemaan lähikuukausina normaalia pienempi, Sunabacaka sanoo. Metsäteollisuus on sopeuttanut toimintaansa heikkoon kysyntään purkamalla puuvarastojaan. Tästä syystä alkuvuoden puukauppa on ollut poikkeuksellisen hiljaista. ­ Pidemmällä aikavälillä UPM tulee perustamaan puuraaka-ainehuoltonsa entistä enemmän kotimaiselle puulle. On tärkeää, että puuta on jatkuvasti ja varmasti saatavissa sekä hinta kilpailijamaihin verrattuna järkevällä tasolla, Sunabacka korostaa. Tulevaisuudessa puun kysyntä nousee, jos puun ostaja voi luottaa siihen, että puuta on jatkuvasti saatavissa ja taloudellisesti järkevään hintaan. Jos metsänomistajat voivat luottaa siihen, että puulla on menekkiä ja että hinta on kohdallaan, niin tarjonta nousee. ­ UPM käyttää kaikenlaista puuta. Paperitehtaat käyttävät tuoretta kuusikuitupuuta, sellutehtaat koivu- ja mäntykuitupuuta, sahat ja vaneritehtaat tukkia sekä voimalaitokset energiapuuta. Määrät ovat nyt vain pienempiä kuin normaalissa taloustilanteessa. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin voimalaitokset, jotka tarvitsevat lisääntyviä määriä energiapuuta, Sunabacka sanoo. UPM on lisännyt energiapuun käyttöä voimalaitoksillaan. Ensi vuonna määrät edelleen kasvavat, kun Lappeenrannan voimalaitos käynnistyy. ­ Energiapuulla on jo pitkään ollut suuri merkitys UPM:lle myös puukaupassa. On kuitenkin erittäin tärkeää, että ainespuu jalostetaan paperiksi ja muiksi pitkälle jalostetuiksi tuotteiksi. Ainoastaan puu, joka ei kelpaa ainespuuksi, on järkevää polttaa, Sixten Sunabacka korostaa. 10 MetsäRaha 3/09 Shutterstock Tapani Lepistö Antti Äijö Olavi Peltola Syyllistäminen ei auta MTK:n Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola on huolissaan sahateollisuuden puuhuollosta. Monet yritykset kärsivät jo raakaainepulasta, kun puukauppa on käynyt hitaasti viime syksystä lähtien olemattomasta kysynnästä johtuen. ­ Kyllä tukkipuun kaupat pitäisi saada käyntiin mahdollisimman pian, ettei alan yrityksille tule ylipääsemättömiä vaikeuksia. Syyllistämällä ja pakottamalla puukauppa ei kuitenkaan käynnisty, ostajien ja myyjien olisi vain löydettävä toisensa, Peltola sanoo. Metsänomistajien ykkösmiehen mielestä nyt ei pidä syyllistää metsänhoitoyhdistyksiäkään. Näitä on turhaan moitittu puun panttaamisesta, tosiasia on, että yksityiset metsänomistajat kuitenkin tekevät päätökset leimikoiden myynnistä. Määrältään niukkana ja alenevin hinnoin käynyt puukauppa tulee Peltolan mielestä lyömään ison loven metsätalouden kannattavuuteen. Puukaupassa ainoa myönteinen asia on ollut energiapuun hyvä menekki. ­ Energiapuusta ei suuria tuloja koidu kenellekään, mutta alan työllisyydelle sillä on tänä vuonna ollut suuri merkitys. Koko metsäsektorin kannalta puukauppa saisi lähteä kunnolla vauhtiin mahdollisimman pian, mutta mitään vippaskonsteja tähän ei ole. Runsaat kuitupuun varastot heikentävät mahdollisuuksia järeänkin puun ostoihin. ­ Markkinataloudessa kun eletään, on vaikea saada nopeasti puukauppaa vauhtiin, kun parin vuoden takaisista huippuhinnoista on tukin osalta pudottu noin puoleen. Myyntitulojen verohelpotuksella on oma vaikutuksensa, mutta sekin pienenee puun hinnan laskun myötä, Peltola toteaa. Metsänomistajilta on viime aikoina kuulutettu Talvisodan henkeä. Tällä hetkellä sitä tarvittaisiin erityisesti siihen, että sahateollisuus autettaisiin vaikeimman ajan yli. ­ Pitkällä aikavälillä metsänomistajien kannalta olisi suuri vahinko, jos sahoja joudutaan sulkemaan. Tulevaisuutta ajatellen mekaanisella puunjalostuksella pitäisi kuitenkin olla erittäin hyvät mahdollisuudet. Puumarkkinoilla ovat tilanteet viimeisen vuoden aikana vaihdelleet niin nopeasti ja voimakkaasti, että se ei ole kenenkään etu. Puun vahvasta kysynnästä siirryttiin nopeasti ostokieltoihin ja tämän vuoden alkukuukausina kauppaa on käyty lähes ennätysmäisen pienin määrin. Metsänomistajien kannalta paras olisi, että puulla olisi tasaisesti kysyntää ja hinta heilahtelisi mahdollisimman vähän. Tulevaisuutta ajatellen Peltola pitää tärkeänä, että metsäteollisuudelle ei sälytettäisi mitään lisärasitteita. Kaavailtu energiavero olisi ylimääräinen kustannustekijä, joka tässä tilanteessa tuntuu suorastaan mahdottomalta. Nopeiden keinojen lisäksi puun tarjontaa tulisi parantaa myös pitkävaikutteisemmilla tavoilla. Yksi tie olisi metsätalouden rakenteiden kehittäminen ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottaminen. ­ Nyt pitäisi tömäkällä kädellä puuttua metsänomistuksen rakenteisiin. Puun tarjonta tasapainottuisi, kun metsätalouteen saataisiin lisää yrittäjyyttä, Peltola esittää. Tapani Lepistö Yrjö Perälä Päätehakkuut ykköstavoitteena Metsäliiton Suomen puunhankinnan johtaja Yrjö Perälä toivoo puukaupan vilkastuvan vielä ennen varsinaista lomakautta. Talven ja kevään puukaupan tahti ei ole hänen mielestään mistään kotoisin. Kesäajan puun kysyntä kohdistuu erityisesti päätehakkuuleimikoihin ja energiapuuhun. Sellu- ja paperitehtaiden tuotannontajoituksien takia puun vastaanottoa rajoitetaan edelleen kuitupuun osalta. ­ Myös sahausta ja sorvausta on jouduttu vähentämään. Näistä huolimatta puuta käytetään joka päivä. Haluan tuoda esille, että Metsäliitto on ollut mukana puukaupassa koko alkuvuoden ja haluamme tehdä puukauppoja myös kesän aikana, Perälä korostaa. ­ Nyt on hyvä aika hyödyntää verohelpotukset tukkileimikoissa. Rahalla on nyt ostovoimaa ja korjuu sekä rahaliikenne voidaan hoitaa nopeasti. Kuitupuun kysyntä on riippuvainen tehtaiden käyntiasteesta. Ostomäärät alkavat lisääntyä vasta lopputuotemarkkinoiden elpymisen myötä. Tätä ajankohtaa on vaikea ennustaa. Ratkaisevin tekija puun hinnan kehitykseen on Perälän mukaan lopputuotemarkkinoiden hintakehitys. ­ Olennaista puukaupan kannalta olisi hyväksyä talouden realiteetit, katsoa eteenpäin ja päästä takaisin tasaisemman puun hintakehityksen kauteen. Hintojen yhteys lopputuotemarkkinoihin ja tasainen kehitys edesauttaa tasaisempaa puukauppaa." Energiapuulla on ollut hyvä kysyntä jo noin vuoden ajan ja Metsäliitossa nähdään, että kysyntä jatkuu yhä. Hintakehityksessä pätevät samat lait kuin ainespuullakin, yleinen energian hintakehitys vaikuttaa myös metsäenergian hintaan. MetsäRaha 3/09 11 TOIVOTTUA HITAAMMIN Emme ole koskaan kokeneet näin voimakasta pudotusta paperimarkkinoilla, Myllykoski Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Carl G. Björnberg sanoo. Suomessa pitää jatkossakin olla suomalaista metsäteollisuutta. Tulevaisuus on meistä kaikista kiinni. Meidän pitäisi lähteä taistelemaan ja etsimään alalle uutta tulemista ja parempaa menestymistä, sanoo Myllykoski Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Carl G. Björnberg. Antti Äijö ETSÄTEOLLISUUDEN NYKYINEN TILANNE on kokeneen yritysjohtajan mielestä tällä hetkellä vaikein vuosikymmeniin. Kansainvälinen talouslama on pannut pakat sekaisin joka maassa. Sen lisäksi Suomella on joitakin erityisongelmia. ­ Valtava haaste aiheutuu siitä, että elämme kahden sellaisen maan välissä, jotka molemmat ovat suorittaneet isot devalvaatiot. Ruotsin kruunun devalvoituminen on sitä luokkaa, että se lyö jalat alta erityisesti sahateollisuudelta, mutta myös massa- ja paperiteollisuudelta. Lisäksi Venäjän ihmeellinen puutullisysteemi sekoitti palikat perusteelliseksi. Tapahtumia on vaikea ymmärtää niin Venäjän Karjalan kuin heidän puun vientinsäkin kannalta. Täällä Suomessa jupakka sotki pahasti teollisuuden puuhuollon, Björnberg sanoo. Björnbergin mielestä meidän tulee varautua siihen, että nyt koettava kriisi kestää toivottua huomattavasti pitempään. Eri paperituotteiden kulutus on supistunut rajusti, rakentaminen on laajalti pysähtynyt ja käänne ei vielä ole näköpiirissä. ­ Emme ole koskaan kokeneet näin voimakasta pudotusta paperimarkkinoilla, useimmissa paperilajeissa kysyntä on vähentynyt 25­30 prosentin luokkaa. Tämän hetken valossa ei ole uskotta- M vaa, että paperin kulutus äkkiä palautuisi vanhalle tasolle. Todennäköisesti tulossa on huomattava kulutustottumuksien muutos ja esimerkiksi lehdistö