MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti Teollisuus LISÄÄ PUUNOSTOJA s.21 METSÄRAHASTOT yhteismetsien rinnalle s.6 Ulla Torniainen OPISKELEE MAA- JA METSÄ- TALOUSPANKKIIRIKSI s. 18 OSAKKEET ovat nyt HALPOJA s.10 Uuden VERONHUOJENNUSLAIN sisältö s.4 1/09 2 MetsäRaha 1/09 Päätoimittajalta MetsäRaha OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti maatalousyrittäjille ja metsänomistajille. 35 vuosikerta. Julkaisija: OP-Keskus Kustantaja: Agrimedia Oy OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa: 3 maatalousteemaa (KultaJyvä) ja 3 metsäteemaa (MetsäRaha). MetsäRaha 1/09 ilmestymispäivä 16.1.2009 MetsäRaha-teeman toimitusneuvosto: Arto Ahtiainen, Markku Halonen, Ilpo Heikkinen, Heikki Kuurne, Tuomo Liukka, Tarja Mikkola, Martti Tynkkynen ja Janne Vaittinen. Päätoimittaja: Martti Tynkkynen puh. 010 252 2566 Toimituspäällikkö Paavo Tuovinen puh. 040 561 6630 Ulkoasu: Katja Konga/Studio Lume katja@studio-lume.fi Ilmoitusmyynti: Agrimedia Oy puh. 040 539 3089 ilmoitukset@agrimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy, Tampere, 2009 ISSN 0788-8511. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Tilaukset omaan Osuuspankkin. Osoitteenmuutokset: Välitetään automaattisesti Väestörekisterikeskuksesta kuukauden kuluessa. Lehden peruutus ilmoitetaan omaan Osuuspankkiin tai Osuuspankin puhelinpalveluun 010 00500. Lehti ei vastaa toimitukseen tilaamatta lähetettyjen juttujen ja kuvien palauttamisesta. Osoitelähteet: Osuuspankki, PL 308, 00101 Helsinki Valoa näkyvissä konaan uuden, ns. kolmannen puutavaralajin esiinmarssia. Neljäs iso asia on EU:n ilmastopaketti, joka sallii metsäteollisuudelle pääosin maksuttomat päästöoikeudet. Metsäteollisuus välttyy näin noin 120 miljoonan euron lisäkustannukselta. Summa on niin merkittävä, että sillä alkaa jo olla merkitystä puuta ostavien yritysten kannattavuuteen ja siten myös puusta maksukykyyn. Käsillä oleva lehti on ajankohtaisen metsäverotuksen teemanumero. Keskiaukeamalla on perinteinen, suurta suosiota saanut metsävero-opas. Suosittelen lämpimästi oppaaseen tutustumista. Uskallan luvata, että perehtyminen siihen .maksaa. vaivan. Metsänomistajalla on monta syytä tulla Osuuspankkiin. Monipuoliset metsärahan sijoitusvaihtoehdot, lainopillinen osaaminen esimerkiksi metsätilan sukupolvenvaihdoksissa ja metsätilakaupoissa, hyvästä metsänhoidosta palkitseva metsävakuutus sekä ajankohtainen puukaupan ennakkorahoitus ovat räätälöity juuri metsänomistajien tarpeisiin sopiviksi. Metsäpalvelujemme hyödyntäminen yhdessä metsäsektorin positiivisten signaalien kanssa antavat aiheen suhtautua kaikesta huolimatta luottavaisesti tulevaisuuteen. Martti Tynkkynen VIIME AJAT OVAT METSÄSEKTORILLA olleet vaikeita. Julkisuuteen on tulvinut toinen toistaan huonompia uutisia. Mutta ei niin pimeää, etteikö jostain valoa näkyisi. Yksi ajankohtainen valonlähde on puun myyntitulojen määräaikainen veronhuojennus. Sen merkitystä on nykyisessä puukauppatilanteessa vähätelty, mutta kyllä sillä on selvästi plusmerkkinen vaikutus. Puukauppaa tänä vuonna suunnitteleva metsänomistaja voi arvioida veronhuojennuksen vaikutusta vertaamalla, kuinka monta prosenttia korkeampi puun hinnan pitäisi olla ilman veronhuojennusta, jotta nettotulo olisi sama kuin huojennuksen kanssa. Tulos on noin 20 prosenttia. Näin ollen esimerkiksi tukkipuun 50 euron kuutiohinta vastaa noin 60 euron hintaa ilman veronhuojennusta. Toinen merkittävä myönteinen uutinen metsänomistajille on tiedot puun tuonnin merkittävästä vähenemisestä. Tämä tietää automaattisesti kotimaisen puun kysynnän kasvamista. Varsinkin loppuvuodesta kotimaisen puun tarve näyttää hyvältä. Kolmas pitemmällä aikavälillä vaikuttava iso asia on energiapuun lisäkäytölle asetetut kovat tavoitteet. Kansallisen metsäohjelman mukaan metsähakkeen käytön tulisi jopa kaksinkertaistua nykyisestä vuoteen 2015 mennessä. Tämä tietää metsänomistajan näkökulmasta ko Tässä numerossa Metsä on Maria Isotalolle PEHMEÄ SIJOITUSKOHDE AURINKO PAISTAA VIELÄ SIJOITTAJALLEKIN sanoo Savonlinnan Osuuspankin toimitusjohtaja Merja Auvinen ENERGIAPUU - KOLMAS PUUTAVARALAJI 2 Pääkirjoitus 4 PUUN MYYNTITULOJEN VERONHUOJENNUS kannattaa huomioida myyntisuunnitelmissa, opastaa verohallituksen ylitarkastaja Kari Pilhjerta. 6 Metsäteollisuus kasvattaa ostotavoitteitaan, puumarkkinoiden arvioidaan vilkastuvan. 9 Metsäteollisuus sai EU:ssa tarvitsemansa energiaratkaisut. 14 HARKITTU SUKUPOLVENVAIHDOS parantaa metsän kannattavuutta. METSÄVERO-OPAS 2009 17 Marja Kokkonen . eri tavoitteiden yhteen sovittaja. 18 OP-Pohjola-ryhmä kouluttaa maa- ja metsätalouspankkiireja. 19 Rullaati rullaa taas keväällä 20 METSIEN OMISTAMISEEN TARVITAAN UUSIA OMISTUSMUOTOJA, muuten metsien pirstaloituminen jatkuu, arvioi Martti Tynkkynen 21 METSÄRAHASTOT YHTEISMETSIEN RINNALLE, ehdottaa Heikki Rautalin OP-Rahastoyhtiö Oy:stä. 22 METSÄTILAN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA MONEXISTA. 24 Talvinen metsä on kaunis ja armoton 29 ERKKI SILVENNOINEN ELÄÄ METSÄSTÄ s.12 s.10 s.26 4 MetsäRaha 1/09 Veronhuojennus on metsänomistajan etu Puun myyntituloille määräaikainen, osittainen verovapaus Yksityismetsänomistajien saaman puun myyntitulon verotusta huojennetaan väliaikaisesti. Ajalla 1.4.2008 . 31.12.2009 tehtyjen kauppojen perusteella vuoden 2010 loppuun mennessä maksettavista puun myyntituloista 50 prosenttia on verovapaata tuloa. Näistä kaupoista vuonna 2011 saatavista puun myyntituloista verovapaata on 25 prosenttia. Ensi vuonna tehtyjen kauppojen puun myyntitulosta 25 prosenttia on verovapaata, jos tulo saadaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Luonnollisen henkilön, kuolinpesän, verotusyhtymän ja yhteismetsän ensiharvennushakkuusta saama puun myyntitulo on väliaikaisesti verovapaata tuloa. Ensiharvennushakkuista saatavan puun myyntitulon verovapautta sovelletaan kauppoihin, jotka on tehty ajalla 1.4.2008 . 31.8.2008 ja joiden perusteella maksettava puun myyntitulo on saatu viimeistään 31.12.2009. Ensiharvennushakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, joka on kohdistunut metsään, jonka puuston keskiläpimitta ennen hakkuuta 1,3 metrin korkeudelta maanpinnasta mitattuna on enintään 16 senttimetriä. Muuttuneita säännöksiä sovelletaan taannehtivasti jo vuodelta 2008 toimitettavaan tuloverotukseen, mutta kaupanteon päivämäärä on tärkeä. . Kaikki ennen 1.4.2008 tehtyihin puukauppoihin liittyvät puun myyntitulot verotetaan ilman veronhuojennuksia täydestä määrästään, Kari Pilhjerta muistuttaa. Metsänomistaja saa viime vuoden osalta veronhuojennukset hyväkseen vasta lopullisen verotuksen yhteydessä, koska vuoden 2008 aikana puun myyntituloista on toimitettu ennakonpidätykset ikään kuin kaikkia puun myyntituloja verotettaisiin täysimääräisesti. VEROLOMAKKEET NOPEIMMIN NETISTÄ Metsätalouden veroilmoituslomake täyttöohjeineen julkaistaan Verohallinnon Internet-sivuilla www.vero.fi heti kun lakimuutokset on vahvistettu. Metsätalouden veroilmoitusmateriaali postitetaan verovelvollisille normaaliin tapaan tammikuun aikana. 4 MetsäRaha 1/09 Markus Sirkka MetsäRaha 1/09 5 Puun myyntitulojen verotusta huojennetaan määräajaksi. Metsänomistajien kannattaa ottaa tämä nyt puun myyntisuunnitelmissaan huomioon, kehottaa ylitarkastaja Kari Pilhjerta verohallituksesta. Puukauppatilityksien veroennakoissa muutokset näkyvät tämän vuoden alusta lähtien. Säädetty ensiharvennusten verovapaus toteutuu vain metsänomistajan sitä vaatiessa. Ensiharvennushakkuusta saadun puun myyntitulon verovapautta voi vaatia, jos ensiharvennuspuun kauppa on tehty 1.4. . 31.8.2008 välisenä aikana. Muussa tapauksessa myös ensiharvennuspuun myyntitulot käsitellään osittain verovapaina puun myyntituloina. Veronhuojennuksiin ovat oikeutettuja vain luonnolliset henkilöt, kuolinpesät ja verotusyhtymät sekä yhteismetsät. Osakeyhtiöt on rajattu puun myyntitulojen määräaikaisten veronhuojennusten sekä metsävähennysmahdollisuuden ulkopuolelle. Vähennyksiä rajoitetaan Lain valmisteluvaiheessa on keskustelua herättänyt se, että veronhuojennus vaikuttaa myös metsätalouden menojen vähennyskelpoisuuteen. Vähennysrajoitteisia menoja ovat Pilhjertan mukaan vain suoraan huojennettuun puun myyntituloon liittyvät puutavaran hakkuusta ja kuljetuksesta aiheutuvat menot sekä myyntitulon hankkimisesta johtuneet asunnon ja metsäkohteen väliset matkakustannukset. . Jos tällainen meno kohdistuu verovapaaseen ensiharvennuspuun myyntituloon, ei meno ole lainkaan vähennyskelpoinen. Jos puun myyntitulosta on veronalaista 50 prosenttia, on vastaavasti menoistakin vähennyskelpoista vain 50 prosenttia. Kaikki muut menot, esimerkiksi ennakkoraivauksen menot, uudistamismenot, metsänhoitomaksu, vakuutusmaksut ja poistoina vähennettävät menot ovat täysimääräisesti vähennyskelpoisia. Määräaikaisilla veronhuojennuksilla on haluttu käsitellä erilaisia puukauppatapoja mahdollisimman neutraalisti. Tämän takia ei verovapaasta ensiharvennuspuun myyntitulosta voi vähentää hankintatyön arvoa. Osittain verovapaissa puukaupoissa hankintatyön arvo vähennetään ensin hankinta- tai käteiskaupan myyntitulosta, ja tällä hankintatyön arvolla vähennetystä myyntitulosta on veronalaista 50 prosenttia. Säännöksiin hankintatyön arvon verottamisesta ansiotulona ei tullut tässä yhteydessä muutoksia. Hankintatyöhön kohdistuu siis edelleen veronhuojennus, jonka mukaan työn arvo on verovapaata 125 kuutiometrin myyntimäärään asti. Metsävähennys tähtää pidemmälle Myyntitulojen verovähennys on tilapäinen toimi, pidemmälle tähtäävät nyt säädetyt muutokset metsävähennyksessä. Näiden tavoitteena on muun muassa lisätä aktiivisten metsätalousyrittäjien määrää. Metsävähennys muuttuu siten, että uusi korotettu vähennys koskee metsänomistajan omistamia kaikkia metsävähennykseen oikeuttavia metsäkiinteistöjä koko Suomen alueella. Metsävähennyksen voi tehdä 1.1.1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankitulta kiinteistöltä saadusta puun myyntitulosta. Vähennystä korottiin siten, että vuotuisen metsävähennyksen saisi tehdä 60 prosentin suuruisena puun myyntitulosta. Metsävähennys muuttui uudistuksen myötä verovelvolliskohtaiseksi, metsän omistaja voi nyt vähentää käyttämättä olevan metsävähennyksen miltä tahansa metsävähennykseen oikeuttavalta metsäkiinteistöltä saadusta metsätalouden pääomatulosta. Metsänomistajan verovuonna ja aikaisempina verovuosina tekemien metsävähennysten yhteismäärä ei voi kuitenkaan ylittää 60 prosenttia metsänomistajan verovuoden lopussa omistamien metsäkiinteistöjen hankintamenojen yhteismäärästä. Muutos otettiin käyttöön takautuvasti siten, että uusimuotoisen vähennyksen saa tehdä jo vuoden 2008 verotuksessa. Metsävähennyksen uudistamisella pyritään puun saannin turvaamisen ohella myös