1/2010 MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti Punkaliven designtuotteet tehdään kertopuusta s.28 METSÄKESKUKSET yhdistetään s.7 na uka ero M äv s met opas - Pohjolan osuus metsävakuutuksissa KASVAA NOPEASTI s. 26 Puunostot yksityismetsistä kaksinkertaistuvat edellisvuodesta s.12 ja 18 Ministeri Anttila: Metsätilojen koko kasvuun s.4 Päätoimittajalta Aliarvostettu metsävähennys ja verohuojennus O N TAAS SE AIKA VUODESTA, jolloin ryhdytään laatimaan metsäveroilmoitusta vuodelta 2009. Olemme osaltamme pyrkineet auttamaan metsänomistaja-asiakkaitamme tässä monen mielestä metsänomistajan vuoden tärkeimmässä "savotassa" tekemällä jälleen uuden metsävero-oppaan. Opas löytyy tämän lehden keskiaukeamalta. Suosittelen lämpimästi oppaaseen tutustumista ennen veroilmoituksen tekoa, sillä oppaassa on runsaasti hyödyllisiä ja käytännönläheisiä ohjeita, joiden ansiosta metsänomistaja saa verosuunnittelusta kaiken hyödyn irti. Lisäyksenä aikaisempiin oppaisiin on mm. laajennettu sukupolvenvaihdososio ja metsätilan myynti lähisuvun ulkopuolelle. Yksi huomionarvoinen näkökohta on uudistetun metsävähennyksen täysimääräinen hyödyntäminen. Vuoden 2008 verotuksessa voimaan tuli sekä metsävähennyksen korottaminen että vähennyksen muuttaminen tilakohtaisesta omistajakohtaiseksi. Metsävähennyspohja korotettiin 50 prosentista 60 prosenttiin metsän hankintamenosta ja yhden vuoden vähennys 40 prosentista 60 prosenttiin. Nämä metsävähennykseen tehdyt parannukset ovat merkittäviä ja ovat jääneet mielestäni aivan liian vähälle huomiolle. Muutos avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti metsätilan sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen tilakaupalla ja lisämetsän ostoon. Uudistuksen jälkeen sukupolvenvaihdoksessa voi olla edullisempi ratkaisu myydä metsä puineen, kuin että siltä hakattaisiin hakkuukypsä puusto ennen tilan myyntiä. Toinen, vielä tämän vuoden ajan samaan suuntaan vaikuttava tekijä, on puukaupan määräaikainen verohuojennus. Puukauppatuloistahan saa 25 prosenttia verovapaana, kun puukauppa tehdään tämän vuoden loppuun mennessä ja rahat saadaan ensi vuoden loppuun mennessä. Metsävähennys ja verohuojennus yhdessä ovat sen verran merkittävä kokonaisuus, että metsänomistajien kannattaa harkita niin sukupolvenvaihdoksen tekemistä kuin lisämetsän ostoa vielä tänä vuonna. Molemmat toimenpiteet parantavat metsätalouden rakenteita: nuorentavat metsäomistajien keski-ikää ja suurentavat metsätilojen kokoa. Olitpa sitten tekemässä joko metsätilan sukupolvenvaihdosta tai ostamassa lisää metsää, niin kummassakin tapauksessa tervetuloa Osuuspankkiin! Sieltä löytyy sekä näiden että muidenkin metsäasioiden asiantuntemusta. Martti Tynkkynen päätoimittaja MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti maatalousyrittäjille ja metsänomistajille. 37. vuosikerta. Ulkoasu: Katja Konga/Studio Lume katja@studio-lume.fi Ilmoitusmyynti: Agrimedia Oy puh. 040 539 3089 ilmoitukset@agrimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy, Tampere, 2009 ISSN 0788-8511. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Tilaukset omaan Osuuspankkin. Osoitteenmuutokset: Välitetään automaattisesti Väestörekisterikeskuksesta kuukauden kuluessa. Lehden peruutus ilmoitetaan omaan Osuuspankkiin tai Osuuspankin puhelinpalveluun 010 00500. Lehti ei vastaa toimitukseen tilaamatta lähetettyjen juttujen ja kuvien palauttamisesta. Osoitelähteet: Osuuspankki, PL 308, 00101 Helsinki Julkaisija: OP-Keskus Kustantaja: Agrimedia Oy OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: 3 maatalousteemaa (KultaJyvä) ja 3 metsäteemaa (MetsäRaha). MetsäRaha 1/10 ilmestymispäivä 15.1.2010 MetsäRaha-teeman toimitusneuvosto: Markku Halonen, Heikki Kuurne, Satu Laamanen, Tuomo Liukka, Tarja Mikkola, Martti Tynkkynen, Janne Vaittinen ja Mikko Vepsäläinen. Päätoimittaja: Martti Tynkkynen puh. 010 252 2566 Toimituspäällikkö Paavo Tuovinen puh. 040 561 6630 PEFC/02-31-03 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org 2 MetsäRaha 1/2010 Tässä numerossa 2 4 5 6 7 8 11 12 13 14 16 18 20 21 22 24 26 30 30 Pääkirjoitus Sirkka-Liisa Anttila: Metsätilojen koko on saatava kasvuun Metsävähennys toimii investointituen tavoin Metsätilojen kokotilastot uudistetaan tänä vuonna Metsäalan organisaatioita järjestetään uuteen asentoon Metsäkeskukset yhdistetään OP-Kiinteistökeskuksista parasta palvelua metsätilakauppoihin Vuoden metsänhoitaja 2009 Eeva Hellström: Murroksessa voi piillä suuri mahdollisuus Tapio Tilli: Puun ostot yksityismetsistä kaksinkertaistuvat tänä vuonna Henri Parkkinen: Paperin hinta ratkaisee metsäsektorin menestyksen Pekka Heikkinen: Puutaloteollisuuden pitäisi tavoitella myös isoja kohteita Verolomakkeelle kolmenlaisia tuloja Puumarkkinoiden vauhti normalisoituu Runkohinnoittelu tulossa puukauppaan MTK:n metsävaltuuskunnan uusi puheenjohtaja Rohkeasti metsään Osuuspankista apua metsäomaisuuden hoitoon Pohjolan metsävakuutuksen voittokulku jatkuu Kertopuusta huonekaluja Helsingin Metsämessujen ja KoneAgrian palkinnot s. 9 Metsätilakauppa meni nappiin Puukaupan arvonlisävero tuottavasti omalle tililleen s. 17 s. 11 Syntyykö PUNKALIVESTÄ uusi suomalainen MENESTYSTARINA? s.28 MetsäRaha 1/2010 3 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila: METSÄTILOJEN KOKO ON SAATAVA KASVUUN OKAINEN YMMÄRTÄÄ, että pieniltä alueilta korjuukustannukset tulevat erittäin kalliiksi ja puusta saatava hyöty voi jäädä pieneksi. Tilojen koko vaikuttaa myös omistajien kiinnostukseen myydä puuta, Anttila sanoo. ­ Tärkeintä olisi, että metsälöiden koko saataisiin hallitusti kasvamaan. Siihen pitää vain nyt hakea erilaisia keinoja, Anttila sanoo. Metsätilojen rakenteen kehittämistä ja siihen tarvittavia keinoja kartoitetaan parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön työryhmässä. Hyvä tavoite Sirkka-Liisa Anttilan mielestä olisi Kansallisessa metsäohjelmassa ehdotettu taso nostaa metsätilojen keskipinta-ala Ruotsin lukuihin, noin 50 hehtaariin. Valtioneuvosto asetti Kansallisessa Metsäohjelmassa tavoitteeksi metsätilojen koon kaksinkertaistamisen vuoteen 2050 mennessä. Suurempi tilakoko mahdollistaisi metsätalouden nykyistä kannattavamman ja suunnitelmallisemman harjoittamisen ja tukisi siten myös teollisuuden puunsaantia. Tapani Lepistö J Ministeri ei lupaa nopeita toimenpiteitä Metsätilojen pieni koko on maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mielestä ongelma muun muassa puun korjuukustannusten kannalta. Suomessa on hyvin paljon alle 10 hehtaarin metsälöitä. Antti Äijö Ministerin mielestä hankkeen ollessa kesken olisi parasta, että uusilla toimintamalleilla ei spekuloitaisi, koska se saattaisi jämähdyttää metsätilojen koon kehittämisen täysin. Toimenpiteitä on turha odottaa kovin nopeasti, asiaa pohtivalla työryhmälläkin on aikaa vuoden 2011 loppuun. ­ Tarvitaan veroporkkanoita ja tietynlaista keppiäkin. On pakko miettiä myös sitä, millä tavalla edistetään metsätilojen kaupankäyntiä ja mikä on perintö- ja lahjaverojärjestelmä jatkossa. Kuolinpesien 4 MetsäRaha 1/2010 purkaminenkin on tärkeä asia, maamme metsistä merkittävä osa on tällä hetkellä kuolinpesien omistuksessa. Nyt oikeusministeriössä on valmisteilla uudistus, joka antaisi kuolinpesille määräajat, minkä ajan kuluessa ne pitää selvittää. Anttila ei ole varma, onko hallitusohjelmassa esitetty metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottaminen kokonaan haudattu. Asia kuuluu valtiovarainministerin toimialaan. ­ Ydinkysymys on, että hallituksessa ei löytynyt yksimielisyyttä, minkä kokoista tilaa huojennus koskisi. Haarukka oli 20 hehtaarista 50:een. Toinen vähintään yhtä vakava kysymys on se, että esitetty merkittävä huojennus olisi perustuslain mukaan kansalaisten yhdenvertaisuuden vastainen. Laki ei hyväksy sitä, että perillisistä yksi saisi näin mittavan veroedun ja muut jäisivät katselemaan sivusta. 80 prosenttisena veronhuojennusta ei olisi missään nimessä saatu, maatiloilla noudatettava huojennus on nyt noin 60 prosenttia, Anttila sanoo. ­ Joku sukupolvenvaihdoksia helpottava muutos olisi hyvä saada, koska meillä on niin paljon metsäomaisuutta, joka vain odottaa, milloin sitä voidaan lapsille siirtää, Anttila painottaa. hankkeen määräaikaa vuoden 2011 loppua. Asioita valmistellaan aina yhdessä asianomaisen ministeriön kanssa, verokysymyksissä kumppanina on valtiovarainministeriö, omistusmuotoihin liittyvissä asioissa oikeusministeriö. ­ Erilaisia verotuksellisia keinoja on selvitetty ja niistä neuvotellaan. Monet toimenpiteistä vaativat EU:n hyväksynnän emmekä siksi halua puhua niistä etukäteen, Kokkonen sanoo. Verotuksellisista ohjauskeinoista tärkeimpinä on jatkotarkasteluun nostettu luovutusvoittoveron huojennus sekä lahjaja perintöveron huojennus. Esillä on ollut myös toimia yhteismetsien verotuksellisten ongelmien korjaamiseksi. Keskeinen kysymys on, miten nämä huojennukset kohdennetaan. Keinojen kehittäminen, vaikutus- ja kustannusanalyysit ovat vielä kesken, eikä niitä ole sen vuoksi viety lakivalmisteluun. Nopeita uudistuksia ei Kok- kosen mukaan ole odotettavissa. Hankkeessa tullaan tarkastelemaan myös vaihtoehtoisten metsänomistusmuotojen, kuten metsäyhtymien, metsäosakeyhtiöiden, kiinteistörahastojen ja metsien vuokrauksen mahdollisuuksia, vahvuuksia sekä kehittämistarpeita. Tarkempaan tarkasteluun tulee myös tilusjärjestelyjen kehittäminen yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa. Kokkosen mielestä keskeinen rooli sukupolvenvaihdosten aktivoinnissa on metsänomistajien neuvonnalla ja tiedotuksella. Metsänomistajilla saattaa olla paljonkin vääriä luuloja omistusjärjestelyihin liittyvästä verotuksesta. Veroneuvonnalle on hänen mukaansa selvää tarvetta, mutta kentällä ei ole useinkaan osaamista ja resursseja tähän. Ensi vuoden suunnitelmissa onkin sukupolvenvaihdosoppaan laatiminen metsäomistajille. >> Metsätilojen pienuus on ongelma. Tilojen kasvattamiseen pitää hakea erilaisia keinoja. Esityksiä rakenteen kehittämisestä odotettavissa ennen vuoden 2011 loppua Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt laajan metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishankkeen osana Kansallisen Metsäohjelman toteutusta. Metsäntutkimuslaitoksen tehtäväksi annettu hanke tulee tuottamaan konkreettisia toimenpide-esityksiä metsätilojen koon, rakenteen ja uusien omistusmuotojen kehittämiseksi sekä sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Jokaisesta toimenpide-esityksestä tuotetaan poliittisen päätöksenteon tueksi arviointi toimeenpanon vaikutuksista metsäsektoriin ja kansantalouteen. Hanke kestää vuoden 2011 loppuun. ­ Tänä vuonna tullaan hankkeessa keskittymään neuvontaan, että metsänomistajat osaisivat käyttää lainsäädännön jo nyt antamia mahdollisuuksia järkeviin sukupolvenvaihdosratkaisuihin, kertoo rakennetyöryhmää johtava metsäneuvos Marja Kokkonen. Esityksiä metsätilojen rakenteen kehittämiseksi voidaan odottaa jo ennen Suomi on ollut erittäin merkittävä metsävaltio tähän asti. On meistä itsestämme kiinni, löydämmekö ne innovaatiot, joilla voimme olla sitä jatkossakin, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoo. MetsäRaha 1/2010 5 Tapani Lepistö >> Metsävähennys toimii investointituen tavoin METSÄTALOUSYRITTÄJILLE on toivottu maatilojen mallin kaltaista investointitukijärjestelmää. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan mielestä tällainen järjestely on jo olemassa. Puun myyntitulojen verotukseen kuuluva metsävähennys on tuki, jota maataloudessa ei ole. Metsävähennystä parannettiin nykyisen hallituksen aikana. Metsävähennyspohja korotettiin 50 prosentista 60 prosenttiin. Samalla, kun metsävähennyksen kokoa kasvatettiin, päätettiin että se voidaan nyt tehdä miltä tahansa 1.1.1993 ja sen jälkeen ostetulta tilalta saaduista veronalaisista puun myyntituloista eikä pelkästään ostettavalta metsäpalstalta tehtävistä puun myynneistä. Metsätilojen kokotilastot uudistetaan tänä vuonna Metsäntutkimuslaitoksen mukaan suomalaisten metsätilojen koosta ei ole tällä hetkellä riittävän tarkkaa tietoa. Saman omistajan eri metsänhoitoyhdistysten alueella sijaitsevia tiloja ei lasketa tilastoinnissa yhteen ja se vääristää tietoja. Tilastot tullaan uudistamaan tänä vuonna. Yksityisten metsänomistajien tilojen keskikoko on 23,6 hehtaaria. Metsänhoitomaksua maksavien metsänomistajien metsälöiden keskikoko on 31,2 hehtaaria. Kokoluokka Osuus tiloista alle 10 ha 25 % 10 ­ 20 ha 27 % 20 ­ 50 ha 30 % 50 ­ 100 ha 13 % 100 ­ 200 ha 3,5 % Yli 200 ha 1,5 % Maa- ja metsätalousministeri haluaa LISÄÄ KILPAILUA ja YRITTÄJYYTTÄ METSIIN Metsäalan organisaatioita ollaan Suomessa järjestämässä uuteen asentoon. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan tavoitteena on saada lisää kilpailua ja uudenlaista yrittäjyyttä metsäalalle. Antti Äijö - METSÄALAN ORGANISAATIOIDEN on sopeuduttava ympäristön muutoksiin. Ihan ensiksi meidän pitää saada alalle lisää kilpailua ja yrittäjyyttä. Vähintään yhtä suuren haasteen organisaatioille asettaa valtion tuottavuusohjelma. Lisäksi metsävaratiedot tulevat sähköiseen muotoon, jolloin niiden käyttöä voidaan oleellisesti tehostaa. Nämä kaikki tekijät tulee uudistuksessa ottaa huomioon. Lisäpontimena uudistukselle on vielä se, että EU:n komissiolle on tehty kantelu Suomen metsätuista ja niiden mahdollisista kilpailua vääristävistä vaikutuksista. Valmisteltavana oleva organisaatiouudistus koskee metsäkeskusten ja Tapion lisäksi metsänhoitoyhdistyksiä. Organisaatioiden palveluksessa on yli tuhat metsäammattilaista. ­ Tarkoitus ei ole ensisijaisesti vähentää työpaikkoja, vaan löytää oikea osoite kaikille metsäalan tekijöille. Ei ole kysymys siitä, että ajettaisiin organisaatioita alas. 6 MetsäRaha 1/2010 Käytännössä kyse on siitä, että metsäkeskusten sisällä tulee eriyttää ne toiminnot, jotka voidaan pitää yllä valtion maksamina. Näitä ovat ministerin mielestä lain valvonta, tarkastukset, viranomaistoiminta ja metsätalouden edistäminen. Metsäkeskusten muu toiminta, jota varojen käytöllä mitaten on noin puolet, pitää eriyttää, että kilpailutilanne ei vääristyisi. Samaan aikaan organisaatiouudistuksen kanssa on tavoitteena kehittää metsänomistajille tarjottavia palveluita. Uusia keinoja tarvitaan erityisesti siksi, että metsänomistajista iso osuus asuu taajamissa ja kaupungeissa useissa tapauksissa ilman mitään kontaktia metsään. ­ Tässä tilanteessa palvelutarjonnan pitää olla niin monipuolista, että sillä voidaan edistää metsäpoliittisia tavoitteita, metsien hyvää hoitoa ja puumarkkinoiden toimivuutta. Keväällä valmistuva uusi metsävaratieto antaa Anttilan mielestä aivan uuden ja todella merkittävän työvälineen alan organisaatioiden käyttöön. Se on tietoyhteiskunnan kehitystä parhaimmillaan. ­ Tässä yhteydessä on sovittu sellainenkin asia, että metsävaratietojärjestelmiä meillä tulee vastaisuudessa olemaan vain yksi. Metsäkeskukset YHDISTYVÄT Antti Äijö Yhteiskunnan tuki ei saa vääristää Metsäkeskukset saavat valtion budjettivaroja noin 43 miljoonaa euroa vuodessa ja metsänhoitoyhdistyksien perimän metsänhoitomaksun määrä on yli 27 miljoonaa euroa. Käynnissä olevalla organisaatiouudistuksella on tarkoitus varmistaa se, että tämä rahoitus ei sekoita kilpailua metsänomistajille tarjottavissa palveluissa. Metsänhoitoyhdistyksiä koskee ministerin mukaan sama ongelma kuin metsäkeskuksia. Veronluonteisilla metsänhoitomaksuilla on yhdistyksien taloudessa huomattavan suuri merkitys. Nyt tullaan listaamaan ne tehtävät, mitkä kuuluvat yhdistysten metsänhoitomaksuilla yllä pidettäviin. Kilpailusyistä muut tehtävät pitää erottaa näistä ja siirtyä avoimeen kilpailuun. ­ Metsänhoitomaksun tasoon ei tässä yhteydessä ole tarkoitus puuttua. En ymmärrä ollenkaan niitä teollisuuden vaatimuksia, että maksuista pitäisi kokonaan luopua tai niitä pitäisi kerätä metsäkeskuksille. Sanon suoraan, että tämä on teollisuudelta aika lyhytnäköistä edunvalvontaa, Anttila sanoo. ­ Suomalainen metsäsektori ei tule ikinä menestymään, jos täällä vain kampitetaan toisiaan. Metsäala tarvitsee keskinäistä luottamusta, sitä pyrin omilla toimillani rakentamaan myös puumarkkinaosapuolten välille, Anttila sanoo. ­ Metsäteollisuuden piiristä on esitetty, että metsänhoitomaksu vääristää alan kilpailua. Tätä ei silloin enää tapahdu, kun määritellään selvästi ne kohteet, mihin näitä varoja käytetään. Välille pannaan palomuuri, joka estää väärinkäytökset. METSÄKESKUSTEN JA METSÄNHOITOYHDISTYSTEN edessä on laaja uudistus, jonka tarkoituksena on edistää kilpailua ja tehostaa palveluja metsänomistajille ja metsäelinkeinolle. Alueellisista metsäkeskuksista ja osasta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota muodostetaan yksi valtakunnallinen organisaatio. Alueellista toimintaa toteuttavat asiakaslähtöiset alueyksiköt. Kilpailun lisäämiseksi metsäkeskusten liiketoiminta eriytetään julkisista hallintotehtävistä. Myös metsänhoitoyhdistysten liiketoiminta ja metsänhoitomaksulla rahoitettava toiminta eriytetään entistä selkeämmin. Muutoksia varten tarvitaan uudistuksia useisiin lakeihin. Sen lisäksi metsänhoitoyhdistysten varojen käyttöä täsmennetään valtioneuvoston asetuksella sekä metsänhoitoyhdistysten kirjanpitoa ja metsänhoitomaksuvarojen käytön julkisuutta koskevilla toimenpiteillä. Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke sai työnsä päätökseen joulun alla. Uusi metsäkeskuslaki lausuntokierroksineen pyritään valmistelemaan ensi vuoden aikana niin, että uusi organisaatio voisi käynnistyä vuoden 2012 alusta. Markkinat auki palveluiden kehittäjille Metsäalan työnjakoon ei organisaatiouudistuksella tulla puuttumaan, vain metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten sisällä tehtäviä eriytetään. Jatkossa vapaan kilpailun kentässä ovat muun muassa metsäsuunnitelmien tekeminen, perusparannustyöt ja muut metsänomistajille myytävät palvelut. Laajoissa metsänparannushankkeissa on tarkoitus eriyttää perusvalmistelu ja kilpailutettava osuus toisistaan. Esimerkiksi isoissa metsätie- ja ojitushankkeissa on vaiheita, jotka voivat vaatia laajaa yhteistyötä. Ajatus on ollut se, että tämä perusinfrastruktuurin valmistelu erotetaan viranomaisten työksi. Itse hankkeiden suunnittelu ja toteutus tulisivat olemaan kilpailun alaisia. ­ Kilpailuttamalla päästään käsiksi töiden kustannustasoon. Kilpailun puute johtaa hyvin helposti kustannusten nousuun. Siitä on monta esimerkkiä muilla sektoreilla, Anttila toteaa Ministeri toivoo, että metsäorganisaatioiden uudistus parantaisi metsänomistajien palvelua. Nyt tarvitaan uusia palveluita erityisesti niille metsänomistajille, jotka ovat vailla suoraa kontaktia metsään ja osaamista metsäasioissa. ­ Metsäalalla olisi tilaa kokonaan uusille palvelumalleille, joiden kehittämiseen saa osallistua kuka vain. Uudet tuotteet syntyvät toimivien markkinoiden kautta. Ideanikkareita löytyy varmaan metsänhoitoyhdistyksistä ja Tapiostakin. Kannattaa kilpailla, se menestyy, joka löytää parhaat palvelukonseptit, Anttila sanoo. Ministeri Anttila odottaa, että metsäalan organisaatiot ovat uudessa asennossa parin vuoden päästä. Sitä ennen tarvitaan vielä paljon valmistelutyötä. MTK on metsänomistajan VAHVIN EDUNVALVOJA. Pidetään kiinni suomalaisesta metsästä! LIITY JÄSENEKSI www.mtk.fi MetsäRaha 1/2010 7 Paavo Tuovinen Metsätilakaupassa on tärkeää selkiyttää myyjän tavoitteet ja selvittää, miten tilasta saadaan mahdollisimman suuret kokonaismyyntitulot. Kokonaisuuden kannalta tärkeää on myös myyntitulojen sijoittaminen tuottavasti, myyntipäällikkö Mikko Rautiainen Kiteen Seudun OP-Kiinteistökeskuksesta sanoo. Parasta palvelua METSÄTILAKAUPPOIHIN Pääosa metsätilakaupoista tehdään sukulaisten kesken. Vuosittain tehdään kuitenkin parituhatta kauppaa avoimilla markkinoilla, ja usein myyjä asuu kaukana metsätilastaan. OP-Kiinteistökeskukset pystyvät tarjoamaan yhdessä osuuspankkien kanssa parasta palvelua metsätilakauppoihin. Paavo Tuovinen AVOITAMME TEHOKKAASTI potentiaaliset ostajat ja osaamme metsätilakaupat. Palvelumme ovat yhtä lähellä kuin lähin osuuspankin konttori riippumatta siitä, missä metsätila sijaitsee. Saman katon alta löytyvät kaikki onnistuneeseen kauppaan tarvittavat palvelut; lakipalvelut, sijoituspalvelut, kaupan rahoitus ja metsävakuutukset, myyntipäällikkö Mikko Rautiainen Kiteen Seudun OP-Kiinteistökeskuksesta sanoo. ­ Kiteen Seudun Osuuspankilla on alueellaan noin 70 prosentin markkinaosuus. Vahva pankki taustalla tuo välitykseen luotettavuutta ja monipuolistaa osaamista. On myös tärkeää, että metsätilakaupan jälkeen myyntitulot sijoitetaan tuottavasti, toimitusjohtaja Ari Karhapää sanoo. Metsätilan kauppahinnan siirtyminen myyjän tilille tuo runsaasti bonuksia, Karhapää muistuttaa. Bonuksilla voi esimerkiksi kuitata vakuutusmaksuja tai välittäjän palkkiota. Lisäksi osuuspankkien omistajajäsenet saavat alennuksen välittäjän palkkiosta. T Myyjille oleellisinta metsätilakaupoissa on heidän tavoitteidensa toteutuminen, usein se tarkoittaa parhaan mahdollisen hinnan saamista myytävälle kiinteistölle. Tilan arvon määritykseen ja ostajien löytämiseen OP-Kiinteistökeskukset tarjoavat tehokkaan kanavan. ­ Kun metsätilan omistaja jättää tilansa myyntiin meidän kauttamme, palvelulle tulee kasvot, vaikka myytävä tila olisi kaukana satojen kilometrien päässä. Myyjä tietää, kuka hänen asioitaan hoitaa, vaikka myyjä ja välittäjä eivät koskaan tapaisikaan, Rautiainen lupaa. Joskus voi olla edullista tehdä ensin puukauppa ja myydä tila vasta sen jälkeen ­ Arvioimme kohteen huolellisesti ja meillä on hyvä tuntuma markkinahintoihin. Pystymme tarvittaessa täydentämään metsäarvioita. Autamme asiakasta selkiyttämään omat tavoitteensa. Aina edullisin ratkaisu ei ole tilan nopea myynti, vaan asiakkaalle voi olla edullisempaa tehdä ensin puukaupat ja myydä tila vasta sen jälkeen. Tällä tavalla myyntitulo voi kasvaa huomattavasti, Rautiainen sanoo. 