ja mainostoimistot joutuvat tarkkaan miettimään, miten ne tulevaisuudessa toimivat. Muun muassa Yhdysvalloissa perinteinen lehdistö on todella näivettymässä. Sanomalehtipaperin kulutus on jo puolittunut viimeisten kymmenen vuoden kuluessa ja arviot puhuvat yhä pienenevästä kysynnästä. Viime vuosien aikana puunjalostusteollisuus on Suomessa pyrkinyt selvästi alentamaan kustannuksiaan. Tähän on kuulunut muun muassa se, että kalleimmista operaatioista on luovuttu. Sopimuksin on pystytty järkiperäistämään toimintaa tehtailla, millä on myönteinen vaikutus tulevaisuuteen. ­ Suomen kustannustaso on korkea, sen me kaikki tiedämme ja lisäksi se on ollut aika joustamaton. On selvä, että nykymaailmassa joustoa tullaan tarvitsemaan. Devalvaatiot on Suomesta suljettu pois, pitäisi pystyä elämään sellaisessa taloudessa, jossa tätä keinoa ei tarvitse käyttää, Björnberg sanoo. ­ Suomessa on aina etsitty tulevaisuutta korkean jalostusasteen tuotteista. Luulisin, että Suomen on jatkettava marssia tähän suuntaan. Tulemme varmasti kehit- 12 MetsäRaha 3/09 Tapani Lepistö Metsäteollisuus toipuu tämään uusia tuotteita, mutta emme pysty nykyistä paperin tuotantokapasiteettia muuttamaan millekään uudelle. Nykyisiä tuotteita pitää kehittää ja niitä viedä eteenpäin. Nämä päätuotteet ovat sellaisia, että niille löytyy tulevaisuudessakin kysyntää, Björnberg uskoo. Puuta vielä tarvitaan Metsänomistajien olisi Björnbergin mukaan hyvä lähteä siitä, että alan teollisuus on oikeastaan heidän paras kaverinsa. Jalostava teollisuus takaa sen, että puu metsästä liikkuu. ­ Puun kulutus nousee taas, kun tästä kriisistä päästään ulos. Luulisin, että Suomi pystyy tyydyttävällä tavalla kuluttamaan ja jalostamaan omat puunsa. En kuitenkaan usko, että puun kulutusta kannattaa pysyvästi lisätä. Se jouduttaisiin peittämään tuonnilla, mihin liittyy omat riskinsä ja kustannuksensa. Myllykosken vahva mies näkee, että puun hinnan tulee Suomessa pysyä hyvänä, mutta sekin joutuu nykymaailmassa joustamaan. Tätä on metsänomistajien usein vaikea ymmärtää. ­ Puun kysyntä vaihtelee jonkun verran vuodesta toiseen, se vaatii metsänomistajilta pitkämielisyyttä. Ei voi sanoa, että teollisuuden tulee pyöriä täysillä ja kuluttaa jokainen kalikka, joka Suomesta saadaan. Pitäisi etsiä pitkän tähtäyksen joustavaa toimintamallia. ­ Kilpailulainsäädäntö koskee niin metsänomistajia kuin teollisuuttakin. Tämä on sellainen asia, missä metsänomistajien kannattaa tarkkaan miettiä, miten toimitaan. Peruslähtökohta on minusta se, että puun myyntipäätös ei voi lähteä siitä, mitä Maaseudun Tulevaisuuden etusivulla kirjoitetaan, Bjönberg sanoo. Teollisuus eri leireissä Metsäteollisuuden nykyisiin vaikeuksiin on Björnbergin mukaan johtanut myös teollisuuden oma toiminta. ­ Minun mielestäni on tärkeää, että teollisuus hoitaa hinnoittelunsa oikein. Viime vuosina on kilpailtu verissä päin markkinoilla. Tehtaat ovat pyörineet täysiä ja kuitenkin tuotanto on ollut laajalti kannattamatonta. On jollain lailla unohdettu markkinointi ja se, että asiakas kuitenkin kaiken maksaa. Monissa keskeisissä luottamustehtävissä toiminut Björnberg kantaa huolta myös teollisuudenalan yhteisistä asioista. ­ Minusta kotimaassa on aika huolestuttavalla tavalla erkaannuttu toisistamme. Meillä on ollut yhteisiäkin organisaatioita muun muassa tutkimuspuolella ja energian tuotannossa. Näistä on pyritty eroon, vaikka koko niin sanottu metsäklusteri on nyt suurissa vaikeuksissa. ­ Meidän täytyisi edelleen muistaa, että Suomi elää metsästä. On menty vähän siihen suuntaan, että isot konsernit keskit- tyvät omiin asioihinsa maailmanlaajuisesti ja unohtavat nämä tärkeät kotoiset asiat. Näin minä voin sanoa, sillä Myllykoski on kuitenkin Suomessa huomattavasti pienempi kuin ulkomailla ja muilla tilanne on päinvastoin, Björnberg painottaa. Kokenut johtaja näkee, että teollisuuden itse täytyy ensi sijassa pitää huolta toimintaedellytyksistään, mutta valtiovallankin pitää päätöksissään huomioida yritysten tilanne. ­ Ihmettelen sitä, että energiaverotus jaksaa olla tapetilla vuodesta toiseen. Se olisi ylimääräinen kustannustekijä, jota kilpailijamaista esimerkiksi Ruotsissa ei ole. Suomen metsäteollisuus on hoitanut energiakysymyksensä varsin mallikkaasti, kyllä verorahoja kannattaa mieluummin hakea jostakin muualta, Björnberg sanoo. ­ Minusta on tärkeää vielä korostaa, että Suomessa pitää olla suomalaista metsäteollisuutta. Ei ole hyvä, että tästä tulee tytäryhtiötalous. Meidän pitää kantaa huolta myös suomalaisen metsäteollisuuden omistamisesta ja miettiä sitä, millä se saadaan säilymään tässä maassa edes jollain lailla, Bjönberg sanoo. MetsäRaha 3/09 13 Matti Kärkkäisellä on metsää toista tuhatta hehtaaria HALUSIN KÄYTÄNNÖN KOKEMUSTA METSÄTALOUDESTA Nykyajan sankaruutta on omistaa metsää, vaikka ei edes tiedä, missä metsä on. 14 MetsäRaha 3/09 Matti Kärkkäinen valmistui metsänhoitajaksi 21-vuotiaana ja hänestä tuli tutkija ja virkamies. Hän laittoi palkkarahoja säästöön ja osti niillä ensimmäiset kaksi metsätilaansa Pielavedeltä vuonna 1973, samana vuonna, jolloin hän väitteli tohtoriksi. Paavo Tuovinen Tähän istutettiin 3000 männyn tainta hehtaarille. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että myös istutusmänniköistä saadaan erinomaista puuta, Matti Kärkkäinen näyttää. - HALUSIN METSÄÄ käytännön kokemuksen vuoksi, Kärkkäinen sanoo. Tilat olivat pieniä, 6 ja 14 hehtaaria. Nuori mies ymmärsi nopeasti, että näpertelyä tällainen metsätalous on. ­ Pikkuhiljaa hankin lisää metsiä, ettei se jäisi ihan puutarhanhoidon puolelle, Kärkkäinen sanoo. Kärkkäinen ryhtyi tavoittelemaan metsätilojensa kasvua. Tiloista piti saada suurempia, ei hankkia lisää pieniä tiloja ympäri Etelä-Suomea. Pielavedellä on nyt ensimmäisen 14 hehtaarin ympärillä yli 300 hehtaaria Kärkkäisen metsää. ­ Noin yksi kertaa kolme kilometriä, Kärkkäinen sanoo. ­ Se on taloudellisesti merkittävää, jos pystyy kasvattamaan alaa. Merkitys on sama kuin maataloudessa, jossa ison viljelyalueen viljelijä pääsee parempiin tuloksiin kuin kaukana sijaitsevien monien erillisten lohkojen viljelijä, Kärkkäinen sanoo. ­ Vaimolla ja minulla on ollut hyvätuloiset ammatit, joista saadut tulot ovat riittäneet elämiseen, ja kaikki metsätulot on voitu käyttää uusien metsätilojen hankkimiseen, Kärkkäinen kuvaa metsäalan nopean kasvun taustaa. Kärkkäisen mukaan tärkein kriteeri ostoissa on ollut rajanaapuruus. ­ Naapuritilasta kannattaa maksaa aina enemmän kuin erillisesti tilasta. Tällöin päästään operoimaan suuruuseduilla ja saadaan rationalisointihyötyjä kuten omat tiet, omat ojat ja niin edelleen, hän sanoo. ­ Valtiovalta on täysin väärässä, kun se on ryhtynyt miettimään keinoja metsälökoon kaksinkertaistamiseksi korostamatta yhtenäisyyden merkitystä, Kärkkäinen suomii valtion metsäpolitiikkaa. Hänen mukaansa näin syntyy vain kallista, huonosti kannattavaa metsätaloutta. Kärkkäinen sanoo hankkineensa metsää enemmän kokemuksen kuin rahan takia. Hän kiistää jyrkästi olevansa sijoittaja. ­ Ilman muuta se kokemus oli tärkeämpää kuin raha. Kärkkäisen mukaan metsätalous on harrastus siinä, missä muutkin harrastukset. Hän vertaa sitä purjehtimiseen. ­ Tämä on kylmää, märkää ja kallista kuten purjehdus. Lisäksi metsässä on alkukesällä mäkäröitä ja loppukesällä hirvikärpäsiä. Tässä ollaan luonnon kanssa tekemisissä ja kokeillaan omia rajoja. Osaanko, kykenenkö, miten hoidan juridiset asiat, miten hoidan tulot ja menot, Kärkkäinen sanoo. näyttää esimerkkinä kuusentaimikon, joissa taimikonhoito on maksanut vähän, mutta tulos on upea ­ myös muiden metsäammattilaisten mielestä. ­ Kun viimeiset tukit olivat menossa kuorma-autoon, kaivinkone oli jo tekemässä mätästystä. Hakkuusta istutukseen oli vain muutama kuukausi. Paikka on rehevä, mutta siellä ei ole koskaan tehty heinien ja ruohojen torjuntaa ja kaikki sen kustannukset säästettiin. Ojitusmätästyksestä johtuen perkaustarve jäi vähäiseksi, koska maanpintaa rikottiin vain vähän ja siemensyntyistä lehtipuuta tuli niukasti. Vakituisessa