Oivallus On uudelleennäkemistä OPiskelemaan Otaniemeen 2010 teknillinen kOrkeakOulu tilaaJa: Teknillinen korkeakoulu / Hakuinfo tOimitusvastaava: TKK / Milla Vaisto-Oinonen taittO Ja visuaalinen ilme: Mainostoimisto RED valOkuvat: Mainostoimisto RED, Kaapo Kamu, Adolfo Vera, TKK:n arkistot sisällYs rehtorin tervehdys kohti aalto-yliopistoa teekkariksi otaniemeen teekkarin elämä 1.0 elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta 5 6 8 11 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 61 62 Automaatio- ja systeemitekniikka Bioinformaatioteknologia Elektroniikka ja sähkötekniikka Tietoliikennetekniikka informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Informaatioverkostot Teknillinen fysiikka ja matematiikka Tietotekniikka Tuotantotalous kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Biotuotetekniikka Kemian tekniikka Materiaalitekniikka insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Energia- ja LVI-tekniikka Geomatiikka Kiinteistötalous Konetekniikka Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Arkkitehtuuri Maisema-arkkitehtuuri Ympäristötekniikan DI-tutkinto-ohjelma kampusalueen kartta teekkari ja kulttuuri 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 tervetulOa OPiskelemaan teknilliseen kOrkeakOuluun! Tämän Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Abi-infokirjasen tarkoituksena on esitellä kevään 2010 abeille uutta Aalto-yliopistoa ja sen monipuolista tekniikan opetusta ja tutkimusta sekä opiskelua ja opiskelijakulttuuria Otaniemessä. Vuoden 2010 alussa Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyvät vuonna uudeksi Aalto-yliopistoksi, joka saa nimensä Otaniemen kampuksen suunnittelijan, akateemikko, arkkitehti Alvar Aallon mukaan. Uusi Aalto-yliopisto tähtää opetuksessaan ja tutkimuksessaan kansainväliselle huipputasolle ja sen teknillisellä korkeakoululla on Suomen suurimpana tekniikan yliopistoyksikkönä myös tulevaisuudessa keskeinen vastuu maamme tekniikan tutkimuksesta ja opetuksesta. Lähtökohtamme ovat hyvät. Aalto-yliopiston teknillisellä korkeakoululla on vahvat perinteet laadukkaassa opetuksessa ja kansainvälisessä huippututkimuksessa. Suomen teollisuuden ja tekniikan kehitys on suurelta osin levännyt kouluttamiemme ammattilaisten harteilla. Vieläkin yli 35 % maan diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeistä ja 55 % tekniikan tohtoreista valmistuu Otaniemestä. Koulutusohjelmamme kattavat kaikki tekniikan pääalat ja jatkuvasti kehittyvä opetuksemme tarjoaa myös uusia poikkitieteellisiä ja kansainvälisiä ohjelmia, jotka vastaavat modernin tietoyhteiskunnan asettamiin ajankohtaisiin haasteisiin. Tarjolla on perinteisen koulutuksen lisäksi ohjelmia, jotka yhdistävät esimerkiksi tekniikan ja biotieteet tai tekniikan ja talouden tai valmistavat opiskelijoitaan avaruustekniikassa tarvittavan robotiikan suunnitteluun. Opetus perustuu opettajiemme omaan huipputason tutkimukseen ja pyrimme antamaan opiskelijoillemme valmiuden itsenäiseen asiantuntijatyöskentelyyn, jatkuvaan oppimiseen ja uuden tekniikan kehittämiseen. Aalto-yliopisto tarjoaa laajat kansainväliset yhteistyöverkostot, jotka mahdollistavat sen opiskelijoille myös ulkomaisen opiskelun osana perustutkintoa. Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni oppilaamme käyttäisi hyväkseen tätä mahdollisuutta ja opiskelisi yhden lukukauden tai lukuvuoden ulkomailla. Lisäksi käytettävissä ovat sekä Aalto-yliopiston muiden yksiköiden että pääkaupunkiseudun muiden yliopistojen tarjoamat laajat mahdollisuudet yksilöllisiin poikkitieteellisiin opintoihin. Pääkaupunkiseutu on myös vahva ruotsinkielisen yliopistokoulutuksen keskittymä. Otaniemen hieno kampusalue ja sen ympärille kehittynyt korkean teknologian tutkimuksen ja liiketoiminnan keskittymä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet innovatiiviseen yritystoimintaan. Kansainvälisyyttä kampukselle tuovat täällä opiskelevat yli 1 400 ulkomaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa ja suuri joukko kansainvälisiä opettajia ja tutkijoita. Otaniemi on samalla myös elinvoimainen kulttuurikeskus, jonka kymmenet teekkariyhdistykset antavat jokaiselle sopivan mahdollisuuden harrastustoimintaan vastapainona opiskelulle. Kampus voimistuu ja monipuolistuu edelleen Aalto-yliopiston toiminnan kehittyessä ja vakiintuessa. Tekniikan ja arkkitehtuurin opinnot sopivat sekä tytöille että pojille. Tekniikan opiskelu tarjoaa mahdollisuuden muovata tulevaisuutta kohti puhtaampaa ja kaikkien tarpeet täyttävää ihmisläheistä yhteiskuntaa. Tule mukaan tähän tulevaisuuden tekijöiden joukkoon. Tule samalla rakentamaan Aalto-yliopiston täysin uutta oppimislähtöistä opetus- ja opiskelukulttuuria, joka haastaa sekä opettajat että oppilaat entistä parempiin suorituksiin. tervetuloa! matti Pursula Dekaani Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun johtaja 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 kOhti aaltO-YliOPistOa Aalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun muodostama uusi yliopisto, joka aloittaa toimintansa 1.1.2010. Kolmen yliopiston yhdistäminen tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia monialaiseen ja vahvaan opetukseen ja tutkimukseen. Uuden yliopiston kunnianhimoisena päämääränä on kehittyä eri aloillaan ja omaleimaisena kokonaisuutena maailman kärkiyliopistojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. kohti uutta opetuskulttuuria Aalto-yliopisto suuntautuu vahvasti tulevaisuuteen, mutta rakentuu kolmen arvostetun yliopiston yhteensä 300-vuotiselle historialle. HSE:hen, TaiKiin ja TKK:lle pääsevät opiskelemaan ja tutkimaan vain parhaat opiskelijat ja tutkijat. Korkeakouluista valmistuneet työllistyvät erittäin hyvin ja yritysyhteistyö on kaikissa elinvoimaista. Aalto-yliopistoon rakennetaan intohimoinen uuden etsimiseen, tutkimiseen ja oppimiseen kannustava opiskelijakeskeinen kulttuuri, jolla taataan valmistuvien korkea osaamisen taso ja hyvä urakehitys. Innostava, uuteen ajatteluun kannustava ilmapiiri on välttämätön kasvualusta kohti kansainvälistä huippua. Verkottuminen ja yhteistyö takaavat aktiivisen vuoropuhelun sekä kansallisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Jo nyt Aalto-yliopisto tekee yhteistyötä maailman kärkiyliopistojen ja -verkostojen kanssa. Aalto-yliopisto keskittyy tutkimuksessa merkittäviin globaaleihin kysymyksiin ja toimii Suomen menestyksen kannalta keskeisillä tutkimuksen ja koulutuksen alueilla. Osaamisalojen rajapinnoissa luodaan ja kehitetään uusia tutkimus- ja osaamissuuntia. Aalto-yliopiston menestys syntyy HSE:n, TaiKin ja TKK:n muodostaman tiedeyhteisön tutkimuksen ja opetuksen laadun vahvistamisen kautta. nimi symboloi muutosta Aalto-yliopisto sai nimensä arkkitehti Alvar Aallon, yhden kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen mukaan. Yliopiston nimi symboloi muutosta ja on kunnianosoitus rohkealle, rajoja rikkovalle renessanssi-ihmiselle, joka kunnostautui niin tekniikan, talouden kuin taiteenkin saroilla. Aalto on TKK:n alumni sekä Otaniemen asemakaavan ja TKK:n päärakennuksen luoja. Uuden yliopiston nimi viittaa myös Aallon tasavertaisiin kumppaneihin, Elissa ja Aino Aaltoon, joiden panos Aallon tuotannossa oli keskeinen. Aalto-yliopisto tähtää toiminnallaan yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämiseen. Tähän liittyy myös ajatus siitä, että tiede, taide ja teknologia rantautuvat entistä paremmin suuren yleisön keskuuteen ­ näin huippuinnovaatiot palvelevat viime kädessä mahdollisimman monien arjen tarpeita. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 aalto-yliopiston korkeakoulut ja tkk:n tiedekuntajako aalto-yliopisto teknillinen korkeakoulu helsingin kauppakorkeakoulu taideteollinen korkeakoulu (tkk) (hse) (taik) elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta informaatioja luonnontieteiden tiedekunta insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Automaatio- ja systeemitekniikka Bioinformaatioteknologia Elektroniikka ja sähkötekniikka Tietoliikennetekniikka Informaatioverkostot Teknillinen fysiikka ja matematiikka Tietotekniikka Tuotantotalous Arkkitehtuuri Energia- ja LVI-tekniikka Geomatiikka Kiinteistötalous Konetekniikka Maisema-arkkitehtuuri Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Ympäristötekniikan DI-ohjelma Biotuotetekniikka Kemian tekniikka Materiaalitekniikka 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 teekkariksi Otaniemeen Teknillinen korkeakoulu tarjoaa maan laajimman kirjon tekniikan eri opiskelualoja. Kiinnostaako sinua lentokoneiden suunnittelu, akustiikka, ympäristönsuojelu tai arkkitehtuuri? Yliopiston neljän tiedekunnan 19 tutkinto-ohjelmasta löytyy jokaiselle jotakin. Opiskelijavalinta ­ dia-yhteisvalinta, informaatioverkostojen valinta ja tkk:n erillisvalinnat Teknillisen korkeakoulun hakuaika on keväisin ja hakukohteisiin haetaan erillisvalintoja lukuun ottamatta valtakunnallisen diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan kautta. Haku tapahtuu yliopistojen valtakunnallisen sähköisen hakujärjestelmän (YSHJ) hakulomakkeella verkon välityksellä. diplomi-insinööritutkinto-ohjelmien opiskelijat valitaan joko todistusvalinnalla, alku- ja valintakoepisteiden perusteella tai pelkästään valintakoemenestyksen perusteella. Pääsykokeissa hakijat suorittavat matematiikan kokeen lisäksi joko fysiikan, kemian tai yhteiskuntatieteen kokeen, hakukohteesta riippuen. arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmien haku on kolmivaiheinen. Ennakkotehtävät palautetaan hakuajan päättymiseen mennessä. Ennakkotehtävistä hyväksytysti suoriutuneet osallistuvat toukokuussa matematiikan kokeisiin. Matematiikan kokeen hyväksyttävästi suorittaneet osallistuvat kesäkuussa nelipäiväisiin piirustus- ja suunnittelukokeisiin. Maisemaarkkitehtuurin tutkinto-ohjelmaan hakeneet osallistuvat lisäksi luonnontieteen kokeeseen. informaatioverkostojen tutkinto-ohjelman opiskelijat valitaan joko alku- ja valintakoepisteiden tai pelkästään valintakoemenestyksen perusteella. Valintakokeissa hakijat osallistuvat matematiikan kokeen lisäksi myös aineisto- ja soveltuvuuskokeeseen. hakuaika yhteisvalinnan hakukohteisiin sekä informaatioverkostojen ohjelmaan päättyy 16.4.2010. Opiskelijavalintakiintiöt, paikkamäärät sekä tarkat valintaperusteet vahvistetaan vuosittain lokakuussa, jonka jälkeen niistä löytää tietoa yliopiston verkkosivuilta. Opiskelijavalinnan tulokset julkistetaan heinäkuun alussa. Opinnot alkavat syyskuussa. Osa uusista opiskelijoista hyväksytään tkk:n erillisvalinnoissa. Esimerkiksi tiedekilpailu Viksussa sekä matematiikka-, fysiikka-, kemia- ja Datatähti-kilpailuissa menestyneet voidaan tietyin ehdoin hyväksyä opiskelijoiksi ilman pääsykoetta. Erillisvalinnalla voidaan hyväksyä myös Avoimen yliopiston opintojen perusteella hakevat opiskelijat. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Opiskelijavalinta ylempiin tutkintoohjelmiin toisen vaiheen valinnoissa eli suoraan ylempään tutkinto-ohjelmaan voivat hakea mm. tekniikan kandidaatin tai muun kandidaatin tutkinnon suorittaneet, tekniikan alan amk-tutkinnon soveltuvalta alalta suorittaneet hakijat sekä ulkomaisessa yliopistossa Bachelor-tutkinnon suorittaneet hakijat. Hakuaika päättyy vuosittain helmikuun lopussa. Opinnot alkavat syyskuun alussa. Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa opintoja tekniikan lisensiaatiksi ja tekniikan tohtoriksi. Opintojen rakenne Tutkintojen ja opintokokonaisuuksien laajuutta mitataan opintopisteillä. Yksi opintovuosi merkitsee 1600 opiskelutyötuntia eli 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot kestävät kolme vuotta ja laajuus on 180 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus jatkaa opintojaan myös eri tutkinto-ohjelmassa, kuin missä hän on suorittanut tekniikan kandidaatin tutkinnon. Opintoja voi jatkaa myös toisessa tekniikan alan yliopistossa Suomessa tai Euroopassa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisemaarkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja suoritusaika kaksi vuotta. Tutkinnot ovat vertailukelpoisia muissa Euroopan maissa suoritettuihin Bachelor- ja Master-tason tutkintoihin. tutkinnot Perustutkintoa suorittamaan valitut opiskelijat suorittavat kolmevuotisen tekniikan kandidaatin tutkinnon, joka antaa vahvan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan ja edellytykset oman koulutusalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Kandidaatin tutkintoa seuraavat diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot ovat kaksivuotisia ylempiä korkeakoulututkintoja. Ne antavat hyvät valmiudet oman koulutusalan suunnittelu-, asiantuntija- ja johtotehtäviin sekä tieteellisiin jatko-opintoihin. Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot eroavat tavoitteiltaan ja rakenteeltaan tekniikan alan tutkinnoista. 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 rustiedot valitsemastaan tekniikan alasta. Pääaine valitaan omasta tutkinto-ohjelmasta. Opinnot syventävät osaamista valitusta erityisalasta. sivuaineen voi valita omasta tai jostain toisesta TKK:n tutkinto-ohjelmasta tai muusta kotimaisesta tai ulkomaisesta yliopistosta. diplomityö tehdään yleensä pääaineeseen liittyvästä aiheesta professorin ohjauksessa. Opinnäytetyö totuttaa itsenäiseen työskentelyyn ja opittujen asioiden soveltamiseen käytännössä ja se tehdään usein jonkun yrityksen toimeksiannosta. Arkkitehtuurin opetus järjestetään erilaisina kursseina. Pääosa opetuksesta on luento- ja harjoituskursseja, joiden tueksi järjestetään seminaareja, ekskursioita ja kenttätyöjaksoja. Lisäksi opiskelijat kokoavat opintojen edetessä portfolion, jonne opiskelija kerää suorituksia ja näytteitä oppimistaan asioista sekä pohtii niiden sisältöä ja merkitystä. arkkitehdin opintojen tyypillinen kulku tkk:lla diplomityö 30 op diplomityö 30 op m 10 op tieteen metodiikka m 10 op tieteen metodiikka sivuaineen opinnot b2 20 op w 20 op vapaasti valittavat opinnot jatko- tai erikoismoduuli 20 op w 20 op vapaasti valittavat opinnot pääaineen opinnot a3 20 op c 20 op erikoismoduuli jatkomoduuli 20 op 20 op syventävä moduuli a2 20 op pääaineen opinnot k 10 op v 10 op kandidaatintyö ja seminaari vapaasti valittavat opinnot sivuaineen opinnot pääaineen opinnot 20 op 20 op 20 op kandidaatintyö k 10 op ja seminaari a1 20 op b1 20 op v 10 op vapaasti valittavat opinnot o 20 op ohjelman yhteiset opinnot o 20 op ohjelman yhteiset opinnot perusopinnot 80 op perusopinnot 80 op mistä lisätietoa? · TKK:nopiskelemaan­sivusto:www.tkk.fi/fi/opiskelemaan · TKK:nhakusivusto:www.otaniemeen.fi · DIA-yhteisvalinnanverkkosivusto:www.dia.fi · Sähköinenhakeminen:www.yliopistohaku.fi · Yleistätietoakoulutuksesta:www.koulutusnetti.fi 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 teekkarin elämä 1.0 Teknillinen korkeakoulu sijaitsee Espoon Otaniemen vehreissä maisemissa, Otaniemestä valmistuneen arkkitehti Alvar Aallon pääosin suunnittelemalla kampuksella. TKK on Suomen perinteikkäin tekniikan yliopisto ja suomalaisen tekniikan tutkimuksen ja opetuksen uranuurtaja. Otaniemi on Pohjoismaiden suurin korkean teknologian keskittymä ja yksi Euroopan innovatiivisimmista alueista. Opiskelu Teknillisessä korkeakoulussa koostuu luennoista, lasku- ja laboratorioharjoituksista sekä harjoitustöistä, jotka antavat jo opiskeluaikana käsityksen käytännön suunnittelu- ja kehitystyöstä. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta tutkinto-ohjelmien opetus alkaa kaikilla matematiikan, tietotekniikan ja fysiikan tai kemian peruskursseilla. Näiden kurssien rinnalle tulevat oman alan opinnot. Tärkeintä on opetella alasta riippumatta ongelmanratkaisukykyä ja loogista päättelyä ­ löytää keinot asiantuntijarooliin kasvamiseen. Tutkinto-ohjelmissa on laajoja kansainvälisiä opiskelija-, tutkija- ja luennoitsijavaihtoja. Otaniemessä opiskelee 1200 ulkomaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa.Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on olla johtava, kansainvälisesti verkottunut ja tunnustettu tekniikan alan koulutuksen ja tutkimuksen osaaja maailmassa. Vuonna 2010 TKK:n tarjonnassa on yli 20 kansainvälistä maisteriohjelmaa. opiskelijalle. HOASilla on myös Otaniemen ulkopuolella asuntoja, kuten monella muullakin opiskelija-asuntojärjestöllä, joista löytyy lisätietoja fuksioppaasta tai nettisivuilta. Yksityisiltä markkinoilta löytyy toki vuokra-asuntoja, mutta ne ovat usein opiskelija-asuntoja kalliimpia. Opiskele ja muuta maailmaa Tekniikan alat ovat jatkuvassa muutostilassa ja TKK:n opetuksen yksi tehtävä on kehittää opiskelijoiden kykyä hahmottaa ja käsitellä sekä olla itse aktiivisesti osa muutosta. Opintojen varrella insinööritieteitä sovelletaan muihin aloihin ja opetusta löytyy Otaniemestä niin taloustieteistä, yhteiskuntatieteistä kuin humanistisista aineista. Aalto-yliopiston myötä aineyhdistelmien määrä moninkertaistuu. Diplomi-insinööri tekee töitä useimmiten ryhmässä, joten vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot ovat tutkinto-ohjelmissa tärkeässä osassa. Verkottunut maailma vaatii näitä taitoja myös vieraammilla kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi. TKK:n Kielikeskus tarjoaa teekkareille opetusta kymmenistä kielistä. TKK:ssa opiskelija suorittaa ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon, jonka jälkeen opintoja voi halutessaan suunnata uudelleen. Opintoja voi tehdä myös muissa yliopistoissa Suomessa ja ulkomailla. Opintojen tie kulkee useimmiten yleisestä tiedosta yksityiskohtaiseen opiskelijan oman mielenkiinnon mukaan. Opintojen kruununa on diplomityö, jonka jälkeen valmis diplomi-insinööri voi miettiä työelämän vaihtoehtoja. Useimmiten tekniikan opiskelija on jo opintojen aikana aktiivisesti työelämässä ja diplomityö tehdään yleensä yrityksen palkkaamana. Yhteinen alku opinnoille Opinnot TKK:ssa alkavat kaikille yhteisellä Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin -kurssilla, jonka puitteissa käydään läpi opiskelukäytäntöjä ja kerrotaan opintojen rakenteesta, opiskelutekniikoista ja opintotukiasioista. Kurssin yhteydessä tutustutaan myös TKK:n kirjastoon ja IT-palvelukeskukseen, josta uusi opiskelija saa opintojen aluksi käyttäjätunnuksen yliopiston satoihin tietokoneisiin. Uusille opiskelijoille järjestetään myös oman tutkintoohjelman sisällä toimintaa. Kullekin fuksille on nimetty vanhempi opiskelija eli isohenkilö, jonka avulla tutustutaan toisiin ja pidetään hauskaa. Apua opiskeluun saa myös kunkin laitoksen opintoneuvojilta, jotka ovat vanhempia teekkareita, tai opintoasioiden suunnittelijoilta. Opintojen varrella tukea antavat tarvittaessa opintopsykologit. Factoryt tukevat oppimista Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat Aalto-yliopiston ensimmäisiä yhteisiä hankkeita, uuden osaamisen pajoja. Pajat ovat oppimis-, opetus-, tutkimusja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajat tukevat kansainvälisyyttä, avointa innovointia ja uusia opetuksen ja oppimisen tapoja sekä poikkitieteelli- apua asunnon hankintaan Uuden opiskelijan kannattaa laittaa asuntohakemus heti hyväksymiskirjeen kolahdettua postilaatikosta sekä ylioppilaskunnan asuntotoimistoon että Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöön eli HOASiin. Molemmilla on Otaniemen Teekkarikylässä asuntoja yhteensä yli 2500 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 syyttä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory mediaalaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Poikkitieteellisiä mahdollisuuksia TKK:n laaja tutkinto-ohjelmien kirjo tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Erityisesti poikkitieteelliset opintovaihtoehdot mahdollistavat hyvin erilaisia opiskelu- ja urapolkuja. Aalto-yliopiston opiskelijoille on tarjolla yhteisiä opintokokonaisuuksia, kuten International Design Business Management- ja Creative Sustainability -ohjelmat. Pohjoismaisena yhteistyönä on syntynyt teekkareille tarkoitettu Framtidens industriföretag -ohjelma. svenskspråkigt kandidatseminarium erbjuds för studerande vid alla institutioner. Vid högskolan finns två svenskspråkiga professurer inom områdena för Kvalitetsstyrning och Energiteknik och miljövård. Som svenskspråkig har man alltid rätt att använda sitt modersmål i tentamina, seminarier och övningsarbeten. Svenskspråkiga övningsgrupper arrangeras enligt behov. Vidare har man rätt att få handledning i sina studier på svenska. Tekniska högskolan har ett aktivt samarbete med andra Tekniska universitet och högskolor i Norden och med andra högskolor och universitetet i Helsingforsregionen. Det är t.ex. möjligt att avlägga en del av sin examen vid någon av dessa. Den svenskspråkiga nationen Teknologföreningen (TF) samlar TKK:s teknologer med svenska som modersmål eller med intresse för det svenska språket. tekniska högskolan är ett tvåspråkigt universitet Vid Tekniska högskolan föreläses grundkurserna i matematik, fysik och datateknik på svenska och det finns svenska övningsgrupper i flera ämnen. Ett gemensamt varmoja työpaikkoja Teknillisen korkeakoulun urapalvelut toimii opiskelijoiden linkkinä työelämään. Opiskelijana palvelut kuuluvat maksutta käyttöösi. Urapalveluiden apua voi pyytää työnhakupapereiden valmisteluun ja työnhakuun, koti- ja ulkomaan 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 harjoittelupaikkojen etsintään sekä urasuunnitteluun. Urapsykologi valmentaa tarvittaessa työnhakuun tai auttaa tulevan työelämän kiemuroiden mietityttäessä. Uraverkko on TKK:n opiskelijoiden sähköinen työnvälityskanava, josta löytyy työ-, harjoittelu- ja diplomityöpaikkoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Urapalvelut välittää myös tietoa tekniikan alan työpaikoista ja työmarkkinatilanteesta. Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneet diplomi-insinöörit ja arkkitehdit työllistyvät valmistumisen jälkeen hyvin. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle myös jatkossa tarvitaan uusia tekniikan alan asiantuntijoita. Diplomi-insinöörin työnkuva on suurelta osin omista valinnoista kiinni. Poikkitieteelliset opintovaihtoehdot mahdollistavat hyvin erilaisia urapolkuja. Diplomi-insinöörit työskentelevät muun muassa tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä sekä suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä. Myös erilaiset projekti- ja konsultointitehtävät ovat yleisiä. Diplomi-insinööreillä on hyvät mahdollisuudet edetä esimies- ja johtotehtäviin. Alkupalkat ovat teknillisillä aloilla erittäin kilpailukykyiset. Tyypillinen keskipalkka vastavalmistuneelle diplomi-insinöörille on noin 2 500 euroa kuukaudessa. Diplomi-insinöörien keskikuukausipalkka oli vuoden 2008 joulukuussa 4 772 euroa (Lähde: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK). Valmistuneet voivat myös liittyä halutessaan Polialumnin eli TKK:lta valmistuneiden yhteisön jäseniksi. aalto-yliopiston ylioppilaskunta aYY Jokaisella suomalaisella yliopistolla on lakisääteisesti yksi ylioppilaskunta. Ylioppilaskunta valvoo jäsentensä etuja, tarjoaa heille palveluita ja yhdistää jäsenkuntaa. Kolmen korkeakoulun yhdistyessä yhdistyvät myös niiden ylioppilaskunnat yhdeksi Aalto-yliopiston ylioppilaskunnaksi (AYY). Uusi ylioppilaskunta on jo ottanut ensiaskeliaan. Ylioppilaskunnassa korkeinta päätäntävaltaa käyttää edustajisto, jonka toiminnan ymmärtää parhaiten, kun sen ajattelee olevan ylioppilaskunnan eduskunta. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaalit pidettiin 22.4.2009 ja AYY ottaa täyden vastuun vanhojen ylioppilaskuntien toiminnasta tammikuussa 2010, kun nykyiset korkeakoulut ja ylioppilaskunnat lakkautetaan. Ylioppilaskuntien yhdistyessä eri alojen opiskelijat lähentyvät toisiaan. Uutta ylioppilaskuntaa rakennettaessa tavoitteena on yhtenäinen toimija, jonka piirissä viihtyvät niin teekkarit ja arkkarit, kylterit eli kauppatieteiden opiskelijat, kuin taiteilijatkin. Ylioppilaskunnan piirissä toimivat yhdistykset ovat avoimia kaikille, ylioppilaskunta järjestää koko jäsenistölleen suunnattuja tapahtumia ja kannustaa jäseniään yhteistyöhön. Vaikka yliopistojen aloittaessa koulut sijaitsevatkin etäällä, tarjoaa yhteinen vapaa-ajantoiminta mahdollisuuden tutustua Aalto-yliopiston koulujen opiskelijoihin. (Lähde: TKY, Teekkariopas 2009). apua tiedonjanoon uuden opiskelijan sivut: www.tkk.fi/fi/opiskelemaan/yliopisto/uudelleopiskelijalle/ kirjasto: www.lib.tkk.fi it-palvelut: www.tkk.fi/atk urapalvelut: www.urapalvelut.tkk.fi alumnitoiminta: www.alumni.tkk.fi asunnot: www.tky.fi, www.hoas.fi kieliopinnot: www.kielikeskus.tkk.fi tkk:s svenskspråkiga undervisningsutbud: www.tkk.fi/sv/studier/grundexamina/svenska_studier/ teknologföreningen: www.teknologforeningen.fi aalto-yliopisto: www.aalto.fi 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 elektrOniikan, tietOliikenteen Ja autOmaatiOn tiedekunta Faktat vuosiotto v. 2009: 60 kilta: http://as.tky.fi lisätietoa: http://autsys.tkk.fi/ Pääaineet kandidaatintutkinnossa: · Automaatio- ja systeemitekniikka · Viestintätekniikka Pääainemoduulit diplomiinsinöörin tutkinnossa: · Älykkäät tuotteet · Automaation tietotekniikka ja järjestelmät · Teollisuusautomaation signaalinkäsittely ja säätötekniikka · Visuaalinen media · Älykkäät viestintäjärjestelmät · Yrityksen viestintäjärjestelmät tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Automaatiosuunnittelija · Ohjelmistosuunnittelija · Projektipäällikkö · Suunnitteluinsinööri · Tutkimusinsinööri Marsubot-monirobottijärjestelmällä tutkitaan autonomisten liikkuvien robottien perusalgoritmeja: paikannusta, kartoitusta, reitinsuunnittelua, tehtävien jakoa sekä emorobottiin perustuvaa energianhallintaa. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 automaatio- ja systeemitekniikka älykästä tekniikkaa Automaatio tarkoittaa laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Automaatiolla ei tehdä ihmisiä työttömiksi ­ vaan maailmaa paremmaksi paikaksi elää. Tekniikan kehittyessä älykäs automaatio on koko ajan tärkeämpää, koska kehittyneellä automaatio- ja systeemitekniikalla säästetään ympäristöä ja energiaa. Automaatio- ja systeemitekniikassa erilaisten järjestelmien käyttäytymistä kuvataan matemaattisin mallein, joiden perusteella ohjaukset suunnitellaan ja toimintaa simuloidaan. Keskeistä koulutuksen vahvassa systeeminäkökulmassakin on tietoisuus siitä, että järjestelmien toiminnasta vastaa aina ihminen. tietotekniikkaan ja muihin automaation suunnittelussa käytettäviin tekniikoihin ja menetelmiin, kuten elektroniikkaan ja mikrosysteemitekniikkaan, säätötekniikkaan sekä mittaus- ja aistintekniikkaan. Tiedonkäsittely ja käyttöliittymien suunnittelu tarjoavat haasteita erityisesti tietotekniikkaan sulautettuja automaatiojärjestelmiä tarkastellessa. Opiskelija voi erikoistua muun muassa robotiikkaan, älykoneisiin tai viestintätekniikkaan. robotteja ja innovaatioita Monelle tulee automaatiosta ja systeemeistä ensimmäisenä mieleen robotit, ja niiden parissa pääseekin opinnoissa puuhaamaan. Automaatio- ja systeemitekniikan opinnot kattavat kuitenkin myös paljon muuta esimerkiksi koneista, tuotantojärjestelmistä ja -prosesseista tietotekniikkaan asti. Automaatio- ja systeemitekniikka paneutuu matemaattiseen ongelmanratkaisuun. Tutkinto-ohjelman toisessa pääaineessa, viestinAutomaatiolla laitteet tätekniikassa, pesaadaan toimimaan, oli rehdytään erityikyseessä sitten traktori sesti informaatiovirtojen ohjauktai älyrobotti. seen.Tutkinto-ohjelman yhtenä ydinajatuksena onkin yhdistää automaation ja viestintätekniikan koulutusta siten, että luodaan pohjaa uusille teknologisille innovaatioille esimerkiksi automaation käyttöliittymiä tai teollisuuden viestintäjärjestelmiä kehitettäessä. Kurssit ovat vaihtelevia ja jokainen pääsee kokoamaan tutkinto-ohjelman opinnoista juuri itselleen sopivan systeemi-insinöörin osaamisen ja ammatin. Opinnoissa perehdytään Poikkitekninen paketti Tutkinto-ohjelmaan kannattaa hakea, jos on kiinnostunut automaation roolista tekniikassa. Automaatio- ja systeemitekniikalla herätetään erilaiset tekniset järjestelmät "henkiin". Ohjelma on hyvä väylä tekniikan eri aloille ja tarjoaa kattavan yleisnäkemyksen tekniikasta ja sen sovelluksista. Juuri poikkiteknisyys ja talouden ja biologian järjestelmien ymmärtämiseen ja ohjaamiseen soveltuvat systeemimenetelmät tekevät automaatio- ja systeemitekniikasta kiinnostavan: ohjelmassa opiskellaan tulevaisuuden yhteiskuntaa varten tarvittavan tekniikan luomista laajalla sovellusalueella. Suuntautumalla älykkäiden tuotteiden opiskeluun on mahdollista syventyä robotiikkaan, älykkäiden työkoneiden ohjauksen teoriaan ja suunnittelumenetelmiin sekä yleisemmin autonomisten laitteiden menetelmiin. Vaihtoehtona on perehtyä automaation toteutuksessa keskeiseen tietotekniikkaan tai teollisuusautomaation signaalinkäsittelyyn ja säätötekniikkaan. Automaatioinsinööri harjaantuu myös puntaroimaan, mitä kaikkea kannattaa automatisoida ­ monesti systeemin älykkäin komponentti on lopulta ihminen. 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Bioinformaatioteknologia tulevaisuuden terveysteknologiaa Bioinformaatioteknologia kouluttaa insinööritieteiden osaajia alueille, joissa tekniikka kulkee käsi kädessä biologian ja lääketieteen kanssa. Bioinfomaatioteknologiassa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla luonnontieteet, tietotekniikka ja lääketiede. Mielikuvat alasta ovat monesti hurjia, mutta tieteisjännäreistä tuttujen kloonihirviöiden luomisen sijaan tavoitteena on analysoida biologisia järjestelmiä terveysteknologian kehittämiseksi. useiden tieteenalojen leikkauspinnoilla. Kuitenkin on muistettava, että kyseessä on insinööritutkinto ­ ei pelkkää biologiaa. kiinnostuksen kohteena ihminen Opiskelijoista tutkinto-ohjelmassa on parasta sen tarjoama mahdollisuus opiskella lähes kaikkea terveysteknologian ja lääketieteellisen tekniikan alueelta. Yhdessä pyritään ymmärtämään biologisia järjestelmiä ja bioinformaation keräämiseen, muokkaamiseen ja siirtämiseen tarvittavia teorioita Bioinformaatioteknoloja menetelmiä. gia sopii hyvin lääketieBioinformaatio- teestä kiinnostuneille ­ teknologian opis- ilman oikeita potilaita. kelussa tärkeintä on kyky ajatella itse: opinnoissa opiskelijoita rohkaistaan kyseenalaistamaan asioita ja miettimään aina, miksi. Bioinformaatioteknologian pariin kannattaa hakeutua, jos on kiinnostunut yhdistämään teknologiaa ja biotieteitä. Tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on nimenomaan ihminen. Koulutusohjelmassa perehdytään erityisesti ihmisen mekanismeihin tutkimalla, miten ihmiskehosta saadaan koottua informaatiota ja miten hankitun tiedon varaan rakennetaan sovelluksia. eri alojen rajapinnassa Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelma on tutkimuspainotteinen ja opiskelijalle karttuu vahva luonnontieteiden perusosaaminen. Opetuksen sisältö koostuu insinööritieteistä, niitä tukevasta matematiikan ja luonnontieteiden opetuksesta sekä biotieteistä, joiden osuus on opetuksessa huomattava opintojen alusta alkaen. Tutkinto-ohjelma varustaa opiskelijan vahvaan perustieteiden osaamiseen pohjaavalla bioinsinööritieteiden tuntemuksella sekä lisäksi jonkin alan syvällisellä teoreettisella ja metodisella tuntemuksella. Bioinformaatioteknologiaa on voinut opiskella TKK:lla vuodesta 2003, eli kyseessä on hyvin tuore opintoala. Opiskelijalle uudella alalla löytyy runsaasti vaihtoehtoja: opinnoissa voi suuntautua mm. biologiseen kemiaan ja biomateriaaleihin, biotroniikkaan ja neurokognitiiviseen tiedonkäsittelyyn. Omaleimaista ohjelmalle on erityisesti sen poikkitieteellisyys, sillä bioinformaatioteknologiassa toimitaan 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Tekniikan innovaatioiden ja lääketieteen yhdistäminen avaa uudenlaisia mahdollisuuksia tutkia ja hoitaa potilaita. Uusien menetelmien kehityksessä tarvitaan osaajia, joilla on ymmärrystä sekä tekniikasta että ihmiskehon toiminnasta. Faktat vuosiotto v. 2009: 49 kilta: http://inkubio.tky.fi lisätietoa: http://electronics.tkk.fi/fi/ opiskelemaan/bio Pääaineet kandidaatintutkinnossa: · Biologinen tekniikka · Biologinen kemia ja biomateriaalit · Biotroniikka · Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Pääaineet diplomiinsinöörintutkinnossa: · Biotroniikka · Bioautomatiikka · Biologinen kemia ja biomateriaalit · Biologinen tekniikka · Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Biotekniikan insinööri · Tuotepäällikkö · Tutkimuslaitoksen tuotekehittäjä · Tutkija 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Nanoelektroniikan valmistusprosessin viimeiset vaiheet: bondilangat kiinni ja näyte on valmis mitattavaksi. Faktat vuosiotto v. 2009: 150 kilta: http://sik.tky.fi lisätietoa: http://electronics.tkk.fi/fi/ opiskelemaan/est Pääaineet kandidaatintutkinnossa: · Automaatio- ja systeemitekniikka · Bioniikka · Elektroniikka · Sähköfysiikka · Sähkötekniikka Pääaineet diplomiinsinöörintutkinnossa: · Akustiikka ja äänenkäsittely · Avaruustekniikka ja ­tiede · Bioniikka · Elektroniikka ja sovellukset · Mikro- ja nanotekniikka · Optinen teknologia · Radiotiede- ja tekniikka · Sähköfysiikka · Sähköjärjestelmät · Sähkökäytöt · Signaalinkäsittely · Tietoliikennetekniikka · Communications Engineering at Eurécom · FIF Framtidens industriföretag tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Järjestelmäasiantuntija · Prosessi-insinööri · Suunnitteluinsinööri · Tutkija · Tuotepäällikkö 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 elektroniikka ja sähkötekniikka virtaa ja vempaimia Pystytkö kuvittelemaan elämää 2000-luvulla ilman sähköä ja elektroniikkaa? Elektroniikka- ja sähkötekniikan opiskelun ydin on jokapäiväiseen elämään liittyvien teknologisten ilmiöiden ymmärtäminen. Tutkinto-ohjelmassa perehdytään laajasti sähkötekniikan eri osa-alueisiin aina nanoampeereista ja digitaalisista signaaleista tehoelektroniikkaan asti. Sähkötekniikassa uppoudutaan sähkömagneettisiin ilmiöihin ja niiden hyödyntämiseen, kun taas elektroniikka-alalla suunnitellaan ja tutkitaan tulevaisuuden elektroniikkalaitteita ja radiolaitteita tietoliikennejärjestelmiin. Jokaisella oma opintopolku Ohjelman laaja-alaisuus mahdollistaa suuntautumisen oman kiinnostuksen mukaan. Opinnoissa on mahdollista valita hyvinkin teoreettinen polku, mutta myös käytännönläheisempi suunta kuten elektroniikkalaitteiden valmistus. Tutkinto-ohjelman opintoaloja ovat esimerkiksi avaruustekniikka, mikro- ja nanotekniikka sekä energiatehokkaat moottorit. Haluaisitko tutkia esimerkiksi valaistuksen energiatehokkuutta tai sähköautojen moottoreita? Sähkönkäyttö ja energia liittyvät niin saumattomasti Sähköpuolella mainetta niityhteen, että tää kansainvälisestikin mertulevaisuu- kittävä älykkäiden radioiden dessa alan ja langattoman teknologian asiantunti- huippuyksikkö (SMARAD). joiden tarve vain lisääntyy entisestään. Tavoitteena on, että opiskelija varustetaan elektroniikan ja sähkötekniikan ongelmien käsittelyssä vaadittavalla teoreettisella osaamisella, ja että hän osaa soveltaa oppimaansa ongelmien itsenäiseen ratkaisuun. Opintojen maalina häämöttää syvällinen valmius vaativienkin teknisten sovellusten suorittamiseen ­ elektroniikka- ja sähköosaajalta ei mene sormi suuhun pahassakaan paikassa. syvälle ilmiöihin Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmaan kannattaa hakea, jos haluaa laajan näkemyksen sähkötekniikan ja elektroniikan ilmiöistä. Kyse ei ole yksittäisten laitteiden rakentelusta, vaan syvemmällä tasolla ilmiöihin perehtymisestä ja niiden analysoinnista. Opiskelijalle karttuu syvät tiedot matematiikasta ja fysiikasta, maustettuna esimerkiksi ohjelmoinnilla. Opiskelijan näkökulmasta parasta opinnoissa on se, että syvällinen teoria ja konkreettiset käytännön ratkaisut yhdistyvät yhdeksi ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Oli kyse kuinka monimutkaisista ilmiöistä tahansa, mutkat alkavat suoristua opiskelijoiden uppoutuessa asioihin ensin syvällisemmällä tasolla ennen käytännön sovelluksiin syöksymistä. Parhaiten elektroniikka- ja sähkötekniikassa menestyy teknologiasta innostunut ja maalaisjärjellä varustettu tyyppi, joka haluaa vaikuttaa tekniikan kehitykseen ja ympäristöasioihin. 