8 MetsäRaha 1/2010 ­ Meillä on tehokas markkinointi, joka tavoittaa varmasti ostaja-asiakkaita. Aktiivisille ostajille ilmoitamme heti myytävistä tiloista sähköposteilla ja tekstiviesteillä. Myynti-ilmoitus tulee nettiin sekä opkk.fi - että etuovi.com-palveluihin. Käytämme lehti-ilmoittelua eikä väheksyä pidä ikkunamarkkinointiakaan. Lisäksi meillä on asiantuntemusta esitellä hyvin myytävä kohde, Rautiainen sanoo. Metsätilan kauppaan liittyy lähes aina neuvotteluprosessi, jossa kaupan ehdot ja kauppahinta lopullisesti ratkeavat. Hyvä välittäjä tuo tähän asiantuntemusta ja toimii joustavasti, nopeasti ja luotettavasti. Tässä OP-Kiinteistökeskuksen välittäjää auttaa Suomen suurimman finanssiryhmän, OP-Pohjola-ryhmän, taustatuki. Osuuspankin laki-, vero-, rahoitus-, vakuutus- ja sijoituspalvelut ovat vieressä, avoimiin kysymyksiin löytyy nopeasti vastaus. ­ Tämä on tehokas organisaatio. Voi nisaatio. sanoa, että kaikki toimeksiannot päätyannot vät myyjän tavoitteiden mukaiseen tuukaiseen lokseen. Aina se ei ole kauppa, joskus ppa, prosessi havahduttaa siihen, että myyjälle on edullisempaa kehittää tilaa itse, Raulaa tiainen sanoo. Osuuspankki tarjoaa OPKiinteistökeskukselle metsätilakauppoihin vahvan taustatuen. Rahoitus- ja sijoituspalvelut ovat saman katon alla, samoin laki-, vero- ja vakuutuspalvelut, Kiteen Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Ari Karhapää sanoo. Metsätilakauppa meni nappiin Mikko hoiti kaupan hyvin. Hänen kanssaan oli helppo hoitaa asioita, hän piti minut ajan tasalla, neuvoi minua ja häneltä sai riittävästi tietoa. Eikä hän luonut turhia kuvitelmia, hän oli realisti. Paavo Tuovinen N ÄIN MYÖNTEISESTI kuvailee rautjärveläinen Ritva Pelli sitä tapaa, miten Kiteen seudun OP-Kiinteistökeskuksen Mikko Rautiainen hoiti tänä syksynä perikunnan omistaman noin 20 hehtaarin metsätilan kaupan Ritvan miehen kuoltua lähes kaksi vuotta sitten. Eikä Ritvan puhe ole mairittelua, sanat tippuvat toteavasti, harkiten. >> MetsäRaha 1/2010 9 Paavo Tuovinen >> ­ Kolmesta toisiinsa rajoittuvasta tilasta koostuva tila on 200 kilometrin päässä Suhmurassa lähellä Joensuuta. Timo oli metsätalousinsinööri ja teki siellä aikaisemmin metsätöitä ja puukauppaa, soraakin sieltä myytiin. Timon kuoltua autoonnettomuudessa päätettiin lasten kanssa, että myydään se, koska ei siitä olisi mitään hyötyä, ei niin kaukaa kannattaisi edes polttopuita kuljettaa, Ritva kertoo. ­ En ollut itse koskaan tehnyt kiinteistökauppaa, olin vain sivusta seurannut edesmenneen mieheni tekemää kauppaa. Ja sekin myytiin siitä läheltä, missä itse oltiin. Nyt välimatkaa oli 200 kilometriä. Silti yritimme itse myydä tilan. Ei siitä kehkeytynyt mitään, Ritva sanoo. Paikallisille välittäjille välimatka oli myös ylivoimainen este. E EVA HELLSTRÖM RINNASTI Vuoden metsänhoitajan julkistamistilaisuudessa metsäalan tilanteen omaan uraansa. Kaikki isot käänteet kuten metsäalan opinnot ja tohtorin tutkinto taloustieteissä tulivat hänelle itselleenkin yllätyksenä, kun oletus itsestä ja omista vahvuuksista oli kokonaan toisenlainen. ­ Omalla urallani olen joutunut monien yllättävien käänteiden jälkeen toteamaan, että vaikka näin ei pitänyt käydä, jälkikäteen ajatellen on erinomaisen hyvä, että juuri niin kävi, Hellström sanoi. ­ Entä jos metsäalalla pystyisimme ajattelemaan samalla tavalla. Entä jos tämän päivän murroksessa piilee suurempi mahdollisuus kuin osaamme kuvitellakaan? Mikä on se asia, joka saa meidät kymmenen vuoden kuluttua toteamaan, että olipa hyvä, että näin sittenkin kävi, Hellström sanoi. Tarvitsemme rohkeita visioita ja tavoitteita ­ 20 vuoden kuluttua suomalainen metsäala voi olla avaintoimija globaalissa biotaloudessa, joka hyödyntää monipuolisia bioaineksia ja biologisia prosesseja energiaksi, kemiaksi, lääkkeiksi ja vaatteiksi. Samaan aikaan kysyntä ekotehokkaalle rakentamiselle on nostanut puun muiden rakennusmateriaalien rinnalle ja ohitse. Entä jos tulevaisuus pitääkin sisällään vielä parempaa kuin nykyisyys, Hellström pohti. Jos tulevaisuus on epävarmaa, miten pitkälle tulevaisuutta kannattaa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä yleensäkään visioida? Mielestäni pitkälle ja rohkeasti ­ siitäkin huolimatta, että tiedämme matkalle lähtiessä että alkuperäiseen päämäärään tuskin koskaan päästään, Hellström sanoi. Tulevaisuudessa tarvitaan rohkeita pitkän jänteen visioita ja tavoitteita, jotka kannustavat ensimmäisten askelten ottamiseen kohti toivottua suuntaa silloinkin kun tiedostamme, että vision toteutuminen on monien mutkien takana. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vision tulee olla joustava ja elää askeltamisesta saatujen kokemusten mukaan. On toimittava ketterästi, Hellström sanoi. Hellström on maatalous-metsätieteiden tohtori. Hän on työskennellyt metsäsektorin tulevaisuutta luotaavien hankkeiden, selvitysten ja ohjelmatyön parissa ja ollut tutkijana Euroopan metsäinstituutissa sekä johtajana Suomen Metsäyhdistyksen Päättäjien metsäakatemiassa. Nykyisin hän on Maamerkit-ohjelman ohjelma- Osuuspankki opasti kääntymään OP-Kiinteistökeskuksen puoleen Osuuspankki ehdotti tilan myyntiä OPKiinteistökeskuksen kautta. Näin tila päätyi Kiteen Seudun OP-Kiinteistökeskuksen myyntipäällikkö Mikko Rautiaisen vastuulle. ­ Kun Mikko soitti minulle ensimmäisen kerran, hän arvioi, että tilaa kannattaisi markkinoida metsätilana, ei soranottopaikkana kuten Ritva oli ajatellut, vaikka tilalla olikin 88 000 kuution soranottolupa. Minä olin arvioinut, että ei se ole metsätila, ei siellä ole isoja hakkuumahdollisuuksia, mutta olihan siellä jonkin verran, Ritva kuvaa myynnin aloitusta. Mikko pyysi Ritvalta metsäarvion, joka hänelle toimitettiin. Sitten hän kävi itse alueet läpi ja teki tarkemmat arviot. ­ Minulla oli kovempi hintapyyntö kuin Mikon hinta-arvio oli. Näin myynnin aloitus siirtyi parilla kuukaudella. Sitten Mikko soitti ja kertoi puukaupan alkaneen vilkastua, Ritva sanoo. Nyt hintapyynnöstä löytyi yksimielisyys. Mikko laittoi tilan myyntiin nettiin, viestitti siitä sähköpostilla ja tekstiviestillä aktiivisille ostajille ja pyysi tarjoukset viime marraskuun 16. päivään mennessä. ­ Tilasta tuli tarjous ja siitä syntyi kaupat. Hinta oli lähes hintapyynnön mukainen, Ritva sanoo tyytyväisenä. Karjalainen vieraanvaraisuus näkyi Ritva Pellin haastattelussa. Uuniin kypsymään hän oli ehtinyt laittaa herkullisen kinkkupiirakan, vaikka takana oli valvottu yövuoro päiväkodissa ja edessä koulutus-tilaisuus illalla ja sen jatkona toinen yövuoro. Ensimmäisen kerran kasvotusten kaupantekotilaisuudessa Ritva ja Mikko eivät tavanneet kertaakaan ennen kuin kaupantekotilaisuudessa. ­ Olimme yhteydessä vain puhelimitse ja sähköpostitse. Valtakirjat, toimeksiantosopimus ja sen liitteet, ne kaikki hoituivat hyvin. Tulostin ne täällä ja otin niihin allekirjoitukset. Joensuussa asuvan tyttäreni allekirjoituksen toimeksiantosopimukseen Mikko hoiti, kun tyttärellä ei sattunut olemaan käyntiä täällä, Ritva muistelee myynnin järjestelyjä. ­ Kiinteistökaupassa on kyse niin isosta asiasta, että välittäjään ja välittäjän ammattitaitoon on voitava luottaa. Olen ollut ikäni osuuspankin jäsen. Kyllä kiinteistövälityksen toimiminen osuuspankin yhteydessä loi turvaa ja luottamusta, Ritva sanoo. 10 MetsäRaha 1/2010 Tarvitsemme rohkeita pitkän jänteen visioita ja tavoitteita, jotka kannustavat ottamaan ensimmäisiä askeleita toivottuun suuntaan, Vuoden 2009 metsänhoitajaksi valittu Eeva Hellström sanoo. Metsäalan tämän päivän murroksessa voi piillä suurempi mahdollisuus kuin osaamme kuvitellakaan, Vuoden 2009 metsänhoitajaksi valittu Eeva Hellström arvioi. Vuoden metsänhoitaja Eeva Hellström: MURROKSESSA VOI PIILLÄ SUURI MAHDOLLISUUS johtaja SITRA:ssa. Hellström on myös hoitanut erilaisia luottamustehtäviä sekä osallistunut metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman sekä Kansallisen metsäohjelman valmisteluun. OP-Pohjola-ryhmän ja Metsänhoitajaliiton yhdessä antama Vuoden metsänhoitaja -palkinto pyrkii tuomaan esiin metsänhoitajien osaamista ja merkitystä metsien kestävässä hyödyntämisessä alan kotimaisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Vuoden metsänhoitaja valittiin nyt viidettä kertaa. Eeva on toiminut laajasti metsäsektoria luotaavien hankkeiden, selvitysten ja ohjelmatyön parissa. Hän hallitsee metsäsektoriin liittyvät yhteiskunnalliset kytkennät ja on sekä kotimaassa että kansainvälisesti arvostettu alansa asiantuntija, metsäpalvelupäällikkö Martti Tynkkynen OP-Keskuksesta perusteli Eeva Hellströmin valintaa Vuoden 2009 metsänhoitajaksi. Kuvassa vasemmalta Eeva Hellström, kehityspäällikkö Satu Laamanen OP-Keskuksesta, Martti Tynkkynen ja toiminnanjohtaja Tapio Hankala Metsänhoitajaliitosta. MetsäRaha 1/2010 MetsäRaha 1/2010 1111 Paavo Tuovinen T EOLLISUUS KÄYTTÄÄ tänä vuonna puuta noin 56 miljoonaa kuutiometriä. Se on kuusi miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin viime vuonna. Ostot yksityismetsistä kasvavat enemmän, koska teollisuus on jo käyttänyt tuontipuu- ja pystypuuvarastonsa. Määrä kasvaa viime vuoden 16 miljoonasta kuutiometristä 36 miljoonaan kuutiometriin tänä vuonna, metsäekonomisti Tapio Tilli Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta, PTT:stä arvioi. Pitkän ajan keskimääräisestä, yksityismetsistä ostetusta 45 miljoonan kuution puumäärästä, jäädään kasvusta huolimatta vielä kauas. ­ Aikaisempiin käyttömääriin, esimerkiksi vuoden 2007 lähes 75 miljoonan kuution käyttömäärään ei ole paluuta, koska teollisuuden kapasiteetti on pienentynyt 65­66 miljoonaan kuutiometriin. Lisäksi kapasiteetin käyttöaste jää vielä alhaiseksi, Tilli sanoo. Maailmantalouden piristyminen näkyy Tillin mukaan sellu- ja sahatavaramarkki- noilla, rakentamisessa ja paperimarkkinoilla se ei näy. Euroopassa on paperissa krooninen ylitarjontatilanne. ­ Jokaisessa paperilajissa on 1­2 miljoonan tonnin ylikapasiteetti. Se pitää hinnat alhaalla ja tuotannon kannattavuuden heikkona, Tilli sanoo. ­ Sellumarkkinoilla kasvu maailmalla on tullut Kiinasta. Kiinalaiset ovat ryhtyneet ostamaan sellua ja kasvu siellä on ollut lähes samanlaista kuin ennen globaalia taantumaa, Tilli sanoo. Teollisuus tarvitsee nyt eniten tukkipuuta Tilli ennustaa puupula-sanan pulpahtavan teollisuuden puheisiin tänä vuonna. - Voi tulla hetkiä, jolloin teollisuus kokee, ettei se saa tarpeeksi puuta. ­ Teollisuus tarvitsee nyt eniten tukkia. Sahatavaran tuotanto kasvaa tänä vuonna enemmän kuin paperin ja sellun tuotanto, Tilli arvioi. Puun markkinoille tuloa vaikeuttaa Tillin mukaan metsänomistajien ikärakenne. Keski-ikä on 61 vuotta ja se kasvaa. ­ Iän lisääntyessä myyntihalut vähenevät koko ajan, Tilli sanoo. Tilli ei usko puun tuonnin elpyvän uudelleen yli kymmeneen miljoonan kuution tekeepä Venäjä puutulleilleen mitä tahansa. ­ Teollisuus ei ole enää riippuvainen Venäjän puusta. Puuhuolto on sopeutettu uuteen tilanteeseen, hän sanoo. Suomessa Pohjois-Suomen tehtaiden lakkautukset kasvattavat puun kuljetusmatkoja. Puuta kuljetetaan pohjoisesta Ouluun. ­ Nolla-alueita Suomeen ei kuitenkaan synny. Puulla säilyy kysyntä koko maassa, Tilli sanoo. Metsäteollisuuden ja energiateollisuuden välille on syntymässä mielenkiintoinen tilanne. Tillin mukaan puun käyttö energiateollisuudessa lisääntyy, latvukset ja kannot eivät enää riitä ja sekaan alkaa mennä myös ainespuuta. Osa ensiharvennusleimikoista ohjautuu energiateollisuuteen. Tapio Tilli, PTT: PUUN OSTOT yksityismetsistä KAKSINKERTAISTUVAT viime vuodesta Puun ostot yksityismetsistä kasvavat yli kaksinkertaisiksi viime vuodesta ja puun keskihinta paranee noin kymmenen prosenttia. Vuoden 2007 puun käyttömääriin ei ole kuitenkaan enää paluuta, metsäekonomisti Tapio Tilli PTT:stä sanoo. 