työsuhteessa oleva metsuri perkasi varhaisperkauksessa taimien ollessa metrin korkuisia toista hehtaaria päivässä, Kärkkäinen esittelee taimikkoa. Kärkkäisellä on ollut vakituinen metsuri vuodesta ­92 lähtien. Kärkkäinen arvostelee kovin sanoin metsien pirstoutumista ja metsätilojen päätymistä sellaisille henkilöille, joita metsät eivät kiinnosta millään tavoin. ­ Metsälehdistö nostaa sankareiksi ihmisiä, jotka sanovat, että minä olen metsän omistaja, mutta en tiedä, missä minun metsäni ovat. Mikseivät ihmiset, joilla ei ole pätkääkään kiinnostusta metsätalouteen, myy metsiään pois. Tätä meidän pitäisi edistää, Kärkkäinen sanoo. ­ Toivoisin julkkiksia, jotka kertoisivat, että perin metsää, mutta myin sen pois hyvällä hinnalla. ­ Yhteismetsissä on hyvät edut, mutta ei se näytä purevan, Kärkkäinen arvioi. >> Lopetetaan toisten neuvominen Kärkkäinen sai vapauden valita, mitä hän haluaa sanoa tässä haastattelussa. Viesti oli yksinkertainen ja selkeä: ­ Lopetetaan toisten neuvominen. Me metsänomistajat olemme aivan liian kiinnostuneita neuvomaan teollisuutta. Vastaavasti teollisuuden pippaloissa vuorineuvokset ovat sitä mieltä, että metsätaloudessa on kaikki pielessä, me hakkaamme liian vähän ja aina väärin. Meidän kannattaisi puhua siitä, mikä on meidän omassa vallassa. Metsänomistajien kannattaa puhua metsätaloudesta, Kärkkäinen sanoo. ­ Rajana voisi pitää, että jos ei ole saanut kolmea patenttia metsäteollisuudesta, ei kannata puhua sen tuotekehityksen laiminlyönneistä. Jos metsätalouden neuvojalla ei ole omaa kokemusta metsätaloudesta, hän voisi pitää pienempää ääntä, Kärkkäinen sanoo. Kärkkäisellä on näyttöä osaamisestaan. Hän Taimikon hoito maksaa Matti Kärkkäisen mukaan hyvin tehtynä vain puolet siitä, mitä huonosti tehtynä. Tässä on 7 vuotta vanha kuusentaimikko, jossa istutus tehtiin korjuun loppuvaiheen aikana. Metsuri siivosi alueen yli hehtaarin päivävauhdilla taimien ollessa metrin korkuisia. Kolmen viime vuoden kasvu ylittää miehen mitan. MetsäRaha 3/09 15 MetsäRaha 3/09 15 SIJOITA METSÄRAHASI TURVALLISESTI >> OP-Pohjola-ryhmän Vuoden Metsävaikuttaja · Matti Kärkkäinen syntyi 1945 Pielisensuussa PohjoisKarjalassa työnjohtajaperheeseen. · Valmistui metsänhoitajaksi 21-vuotiaana, väitteli maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi v. -73, emeritusprofessori. · Työskennellyt Helsingin yliopistossa, Metsäntutkimuslaitoksessa, Jaakko Pöyry Consultingissa ja Joensuun yliopistossa. · Osti ensimmäiset metsähehtaarinsa vuonna -73, omistaa nyt vaimonsa kanssa metsää toista tuhatta hehtaaria pääasiassa Pohjois-Savossa ja PohjoisKarjalassa. Sijoittamiseen liittyy suurempia tuottoja tavoiteltaessa riskiä, mutta sijoittaa voi myös niin, että sijoittaja saa varmasti takaisin vähintään sijoittamansa pääoman. OP-Pohjolaryhmällä on useita pääomaturvattuja tuotteita. TUOTTOPLUS on kaksivuotinen talletus, jossa asiakas saa talletukselle vähintään kiinteä takuukoron 0,5 % vuosittain. Tämän lisäksi asiakkaan on mahdollista saada Lisäkorkoa. Lisäkorkoa talletukselle maksetaan erikseen määriteltyjen osakkeiden arvon muutoksen perusteella. Tuottoplus-tilin voi avata pankissa tai soittamalla OP 0100 0500 puhelinpalveluun. PÄÄOMATURVATUT INDEKSILAINAT ovat joukkovelkakirjalainoja, joiden tuotto määräytyy jonkin kohde-etuusmarkkinan mukaan. Tällainen markkina voi olla esimerkiksi osakemarkkina, jolloin tuotto mukailee osakemarkkinan tuottoa. Vaikka markkina käyttäytyisi sijoittajan kannalta epäsuotuisasti, saa pääomaturvatusta sijoituksesta kuitenkin nimellispääoman takaisin, mikäli sen pitää eräpäivään asti. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että liikkeellelaskija kykenee maksamaan velkansa takaisin. Indeksilainoihin kuten kaikkiin joukkovelkakirjasijoituksiin, liittyy normaali riski liikkeeseenlaskijasta. Pääomaturva on voimassa eräpäivänä, mutta toki lainan voi myydä markkinahintaan pois aiemminkin. Tyypillisesti lainat ovat pitkäaikaisia, 3­5 vuoden sijoituksia. Indeksilainasijoittaja tarvitsee arvo-osuustilin. Indeksilainoja voi merkitä OP­verkkopalvelussa tai Osuuspankeissa. PÄÄOMATURVATUT RAHASTOT ovat yksi mahdollisuus. Näissä sijoitukset ovat pääsääntöisesti lunastettavissa kaikkina pankkipäivinä. Pääomaturvattuihin rahastoihin voi tutustua parhaiten Osuuspankin konttorissa tai OP­verkkopalvelussa. Aikaisemmin palkitut · 2003 valtiosihteeri Raimo Sailas · 2004 elokuvaohjaaja Markku Pölönen (Koirankynnen leikkaaja) · 2005 oopperalaulaja Jorma Hynninen (savottalevy) · 2006 Metsänhoitoyhdistykset (100 v.) · 2007 Metsätalousjohtaja Hannu Jokinen · 2008 Kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi OP-Pohjola-ryhmä palkitsee vuosittain metsäsektorilla erityisen ansioituneen yksityisen henkilön, työryhmän tai yhteisön. Ansiot voivat olla mistä tahansa metsäklusterin alueelta olkoonpa kysymys metsätaloudesta, -teollisuudesta tai mistä tahansa puun hyötykäyttöä koskevasta toiminnasta. Palkittava voi olla myös ansioitunut metsäsektorin järjestötyössä, metsäopetuksessa ja -tutkimuksessa tai muussa vastaavassa tehtävässä. Ansioita tarkastellaan pääsääntöisesti pitemmällä aikavälillä, kun ne ovat osoittautuneet kestäviksi ja pysyviksi. Palkittavia voi olla vuosittain vain yksi. Mikäli ehdokashenkilö tai -järjestö on lähimenneisyydessä palkittu samantapaisesti, vähentää se mahdollisuuksia tulla valituksi. Valintaraadissa ovat pääjohtaja Jyrki Kangas Metsähallituksesta, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola, ylijohtaja Aarne Reunala maa- ja metsätalousministeriöstä, yksikön johtaja Panu Kallio ja metsäpalvelupäällikkö Martti Tynkkynen OP-Keskuksesta. VAKUUTUSSÄÄSTÄMISESSÄ on myös pääomaturvattuja vaihtoehtoja. Pääomaturvatut indeksilainat ovat vaihtoehtoina uusille maksuille tai niihin voi siirtää myös jo olemassa olevia säästöjä. Sijoitus voi olla kertasijoitus tai jatkuvaa sijoittamista. Sijoituksen pääoma on turvattu, jos sijoitukset pidetään indeksilainojen eräpäivään saakka. Tämä sijoitusmuoto tarjoaa useita erilaisia veroetuja. Vakuutusten myöntäjänä on OP-Henkivakuutus Oy. MYÖS PANKKITALLETUS on pääomaturvattu sijoitus. Se ei kaipaa esittelyä, sen tuntevat kaikki. Talletuksissahan pääomaturva on voimassa aina rahojen nostopäivästä riippumatta. 16 MetsäRaha 3/09 Tuomas Aulanko, lakimies, OP-Keskus OSUUSPANKIN LAKIPALVELUT METSÄNOMISTAJILLE · Metsätilan Omistajanvaihdokset - luonnos/lopullinen luovutuskirja - ennakkotietohakemus verottajalle lahjaverotuksesta - lainhuudot ja kiinnitykset - lahjaveroilmoitukset · Muut luovutuskirjat · Testamentit · Edunvalvontavaltakirjat · Avioehdot · Ositukset · Perunkirjoitukset · Perinnönjaot · Veroasiat METSÄNOMISTAJILLE TARJOLLA KATTAVAT LAKIPALVELUT O P-POHJOLA-RYHMÄN OSUUSPANKIT tarjoavat maan tiheimmän pankkilakimiesverkostonsa avulla asiakkailleen kattavat lainopilliset palvelut. Osuuspankeissa hoidetaan monipuolisesti erilaisia omaisuuden hoitoon liittyviä lakiasioita. Yleisimpiä toimeksiantoja ovat perhe- ja perintöoikeuteen liittyvien asioiden hoitaminen kuten avioehtosopimuksen ja testamentin laatiminen, perunkirjoitus, ositus ja perinnönjako. Myös kiinteistöjen ja muun omaisuuden kaupat ja lahjoitukset, vuokrasopimukset sekä vaikkapa hallinnanjakosopimukset hoituvat osuuspankissa. Monissa osuuspankeissa hoidetaan myös metsätilaluovutuksiin liittyvää veroneuvontaa ja jopa maaja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Kannattaa kysyä omasta osuuspankista, minkälaisia lakipalveluita se tarjoaa. Osuuspankeissa herätellään nyt asiakkaita miettimään, olisiko juuri nyt oiva hetki käydä lakimiehen juttusilla suunnittelemassa tulevaisuutta. Kaiken keskiössä ovat luonnollisesti asiakkaan tarpeet eli sen hahmottaminen, mitkä toimenpiteet olisivat asiakkaan eduksi. Kannattaa muistaa, että osuuspankin omistajajäsenet voivat käyttää lakipalveluiden maksamiseen OP-bonuksia. Avioehdot, testamentit ja edunvalvontavaltakirjat yleistyvät Nykyisin yhä useammat pyrkivät asioiden etukäteissuunnitteluun. Tämän vuoksi selkeästi lisääntymään päin ovat