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 tietoliikennetekniikka miten tieto liikkuu Kehittyvässä tietoyhteiskunnassa tietotekniikka sovittautuu kaikkiin paikkoihin ja elämäntilanteisiin. Lähes kaikenlainen sisältö luodaan, jaellaan ja kulutetaan pian digitaalisesti; ihmisten ohella erilaiset esineet, tavarat ja paikatkin liittyvät verkkoon. Tietoliikenne eri muodoissaan on tuttua arkielämästä ja tietoliikenne on tullut osaksi mitä erilaisimpia laitteita. Tietoliikennetekniikka kuljettaa viestit ­ esimerkiksi jokapäiväiseen elämäämme kuuluvat sähköpostit ja tekstiviestit ­ mutta myös monipuolisempia sovelluksia kehitetään koko ajan eri elämänalueille, vaikkapa sairaanhoitoon. Ala on täynnä mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan lisätä ihmisten välistä vuorovaikutusta, edistää turvallisuutta sekä vastaanottaa ja lähettää informaatiota. ohjelma on haastava ja asioiden omaksuminen vaatii usein paljon työtä: opiskelijalta vaaditaan siis myös sisukkuutta ja pitkäjänteisyyttä. harjoitus tekee mestarin Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa yhdistyvät matematiikka, elektroniikka sekä tietotekniikka. Lisäksi opiskelija voi halutessaan syventyä myös tietoliikenneteknologian ja -palveluiden käytön tutkimukseen sekä teknistaloudelliseen analyysiin. Opiskeltavaa löytyy matkapuhelinten ja verkon toimilaitteiden tarkastelusta akustiikkaan, puhe- ja kieliteknologiaan ja aina laitteiden käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun sekä tietoverkkoliiketoimintaan asti. Työskentely tietoliikenneteknologian parissa on usein ryhmätyötä ja yhdessä tekemistä, joten se sopii sosiaalisille ihmisille. Ala on myös hyvin kansainvälinen ja erilaisia mahdollisuuksia riittää ympäri maailmaa. Opiskelija pysyy ajan hermolla professorien ja alan johtavien yritysten vierailevien luennoitsijoiden luennoilla sekä monipuolisten yritysvierailujen ansiosta. Luentopainotteisten teoriaopintojen yhteydessä kursseilla on esimerkiksi laskuharjoitusten ja tutkielmien lisäksi usein käytäntöön painottuvia harjoitustöitä joissa opiskelija pääsee esim. mittamaan internet-liikennettä ja analysoimaan mittausten perusteella erilaisten liikenneparametrien vaikutuksia tai vaikkapa radiotietoliikenteen kursseilla suunnittelemaan kuinka solukkoradioverkko mitoitetaan käyttäen samanlaisia mitoitusperiaatteita ja -työkaluja kuin kaupallisten radioverkkojen suunnittelussakin käytetään. Lisäksi tarjolla on useita laboratoriotyökursseja joissa eri tietoliikennejärjestelmät tulevat tutuiksi. uteliaisuutta ja sisua Jotta tietoliikenne olisi mahdollista, on viestit koodattava ja muokattava sellaiseen muotoon, että ne pystytään välittämään luotettavasti. Lisäksi viestit on pystyttävä reitittämään vaikka maapallon toiselle puolen, joskus jopa kauemmaksikin ­ ja kaiken tämän on tapahduttava silmänräpäyksessä ja tietoturvaa unohtamatta. Tietoliikennealan ammattilaiset suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia radiotekniikkaan ja optiseen teknologiaan perustuvia siirtojärjestelmiä, matInternet, kännykkä, teksti- kaviestintäviestit, digi-TV... moni tuttu järjestelmiä, tietoliikenneilmiö saa seli- reitittimien tyksensä opintojen aikana. ohjelmis toja sekä ovat luomassa internetin seuraavaa sukupolvea niin uusien palveluiden kuin itse verkonkin osalta. Tietoliikennetekniikan opiskelu kannattaa, jos haluaa oppia soveltamaan sekä elektroniikkaa että tietotekniikkaa ­ ei vain jompaakumpaa. Tutkinto-ohjelmaan kannattaa hakea kaikkien, jotka ovat kiinnostuneita siitä, miten internet ja matkaviestintäjärjestelmät todella toimivat ja miten niitä voi kehittää edelleen. Tärkeintä on kiinnostus alaa kohtaan, uteliaisuus sekä halu ottaa asioista selvää. Tutkinto- 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Faktat vuosiotto v. 2009: 60 kilta: http://sik.tky.fi lisätietoa: http://electronics.tkk.fi/fi/ opiskelemaan/tlt Pääaineet kandidaatintutkinnossa: · Signaalinkäsittely · Tietoliikenteen siirtojärjestelmät · Tietoverkkotekniikka Pääaineet diplomiinsinöörintutkinnossa: · Akustiikka ja äänenkäsittely · Tietoliikennetekniikka · Tietoliikennejärjestelmät · Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät · Tietoverkkotalous · Communications Engineering at Eurécom · FIF Framtidens industriföretag tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Järjestelmäasiantuntija · Järjestelmäpäällikkö · Konsultti · Myyntipäällikkö · Systeemisuunnittelija · Projektipäällikkö · Tuotekehitysinsinööri · Tutkimusinsinööri · Tutkija Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa yhdistyvät elektroniikka ja tietotekniikka. Opinnoissa perehdytään syvällisesti internetteknologioihin ja radiotietoliikenteen järjestelmiin sekä niissä tarvittavaan signaalinkäsittelyyn. Lisäksi opiskelija voi halutessaan laajentaa osaamistaan tietoliikenneteknologian ja -palveluiden käytön tutkimukseen sekä niiden teknistaloudelliseen analyysiin. 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 inFOrmaatiO- Ja luOnnOntieteiden tiedekunta informaatioverkostot silta tekniikasta ihmiseen Informaatioverkostojen osaaja paikkaa kuilua tietotekniikan kehittäjien ja käyttäjien välillä. Informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmassa kohtaavat moderni tietoyhteiskunta, bisnes ja taide. Ohjelmassa uppoudutaan teknisten verkostojen sijaan sosiaalisiin verkostoihin. Tavoitteena on kehittää johtamiskykyisiä ammattilaisia toimimaan linkkinä huipputekniikan kehittäjien ja käyttäjien välillä. utta, työpsykologiaa sekä yhteiskuntatieteitä. Opiskelijoiden suosiossa ovat erityisesti studiokurssit, joilla hiotaan kommunikointitaitoja ja ratkotaan erilaisia ongelmia esimerkiksi tekemällä bisnesanalyyseja oikeista yrityksistä. tekniikan lisäksi sisältöä Tutkinto-ohjelmassa tutustutaan aiheisiin, jotka perinteisessä insinööriosaamisessa voivat jäädä vieraiksi. Opintojen tavoitteena on oppia ymmärtämään tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksia ja mahdollisuuksia sekä lisäksi oppia suunnittelemaan ja kaupallistamaan uusia tuotteita ja palveInfoinsinöörin lähtö- luja. Opiskelija vakohtana ovat palvelui- rustetaan siis tuhden helppokäyttöisyys dilla eväspaketilla ja käyttäjien tarpeet. tietoyhteiskunnan uusien palveluiden kehittämiseen. Ideana on, että samat ihmiset pystyvät luomaan paitsi tekniikkaa, myös sisältöä ­ esimerkiksi uusien www-palveluiden konsepteja. Opintoja leimaa monipuolisuus ja runsas ryhmätyöskentely. Kursseilla karttuu tietoa ja taitoa laidasta laitaan: ohjelmointia, ITtaitoja, digitaalista mediaa ja webbisivujen tekemistä sekä paljon tietoa käytettävyydestä ja taloudesta. Opintoihin kuuluu insinööritieteiden lisäksi mm. viestinnän opintoja, liiketalo- vastaus tietoyhteiskunnan kutsuun Tutkinto-ohjelmalle on selvä sosiaalinen tilaus: teknisen insinööriosaamisen rinnalle tarvitaan toimintatavoiltaan ja tavoitteiltaan ihmisläheisempää koulutusta. Informaatioverkostojen opiskelu opettaa yhden toimialan tuntemuksen sijaan kokonaisvaltaista teknistieteellistä ajattelua, kun taas monissa muissa tutkintoohjelmissa tavoitteena on erikoistuminen johonkin tiettyyn tekniseen alaan. Oleellista on oppia ihmislähtöistä ajattelua tekniikkaan. Tutkinto-ohjelmaan kannattaa hakea, jos on ulospäinsuuntautunut, oppimis- ja omaksumiskykyinen ja osaa ilmaista ajatuksiaan. Ohjelman poikkitieteellisyys antaa pohjan monenlaisiin ammatteihin. Valmistuttuaan voi ryhtyä esimerkiksi tietoalan yrittäjäksi, käyttöliittymien suunnittelijaksi tai vaikkapa toimimaan uuden sosiaalisen median parissa. Muille kuin teknillisille aineille on tehty tilaa jättämällä fysiikka pois, mutta matematiikkaa opiskellaan yhtä paljon kuin muissakin TKK:n koulutusohjelmissa ­ eipä siis ole ihmisläheisyyden lisäksi haittaa kohtuullisesta matikkapäästäkään. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Faktat vuosiotto v. 2009: 35 kilta: www.athene.fi lisätietoa: http://inf.tkk.fi/ Pääaineet kandidaatintutkinnossa: · Tietointensiivinen liiketoiminta · Vuorovaikutus ja viestintä · Mediatekniikka Pääaineen syventymiskohteet diplomi-insinöörin tutkinnossa · Digitaalinen media · Ihmisläheiset tietojärjestelmät · Liiketoimintaverkostot · Sisällöntuotanto · Tietoyritykset · Yrityksen viestintäjärjestelmät tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Analyytikko · Konsultti · Käytettävyysasiantuntija · Ohjelmistokehittäjä · Projektipäällikkö · Sisällöntuottaja · Tutkija Informaatioverkostot rakentuvat vuorovaikutukseen. Ongelmien ratkominen yhdessä on hauskaa. Liity joukkoomme! 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Nanomikroskopiakeskuksen tyhjiöolosuhteissa toimivalla tunnelointi- ja atomivoimamikroskoopilla voi nähdä pinnan rakenteen atomitasolle asti. Faktat vuosiotto v. 2009: 65 kilta: http://fk.tky.fi lisätietoa: http://fysiikka.tkk.fi Pääaineet kandidaatintutkinnossa: · Teknillinen fysiikka · Matematiikka · Mekaniikka · Systeemitieteet Pääaineet diplomiinsinöörintutkinnossa: · Teknillinen fysiikka · Matematiikka · Mekaniikka · Optiikka · Nanotekniikka · Energiatieteet · Lääketieteellinen tekniikka · Systeemi- ja operaatiotutkimus tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Asiantuntija · Reaktorifyysikko · Teknologiapäällikkö · Tuotekehitysinsinööri · Tutkija 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 teknillinen fysiikka ja matematiikka Back to basics ­ syvälle tieteen saloihin Teknillisen fysiikan ja matematiikan taitajia on siellä, missä luodaan uutta ilman valmiita traditioita. Opiskelijoita yhdistää uteliaisuus ymmärtää maailmaa syvällisellä tasolla. Mitä olisi talo ilman perustaa, jonka varaan seinät ja muu rakennetaan? Teknologisen osaamisen sovelluksille perustan rakentaa fysiikan ja matematiikan osaaminen. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelmassa korostuu tieteen merkitys tulevaisuuden uusien teknologioiden synnyttäjänä. Fysiikan ja matematiikan opiskelun luoman analyyttisen ajattelukyvyn pohjalta voi ponnistaa huippututkijaksi tai erilaisiin asiantuntijatehtäviin tai vaikkapa yrittäjäksi tai liikkeenjohdon konsultiksi. Päämäärätietoisesti uutta Fysiikkaa ja matematiikkaa voi opiskella yliopistollakin ­ miksi siis valita teknillinen korkeakoulu? TKK:n teknillisen fysiikan ja matematiikan erottaa perinteisestä yliopistoopetuksesta insinööritieteiden mukanaan tuoma oppien kohdentuminen ja päämäärätietoisuus. Opiskelijoille syntyy kuva konkretiasta, vaikka luetaan yleisiä aineita kuten fysiikkaa ja matematiikkaa. Tutkinto-ohjelma on aina pystynyt houkuttelemaan opiskelijoiden parhaimmistoa. Opinnoissa opitaan ajattelemaan uudella tavalla ja sen pohjalta luomaan uutta. Moni opiskelija kokee tutkinto-ohjelman erityiseksi plussaksi sen, ettei opintojen alkuvaiheessa tehdä eroa fyysikoiden ja matemaatikoiden välillä: opiskelijalle jää aikaa kartuttaa perustieteiden osaamista ja tunnustella omaa erikoisalaansa myöhemmin. tekniikan ja tieteen perustyökalupakki Opinnoissa on vahva tieteellinen pohjavire ja koulutuksessa opiskelijaa ohjataan alusta asti tutkimuslähtöisyyteen. Ohjelmassa opiskellaan syvälliset perustiedot fysiikasta ja matematiikasta ja opitaan soveltamaan niitä monipuolisesti tieteessä ja tekniikassa. Lukiosta tuttujen matematiikan ja fysiikan lisäksi opinnoista löytyy toinen toistaan kiehtovampia opiskeltavia Teknilliseen fysiikkaan ja asioita nanomatematiikkaan perehty- tekniikas ta ville kehittyy organisoitu, energiatieteisiin ja lääkelooginen ajattelutapa. tieteelliseen tekniikkaan ja matemaattisesta mallinnuksesta päätöksenteon ja riskienhallinnan teoriaan. Opiskelijoita ei kouluteta tiettyyn ammattiin, vaan tavoitteena on luoda jokaiselle mahdollisimman vahva fysiikan ja matematiikan tausta. Varsinkin tulevaisuudessa, kun ammattikuvat ja työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeasti, on teknillisen fysiikan ja matematiikan tarjoama yleispätevä koulutus ainutlaatuinen, koska se on ja pysyy. Kun on kerran oppinut syvällisellä tasolla, miten luonto toimii, voi hyvin myöhemmin kehittää osaamistaan mihin suuntaan tahansa. ajattelutapa ratkaisee Teknillisen fysiikan ja matematiikan opiskelu kouluttaa omaa ajattelua loogiseksi. Opiskelija oppii luottamaan kykyihinsä, tietää pystyvänsä ratkaisemaan hankalammatkin ongelmat eikä pelkää haasteisiin tarttumista. Näitä asioita opiskelemalla syntyvä osaaminen avaa valtavasti ovia: teknillisen fysiikan ja matematiikan opinnot ovat erinomainen mielenkoulutuksen alusta, jonka päälle voi rakentaa vaikka mitä. Tutkinto-ohjelmasta valmistuneet eivät ole samasta puusta veistettyjä: kun yksi opiskelee aivotutkimusta, toinen keskittyy fuusiovoiman kehittämiseen ja kolmas kaveri kvanttilaskentaan tai peliteoriaan. Yhteistä kaikille on se, että he pystyvät toimimaan työelämässä mitä erilaisimmissa tehtävissä, eivätkä kavahda toiminnan nopeitakaan muutoksia. 