kannustamaan metsänomistajia lisäämään metsäomistustensa määrää. Näin edistettäisiin metsätilojen koon kasvattamista ja omistuksen keskittämistä sellaisille omistajille, jotka harjoittavat aktiivista metsätaloutta. . Metsävähennyksen merkitys metsätalouden pääomatulojen verotuksessa kasvaa esitettyjen lakimuutosten myötä. Metsävähennyksen takia metsätilan sukupolvenvaihdos kannattaa jatkossa entistä useammin tehdä kaupan muodossa, Pilhjerta arvioi. Metsävähennyksen käytön edellytyksenä on, että metsätalouden veronalaista pääomatuloa kertyy verovuonna vähintään 2 500 euroa. Tämä määrä voi nyt kertyä miltä tahansa metsävähennyskiinteistöltä tai useammalta metsävähennykseen oikeuttavalta kiinteistöltä yhteensä. PUUKAUPAN ENNAKONPIDÄTYKSET Metsäverotukseen tehtyjen muutosten ohessa muutettiin myös ennakkoperintäasetusta. Veronpidätysprosentit ovat vuonna 2009 pystykaupassa 10 prosenttia ja hankintakaupassa 7 prosenttia mikäli puun myyntitulo perustuu 1.4.2008 jälkeen tehtyyn kauppaan. Nämä pidätysprosentit koskevat myös verovapaita ensiharvennustuloja. Huojentamattomaan puun myyntituloon kohdistuu edelleen vuonna 2009 normaali 19 prosentin tai 13 prosentin ennakonpidätys. Antti Äijö Metsävähennyksen merkitys metsätalouden pääomatulojen verotuksessa kasvaa esitettyjen lakimuutosten myötä, ylitarkastaja Kari Pilhjerta verohallituksesta sanoo. Tapani Lepistö 6 MetsäRaha 1/09 Puumarkkinoiden ODOT Teollisuuden ostotavoitteet kasvavat viime vuodesta Puukaupan toivotaan tänä vuonna käyvän vilkkaammin kuin määrällisesti odotuksia niukemmaksi jääneenä vuonna 2008. Ostomiesten kysyntä kohdistuu erityisesti keväällä ja kesällä korjattaviin kohteisiin, mutta päätehakkuuleimikoista tehdään paikoin kauppoja vielä talvikorjuuseenkin. Harvennusleimikoiden ja kuitupuun tarjonta kotimaassa oli viime vuoden loppupuolella erityisen runsasta. Näiden osalta kysyntä tulee olemaan niukempaa, kun teollisuus osti viime vuonna lähes ennätyksellisen määrän puuta Venäjältä. Puun tuonti Venäjältä tulee suurimpien yhtiöiden ostojohtajien mukaan tänä vuonna selvästi supistumaan. Tavoitteena on saada tehtaiden raaka-aineesta yhä suurempi osuus kotimaasta. Tähän kannustaa kohoavien tullien lisäksi tuontiraaka-aineen korkea hinta. Yrjö Perälä Talvikorjuuseen tukkia ja energiapuuta . Vuosi 2008 jäi puukaupassa etenkin tukkipuulla välivuodeksi. Tänä vuonna tavoitteena on ostaa kotimaasta huomattavasti enemmän sekä tukki- että kuitupuuta, kertoo Metsäliiton Suomen puunhankinnan johtaja Yrjö Perälä. Talvikorjuuseenkin ostetaan vielä tukkileimikoita ja energiapuuta. . Sopivia kohteita tarjoamalla metsänomistajat voivat hyödyntää veroedut ja puukauppatilitykset saadaan nopeasti, Perälä sanoo. Uusia harvennuskohteita ei Metsäliitolle talvikorjuuseen sovi. Myös hankintapuun osalta alkaa laari olla täynnä. . Kesäkorjuuseen sopivia leimikoita ostamme jatkuvasti, niitä on vain ollut kovin vähän tarjolla. Maailmanmarkkinoilta tulee Perälän mukaan yhä sellaista painetta, että tuotantoa tehtailla joudutaan rajoittamaan. Koko kapasiteettia ei esimerkiksi Metsäliiton sahoilla ole mahdollista käyttää. . Sahateollisuudessa hinnat ovat jatkaneet laskuaan ja selluloosankin osalta markkinatilanne heikkeni oleellisesti loppusyksystä. Myönteisiä signaaleja puun jalosteiden markkinoilta ei ole odotettavissa lähiaikoina. Markkinatilanteeseen peilaten myös näkemys puun hinnasta on alavireinen. Perälän arvion mukaan tukilla on edessä paluu kolmen . neljän vuoden takaiseen hintatasoon, jos halutaan että maassa on kannattavaa ja kehittyvää sahateollisuutta. . Voimakkaasti heikentyneen sellumarkkinan johdosta on paineita myös kuitupuun lievään hinnanlaskuun. Metsäliiton puunhankinnassa kotimainen puu on aina ollut etusijalla. Venäjän tullipäätökset eivät aiheuta Metsäliitolle merkittäviä muutoksia. Kotimaan rooli puuhuollossa edelleen korostuu, mikä on jäsenille positiivinen asia. Tullikorotusten toteutuessa tuontiin jää ainoastaan pieniläpimittainen koivukuitu ja hake. Jouko Mattanen Stora Enson tuonti kuihtuu vähiin . Puunkorjuun kannalta olisi tärkeää, että nyt saataisiin oikein kunnon talvi, toteaa Stora Enso Metsän ostojohtaja Jouko Mattanen. Kahden vaikean korjuutalven jälkeen pystyvarantoja on yhtiöllä niin runsaasti, että uusia talvileimikoita voidaan ottaa kaupan kohteeksi vain hyvin paikallisesti ja rajoitetusti. . Toivomme, että puukauppa kävisi kuitenkin tasaisesti. Ostotarpeet liittyvät erityisesti kevään ja kesän korjuuseen. Edellytykset puukaupoille ovat Mattasen mukaan hyvät, kun myyntitulojen veronhuojennussäädökset ovat nyt kaikkien tiedossa. Puun hinta on pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna hyvällä tasolla. . Tuleva hintakehitys riippuu lopputuotteiden markkinoista Perälän viesti metsänomistajille on rohkaiseva. . Metsänkasvatuksessa ja puumarkkinoilla pitää katsoa asioita yli markkinaheilahteluiden. Tämä talvi tulee olemaan vaikea, mutta pitemmällä tähtäimellä suomalaisella puulla on hyvät näkymät. Tähän tuotemarkkinatilanteeseen eduskunnan hyväksymät verohelpotukset tulevat juuri oikeaan aikaan tukemaan päivän puukauppaa. MetsäRaha 1/09 7 TETAAN VILKASTUVAN Pekka Kauranen Harvestia lisää puun hankintaa . Veroratkaisut antavat edellytykset vilkkaaseen kaupankäyntiin. Olisi kaikkien kannalta eduksi, kun saataisiin loppukesällä alkanut hyvä vire puukaupassa pidettyä pitkällä sihdillä ja kotimaisen puun hakkuumahdollisuudet hyödynnettyä vuodesta toiseen, sanoo uuden merkittävän puun ostajan Harvestian toimitusjohtaja Pekka Kauranen. . Kaiken kaikkiaan toivomus on, että puukauppaa käydään verrattain tasaisesti ja jatkuvasti. Sillä tavoin pystytään pitämään kotimaisen puun hakkuut ja käyttömäärät metsävarojen mahdollistamalla tasolla. Harvestia ostaa kaikkia puutavaralajeja, ja nyt sahatavaran heikon tilanteen vuoksi painotus on kuitupuissa, Kauranen sanoo. Jukka-Pekka Ranta Markkinoiden veto loppui sahatavaralta . Olen seurannut tätä alaa vuodesta 1973 lähtien eikä vielä milloinkaan tilanne ole ollut näin hankala. Usein ongelmat ovat olleet lähtöisin raaka-ainemarkkinoilta, nyt pääsyynä on tuotteiden heikko kysyntä ja hinta, toteaa Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta. . Sahatavaramarkkinat ovat tällä hetkellä erittäin huonot. Toiminta on koko alalla kannattamatonta, valtakunnallisessa vertailussa alan käyttökate jää jopa 10 prosenttia negatiiviseksi, Ranta sanoo. Sahatavaramarkkinoille kaivattua elpymistä ei ole Rannan mukaan näköpiirissä. Rakentaminen on lamassa koko Euroopassa ja suunnan muutoksen ajankohtaa voi vain arvailla. Kannattavuusongelmista huolimatta yritykset haluavat pitää kiinni vanhoista hyvistä asiakkaista. Itsenäiset sahat jatkavat tukkipuun hankintaa, mutta ostettavat määrät ovat selvästi viime vuosina totuttua alhaisempia. . Sahaus Suomessa supistui viime vuonna noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostossa tämä tarkoittaa noin 6 miljoonaa kuutiometriä tukkia. Tänä vuonna tullaan jatkamaan suunnilleen samalla tasolla. Kaikkia kustannuksia tarkastellaan sahoilla erittäin kriittisesti, kun lopputuotemarkkinoilta ei saada riittävää hintaa. Nykyisessä markkinatilanteessa tukin hinnan tulisi Rannan arvion mukaan olla 45.48 euron luokkaa, että toiminta sahoilla löisi leiville. . Sahat pystyvät jonkin aikaa jatkamaan kannattamatontakin toimintaa, kun takana on reilun vuoden mittainen tuloksellinen jakso 2006 - 2007. Pitkään nykyisen kaltainen kannattavuuskriisi ei voi kuitenkaan jatkua, kärsivällisyyttä tarvitaan myös rahoittajilta, Ranta sanoo. ja yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Kaikki tietävät, että sahatavaran tuotannon kannattavuus on heikko ja se aiheuttaa selviä paineita tukkipuun hintaan. Kuitupuun hinnan voi odottaa kehittyvän maltillisemmin, mutta sekin on mieluummin lievässä laskusuunnassa, Mattanen sanoo. Stora Enson Suomen tehtailla tullaan tänä vuonna todennäköisesti käyttämään hieman vähemmän raakapuuta kuin vuonna 2008. Kotimaisen puun käyttö tulee ostojohtaja Jouko Mattasen mukaan pysymään kuitenkin jotakuinkin entisellä tasolla. . Olemme määrätietoisesti vähentäneet Venäjän tuontipuun käyttöä siitä lähtien, kun vientitullien korotuksista ilmoitettiin. Vuoden 2009 alusta lähtien tuonti tulee olemaan hyvin vähäistä. Yhtiö ostaa päätehakkuu- sekä harvennusleimikoita. Harvennuksilla alikasvoksen ennakkoraivaus nostaa kohteen haluttavuuta. Savon Sellun lähialueilla paino on koivulla ja eteläisessä Suomessa havupuilla. Harvestian ostaman puun keskeisiä jalostajia ovat Myllykoski ja Sunila sekä Savon Sellu. Tehtaiden puunhankinta siirtyy uudelle organisaatiolle asteittain, tarvittavat puumäärät kasvavat merkittävästi tänä vuonna. . Olemme lähteneet siitä, että tehtaita pyöritetään mahdollisimman pitkälti kotimaisella puulla. Yleisen heikon taloustilanteen seurauksena tehtaiden käyntiasteet eivät ole normaalilla tasolla, joten kokonaisuudessaan myös puun käyttömäärät ovat normaalia alhaisemmat ainakin ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, Kauranen sanoo. . Lähes kaikkien metsäteollisuuden tuotteiden hinnat ovat alentuneet viime kuukausina, ja yritysten tulokset ovat heikkoja. Näin ei voi jatkua pitkään, ja uskoisinkin että kaikkien tuotantopanosten mukaan lukien myös puuraaka-aineen hinta tulee asettumaan sille tasolle, jolla yritykset pystyvät terveesti elämään. Se tarkoittaa, että oletan hintojen alentuvan, Kauranen sanoo. >> Tapani Lepistö Tapani Lepistö 8 MetsäRaha 1/09 Viime vuosi vilkastutti puun hankintakaupan uudelle tasolle, syksyllä nämäkin markkinat hiljenivät. Teollisuudella on niin paljon puuta korjattuna ja pystyvarastoissa, että hankintapuun kysyntä lopahti. . Hankintahakkaajille tärkein ohje on tehdä kaupat ensin ja mennä hakkuille vasta sen jälkeen. Näin varmistetaan, että korjatulle puulle on myös menekkiä, Kainulainen sanoo. Anssi Kainulainen Lievä ylitarjonta tuntuu hinnoissa . Puumarkkinatilanne on metsänomistajan kannalta juuri nyt hyvin haastava. Syksyllä saatiin yksityismetsistä hyvin puuta liikkeelle, mutta Venäjän tuontitullien lykkääntyminen sotki kotimaan markkinat aika totaalisesti, kertoo MTK:n puumarkkinaasiantuntija Anssi Kainulainen. . Kotimaassa on tultu puun ylitarjontatilanteeseen ja se on johtanut hinnat laskusuuntaan. Metsänomistajat ovat taas reagoineet tähän luonnolliseen tapaan supistamalla tarjontaa, kainulainen sanoo. Kainulaisen arvio on, että vuoden alkukuukaudet tulevat puumarkkinoilla olemaan varsin hiljaisia. Kauppoja suunnittelevien metsänomistajien kannattaa ottaa yhteys omaan metsänhoitoyhdistykseen, sillä puun kysynnässä on huomattavia eroja. . Joillakin puutavaralajeilla saattaa paikallisesti olla kysyntää, markkinatilanne ja oikea hinta tiedetään metsänhoitoyhdistyksissä. Vuoden 