erityisesti avioehtosopimukset ja testamentit sekä elinaikana tehtävät kiinteistöjen tai muun omaisuuden luovutukset jälkeläisille. Metsänomistajat ovat nykyisin entistä kiinnostuneempia myös veroneuvonnasta ja verosuunnitteluun liittyvistä toimista. Marraskuusta 2007 lähtien on ollut mahdollista laatia erityinen edunvalvontavaltakirja, jonka laatimisesta on tullut varsin suosittua. Edunvalvontavaltakirjan avulla asiakas voi etukäteen määrätä, kuka hänen asioitaan hoitaa, mikäli hän ei itse siihen kykenisi terveydentilan heikkenemisen tai muun syyn vuoksi. Asia on erityisen merkityksellinen, kun henkilöllä on erityistä hoitoa ja päätöksiä vaativaa omaisuutta kuten metsää. MetsäRaha 3/09 17 MetsäRaha 3/09 17 Shutterstock Jari ja Teija Nirvi sekä Metsänhoitoyhdistys Uusimaan neuvoja Tuomo Parviainen esittelevät myyrien kaluamia taimia. Uusittava tällaiset on, ei näistä enää tukkipuita kasva. Täydennysistutukset hoitaa Teija Nirvi. Istutuksiin saatiin taimia, kun osa metsänhoitoyhdistyksen kaavailemista istutuksista siirtyi seuraavaan vuoteen. MYYRÄT SÖIVÄT PUOLET 6,3 HEHTAARIN TAIMISTA Teija ja Jari Nirvin tila Askolassa oli yksi niitä tiloja, joiden puuntaimia myyrät ahmivat viime talvena. Vuonna 2006 istutetulta 6,3 hehtaarina alalta myyrät söivät puolet taimista, kahden hehtaarin mäntyalalta 60 prosenttia ja 4,3 hehtaarin kuusialalta 40 prosenttia. Noin puolet istutusalalasta säästyi vahingoilta. Paavo Tuovinen Tapio Nirvi 18 MetsäRaha 3/09 Puukaupparahat kasvavat myös hakkuun jälkeen, kunhan niille löytyy juuri sinulle sopiva sijoitus- tai talletusmuoto. Tule omaan Osuuspankkiisi keskustelemaan tavoitteistasi. - KOSKAAN EI OLE TÄLLAISTA VUOTTA OLLUT, Jari Nirvi muistelee. Onni onnettomuudessa oli, että tilan vakuutukset oli siirretty aiemmin Pohjolaan , ja metsille oli otettu myyrätuhot kattava vakuutus aikaisempien ainais- tai palovakuutusten tilalle. ­ Vakuutusyhtiö toimi ripeästi, Teija antaa tunnustusta Pohjolalle. Ohjeet vahinkojen arviointiin ja uusien taimien hankkimiseen tulivat nopeasti, metsänhoitoyhdistys arvioi vahingot pikaisesti, korvaukset maksettiin heti ja täydennysistutukset olivat toukokuun lopulla täydessä vauhdissa, suurelta osin jo tehtynä. ­ Tein vahinkoilmoituksen sähköisesti ja sitten otin Pohjolan vakuutusasiamieheen, Tero Korhoseen yhteyttä. Tero kehotti ottamaan heti yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen vahinkoarvion tekemiseksi, Jari kertoo. Korhonen toimii Pohjolan palvelupisteiden hoitajana kolmessa kunnassa, Askolassa, Pukkilassa ja Mäntsälässä. Mäntsälässä hänen toimialaansa ovat maa- ja metsätalousasiakkaat, ja siellä on oma toimistokin. Mhy Uusimaan neuvoja arvioi vahingot nopeasti Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Tuomo Parviainen tuli pikaisesti paikalle arvioimaan vahingot. ­ Otin kymmenen taimen koealoja ja merkitsin, minkä verran niistä oli syöty. Käveltiin kolmestaan ketjussa ja käytiin koko alue läpi, Parviainen kertoo. Jarin isä oli Tuomon ja Teijan mukana kolmantena tarkastajana. Jari ja Teija antavat metsänhoitoyhdistykselle tunnustuksen hyvästä asioiden hoidosta. ­ Tuomo otti asian heti hoitaakseen, vahinkoarvio meni hyvin ja taimetkin saatiin tälle kesälle, Jari sanoo. ­ Minun alueellani myyrät ovat syöneet parikymmentätuhatta tainta, ja lisää vahinkoja saattaa vielä paljastua, Parviainen sanoo. Vakuutus kattaa vahingot Tapion taimikkoarvotaulukon ja vahinkoprosentin mukaisesti. Tuhoalueiden taimikon arvo oli 1 200 euroa/hehtaari ja korvaus keskimäärin 550 euroa/hehtaari. Korvauksen kokonaissumma oli siten noin 3 500 euroa. Jarin ja Teijan koko metsäpinta-ala on 61 hehtaaria, joten vahinkoala oli yli kymmenen prosenttia siitä. Vahingon korvausnopeus yllätti isäntäväen täysin. ­ Kaikki, mitä Teron kanssa on asioita hoidettu, on sujunut hyvin. Vakuutusyhtiö maksoi korvauksen nopeasti, me yllätyttiin kyllä siitä, Teija sanoo. Teijasta ja Jarista tulivat tilan omistajiksi vasta 1,5 vuotta sitten, kun Teijan veli menehtyi sydänsairauteen. Jari on töissä sähköasentajana. Teija kävi naisille suunnatun raivaussahakurssin ja on sen jälkeen raivannut taimikoilta pusikoita viitisen hehtaaria. Teija on myös hoitanut taimien istutukset vaarin ollessa apuna. Teija kertoo nauttineensa metsän raivaamisesta. ­ Se on mukavaa, kun sitä ei tee liikaa päivässä, hän sanoo. Raivauspäivät ovat olleet 3­4 tunnin mittaisia. MetsäRaha 3/09 19 Yhden osakkaan YHTEISMETSÄ Yhteismetsä mielletään suuren joukon yhteisesti omistamaksi metsäksi. Nyt yleistyvät kuitenkin pienet yhteismetsät. Sonkajärveläisen Olavi Juntusen yhteismetsässä osakkaita on vain yksi, Olavi itse. Paavo Tuovinen EH, HEH, mitäs kikkailua tällainen yhden osakkaan yhteismetsä nyt on, moni ajattelee. Todellisuudessa ei mitään kikkailua, vaan huolellista valmistautumista metsien siirtämiseksi kolmelle lapselle, joista kukaan ei ole perehtynyt metsäasioihin. Näistä perillisistä kaksi on opettajia, yksi sairaanhoitaja. Toivakon yhteismetsä syntyi vuonna 2005 Olavin ja hänen Kuhmossa asuvan veljensä yhteistyönä. Yhteismetsään tuli metsää 245 hehtaaria Pohjois-Savosta, Kainuusta ja Lapista. Osakkaita oli perustamisvaiheessa kaksi, mutta veli myi oman osuutensa Olaville ostaakseen oman metsätilan. H ­ Tämä on hallinnollisesti yhtenäinen yksikkö, vaikka maat ovat hajallaan, Olavi sanoo. Pienellä yhteismetsällä on kevyt hallinto. Asioita hoitaa toimitsijamies, Toivakon yhteismetsässä Olavi. Sääntöihin on kirjattu yksi osakaskokous vuodessa. Toimintaa varten tehdään lyhyt toimintasuunnitelma ja talousarvio. Menneestä vuodesta tehdään toimintakertomus. Kirjanpito on kaksinkertainen. Kahdesta tilintarkastajasta toisen nimeää metsäkeskus, toisen osakaskokous. Toivakon yhteismetsän osakaskokous on pidetty perustamisesta lähtien Kainuun Metsäkeskuksen tiloissa. Mukana on ollut viranomaisyksikön edustaja, viime aikoina lähinnä metsätalouden asiantuntijana. Ainoana osakkaana Olavi osaisi varmasti päättää metsien hoidosta ilman muodollista kokoustakin, mutta kokouksen pito ja paperitöiden huolellinen tekeminen ovat osa valmistautumista tulevaan. Näin kirjautuvat ylös yhteismetsän päätökset ja tapahtumat tulevia sukupolvia varten. ­ Arvonlisäverokirjanpidon ja alv-tilitykset olen hoitanut itse. Tilinpäätöksen ja veroilmoituksen tekee tilitoimisto, Olavi kertoo. 20 MetsäRaha 3/09 Kirjan kannessa on se Pielisen latvavesien maisema, josta Anssi Leinonen itsensä löysi. Metsäaiheinen luontokirja - sopiva lahja ulkomaillakin Anssi Leinosen luontokirja Löysin itseni metsästä ­ I found myself in the woods on tunnelmallinen, 84-sivuinen kuvakirja suomalaisesta metsäluonnosta. Kaksikielisenä se sopii hyvin lahjaksi myös ulkomailla tai ulkomaisille vieraille Suomessa. Leinonen on kotoisin Nurmeksesta PohjoisKarjalasta. Kirjan kuvat ovat pääosin talvisia metsäluontokuvia, ammattitaidolla kuvattuja, suomalaisen luonnon karua kauneutta hienosti ilmentäviä kuvia. Leinonen on ammatiltaan opettaja, kuvat hän kuvannut vuosien mittaan metsissä liikkuessaan. Kirjan teksti on kuviin verrattuna vaatimattomampaa, se koostuu otteista Leinosen pakinassa. Tässä on menty yli siitä, missä aita on matalin tai jopa pujahdettu aidan raosta. Kun ammatti on opettaja, jää kysymään, miksi. Kirjan ulkoasu on Leea Waseniuksen, käännös englanniksi Pirjo ja Juuso Leinosen. Painopaikka on PunaMusta Nurmes. Kirjasta on otettu toinen painos. Yhteiskunnan kannalta yhteismetsät varmistavat, että metsät tulevat hoidetuiksi. Osakkaille yhteismetsät ovat turvallisia ja tuottavia ratkaisuja, sonkajärveläisen Toivakon yhteismetsän osakas Olavi Juntunen sanoo. tysti jakokin olisi ollut paljon monimutkaisempi kuin yhteismetsän osuuksien jakaminen. Olavilla on jonkin verran metsää myös yhteismetsän ulkopuolella. Senkin hän aikoo siirtää yhteismetsän hallinnoitavaksi. Verotuksellisesti yhteismetsäosuuksien lahjoituksista syntyy Olavin mukaan mielenkiintoinen tilanne. Yhteismetsähän ei omista metsiä, vaan pelkästään hallinnoi niitä. Metsät omistavat osakkaat. Miten