12 MetsäRah 1/2010 12 MetsäRaha 1/2010 MetsäRaha 1/2010 201 0 ­ Meillä ei ole syöttötariffeja, muissa Euroopan maissa on. Euroopan sisällä energiapuukauppaa tullaan kuitenkin käymään syöttötariffien perusteella. Energiakäyttö tulee vaikuttamaan puumarkkinoilla yhä enemmän ja enemmän lähivuosina, Tilli ennustaa. Paperin kysynnän laskun takana on rakenteellinen muutos, Pohjola Pankin osaketutkimusjohtaja Henri Parkkinen varoittaa. Puun keskihinta nousee tänä vuonna 10 prosenttia Viime vuonna puun keskihinta laski kaksikymmentä prosenttia. - Tänä vuonna puuraaka-aine tulee kallistumaan edellisvuodesta. Puun keskihinta nousee kymmenen prosenttia, Tilli arvioi. Raaka-aineen kallistuminen jää kuitenkin tätä pienemmäksi, koska viime vuonna teollisuus käytti osin vuonna 2008 kalliilla hinnalla ostettua puuta. Teollisuuden työvoimakustannusten alenemiseen Tilli ei usko. Sen sijaan energiaveroratkaisut pienentävät kustannuksia. Sahateollisuuden tilannetta helpottaa Ruotsin kruunun vahvistuminen ja myrskypuiden loppuminen. - Suomalainen sahateollisuus saa markkinaosuuksiaan takaisin, Tilli uskoo. Metsäverohuojennus oli viime vuonna 50 prosenttia ja tänä vuonna 25 prosenttia. ­ Alkuvuonna on suvantovaihe, Tilli arvioi huojennuksen vaikutusta. Henri Parkkinen: PAPERIN HINTA RATKAISEE metsäsektorin menestyksen tänä vuonna Nähdäänkö Euroopassa sama kehitys kuin Yhdysvalloissa, jossa mainonta on siirtynyt paperilta sähköiseksi? ­ Paperin kysyntä tulee laskemaan. Siitä on aika lailla yksimielinen käsitys. Alla on rakenteellinen muutos, Parkkinen sanoo. Kuinka paljon paperin hinnat laskevat kysynnän vähetessä? - Laskevatko ne viisi vai kymmenen prosenttia? Tämä ja talouden suhdannekäänne ovat suurimmat epävarmuustekijät, Parkkinen sanoo. Euroopassa on paperintuotannossa ylikapasiteettia. ­ Ylikapasiteettia on, ja jonkun se ylikapasiteetti on poistettava eli koneita suljetaan. On vaikea sanoa, mitä Suomessa tapahtuu, Parkkinen sanoo. Kartongin kysyntä pysyy Parkkisen mukaan vakaana. Rakentamisen elpyminen sanelee sahatavaran kysynnän kasvun. rantaneet kilpailukykyä, Parkkinen sanoo. Nyt myös valuuttakurssikehitys tukee osaltaan kilpailukyvyn palautumista. Parkkinen ei usko, että uusista tuotteista on metsäsektorin pelastajaksi vielä pitkään aikaan. ­ Metsäsektorin menestys lyhyellä aikavälillä perustuu perinteisiin tuotteisiin kuten paperiin, kartonkiin ja sahatavaraan. Ne ratkaisevat kannattavuuden. Uudet tuotteet vaikuttavat pikemmin vuosikymmenen kuin vuoden sisällä, Parkkinen arvioi. Paavo Tuovinen OLME TEKIJÄÄ vaikuttaa metsäsektorin kehitykseen tänä vuonna. Tärkein niistä on paperin hintakehitys, miten paljon sen hinta laskee. Näin arvioi Pohjola Pankin osaketutkimusjohtaja Henri Parkkinen metsäsektorin näkymää alkavana vuonna. Toinen merkittävä tekijä on Parkkisen mukaan talouskasvun vaikutus, kuinka paljon menetetyistä toimitusvolyymeistä palautuu. Kolmas on tuotannon kustannukset, miten ne kehittyvät. Parkkisen mukaan maailmantalouden osalta voidaan olla luottavaisia. Pahin pohjavaihe on ohitettu. Euroalueella kasvu pysyy kuitenkin maltillisena. Suomen kasvun on arvioitu käynnistyvän globaalia kasvua hitaammin. ­ Jos Suomessa päästään tänä vuonna positiiviseen bruttokansantuotteen kasvuun, hyvin on mennyt, Parkkinen sanoo. K Paperin kysynnän laskun takana on rakenteellinen muutos Iso kysymysmerkki on kysynnän muutokset maailmalla. Laskeeko paperin kysyntä? Uusista tuotteista apua vasta vuosien kuluttua Kilpailukyky Suomessa ei ole Parkkisen mukaan paras mahdollinen. Viime vuonna valuuttakurssit kasvattivat ongelmaa. ­ Ei kotimaisia tehtaita olisi suljettu, jos niiden kustannuskilpailukyky olisi ollut hyvä. Tehdyt toimenpiteet ovat kuitenkin paMetsäRaha 1/2010 MetsäRaha 1/2010 13 13 Puu tulee olemaan voittaja rakennusmateriaalien välisessä kilpailussa. Meidän on vain tunnistettava tulevaisuuden mahdollisuudet ja pyrittävä eteenpäin, professori Pekka Heikkinen sanoo. Professori Pekka Heikkinen, TKK: Puutaloteollisuuden pitäisi tavoitella isoja kohteita Isojen kohteiden rakentamisessa puu häviää betonille, vaikka se voisi olla kilpailukykyinen vaihtoehto. Nyt puutaloteollisuus tyytyy siihen, että sillä on hyvä markkinaosuus pientaloissa eikä se tavoittele isoja kohteita. Näin arvioi Teknillisen korkeakoulun, TKK:n arkkitehtiosaston Wood Program -ohjelman johtaja, professori Pekka Heikkinen. Paavo Tuovinen W OOD PROGRAM -ohjelma palkittiin syksyllä valtakunnallisessa metsäseminaarissa Mikkelissä Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston 20 000 euron Rantasalmi-palkinnolla. Palkinto jaettiin 14. kerran. ­ Puu ei ole merkittävä materiaalivaihtoehto isoissa kohteissa. Rakentamiseen valitaan betoni, jos kohde on vähänkin isompi. Näin on totuttu tekemään. Puu koetaan riskiksi rakentamisessa eikä sitä haluta kokeilla, Heikkinen sanoo. ­ Puu olisi kilpailukykyinen vaihtoehto myös julkisissa rakennuksissa kuten kouluissa, päiväkodeissa ja vastaavissa. Esimerkkejä meillä toki on: Sibelius-talo, Savonlinna-sali, Vihantasalmen silta tai Finnforestin toimitalo Tapiolassa, Heikkinen sanoo. Heikkinen varoittaa tuudittautumisesta uneen myöskään pientalopuolella. ­ Pääkaupunkiseudulla Espoon alueella rakennetaan kivestä. Puutaloteollisuuden pitää kehittyä, ottaa kehittyminen vakavasti, hän sanoo. teen, missä puupuoli on heikoilla, Heikkinen sanoo. Heikkinen ehdottaa, että betonin valuun tarvittavan muottilankun ja -laudan tekeminen pitäisi lopettaa. ­Voimavarat pitäisi suunnata muihin kohteisiin, hän sanoo. Wood Program -ohjelman uusin taidonnäyte on Madridiin rakenteilla oleva Luukku-talo, joka osallistuu energiatehokkaan rakentamisen Solar Decathlon Europe -kilpailuun tänä vuonna. Talo valmistuu helmikuun lopussa. Kuvassa vasemmalta Rantasalmi-palkinnon vastaanottaneet Wood Program ­ohjelman johtaja, professori Pekka Heikkinen ja arkkitehti Risto Huttunen sekä palkinnon luovuttanut Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston puheenjohtaja Olli Kumela. Puun vahvuus on luonnonmukaisuus ja raaka-aineen uusiutuvuus ­ Puun merkittävin kilpailuvaltti on, että puu on luonnonmukaista ja raaka-aine on uusiutuvaa. Puun ulkonäkö tulee olemaan iso valtti tulevaisuudessa. Lisäksi puu on edullinen materiaali, Heikkinen sanoo. ­ Puun estetiikka pitäisi miettiä uusiksi. Nykyinen pirttiestetiikka on aikansa elänyt. Tangentiaalisesti sahatun paneelin sijasta voisi tarjota muutakin. Hyvä esimerkki uudesta on Stora Enson Effex-sisustuspaneeli, Heikkinen sanoo. ­ Puutuoteteollisuus nojaa nyt paljon kertarakentajiin. Voimavaroja pitäisi suunnata nykyistä enemmän rakennusteollisuu14 MetsäRaha 1/2010 Sami Funke Puukaupan arvonlisävero tuottamaan Puukaupassa puun ostaja tilittää metsänomistajalle 22 % suuruisen arvonlisäveron, joka on puukaupan ajankohdasta riippuen jopa yli vuoden metsänomistajan käytössä. Metsänomistajan on tilitettävä saatujen ja maksettujen arvolisäverojen erotus verottajalle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Puukaupan arvonlisävero tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden lisäkorkoon. Tutustu Metsäliiton ja Osuuspankin räätälöimään puukaupan arvonlisäveron talletusvaihtoehtoon. Tili erääntyy automaattisesti käyttötilillesi, kun veron maksun aika koittaa. Ota yhteyttä Osuuspankkiin tai soita OP 0100 0500 puhelinpalveluun, niin sovitaan jatkosta. VEROLOMAKKEELLE kolmenlaisia tuloja Heikki Rönkä M ETSÄVEROILMOITUKSEN täyttöön ei ole viime vuodesta tullut oleellisia muutoksia. Tarkkuutta vaativat vuoden 2009 puukauppatulojen ja niihin suoranaisesti liittyvien menojen ilmoittaminen. Veroilmoituksiin tulee kolmenlaisia tuloja; kokonaan verovapaita, 50 prosenttisesti verovapaita ja täysimääräisesti verotettavia. ­ Erityistä huolellisuutta vaaditaan metsänomistajilta, jotka ovat saaneet vuonna 2009 puukauppatuloja kaupoista, jotka on solmittu 1.4.2008 tai sen jälkeen, painottaa ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallituksesta. Ensiharvennuskauppojen, jotka solmittiin 1.4.­31.8.2008, tulot metsänomistaja voi vaatia kokonaan verovapaiksi. Vaatimus tehdään merkitsemällä tulot ja niihin liittyvät menot verolomakkeen kohtaan 24. Silloin tuloja ei veroteta ja vastaavasti menoja ei vähennetä miltään osin. Huojennetut tulot kohtaan 2 Muita 1.4.2008 ja sen jälkeen solmittuja kauppoja koskee tulojen 50 prosentin verovapaus, ja suoranaisesti puukauppaan liittyviä hakkuun ja korjuun menoja sekä asunnon ja metsän välisiä matkakuluja 50 prosentin vähennysrajoitus. Näiden kauppojen tulot ilmoitetaan verolomakkeen kohdassa 2 ja puolet menoista kohdassa 7. Kohdassa 7 ilmoitettavien vähennysrajoitteisten menojen kokonaismäärä merkitään kohtaan 25. Samoin menetellään 1.4.­ 31.8.2008 solmituissa ens i h a r ve n n u s ka u p o i s s a silloin, kun niitä ei vaadita kokonaan verovapaiksi. Jos menot ovat tuloja suuremmat, verovapautta ei kannata vaatia. ­ Pystykaupoissa ostaja hoitaa puun hakkuun ja korjuun, joten niissä kohdassa 25 ilmoitettavia vähennysrajoitteisia menoja ei synny juuri muusta kuin matkakuluista, kun metsänomistaja käy valvomassa korjuuta. Hankintakaupois- sa 50 prosentin vähennysrajoitteen piiriin kuuluvat korjuun ja kuljetuksen menot sekä matkakulut, Pilhjerta opastaa. Verolomakkeen kohtaa 25 täytettäessä on huomattava, että siinä ilmoitetaan kokonaissumma vain niistä menoista, joista puolet on vähennetty kohdassa 7, ei siis kaikkia vuosimenoja. Asiakirjat muistiinpanoihin Pilhjertan mukaan verottaja saa puunostajilta vertailutiedot, joiden ennakonpidätyksistä näkee, mitkä kaupat kuuluvat verohuojennuksen piiriin. Silti metsänomistaja varmistaa verohuojennuksen vain sillä, että merkitsee tulot verolomakkeella oikein. ­ Muistiinpanoihin on liitettävä puukaupan asiakirjat, joista käy ilmi puukaupan solmimisen ajankohta. Muistiinpanoja ei liitetä veroilmoitukseen, mutta ne on toimitettava verottajalle niitä erikseen pyydettäessä, Pilhjerta toteaa. Metsänomistaja on voinut saada tuloja myös sellaisista kaupoista, jotka on solmittu ennen 1.4.2008. Niiden tulot ilmoitetaan lomakkeen kohdassa 1. Verohuojennukset eivät koske näitä tuloja lainkaan. Verohuojennukset vaikuttavat tuloverotuksen lisäksi myös menovarauksen ja metsävähennyksen suuruuteen. Molemmat tehdään veronalaisista tuloista. Verovapaata osuutta ei oteta huomioon. Sen sijaan arvonlisäveroihin verohuojennukset eivät vaikuta. Sekä ostojen että myyntien arvonlisäverot ilmoitetaan Alkutuottajan arvonlisäveroilmoituksella täysimääräisinä, vaikka tuloja koskisi verohuojennus. Tapani Lepistö Puukaupan asiakirjat, joista käy ilmi puukaupan solmimisen ajankohta, on toimitettava verottajalle pyydettäessä, ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallituksesta sanoo. 