2007 hintahuipusta on tultu paljon alaspäin, mutta se ei kerro koko totuutta hintatilanteesta. . Jokaisella metsänomistajalla on tietysti omat ehtonsa puukaupan teolle, mutta ei hinta tukilla vielä heikko ole, kun otetaan huomioon luvattu veronhuojennus. Teollisuuden puun käyttöä ja kotimaasta ostettavaa määrää on Kainulaisen mukaan juuri nyt vaikea arvioida. Kansainvälisten markkinoiden kysynnästä riippuu, miten korkeita ovat käyttöasteet. Tämän hetken näkymä on, että tehtaiden raaka-ainetarve hieman supistuu, mutta jo keväällä toivotaan kysynnän elpyvän. Pekka Rajala Tasainen tarjonta toisi vakautta . Toivomme tasaista puun tarjontaa vuodelle 2009, koska tasainen puukauppa tuo vakautta ja jatkuvuutta sekä puuhuoltoon että puumarkkinoille, toteaa UPM Metsän ostojohtaja Pekka Rajala. Kotimainen puu on UPM:lläkin etusijalla tulevaisuuden puuhuollossa. . Olemme varautuneet kasvattamaan kotimaasta hankittavaa raaka-ainekertymää, kunhan sitä on saatavissa luotettavasti ja sellaiseen hintaan, että teollisuuden harjoittaminen Suomessa on jatkossakin kestävällä pohjalla, Rajala sanoo. UPM:n metsäpalveluasiakkaiden osalta yhtiön toiminnan lähtökohtana on hakkuumahdollisuuksien kestävä hyödyntäminen, muissa puukauppasuhteissa yhtiö etsii alueellisesti parhaiten sen hetkiseen puuvara- ja puuhuoltotilanteeseen sopivia kohteita. . On luonnollista että kaikenlaiset kesä- ja kelirikkokelpoiset leimikot kiinnostavat koko ajan. Puun hinta muodostuu Rajalan mukaan aidosti puun kysynnän ja tarjonnan vaikutuksesta. Näihin taas vaikuttavat tuotemarkkinoiden volyymi- ja hintakehitys. . Jos katsotaan aikaa esimerkiksi puolitoista vuotta taakse päin, en olisi osannut ennustaa sen jälkeen tapahtunutta hintakehitystä, enkä lähde nytkään sitä tekemään, Rajala sanoo. Rajala näkee, että veroratkaisu oli valtiovallan signaali ennen kaikkea siitä, että metsäteollisuuden puuhuollon tulee perustua >> kotimaisista yksityismetsistä saatavan puuraaka-aineen vakaaseen tarjontaan. Tämän varmistamiseksi hallitus oli valmis tarjoamaan metsänomistajille merkittävän verohuojennuksen tässä historiallisestikin merkittävässä metsäteollisuuden tilanteessa. Venäjän tullipäätöksillä ei tämän hetken tilanteessa ole niiden entistä painoarvoa. . Olimme jo varautuneet siihen,että Venäjän tuonti käytännössä loppuisi vuoden 2008 päättyessä. Venäjän marraskuinen ilmoitus vain siirtää puutullien voimaan astumisen lopullisessa muodossaan 9.12 kuukautta tuonnemmaksi, eikä näin ollen sisällä sellaisia pitkäjänteisiä elementtejä, joiden varaan teollisuuden puuhuoltoa voitaisiin lähteä rakentamaan, Rajala sanoo. Tapani Lepistö SUOMEN METSÄTEOLLISUUS sai joulun alla merkittävän torjuntavoiton, kun EU hyväksyi ilmastopaketissaan metsäteollisuudelle maksuttomat päästöoikeudet muuten paitsi tehtailla tuotetun ja käytetyn sähkön osalta. Valtaosa, noin 80 prosenttia, metsäteollisuuden päästöoikeuksista pysyy näin maksuttomina. Metsäteollisuus ry:n energia- ja ympäristöjohtaja Stefan Sundmanin mukaan Suomen metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat noin viisi miljoonaa tonnia. Jos tonnihintana käytetään 30 euroa, säästyy noin 150 miljoonan euron kustannuksesta noin 120 miljoonaa euroa. EU:n päätös tulee Sundmanin mukaan kuitenkin lisäämään metsäteollisuuden kustannuksia, koska se nostaa teollisuuden tuottaman sähkön hintaa. EU:n ilmastopaketti sallii metsäteollisuudelle pääosin MAKSUTTOMAT PÄÄSTÖOIKEUDET . Myös raaka-ainekustannus voi kasvaa, kun uusiutuvan energian suosiminen kasvattaa puun kysyntää energian tuotannossa, Sundman arvioi. Metsänomistajille tämä on luonnollisesti hyvä uutinen. Metsäteollisuus ry:n mukaan EU otti päätöksessään huomioon kansainvälisessä kilpailussa toimivat teollisuudenalat, jotka eivät voi siirtää päästökaupan aiheuttamia lisäkustannuksia lopputuotteidensa hintoihin. Metsäteollisuuden päästöoikeuksien maksuttomuus kannustaa valmistamaan tuotteita Euroopassa, jossa tuotanto on tehokkainta ja aiheuttaa vähiten päästöjä. Ilmasto- ja energiatavoitteilla mitaten maailman tehokkaimmat metsäteollisuuslaitokset toimivat Suomessa. Tuotannon siirtyminen EU:n ulkopuolelle ei vähentäisi päästöjä Metsäteollisuuden sanoman ytimenä oli, että päästöoikeuksien muuttaminen maksullisiksi ja jakaminen huutokauppaamalla ei olisi vähentänyt Suomen tai EU:n päästöjä, vaan päästöjen määrä määräytyy markkinoille jaettavan päästöoikeuksien määrän perusteella. Päästöoikeuksien maksullisuus olisi vain lisännyt metsäteollisuuden kustannuksia ja syönyt pahimmassa tapauksessa koko teollisuudenalan kilpailukyvyn, kun lisäkustannuksia ei pystyttäisi siirtämään lopputuotteiden hintoihin. . Lisäkustannuksia ei voi siirtää lopputuotteiden hintoihin maailmanmarkkinoilla, koska vain kolmannes maailman paperi- ja kartonkiteollisuudesta toimii päästökaupan piirissä. Kustannusten nousu vähentää mahdollisuuksia kehittää uusiutuvan energian ja toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa, Metsäteollisuus ry muistuttaa. Päästöjen vähentäminen edellyttää Metsäteollisuus ry:n mukaan maailmanlaajuista ilmastosopimusta sekä investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian lisäämiseen. . Kilpailuedun luovuttaminen Euroopan ulkopuolelle ei paranna globaalin ilmaston tilaa. Tuotteet kannattaa valmistaa siellä, missä tuotanto on tehokkainta ja aiheuttaa vähiten päästöjä. Suomen metsäteollisuus on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään jo 40 prosenttia tuotettua tonnia kohti vuodesta 1990, Metsäteollisuus ry toteaa. Myös bioenergiatavoitteille EU:n hyväksyntä Myös metsäteollisuuden bioenergiatavoitteet saivat EU:n hyväksynnän. Uusiutuvaa energiaa koskevaan direktiiviin tuli tavoitteeksi muun muassa puun monipuolinen ja kasvava käyttö. Metsäteollisuus ry:n mukaan metsäteollisuuden biojalostamoiden kehitystyön kannalta on hyvä, että toisen sukupolven biopolttoaineet nähdään tehokkaana keinona lisätä uusiutuvan energian käyttöä liikenteessä. Jäsenmaat saavat itse päättää keinoista, joilla uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä lisätään. Suomi on EU:n suurimpia uusiutuvan energian tuottajia. Metsäteollisuus tuottaa noin 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Paavo Tuovinen Suomen metsäteollisuus säästää päästöoikeusratkaisun tuloksena noin 120 miljoonaa euroa vuodessa, Metsäteollisuus ry:n energiaja ympäristöjohtaja Stefan Sundman sanoo. MetsäRaha 1/09 9 10 MetsäRaha 1/09 Aurinko paistaa VIELÄ SIJOITTAJALLEKIN Paavo Tuovinen Pitkäaikaisen sijoittajan voi pian olla aika mennä osakemarkkinoille, vaikka kurssien lasku ei olekaan ehkä vielä pysähtynyt. Parasta hetkeä ei aina kannata jäädä odottamaan, koska se voi mennä ohi, Savonlinnan Osuuspankin toimitusjohtaja Merja Auvinen sanoo. MetsäRaha 1/09 11 OSAKESIJOITUSTEN ARVOT putosivat viime vuonna dramaattisesti. Kurssit ovat laskeneet keskimäärin yli 50 prosenttia. Tappiot eivät kuitenkaan realisoidu, jollei osakkeita myy. . Kärsivällisyys kannattaa useimmissa tapauksissa, aurinko paistaa vielä sijoittajallekin, Savonlinnan Osuuspankin toimitusjohtaja Merja Auvinen sanoo. Osakkeet ovat nyt halpoja, ja kurssinousujen mahdollisuudet historiallisen suuria. . Yksittäisen sijoittajan näkökulmasta tilanne on mielenkiintoinen ja sikäli tasavertainen, että yksittäinen sijoittaja ja kokenut ekonomisti ovat nyt samalla viivalla. On helpompi sanoa, mitä tapahtuu viiden vuoden päästä kuin puolen vuoden päästä. Moni pohtii nyt mielessään, kuinka nopeasti ja kuinka ylös kurssit nousevat, kun ne kääntyvät nousuun. . Pidän räjähdysmäisen nopeaa kurssinousua epätodennäköisenä, Auvinen sanoo. Epävarma osakemarkkina, jossa päivittäiset muutokset ovat olleet suuria, on tarjonnut pelaajalle hyvät tuottomahdollisuudet, mutta tällainen peli ei ole kaikkien heiniä. . Suosittelen pitkäaikaisia sijoituksia, Auvinen sanoo. Yksittäiset sijoittajat, jotka myivät omistuksiaan osakkeiden kurssien alkaessa laskea, valmistautuvat nyt palaamaan osakemarkkinoille. Osa yksityisistä sijoittajista on ryhtynyt ostamaan pieniä määriä osakkeita varmistaakseen, että he ehtivät kurssinousuihin mukaan. Uusia sijoittajia on tulossa osakemarkkinoille, arvo-osuustilejä on avattu huomattavasti enemmän kuin puoli vuotta sitten. Arvo-osuustili tarvitaan osakeostoja varten. Tulevaisuus ratkaisee osakkeen tuoton, ei menneisyys Tavallisen osakesäästäjän perisynti on ostaa kalliilla. Ajatus on, että kun on kallista, on laadukasta. Moni ajattelee, että kun osakkeen kurssi on noussut viimeiset viisi vuotta, osakkeen on pakko olla laadukas. Menneisyys ei kuitenkaan takaa mitään. . Historiallinen kehitys ei takaa tulevaisuuden tuottoja, vaan tuotot ratkaisee tulevaisuus, Auvinen sanoo. Auvinen suosittaa nyt varovaista etenemistä sijoittamisessa, vaikka kurssien lasku yleisindeksitasolla ei olekaan pysähtynyt. . Jos odottaa parasta hetkeä, se voi mennä ohi. Paras on hyvän vihollinen, Auvinen sanoo. Osakkeiden valinnassa Auvinen painottaisi nyt yritysten tulosnäkymiä. Tuloskyky sanelee osingonmaksukyvyn. Osingoista voi tulla erinomainen tuotto halvalla ostetuille osakkeille. 90.luvun alussa maailmanlaajuinen lama pudotti osakekursseja rajusti kuten nytkin. Korkokehitys on kuitenkin ollut hyvin erilainen, silloisia 17.18 prosentin korkoja ei ole nyt nähty. Euriborit nousivat korkeimmillaankin vain reiluun viiteen prosenttiin. Nyt korot ovat kääntyneet selvään laskuun. . Ennen korkotason lasku merkitsi selvää osakkeiden hinnan nousua. En osaa sanoa, pitääkö tämä yhä paikkansa, Auvinen sanoo. Kurssien laskun myötä moni sijoittaja on saanut itsestään uutta tietoa. Miten hän sietää osakkeiden arvon laskun? Onko hän sellainen sijoittaja kuin on uskonut olevansa? Auvisen mukaan markkinoita leimaa nyt varovaisuus. Samanlainen on hänen suosituksensa yksityiselle sijoittajalle. Mahdollista on, että osakkeiden arvoa mittaava yleisindeksi laskee yhä, pohjaa ei ehkä ole vielä saavutettu. Lyhytaikaiseen sijoitukseen Auvinen suosittaa vuoden määräaikaistalletusta, vaikka korot ovat laskeneet. Pitempää 5.10 vuoden sijoitusta voi hajauttaa enemmän. Riskiä voi ja pitää hajauttaa osakekorilla tai osakerahastoilla. Auvisen mukaan suurin riski on nyt osakkeiden valinnan osumisessa kohdalleen. . Itse sijoittaisin osakerahastoon ennemmin kuin arpoisin yksittäisiä osakkeita, Auvinen sanoo. Sijoittamisessa jatkuva säästäminen on yleistynyt pikku hiljaa. Sijoitusrahastojen arvojen laskun kääntöpuolena on Auvisen mukaan se, että rahastoihin jatkuvasti sijoittava säästäjä saa nyt satasella kaksi kertaa suuremman osuuden rahastosta kuin aiemmin. . Suuri virhe on lopettaa jatkuva säästäminen nyt, kun tavara on halpaa, Auvinen sanoo. Miten sijoittaa puun myynnistä saadut rahat? Pankinjohtajan tai sijoitusneuvojan on nyt vaikea antaa sijoitusneuvoja. Puunmyyntituloille pitää kuitenkin löytää tuottava sijoituskohde, ei niitä käyttötilillä kannata makuuttaa. Miten Merja Auvinen sijoittaisi 30 000 euroa? . Laittaisin puolet siitä, 15 000 euroa määräaikaistalletukseksi ja toisen puolen sijoittaisin sijoitusvakuutukseen, sijoitusrahastoon tai indeksilainaan. Näiden sisällä voi painottaa sijoitusta maltillisiin tai suuririskisiin vaihtoehtoihin, Auvinen sanoo. Jos odottaa parasta hetkeä, se voi mennä ohi 12 MetsäRaha 1/09 JOSKUS JUTTU ON IHAN PAKKO ALOITTAA asian vierestä, kuten nyt. Helsinkiläinen teollinen muotoilija Maria Isotalo on ihanan harkitseva ihminen. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun kuuntelee hänen rauhallista pohdintaansa oman metsäpalstan omistamisesta. Niin selkeää, niin johdonmukaista, niin moniulotteista. . Metsä tuli minulle perintönä. Isoäiti hankki sen joskus bisnestarkoituksessa, häneltä se siirtyi äidilleni, 90-luvun puolivälissä minulle, Isotalo kertoo. Metsäala on 8,7 hehtaaria, 87 000 neliömetriä. Ala on syytä mainita myös neliömetreinä, koska metsä sijaitsee Jyväskylän Palokassa, ja 20 vuoden päästä se voi olla kaavoitettu tonteiksi. Mutta se onkin jo toinen juttu, silloin siitä tulee entistä metsää. . Käyn siellä muutaman vuoden välein katsomassa, miltä siellä näyttää. Vaeltelen, ihailen luontoa. Metsässä on mukava olla. Tunnen rajat kartalla, mutta en ihan tarkkaan maastossa. Metsä on kuitenkin niin kaukana, että minulla ei ole oikein suhdetta siihen, pikemminkin se on minulle etämetsä, Isotalo pohtii. Metsässä kasvaa kuusta, mäntyä, koivua, jonkin verran haapaakin. Ammattilaiset huolehtivat metsän hoidosta Metsän hoito tapahtuu metsänhoitoyhdistyksen ystävällisellä avulla ja avustuksella, Isotalo sanoo. . Metsä tuli minun hallintaani 90-luvun puolivälissä ja silloin katsottiin metsänhoitoyhdistyksen kanssa, että siellä on hyvä tehdä harvennuksia. Samalla sovittiin, että kymmenen vuoden kuluttua tilanne arvioidaan uudelleen, Isotalo sanoo. Kymmenen vuotta kului, alkoi olla uusien harvennusten aika. Samoihin aikoihin puun hinta alkoi kivuta ylöspäin. Metsänhoitoyhdistys piti aktiivisesti yhteyttä, ja metsän hoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet olivat selvillä. Sitten kehään astui puun ostaja, joka sai aikaan päätöksen puukaupasta. Joulukuussa metsässä oli käynnissä päätehakkuu runsaan kolmen hehtaarin alalla ja harvennushakkuu vajaalla viidellä hehtaarilla. Kohtalaisen kokoinen savotta siis. Myynti osui hyvään saumaan, puusta sai silloin hyvän hinnan. . Toivon mukaan se osui hyvään ajankohtaan, Isotalo sanoo. Maria Isotalolle oma metsä on PEHMEÄ SIJOITUSKOHDE Metsä on minulle monipuolinen sijoituskohde, jota voi käyttää ja josta voi nauttia pehmeällä tavalla, Helsingin Pakilassa asuva Maria Isotalo kuvaa suhdettaan Jyväskylässä sijaitsevaan etämetsäänsä. Paavo Tuovinen . Jos maa jäätyisi, hakkuita pääsisi paremmin tekemään, Isotalo pohtii asiantuntevasti heikkoja korjuukelejä. Suhteen etäisyys tulee selvästi esille, kun Isotalo kertoo, että hän ei ole käynyt katsomassa hakkuuta. . Metsänhoitoyhdistyksen ihminen on pitänyt hyvin yhteyttä. Se on vähintään yhden päivän reissu käydä siellä. Nyt just ei ole ollut aikaa. Ehkä tilannetta voisi mennä katsomaan joulun jälkeen, Isotalo sanoo. Metsä antaa myös pehmeitä tuottoja . Metsä on kiinnostava ja muihin kohteisiin verrattuna monipuolisempi sijoituskohde. Sitä voi käyttää ja siitä voi nauttia pehmeällä tavalla. Metsä on myös puita, ja suunnittelijalle puut ovat tärkeää materiaalia, Isotalo sanoo. . Metsä on myös vaikea omaisuuslaji. Kun katsoo luonto-ohjelmassa pieniä kuorensyöjämönkiäisiä, alkaa katsoa asioita mönkiäisten kannalta. Herää kysymys, voiko siellä tehdä hakkuita, Isotalo pohtii ja vastaa itse omaan pohdintaansa. . Tulin siihen tulokseen, että mönkiäisten tulevaisuus lähellä urbaania aluetta on kuitenkin rajattua. Mutta toivottavasti jokin osa tästäkin metsästä säilyy metsänä, vaikka siitä tulisi asuinaluetta. . Osa metsästä oli vanhaa metsää. Mietin, voiko sitä mennä kaatamaan. Pohdinnan lopputulos oli kuitenkin, että ei aarniometsämäisyys toimi niin pienellä alalla. Monilla maatiloilla metsä toimii pankkina ja metsärahoilla rahoitetaan maatilan investointeja. Isotalolle kuten monelle muullekin kaupunkilaismetsänomistajalle hakkuutulot ovat metsästä saatavaa tuottoa, joka sijoitetaan muihin kohteisiin. . Sijoittajalle tilanne on nyt mielenkiintoinen. Todennäköisesti metsärahat sijoitetaan kuitenkin osakkeisiin, Isotalo sanoo. Pankin sijoitusneuvonta saa vilpittömiä kehuja Isotalo antaa erinomaisen arvosanan Helsingin Seudun OP Pankin sijoitusneuvonnalle. . Meillä on ollut erittäin hyvä yhteistyö Helsingin OP Pankin kanssa ja olen saanut pankista erittäin hyvää palvelua. Taidemaailman ihmistä on opastettu kädestä pitäen ymmärtämään, mistä näissä numeroissa on kysymys, Isotalo sanoo. 14 MetsäRaha 1/09 Vaihtoehdot toteuttaa sukupolvenvaihdos Omistajanvaihdos voidaan toteuttaa kaupalla tai lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla tai tila voidaan saada perintönä. Kauppa sopiva, jos metsissä on paljon puuta Jos metsätilalla on hyvät hakkuumahdollisuudet, saattaa kauppa olla järkevä tapa. Tämä johtuu siitä, että kauppa luo ostajalle metsävähennyspohjaa. Metsävähennys taas alentaa puun myyntitulon verotusta tehokkaasti eli keventää ostajan metsäverotusta. Metsävähennykseen tehtyjen korotusten vuoksi vähennyksen merkitys kasvoi entisestään. Eri toteuttamisvaihtoehtojen valintaan vaikuttaa väliaikaisesti myös toinen metsäveromuutos eli puun myyntitulon määräaikainen osittainen verovapaus. Puun myyntitulosta on esitetty väliaikaisesti puolet verovapaaksi tuloksi, jos kaupat on tehty 1.4.2008 . 31.12.2009 ja niistä saadut tulot maksetaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Jos näistä kaupoista saadut puun myyntitulot saadaan vuoden 2011 aikana, verovapaata olisi vain 25 prosenttia. Vuoden 2010 aikana tehdyistä kaupoista saadusta puun myyntitulosta olisi 25 prosenttia verovapaata, jos tulo saadaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Jos metsä on hakkuukypsää veronhuojennusten aikana, huojennusedun vaiku- SUKUPOLVI VAIHTUU vuosittain noin 8 000 metsätilalla Lähiomaiselle luovutetaan Suomessa vuosittain noin 8 000 metsätilaa. Tiloilla toisin sanoen tapahtuu sukupolvenvaihdos. Osa näistä vaihdoksista on ajoissa ja hyvin suunniteltuja, osa ei. Sukupolvenvaihdosta kannattaa valmistella, harkiten toteutettu omistajanvaihdos parantaa metsän kannattavuutta ja estää metsätilojen pirstoutumista. tus luovutuksen osapuolille kannattaa erikseen selvittää. Näin selviää, kannattaako metsätilan kauppa tai lahja tehdä ennen vai jälkeen hakkuun. Jos ostajana on myyjän lapsi tai lapsenlapsi tai myyjän sisarus ja myyjä on omistanut metsätilan yli 10 vuoden ajan, metsätilan kauppa on myyjälle verovapaa. Myyjän kannalta kauppa on suositeltava tapa, jos myyjällä on henkilökohtainen tarve saada metsätilastaan vastiketta tai jos luopuja haluaa samalla lahjoittaa kauppahintaa jatkajan sisaruksille. Jos luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät ja myyjä haluaa tilan luovutuksesta vastiketta, ja vastiketta maksamalla jatkaja saa hyväkseen huomattavasti edeltäjäänsä paremman metsävähennyksen, kauppa tai lahjanluonteinen kauppa on hyvä vaihtoehto. Lahjanluonteinen kauppa mahdollistaa perintöosuuden jaon sisaruksille Lahjanluonteisella kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jossa sovittu kauppahinta ei vastaa metsätilan käypää eli markkinahintaa. Jos sovittu kauppahinta alittaa käyvän arvon, käyvän arvon ja maksetun kauppahinnan välistä erotusta pidetään lahjana, josta seuraa lähtökohtaisesti velvollisuus maksaa lahjaveroa. Jos maksettu kauppahinta ylittää 75 prosenttia metsätilan käyvästä arvosta, lahjaveroa ei määrätä. Näin ollen alle 25 prosenttia metsätilasta siirtyy jatkajalle verotta. Toisaalta kauppahinnan alennusta koskevalta osalta jatkajalle ei myöskään synny uutta metsävähennyspohjaa. Lahjanluonteinen kauppa on varsin käyttökelpoinen tapa esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa neljästä lapsesta yksi on halukas harjoittamaan metsätaloutta eikä luopujalla ole mahdollisuuksia ottaa jatkajan sisaruksia muulla tavoin huomioon. Lahjanluonteisessa kaupassa jatkaja saa oman "perintöosuutensa" verotta lahjana ja saamastaan kauppahinnasta luopuja voi antaa jatkajan sisaruksille lahjat. Lahja sopii joihinkin tilanteisiin Jatkaja joutuu maksamaan lahjaksi saamastaan metsätilasta lahjaveron normaalisti. Lahjaverotaulukoihin on tulossa tänä vuonna alennus. Rintaperilliselle annettua lahjaa pidetään lahjanantajan jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa ennakkoperintönä, ellei lahjakirjassa ole toisin todettu. Ennakkoperintöolettama varmistaa perillisten tasapuolisen kohtelun. Jos jatkajan kanssaperillisten oikeudet on otettu lahjassa tai edellä kuvatuin tavoin lahjanluonteisessa kaupassa huomioon, tulee lahjakirjaan tai lahjaluonteiseen kauppakirjaan lisätä mainita siitä, että lahjaa ei ole pidettävä saajansa ennakkoperintönä. Jos luopujat haluavat suojata metsätilan säilymisen suvussa siten, että jat- Mervi Hyvönen MetsäRaha 1/09 15 kajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta metsätilaan, tila voidaan luovuttaa vain lahjana tai testamentilla. Avio-oikeuden poissulkeva määräys on annettava oikeassa määrämuodossa. Saajan aviopuolison avio-oikeuden poissulkevaa ehtoa ei voida ottaa kauppakirjaan. Jos metsätila halutaan lahjoittaa omalle alaikäiselle lapselle, tälle on haettava lahjan vastaanottamiseksi edunvalvojan sijainen. Alaikäisen omistaman metsän myynti vaatii holhousviranomaisen luvan. Lahjoituksissa on perinteisesti käytetty hallintaoikeuden pidätystä yhtenä keinona lahjaveron määrän vähentämiseksi. Jos hallintaoikeuden pidättämiseen päädytään, on aihetta muistaa, että puun myyntitulojen katsotaan kuuluvan luopujalle ja hän maksaa niistä verot koko hallintaoikeuden pidätysajalta. Elinikäisen hallintaoikeuden pidätyksen sijaan on syytä harkita määräaikaista hallintaoikeuden pidätystä. Tällöin luopujan terveydentilan heikkeneminen ei aiheuta ylimääräistä hankaluutta metsätilan hoitotoimiin. Perintöä voidaan ohjata testamentilla Jos metsätilan omistaja ei halua luopua metsätilastaan elinaikanaan, voidaan testamentilla pyrkiä varmistamaan, että metsätila säilyy taloudellisena kokonaisuutena sellaisen perillisen omistuksessa, joka on kiinnostunut metsätilan hoidosta. Testamenttimääräyksiä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon riittävästi jatkajan kanssaperillisten lakimääräiset oikeudet. Näin vältetään perintöriitojen syntyminen. Testamentin teossa on aina hyvä käyttää