lahjan arvo määräytyy, kun yhteismetsäosuudella ei ole verotusarvoa? Sukupolvenvaihdos tänä vuonna Yhteismetsän osakkaat vaihtuvat tänä vuonna. Olavi lahjoittaa osuudet lapsilleen. Yhteismetsän pitää päättää myös uusi toimitsija, Olavi ei aio jatkaa enää siinä tehtävässä. Hänen osuutensa on nyt tehty, perillisten on aika ottaa omaisuus hoitoonsa. Ryhtyvätkö uudet osakkaat hoitamaan itse metsiä joltain osin vai turvautuvatko he kokonaan ammattilaisten apuun, jää nähtäväksi. Olavin oletus on, että yhteismetsänä metsä pysyvät paremmassa hoidossa kuin siinä tapauksessa, että jokainen perillinen olisi saanut omaa metsää. Ja tie- Yhteismetsä sopii yhteistyökykyisille Juntunen on varaukseton yhteismetsien kannattaja. Yhteismetsät estävät hänen mukaansa tilojen pirstoutumisia, varmistavat metsien hoitoa ja helpottavat omistajien työtä. ­ Yhteismetsään liittyy turhia ennakkoluuloja ja pelkoja byrokratiasta. Todellisuudessa se on metsänomistajille huoleton, turvallinen, tuottava ja omaisuuden arvon säilyttävä ratkaisu. Sitä kannattaa vakavasti harkita sukupolvenvaihdoksissa, perikuntien omistusjärjestelyissä ja myös etäomistuksissa, Olavi sanoo. ­ Yhteismetsää ei ole pakko aina perustaa itse, vaan voi mennä osakkaaksi jo olemassa olevaan yhteismetsään, Olavi muistuttaa. Kaikille yhteismetsä ei kuitenkaan sovi. Olavin mukaan yhteismetsän osakkaan on oltava yhteistyökykyinen. Usean osakkaan yhteismetsässä päätöksenteko on aina osakkaiden päätöksentekoa, jossa oma kanta voi jäädä vähemmistöön. Yhteiskunta tukee yhteismetsien perustamista. Kiinteistöjen siirroista yhteismetsään ei peritä varainsiirto- tai luovutusvoittoveroa eikä yhteismetsään liitettävien alueiden kiinteistötoimituksista peritä toimitusmaksua. Myös tuloksen verotus on yhteismetsässä hiukan lievempää kuin yksityismetsässä. Puunmyynti- ja pääomatulojen vero on 26 prosenttia, kun se on yksityismetsissä 28 prosenttia. Matkakulut ovat vähennyskelpoisia kuten yrityksissä. Osakkaat eivät maksa yhteismetsän vuosittain jakamasta ylijäämästä veroa. Lisätietoja yhteismetsistä www.yhteismetsat.fi tai www.metsakeskus.fi MetsäRaha 3/09 21 UUSIUTUNEENA UUTEEN Metsäsektorin uusi nousu on vain ajan kysymys. Perinteisellä puunjalostusteollisuudella on tulevaisuudessakin keskeinen merkitys, mutta taantumasta selviämiseksi toimintoja pitää suunnata uudella tavalla. Uudenlaista ajattelua odotetaan myös metsänomistajilta. Antti Äijö, kuvat Tapani Lepistö Energiatavoitteisiin päästään vain puun avulla - Juha Hakkarainen 22 MetsäR h 3/09 22 MetsäRaha 3/09 Met MetsäRaha 3/09 /09 ETSÄALALLA ELETÄÄN Tapiota johtavan Ritva Toivosen mukaan juuri nyt historiallisia aikoja. Tapahtumassa on pysyviä muutoksia, jotka voivat tehdä kipeää, mutta myös avata uusia mahdollisuuksia. ­ Ero edelliseen lamaan on nyt ainakin se, että silloin muun muassa Itä-Euroopassa ja Japanissa avautui uusia markkinoita ja kasvu vauhdittui nopeasti. Nyt ei mitään vastaavaa ole näkyvissä ja kilpailu on vain koventunut, Toivonen sanoo. Käynnissä on Toivosen mielestä todellinen rakennemuutos, mutta näkymät eivät ole pelkästään negatiiviset. ­ Puu on vahva, ekologinen ja uusiutuva materiaali. Sen tulevaisuus näyttää hyvältä Euroopan rakennusalan lähtiessä uudelleen nousuun. Täällä pohjoisessa tuotetulla puulla on selviä laatuetuja muun muassa hyvän metsänhoidon ansiosta, Toivonen muistuttaa. Ihmisten vaurastuminen lisää myös energian kulutusta. Tässä huoli ilmastonmuutoksesta näkyy jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän eri energiamuotojen suosituimmuudessa. ­ Energia on ilman muuta keskeinen asia metsätalouden tulevaisuuden kannalta. Uskon myös, että puusta rakentaminen on tulevaisuuden trendi. Uudet kuitutuotteet ja pakkausmateriaalitkin tulevat jonkinlaisella viiveellä. Myös metsän aineettomia arvoja voidaan jossakin vaiheessa tuotteistaa, Toivonen sanoo. M Kilpailukyky ratkaisee Toivosen mielestä paperin ja selluloosankaan osalta kysynnän kasvu ei ole vielä NOUSUUN loppunut. Lisää raaka-ainetta tarvitaan muun muassa aikakauslehtien painamiseen ja erilaisiin pakkaustuotteisiin. Puukuidusta voidaan kehittää monenlaista uutta. ­ Uusia tuotteita on putkessa, mutta niiden merkitys nähdään vasta ajan myötä. Suomalaisten pitäisi olla eturivissä tuotekehityksessä, että meillä olisi kuluttajille tarjottavaa silloin kun kysyntä kasvaa. Vanhojen tuotteiden elinkaari väistämättä jossain vaiheessa päättyy. Metsäsektorin tuleva menestys vaatii kilpailukykyisiä tuotteita. Tämä tarkoittaa sitä, että myös metsätalouden kilpailukykyä pitää kehittää ja metsien hoitoa tehostaa kestävyydestä tinkimättä. ­ Kestävä, mutta tehokas metsätalous on avain sille, että suomalaisten tuotteiden hinta pysyy kilpailukykyisenä, Toivonen sanoo. Erityisen keskeinen asia tulevaisuudessa on metsien merkitys ilmaston kannalta. ­ Metsät toimivat hiilinieluina, kun niitä hakataan kasvua vähemmän. Tässä mielessä olisi lisäksi tärkeää päästä eroon kaskiviljelyn tapaisista käytännöistä kehittyvissä maissa. Toivonen korostaa, että metsätalouden tulee olla taloudellisesti kannattavaa. Tästä syystä kotimaisen puun käytön lisäystä kannattaa yhä tavoitella. Metsien kasvu mahdollistaa nykyistä mittavamman ainespuun käytön. Olisi kansantaloudellisesti edullista saada tämä hyödynnetyksi. Nyt eletään metsätaloudessa syvää lamaa, sillä teollisuuden heikko suhdanne koettelee kaikkia. Heikosta kannattavuudesta kärsii erityisesti teollisuus, mutta myös metsänomistajien tulot supistuvat voimakkaasti. Tulevaisuudessa uudessa kuumaksi kysymykseksi voi kuitenkin nousta se, mistä saadaan riittävästi osaavaa työvoima. ma. ­ Metsän pitää säilyä kiinnosä tavana vaihtoehtona kaikille toimikille joille. Ongelma kasvaa suureksi, jos taantuma jatkuu pitkään. Inkään. vestoinnit hiipuvat, jos kysyntää ei ole, Toivonen sanoo. Uutta käyttöä metsien puulle Puun käytön monipuolistasta minen olisi MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkaraisen mielestä tärkeä asia, että metsäsektori saataisiin ylös taantumasta. ­ Kauhuskenaario on se, että perinteisen puunjalostusteollisuuden puun käyttö supistuu niin kuin on ennustettu eikä mitään tule sen tilalle. Tämä tarkoittaisi, että metsätalous kannattaisi huonommin ja pystyisi tarjoamaan vähemmän hyvinvointia. Tilanne koko metsäsektorilla on metsänomistajajärjestön tuoreen johtajan mielestä juuri nyt hyvin haastava. Alan perinteisen teollisuuden markkinoilla koetaan aallonpohjaa, jota talouden taantuma syventää. ­ Nyt pitää tehdä määrätietoisesti työtä ja etsiä uusia mahdollisuuksia. Vaikka selluloosaa ja paperia tehdään tulevaisuudessakin, niiden kysyntä suomalaisten perinteisillä markkinoilla supistuu. Siksi olisi metsien ja puun käyttöä monipuolistettava, Hakkarainen sanoo. Energia on Hakkaraisen mielestä yksi metsäalan tulevaisuuden keskeisistä >> Puusta rakentaminen on tulevaisuuden trendi ­ Ritva Toivonen MetsäRaha 3/09 23 >> tekijöistä. Suomi on poliittisesti sitoutunut uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Asetettuihin tavoitteisiin on mahdollista päästä vain puun avulla. Markkinalähtöisyys olisi hyvä tapa edistää metsäenergian hyödyntämistä, sahojen syöttötariffi olisi järjestömiehen mielestä paikallaan käynnistysvaiheessa. ­ Jos metsäsektorilla talkoita lähdetään pitämään, hyödyn niistä on myös tultava kaikille osapuolille, Hakkarainen tuumaa. Hänen mielestään olisi jo korkea aika hyväksyä, että metsissäkin toimitaan markkinatalouden ehdoin. ­ Metsätalous ja metsänomistajat on hyvä nähdä osana koko yhteiskuntaa. Valtaosalle metsänomistajista taloudelliset arvot ovat metsässä yhä ne tärkeimmät ja he haluavat hyödyntää omaisuuttaan kannattavuuteen tähdäten, Hakkarainen sanoo. Lupauksia metsäalan uusista tulevaisuuden mahdollisuuksista antavat Hakkaraisen mielestä uusiutuva mekaaninen metsäteollisuus, bioenergia kaikissa muodoissaan, metsien vapaaehtoinen suojelu, josta METSO-ohjelma on hyvä esimerkki sekä tämän hetken voimakas tutkimuspanostus uusiin mahdollisuuksiin. Myös SITRAn uusi luonnonvarastrategia