16 MetsäRaha 1/2010 Puukaupan arvonlisävero Metsäliitto ja osuuspankit pyrkivät yhdessä varmistamaan, että puukaupan yhteydessä myyjälle tilitettävä arvonlisävero tulee heti sijoitettua tuottavasti ja on varmasti myyjän käytettävissä, kun on aika maksaa arvonlisävero. Paavo Tuovinen tuottavasti omalle tililleen Metsänomistaja voi avata arvonlisäverotilin osuuspankissa, vaikka hän ei olisi ennestään osuuspankin asiakas. Tili tarjoaa rahoille tuottavan sijoitusmahdollisuuden ja varmistaa, että rahat ovat käytettävissä arvonlisäveron maksuun, kun sen maksun aika koittaa, kehityspäällikkö Satu Laamanen OP-Keskuksesta sanoo. ETSÄLIITTO TILITTÄÄ alv-velvolliselle puun myyjälle puukaupan yhteydessä 22 prosentin arvonlisäveron, joka on myyjän käytettävissä seuraavan vuoden helmikuun loppuun, jolloin arvonlisävero maksetaan verottajalle vähennettynä metsätalouden ostojen arvonlisäverolla. Tammikuussa tilitetty arvonlisävero jää myyjän käyttöön yli vuodeksi. Näitä rahoja ei kannata jättää makaamaan tuottamattomina. Ratkaisu on osuuspankin arvonlisäverotili. Sen korko on parempi kuin käyttötilin korko. Tilin varat erääntyvät automaattisesti myyjän käyttötilille, kun on aika maksaa arvonlisävero helmikuun lopussa 2011. Tili varmistaa sekä rahojen tuoton että rahojen säilymisen varmassa tallessa veron maksuun saakka. ­ Tarjoamme Metsäliiton omistajajäsenille tuottavan sijoitusmahdollisuuden. He voivat avata osuuspankissa määräaikaistilin, jolla rahat kasvavat korkoa. Tili erääntyy automaattisesti seuraavan vuoden helmikuun 15. päivä, jolloin rahat siirtyvät metsänomistajan omalle käyttötilille, kehityspäällikkö Satu Laamanen OP-Keskuksesta kertoo. ­ Lyhin sijoitusaika on kolme kuukautta. Korko lisätään pääomaan talletuksen eräpäivänä. Minimisuositus talletukselle on 5 000 euroa, Laamanen sanoo. Metsänomistajan ei tarvitse olla ennestään osuuspankin asiakas voidakseen avata arvonlisäverotilin. Jos metsänomistaja on osuuspankin asiakas, pelkkä puhelinsoitto riittää tilin avaamiseen. Uusi asiakas avaa tilin lähimmässä osuuspankin konttorissa. Metsäliiton jäsenpalvelujohtaja Harri Hyppänen sanoo, että uusi alv-tili täydentää omistajajäsenten puukauppapalvelua. ­ Ostoesimiehemme tulevat tarjoamaan tätä sijoitusmahdollisuutta puukaupan yhteydessä. Se on tuottava ja turvallinen vaihtoehto metsänomistajalle, ja valtiolta lainassa olevat alv-rahat pysyvät hyvin tallessa, Hyppänen sanoo. M MetsäRaha 1/2010 17 Teollisuuden ostotarpeet kasvavat selvästi PUUMARKKINOIDEN VAUHTI NORMALISOITUU Antti Äijö AAKAPUUN OSTOTARVE yksityismetsistä on tänä vuonna huomattavasti suurempi kuin viime vuoden puukaupoista kertynyt määrä. Suurten metsäyhtiöiden puunhankinnasta vastaavat johtajat toivovat kaupan käyvän jo normaalivauhtia, mikä käytännössä tarkoittaisi yli 30 miljoonan motin ostoja. Heti alkutalvesta vilkasta kysyntää on odotettavissa vain itsenäisten sahojen himoitsemille päätehakkuukohteille. Puukaupan isoimmat tekijät seurustelevat tammikuussa pääasiassa pitkäaikaisten sopimuskumppaniensa kanssa. Näillä kaupoilla haetaan myös hintatasoa kohti kevättä. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan lyhyellä aikavälillä näyttää puumarkkinoilla R siltä, että kysyntä ei tule kovin voimakkaasti kasvamaan. Järjestössä luotetaan Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ennusteisiin puun kysynnästä ja hintakehityksestä. Syksyllä tehty arvio viittaa siihen, että puukaupan määrät kyllä tänä vuonna tulevat kasvamaan ja keskihinnat tulevat olemaan jonkin verran viime vuotta paremmat. Rakentaminen ei Euroopassa ole elpynyt odotetusti, siksi sahatavaramarkkinat ovat viime vuoden virkistymisen jälkeen väliaikaisesti jämähtäneet. Tukkien kysyntä ei tämän vuoksi tule olemaan erityisen vahvaa. Kuitupuun kysyntää hillitsevät yhä teollisuuden suuret varastot, vie aikaa ennen kuin erityisesti mäntykuidun markkinat normalisoituvat. Koivukuitua ja tuoretta kuusikuitua teollisuus ostaa aktiivisesti. Stora Enson kahden selluloosatehtaan seisokkien päättyminen oli positiivinen merkki koko metsäsektorille, mutta Sunilan ja Uimaharjun tuoma haaste puuhuollolle ei juuri nyt ole niin suuri kuin voisi kuvitella. Jorma Länsitalo: Puun ostot normalisoituvat Mikko Tiirola: Kysyntä elpyy hitaasti 18 MetsäRaha 1/2010 Antti Äijö Risto Pöntinen Risto Pöntinen ­ Kuitupuuta on vielä aikamoiset varastot, joten selluloosatehtaiden käynnistämisen voi nähdä enemmän mahdollisuutena. Nyt voimme vähitellen lähteä ostamaan puuta normaalitahtiin, sanoo Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo. Kuitupuuvaltaisia talvileimikoita Stora Ensolla on vieläkin varastossa, ne rajoittavat kysyntää alkuvuonna ainakin paikallisesti. jennuksella suuri merkitys. Nyt meillä on huoli siitä, että puukaupan vauhti saadaan pidettyä tasaisena tänäkin vuonna. Sahalle tärkeimpiä ostokohteita ovat luonnollisesti päätehakkuuleimikot, Kylävainio sanoo. Paperimarkkinoiden lasku ei ole päättynyt Kaikkien paperilaatujen kysyntä supistui viime vuonna voimakkaasti ja se vaikutti myös hintoihin. Lievää nousua oli ainoastaan sanomalehtipaperin hinnassa, mutta sen lähtötaso oli kovin alhainen. UPM Metsän ostojohtaja Pekka Rajalan mielestä tehtaiden raakapuun tarve riippuu edelleen vahvasti lopputuotemarkkinoiden kehityksestä eikä markkinakuva ole edelleenkään kovin selkeä. ­ Tehtaiden puutarpeet määritellään tässä tilanteessa varsin lyheksi jaksoksi kerrallaan. Perusasetelma on UPM:n näkökulmasta varovaisen positiivinen, vaikka taantumalta ei vielä varmuudella olekaan saatu niskoja taitettua. Metsäliitossa uskotaan, että yksityismetsien puukaupassa palataan tänä vuonna likimain normaalitasolle. ­ Viime vuonna ostomäärämme jäi alle puoleen verrattuna aikaisempaan toteutumaan. Tämän vuoden ostotavoitteemme on normaalitoiminnan mukaisella tasolla, kertoo metsäjohtaja Juha Mäntylä. Itsenäisillä sahoilla uutta puuta tarvitaan jatkuvasti. Esimerkiksi Keitele Forestilla tavoitteena on, että pystyvarastoa ei pidetä neljää kuukautta pitempään. Talvileimikot saadaan Ilkka Kylävainion mukaan yleensä ostetuksi viimeistään helmikuussa. ­ Sahatavaran tuotannossa on odotettavissa varovaista kasvua. Alkuvuosi tulee olemaan hiljaisempaa, mutta uskon, että Pekka Rajala: Markkinakuva yhä epäselvä kysyntä paranee loppuvuoden aikana. Yritämme saada noin kymmenen prosentin korotuksen sahatavaran hintaan, tämä on tarpeen, että voimme ylläpitää tuotannon kannattavuutta, Kylävainio sanoo. Puun hintaan toivotaan malttia Niin Metsäntutkimuslaitos kuin Pellervon taloudellinen tutkimuslaitoskin ennakoivat kohoavia puun hintoja tälle vuodelle. Odotukset kohdistuvat erityisesti tukkipuuhun. Stora Enson Jorma Länsitalon mielestä tukin hinta kohosi syksyllä jo arveluttavan korkealle. ­ Emme usko, että markkinat antavat edellytyksiä hintojen nousulle. Havutukkien hinnat ovat jonkinverran nousseet, mutta sahatavaran kysyntä on edelleen varsin heikkoa. Kuitupuun hinnat näyttävät nyt vakiintuneen, enkä näe kovin Päätehakkuut kiinnostavat eniten Kaikkien puun ostajien toivekohteita ovat tänä vuonna havupuuvaltaiset päätehakkuuleimikot. Järeällä koivulla kysyntää on niukasti koivuvanerin heikon markkinatilanteen vuoksi, koivukuitua sellutehtailla tarvitaan jatkuvasti enemmän kuin kotimaan hakkuista saadaan. ­ Metsäliittoa kiinnostavat erityisesti tukkivaltaiset leimikot, kesäkorjuukelpoiset harvennusleimikot sekä metsäenergia. Kuitupuussa eniten kysyntää on koivukuidulle, mutta myös mäntykuitua ostetaan. Talvileimikoiden ostoon vaikuttavat odotettavissa olevat korjuukelit. Ostamme mielellämme myös hankintapuuta jäseniltämme, Mäntylä kertoo. Pitkittyneestä syksystä johtuen kesäja kelirikkokohteiden kysyntä tulee pysymään hyvänä läpi koko talven. UPM ostaa kaikkia puutavaralajeja, mutta metsäpalvelusopimusasiakkaat ovat Rajalan mukaan etusijalla, jos talvikohteita pitää asettaa järjestykseen. Stora Enson ostoissa rajoituksia on alkuvuodesta ainoastaan mäntykuidun osalta. Koivutukkia yhtiö ei itse jalosta, joten sitä ostetaan vain muiden leimikoiden mukana. Kaikkein eniten yhtiötä kiinnostavat Länsitalon mukaan päätehakkuuleimikot. ­ Ostoslistan kärjessä ovat havutukit ja koivukuitu. Nyt myös mäntykuidun kysyntä kasvaa, mutta kiinnostus on pääosin kesäkorjuuseen soveltuvissa kohteissa. Viime vuosi vaati monella erikoistuneella sahalla erityistoimia puuhuollon turvaamiseksi. Raaka-aineen riittävyys johti useissa tapauksissa muun muassa siihen, että puuta ostettiin tavanomaisen hankinta-alueen ulkopuoleltakin. ­ Loppuvuodesta puun tarjonta selvästi piristyi. Tähän oli ilmeisesti veronhuo- Juha Mäntylä: Ostot kasvavat normaalitasolle suuria muutospaineita. Vakaat hinnat ovat kaikkien osapuolten intressien mukaisia. Mäntylä näkee, että puun ostotavoitteen ja hinnan tulee olla tasapainossa lopputuotemarkkinoihin nähden. ­ Metsäteollisuuden lopputuotteiden markkinoiden ja hintojen kehitys on vielä epävarmaa, hän arvioi Kylävainio arvioi puun hintatason olevan lähitulevaisuudessa varsin vakaa. Suuret odotukset ovat perusteettomia. Metsänomistajienkin olisi hänen mielestään hyvä tehdä voitavansa, että sahauskapasiteetti säilyisi mahdollisimman korkealla tasolla. Tukkien kysyntä ylitti viime vuonna kotimaan tarjonnan, siinä merkittävin syy toteutuneeseen hintakehitykseen. ­ Metsänomistajien pitäisi nyt panna käsi sydämelle ja miettiä, mikä oikein on sahateollisuuden merkitys. Puun riittävyyden kannalta sahausmäärät voisivat >> Ilkka Kylävainio: Sahatavaran hintaa ylös 10 % MetsäRaha 1/2010 Risto Pöntinen 19 >> olla 12 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun viime vuonna jäätiin 8 miljoonaan. Tämä ero on rahallisesti hyvin merkittävä metsänomistajien kannalta, Kylävainio sanoo. UPM:n Rajalakin toivoo, että puun hinta pysyy tänä vuonna mahdollisimman vakaana. Se varmistaa hänen mielestään parhaiten yksityismetsien puulle riittävän ja tasaisen tarjonnan. Veronhuojennus hupenee puoleen Viime vuonna kotimaan puumarkkinoilla syyllistyttiin syyttelyyn puolin ja toisin. Metsänomistajat moittivat teollisuutta ostohaluttomuudesta, teollisuus taas valitti heikkoa tarjontaa. MTK:n Tiirola toivoo, että tänä vuonna päästäisiin markkinoilla jo oikeaan vuoropuheluun. ­ Uskon, että metsänomistajat ovat valmiita tarjoamaan puuta, kun sille on aitoa kysyntää. Puun myyntitulojen veronhuojennus on Metsävaltuuskunnan puheenjohtajan mielestä ollut erityisesti sahojen kannalta tarpeellinen. Vuodenvaihteen kynnys tuskin asiaa paljon muuttaa. Huojennuksen merkitys ei ole kokonaan poistunut, vaikka sen taso aleni vuodenvaihteessa 25 prosenttiin. ­Porkkana on kuitenkin yhä porkkana. Nyt on siinä mielessä hyvä tilanne, että leimikot voidaan korjata nopeasti ja siten varmistaa huojennuksen toteutuminen käytännössä, Länsitalo sanoo. Tuontipuun merkitys vuonna 2010 oli näitä haastatteluita tehtäessä vielä arvoitus. Selluloosatehtailla tarvitaan lyhytkuituista puuta, jota ei kotimaasta saada riittävästi. Tuonnin määrä riippuu kuitenkin ratkaisevasti Venäjän tullipäätöksistä. Yhä merkittävämpi osa tuontipuusta on haketta ja energiakäyttöön menevää materiaalia. Venäjän tuonnin huvetessa Baltian maiden merkitys suomalaistehtaiden raaka-ainehuollossa on kasvanut. Runkohinnoittelu tulossa puukauppaan Tuoreessa Jaakko Pöyryn työvoima- ja elinkeinoministeriölle tekemässä selvityksessä esitetään, että puumarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi kaupoissa siirryttäisiin enenevässä määrin runkohinnoitteluun. Osa ostajista jo tekeekin tarjouksia pystykaupoista tätä soveltaen. Antti Äijö M ETSÄNOMISTAJAN KANNALTA runkohinnoittelu on hyvä vaihtoehto erityisesti tukkileimikoissa, sillä kaikesta mitattavasta puusta maksetaan katkonnasta riippumatta sama kuutiohinta puulajeittain. Isojen puun ostajien kiinnostus runkohinnoitteluun vaihtelee huomattavasti. Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalon mielestä nykyisin käytössä oleva puutavaralajimenetelmä on osoittautunut varsin toimivaksi eikä hän usko runkohinnoittelun laajasti syrjäyttävän nykykäytäntöä. Metsäliitolla on Juha Mäntylän mukaan jo nyt valmius ostaa tarvittaessa puuta runkohinnalla. Menetelmä on hänen mielestään käyttökelpoinen päätehakkuissa. Kasvatushakkuissa sen käyttö sopii huonosti yhteen metsänhoidollisten tavoitteiden kanssa. UPM Metsän ostojohtaja Pekka Rajalan mielestä kokorunkohinnoittelu ei ratkaise puukaupan problematiikkaa, koska puustamaksukyky määräytyy siinäkin tapauksessa viime kädessä rungon eri osista valmistettavien metsäteollisuustuotteiden kysynnän ja hinnan perusteella. ­ Metsänomistajien aktivointi puukauppaan saattaa osaltaan kaivata tällaisiakin uusia elementtejä, hän toteaa. Keitele Forestissa on kokeiltu kokorunkohinnoittelua ja Ilkka Kylävainio pitää sen käyttöönottoa täysin mahdollisena. Nopeasti tämä ei kuitenkaan tule tapahtumaan. ­ Uusi hinnoittelutapa on aina asia, joka vaatii tutkimista. Metsäntutkimuslaitoksella ja Metsäteholla voisi olla tässä annettavaa. Uskon, että runkohinnoittelun laajamittainen käyttöönotto voi viedä hel- posti viisikin vuotta aikaa. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mielestä kokorunkohinnoittelu on ihan hyvä vaihtoehto. ­ Se on metsänomistajan näkökulmasta selkeä ja oikeudenmukainen. Muutos vaatii kuitenkin metsänomistajille ammattilaisten apua muun muassa oikean hinnoittelun turvaamiseksi. Tätä apua saa parhaiten metsänhoitoyhdistyksistä. Tekemissään puukaupoissa Tiirola on laskenut runkohintoja jo pitkään. Aktiivisesti tätä hinnoittelutapaa ovat ostoissaan käyttäneet muun muassa Koskisen Oy ja Pölkky Oy. Askel laajempaan käyttöönottoon ei välttämättä ole pitkä. 20 MetsäRaha 1/2010 MTK:n metsävaltuuskunnan uusi puheenjohtaja Mikko Tiirola painottaa edunvalvonnassa metsätalouden kannattavuutta Antti Äijö M ETSÄTALOUDEN kannattavuudesta huolehtiminen on MTK:n metsävaltuuskunnan uuden puheenjohtajan Mikko Tiirolan mielestä juuri nyt edunvalvonnassa keskeisintä. Tähän liittyy se, että MTK on mukana varmistamassa koko alan toimintaedellytyksiä. Järjestön tehtäviin kuuluu myös maa- ja ympäristöpolitiikkaan vaikuttaminen niin, että puitteet metsätalouden harjoittamiselle pidetään kunnossa. Tiirola on optimisti metsäalan tulevaisuuden suhteen. Ilmastotavoitteet pakottavat ottamaan käyttöön metsien tarjoamat mahdollisuudet entistä monipuolisemmin. Tämä tulee näkymään niin bioenergian hyödyntämisessä kuin puurakentamisen lisäämisessä. ­ Kuiduttavan teollisuuden merkitys tulee vähenemään, kun paperin kulutuksen kasvu pysähtyy. Puusta tullaan kuitenkin kehittämään uusia tuotteita, sellaisiakin, joita me emme vielä osaa ajatellakaan. ­ Ihmettelen, miksi suurten keskusten lämmöntuotannossa turvaudutaan yhä fossiilisiin polttoaineisiin. Maakunnissa metsien energiaa hyödynnetään paljon kattavammin kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. "Ympäristöystävällisessä" Helsingissä uusiutuvan energian osuus lämmöntuotannosta oli viime vuonna vain 2 prosenttia. Viime vuoden tullitilastojen mukaan fossiilisia polttoaineita tuotiin lämmöntuotantoon noin 2 miljardin euron arvosta. Vertailun vuoksi yksityismetsien kantorahatulot olivat 1,5 miljardia euroa. Tekemistä siis riittää, Tiirola sanoo. Tiirola korostaa metsien merkitystä maakunnille ja syrjäseuduille. Puun käytön lisääminen toisi elinvoimaa alueille, missä muuta elinkeinotoimintaa on vähän. Puurakentamisen puolesta Suomen kannattaa puhua EU:ssakin samalla tavalla kuin bioenergiasta. Puurakentamisen lisääminen vois olla koko Suomen EU-politiikan ydin seuraavina vuosina. ­ Otetaan Ranskan presidentistä mallia, Tiirola sanoo. Miksi suuret keskukset tuottavat yhä lämpönsä fossiilisilla polttoaineilla? taitaa olla jo yli kuudenkympin. Porkkanoita ja neuvontaa tähän tarvitaan, mutta vaikutukset taitavat olla joka tapauksessa hitaita, Tiirola sanoo. Tiirola ei ryhdy antamaan kokorajoja, minkälaisilla tiloilla metsätaloutta voidaan pitää yrittämisenä. ­ Jo muutaman kymmenen hehtaarin tilalla voi metsätaloudella olla huomattava merkitys elinkeinona, kun sitä hoidetaan aktiivisesti. Metsänhoitoyhdistyksistä syntyy erimielisyyksiä Metsäalalla on menossa useita kehittämishankkeita, joilla on vaikutusta myös yksityisiin metsänomistajiin. Metsäalan organisaatiouudistus etenee Tiirolan arvion mukaan metsänhoitoyhdistysten osalta erimielisenä. ­ Haluan korostaa, että metsänhoitomaksut ovat metsänomistajien omaa rahaa ja metsänomistajien tulee myös saada päättää niiden käytöstä suvereenisti. Ei niitä voi antaa valtion kassaan, Tiirola sanoo. Tiirolan mielestä metsänhoitoyhdistysten merkitys on suurin pienimpien metsätilojen omistajille. ­ Noin 80 prosenttia metsätiloista on alaltaan alle 50 hehtaaria. Nämä tarvitsevat eniten yhdistysten palveluita ja olisi esimerkiksi puumarkkinoiden kannalta arveluttavaa, jos näitä palveluita ajettaisiin alas, Tiirola sanoo. Metsätilojen koon kehittämiseen saisi metsänomistajien kannalta mieluusti käyttää porkkanoita eikä keppiä. Tärkeää olisi muun muassa sukupolvenvaihdoksista huolehtiminen. ­ Suomi on Itämeren alueella ainoa maa, missä metsätilojen sukupolvenvaihdokset ovat näin suuri rasitus. Omistajat joutuvat aina uudelleen lunastamaan metsänsä, noin neljä kertaa kiertoajan mittaan. Pahinta tilanteessa on se, että tilat vaihtavat omistajiaan usein vasta kuoleman kautta, ja tämä johtaa monesti perikun­ tiin. Lisäksi metsänomistajien keski-ikäkin Pudasjärveltä ensin Helsinkiin, sitten Petäjävedelle Pudasjärveläiseltä maatilalta lähtöisin oleva Tiirola opiskeli metsänhoitajaksi Helsingin Yliopistossa suometsätiede pääaineenaan. Opiskeluun liittyvää tutkimusjaksoa lukuun ottamatta hän ei ole metsänhoitajan virkatöitä tehnyt. Elämä kuljetti isännäksi yli 300 vuotta saman suvun hallussa olleelle Kaupin tilalle Petäjävedelle. Vahvasti metsätalouteen painottuvan maatalousyhtymän tärkeä ansionlähde on myös lypsykarjatalous. Lisäksi Tiirolalla on osuus suvun metsään Pudasjärvellä. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja kertoo harjoittavansa aktiivista metsätaloutta. ­ Kaikki metsäpalstat on käyty säännöllisesti läpi luontokohteita lukuun ottamatta. Metsävaltuuskunnan puheenjohtajuus on työläs tehtävä, marraskuussa saatu luottamustoimi merkitsi muun muassa sitä, että Tiirola luopui kunnallispolitiikasta. Viime vuoden loppuun asti hän toimi kotikuntansa valtuuston puheenjohtajana. MetsäRaha 1/2010 21 Rohkeasti metsään Kirsi-Marja Myllymäki Ikaalisista on monella tapaa aktiivinen metsänomistaja. Myllymäki tekee omalla metsätilallaan töitä niin paljon kuin suinkin ehtii ja toimii lisäksi Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n puheenjohtajana. Myllymäki haluaa kannustaa metsänomistajia raivaussahan varteen tai pottiputken päähän. Varpu Savolainen erinomaista terapiaa sekä henkisesti että fyysisesti, Myllymäki hymyilee. ­ Konkreettinen metsätöiden teko on metsänomistamisessa minulle samalla sekä sitä mukavinta mutta myös kamalinta puuhaa, Myllymäki nauraa ja vilkaisee ulos pimeään, lumettomaan talvimaisemaan. ­ No, minulla on nyt uusi lämpökahvallinen raivaussaha, jolla on kiva tehdä töitä lokakuunkin koleassa kelissä. Myös moottorisahan lämpökahvat lisäävät työmukavuutta, kun talvisaikaan pätkii ­ MINUSTA ON HUOLESTUTTAVAA, miten vähän ihmiset ovat perillä metsätilansa asioista ja ennen kaikkea, miten vähän itse tehdään metsätöitä. Rohkeasti vaan liikkeelle ja töihin, jos vain suinkin mahdollista! Suomessa on valtavan hyvin tarjolla asiantuntevia metsäneuvontapalveluita, mutta niitä ei rohjeta, eikä aina osata hyödyntää, Myllymäki pohtii. Metsäoppia hyvissä ajoin Myllymäki on itse kiitettävästi paneutunut metsäasioiden koukeroihin, vaikka erityisluokanopettajan työ ja perhe leijonanosan ajasta haukkaavatkin. Myllymäen metsät sijaitsevat Ikaalisissa 30-40 kilometrin päässä kotoa. Puolen tunnin ajomatka tuntuu sopivalta, ja metsään ehtii hyvin. ­ Suoritin aikanaan Kurun metsäoppilaitoksella 3-vuotisen metsänomistajakurssin. Se on ollut minulle ehdottomasti tärkein henkilökohtainen "metsäkouluni", jonka pohjalta on ollut hyvä omaa osaamista kehittää. Minusta metsää on vaikea hoitaa, jos ei ole riittävästi tietoa eikä taitoa. Ainahan on toki mahdollista hankkia palveluita muualta, mutta silloin kyllä 22 MetsäRaha 1/2010 antaa ison osan omaisuutensa hoidosta toisten käsiin, Myllymäki pohtii. Metsäosaamista ja hyviä verkostoja Myllymäki on kartuttanut toimimalla aktiivisesti Tampereen Seudun Metsänomistajien yhdistyksessä eli TaSeMossa. Yhdistyksen toiminnassa hän on ollut mukana jo lähes 20 vuotta, josta viimeiset kolme vuotta puheenjohtajana. ­ Omaa metsää minulla on ollut vasta runsaat 10 vuotta. Tiesin kuitenkin jo kauan sitten, että tulen aikanani hankkimaan metsää ja halusin paneutua metsäasioihin hyvissä ajoin. Metsänomistajakin tarvitsee monenlaista tietoa ja osaamista. Pitää osata sekä tehdä käytännön töitä että laskea, Myllymäki kuvailee ja kannustaa metsänomistajia opin tielle, mieluiten ennen perintöpalstan ilmaantumista. Kuntoilua ja mielenvirkistystä ­ Minulle metsänomistaminen merkitsee ennen kaikkea työnteon iloa, oman työjäljen ja tuloksen näkemistä. En osaisi omistaa metsää pelkästään paperilla sijoitusmielessä. Metsätyö on sitä paitsi rankoja haloiksi, Myllymäki kuvailee alkutalven savotoitaan. ­ Minusta metsänomistaminen muistuttaa puutarhanhoitoa. Molempia on hoidettava, ja samalla tavalla kuin innokas puutarhuri, odotan minäkin kevättä. Into on kova, kun metsään taas keväällä pääsee oikein kunnolla töihin! Verkostoitumista, kokemusten vaihtoa ja koulutusta Tampereen Seudun Metsänomistajat tarjoaa jäsenilleen mukavan kanavan verrata kokemuksia metsäasioissa. ­ Meillä on runsaat 600 jäsentä eri puolilta Pirkanmaata. Jäsenkunta on viime vuosina mukavasti uusiutunut, ja nuortakin väkeä on saatu toimintaan. Monta kertaa käydään hyvin antoisia keskusteluja vaikkapa heinäntorjunnan onnistumises- ta tai hyvistä jipoista raivaussahatyössä. Toisinaan metsänomistajakollegan kanssa verrataan puukauppakokemuksia, pohditaan korjuujälkeä tai muita ihan arkipäiväisiä metsänomistamiseen liittyviä asioita, Myllymäki sanoo. Myllymäen mielestä tällaisella yhdistyksellä on tärkeä rooli myös neutraalina tiedonvälittäjänä. - Kerromme erilaisista metsällisistä tapahtumista ja järjestämme retkiä ja erilaisia koulutustilaisuuksia ­ kuitenkin niin, että ne sopivasti täydentävät esimerkiksi metsäkeskuksen koulutustarjontaa, Myllymäki sanoo. Tarpeet nousevat esille yhdistyksen jäsenkunnasta. Teemailtoja pidetään esimerkiksi koneiden huollosta ja energiapuun korjuusta. ­ Keväällä 2010 järjestämme koulutusta metsätilan rajojen etsimisestä. Vii- sarikivet ja muut metsäkiinteistöasioihin liittyvät termit tulevat toivottavasti tutuiksi, Myllymäki kertoo esimerkkejä yhdistyksen toiminnasta. Omaisuudenhoidon ja talouselämän asiantuntemusta pankista ­ Teemme mielellämme yhteistyötä kaikkien pankkiryhmien kanssa. Pankki on meille metsänomistajille tärkeä yhteistyökumppani. Yhdistyksemme onkin järjestänyt yhteisiä koulutustilaisuuksia, joita on pidetty mm. osuuspankin tiloissa. Tammikuussa 2010 on tulossa teemailta metsäverotuksesta eli hyvin ajankohtaisesta aiheesta, Myllymäki sanoo. Myllymäki nostaa esille pankin palvelut ja asiantuntemuksen erityisesti metsäomaisuuden hoitamisessa ja talouden pyörittämisessä. ­ Minä haluan metsänomistajana kuulla, miten esimerkiksi metsäyhtiöillä menee ja kannattaako niihin sijoittaa. Pankeilla on tällaisiin asioihin analyyttista osaamista ja ne voivat avata talouskäppyröitä ja -käyriä meille maallikoille, Myllymäki sanoo. ­ Monet metsänomistajat ovat lisäksi aidosti kiinnostuneita sijoitustoiminnasta. Heille metsänomistaminen on pitkälti yritystoimintaa. Meidänkin yhdistyksessämme on monta tällaista "matemaatikkoa", jotka miettivät näitä asioita paljon. Pankkien osaaminen päätöksenteon tueksi on hyvin tervetullutta, Myllymäki