asiantuntijaa, jotta testamentintekijän todellinen tahto tulee kirjattua oikein ja on siten toteutettavissa tekijän kuoleman jälkeen. Testamentin säilyttämisestä tulee myös huolehtia. Sukupolvenvaihdos valmisteluun ajoissa Kun sovitetaan yhteen niin luopujan kuin jatkajankin tarpeet, metsätilan laatu, perintöoikeuteen liittyvät seikat sekä edellä selvitetyt käytettävissä olevat keinot, saadaan paras lopputulos. Luopujan kannalta on oleellista, tarvitseeko hän luopumisesta vastiketta, esimerkiksi hankkiakseen itselleen tai puolisolleen lisäeläkettä. Jos luopuminen päätetään toteuttaa kauppana, niin pitää selvittää, täyttyvätkö luovutusvoiton verovapauden edellytykset. Jatkajan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jatkaja on halukas sitoutumaan pitkäjänteiseen metsänhoitoon. Jatkajan edellytykset kauppaan on selvitettävä, samoin kaupan rahoitus. Kauppahinta voidaan rahoittaa tilalta saatavilla metsänmyynneillä, mutta silloin on hyvä varautua myös tilanteeseen, jossa luopujalta velaksi jäänyt kauppahinta tuleekin yllättäen perintöverotuksen kohteeksi. Jos tilalla on hyvät hakkuumahdollisuudet, kauppa tai lahjanluonteinen kauppa saattaa olla järkevä toimintatapa, koska ostajalle syntyy uutta metsävähennyspohjaa. Jos tilalla ei ole hakkuumahdollisuuksia, lahjoitus on monesti järkevä toimintatapa. Tilan arvo on tällöin alhainen ja se vaikuttaa lahjaveron määrään. Perintökaari lähtee tasajaon periaatteesta eli siitä, että perittävän lasten perintöosuudet ovat yhtä suuret. Laissa säädetyt lähtökohdat on järkevää ottaa perintösuunnittelun pohjaksi. Jos tasajaon periaatteesta halutaan poiketa, se on mahdollista testamentin avulla. Testamenttia laadittaessa tulee ottaa huomioon lakiosaa koskevat säännökset. Lakiosaan oikeutetuilla perillisillä on oikeus saada testamentista huolimatta vähintään puolet perintöosastaan. Sukupolvenvaihdosten yleiset virheet Hyvin yleistä on, että omistajanvaihdos jää tekemättä esimerkiksi sen vuoksi, että odotetaan lahjaverotukseen lisää helpotuksia tai mietitään liikaa perillisten tasapuolista kohtelua. Jos mitään ei tehdä elinaikana, tulee metsätila kuolinpesän hallintaan. Kauppa saattaisi olla meidän tapauksessa sopivin ratkaisu... Shutterstock >> 16 MetsäRaha 1/09 Tämä saattaa johtaa metsänhoidon kannalta liian pitkään jatkuvaan huonoon hoitoon, jos kukaan perillisistä ei koe metsänhoitoa omakseen. Toinen ongelma on metsien pirstaloituminen, jos perinnönjaossa tilat jaetaan metsänhoidon kannalta epätarkoituksenmukaisesti. Varsin yleistä on, että metsätilan lahjoituksen yhteydessä luopuja pidättää elinikäinen hallintaoikeuden metsään vain minimoidakseen lahjaveroa. Hallintaoikeuden sisältöä ei tunneta eikä ymmärretä, mitä sen pidättäminen tarkoittaa. Luovutuksen jälkeen ihmetellään, kun metsäveropaperit tulevat edelleen luopujalle. Varsinkin maa- ja metsätilojen luovutuksissa on käytännössä käynyt ilmi, että asumisoikeus on määritelty luovutuskirjassa liian ylimalkaisesti. Jos tulee myöhemmin riitaa, osapuolet huomaavat, ettei ole sovittu siitä, kuka asuu missäkin ja mihin eri toimenpiteisiin asumisoikeus oikeuttaa. Metsätilojen kaupoissa on verrattain yleistä, että jatkaja jää metsätilan kauppahinnan velkaa luopujalle. Jos luopuja kuolee ennen kuin maksamaton kauppahinta on suoritettu, saattavat jatkajan kanssaperilliset vaatia maksamattoman kauppahinnan ottamista huomioon perinnönjaossa. Jatkajan tilanne olisi selkeämpi ja helpompi, jos kaupan rahoitus on hoidettu muualta. Ennakkoperintöasia muistetaan ottaa esille puhtaissa lahjoitustilanteissa, mutta ei lahjanluonteisissa kaupoissa. Myös lahjanluonteisissa kaupoissa on otettava kantaa, onko kysymyksessä ennakkoperintö vai ei. Jos kauppa on lahjanluonteinen ja kauppakirjassa ei ole merkintää siitä, että kyseessä ei ole ennakkoperintö, lahjan osuus katsotaan perintöverotuksessa ja perinnönjaossa ennakkoperinnöksi. Jos luopuja ei halua, että asia tulkitaan näin, lahjanluonteiseen kauppakirjaan on merkittävä, että kauppaan sisältyvää lahjaa ei tule käsitellä ennakkoperintönä. Esimerkiksi lahjanluonteisissa maatilakaupoissa, joissa metsää on paljon, metsän perintöverotuksessa käytettävä arvo on korkea. Jos lahjan osuus tulkitaan ennakkoperinnöksi, ennakkoperintö lisätään pesän varoihin, joka puolestaan nostaa koko pesän perintöveroarvoa. Tätä kautta muut perilliset saattavat käytännössä päästä asettamaan uusia vaatimuksia jatkajalle. Vaikka luovutustoimet ovat juridisesti luopujan ja jatkajan välinen sopimusasia, tulisi asia kuitenkin käydä kaikkien osallisten kanssa läpi. Avoimuudella perheen sisällä voidaan välttää tulevia riitoja. Sukupolvenvaihdokseen liittyvät asiakirjat . Metsänhoitoyhdistyksen tai muun asiantuntijan arvio metsätilan käyvästä arvosta . Lainhuutotodistus, josta selviää, kuka metsätilan omistaa . Rasitustodistus, josta ilmenevät kiinteistöön kohdistuvat pantit ja muut kirjatut oikeudet . Kiinteistörekisteriote, josta selviävät mm. kiinteistöön kohdistuvat oikeudet ja rasitteet (esimerkiksi oikeudet yhteisiin alueisiin, tieoikeudet ja .rasitteet). Sukupolvenvaihdokseen liittyvät maksut ja verot . Julkisen kaupanvahvistajan palkkio . Lainhuudatuskulut . Kaupan yhteydessä luopujalle luovutusvoittovero ja jatkajalle varainsiirtovero . Lahjan yhteydessä jatkajalle lahjavero Shutterstock >> MetsäRaha 1/09 17 PITKÄJÄNTEINEN JA VÄSYMÄTÖN toiminta eri tavoitteiden yhteensovittamisessa toi Kansallisen metsäohjelman pääsihteerille, Marja Kokkoselle Vuoden 2008 metsänhoitaja -tittelin. Vuoden metsänhoitajan palkitsivat Metsänhoitajaliitto ja OP-Pohjola- ryhmä viime syksynä Metsäpäivillä Helsingissä. Kansallinen metsäohjelma, KMO 2015 sisältää metsäpolitiikan keskeiset linjaukset tuleville vuosille. Ohjelmaa valmisteltiin useiden tahojen yhteistyönä. Valtioneuvosto hyväksyi sen maaliskuussa 2008. Ohjelma painottaa metsäalan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, kotimaisen puun käytön lisäämistä ja metsien monimuotoisuuden parantamista. Metsien energia- ja ilmastohyödyt nostetaan aiempaa voimakkaammin esille. Ohjelmassa on konkreettisia toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma on saanut vankan aseman metsäpoliittisena työkaluna. Kokkosen sinnikkyyttä ja väsymättömyyttä ohjelman aikaansaamisessa on kuvattu sanoin metsäpolitiikan väsymätön voimanainen. Kokkonen korosti palkitsemistilaisuudessa metsäalan yhteistyön tärkeyttä. . Vain yhteistyöllä saadaan ratkaistua lyhyen tähtäimen ongelmat ja toteutettua toimenpiteet alan uudistamiseksi pitkällä tähtäimellä, hän sanoi. Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Tapio Hankala arvioi kansallisen metsäohjelman korostuvan entisestään metsiin liittyvien taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten arvojen moninaistuessa ja metsien noustessa ilmastonmuutoksen myötä uudella tavalla huomion keskipisteeksi. . Kokkonen on toiminut menestyksellisesti pääsihteerin tehtävässä, Hankala arvioi Kokkosen onnistumista haasteellisessa työssään. Kokkonen valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta vuonna 1980. Hän on työskennellyt Metsähallituksessa, Keski- Pohjanmaan metsälautakunnassa, Keski- Pohjanmaan maaseutuelinkeinopiirissä ja vuodesta 1997 lähtien maa- ja metsätalousministeriössä. Vuoden metsänhoitaja valittiin nyt neljännen kerran. Palkinnon tarkoituksena on tuoda esiin metsänhoitajien osaamista ja merkitystä metsien kestävässä hyödyntämisessä kotimaisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Vuoden metsänhoitaja Marja Kokkonen on eri tavoitteiden yhteensovittaja Paavo Tuovinen Vuoden metsänhoitaja Marja Kokkonen kukitettuna Helsingin messukeskuksessa OP-Pohjola-ryhmän Raija Holmbergin ja Martti Tynkkysen sekä Metsänhoitajaliiton Tapio Hankalan kanssa. . metsä- ja puutuoteteollisuuden tuotannon arvo kasvaa 20 prosenttia . ainespuun vuotuiset hakkuut kasvavat yli 20 prosenttia 65.70 miljoonaan kuutiometriin . puuston vuotuinen kasvu lisääntyy vähintään 100 miljoonaan kuutiometriin . yksityismetsälöiden keskikoko kasvaa kaksinkertaiseksi 50 hehtaariin vuoteen 2050 mennessä . yksityismetsätalouden liiketulos paranee yli 20 prosenttia 120 euroon hehtaarilta . kelirikkoteiden määrä vähenee noin puoleen, ratojen kunto paranee ja perusparannettavien metsäteiden määrä lähes kaksinkertaistuu Kansallisen metsäohjelman tavoitteita vuoteen 2015 verrattuna vuosiin 2002.2006: . metsätalous työllistää edelleen noin 23 000 henkilöä . metsäteollisuuden työllistämien määrä säilyy yli 50 000:n . metsähakkeen vuotuinen käyttömäärä yli kolminkertaistuu . sahatavaran vuotuinen kulutus Suomessa lisääntyy noin 20 prosenttia . metsien hiilinielu säilyy hyvällä tasolla lisääntyvistä hakkuista huolimatta . metsätalouden kuormitus vesistöihin pienenee . metsäluonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vakiintuu 18 MetsäRaha 1/09 Osuuspankista on totuttu kysymään ja saamaan neuvoja niin sukupolvenvaihdostilanteisiin kuin metsärahan sijoittamiseen. Sukupolvenvaihdoksissa asiakkaan kanssa mietitään Torniaisen mukaan asiakkaan tilanteeseen sopivia vaihtoehtoja. Lopulliset asiakirjat tekevät sitten pankin lakimiehet. Sijoituspalvelut ovat tärkeä osa metsänomistajan palvelua. Torniaisen mukaan monet metsänomistajat ovat turvallisuushakuisia, niin myös heidän sijoituskohteensa. Metsäraha ei Torniaisen mukaan vieläkään ohjaudu hirveän tehokkaasti tuottaviin kohteisiin, niin tärkeää kuin se metsien koko tuottoa ajatellen olisikin. . Joskus metsänomistaja ei ole pohtinut ollenkaan metsärahan jatkokäyttöä, rahat ovat unohtumassa säästötilille. Osuuspankki pystyy kyllä tarjoamaan rahoille tuottavamman vaihtoehdon, Torniainen sanoo. Naismetsänomistajille on omia metsäkursseja yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. . Metsänomistaminen ei ole enää pelkkä äijälaji. Naiset ovat nykyisin paljon kiinnostuneempia metsän omistamisesta kuin ennen, Torniainen sanoo. Ulla Torniaisella on itselläänkin metsää, jota hän nimittää harrastemetsäksi pitkien 10.20 vuoden puukauppavälien vuoksi. Pienikin metsä on kuitenkin hyvä opettaja, se antaa kokemusta metsänomistamiseen liittyvissä käytännön asioissa. - KOULUTUKSESSA OPISKELLAAN metsätilan sukupolvenvaihdosasioita ja metsäverokysymyksiä, käydään läpi metsäsektoria, analysoidaan markkinoita ja hahmotetaan metsänomistajien erilaisia tavoitteita metsänsä suhteen. Siihen sisältyy paljon laki- ja veroasioiden käsittelyä, Torniainen kuvailee pankkiiritutkinnon metsäosan sisältöä. . Osalle asiakkaista metsään liittyy paljon tunnekysymyksiä, osalle se on harrastus- ja virkistymispaikka, osalle yksi sijoitusinstrumentti ja osalle elinkeino. Hyvää palvelua on ymmärtää erilaisia asiakkaita ja metsäomistuksen koko kuva, Torniainen sanoo. Etelä-Savon Osuuspankki