antaa rohkaisevia merkkejä. ­ Luonnonvaroihin suhtaudutaan eri tavalla kuin ennen. Metsätalouskin on yhä enemmässä määrin muuta kuin puuntuotantoa. Hakkaraisen mielestä nyt on hyvä etsiä uusia mahdollisuuksia, miten luonnonvaroja parhaiten hyödynnetään. ­ Metsänomistajien omat tavoitteet luovat periaatteet metsien käytölle. Metsätalouden tulee olla mielekästä ja taloudellisesti kannattavaa, jotta siihen yhä panostettaisiin. Biodieselissä uusi mahdollisuus hyödyntää puuraaka-ainetta - Kimmo Tiilikainen ­ Puun korjuussa ja kuljetuksessa toimivat yritykset ovat todella suurissa vaikeuksissa, jos kriisi pitkittyy. Tätä kautta voidaan menettää paljon. Metsäsektorilla on Tiilikaisen mielestä kaksi merkittävää aluetta, joita voidaan kehittää jo lyhyellä tähtäimellä. Muun muassa puun mekaaniselle jalostukselle on hänen mielestään uuden nousun eväät olemassa. Toinen mittaluokaltaan iso asia, jota voi lisätä, on energia eri muodoissaan. ­ Puuta ei kannata polttaa niin kauan kuin sille on olemassa korkeamman arvon tuovaa jalostusta. Oikeasti kilpailuasetelmaa ei kuitenkaan ole, energiakäyttö ja muu puun käyttö tukevat toisiaan. Nuorista metsistä ja ensiharvennuksista pitäisi löytyä 7­8 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Haaste on suuri, kun puuta nykyään korjataan alle miljoona kuutiometriä vuodessa, Tiilikainen sanoo. Biodieselin jalostuksessa avautuu Tiilikaisen mielestä uusi mahdollisuus puuraaka-aineen hyödyntämiseen. Optimistit arvioivat, että biopolttoaineita saadaan tankata jo viiden vuoden sisällä, Neste on asettanut oman tavoitteensa puupohjaisen polttoaineen hyödyntämisessä vuoteen 2020. ­ Metsänomistajan kannalta on sama, mitä puusta tehdään kun vain puumarkkinat toimivat. Puulle pitää olla kysyntää, oikea hinta ja markkinoilla ennustettavuutta, Tiilikainen muistuttaa. Sähköstä uusi tuote sahoille Sahateollisuuden kannalta kiireisin asia taantuman selättämiseksi olisi puukaupan palautuminen normaalivauhtiin. Hiljaisillakin sahatavaramarkkinoilla kauppa käy, mutta suomalaisilla yrityksillä ei raakaaineen niukkuuden vuoksi pian ole mitä tarjota. ­ Sahaus supistuu tänä vuonna alle 7 miljoonaan kuutiometriin. Suomalaisittain hyvä taso olisi 10 miljoonaa kuutiota ja siihen myös kotimainen raaka-aine riittäisi, arvioi Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta. Sahat maksavat tukista hintaa, joka on johdettu suoraan sahatavaran markkinahinnoista. Ranta uskoo, että tällä hintatasolla puukauppa myös lähtee käyntiin. ­ Ristiriitaiset tiedot julkisuudessa hämmentävät metsänomistajia. Nyt on tärkeä saada perille viesti, että sahat tarvitsevat tukkia koko ajan, Ranta sanoo. Kestävyys kantaa Maailmanlaajuisesti luonnonvaroista vallitsee niukkuutta ja se ei väestön kasvaessa ainakaan helpotu. Tästä näkökulmasta Suomenkin metsäsektorilla on kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen mukaan odotettavissa valoisa tulevaisuus. Kansanedustaja katsoo metsäsektoria mielellään koko kansantalouden ja luonnonvarojen järkevän käytön näkökulmasta. ­ Puulle tarvitaan hyvin erilaisia käyttömuotoja. Selluloosan, paperin ja kartongin tuotanto on Suomen metsäsektorin tukiranka, joka pitää yllä volyymejä. Sen ympärille voidaan parhaiten kehittää uusia korkean jalostusarvon tuotteita, Tiilikainen sanoo. Juuri nyt painaa huoli, miten metsäalalla toimivien yrittäjien käy, jos lama jatku kovin pitkään. 24 MetsäRaha 3/09 Nopean piristysruiskeen metsäsektorille antaisi Rannan mielestä myös sahojen sähköntuotannon tueksi toivottu syöttötariffi. Tukemalla sahojen energiainvestointeja saataisiin metsien mahdollisuudet entistä paremmin käyttöön. ­ Suomessa on kohta energiaksi sopivaa puuta joka paikka täynnä. Metsähakkeenkin hyödyntämiseen voitaisiin hajautetuilla voimalaitoksilla saada enemmän tehoa. Tiedän monta voimalaitosprojektia, jotka lähtisivät hyvin nopeasti liikkeelle, jos päätös syöttötariffista tehtäisiin. Hyvinvointivaikutukset näistä koituisivat laajalle ympäristöön, ei pelkästään sahayrityksiin, Ranta sanoo. Puun tuottamisen kannalta Ranta pitää tärkeänä, että metsien pirstoutuminen voitaisiin saada vihdoin hallintaan. Ympäristöarvot ja puun tuottaminen on helpompi yhdistää silloin, kun tilakoko on tarpeeksi iso. ­ Luontoarvot ovat sovitettavissa yhteen metsätalouden kanssa, mutta se vaatii uudenlaisia toimia. Tilojen pitäisi pysyä sen kokoisina, että siellä voi tuottaa sekä luontoarvoja että hakata puuta. Monien toimintaansa kehittävien puunjalostusyritysten kannalta merkittävä askel voisi olla myös riskirahoitus uusien konseptien sisäänajoon. Tämä olisi Rannan mielestä tärkeää, sillä markkinoinnissa suomalaisilla on yleensä eniten petrattavaa. ­ Yhteistyötä ja riskirahoitusta tarvittaisiin muun muassa Venäjän markkinoilla. Itärajan takana olisi suomalaistuotteille suuret markkinat, mutta yrittäjien on sinne omin päin vaikea mennä. Tarvitaan riskirahaa, jota esimerkiksi sahureilla ei ole. Sähkön syöttötariffi toisi piristysruiskeen metsäsektorille ­ Jukka-Pekka Ranta METSÄN OPPIMISPOLULLA ansioituneita palkittiin Metsän oppimispolun ohjausryhmä jakoi vuoden alussa kolme tunnustuspalkintoa ja kaksi kunniamainintaa esimerkillisestä, aktiivisesta ja idearikkaasta toiminnasta metsään liittyvän varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen parissa. Tunnustuspalkinnot Pohjois-Karjalan metsätoimijat Metsätoimijat ovat järjestäneet Eskarien metsäpäivät vuodesta 2002 lähtien. Metsäpäivään osallistuu maakunnan ikäluokasta yli 80 prosenttia. Päivät järjestetään maakunnan kaikissa kunnissa. Myös kunnat ovat sitoutuneita metsäpäiviin, sillä eskarit maksavat itse kuljetuksensa. Karhulan koulu Kotkasta Koulussa on pitkäjännitteisesti panostettu maatalouden, metsätalouden ja puutarhanhoidon valinnaisaineen opetukseen. Metsätalous alkoi valinnaisaineena vuonna 1983 ja on jatkunut yhtäjaksoisesti tähän päivään asti. Oppilaita on rohkaistu metsäopetukseen ja -oppimiseen. Metsäopetus on osana myös leirikoulutoiminnassa. Hirvensalmen Lahnaniemen koulun rehtori Sirkku Penttinen Penttinen tarttui ennakkoluulottomasti Etelä-Savon metsänomistajaliiton ja metsäkeskuksen tarjoamaan metsäkummitoimintaan. Koulu teki yhdessä metsäammattilaisten tuella laajan seitsemänosaisen metsäprojektin. Projektin aikana tutustuttiin metsäluontoon, jokamiehenoikeuksiin sekä metsien hoitoon ja käyttöön taimituotannosta puunjalostukseen. Pohjois-Karjalan Metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Ari Karhapää ja Metsäkeskus Pohjois-Karjalan koulutusasiantuntija Leila Laukkanen ottivat vastaan Pohjois-Karjalan metsätoimijoille myönnetyn Metsän oppimispolun tunnustuspalkinnon Joensuussa helmikuun puolivälissä. Palkinnon luovuttivat Polvijärven Osuuspankin toimitusjohtaja Juhani Leminen ja Suomen Metsäyhdistyksen yhteyspäällikkö Sirpa Kärkkäinen. Kunniamaininnat Rovaniemen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulikki Timonen sai kunniamaininnan pitkäaikaisesta ja monipuolisesta työstä nuorten metsätoiminnassa. Vammalan 4H-yhdistys on aktiivisesti usean vuoden ajan edistänyt ja kehittänyt lasten ja nuorten metsäosaamista erilaisten tapahtumien, tilaisuuksien ja kurssien avulla. Palkinnot lahjoitti OP-Pohjola-ryhmä. MetsäRaha 3/09 25 MetsäRaha 3/09 25 Metsäomaisuuteen liittyvissä järjestelyissä palvelujen tarve kasvaa. Osuuspankista löytyy tähän vahvaa osaamista kaikille asiakkaille. Etelä-Karjalan Osuuspankki osaa ja uskaltaa tuoda esille myös uusia ratkaisuja, esimerkiksi yhteismetsän mahdollisuuden, toimitusjohtaja Jari Himanen sanoo. Etelä-Karjalan Osuuspankki tarjoaa VAHVAT PALVELUT METSÄOMAISUUDEN HALLINTAAN - PANKKI ON TUNNISTANUT hyvin osuustoiminnalliset juurensa ja käyttänyt niitä onnistuneesti pankkikilpailussa, pankin tuore toimitusjohtaja Jari Himanen arvioi menestyksen syitä. ­ Toimimme lähellä asiakasta ja ymmärrämme asiakkaiden tarpeita. Asiakas pääsee keskustelemaan suoraan päätöksentekijän kanssa, Himanen luettelee pankin menestystekijöitä. Pankilla on yli 75 000 asiakasta. Määrä on