toteaa. TSOP:lla ja Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:llä on paljon yhteistyömahdollisuuksia, Antti Haapamäki ja Kirsi-Marja Myllymäki toteavat. MetsäRaha 1/2010 23 Osuuspankista apua metsäomaisuuden hoitoon Varpu Savolainen sen tilanteen, kun aikanaan tein ensimmäisen oman puukauppani. Kyllä siinä tilanteessa olivat tunteetkin vahvasti mukana, kun vanha tuttu metsä pantiin kumoon. Vaikka tunteita nouseekin pintaan, ei se silti saa estää järkevää metsänhoitoa. Kyse on kuitenkin omaisuuden hoitamisesta, pankinjohtaja Antti Haapamäki Tampereen Seudun Osuuspankista, TSOP:sta, pohtii. Haapamäki katselee metsäsektoria sekä pankkimiehen että metsänomistajan näkökulmasta. Leipätyökseen hän johtaa TSOP:n maa- ja metsätaloussektoria. Tehtävä on pankissa uusi, nykyisessä työssään Haapamäki on toiminut viime vuoden marraskuun alusta lähtien. ­ TSOP:ssa on haluttu panostaa maa- ja metsätalouden osaamiseen. Useita vuosia tätä sektoria hoidettiin jokaisessa aluekonttorissa osana pankinjohtajan muuta tehtäväkenttää. On kuitenkin selvää, että maa- ja metsätalousasioissa tarvitaan syvällistä osaamista ja aktiivista yhteistyöverkoston rakentamista. On hyvä, että kiireisessä pankkimaailmassa voi keskittyä näin tärkeään toimialaan, aiemmin Lempäälän-Vesilahden aluekonttoria johtanut Haapamäki toteaa. ­ Vaikka osuuspankkien markkinaosuus on maa- ja metsätalous­ asioissa yli 60 prosenttia, on meidän silti jatkuvasti lunastettava asiakkaidemme odotukset. Osuuspankeilla on iso ja vakiintunut rooli erityisesti maatalousasioissa. Metsäpuolella meillä on enemmän haasteita ja myös kilpailua, Haapamäki toteaa. M ETSÄASIAT ovat lähellä sydäntäni. Muistan hyvin elävästi Asiakkaiden tarpeet avainasemassa Kaikki pankkipalvelut rakentuvat asiakkaiden tarpeita varten. ­ Meidän on esimerkiksi kyettävä vastaamaan kaupunkilaistuvan metsänomistajakunnan tarpeisiin, palvelemaan heitä ja tarjoamaan aidosti hyötyjä. Hyvin tärkeä työsarka on sidosryhmäsuhteiden rakentamisessa vaikkapa eri neuvontaorganisaatioihin. Meidän on esimerkiksi osattava ohjata asiakas erityyppisten palvelujentarjoajien luokse. Metsänomistajakunta on ryhmänä iso ja kirjava. ­ Meillä täällä TSOP:ssa on vajaa 7 000 rekisteröityä metsänomistaja-asiakasta. Toistaiseksi emme ole riittävän hyvin voineet kartoittaa kaikkia heidän tarpeitaan ja odotuksiaan. Tässä meillä on iso tekemisen paikka. Yksi konkreettinen toimenpide on kouluttaa sijoitusneuvojiamme ja päällikkötason väkeä entistä paremmin metsäasioihin, Haapamäki linjaa. Metsä on hyvä sijoituskohde Sijoitusomaisuuden hajauttamisessa metsä on Haapamäen mielestä erinomainen vaihtoehto myös kaupunkilaisille. ­ Puukauppavaroille pitää löytyä hyviä sijoituskohteita. TSOP:ssa olemme panostaneet siihen, että kaikissa konttoreissa on sijoitusosaamista. Pääkonttoristamme tarjoamme vaativammalle sijoittajalle monipuoliset Private-sijoituspalvelut, Haapamäki sanoo. ­ Vaikka metsätilojen hinnat ovatkin viimeisen kymmenen vuoden ajan nousseet, on kaupanteko pysynyt silti järkevissä raameissa. Metsäkaupoissa ei ole tapahtunut samanlaisia ylilyöntejä kuin esimerkiksi peltokaupoissa. Peltohehtaarista on paikoin maksettu hintoja, jotka eivät ole enää missään suhteessa tuottoarvon kanssa, Haapamäki kertoo. Saan oman tilani kautta käytännön tuntumaa metsätöihin ja metsänomistajan arkeen, Antti Haapamäki sanoo. Perinteistä ponnistaen Osuuspankkien yhtenä vahvuutena maa- ja metsätaloussektorilla Haapamäki näkee pitkät perinteet ja kokemuksen myötä karttuneen osaamisen. ­ Osuuspankkiliikkeen juuret ovat vahvasti suomalaisella maaseudulla. Liikkeelle lähdettiin runsaat 100 vuotta sitten maaseudun taloista ja torpista. Vahva mielikuva maaseutuasiat osaavasta pankista on tietysti meille etu, mutta laakereille ei voi jäädä lepäämään. Ajat muuttuvat ja metsänomistajakunta kaupunkilaistuu yhä enemmän. Meidänkin on kyettävä vastaamaan uusiin tarpeisiin. Haapamäki pysähtyy miettimään myös osuuspankkiliikkeen aatepohjaa. ­ Osuuskuntina osuuspankit ovat lähellä asiakasta. Meillä on selvä aatteellinen tehtävämme: turvata omistaja-asiakkaiden hyvinvointi, etsiä ja luoda heille hyviä ratkaisuja ja palveluita. Arvopohjamme ja toimintatapamme poikkeavatkin esimerkiksi liikepankeista, joiden taustalla on kasvottomia osakkeenomistajia. Vaikka nyt on takana hyvin haasteellinen vuosi, palautamme suurimman osan tuloksestamme bonusetuina jäsenasiakkaillemme, Haapamäki kertoo. Työkaluja ja hyviä käytänteitä OP-Keskuksessa on jo pitkään kehitetty maa- ja metsätalouteen liittyviä palveluita ja työkaluja. Jokainen itsenäinen osuuspankki toimii omanlaisessa ympäristössään ja esimerkiksi maakunnat ovat erilaisia. Onkin pankin itsensä asia, miten näitä OP-Keskuksen tarjoamia työkaluja maastoutetaan ja millaisen roolin pankki ottaa esimerkiksi metsäasioissa. 24 MetsäRaha 1/2010 4 Me säR h 1/2010 Mets MetsäRaha 1/2010 /20 2010 ­ Sinänsä OP-Pohjola-ryhmässä voi erinomaisesti ottaa oppia muilta ryhmän pankeilta ­ hyviä käytäntöjä jaetaan auliisti, Haapamäki sanoo. Lainopillinen osaaminen vankalla pohjalla Osuuspankeissa hallitaan Haapamäen mukaan erittäin hyvin esimerkiksi notariaatti- ja lakipalvelut. Pankeista löytyy asiantuntevaa apua muun muassa perinnönjakoon, sukupolvenvaihdoksiin ja erilaisten kannattavuuslaskelmien laatimiseen. ­ Suurimmalle osalle metsänomistajista metsä on perittyä omaisuutta. Varsinkin monille kaupunkilaismetsänomistajille metsäasiat saattavat olla täysin vieraita, eikä monella ole välitöntä tarvetta puunmyyntiin. Kun ei ole tietoa, saattavat esimerkiksi kuusikot kirjaimellisesti lahota pystyyn ­ ja omaisuuden arvo hupenee, Haapamäki harmittelee. Puuta liikkeelle ­ Pankit voivat mielestäni osaltaan vaikuttaa siihen, että puu liikkuu. Pankeilla on myös oltava näkemystä siitä, miten metsistä saatavia tuloja kannattaa sijoittaa. Näillä asioilla on merkitystä kaikkien kannalta. Ylipäätään pankkien tehtävänä on kannustaa metsäomaisuuden hoitoon, hakkuisiin, metsäsuunnitteluun ja muuhun omaisuudesta huolehtimiseen, Haapamäki painottaa. Puunmyynnin kannalta on haasteellista se, että metsänomistajiksi tullaan tyypillisesti varsin iäkkäänä, keskimäärin 54-vuotiaana. Metsät jäävät helposti reserviin. ­ Kyllä kaikkien osapuolien etu olisi, että tällaisissa tapauksissa luovuttaisiin perinnöstä seuraavien sukupolvien hyväksi. Nuorilla metsänomistajilla on ihan eri tavalla kulutustarpeita ja siten halukkuutta tehdä puukauppaa ja näin pitää yhteiskunnan rattaita pyörimässä, Haapamäki miettii. metsasaatio.fi OTA METSÄ HALTUUN! Päivitä taitotietosi metsäasioissa ja tapaa alan asiantuntijat valtakunnallisella Suomen-kiertueella. Tapahtumissa ajankohtaistietoa, viihdettä koko perheelle ja tuotetarjouksia (tuotteita rajoitetusti). Tervetuloa! Ke To Ma Ti Ke To Ti 7.4. 8.4. 12.4. 13.4. 14.4. 15.4. 20.4. Rauma Salo Lohja Kouvola Lappeenranta Savonlinna Joensuu Ke To Ti Ke To Ti Ke 21.4. 22.4. 27.4. 28.4. 29.4. 4.5. 5.5. Kuopio Pieksämäki Jämsä Äänekoski Seinäjoki Ylivieska Kemi Tässä maassa osataan ja halutaan hoitaa metsiä. Sillä tavoin kasvaa puuta, jolle löytyy ottajia ympäri maailman. Puukauppojen yhteydessä kerätään vapaaehtoinen menekinedistämismaksu, jolla Metsäsäätiö tekee suomalaista metsäelinkeinoa tunnetuksi ja edistää puun käyttöä. Keskivertopuukaupassa menekinedistämismaksu on tukkipuun verran rahaa (0,2 % puukaupan arvosta). MetsäRaha 1/2010 25 Pohjolan metsävakuutuksen voittokulku jatkuu Pohjolan osuus yksityismetsien vakuutuksista jatkaa nopeaa kasvuaan. Vuonna 2006 osuus oli vain neljä prosenttia, viime vuonna se nousi jo yli 12 prosentin. Kolmessa vuodessa osuus on yli kolminkertaistunut. Paavo Tuovinen Y KSITTÄISTÄ SYYTÄ Pohjolan voittokululle on turha etsiä. Kyse on kokonaispalvelusta, koko maan kattavasta OP-Pohjola-ryhmän konttoriverkostosta, hyvästä nettipalvelusta ja nopeasta 0303 0303-puhelinpalvelusta, luotettavasta korvauspalvelusta, tuntuvista keskittämis- ja bonuseduista ja tietenkin edullisesta metsävakuutuksesta. Pohjolan menestys on kuitenkin vain osa metsävakuuttamisen kokonaistilannetta, joka on paljon synkempi. ­ Suomen metsistä yli puolet on vailla minkäänlaista vakuutusta. Yksityismetsistä on vakuuttamatta yli 10 miljoonaa hehtaaria. Lisäksi isolta osalta Suomen metsiä puuttuu vakuutus myrskyjen, myyrien ja lumituhojen varalta eli niissä ei ole laajaa ja kattavaa metsävakuutusta, tuotepäällikkö Hannu Partanen Pohjola Vakuutus Oy:stä muistuttaa. ­ Metsät ovat usein ihmisten arvokkainta omaisuutta euroissakin mitattuna. Silti metsät ovat monella kokonaan vakuuttamatta tai ne on vakuutettu vain tulipalojen varalta, Partanen kummastelee. Partasen ohje on selvä: ­ Kaikki metsät kannattaa vakuuttaa ja metsille kannattaa ottaa laaja metsävakuutus, joka korvaa niin tulipalojen kuin myyrien tai lumi- ja myrskytuhojen vahingot. Vakuutus korvaa myös odotusarvoa ja vahingon takia kohonneita korjuukustannuksia tai vahingoittuneen puutavaran arvon alenemista. jolan laajan metsävakuutuksen 15-20 hehtaarille, Partanen sanoo. ­ Pohjolan metsävakuutus taipuu asiakkaan haluamalla tavalla. Metsävakuutuksessa on viisi eri turvatasoa. Laajimmillaan metsävakuutus turvaa palon, salamaniskun, anastamisen ja vahingonteon, lumivahinkojen, myrskyn, tulvan ja hyönteisten aiheuttamilta vahingoilta sekä lisäksi taimikoissa sienitautien, jyrsijöiden, metsäkauriiden, jänisten ja lintujen aiheuttamilta vahingoilta, Partanen luettelee. Omavastuu vaikuttaa paljon metsävakuutusten kuten muidenkin vakuutusten hintoihin, suurentamalla omavastuuta vakuutuksen hinta tippuu. Silti metsänomistaja on turvassa suurilta vahingoilta. Ilman vakuutusta omavastuu on vahingon suuruinen, pahimmillaan kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroja. Yksi perheen arvokkaimmista omaisuuseristä voi tuhoutua suurelta osin yhdessä myrskyssä. Yhden järeän tukkipuun hinnalla saa Pohjolan laajan metsävakuutuksen 15-20 hehtaarille Vakuutuksen hinta helposti selville pohjola.fi-palvelussa Pohjolalla on netissä pohjola.fi-osoitteessa helppokäyttöinen laskuri, jolla voi parissa minuutissa laskea, mitä omien metsien vakuuttaminen maksaa. Laskuriin syötetään paikkakunta ja metsän pinta-ala sekä valitaan haluttu vakuutusturva ja omavastuu. Netissä voi mennä pitemmällekin eli vakuuttaa metsänsä. Näin vaikka ei olisi koskaan käynytkään omassa metsässään. Tietoja toki kysellään hiukan tarkemmin. Vakuutuksen hintakin saattaa muuttua, onneksi kuitenkin vain alaspäin, kun Pohjolassa tarkistetaan, onko metsänomistaja Metsien vakuuttaminen on hyvin halpaa ­ Metsien vakuuttaminen on halpaa. Yhden järeän tukkipuun hinnalla saa Poh26 MetsäRaha 1/2010 Isoa omaisuuserää ei koskaan kannata jättää vakuuttamatta myös pankkipalveluiden osalta OP-Pohjola-ryhmän asiakas. EDUT OVAT TUNTUVIA: - 7 % Pohjolan etuasiakasalennus - 3 % OP-bonusasiakasalennus - 10 % lisäalennus, kun metsävakuutus on samassa sopimuksessa Pohjolan Omakoti-vakuutuksen, Laajan kotivakuutuksen tai Kotivakuutuksen kanssa. Metsän ja koti-irtaimiston vakuutukset yhdistämällä perheen vastuu- ja oikeusturvavakuutukset tulevat voimaan myös metsätalousasioissa. Pohjolan verkkopalvelussa metsänomistaja näkee omat vakuutuksensa ja hän voi tehdä vakuutuksiin muutoksia, ilmoittaa vahingosta tai lähettää viestejä turvallisesti Pohjolaan. Kaikki metsävakuutuksiin liittyvät asiat voi hoitaa