toimii Mikkelissä, Ristiinassa, Mäntyharjulla ja Puumalassa ja pankilla on yli 2500 metsänomistaja- asiakasta. Henkilöomistajia on kaksinkertainen määrä, koska omistajina ovat usein molemmat puolisot ja perikunnissa on useita omistajia. Sukupolvenvaihdoksia ja sijoituskysymyksiä Osuuspankki on metsänomistajien mielestä Suomen osaavin metsäpankki. Sillä on niin paljon maa- ja metsäasiakkaita, että sen kannattaa järjestää vaativaan tutkintoon asti yltäviä alan koulutusohjelmia. Nyt käynnistynyt koulutus on ensimmäinen OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsäsektorin koulutusohjelma, joka johtaa omaan tutkintoon. Koulutukseen kuuluu kahdeksan koulupäivää ja paljon kotitehtäviä. Koulutukseen kuuluu myös yritysvierailuja. Osuuspankki on metsänomistajien mielestä Suomen osaavin metsäpankki. Metsäasiat muuttuvat kuitenkin nopeasti, ja osaaminen vaatii entistä enemmän. OP-Pohjola-ryhmä vastaa haastaisiin uudella maa- ja metsätalouspankkiirikoulutuksella, jossa naiset ovat tasavertaisesti mukana. - Naiset ovat nykyisin kiinnostuneita metsien omistamisesta, se ei ole enää pelkkä äijälaji, Etelä-Savon Osuuspankin maa- ja metsätalousasiakkaista vastaava rahoituspäällikkö Ulla Torniainen sanoo. Ulla on yksi OP-Pohjola-ryhmän maaja metsätalouspankkiirikoulutuksen osallistujista, tuleva metsäasioiden huippuosaaja. Paavo Tuovinen Metsäasioiden HUIPPUOSAAJIA Sinun palvelukseesi MetsäRaha 1/09 19 Ulla Torniainen Etelä-Savon Osuuspankista on yksi niistä 19 osuuspankkilaisesta, jotka vahvistavat osaamistaan OP-Keskuksen ensimmäisellä maa- ja metsätalouspankkiiritutkinnolla. Tavoitteena saada lisää tuottoa Sinun metsärahoillesi Rullaati rullaa taas Huvia, hyötyä ja rahanarvoisia tarjouksia metsänomistajaperheille Valtakunnan mukavin metsätapahtuma, Rullaati rullaa -kiertue järjestetään taas keväällä ympäri Suomen. Tapahtumissa on tarjolla ajankohtaista hyötytietoa metsänomistajille, tarjouksia, pullakahvit ja huvia ja viihdettä koko perheelle. Juontaja Seppo Soittilan haitari soi ja huumori kukkii. Lämpimästi tervetuloa! Metsäliitto, OP-Pohjola-ryhmä, Metsäkeskukset, Metsäkustannus, Husqvarna, 4H-yhdistys, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Rullaati rullaa -tapahtumapaikkakunnat Tilaisuudet järjestetään klo 14.17 paitsi Ranualla 30.4., jossa tilaisuus järjestetään klo 12-15. Ti 24.3. Kotka, Karhulan tori Ke 25.3. Lappeenranta, Kone Vene Suni Oy (Myllymäenkatu 12) To 26.3. Mikkeli, Kenkävero (sis. sahavierailu) (Pursialankatu 6) Ti 31.3. Kitee (Tolosenmäki), Veljekset Hannonen Oy (Tolosentie 10) Ke 1.4. Kuopio, Kuopion ravirata (Sorsasalo) To 2.4. Viitasaari, Metsäliiton piiritoimisto (Keskitie 8) Ma 6.4. Keuruu, Perttulan Kuljetus Oy (Karjoportintie 16) Ti 7.4. Tampere, Laukontori Ke 15.4. Hämeenlinna, Metsäliiton paikallistoimisto (Puhelinkatu 12) To 16.4. Loimaa, Suomen maatalousmuseo Sarka (Vanhankirkontie 383) Pe 17.4. Merikarvia, Krookan satama, Varvintie 3 (sis. sahavierailu Merikarvian sahalle) Ke 22.4. Seinäjoki, Metsäliiton piiritoimisto (Päivölänkatu 38) To 23.4. Vaasa, Korsholms lantbruksskolor (Kuninkaankartanontie 30) Ti 28.4. Ylivieska, J. Kärkkäinen Oy (Ollilanojankatu 2) Ke 29.4. Suomussalmi, Ämmänsaaren tori To 30.4. Ranua, Hillatori (Huom! Ranuan tilaisuus klo 12-15). 20 MetsäRaha 1/09 METSÄNOMISTUKSEN RAKENNEMUUTOKSEN MYÖTÄ metsänomistamisesta on tullut monille harraste ja sivuelinkeino. Toisaalta metsätilojen koko pitäisi saada kasvuun ja toiminta yritysmäiseksi, mutta vain kannattava metsätalous houkuttelee investoimaan tilojen kasvattamiseen. Yksi keino tähän on uusien omistusmuotojen tarjoaminen esimerkiksi kaupunkilaismetsänomistajille. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteismetsät ja metsärahastot. 10 000 uutta metsänomistajaa joka vuosi Yksityishenkilöt omistavat metsää noin 12 miljoonaa hehtaaria eli yli 60 prosenttia Suomen metsistä. Yli 5 hehtaarin suuruisia metsäaloja on noin 300 000 ja varsinaisia metsänomistajia on noin 600 000. Jos perheenjäsenet sekä perikuntien ja yhtymien jäsenet lasketaan mukaan, on metsänomistajia Suomessa kaikkiaan noin 800 000. Yllättävän moni suomalainen on siis tavalla tai toisella metsänomistaja. Suomalaiset ovat edelleenkin kirjaimellisestikin metsäkansaa. Metsien keskimääräinen hallinta-aika on noin 30 vuotta. Vuodessa vaihtuu noin 10 000 metsäpalstan omistusoikeus. Nykyisin noin 80 prosenttia yksityismetsien omistajanvaihdoksista tapahtuu perintöjen kautta tai muodollisilla sukulaiskaupoilla. Suurten ikäluokkien eläköityessä rakennemuutoksen uskotaan vauhdittuvan merkittävästi. Metsänomistuksen rakennemuutos kiihtyy Metsien omistukseen vaikuttaa kaksi yhteiskunnan megatrendia, väestön ikääntyminen ja ihmisten muutto maaseudulta taajamiin. Metsänomistuksen rakennemuutosta voidaan kuvata neljällä kehityskululla: metsänomistajat kaupunkilaistuvat, eläkeläistyvät, naisistuvat ja perikuntaistuvat. Metsänomistajat ovat varsin iäkkäitä, keskimäärin 60 vuotta. Muualla kuin tilallaan asuvien metsänomistajien hallussa Uusia METSÄNOMISTUSMUOTOJA tarvitaan on jo yli puolet yksityismetsien pinta-alasta. Maanviljelijöiden osuus metsänomistajista on enää alle 20 prosenttia. Naiset omistavat yksityismetsistä noin 25 prosenttia. Naisten osuus metsänomistajista kasvoi nopeasti 1990-luvulle saakka, mutta nyt naisistumisen nopeus näyttää taittuneen. Todellisuudessa naisten osuus metsänomistajista on kuitenkin suurempi, sillä valtaosa perheomistuksessa olevista tiloista on puolisoiden yhteisesti omistamia. Myös perikuntien ja yhtymien jäsenissä on runsaasti naisia. Tarvitaan vaivattomia, mutta tuottavia omistusmuotoja Yhteismetsät ja metsärahastot ovat vaivattomia ja helppoja omistusmuotoja, mutta metsän kasvussa niissä saadaan täysi hyöty metsäammattilaisten avulla. Metsien kasvua hyödynnetään täysimääräisesti ja siten metsän omistamisen kannattavuus pystytään maksimoimaan. Yhteismetsien suosio on ollut yllättävän laimeaa. Mielenkiintoinen uusi vaihtoehto voisi olla metsärahasto. Lainsäädännön muutoksella tulisikin poistaa esteet metsärahaston perustamiselle. Näistä pahin on varainsiirtovero, jonka poistaminen avaisi mielenkiintoisia näköaloja. Tällöin pankitkin voisivat olla mukana kantamassa kortensa kekoon metsäsektorin selviytymisedellytysten parantamiseksi. Nykyisessä tilanteessa, missä metsäteollisuus potee puupulaa, uudet keinot ovat tervetulleita. Martti Tynkkynen Shutterstock MetsäRaha 1/09 21 METSIEN OMISTUS PIRSTALOITUU ja kaupunkilaismetsänomistajien metsien hoito perinteiseen tapaan vaikeutuu. Metsärahastot voisivat olla uusi mahdollisuus pienten metsäalojen ammattimaiseen hoitoon ja tuottojen parantamiseen. Metsärahastojen tiellä on kuitenkin kaksi merkittävää estettä, joiden poistaminen vaatisi muutoksia lainsäädäntöön. . Metsärahaston ongelmana ovat neljän prosentin varainsiirtovero ja Kemeratuen mahdottomuus. Kemera-tuki ei ole merkitykseltään kovin suuri, mutta neljän prosentin takamatkalta rahasto ei onnistu, sijoituspäällikkö Heikki Rautalin OPRahastosyhtiö Oy:stä sanoo. Käytännössä neljän prosentin takamatka tarkoittaa sitä, että rahastoon siirtyvistä metsäkiinteistöistä maksetaan valtiolle neljän prosentin vero. . Yhteismetsät ja rahastot tekisivät samaa hommaa ja niiden edellytysten pitäisi olla samat, Rautalin sanoo. Yhteismetsiin siirtyvistä metsistä ei mene varainsiirtoveroa ja valtio maksaa osan niiden perustamiskustannuksista. Rahaston suuruusluokka voisi olla 100 miljoonaa euroa Jos metsärahaston tiellä olevat esteet joskus poistuvat, rahaston syntyminen ei ole sittenkään helppoa, saati itsestään selvää. . Rahaston perustamisessa keskeinen ongelma on, mistä löytyy se iso taho, joka omistaa metsää ja tuo sen apporttina rahastoon. Jos rahasto yrittää aloittaa pieniä metsälöitä ostamalla, se on liian kova duuni, ei se onnistu. Mutta nyt tällainen ison apportin mahdollisuuskin kaatuu varainsiirtoveroon, Rautalin sanoo. Suuret suomalaiset yhteismetsät ovat kooltaan yli 50 000 hehtaaria. Tällaisen yhteismetsän rahallinen arvo on yli 100 miljoonaa euroa, jos hehtaarin arvoksi lasketaan pari tuhatta euroa. Rautalinin mukaan ainakin tämän kokoisella metsärahastolla olisi varmasti menestymisen edellytykset. Tällaisen metsäomaisuuden kokoaminen vaatisi instituutioiden mukaantuloa rahastoon. Rahasto-osuuksia voisi hankkia sekä tuomalla omia metsiään apporttina rahastoon että ostamalla rahasto-osuuksia. . Rahaston hyvä puoli olisi, että syntyisi uusi omaisuusmuoto, jolla metsäomistukseen pääsisi pienellä panoksella käsiksi. Samalla epälikvidistä omaisuudesta tulisi hieman likvidimpi. Sijoitusvaihtoehtoja hakevalle metsärahasto voisi olla vakaan tuoton tarjoava sijoituskohde, Rautalin sanoo. Rahaston menestymisessä luonnollisesti tärkein asia olisi rahaston tuotto siihen sijoittaville. Tuottojaan rahasto voisi parantaa tehokkaan metsänhoidon ohella myös hankkimalla osan metsäkiinteistöistään lainarahalla. METSÄ- RAHASTOT yhteismetsien rinnalle Osa metsänomistajakunnasta etääntyy pikkuhiljaa metsistään. Rahastotyyppisten ratkaisujen tarve kasvaa sitä kautta jatkuvasti, Heikki Rautalin sanoo. Paavo Tuovinen 22 MetsäRaha 1/09 Metsätilan liiketoimintasuunnitelma . AVAIN KANNATTAVAAN METSÄNOMISTAMISEEN Omat metsät avautuvat Metsätilan liiketoimintasuunnitelmasta selkeästi euroina, toimitusjohtaja Jouni Pykäläinen sanoo. Jouni Postari MetsäRaha 1/09 23 AJAN TASALLA OLEVA METSÄSUUNNITELMA on erinomainen tietopaketti, mutta metsänomistajan työkalupakissa ja päätöksenteon tukena on hyvä olla myös taloudellisia mittareita. Liiketoimintasuunnitelma täydentää metsäsuunnitelmaa, toteaa Metsämonex Oy:n toimitusjohtaja, MMT Jouni Pykäläinen. Perinteinen metsäsuunnitelma kertoo metsänomistajalle lähinnä tilan metsänhoitotöiden tarpeista sekä hakkuumahdollisuuksista. Suunnitelma vilisee metsäalan slangia . pohjapinta-aloja, kehitysluokkia ja hehtaarikasvuja . jotka eivät välttämättä varsinkaan kaikille uusille metsänomistajille avaudu. . Kun samalle asialle annetaan euromääräinen hintalappu, on tilanne toinen. Liiketoimintasuunnitelmassa onkin oikeastaan kyse taloudellisen näkökulman avaamisesta metsänomistajan päätösten tueksi, Pykäläinen kuvailee. Puukauppa-avain kuvaa puukaupan mahdollisuudet Liiketoimintasuunnitelma rakentuu kolmesta osasta: metsänomistaja saa käyttöönsä nk. Puukauppa-avaimen, kassavirtaennusteen sekä tila-arvion. Puukauppa- avain kertoo metsänomistajalle hänen metsänsä tämänhetkisen .puukauppatilanteen. euroilla mitattuna. Metsänomistaja voi esimerkiksi tarkastella yksittäistä metsikkökuviota ja sitä, kannattaako metsää vielä kasvattaa vai myydä puut ja sijoittaa rahat paremmin tuottaviin kohteisiin. Kannattavuutta tarkastellaan viiden eri korkotavoitteen (1.5%) pohjalta. Puukauppa-avaimen