kasvanut, vaikka alueen asukasmäärä on hiukan vähentynyt. ­ Meillä on suuri osuus henkilö-, yritys- ja maa- metsäasiakkaissa. Vahinkovakuuttamisessa meillä on paljon kasvumahdollisuuksia, Himanen sanoo. Bonuksia on voinut käyttää vahinkovakuutusten maksamiseen viime vuodesta alkaen. Tulos näkyy asiakkaalle jopa "viiden tähden" vakuutuslaskuna. Viisi tähteä kertoo, että bonukset ovat riittäneet koko laskun maksuun. ­ Tämä uusi bonusten käyttökohde on levinnyt viestinä hyvin asiakkaiden keskuudessa ja nyt meiltä tullaan usein kysymään niistä, Himanen sanoo. Tämän vuotinen Osuuspankkien valtakunnallisen metsäpäivän isäntäpankki, Etelä-Karjalan Osuuspankki, kasvaa ja vahvistuu. Pankki on OP-Pohjola-ryhmän parhaimmistoa: iso ja kasvava asiakasosuus, laaja omistajakunta, hyvä asiakastyytyväisyys ja vahva vakavaraisuus. Paavo Tuovinen Private-palveluille uudet tilat Omaisuudenhoitopalveluiden kysyntä kasvaa, kun kotitalouksien varallisuus 26 MetsäRaha 3/09 kasvaa. Ihmiset hakevat omaisuudelleen entistä parempaa tuottoa. OP-Pohjola-ryhmä on lisännyt voimakkaasti omaisuudenhoitopalveluja koko maassa, niin myös Etelä-Karjalassa. Private-palvelussa tarjotaan vaativaa varallisuudenhoitopalvelua sijoitusneuvoista täyden valtakirjan salkunhoitopalveluihin. Lappeenrannan konttorissa avattiin kesäkuun 10. päivä uudet tilat lainopillisille ja Private-palveluille. ­ Olemme nyt arvostetuin sijoituspalveluiden tarjoaja. Olemme saaneet asiakkaita kilpailijoilta asiantuntijoidemme vahvan osaamisen ja laadukkaiden palveluiden ansiosta. Toki sekin vaikuttaa, että olemme lähellä asiakasta, Himanen iloitsee panostusten tuloksia. ­ Ihmiset haluavat meiltä asiantuntijan näkemyksen sijoituskohteidensa valinnan tueksi. Teemme ehdotuksen asiakaskohtaisesti perustaen sen aina sijoittajakuvan kartoitukseen, jossa selvitetään asiakkaan tuottotavoite, riskinottohalukkuus ja kokemus eri sijoitustuotteista, Himanen sanoo. Lisää metsävakuutuksia Vahinkovakuutuksissa yhteistyö Pohjolan kanssa on tuonut hyviä tuloksia. Metsät Etelä-Karjalassa ovat kuitenkin melko heikosti vakuutettuja. ­ Metsävakuutusten määrä on kasvussa. Näissä vakuutuksissa meillä on mahdollisuus hakea vahvempaa jalansijaa. Pankki- ja vakuutuskokonaisuus otetaan esille kaikissa asiakaskohtaamisissa, Himanen sanoo. Anna-Leena Kaarna Naiset kiersivät metsätaitoradan rasteja tosissaan, mutta hymyssä suin kuten kuvista näkyy. Vaikeata se on äkkiä sanoa, kuinka pitkä tien varren mänty on, montako puuta hehtaarilla kasvaa, minkä verran kuutioita puista kertyy tai mitkä puut metsästä pitäisi poistaa. SATA NAISTA metsäopissa Janakkalassa Paavo Tuovinen Jouko Juurikkalan esitys korjuukustannusten pienentämisestä herätteli naisia pohtimaan puunkorjuun ennakkovalmisteluiden merkitystä ja arvoa. I HAN KIVA PÄIVÄ, oli satapäisen naisjoukon yleisin kommentti naisten metsäpäivän päättyessä Janakkalan Kiipulassa toukokuun lopulla. Naiset kuuntelivat herkällä korvalla metsänomistaja Matti Kärkkäisen esitystä kannattavan metsätalouden edellytyksistä ja toisen metsänomistajan Jouko Juurikkalan esitystä kannattavasta puunkorjuusta. Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pasi Ruuska kertoi, miten energiapuun käyttö kasvaa alueella. Kysymykset paljastivat, että naismetsänomistajat ovat vankkoja ammattilaisia metsäasioissa. Heillä on laaja ja monipuolinen tietämys, osaaminen ohittaa monilta osin miesten osaamisen ja ajattelua stimuloi positiivisuus ja mahdollisuuksien hakeminen. ­ Voisi ottaa metsänhoitoyhdistyksen miehen ja kiertää hänen kanssaan omia metsiä, Helena Alitalo-Vilkama Hämeenlinnasta arvioi tilaisuuden herätteitä. ­ Voisi katsoa ajolinjoja valmiiksi, toinen hämeenlinnalaisrouva Salme Jalkanen säesti häntä. Kimmokkeena kummallakin oli Juurikkalan esitys korjuiden ennakoinnista, muun muassa ajourien suunnittelusta ja tekemisestä ennakkoon. OP-Pohjola-ryhmä oli tilaisuudessa vahvasti mukana. Janakkalan Osuuspankin toimitusjohtaja Vesa Lehikoinen avasi tilaisuuden, Osmo Kivensalo esitte- li OP-Pohjola-ryhmän vakuutuspalvelut metsänomistajille ja pankinjohtaja Tarja Mikkola Janakkalan Osuuspankista esitteli Osuuspankin sijoitus- ja lainopilliset palvelut metsänomistajille. ­ Hajauta sijoitukset eri tavoin, optimoi verot sukupolvenvaihdoksissa ja muista tehdä testamentti ajoissa, Mikkolan esityksen voisi tiivistää. Kuten arvata saattoi, vakuutuskysymykset koskivat myyrätuhoja. Matti Kärkkäisen neuvo kettujen ylläpidosta myyräkantojen kasvun estäjänä herätti keskustelua vielä maastossakin. Ei riitä, naiset arvioivat. Mielenkiintoista olisi tietää, voisiko Matin resepti toimia laajasti. Huuhkajista on apua vain nimeksi, se kävi selväksi kaikille. Päivän toisena osana oli maastolenkki, jossa oli metsätaitorata, kone-esittelyjä, keppijumppaa ja ruokailu. Osa kävi tutustumassa myös gerperoihin ja ehtivätpä nopeimmat taottaa korusepällä itselleen korunkin. Metsätaitoradalla kilpailtiin vain itseään vastaan. tehtävät olivat puuston arviointia. leimausta ja niin edelleen. >> MetsäRaha 3/09 27 Matti Varjonen MÖKKITONT on kannatt Mökkitonttien raivaukset ovat kaikkein mukavimpia työmaita. Usein niissä saa tehdä nättiä oman mielensä mukaan, Pauli Vesa sanoo. >> Metsänhoidon perusasiat tuttuja EN OLE ITSE KÄYTTÄNYT RAIVAUSSAHAA, mutta kyllä siemenpuuasennot ja muut perusasiat ovat minulle tuttuja, espoolainen varatuomari Christina Karlia-Palomäki kertoo omasta metsänomistajaosaamisestaan. Christina osallistui naisten metsäpäivään. Christinan noin 30 hehtaarin metsätila on Kuhmoisissa. Tila on hänen 87-vuotiaan äitinsä kotitila. Äiti osallistuu edelleen aktiivisesti metsäasioiden hoitoon. Alv- ja veroilmoitukset he hoitavat yhdessä. ­ Metsäasioiden hoito pitää ihmisen vanhanakin vireänä, Christina sanoo. Äiti muun muassa pitää tiiviisti yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. ­ Metsänhoitoyhdistyksen henkilöt ovat meille hyvin tärkeitä. Äiti tuntee heidät, samoin minä. Olemme yhdessä kävelleet metsäalueen rajoja. Yhdistyksen henkilö osaa katsoa systemaattisesti, miten metsiä pitää hoitaa, Christina sanoo. Metsä on ollut aikanaan tilalle tärkeä lisäelannon tuoja. Christina pitää puun myyntituloja ja metsän hoitamista puuta myymällä edelleen tärkeinä, mutta niiden rinnalle on tullut myös muita arvoja. Perhe on viettänyt kesiä tilalla, vaikka siellä ei olekaan kaupunkiasunnon mukavuuksia. Viime kesät he ovat kuitenkin olleet kaupungissa pienen lapsen vuoksi. ­On kärsimystä olla kesällä kaupungissa. Maalla metsässä olo on psyykkisesti tärkeää. Siellä ei kuulu kuin käen kukunta ja linnun laulu ja luontoarvoja on monenlaisia, Christina sanoo. Lisää metsää Christina voisi ostaa, mutta omaansa hän ei myy pois. ­ En voi kuvitella, että myisimme sitä metsää suvusta pois. 28 MetsäRaha 3/09 TIN RAIVAUS ava sijoitus Mökin pihasta aukeaa kaunis näkymä Päijänteelle. Paavo Tuovinen P AULI VESA on Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen kokenut metsuri, jonka Marja Mäkiniemi otti ensimmäisen kerran raivaustöihin mökkitontillaan Sysmässä kymmenisen vuotta sitten. Mökki on Päijänteen rannalla, lähes umpimetsässä, Marjan äiti oli aina kieltänyt kaatamasta yhtään puuta. Marja kaipasi näkymää järvelle ja valoa pihaan. Kun Vesa oli työnsä tehnyt, äitikin tuli käymään ja ihasteli: ­ Ai miten kaunista täällä on. ­ Ei se tienesti niistä puista ollut kummoinen, mutta hirveästi niitä puita oli. Arvio oli 63 kuutiota, enemmän niitä tuli, Marja muistelee. Ei Vesa toki omin päin tontin puita ryhtynyt kaatamaan. Monta puuta sovittiin, että tämä jää ja tuo lähtee. Mäntymäelle ja koko tontille päätettiin jättää kaikki katajat. Rannasta uskallettiin kaataa niin vähän puita, että pian oli kaadettava lisää. ­ Mökkitontin raivaus vaatii tarkkaa silmää, Marja sanoo. Marja ja Mikko Mäkiniemi puhdistavat tontilta löydettyä pahkaa, josta metsuri koputteli päivän alkajaisiksi kaarnan pois. Kahden hehtaarin tontin takametsään koskettiin varoen, toki sekin raivattiin. Nyt takametsää raivattiin uudelleen. Isoja kuusia poistettiin