myös puhelimessa, palvelunumero on 0303 0303. tua suureen osaan Suomea. Arvioitavana on yht´äkkiä suuri määrä vahinkoja. ­ Hiljaiselo voi kestää monta vuotta, mutta sitten taas rytisee. Pohjolaan ilmoitettujen metsävahinkojen määrä oli viime vuonna kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 8-kertainen edellisen vuoden tammi-elokuuhun verrattuna, Partanen sanoo. Syynä olivat myyrät, jotka tuhosivat taimia lähes kaikkialla Suomessa. Paikoin istutettuihin taimikoihin ei jäänyt jäljelle yhtään kasvukelpoista tainta. Pohjolan korvausosasto pyytää vahinkoarvion metsänhoitoyhdistykseltä, metsäkeskukselta tai muulta metsäammattimieheltä. Jos vahinkoja on alueella vähän, arvio syntyy nopeasti. Jos vahinkoja on paljon kuten myyrätuhoja viime keväänä, saattaa vahinkoarvioiden saaminen kestää joitakin viikkoja, Partanen sanoo. Pohjola pystyy luonnollisesti laskemaan korvauksen vasta vahinkoarvion valmistuttua. Nopeimmillaan Pohjola korvaa pieniä esinevahinkoja puhelinsoiton aikana. Metsävahingoissa ihan näin nopea menettely ei onnistu, mutta vauhtia niissäkin pidetään. Korvausten nopeus riippuu vahinkojen määrästä ja laajuudesta Metsävahingot eroavat muista vahingoista siinä, että niitä sattuu yleensä paljon yhtä aikaa monelle eri vakuutuksenottajalle. Myrsky voi pyyhkäistä yli ison kaistaleen, lumi voi katkoa nuoria puita monen kunnan alueella tai myyrien vaellus voi ulot- Metsä on helppo vakuuttaa, vaikka siellä ei olisi koskaan käynytkään. Vakuutuksen voi tehdä lähimmässä OP-Pohjola-ryhmän konttorissa, soittamalla numeroon 0303 0303 tai netissä osoitteessa pohjola.fi, tuotepäällikkö Hannu Partanen Pohjola Vakuutuksesta sanoo. MetsäRah MetsäRah 1/2010 MetsäRaha 1/2010 MetsäRaha 1/2010 säR 27 27 Syntyykö Punkalivestä uusi suomalainen MENESTYSTARINA? Punkaliven tuotteita esillä Lustossa Punkaharjulla. Suomessa tuotteita on saatavissa Askon viidessä suurimmassa myymälässä. Suomalaiselle puulle etsitään kuumeisesti uutta, mielellään sellun keittoa kannattavampaa käyttöä. Yksi lupaava mahdollisuus on Punkaharjulle perustetun Punkaliven oivallus ryhtyä valmistamaan muotoiltuja tuotteita Finnforestin kuusesta valmistamasta kertopuusta. Paavo Tuovinen 28 MetsäRaha 1/2010 ERINTEISESTI KUUSESTA tehtyä kertopuuta on käytetty kantavina rakenteina seinissä, katoissa ja silloissa, nyt tietokoneohjattu työstökeskus jyrsii ja poraa siitä huonekalujen osia. Lopputuotteet ovat kalliita designtuotteita. Punkalive Oy on helmikuussa 2009 perustettu Punkaharjun Puutaito Oy:n tytäryhtiö, puhtaasti myynti- ja markkinointiyhtiö. Puutaidon omistajia ovat Janne ja Tero Tirronen. Puutaito on 20 vuotta vanha metsäteollisuuden alihankintayritys, nyt jo toisen sukupolven perheyritys. Liikevaihto on vajaat kolme miljoonaa euroa. Työntekijöitä on parikymmentä. Yhtiö on vakavarainen ja omistaa itse omat tuotantotilansa, noin 3.000 neliömetriä lämmintä hallitilaa. Tie menestykseen on aina pitkä ja vaikea. Punkalive on nyt ottanut yhden pienen askeleen, kun sillä on ensimmäiset valmiit tuotteet ja varmuus siitä, että patentoitu menetelmä toimii tehdasmittakaavassa. ­ Kyllä tämä on ollut vielä tuotekehitystä ja protojen valmistusta. Puutaidon myynnistä näillä tuotteilla on vielä pieni osuus, mutta toivotaan, että tästä tulee merkittävä osa meidän liikevaihtoa, Punkaliven toimitusjohtaja Tero Tirronen sanoo. P Punkaliven tuotteiden raaka-aineena on Janne Tirrosen esittelemä kuusesta tehty kertopuulevy. Tietokoneohjattu muotoiltujen tuotteiden valmistusmenetelmä on patentoitu. Suomessa Punkaliven tuotteet löytyvät Askon suurimmista myymälöistä Nyt kehitetty tuotemallisto esiteltiin ensimmäisen kerran Milanossa viime keväänä. Seuraava vientiponnistus on Kölnin messut tammikuussa, jossa tavoitteena on löytää jakelutie Saksan markkinoille. Suomessa Asko otti tuotteet myyntiin viiteen suurimpaan myymäläänsä syksyllä. "Tehtaanmyymälä" on Suomen metsämuseo Lustossa Punkaharjulla. Panostukset brandin luomiseen ja jakelukanavien luomiseen ovat suuria. Tekes ja TE-keskus ovat osallistuneet kustannuksiin. Kustannuksia on yritetty pienentää myös toimimalla neljän yrityksen vientirenkaassa. Tehdas pystyy nyt käsittelemään kertopuuta noin kymmenen kuutiota päivässä. Tuotantokapasiteetti riittäisi noin kahden miljoonan euron tuotantoon. ­ Tämä on meille kokonaan erilainen tuote. Tässä on kyse de designtuotteesta, vahvan brändin luomisesta ja sen lunastamisesta. Kaikki markkinatutkimukset puoltavat, että tuote on kiinnostava ja hyväksytty. Mahdollisuudet ovat rajattomat ja tavoitteet korkealla, Puutaidon toimitusjohtaja Janne Tirronen sanoo. ­ Lopputuotteet ovat hyvin käsityöläismäisiä, mutta valmistus hyvin automaattista. Tietokonesuunnittelu mahdollistaa raaka-aineen tarkan käytön, polttoon päätyy vain hyvin pieni osa, Janne sanoo. Kuusi jalostuu arvokkaiksi tuotteiksi Tuotteiden jalostusarvo on hyvä eli juuri sitä, mitä tulevaisuuden tuotteilta halutaan. ­ Esimerkiksi kuusipaneeliin verrattuna kuusiraaka-aineen jalostusarvo on monikymmenkertainen, Tero sanoo. Pienyritys ei voi panostaa lupaavaankaan tuotteeseen kovin kauan ilman, että tuotteesta alkaa syntyä tuloja. ­ Puutaito on nyt tehnyt sen, mitä on tehtävissä. Kaupan pitää nyt ruveta käymään, Janne toteaa. Punkaharjulla eletään näin jännittäviä aikoja. Miten tuote menestyy? Näyttääkö se osaltaan tietä suomalaisen puunjalostuksen nousulle uuteen kukoistukseen? Tuotteisiin voit tutustua osoitteessa punkalive.fi. >> Tero Tirronen esittelee kertopuusta automaattisessa työstökeskuksessa tehtyjä osia. Seuraavaksi osat viimeistellään ja käsitellään lopuksi vesiohenteisilla pintakäsittelyaineilla. MetsäRaha 1/2010 29 >> Kertopuusta huonekaluja Ahaa ­ kertopuusta voi tehdä huonekalujakin, ei vain runkorakenteita, Luston museonjohtaja Helkamari Nolte kertoo ajatelleensa, kun hän ensimmäisen kerran näki Punkaliven tuotteita. - Nämähän ovat raikkaan näköisiä, muotoilultaan tuoreita. Näissä on haettu innovatiivisia ratkaisuja, Nolte muistelee innostuneita havaintojaan. - Olen hyvin tykästynyt Avantoon ja melkein päättänyt ostaakin sen. Kouran muotokieli on ihastuttava. Itse asiassa voisin ottaa nämä kaikki, Nolte pohtii Lustossa olevia tuotteita. Metsäveroillat Pirkanmaalla Pirkanmaan Osuuspankit, Pirkanmaan metsäkeskuksen Ryskettä metsiin -hanke ja Metsänhoitoyhdistykset järjestävät veroiltoja eri puolilla Pirkanmaata tammi-helmikuussa 2010 iltaisin kello 17.30-20.20. Paikkakunnat ja ilmoittautumisnumerot: 14.1. Punkalaidun, 0400 597 465 19.1. Toijala, 03-574 5542 20.1. Ikaalinen, 010 254 5832 21.1. Orivesi, 010 254 3301 27.1. Ruovesi, 03-476 1300 28.1. Sastamala/Vammala, 010 257 5202 2.2. Ylöjärvi, 010 254 6019 3.2. Nokia, 010 254 6019 9.2. Kangasala, 03-377 6127 10.2. Tampere, 010 254 6019 11.2. Virrat, 03-485 211 16.2. Mänttä, 03-471 3222 17.2. Lempäälä, 010 254 6019 18.2. Sastamala/Äetsä, 03-513 180 00 Tilaisuudet ovat maksuttomia. Kahvitarjoilu. Tarkemmat tiedot koulutuksista Metsäkeskuksen internetsivuilta: www.metsakeskus.fi kohdasta Koulutus ja tapahtumat sekä paikallislehdistä. Ennakkoilmoittautuminen välttämätön. Luston näyttelyssä voitte ihailla omin silmin Punkaliven kertopuudesignia, metsämuseon johtaja Helkamari Nolte sanoo. Aukioloajat löytyvät osoitteesta lusto.fi Helsingin Metsämessujen ja KoneAgrian OP-PALKINNOT ARVOTTU Helsingin metsämessuilla OP-Pohjola-ryhmän osastolla arvottiin Husqvarnan raivaussaha ja metsurinvarustepaketti. Arvonnan voitti Tomi Heinonen Hollolasta. OP-Pohjola-ryhmän osastolla vieraili messujen aikana tuhansia metsästä kiinnostuneita ihmisiä. Erityisesti kävijöitä mietitytti metsärahan sijoittaminen ja metsän vakuuttaminen. Moni metsänomistaja pohtii puunmyyntiä ja sen kautta puunmyyntitulojen sijoittamista, monta yhteydenottopyyntöä tulikin sijoittamisesta. Lisäksi lähestyvät syysmyrskyt askarruttivat messuvieraiden mieltä. Monelle osastolla kävijälle tuli yllätyksenä Pohjolan metsävakuutuksen kattavuus ja edullisuus. Jyväskylän KoneAgria-näyttelyn OP-Pohjola-ryhmän osastolla olleen arvonnan palkinnot ovat saaneet uudet osoitteet. Husqvarnan moottorisahan matkaa Lahteen Reijo Sankarille ja Husqvarnan metsurinvarustepaketin turvasta pääsee nauttimaan Laukaalla Jouni Leminen. KoneAgriassa OP-Pohjola-ryhmän osastolla riitti pankki- ja vakuutusasioista kiinnostuneita ruuhkaksi asti. Yhteydenottopyyntöjä ja arvontakortteja täytettiin osastolla tuhansia. Vasemmalla Husqvarnan raivaussahan voittanut Tomi Heinonen Hollolasta ja oikealla Husqvarnan moottorisahan voittanut Reijo Sankari Lahdesta. 30 MetsäRaha 1/2010 Anna metsällesi lupa tuottaa. Varmista parhaat tuotot metsästäsi. Toimi heti! Teemme sinulle kaikkien aikojen tarjouksen. Tilaa Metsälehti ja Metsälehti Makasiini seitsemäksi kuukaudeksi hintaan 31 euroa (normaalihinta 61 euroa). Kun toimit nopeasti saat lisäksi tuhdin Vero-Makasiinin, arvo 7,50 euroa ja tilaajalahjana saat vielä vuoden 2010 Metsäverokirjan, jonka arvo on 29 euroa. Säästösi on 66,50 euroa! Metsälehden jokainen numero on täynnä sinulle ja metsällesi tärkeitä asioita. Siksi se on välttämätön ammattilehti, jokaiselle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle. Hienointa Metsälehdessä on se, että jo yksi numero maksaa takaisin koko tilauksen vinkeillään ja tiedoillaan. Suomalaiselle metsä on tulon lähteen lisäksi aina myös ilon lähde. Siitä kirjoittaa Metsälehti Makasiini. Metsälehti Makasiini antaa uusia näkökulmia metsään ja metsänomistamiseen. Metsälehti Makasiinin metsä on harrastamista ja kulttuuria, keskeinen osa suomalaista elämää. Muistathan, että Metsälehden tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Nyt 31 euroa Metsälehti maksaa tilauksen postimaksun Voit tehdä tilauksen myös netissä. Nopeasti ja helposti. www.metsanetti.info Klikkaa etusi! Voita mönkijä! Nimi Tilauskortti Kyllä kiitos, tartun tarjoukseen ja tilaan Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin 7 kuukaudeksi hintaan 31 euroa (helmi-elokuu 2010). Saan tilaajalahjana uuden Metsäverokirjan. Kun toimin viiden päivän kuluessa, saan lisäksi tammikuun Vero-Makasiinin veloituksetta. Tilaan kampanjatilaukseni jatkoksi Metsälehden sisältäen Makasiinit jatkuvana tilauksena hintaan 85 euroa/12 kuukautta ja saan ensimmäiseen jaksoon yhden ylimääräisen kuukauden veloituksetta. Metsäkustannus Oy Soidinkuja 4 Katuosoite VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Postinumero ja -toimipaikka Sähköpostiosoite Gsm/puhelin Allekirjoitus Metsäkustannus Oy (Metsälehti) saa lähettää ajankohtaisia markkinointiviestejä sähköpostiini/puhelimeeni. Yamaha Grizzly 450 IRS Arvo noin 8.000 euroa Tällä kertaa en halua hyödyntää huipputarjousta metsäni parhaaksi. Haluan kuitenkin osallistua Yamaha-mönkijän arvontaan ja maksan postimaksun itse kiinnittämällä tilauskorttiin kirjepostimerkin. Kaikki tilaukset ovat automaattisesti mukana arvonnassa. Metsänomistajan asialla Käänny metsänhoitoyhdistyksen puoleen, kun suunnittelet puukauppaa tai metsänhoitoa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja palvelemme kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Metsänhoitoyhdistys auttaa ja neuvoo myös metsäverotuksessa, sukupolvenvaihdoksissa ja muussa metsäomaisuuden hallinnassa. Kaikkien metsänhoitoyhdistysten yhteystiedot löytyvät hakemalla kunnan nimellä osoitteesta www.mhy.fi metsänhoitoyhdistys METSÄNOMISTAJAN ASIALLA