yhteenvetotiedoissa kerrotaan koko tilan tasolla se pinta- ala, jolta puuta kannattaisi heti myydä. Metsänomistaja saa tiedon myös koko tilan mahdollisista kantorahatuloista ja toisaalta myös vuotuisesta tappiosta, jos tilalla ei tehdä yhtään puukauppaa. . Pitää muistaa, että kyse on suuruusluokista. Näiden lukujen avulla metsänomistaja pääsee kuitenkin hyvin kartalle ja saa tukea päätöksenteolleen, Pykäläinen sanoo. Taustalla metsänhoitosuositukset Suurin osa metsänomistajista tyytyy maltilliseen 2.3 prosentin korkoon, kun taas nk. sijoittajametsänomistajat hakevat pääomalleen suurempaa 4.5 prosentin tuottoa. . Suurempi korkovaatimus johtaa hakkuiden aikaistamiseen. Kaikkien laskelmien pohjalla ovat kuitenkin voimassaolevat metsänhoitosuositukset. Harvennushakkuissa on kyse omaisuudesta huolehtimisesta ja puunkasvatuksen kannattavuuden parantamisesta. Kaikki harvennushakkuut esitetäänkin toteutettaviksi metsänhoitosuositusten mukaisesti. Uudistushakkuiden ajoittamisessa on sitten enemmän pelivaraa, Pykäläinen täsmentää. Kiinnostavaa tietoa kassavirtaennusteesta Liiketoimintasuunnitelman tilannut metsänomistaja saa käyttöönsä myös kassavirtaennusteen, joka kertoo arviot puukauppojen kassavirroista seuraavaan kymmenen vuoden aikana. . Kassavirtaennusteessa tuotetaan kolme peräkkäistä Puukauppa-avainta: ensimmäinen nykyhetkeä varten, toinen viiden vuoden päähän ja kolmas kymmenen vuoden päähän. Käytössä on jälleen viisi eri korkokantaa. Metsänomistaja näkee helposti, millaista kassavirtaa taloudellisesti järkevistä puukaupoista on odotettavissa, Pykäläinen kuvailee. Liiketoimintasuunnitelman kolmannessa raportissa lasketaan metsätilan arvo. Perinteinen summa-arvomenetelmä kertoo tilan käyvän arvon. Tämän lisäksi Metsämonex Oy laskee myös metsätilan tuottoarvon. Metsälohkojen tiedot ovat euroina selkeissä taulukoissa. Metsäomaisuuden arvo, hoitotarpeet ja rahavirrat ovat niissä helppolukuisessa muodossa. . Tuottoarvomenetelmä kertoo siitä, kuinka asiakkaan oma tuottovaatimus eli korkokanta vaikuttaa metsän arvoon puuntuotantokäytössä. Jos metsäomaisuuden tuottoarvo on suurempi kuin markkinahinta, on tilan omistaminen taikka ostaminen järkevä valinta. Jos taas tilan markkinahinta tai kauppahintaennuste on suurempi kuin omistajakohtainen tuottoarvo, kannattaa harkita tilan myyntiä, mikäli muut kuin taloudelliset tekijät eivät puolla tilan omistuksen jatkamista, Pykäläinen selventää. Metsäomaisuuden hoito kannattaa Pykäläinen haluaa muistuttaa, että liiketoimintasuunnitelmasta on hyötyä kaikenlaisille metsänomistajille. . Ammattimaisesti ja yrittäjämäisesti toimiva metsänomistaja saa valmiit laskelmat toimenpiteiden kannattavuudesta. Tiettyä tuottoa tavoitteleville sijoittajaomistajille laskelma puolestaan kertoo sijoituksen kannattavuudesta. Monelle uudelle metsänomistajalle taas voi olla iso yllätys huomata, kuinka merkittävistä taloudellisista asioista metsässä on kyse. Eurot kertovat enemmän kuin motit, Pykäläinen pohtii. Otetaan talouden näkökulma päätösten tueksi Varpu Savolainen Jouni Postari 24 MetsäRaha 1/09 Kuvat ja teksti: Antti Saraja LUMI HANKALOITTAA RUUANHANKINTAA. Toisaalta runsas lumipeite suojaa hyvin, sillä lämpötila paukkupakkasillakin hangen alla maan pinnassa on nolla-asteen tuntumassa. Jälkikirjoitusta lumessa Lumijäljistä voi nähdä runsaan jälkikirjon. Pienimmät hyppyjäljet hangella ovat päästäisten, hiirien ja myyrien jättämiä. Raskaimmat kahluujäljet taimikoiden liepeillä kuuluvat metsän kruunupäälle, hirvelle. Tosin uroshirvien hanko- tai lapiosarvet ovat keskitalvella jo jättösarvia. Uudet kruunut päänsä päälle ne kasvattavat jälleen kesän myötä. Tavallisimpia lumijälkiä ovat jänisten ja ketun jättämät kirjailut. Hangen jälkikirjoitusten lisäksi voi metsän elämästä saada selkoa myös terästämällä kuuloaan. Hennot kutsuäänet kertovat ruokailevan tiaisparven liikkeistä puiden oksistossa. Etäinen ja vaimea koputus paljastaa tikkojen ahertavan elävän ravinnon parissa. Kovakuoriaisten toukkia lahopuusta hakkaavat harmaapää-, pohjan- tai pikkutikka. Jopa palokärjen voit yhyttää talvehtivan muurahaispesän kimpusta. Käpytikka tyytyy talvella havupuiden siemeniin. Sen pajalla voi olla sadoittain auki hakattuja männyn tai kuusen käpyjä. Ahkerat tallettajat avuksi toisillekin Eräs keino selviytyä talven niukoissa ruokavaroissa on säästäminen. Tiaiset, kuukkeli ja varislinnuista närhi ovat ahkeria tallettajia. Syksyllä sadonkorjuun aikaan ne piilottavat Vaikka metsä elää sydäntalven aikaan säästöliekillä, tapaa siellä yllättävän paljon elämää. Kuitenkin talvi on metsässä haasteellista aikaa. Pakkanen kurittaa metsän nisäkkäitä ja lintuja lujasti. reviirilleen satoja ja tuhansia ruokakätköjä. Nisäkkäistä orava lienee tarmokkain kätköntekijä. Aina tallettaja ei itse löydä kätköään, mutta sitä hyödyntävät lajitoverit, ehkä lähisukulaisetkin. Yhteisvastuu toteutuu eläinmaailmassa. Kanalinnut napsivat urpuja ja neulasia Talven selviytyjiin on ehdottomasti luettava myös kanalinnut. Niistä suurimpana metso on valinnut melko karun talvidieetin. Se pysyttelee hengissä pelkillä männyn neulasilla. Teeri, pyy ja riekko syövät koko talven silmuja sekä lepän ja koivun urpuja. Kaikki kanalinnut ovat oppineet hyödyntämään lumen tarjoaman suojan. Ne yöpyvät ja viettävät suurimman osan päivästäkin lumikiepissä, hankeen kaivetussa lyhyessä lumiluolassa. Lunta pitää vain olla riittävästi, että iso lintu pystyy hangen alle kaivautumaan. Kieppi on myös erinomainen suoja ainakin siivekkäitä petoja vastaan. Lumikko ja kärppä myyrien kauhut Pikkujyrsijöiden, lähinnä myyrien kannanvaihtelut ovat vuosittain jyrkkiä. Nyt eletään eteläisessä Suomessa myyräkannan huippua. Runsaat myyräkannat ovat aina uhka etenkin taimikoille. Runsaita myyräkantoja seuraavat myös niitä syövät pedot. Lumikko ja kärppä lienevät tehokkaimmat myyrien kurittajat. Valkeaan talvipukuun sonnustautuneina ne ovat myyräkansan todellinen kauhu. Siivekkäistä pedoista etenkin pöllöt ovat kunnostautuneet metsän myyrävahteina. Karvakansan romahtaessa metsän pienpedot jäävät ikään kuin tyhjän päälle. Silloin niiden on keksittävä korvaavaa ravintoa. Korvaavaan osaan joutuvat silloin myös riistalinnut. TALVINEN on kaunis ja Talitiainen on talvimetsän perusasukas. Talvisessa metsässä käydään jatkuvaa selviämistaistelua. Tästä taistelusta selvinneet ovat todellisia talvimetsän sankareita. MetsäRaha 1/09 25 LUONTO a armoton Metsäpäästäisen jälkikirjoitusta. Käpytikka pajallaan. Teerikana osaa suojautua hangen alle kieppiin. Orava on uuttera tallettaja. Lumikko on myyräkantojen säätelijä. 26 MetsäRaha 1/09 - METSÄENERGIAN KASVUTAVOITTEET ovat valtavat, eikä niitä saavuteta enää pelkillä latvusmassoilla. Nyt on mentävä entistä tehokkaammin myös maan alle eli kaivettava kannot ylös. Toinen kasvusuunta on harvennushakkuissa. Jotta tavoitteet saavutettaisiin, on toimittava entistä vaikeammilla kohteilla, pohtii L&T Biowatti Oy:n toimitusjohtaja Kari Lahti. Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutuminen on iso urakka. . On sinänsä positiivista, että energiaja ilmastostrategiaan on koottu yhteinen näkemys toivotusta kehityksen suunnasta. Valtiovallan asettamat tavoitteet ovat kovat, mutta ongelma on se, että strategiassa ei juurikaan esitetä toimenpiteitä ja keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Päästökauppajärjestelmä ei yksin asioita hoida, Lahti napauttaa. Missä ovat valtiovallan ohjauskeinot? Lahti kritisoi valtion poukkoilevaa otetta metsäasioissa. Pitkäjänteisyys puuttuu monilta osin. . Konkreettinen haaste on esimerkiksi se, ettei Kemera-tukien tai haketustuen riittävyydestä ole takeita pitkällä tähtäimellä. Kemera- tuki on välttämätöntä, jotta nuoren metsän energiapuu saadaan kilpailukykyiseksi päätehakkuukohteilta korjattavan energiapuun kanssa. Näissä talkoissa tarvitaan kaikkien panosta, eikä tukia pitäisi rajata vain yksityisiin metsiin. Myös kuntien, yhtiöiden ja miksei valtionkin nuoren metsän kunnostuskohteet tulisi saada vastaavan tuen piiriin, Lahti pohtii. Energiasavotassa riittää puuhaa monille toimijoille. Metsänomistajat ovat kuitenkin monilta osin avainasemassa, jotta myös energiapuu saadaan liikkeelle ja samalla metsät hoidettua kasvukuntoon. . On kaikkien etu saada puu liikkeelle. Meillä on Edessä iso PUUENERGI Valtioneuvoston tuoreen ilmasto- ja energiastrategian mukaan metsähakkeen käyttö tulisi kolminkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Tuolloin tavoitellaan 21 terawattitunnin vuotuista käyttöä, kun nykyisin liikutaan vielä seitsemän TWh:n lukemissa. Varpu Savolainen Energiapuu liikkuu järeällä kalustolla. Matti Varjonen MetsäRaha 1/09 27 ASAVOTTA hyviä kokemuksia yhteistyöstä esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen kanssa. Metsäkeskus on etsinyt potentiaalisia energiapuukohteita ja lähestynyt asiassa maanomistajia. Me puolestamme olemme ottaneet yhteyttä asiasta kiinnostuneisiin metsänomistajiin. Reilua peliä kilpailuun . Ylipäätään olisi myös metsänomistajan etu, jos energiapuuvarat olisivat kaikkien toimijoiden tiedossa. Nyt esimerkiksi alueellisen metsäsuunnitelman tiedot ovat varsin suppean piirin hallussa. Minusta ei ole ihan oikein, että vain metsänhoitoyhdistyskenttä on näiden pääosin verovaroin koottujen tietojen äärellä. Metsänhoitoyhdistykset kuitenkin kilpailevat nykyisin myös meidän yksityisten toimijoiden kanssa samoilla markkinoilla, Lahti sanoo. . Kilpailutilanne olisi tasapuolisempi, jos energiapuuvaratiedot olisivat myös meidän käytössämme . edellyttäen tietysti, että metsänomistaja tähän luvan antaa. Metsänhoitoyhdistyksillä riittää kyllä tehtävää metsänomistajien neuvonnassa ja aktivoinnissa sekä puun . myös energiapuun . markkinoille tulon edistämisessä, Lahti toteaa. L&T Biowatti Oy aikoo jatkossa enemmänkin aktivoitua metsänomistajien suuntaan. . Tulemme tarjoamaan metsänomistajille uusia palveluita erityisesti energiapuumarkkinoilla. Jonkin verran ostamme raaka-ainetta myös teollisuuden tarpeisiin, mutta käytännössä ainespuu on meille sivutuote. Metsäpalvelutoimintamme käynnistyy vuoden 2009 alkupuolella, ja luvassa on uudenlaista näkökulmaa. Toiminnastamme ja sen sisällöstä tiedotamme tarkemmin ensi vuoden alussa uuden konseptimme lanseerauksen yhteydessä, Lahti lupaa. Puuta riittää sekä jalostukseen että energiaksi - Tämän päivän energianhinnoilla on turha kantaa suurta huolta siitä, että ainespuuta joutuisi polttokattiloihin. Energiapuun ja kuitupuun rajapintaa voidaan toki tarkastella uudelleen. Metsänomistajan näkökulmasta on joka tapauksessa ratkaisevinta se, mitä puusta maksetaan. Harva miettii puun loppukäyttöä. Energiapuu on metsänomistajalle oikeastaan jo nyt kolmas puutavaralaji. Maailmantalouden ongelmat eivät suurta