ja lehtipuiden vesat ja kuusentaimet menivät kaikki nurin. Iltaaurinko saa mahdollisuuden paistaa pihaan, vaikka pohjoisreunan tuulensuoja säilytetäänkin. Tontilla kasvaa ainakin mäntyjä, kuusia, koivuja, haapoja, tervaleppiä, katajia, pihlajia, Terijoen salavia, lehtikuusia, kynäjalavia, Serbian kuusia ja villejä omenapuita. ­ Usein ohjeet ovat sellaiset, että tee mielesi mukaan, mutta joskus työ on tarkkaa, ja puillakin on nimet. Muistutetaan, että Yrjöä ei saa kaataa, Vesa kertoo tonttien raivausohjeista. Mökkitontin puuston raivaus on kannattava sijoitus. ­ Jos tontti ehostetaan ennen myyntiä, pienellä työllä saadaan valtavasti lisäarvoa. Ostajahan ihastuu tai vihastuu näkemäänsä. Tontin hienoudet saadaan esiin, kun metsä raivataan, Vesa sanoo. Toki pääosa raivauksista tehdään omistajien omaksi iloksi, ei rahan takia. Raivauksia on pakko tehdä, jos tontista haluaa nätin. Kyllä nämä pitää hoitaa, ei näissä pidä pihistää. Eikä Paulilta mene tässä kuin vajaa päivä, Marja Mäkiniemi sanoo. Vesa tekee Marjalle töitä metsänhoitoyhdistyksen tuntitaksalla. Takametsän raivauksen Vesa luokittelee metsäammattilaisen näkökulmasta lehdon suojelutoimenpiteeksi. Alue on selvää lehtoa, jossa kuuset ovat ottaneet ylivallan ja pyrkivät sokaisemaan kaikki lehtokasvit. ­ Ainut keino säilyttää lehto on poistaa kuuset, Vesa sanoo. Metsäneuvoja Risto Koiravuori Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeestä kertoo, että tonttikohteita on yhdistyksen alueella muutamia kymmeniä vuodessa. ­ Osasta niistä tulee merkittävästi myyntipuuta, osa on risujen poistoa. Osa on niin vaikeita kohteita, että niihin tarvitaan nosturi avuksi, Koiravuori sanoo. Mökkitonttien raivaus on enemmän palvelua kuin bisnestä, mutta metsänhoitoyhdistys pyrkii Koiravuoren mukaan palvelemaan kaikkia metsänomistajia, myös tonttien omistajia. MetsäRaha 3/09 29 METSÄRAHA-LEHDEN lukijamatka Tervetuloa Tallinnaan 2.­4.10.2009 Lähde Nooran mukana metsämatkalle naapuriimme Viroon. Vihreästä Kullasta tuttu Noora Hautakangas, Miss Suomi 2007, emännöi tämänkertaista matkaamme. Noora tulevana metsänomistajana on innolla mukana ottamassa selvää metsäasioista. Virkistävän viikonloppuloman yhteydessä on tarjolla ajankohtaisia luentoja sekä paljon kiitosta saanut metsäretki. Tallinnassa majoitumme hotelli Viruun. Lauantaina illallisen jälkeen hotelliin on järjestetty retkeläisten omat metsätanssit. Matkan ohjelmaan on varattu aikaa myös omille ostoksille ja Tallinnan vanhaan kaupunkiin tutustumiseen. Matkan hinta sisältää ohjelmapaketin lisäyksen lisäksi kaikki ruokailut. Kotimaan bussikuljetusten hinta riippuu matkasta ja lisätään paketin hintaan. Reittikartta on viereisellä sivulla. Metsämatkalaisille toimitetaan tarkka ohjelma postitse syyskuun aikana. Matkalla ovat mukana OP-Pohjola -ryhmän ja UPM:n asiantuntijat. Tervetuloa kuulemaan mielenkiintoista metsäasiaa ja nauttimaan yhdessäolosta samanhenkisessä seurassa. Matkan aikataulu Lähtö perjantaina 2.10. Helsingin Katajanokan terminaalista klo 11.30. Saapuminen Tallinnaan klo 14.00 Paluu sunnuntaina 4.10. Tallinnasta klo 16.30. Helsinkiin saavutaan klo 19.00. Matkan hinta Majoitus kahden hengen huoneessa 320 /hlö Majoitus yhden hengen huoneessa 393 /hlö Lisäksi hintaan tulee 9 palvelumaksu/lasku. Hintaan sisältyy/hlö · laivamatkat aikataulun mukaisesti Viking Line XPRS -laivalla · hotelliyöpyminen Sokos Hotel Virussa, valitussa huonetyypissä aamiaisineen, kaksi vuorokautta · Bistro Buffet meno/paluu laivalla, ruokajuomineen · kokouskahvit hotellissa perjantaina ja sunnuntaina · illallinen hotellilla sekä perjantaina että lauantaina, sisältäen lasillisen viiniä · lauantain metsäretki · OP-Pohjola-ryhmän ja UPM:n asiantuntijaluennot · verot · matkaa voi esittää verotuksessa vähennyskelpoiseksi Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Kaleva Travel Oy. Ilmoittautumiset Kaleva Travel puh. 020 561 5389 sähköposti: metsamatka@kalevatravel.fi 30 MetsäRaha 3/09 Lähtöaika 3:05 3:40 4:00 4:20 4:55 5:20 5:35 6:15­6:30 6:50 7:45 8:20­8:50 8:50 10:30 Lähtöaika 3:15 3:35 4:10 4:30 4:40 5:00 5:25 6:05­6:25 6:50 7:00 7:20 7:40 8:00­8:30 8:30 8:40 8:55 9:10 9:45 10:30 Lähtöaika 23:00 23:15 23:45 0:15 0:45 1:15 2:00­2:30 2:50 3:35 3:45 4:15 4:40 4:55 5:10 5:35 5:50­6:20 6:20 7:00 7:35 8:00 8:30 9:00 9:15 10:30 Lähtöaika 2:30 2:50 3:00 3:20 3:30 3:45 3:55 4:10 Reitti 1 Vaasa, linja-autoasema Pirttikylä, Neste, Pirttilinna Närpiö, Teboil Lappfjärd, motelli Merikarvia, Merikievari Söörmakku, Teboil Pori, linja-autoasema Rauma, ABC Kortela Laitila, Shell Turku, linja-autoasema Kahvit, meno/paluu Salo, ABC Piihovi Helsinki, Katajanokanterminaali Reitti 2 Kokkola, linja-autoasema Edsevö, Hotelli Polaris Alahärmä, Neste Kauhava matkahuolto Lapua, matkahuolto Seinäjoki, linja-autoasema Jalasjärvi, ABC Wisiitti Parkano, Shell Ikaalinen, Neste Hämeenkyrö, S-market Ylöjärvi, Shell piha Tampere, linja-autoasema Kahvit, meno/paluu Teboil Pirkanhovi Toijala ABC Iittala, moottoritien pikavuoropysäki Hämeenlinna, Wetterhoffinkatu Hyvinkää, ABC piha Helsinki, Katajanokka Reitti 3 Oulu, linja-autoasema Kempele, pikavuoropysäkki Rantsila, linja-autoasema Pulkkila ABC Kärsämäki, matkahuolto Haapajärvi, linja-autoasema Pihtipudas, Shell Viitasaari, linja-autoasema Äänekoski, linja-autoasema Suolahti, linja-autoasema Laukaa, linja-autoasema Jyväskylä, Harjukatu Muurame, Shell Korpilahti, linja-autoasema Jämsänkoski, linja-autoasema Kahvit, meno/paluu Jämsä, Shell Kuhmoinen, Neste Padasjoki ABC Vääksy, linja-autoasema Lahti, linja-autoasema Tuuliharja, Neste Mäntsälä, Shell Helsinki, Katajanokka Reitti 4 Iisalmi, linja-autoasema Lapinlahti, Matin ja Liisan as. Alapitkä, pikavuoropysäkki Siilinjärvi, linja-autoasema Vuorela, ramppi pikavuoropysäkki Kuopio, Maljalahdenkatu Pitkälahti ABC Paukarlahti, pikavuoropysäkki Hinnat/hlö 60 60 60 60 60 55 55 55 55 50 40 Hinnat/hlö 65 65 60 60 60 60 60 55 55 55 55 50 40 40 40 40 40 4:15 4:25 4:40­5:10 5:25 5:45 6:20 6:30 6:40 7:00­7:30 7:30 8:00 8:30 9:00 9:15 9:20 10:30 Lähtöaika 2:30 2:35 2:50 3:00 3:15 3:30 3:50 4:10 4:20 4:30 4:45­5:10 5:35 5:40 5:55 6:10 6:25 6:30 6:35 6:55 7:00 7:40 7:55 8:05 8:15 8:30­9:00 9:00 9:20 9:30 9:45 10:30 Oravikoski, pikavuoropysäkki Leppävirta, Unnukka Varkaus ABC Joroinen TB Juva ABC Mikkeli Lääninhallitus Otava, pikavuoropysäkki Uutela, pikavuoropysäkki Kahvit, meno/paluu Kuortti ABC Heinola, tori Lahti, linja-autoasema Tuuliharja Neste Mäntsälä Shell Mäntsälä, linja-autoasema Helsinki, Katajanokka Reitti 5 60 60 55 55 55 55 55 55 45 45 40 40 40 40 Hinnat/hlö 65 65 60 60 60 60 60 60 60 60 55 55 55 55 55 55 55 55 55 45 45 45 45 45 40 40 40 40 Hinnat/hlö 80 80 80 80 80 80 75 75 70 70 70 65 65 65 60 50 50 50 50 40 40 40 Joensuu, Siltakatu turistipysäkki Joensuu, matkahuolto Reijola ST1 pysäkki Honkavaara Neste Onkamo TH Tolosenmäki, Neste Kesälahti, Pivanka Saari, SEO piha Särkisalmi, Lohikontin pysäkki Parikkala, rautatieasema Simpele TB Vuoksenniska ABC Imatra keskusliikenneasema Joutseno, linja-autoasema Lauritsala, pikavuoropysäkki Lappeenranta, Valtakatu Kourula, pikavuoropysäkki Sammonlahti, pikavuoropysäkki Luumäki motelli Taavetti, Pitkä Shell Kouvola, linja-autoasema, tilausajolaituri Kuusankoski, R-kirja Koria ABC Elimäen Alppiruusun pysäkki Kahvit, meno/paluu Pukaron Paroni Liljendahl Shell Kuninkaantien Esso Porvoo, matkahuolto Helsinki, Katajanokka 3 Oulu 2 1 Kokkola 4 Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Pori Rauma Lahti Turku HELSINKI Tampere Viitasaari Iisalmi Kuopio 5 Hinnat/hlö 65 65 65 60 60 60 60 60 Joensuu Mikkeli Imatra Kouvola MetsäRaha 3/09 31 Ota meidät puukauppakumppaniksi! Iiris Mäkinen metsäpalveluesimies Leo Kivelä hankintaesimies, osto Ringa Tuikka markkinointiesimies Markus Laatikainen hankintaesimies, Glenn Westerholm operaatiot hankintaesimies, osto Jussi Kölli markkinointiesimies Metsänomistaja on meille tähti. Siksi tarjoamme viiden tähden arvoista palvelua. Lisätietoja palvelunumerosta 02046 1478. www.storaenso.com/metsa