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 tietotekniikka laajojen kokonaisuuksien ja suurten tietomassojen hallintaa Tietotekniikassa opitaan kehittämään järjestelmiä helpottamaan ihmisten arkipäivää. Keskeistä on ihmisen ja koneen vuorovaikutus maailmassa, jossa kaikki verkottuu. Tietotekniikka on nykyään oleellinen osa lähes jokaista tuotetta ja palvelua mp3-soittimesta terveydenhoitoon. Tietotekniikan ammattilaisten asema onkin yhä keskeisempi, kun palveluun tai tuotteeseen tarvitaan esimerkiksi lisää älykkyyttä, vaivattomuutta tai toiminnallisuutta olisi sitten kyse kännyköistä, autoista, kodinkoneista tai vaatteista. ei pelkkää koodailua Elämme jo nyt tietoyhteiskunnassa, joka verkottuu nopeasti yhä tiiviimmin ja avaa mahdollisuuksia uusille tuotteille ja palveluille. TKK:lla koulutetaan tietotekniikan ammattilaisia, joiden osaaminen riittää vaativimpiinkin tehtäviin tällä mielen- Tulevaisuuden tietotekniikiintoisella kassa oppivat järjestelmät ja haasta- ovat keskiössä ihmisläheivalla alueel- sen tietotekniikan toteutla. Tekninen tamisessa ja kasvavien kehitys alal- tietomäärien hallinnassa. la on erittäin voimakasta, kun uusia menetelmiä ja teknologioita nousee esiin koko ajan. Kyse on kiteytettynä siitä, että tuodaan älykkyys ja toiminnallisuus tuotteisiin ja palveluihin: ajattele esimerkiksi internetin hakukoneita, jotka löytävät juuri kunkin käyttäjän tarvitsemat tiedot. Tutkinto-ohjelman tavoitteena on laajaalaisuus: opiskelijoita koulitaan näkemään tietotekniikan kenttä kokonaisuutena. Moni yllättyy, ettei ohjelmassa olekaan kyse nörttien koodailusta, vaan opinnot ja tietotekniikan työnkuva ovat paljon laaja-alaisempia. Tiesitkö, että tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa voi opiskella esimerkiksi mediatekniikkaa, jonka alueita ovat esimerkiksi www-palvelut, virtuaalitodellisuus, tietokonepelit ja mobiilisovellukset? kansainvälistä ongelmanratkaisua Tutkinto-ohjelman opinnot yhdistävät teoriaa ja käytäntöä ja sisältävät erilaisia harjoitusja ryhmätöitä sekä projekteja, joissa opitaan ongelmanratkaisutaitoja ja saadaan valmiuksia viedä oppimaansa käytäntöön. Koulutus tarjoaa opiskelijoille kattavan teknistieteellisen pohjan, joka antaa valmiudet pitää yllä ammattitaito nopeasti kehittyvällä alalla. Kansainvälisyys leimaa opiskelua vahvasti: useat kurssit ovat englanninkielisiä, kansainväliset opiskelijat värittävät opiskelijayhteisöä ja opetus pohjaa laajaan kansainvälisen tason tutkimukseen. Opiskelijan ei tarvitse osata tietotekniikkaa ennalta: ohjelmoinnin ja muiden perustaitojen opettelu on mahdollista aloittaa aivan alkeista. Aiempien ohjelmointitaitojen sijaan tärkeää on avoin mieli ja asenne tavoitteelliseen työntekoon sekä kyky laajojen kokonaisuuksien jäsentämiseen. Jo opiskeluaikana on mahdollista saada hienoja kokemuksia isommista oikeille yritysasiakkaillekin tehtävistä projekteista, joissa pystyy konkretisoimaan opittuja asioita oikeaan elämään. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Faktat vuosiotto v. 2009: 95 kilta: www.tietokilta.fi lisätietoa: http://information.tkk.fi/fi/ opinnot/tietotekniikka/ lisätietoa master-ohjelmista: http://information.tkk.fi/fi/ opinnot/kansainvalinen_ opiskelu/master-ohjelmat/ Pääaineet kandidaatintutkinnossa: · Informaatiotekniikka · Mediatekniikka · Ohjelmistotekniikka · Ohjelmistotuotanto ja -liiketoiminta · Tietojenkäsittelyteoria · Tietoliikenneohjelmistot · Communications Systems EURECOM Pääaineet diplomiinsinöörintutkinnossa: · Informaatiotekniikka · Mediatekniikka · Ohjelmistotekniikka · Ohjelmistotuotanto ja -liiketoiminta · Tietojenkäsittelyteoria · Tietoliikenneohjelmistot · Communications Systems EURECOM · Laskennallinen tiede · Lisäksi viisi englanninkielistä Master-ohjelmaa tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · IT-konsultti · Ohjelmistoasiantuntija · Ohjelmistosuunnittelija · Tekninen projektipäällikkö · Tutkimusinsinööri · Tuotekehitysinsinööri · Tutkija Teknillisen korkeakoulun strategisen käytettävyyden tutkimusryhmä tutkii monen käyttäjän yhteistoimintaa ja sovellusten ja käyttäjien välistä vuorovaikutusta muun muassa usean pelaajan pelattavien pelien kautta. Shepherd eli Lammaspeli on esimerkki opiskelijaryhmän toteuttamasta oivaltavasta pelikonseptista, joka hyödyntää iLab-tutkimustilan neljän yhtäaikaisen käyttäjän kosketuspöytää. 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Faktat vuosiotto v. 2009: 45 kilta: www.prodeko.org lisätietoa: http://tuta.tkk.fi Pääaineet kandidaatintutkinnossa: · Tuotantotalous Pääaineet diplomiinsinöörintutkinnossa: · Teollisuustalous · Työpsykologia ja johtaminen · Strateginen johtaminen · Service Management and Engineering · FIF Framtidens industriföretag · IDBM International Design and Business Management tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Analyytikko · Konsultti · Kehitysjohtaja · Projektipäällikkö · Tuotepäällikkö Innostavassa ilmapiirissä on turvallista kasvaa kohti johtajuutta. Professori Paul Lillrank ohjaa opiskelijoitaan TUAS-talon Tuta-klubilla. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 tuotantotalous valttikorttina bisnesosaaminen Tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa opitaan johtamaan ja hyödyntämään tehokkaasti tekniikkaa liiketoiminnassa. Opiskelijat varustetaan monipuolisesti työkaluilla, joiden avulla ymmärretään yrityselämän ongelmia. Tuotantotaloudessa pääsee yhdistämään teknisen, taloudellisen ja sosiaalisen osaamisen. Tutkinto-ohjelman tavoitteena on diplomi-insinööri, joka tekniikan tuntemuksensa lisäksi hallitsee tuotantoelämään ja markkinointiin liittyvät taloudelliset ja hallinnolliset kysymykset. työelämän johtotehtäviin Tuotantotalouden koulutuksen tavoitteena on luoda osaavia johtajia kehittämään Suomen elinkeinoelämää ja johtamaan liikeyrityksiä menestyksekkäästi. Poikkeuksellisen poikkitieteellinen ja kansainvälinen tutkinto-ohjelma valmistaa opiskelijat liike-elämän haastaviin tehtäviin vahvalla teknisellä osaamisella sekä laaja-alaisella näkemyksellä yrityksen toiminnoista. Moniulotteiset opinnot valmentavat opiskelijoita oikeiksi liiketoimintaosaamisen moniottelijoiksi. Tuta-insinöörien työpaikat löytyvät usein teollisuus- ja palveluyrityksistä ja muilta elinkeinoelämän aloilta. Jo vastavalmistuneet päätyvät usein asiantuntija- tai jopa johtotehtäviin esimerkiksi liikkeenjohdon konsultoinnin, yritystalouden, markkinoinnin, myynnin, yritystoiminnan s trategi- Tuotantotalouden tavoitteesen suun- na on kouluttaa Suomeen ni t t el u n , tulevaisuuden johtajia. henkilöstöjohtamisen, logistiikan tai riskien hallinnan pariin. Myös tutkimusmahdollisuuksiltaan ala on kiinnostava: tuotantotalouden osasto tutkii, miten tekninen osaaminen ja innovaatiot voidaan muuntaa menestykselliseksi liiketoiminnaksi. monipuoliset tiedot ja taidot Tutkinto on yhdistelmä tekniikkaa ja taloutta. Ongelmanratkaisukykyä painottava koulutus antaa edellytykset ymmärtää liiketoimintaa kokonaisvaltaisesti. Opintojen tekninen sisältö erottaa tuotantotalouden kuitenkin perinteisistä kauppatieteilijöistä. Tutkinnon matemaattisuus auttaa opiskelijoita ajattelemaan loogisesti ja luomaan uutta. Opiskelijat varustetaan insinööriosaamisen lisäksi liike-elämässä elintärkeillä viestintä- ja neuvottelutaidoilla. Yksi liiketoiminnan haasteista on erilaisten ihmisten osaamisen hyödyntäminen, johon opiskelijat saavat eväitä työpsykologian ja johtamisen opintojen kautta. Opiskelija hyötyy sekä monipuolisesta teoriapohjasta että yritysläheisistä projekteista ja harjoitustöistä. Ilmapiiri on innostunut ja tutkinto-ohjelman vaativuudesta huolimatta opiskelua leimaa positiivinen tekemisen meininki. 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 kemian Ja materiaalitieteiden tiedekunta Faktat ensimmäinen sisäänotto on v. 2010 kilta: http://pjk.tky.fi lisätietoa: http://chemat.tkk.fi Pääaineet kandidaatinja diplomi-insinöörintutkinnoissa: · Biojalostamotekniikka · Kuitutuotetekniikka · Uusien materiaalien kehittäminen · Ympäristöasioiden hallinta Kuitutuotetekniikan kv-opiskelijat valmistamassa projektityöhönsä liittyviä koekappaleita. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Biotuotetekniikka kestävää kehitystä Upouusi biotuotetekniikan tutkinto-ohjelma käynnistyy syksyllä 2010 ­ haluatko Sinä olla ensimmäisten joukossa opiskelemassa biomassan ekologista hyödyntämistä? Miten uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään teknisesti, taloudellisesti, eettisesti ja ympäristöystävällisesti? Uuden biotuotetekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteena on antaa valmiudet vastata näihin koko ihmiskunnan kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Ensimmäiset opiskelijat aloittavat opintonsa tutkinto-ohjelmassa syksyllä 2010. Kestävän kehityksen teema leimaa koko tutkinto-ohjelmaa. tetään laajasti erilaisia opetusmenetelmiä kuten laboratorio- ja ryhmätöitä tai projekti- ja ongelmalähtöistä oppimista. hyöty irti ekologisesti Biotuotetekniikan tutkimus painottuu biomassan eli uusiutuvien luonnonvarojen monipuoliseen ja kuitenkin ympäristöystävälliseen hyödyntämiseen. Alan kehitys on nousukiidossa: biomassan jalostamisessa hyödynnetään yhä enenevässä määrin uusinta bio- ja kemiantekniikkaa. Biomassapohjaisten tuotteiden ja biopolttoaineiden markkinat kasvavat nopeasti. Suomessa puu on edelleen määrällisesti merkittävin uusiutuva raaka-aine. Biotuotetekniikkaan liittyvässä tutkimuksessa selvitetään uusien biopohjaisten materiaalien, kemikaalien, energian ja polttoaineiden valmistusprosesseja; biomassapohjaisten tuotteiden rakennetta ja ominaisuuksia sekä ympäristönhallintaa. Tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka osaavat hyödyntää biomassaa ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla ja pystyvät osallistumaan yhteiskunnassa käytävään luonnonvaroihin ja ympäristöasioihin liittyvään keskusteluun. luonnontieteitä ja insinööritaitoja Tutkinto-ohjelman ytimenä on vahva matemaattis-luonnontieteellinen perusta, jossa korostuu erityisesti kemia Biomassasta saa- ja biokemia. Perusinsidaan 14 prosent- nööritaitojen ja biotuotia koko maail- tetekniikan asiaosaamiman energiasta. sen lisäksi valmistuvalla insinöörillä tulee olla liiketoimintaosaamista, kommunikaatiotaitoja, ongelmanratkaisukykyä sekä ryhmä- ja yhteistyötaitoja. Tutkinto-ohjelman pääaineina voi opiskella biojalostamotekniikkaa, kuitutuotetekniikkaa, uusien materiaalien kehittämistä tai ympäristöasioiden hallintaa. Biotuotetekniikan perusopinnot koostuvat matematiikasta, kemiasta, fysiikasta, biokemiasta, prosessitekniikasta, talousopinnoista ja kielistä. Opetuksessa käy- 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 kemian tekniikka kemiaa, biotekniikkaa ja prosesseja Kemian tekniikan tutkinto-ohjelma avaa oven kemian ja biotekniikan alan ammatteihin. Koulutukseen kuuluvat olennaisena osana laboratoriotyöskentely sekä kemian ja biotieteiden tuntemus. Kemian tekniikan tutkinto-ohjelmassa kokeellinen luonnontiede yhdistyy insinööritieteisiin. Opiskelija oppii matematiikan ja fysiikan lisäksi myös kemian ja biotieteiden perusteita, jotka luovat pohjan tuotteiden valmistamiselle ja tuotantoprosessien kehittämiselle. Juuri teorian ja käytännön yhdistäminen tekee kemian tekniikan opiskelusta kiinnostavaa. energiatekniikkaan, bio- ja elintarviketeollisuuteen sekä uusien materiaalien valmistukseen liittyvän teorian ja käytännön työelämässä tarvittavat taidot. Opittuja taitoja päästään soveltamaan myös todelliseen elämään esimerkiksi yritysyhteistyönä toteutettavien tehdastekniikan töiden paris- Kemian tekniikassa kehitesa ­ lääkkeen tään ympäristöystävällisiä valmistuspro- tuotteita ja biomateriaalesessi suunni- ja erilaisiin tarkoituksiin. tellaan alusta alkaen. Peruskemian lisäksi opinnoissa onkin keskeistä myös laitesuunnittelu ja muut tuotantoprosesseihin liittyvät asiat. heti laboratorioon ­ mutta turvallisesti Koulutuksen tavoitteena on oppia viemään laboratoriossa testatut kemialliset ja biokemialliset reaktiot ja prosessit teolliseen tuotantoon. Matematiikka ja tietotekniikka liittyvät laboratoriotöihin, prosessien mallintamiseen ja bioteknisiin sovelluksiin. Kemian tekniikan opiskelija voi syventyä kemiaan, prosessitekniikkaan tai biotekniikkaan ja painottaa matematiikan merkitystä valitsemansa pääaineen mukaan. Kemia tulee konkreettiseksi heti alusta lähtien laboratoriotöissä eriväristen sakkojen, liekkien sekä erilaisten tuoksujen keskellä: laboratorioon tutustutaan työturvallisuustentin jälkeen heti opintojen alussa! Opinnot käsittävät peruskemian opetuksen lisäksi annoksen biotekniikkaa ja teollisten prosessien suunnitteluun liittyvää laite-, tehdas- ja automaatiotekniikkaa. Tutkinto-ohjelma kattaa kemian teollisuuteen, metsäteollisuuteen, uutta tietoa huippututkimuksella Kemian tekniikkaan liittyy pitkä tutkimusperinne ja ala on tässä suhteessa TKK:n kärkeä. Tutkimuksen perustana ovat luonnonilmiöt ja -aineet ja se on luonteeltaan uuteen tietoon ja teknologiaan tähtäävää. Tavoitteena on luoda uusia yhdisteitä ja prosesseja niin materiaalikuin biolääketieteellisiin sovelluksiin. Perinteisiä kemian aloja voi toki opiskella yliopistossakin ja kemian peruslähtökohtia lähestytään TKK:lla samalla reseptillä. TKK:n kemian tekniikassa ainutlaatuista on tapa, jolla moderni kemia ja biotekniikka yhdistyvät insinööritieteisiin. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Faktat vuosiotto v. 2009: 100 kilta: http://kk.tky.fi lisätietoa: http://chemat.tkk.fi Pääaineet kandidaatinja diplomi-insinöörin tutkinnoissa: · Biotekniikka ja elintarviketekniikka · Kemia · Prosessit ja tuotteet · Process Systems Engineering tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Kehityskemisti · Projekti-insinööri · Prosessi-insinööri · Tuotekehitysinsinööri · Tutkija Bakteerisolujen kasvatusta bioreaktorilla Bioprosessitekniikan laboratoriossa. Bioreaktorissa kasvatettavilla bakteerisoluilla tuotetaan biopolttoainetta autoihin. 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Materiaalitekniikan laitoksen opiskelijalähtöisessä oppimisympäristössä tutustutaan TaiKista valmistuneen ja TKK:lla tohtoriopintojaan suorittavan jatko-opiskelijan muovaamiin metallilevyihin, joiden avulla tutkitaan numeerisen painomuovauksen mahdollistamaa muotoilua perinteisiin muovausmenetelmiin verrattuna. Faktat vuosiotto v. 2009: 65 kilta: http://vk.tky.fi lisätietoa: http://chemat.tkk.fi Pääaineet kandidaatinja diplomi-insinöörin tutkinnoissa: · Soveltava materiaalitiede · Materiaalien prosessointi tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Projekti-insinööri · Projektipäällikkö · Suunnitteluinsinööri · Tuotekehitysinsinööri · Tutkija 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 materiaalitekniikka metalleista muoveihin Mistä erilaiset tuotteet oikein tehdään ja miksi? Materiaalitekniikan tutkinto-ohjelma tarjoaa eturivin paikan tutustua sellaisten uusien materiaalien, tuotteiden ja prosessien kehittämisen, joista ei ole aiemmin edes unelmoitu. Elämän ja tekniikan eri aloilla käytettävien materiaalien kestävyyden ja luotettavuuden merkitys kasvaa, käyttöolosuhteet muuttuvat ja materiaaleille asetetut vaatimukset lisääntyvät. Materiaalitekniikassa on kyse eri materiaalien tuottamisesta ja niiden ominaisuuksien kehittämisestä. siihen, mihin mitäkin materiaalia kannattaa käyttää ­ aina uusien materiaalien valmistukseen, käsittelyyn ja valintaan asti. alan muutos käynnissä Materiaalitekniikkaa on perinteisesti pidetty metallipainotteisena, mutta uusien kehittyvien materiaalien osuus on koko ajan kasvussa. Perinteisestä savupiipputeollisuuden materiaaliosaamisesta on siirrytty poikkitieteellisiin sovelluksiin esimerkiksi Materiaalitekniikan opiskeautomaati- lu tarjoaa mahdollisuuden on ja elekt- tutkia ja kehittää eri materoniikkaval- riaalien ominaisuuksia sekä mi s t u k s e n luoda uutta. parissa. Ala onkin jatkuvasti uudistumassa ja tarjoaa jatkuvasti uusia mielenkiinnon kohteita osaajille. Materiaalitekniikan opiskelijalla on kyky ja halu soveltaa tietoa ja valmius suuntautua rohkeasti käytäntöön. Erityisesti elektroniikkateollisuus ja perinteiset metallintekijät työllistävät materiaali-insinöörejä. Ammatillisen ja sosiaalisen osaamisen vankka yhdistelmä on valttikortti työmarkkinoilla. Valmistunut materiaali-insinööri löytää itsensä monesti suunnittelemasta materiaalivalintoja asiakkaan tarpeisiin tai pohtimasta, mistä kaikista materiaaleista voisi valmistaa esimerkiksi uuden kännykän. kemia ja fysiikka käsi kädessä Materiaalitekniikka on yhdistelmä perustieteitä: aineen rakenteiden tutkiminen ja materiaalien käyttäytymisen mallintaminen pohjaavat fysiikkaan, kun taas materiaalien valmistaminen on prosessitekniikkaa, joka nojautuu korkean lämpötilan kemiaan. Tutkinto-ohjelmassa luodaan matematiikan, fysiikan ja kemian opinnoilla opiskelijoille yhteinen perusta, jonka jälkeen erikoistuminen metalleihin, keraameihin tai elektroniikan materiaaleihin, biomateriaaleihin, materiaalikemiaan tai kierrätykseen tapahtuu oman kiinnostuksen mukaan. Laboratorioissa opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa käytännössä ja tutustumaan itsenäiseen tutkimustyöhön. Opinnoissa perehdytään muun muassa materiaalien ympäristövaikutuksiin ja raaka-aineiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Ongelmalähtöisessä opiskelussa on tavoitteena keksiä reitti, jolla päästään tuotteen haluttuihin ominaisuuksiin. Opinnoissa syvennytään moniulotteisesti 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 insinÖÖritieteiden Ja arkkitehtuurin tiedekunta energia- ja lvi-tekniikka ekotehokasta energiaa eri tarpeisiin Energia- ja LVI-tekniikkainsinööri kehittää energiatehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä tekniikoita ja laitteistoja. Ilmastonmuutoskeskustelun kiihtyessä energia- ja LVI-tekniikka on todellinen tulevaisuuden ala. Tällä pelikentällä etsitään ja kehitetään ratkaisuja energiatehokkuuteen, sisäilmaston hallintaan sekä talous- ja ympäristökysymyksiin. työtehtävien laaja kirjo Tutkinto-ohjelmaan kannattaa hakea, jos haluaa ymmärtää enemmän eri energiantuotantotavoista ja LVI-suunnittelusta syvällisesti. Ainutlaatuista tutkinnolle on, että valmistuva diplomi-insinööri pystyy hahmottamaan eri teknisten ratkaisujen ympäristövaikutukset ja ymmärtää laajasti sekä Suomen energiavarantojen käyttöä että alan globaaleja näkökulmia. Energiaosaaja ei varmasti jää myöskään ilman töitä: energia- ja LVI-tekniikan koulutuksen pohjalta on hyvä ponnistaa sekä teoreettisesti vaativiin että käytännönläheisiin insinöörin tehtäviin. Tutkinto-ohjelmasta valmistuneet diplomi-insinöörit Energia-alalla kehitetään toimivat mo- energian tuotannossa, siirn e n l a i s i s s a rossa, jakelussa ja käytössuunnittelun, sä hyödynnettäviä järjesvalmistuksen, telmiä. tutkimuksen ja tuotekehityksen, markkinoinnin, ostotoiminnan ja kunnossapidon eriasteisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Yhtä lailla koulutus antaa hyvän lähtökohdan akateemisille jatkotutkinnoille. tehokkaasti ja taloudellisesti Energia- ja LVI-tekniikan opinnoissa perehdytään energiatekniikan perusilmiöiden lisäksi voimalaitoksiin, uusiin energiateknisiin laitteisiin sekä rakennusten, teollisuuden ja liikenteen energiankäyttöön. Eri aineiden yhdistelymahdollisuus antaa opiskelijalle lukuisia vaihtoehtoja suunnitella opintojaan haluamallaan tavalla. Itselleen voi kehittää alan laaja-alaisen asiantuntemuksen tai halutessaan perehtyä syvällisesti tiettyyn tekniikan erikoisalaan. Energiatekniikan opintojen ytimessä ovat tehokkaan ja taloudellisen energiantuotannon ja käytön teknologiat ja menetelmät. Valmistuneet tuntevat hyvin kestävän kehityksen mukaiset energiantuotannon ja käytön ympäristöratkaisut. LVI-tekniikassa puolestaan opitaan lämmitykseen, ilmastointiin ja jäähdytykseen liittyviä laskenta- ja mitoitusmenettelyjä sekä rakennusten LVI-näkökulmaa energiateknisine laitteineen ja järjestelmineen. Lisäksi perehdytään rakennusten energiankäyttöön, elinkaaritalouteen sekä sisäilmatekniikkaan. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Energia-alalla kehitetään energian tuotannossa ja käytössä hyödynnettäviä järjestelmiä ja laitteita. Faktat vuosiotto v. 2009: 53 kilta: http://kik.tky.fi lisätietoa: http://ene.tkk.fi Pääaineet kandidaatintutkinnossa: · LVI-tekniikka · Energiatekniikka · Processindustri och dess miljöteknik Pääaineet diplomiinsinöörintutkinnossa: · LVI-tekniikka · Energiatekniikka · Processindustri och dess miljöteknik tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Suunnitteluinsinööri · Tuotekehitysinsinööri · Energia-alan konsultti · Prosessi-insinööri · Projektipäällikkö · Tutkimusinsinööri 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Geomatiikka maailma linnun silmin Kiinnostaako karttojen suunnittelu tai maanmittaus? Geomatiikan opinnoissa sukelletaan mobiilipaikannuksen, maastomittausten, ilmakuvausten ja satelliittien maailmaan. Geomatiikassa on kyse maan ja ympäristön havainnoinnista ja arvioinnista. Tutkinto-ohjelman opinnoissa kaikki liittyy ympäristöön, sen mallintamiseen ja kootun tiedon soveltamiseen. Alan osaajia tarvitaan käytännöllisesti katsoen jokaisella yhteiskunnan alueella yhdyskuntasuunnittelusta metsien kartoitukseen ja navigoinnista virtuaalimallien laatimiseen. Opinnot sopivat luonnosta ja tekniikasta kiinnostuneelle henkilölle, joka suhtautuu tekniikan soveltamiseen ennakkoluulottomasti. Tutkinto-ohjelmassa perehdytään ympäristön mallintamiseen kaksi- ja kolmiulotteisesti sekä opitaan liittämään malleihin aikaperspektiiviä ja ominaisuustietoja. Opinnot tarjoavat erinomaiset valmiudet karttojen hyödyntämiseen ja monipuoliseen aineiston käsittelyyn. satelliitteja ja mobiilipaikannusta Geomatiikassa mitataan maastoa, esineiden muotoa ja sijaintia sekä analysoidaan ja visualisoidaan näitä tietoja. Keskeistä on erilaisten tieto- ja tietoliikennetekniikan menetelmien hyödyntämiTutkinto-ohjelmassa nen. Mittauksia tehdään sukelletaan mittaus- ja sekä paikan kartoitustekniikkaan sekä geoinformatiikkaan. päällä maastossa että ilma- ja satelliittikuvien avulla. Tietoa hyödynnetään esimerkiksi karttojen tuotannossa, suunnittelussa, mobiilipaikannuksessa sekä reittineuvonta- ja turvallisuuspalveluissa. Geomatiikan merkitys monipuolistuu jatkuvasti, kun esimerkiksi satelliittinavigoinnin ja GPSpaikannuksen käytöstä on tulossa osa tavallistenkin ihmisten arkipäivää. Geomatiikan tutkinto-ohjelmassa opitaan muun muassa karttojen tekemistä, maan muodon mittaamista ja paikkatiedon käsittelyä. linkki eri tieteenaloille Maata on aina mitattu, mutta geomatiikka on paljon muutakin. Varsinainen maanmittaus muodostaa vain murto-osan geomatiikan kokonaiskentästä. Harva tietää etukäteen, mitä kaikkea geomatiikka oikein käsittelee: kyseessä on tuttuja asioita, joita ei kuitenkaan yleensä pysähdytä miettimään. Geomatiikka on ydintiede, joka luo pohjaa monelle sovellusalalle esimerkiksi maantieteen tai metsätieteen parissa. Tutkinto-ohjelma linkittyykin vahvasti moneen muuhun tieteenalaan. Geomatiikan osaajat työllistyvät esimerkiksi mittausalan konsulttiyrityksiin, paikkatieto- ja ohjelmistoyrityksiin ja moniin tutkimuslaitoksiin. Valmistuneille löytyy monipuolisesti töitä myös valtion ja kuntien mittausosastoilla sekä paikannusta hyödyntävillä aloilla kuten maa- ja metsätaloudessa ja merenkulkualalla. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Faktat vuosiotto v. 2009: 33 kilta: http://mk.tky.fi lisätietoa: http://maa.tkk.fi Pääaineet kandidaatintutkinnossa: · Geoinformatiikka · Geodesia ja fotogrammetria Pääaineet diplomiinsinöörintutkinnossa: · Geoinformatiikka · Geodesia · Fotogrammetria ja kaukokartoitus · Geoinformation Technology tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Paikkatietoasiantuntija · Erityisasiantuntija · Geodeetti · Maanmittausinsinööri · Projekti-insinööri Geomatiikassa kerätään kolmiulotteista tietoa ympäristöstä. 