puuenergiatoimijaa juuri hetkauta. . Metsäteollisuuden vaikeudet näkyvät meillä lähinnä välillisesti siten, että teollisuudelta saatavien raaka-aineiden eli kuoren, purun ja muiden puusivutuotteiden määrät vähenevät. Tämä ei ole meille katastrofi . Se vain tarkoittaa sitä, että metsäpään hankintaa on lisättävä. Kysyntä ei myöskään tule olemaan ongelma; energiaa tarvitaan aina. Haasteemme on pikemminkin siinä, että kykenemme vastaamaan kasvavaan kysyntään, Lahti sanoo. Huoltovarmuus puhuttaa Kaksi peräkkäistä huonoa turvetuotantokesää heijastuu myös puupolttoainemarkkinoilla. Puuta kysytään enemmän kuin sitä kyetään tarjoamaan. . Teemme kuitenkin jatkuvasti töitä toimitusvarmuuden kehittämiseksi. Te- Kantojen nosto helpottaa uudistamistöitä. hostamme metsäraaka-aineen hankintaa ottamalla käyttöön omaa haketus- ja kuljetuskalustoa. Ensimmäiset omat koneyksiköt ovat jo töissä ja lisää on tulossa alkuvuodesta 2009. Omalla kalustolla on tarkoitus tukea nykyisten sopimuskumppaneiden kalustoa, ei siis korvata niitä. . Meillä on lisäksi noin parikymmentä 1.5 hehtaarin laajuista terminaalia eri puolilla maata. Terminaalien avulla pystymme parantamaan toimitusvarmuutta ja tehostamaan kuljetuksia. Puskuritiloina toimivat terminaalit tasaavat myös yrittäjiemme työllisyyttä, Lahti kuvailee. . Nyt odottaisi valtiovallalta toimia puun toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Myös puuenergiatoimiala tarvitsee huoltovarmuuden turvaamiseksi varmuusvarastotukea, onhan sellainen turpeellakin, Lahti sanoo. Matti Varjonen 28 MetsäRaha 1/09 Energiapuu on metsänomistajille nyt jo kolmas puutavaralaji, L&T Biowatti Oy:n toimitusjohtaja Kari Lahti sanoo. Lahti tarttuu itsekin raivaussahan kahvoihin aina, kun mahdollista. Polttopuun teko on metsäenergiamiehelle mieluista vapaa-ajan puuhaa. Etukenossa METSÄENERGIAN PUOLESTA Varpu Savolainen BIOWATTI OY on ollut 1990-luvulta lähtien etulinjassa rakentamassa Suomeen kaupallisia puupolttoainemarkkinoita. Yhtiö perustettiin vuonna 1994 Metsäliitto-konsernin tytäryhtiöksi, ja kasvutahti oli alusta alkaen nopea. Yhtiössä uskottiin suomalaisiin metsiin ja puusta saatavaan energiaan. . Olimme alan edelläkävijöitä, ja tavoitteemme oli alusta alkaen kehittää metsäenergian hyödyntämistä tässä maassa, toimitusjohtaja Kari Lahti sanoo. 2000-luvun puolivälissä Metsäliitto Osuuskunta luopui tytäryhtiöstään kilpailuviranomaisen määräyksestä, kun omistusosuus Vapo Oy:stä teki siitä liian hallitsevan toimijan Suomen bioenergiamarkkinoille. Niinpä Biowatin johtokolmikko Pekka Laurila, Kari Lahti ja Ari Vastamäki ostivat yhtiön liiketoiminnan itselleen. Vuosina 2005.06 Biowatti Oy toimi itsenäisenä, toimivan johdon omistamana puuenergiayhtiönä. Tammikuussa 2007 tehtiin taas omistusjärjestelyitä, kun Lassila & Tikanoja Oyj -konserni hankki Biowatin osake-enemmistön. Samalla yhtiön nimi muuttui L&T Biowatti Oy:ksi. Nykyinen toimiva johto omistaa edelleen 30 prosenttia yhtiöstä. Vuonna 2007 liikevaihtoa kertyi 70 miljoonaa euroa, ja yhtiö toimitti asiakkailleen energiaa noin neljä terawattituntia sekä lisäksi merkittävän määrän raakaainetta lähinnä sellu- ja levyteollisuudelle. Henkilöstöä on yli 60 ja lisäksi noin 150 sopimusurakoitsijaa tekee yhtiölle töitä metsä- ja kuljetuskoneiden sekä hakkureiden ohjaimissa. Väki on hajasijoitettu ympäri Suomea. Vaikka L&T Biowatti Oy pääasiassa toimiikin kotimaan markkinoilla, panostaa yhtiö jatkossa myös puupolttoaineiden kansainväliseen kauppaan. Matti Varjonen MetsäRaha 1/09 29 ERKKI ELÄÄ METSÄSTÄ ERKKI JA MARIA LIISA SILVENNOISELLA on Nastolassa kahdenlaista metsää, 60 hehtaaria omaa ja 100 hehtaaria naapurikylän Juha Huovilan kanssa verotusyhtymänä puoliksi omistettua metsää. Maatilalla on emakkosikala, mutta metsätyöt ovat Erkin leipälaji. . Hän elää metsästä, Maria Liisa kuvaa Erkin suhdetta metsään. . Olen tehnyt tätä työtä kohta 50 vuotta, ei tästä eroon pääse, Erkki sanoo. Erkki Silvennoisen metsäinen tarina alkaa vuodesta 53, jolloin hän muutti tilalle. Ensimmäiset istutukset tehtiin seuraavana kesänä. Vuodesta 71 lähtien vaimo Maria Liisa oli jo metsätöissä mukana kantamassa taimia. Myöhemmin hän on ollut myös istuttamassa puita. . Naiset ovat miehiä huolellisempia istutustyössä, Erkki sanoo. Erkin tyypillinen päivä metsässä alkaa aamulla kello yhdeksän, kun tilan aamutyöt on tehty ja kahvi juotu. Hän ottaa mukaansa moottorisahan ja ajaa traktorilla työmaalle. On aika valita ensimmäiset harvennettavat puut. . Kaksi kolmasosaa päivästä sahailen, sitten ajan puita pois. Ajaessa saa vähän huilia välillä, Erkki sanoo. . Tämä on kovaa hommaa, mutta mielenkiintoista. Tässä näkee hyvin työnsä jäljet, Erkki sanoo. Sahalla tehtynä harvennuksia tulee tehtyä useampia kuin koneella tulisi. . Kun samalle alueelle menee muutaman vuoden kuluttua, niin huomaa, että liian tiuhaksi tämä taas jäi, Erkki sanoo. Metsätyö on paitsi raskasta, myös tapaturma- altista. Erkiltä on katkennut kerran jalan telaluu, toisen kerran sääriluusta lähti pala pois. Paavo Tuovinen >> Harvennuksia ja pieniä päätehakkuita Erkin työmaat ovat pääosin harvennuksia, joita tehdään kolme ennen päätehakkuuta. Päätehakkuita eli aukkohakkuita hän tekee vain pienille aloille. . Puuta hakataan säännöllisesti, mutta puumäärää lisätään koko ajan sekä omissa että yhtymän metsissä, Erkki sanoo. . Omasta metsästä hakataan vuosittain 250.300 mottia, Erkki sanoo. Metsien vuotuinen kasvu on noin 400 kuutiota, joten metsien puusto lisääntyy 100.150 kuutiota vuodessa. Yhtymän metsien vuotuinen kasvu Metsäpalstojen kartat ovat vuosien mittaan tulleet perin tutuiksi Erkki ja Maria Liisa Silvennoiselle. VUOSITUHANNEN ALUSSA 2001myrsky antoi Silvennoisille kovan opetuksen. Yhtymän metsästä puuta kaatui noin 1 700 mottia. Eivätkä metsät olleet vakuutettuja. Oma metsä sen sijaan oli. Sielläkin puita kaatui noin 300 motin verran. . Puita ei mennyt yhdestä, vaan monesta kohtaa. Aukkoja tuli siinä rytäkäs- Myrsky antoi kovan opetuksen sä ihan tarpeeksi, Erkki Silvennoinen sanoo. . Missä yhtiöt korjasivat, eivät ne paljon puusta maksaneet. Korjuu oli niille hidasta, koneista meni teräketjuja hiekkaisissa puissa moninkertainen määrä normaalikorjuuseen verrattuna. Jokainen, joka on korjannut myrskypuita, tietää, miten hankalia niitä on saada pois Tästä se päivä alkaa. Moottorisaha käteen ja puiden sekaan. Iltapäivällä sitten puut pois metsästä traktorilla ja vetävällä peräkärryllä. on 550.600 mottia. Puukaupat ovat pystykauppoja, toinen osakas korjaa puut omalla harvennusmotollaan puut ostaneen yhtiön lukuun. Hoitotyöt osakkaat tekevät yhdessä. - Maat ovat hyväpohjaisia, Erkki sanoo. Se merkitsee, että puu kasvaa hyvin, mutta uudistuksissa on tehtävä töitä, jotta vatukot ja heinät eivät peitä istutettuja taimia. Istutettavat kuusentaimet Silvennoiset kasvattavat itse. Harvennuksissa kertyy paljon polttopuuksi sopivaa puutavaraa. Oma talo ja sikala lämpiävät puutavarasta tehdyllä hakkeella, pääosa puusta pilkotaan koneella klapeiksi myyntiin ja lasten käyttöön. metsästä. Mutta määrät olivat niin suuria, että ei niitä hankintahakkuina olisi mitenkään ehtinyt saada pois, Silvennoinen muistelee. Metsänhoitoyhdistys arvioi omaan metsään tulleet vahingot. Vakuutuskorvaus omasta metsästä oli vajaat 2 000 euroa. Silvennoisen mukaan korvaus kattoi kasvutappiot ja korjaamatta jääneen puun. Yhtymässä meni enemmän päätehakkuukypsää puustoa. Vahingot olivat Silvennoisen arvion mukaan noin kuusinkertaiset oman metsän vahinkoihin verrattuna. Vakuutuksen puuttuessa koko tappio jäi omistajaperheiden maksettavaksi. Opetus meni perille. Nyt kaikki metsät ovat vakuutettuja. Metsien vakuuttaminen on halpaa, riskiä ei kannata jättää itselle. OP-Pohjola-ryhmässä vakuutusmaksuja pienentävät vielä bonukset. Tähtirivi vakuutusmaksun kohdalla kertoo, että vakuutusmaksu on jo hoidettu bonuksilla. . Me käytämme melko paljon OPPohjola- ryhmän palveluja, muun muassa notariaattipalveluja. Bonuksia käytetään sitten niiden tai vakuutusten maksuun, Silvennoinen sanoo. 30 MetsäRaha 1/09 VoitaArctic Cat-mönkijä! VoitaArctic Cat-mönkijä! Arvo noin 8.500 euroa Metsälehden jokainen numero on täynnä sinulle ja metsällesi tärkeitä asioita. Siksi se on välttämätön ammattilehti, jokaiselle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle. Hienointa Metsälehdessä on se, että jo yksi numero maksaa takaisin koko tilauksen vinkeillään ja tiedoillaan. Suomalaiselle metsä on tulon lähteen lisäksi aina myös ilon lähde. Siitä kirjoittaa Metsälehti Makasiini. Metsälehti Makasiini antaa uusia näkökulmia metsään ja metsänomistamiseen. Metsälehti Makasiinin metsä on harrastamista ja kulttuuria, keskeinen osa suomalaista elämää. Arctic Cat 366 TL 4x4 Voit tehdä tilauksen helposti myös netissä www.metsanetti.info tai puhelimitse numerosta. 02077 29136 29 euroa Nyt Etusi 6 3,00 euroa Tilaa Metsälehti, niin tiedät, miten metsäsi tuottaa. Kyllä kiitos, tartun tarjoukseen ja tilaan Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin 7 kuukaudeksi hintaan 29 euroa (helmi-elokuu 2009). Saan tilaajalahjana vuoden 2009 Metsäverokirjan. Kun toimin viiden päivän kuluessa, saan lisäksi tammikuun Vero-Makasiinin veloituksetta. Tilaan kampanjatilaukseni jatkoksi Metsälehden sisältäen Makasiinit jatkuvana tilauksena hintaan 79 euroa/12 kuukautta ja saan ensimmäiseen jaksoon yhden ylimääräisen kuukauden veloituksetta. Sähköpostiosoite Gsm/puhelin Allekirjoitus Metsäkustannus Oy Soidinkuja 4 Vastauslähetys Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Metsäkustannus maksaa tilauksen postimaksun Tilauskortti Postinumero- ja toimipaikka Katuosoite Nimi Tällä kertaa en halua hyödyntää huipputarjousta metsäni parhaaksi. Haluan kuitenkin osallistua Arctic Cat-mönkijän arvontaan ja maksan postimaksun itse kiinnittämällä tilauskuoreen kirjepostimerkin. Metsäkustannus Oy (Metsälehti) saa lähettää ajankohtaisia markkinointiviestejä sähköpostiini/puhelimeeni. Teemme sinulle kaikkien aikojen tarjouksen. Tilaa Metsälehti ja Metsälehti Makasiini seitsemäksi kuukaudeksi hintaan 29 euroa (normaalihinta 56 euroa). Kun toimit nopeasti saat lisäksi tuhdin Vero-Makasiinin, arvo 7 euroa ja tilaajalahjana saat vielä vuoden 2009 Metsäverokirjan, jonka arvo on 29 euroa. Säästösi on 63 euroa! Muistathan, että Metsälehden tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Iiris Mäkinen metsäpalveluesimies Leo Kivelä hankintaesimies, osto Ringa Tuikka markkinointiesimies Markus Laatikainen hankintaesimies, operaatiot Glenn Westerholm hankintaesimies, osto Jussi Kölli markkinointiesimies Ota meidät puukauppakumppaniksi! Metsänomistaja on meille tähti. Siksi tarjoamme viiden tähden arvoista palvelua. Lisätietoja palvelunumerosta 02046 1478. www.storaenso.com/metsa