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila ohjaa opiskelijoita posterin tekemisessä. Faktat vuosiotto v. 2009: 47 kilta: http://mk.tky.fi lisätietoa: http://maa.tkk.fi Pääaineet kandidaatintutkinnossa: · Kiinteistöjohtaminen · Kiinteistötekniikka ja -oikeus Pääaineet diplomiinsinöörintutkinnossa: · Kiinteistöjohtaminen · Kiinteistötekniikka · Talousoikeus · Real Estate Investment and Finance tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Projektisuunnittelija · Kiinteistöjohtaja · Kiinteistöinsinööri · Riskienhallintainsinööri · Yleiskaavasuunnittelija 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 kiinteistötalous kiinteistöt a:sta Ö:hön Oikeus- ja taloustiede maustavat tutkinto-ohjelmaa, joka kouluttaa kiinteistöasiantuntijoita. Kiinteistötaloudessa tarkastellaan ympäristöä ja yhteiskuntaa sijoittamisen, suunnittelun ja suojelemisen kannalta. Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelma yhdistää tekniikkaa, taloutta ja oikeustieteitä. Opinnoissa perehdytään tekniikan ohella kiinteistömarkkinoiden maailmaan ja opitaan, miten kiinteistöjen arvo muodostuu. Kiinteistötalouden osaaja tietää, miten kiinteistöjä hallitaan, rahoitetaan ja arvioidaan. juuri oman alan opetukseen. Koska kyseessä on TKK:n mittakaavassa pieni laitos, niin opiskelijat kuin opetushenkilökunta tuntevat toisensa. ainoa lajiaan suomessa Kiinteistötaloutta kannattaa hakea opiskelemaan, jos on kiinnostunut taloudesta ja kiinteistöjuridiikasta. Alalla pärjää, kun haluaa toimia ihmisten kanssa ja vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti. Matemaattisen osaamisen rinnalla tärkeää opiskelijalle on hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot, joita punnitaankin jo pääsykoevaiheen yhteiskuntatieteellisessä kokeessa. Kiinnostavan lisän kiinteistöinsinöörin työhön tuo voimakas käytännönläheisyys: työssä tuskin voi välttyä esimerkiksi maastossa liikkumiselta tulevaisuuden kiinteistöjä suunniteltaessa. Teknillisen korkeakoulun kiinteistötalouden kokonaisuus on ainoa kiinteistöarviointia ja -tekniikkaa yliopistotasolla opettava tutkinto-ohjelma Suomessa. Kiinteistötalous on hyvin kansainvälistyvä ala, jossa vaaditaan jatkuvasti syvällisempää osaamista. Tutkinto sopii myös maankäytönsuunnittelun ja kaavoituksen tehtäviin. Työtilanne on hyvä, koska alan osaajia tarvitaan koko ajan enemmän ja enemmän sekä Suomessa että ulkomailla. heti ammattiaineisiin Kiinteistötaloudessa opiskellaan kiinteistöjen eli rakennettujen ja rakentamattomien maaalueiden hallintaa. Aiheeseen löytää helposti itseään kiinnostavan näkökulman, esimerkiksi ympäristön suunnittelusta ja suojelusta, tekniikasta, taKiinteistötalouden osaajal- loudesta tai ta eivät lopu eväät kesken o i k e u s t i e kiinteistöjen koko elinkaar- teestä. Koulu tusohjelta hallitessa. massa voikin suuntautua monipuolisesti aina kiinteistöjohtamisesta kiinteistötekniikkaan ja -oikeuteen. Tutkinto-ohjelma kattaa kiinteistöjen koko elinkaaren hallitsemiseen vaadittavat tiedot ja taidot. Opintojen teknis-matemaattinen perusta varustaa opiskelijan vankalla pohjalla, josta päästään opintojen alusta asti nopeasti perehtymään ammattiaineisiin. Erilaisten projektikurssien kautta opiskelija pääsee nopeasti mukaan ammattiaineisiin ja keskittymään 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 konetekniikka rakentaisitko laivan vai lentokoneen? Konetekniikkaa tarvitaan aina oli kyseessä sitten auto, robotti tai kännykkä. Koneinsinöörillä on homma hanskassa koneen suunnittelusta aina valmistukseen ja kunnossapitoon asti. Luonnontieteen perusilmiöihin pohjautuva konetekniikka on automaatiota ja tietoteknisiä laskenta- ja suunnittelutyökaluja hyödyntävää tiedettä. Ykköstavoitteena on luoda opiskelijoille vahva teoreettinen perusosaaminen sekä kyky soveltaa laaja-alaista koneteknistä osaamista etenkin teollisuuden tuotekehityksen ja tuotannon monipuolisissa tehtävissä. tohtoreita Suomen tärkeimmän teollisuusalan, teknologiateollisuuden, palvelukseen. Osaavat konetekniikan tuotekehittäjät ja tuotantoinsinöörit ovatkin maamme nykyisen vaurauden perustana, joka tulevaisuudessakin pitkälti rakentuu uusiin konetekniikan tuoteinnovaatioihin ja niiden maailmanlaajuisiin markkinoihin. Valmistuttuaan opiskelija voi sijoittua teknologiateollisuuden yrityksiin töihin monipuolisesti aina matkapuhelintehtailta telakoille saakka. ryhmätöitä ja aineyhdistelmiä Konetekniikan opiskelussa pääsee uppoutumaan sekä teoriaan että käytäntöön. Luentomuotoiset peruskurssit kehittävät opiskelijan teoreettisia valmiuksia ja vastaavasti ammattiaineissa pääsee kokeilemaan asioita itse käytännönläheisissä seminaareissa ja laboratoriohommissa. Opiskelijoiden mieleen on se, että lähes kaikki harjoitustyöt tehdään ryhmissä ja töiden aiheet ovat ajankohtaisia teollisuuden toimeksiantoja. Konetekniikan opiskelu on poikkitieteellistä, mikä tarkoittaa että opinnot kytKonetekniikka on TKK:n jät- keytyvät kotiläinen: opetustarjonta on neteknisten ydinasioiden yliopiston laaja-alaisinta. ohella teolliseen muotoiluun, tuotteiden markkinointiin ja teknistaloudellisiin kysymyksiin. Eri aineita yhdistelemällä aukeaa jokaiselle lukuisia vaihtoehtoja suunnitella opintojaan haluamallaan tavalla. Konetekniikasta valmistuu kyvykkäitä ja innokkaita diplomi-insinöörejä ja tekniikan muutakin kuin perinteisiä koneita Konetekniikan hyödyntäminen ei rajoitu pelkästään perinteisiin laitteisiin ja rakenteisiin, vaan esimerkiksi konetekniikan lääketieteelliset sovellukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Ei tule välttämättä ensimmäisenä mieleen, että konetekniikkaa käytetään esimerkiksi onnettomuuksissa vaurioituneiden kudosten ja tukirakenteiden pikavalmistusmenetelmissä, joilla voidaan nopeuttaa kirurgisia korvausleikkauksia. Edes taivas ei ole rajana konetekniikan tarjoamissa tulevaisuuden mahdollisuuksissa. Konetekniikassa opiskeltavat nano- ja mikrotekniikan sovellukset avaavat mahdollisuuden kehittää ominaisuuksiltaan ylivertaisia rakenteita, materiaaleja ja tuotteita: erikoislujat koneiden rungot, likaantumattomat ikkunat ja tuulilasit, älymateriaalit. Koneinsinöörin toimikenttänä onkin koko maailma ja avaruusteknologian myötä tavoitteena tähtitaivas. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Konetekniikan käytännönläheiset seminaarit ja laboratorioharjoitukset täydentävät perinteistä luento-opetusta ja tukevat laajaalaista tekemällä oppimista. Faktat vuosiotto v. 2009: 158 kilta: http://kik.tky.fi lisätietoa: http://engineering.tkk.fi/fi/ opinnot/tutkinto-ohjelmat/ konetekniikka Pääaineet kandidaatinja diplomi-insinöörintutkinnoissa: · Koneensuunnittelu · Tuotantotekniikka · Koneenrakennuksen materiaalitekniikka · Lentotekniikka · Meritekniikka · Teknillinen mekaniikka · FIF Framtidens industriföretag tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Kehityspäällikkö · Mekaniikkasuunnittelija · Projektipäällikkö · Suunnitteluinsinööri · Tuoteinsinööri 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Faktat vuosiotto v. 2009: 65 kilta: http://ik.tky.fi lisätietoa: http://buildtech.tkk.fi Pääaineet kandidaatintutkinnossa: · Georakentaminen · Rakennetekniikka · Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka Pääaineet diplomiinsinöörintutkinnossa: · Georakentaminen · Rakennetekniikka · Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka · European Mining Course tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Projekti-insinööri · Projektipäällikkö · Rakennesuunnittelija · Työmaainsinööri · Työmaan työnjohtaja Rakennetekniikan koehallissa tehtävien testausten tavoitteena on varmistaa rakenteiden kestävyys ja luotettavuus. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 rakenne- ja rakennustuotantotekniikka kestävästi ja luotettavasti Kun rakennetaan turvallisia, terveellisiä, kestäviä ja taloudellisia rakenteita, tarvitaan rakenne- ja rakennustuotannon osaajaa. Rakennusinsinöörin työ etenee alustavasta rakenteiden suunnittelusta koko rakentamisprosessin suunnitteluun. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan tutkinto-ohjelma antaa laaja-alaiset tiedot yleisestä rakennetekniikasta ja -fysiikasta, korjausrakentamisesta, rakennusmateriaali- ja rakennustuotantotekniikasta, rakentamistaloudesta sekä georakentamisesta. aito linkki käytäntöön Tutkinto-ohjelman opiskelijat varustetaan koko kentän perustiedoilla ja -taidoilla, jolloin karttuva tietämys on rakentamisenosaajille yhteinen. Alalla on tutkimuksellisesti paljon haasteita ja mutkikkaita ratkaisemattomia asioita, joiden parissa työskennellään. Kiinnostus ei rajoitu pelkästään perinteisiin rakennusten rakenteisiin, vaan lujuutta esimerkiksi tutkitaan yhtä lailla vaikkapa kännyköiden iskunkestävyydestä tai ihmisruumiin kantavasta rakenteesta ­ luustosta. Koulutus on laaja-alainen ja vielä opintojen edettyäkin voi suunnata omaa polkuaan uuteen suuntaan. Linkki käytännön elämään on rakenne- ja rakennustuotantotekniikassa hyvin vahva: on helppoa sisäistää, missä yhteyksissä opittua sovelletaan. Rakenne- ja rakennusinsiMyös talo- nöörin vastuulla on, etteiustieteistä vät rakennukset sorru eikä kiinnostu- niissä muhi hometta. nut löytää kotinsa rakenne- ja rakennustuotantotekniikasta. Rakennusalan suhdanneherkkyydestä huolimatta valmistuneiden työllisyystilanne on jatkuvasti hyvä. mallinnusta ja kisailua Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka tähtää siihen, että voidaan olla varmoja, että rakenteet toimivat suunnitellussa tarkoituksessa ja että tiedetään, miten ne käyttäytyvät esimerkiksi erilaisten luonnonvoimien puristuksessa. Käytännössä tästä voidaan vakuuttua matemaattisen mallinnuksen avulla, mistä saatavien rakenteelle luonteenomaisten numeroiden perusteella voidaan tehdä rakenteiden kestävyysvertailuja. Teoriapainotteisuus tutkinto-ohjelmassa on vahva, vaikka aihepiiri onkin niin läheisesti käytännön elämään liittyvä. Opiskeluun sisältyy paljon kokeellista toimintaa luentojen ja laskuharjoitusten lisäksi. Myös erilaiset kilpailut tuovat lisäväriä opiskeluarkeen: haluaisitko kisata kurssikavereitasi vastaan esimerkiksi siitä, kuka suunnittelee kestävimmän sillan? 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka ekoinsinööriksi yhteiskuntaan? Puhtaasta vedestä ja jätehuollosta liikennejärjestelyihin - yhdyskuntaja ympäristötekniikan pelikenttänä on koko kunnallistekniikka. Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkintoohjelma on aihepiiriltään uniikki, laaja-alainen kokonaisuus, joka valmistaa asiantuntijoita vastaamaan yhteiskunnan infrastruktuurin eli yhteisten ympäröivien fyysisten rakenteiden ja verkostojen toiminnasta. Tavoitteena on hyödyntää erilaisia teknisiä ratkaisuja ympäristön laadun ja ihmisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Paikallisesta globaaliin Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkintoohjelmaan kannattaa hakea, jos on kiinnostunut kehittämään yhdyskuntien toiminnalle elintärkeitä verkostoja ja infrastruktuuria. Koulutuksen tavoitteena on ennen kaikkea maaperän ja maa-aineisten sekä veden ja liikenteen ominaisuuksien ja niiden taustalla olevien ilmiöiden luonteen ymmärtäminen. Tärkeää on aito halu vaikuttaa yhteiskuntaan, koska tutkinto-ohjelma varustaa opiskelijan valmiuksilla yhdyskuntien kehittämiseen ja yhteistyöhön muiden asiantuntijoiden kanssa. Kiinnostavaa valmistuneiden työkentässä on se, että työtehtävät voivat vaihdella yksittäisestä rakennuskohteesta kunnallisiin, valtakunnallisiin ja jopa maailmanlaajuisiin haasteisiin asti. Yksi merkittävä tulevaisuuden haaste alan osaajille onkin esimerkiksi Tekniikan kehitys on globaali vesihuolto: avainasemassa ympämiten puhdas vesi ristön hyvinvoinnissa. saadaan riittämään maapallon asukkaille? Saman mittakaavan pulmia ratkotaan esimerkiksi pohdittaessa ydinjätteiden loppusijoitusta tai ruuhkaongelmien ratkaisuja. vuorovaikutusta ympäristön kanssa Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan diplomiinsinööri kehittää muun muassa vesihuoltoa ja liikennettä suojellen samalla vesistöjä, ilmaa ja maaperää yhdyskuntien päästöiltä. Ympäristölähtöisyydestä huolimatta painopiste on vahvasti tekniikassa: kyse on sellaisten teknisten keinojen etsimisestä, joilla yhdyskunta toimii tehokkaasti, taloudellisesti ja ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman myönteisellä tavalla. Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma kouluttaa korkean tason osaajia yhdyskuntien infrastruktuurin, ympäristön ja verkostojen kehittäjiksi. Tutkinto-ohjelman opinnot yhdistävät luonnontieteitä ja tekniikkaa, niin että matematiikka ja fysiikka luovat perustan osaamiselle. Opiskelijat voivat erikoistua esimerkiksi georakentamiseen tai geoympäristötekniikkaan, liikenne- ja tietekniikkaan tai vesi- ja ympäristötekniikkaan. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Faktat vuosiotto v. 2009: 37 kilta: http://ik.tky.fi lisätietoa: http://civil.tkk.fi Pääaineet kandidaatintutkinnossa: · Georakentaminen · Geoympäristötekniikka · Liikenne- ja tietekniikka · Vesi- ja ympäristötekniikka Pääaineet diplomiinsinöörintutkinnossa: · Georakentaminen · Geoympäristötekniikka · Liikenne- ja tietekniikka · Vesi- ja ympäristötekniikka · European Mining Course tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Projekti-insinööri · Projektipäällikkö · Ylitarkastaja · Ympäristöasiantuntija Geotekniikan harjoitukset Otaniemen Ossinlammella. 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 arkkitehtuuri tekniikka ja luovuus kohtaavat Arkkitehti tulkitsee aikaansa ja peilaa yhteiskuntaa työllään. Arkkitehdin työ ei ole pelkkää inspiraatiota ja huikeiden pienoismallien rakentelua ­ ammattiin kuuluu rakentamisen kokonaisosaaminen uuden luomisesta vanhan suojelemiseen. Opetuksen tavoitteena on antaa hyvät valmiudet käytännön suunnittelutyöhön ja laaja näkemys monitieteisestä alasta. monipuolisesti niin yksittäisten rakennusten kuin kokonaisten kaupunginosien ja yhdyskuntien suunnitteluun. Opitusta pyritään jatkuvasti tekemään synteesiä eli nivomaan uutta aiemmin omaksuttuun tietoon. Arkkitehtuurin oppiminen on hiljalleen etenevä prosessi. luo itse todellisuutta Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmassa yhdistyvät tekniikka ja taide, kun opinnoissa pyritään rakennetun ympäristön laaja-alaiseen ymmärtämiseen. Tutkinto-ohjelmassa perehdytään laaja-alaisesti arkkitehtuurin historiaan ja teoriaan, rakennussuunnitteluun sekä yhdyskunta- ja kaupunkiArkkitehdin ammat- suunnitteluun. Kouluti on yhtälailla elä- tuksen tavoitteena on luoda valmius toimia mäntapa kuin työ. arkkitehdin laajalla ammattialalla rakennusten suunnittelemisesta ympäristön kehittämiseen. Opiskelussa korostuu vahva yhteys todellisuuteen: huomattava osa oppimisesta tapahtuu itse tekemällä ja harjoitustöiden kautta. Arkkitehtuuriopetuksessa yhdistyvät tiedollinen ammattiosaaminen ja taiteellinen hahmotus- ja ilmaisukyky. Arkkitehdin koulutus on työläs, mutta palkitseva. Matematiikan ja fysiikan sijaan opiskellaan esimerkiksi historiaa ja taideaineita, tavoitteena syventyä vaikuta tulevaisuuteen Tekniikka luo mahdollisuuksia, joita arkkitehtuuri hyödyntää. Teknisten ratkaisujen visualisointi onkin arkkitehdin ykköshaaste. Työssään arkkitehti tarvitsee suunnittelutaidon ja taiteellisen näkemyksen lisäksi myös esimerkiksi organisointikykyä ja taloudellista ajattelua. Arkkitehdin työ kuvastaa aina omaa aikaansa, mutta samalla suuntautuu voimakkaasti tulevaisuuteen. Kestävän kehityksen näkökulma leimaa vahvasti myös tulevaisuuden rakentamista. Arkkitehdeillä onkin mahdollisuus vaikuttaa koko yhteiskunnan kehitykseen. Arkkitehdin tehtävissä yhdistyvät rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelu niin, että hankkeissa huomioidaan sekä toiminnalliset, tekniset että taiteelliset ominaisuudet. Tutkinto-ohjelma antaa valmiudet itsenäiseen ja luovaan suunnitteluun arkkitehtuurin eri aloilla. Myös yhteistyötaidoilla ja projektiosaamisella on suuri merkitys, kun työskennellään yhdessä sekä suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisten että rakennetun ympäristön käyttäjätahojen kanssa. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Arkkitehtuurin laitoksen opetustiloihin kuuluu myös hyvin varusteltu puu- ja metallityöpaja, joka on ahkerassa käytössä ensimmäisen lukuvuoden peruskursseista lähtien. Faktat vuosiotto v. 2009: 35 kilta: http://ak.tky.fi lisätietoa: http://arkkitehtuuri.tkk.fi Pääaineet kandidaatin- ja arkkitehdintutkinnoissa: · Arkkitehtuurin historia ja teoria · Rakennussuunnittelu · Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Arkkitehti · Graafinen suunnittelija · Projektiarkkitehti · Rakennussuunnittelija · Suunnittelupäällikkö 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Sini Parikka ja Harald Attila esittelevät piirustussalissa kolmannen vuosikurssin julkinen ulkotila -harjoitustyötä, puistosuunnitelmaa Sipoon Nikkilään. Faktat vuosiotto v. 2009: 17 kilta: http://ak.tky.fi lisätietoa: http://arkkitehtuuri.tkk.fi/ oppituolit/ma Pääaineet kandidaatin- ja maisema-arkkitehdintutkinnoissa: · Maiseman suunnittelu ja hoito · Maiseman suunnittelu ja rakentaminen · Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden tavalliset työnimikkeet: · Maisema-arkkitehti · Projektipäällikkö · Suunnittelija 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 maisema-arkkitehtuuri tarkastelussa ihmisen ympäristö Maisema-arkkitehtiä tarvitaan, kun sovitetaan yhteen luonto ja ihmisen toiminta. Maisema-arkkitehti suunnittelee viherympäristön ja ulkotilojen rakentamista sekä hoitoa kaikissa mittakaavoissa. Maisema-arkkitehdin työ on ympäristön taiteellista, ekologista ja toiminnallista suunnittelua. kitehtuurissa ideointia ja luovuutta saa harjoittaa niin paljon kuin itsestä irtoaa. tulevaisuuden ammatti Opiskelussa pääpaino on käytännön harjoitustöissä, joissa sovelletaan luennoilla ja kirjallisuudesta opittua tietoa. Kursseilla käydään maastossa, jotta opiskelijat oppivat analysoimaan ja tunnistamaan ympäristön ominaisuuksia. Maisema-arkkitehdin tärkeä ominaisuus on siis myös säänkestävyys. Käytäntö kulkee mukana heti alusta asti. Viheralueiden, ympäristön ja maankäytön suunnitteluharjoitukset tehdään todellisiin, ajankohtaisiin suunnittelukohteisiin, jolloin perehdytään tulevaan työkenttään. Maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma on ainoa yliopistotasoinen koulutus aiheeseen Suomessa. Myös tutkimussuuntautuneelle tutkinto-ohjelma on mainio ponnistuslauta: varsinaista tutkimustraditiota ei Suomessa vielä ole kehittynyt, kun valtaosa valmistuneista suuntautuu käytännön työelämään. Tämän vuoksi soveltavan tutkimuksen koko kenttä on auki, eikä luutuneisiin malleihin törmää vielä. Maisema-arkkitehti on myös todellinen tulevaisuuden ammatti, kun suuret ikäluokat jäävät pois kaavoituksen ja yhteiskuntasuunnittelun keskeisiltä työpaikoilta. Tilaus uusille valmistuville on siis kova. suunnittelua ja suojelua Maisema-arkkitehtuuri on monitieteellinen ala, jossa yhdistyvät taiteellinen, luonnontieteellinen ja tekninen osaaminen. Opinnoissa etsitään tasapainoa maisema-arkkitehdin roolille toisaalta luonnon vaalijana ja ekologisten kysymysten asiMaisema-arkkitehti liput- antuntijana, taa esteettisyyden ja eko- toisaalta maiseman toiminlogisuuden puolesta. nallisena, rakenteellisena sekä taiteellisena suunnittelijana. Tutkintoon sisältyy paljon vaihtelua ja liikkumavaraa. Monimuotoisten opintojen ansiosta tutkinto-ohjelma houkuttelee monenlaisia opiskelijoita: siinä missä yksi on kiinnostunut ympäristön yksityiskohdista, on toinen taas innostunut enemmän laajoista kokonaisuuksista. Maisema-arkkitehdiksi haluavan täytyy olla monipuolisesti kiinnostunut ympäristöstä ja ulkotiloista, sekä pystyä hahmottamaan kolmiulotteisesti maailmaa myös karttoja lukemalla. Opiskelijoiden omista ideoista ja luovuudesta on pelkkää hyötyä: maisema-ark- 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Ympäristötekniikan di-tutkintoohjelma, lahden keskus Ympäristötekniikan DI-tutkinto-ohjelmasta valmistuu ympäristötekniikan kokonaisvaltaisesti hallitsevia diplomi-insinöörejä. He pystyvät ratkaisemaan aineiden ja materiaalin kiertokulkuun liittyvät tekniset kysymykset sekä ympäristöteknisten järjestelmien strategiset toiminnot. Ohjelman kurssien opetuksessa painotetaan matematiikan, kemian, fysiikan, mikrobiologian, ainetaseiden ja logistiikan tietotaitoja. Erikoistumis- ja tutkimusalana on ympäristötekniikka, jossa syvennytään jätehuoltoja kierrätysjärjestelmiin ja niiden toimintaan. Lisäksi tutkitaan jätteitä, niiden ominaisuuksia ja muodostumista sekä jätehuollon logistiikkaa, jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen menetelmiä ja tekniikoita. Ympäristötekniikan kaksivuotinen DI-tutkinto-ohjelma (120 op) toteutetaan monimuoto-opetuksena TKK:n Lahden keskuksessa ja pääsyvaatimuksena on saman tai soveltuvan alan hyvin suoritettu kandidaatin tutkinto. Tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa ja työn ohessa noin kolmessa vuodessa. Teollisen ekologian kurssin ahkeria opiskelijoita. 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 kamPusalueen kartta Teknillisen korkeakoulun kampusalue Espoon Otaniemessä on kokonaisuudessaan TKK:lta valmistuneen arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema. 4. 3. 2. 1. 11. 6. 7. 15. 8. 16. 14. 20. 17. 13. 21. 12. 18. 10. 19. 9. 5. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Päärakennus - Otakaari 1 Rakennus- ja ympäristötekniikka - Rakentajanaukio 4 Teknillinen fysiikka ja matematiikka - Otakaari 3 Sähkö- ja tietoliikennetekniikka - Otakaari 5 Konetekniikka 1 - Otakaari 4 Kemian tekniikka - Kemistintie 1 Materiaalitekniikka - Vuorimiehentie 2 Puunjalostustekniikka - Vuorimiehentie 1 Tietotekniikka - Konemiehentie 2 12. Dipoli 13. Ostoskeskus 14. GTK Geologian tutkimuskeskus 15. VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus 16. Design Factory - Betonimiehenkuja 5 17. Arkkitehtien Paja - Metallimiehenkuja 4 18. Otahalli 19. TUAS-talo - Tuotantotalous ja automaatio- ja systeemitekniikka 20. TKY 21. TF 10. Teekkarikylä 11. Pääkirjasto 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 teekkari Ja kulttuuri teekkari sopii arkeen ja juhlaan Joku voisi sanoa, että teekkari elää vapusta vappuun ja käy luennoilla jossain siinä välissä. Useimmat opiskelijat kuitenkin keskittyvät opiskeluun. Juhlallisuuksia ja harrastuksia ei kannata silti kokonaan jättää väliin, sillä hihaan saattaa tarttua muutakin kuin haalarimerkki ­ esimerkiksi tuleva siippa. Vuoden tärkein juhla teekkareille on wappu. Hauskanpidon aluksi julkistetaan vappulehti, vuorovuosina joko Äpy tai Julkku. Aattona fuksit saavat kutreilleen ensimmäisen vuoden kruunuksi ylioppilaslakkia muistuttavat teekkarilakit. Kesäkausi päättyy 30. syyskuuta Lakinlaskijaisiin, jolloin puoliltaöin tupsulakki lasketaan päästä olkapäälle teekkarin opiskeluun keskittyvän talvikauden merkiksi. Otaniemen kampuksella toki tapahtuu vuoden ympäri. Siitä pitävät huolen ylioppilaskunta, neljätoista kiltaa, ruotsinkielinen osakunta sekä opiskelija-, kulttuuri- ja harrastejärjestöt. Kiltojen kautta opiskelijat saavat myös teekkarikulttuurin erottamattomasti liitetyn ikonin: haalarit. "Haalari on sekä juhla-asu että tietynlainen statussymboli. Värin perusteella voi tunnistaa kuka opiskelee mitäkin. Haalari on myös muistoesine, johon opiskelujen aikaiset reissut jättävät jälkensä", kertoo TKYn teekkarikulttuurisihteeri, bioinformaatioteknologian opiskelija Mika Tarhala. matematiikasta, fysiikasta ja tietotekniikasta. Guru on heidän etujärjestönsä. "Yhdistys kerää yhteen joka tiedekunnasta laajaa oppimäärää lukevat, sillä muuten he tapaisivat harvoin toisiaan", kertoo Gurun puheenjohtaja, konetekniikan opiskelija Oskar Elmgren. "Teekkarius on yhdessä tekemisen Ohjelmassa meininkiä, tiivistä yhteisöllisyyttä, opiskeleville pilke silmäkulmassa." m a t e m a t i i - Teekkarikulttuurisihteeri Mika Tarhala kan, fysiikan Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta ja tietotekniikan opetus on laajempaa ja samalla myös vaativampaa kuin tutkinto-ohjelmissa muuten. Gurun jäseniä on yli 1200, mikä on kaksi kolmasosaa laajaa oppimäärää viimeisen yli kymmenen vuoden aikana lukeneista. Älykkökerhon leimaa ei Guru halua pureksimatta niellä. "Mieluummin kuvailisin niin, että Guruun kerääntyy tyyppejä, jotka miettivät asioita vähän syvällisemmin kuin muut ja tykkäävät pohdiskella. Yhdistys tarjoaa tähän vähän erilaista aktiviteettia kuin kiltojen bileitä", Elmgren lisää. Gurujen perusaineiden laajat luvut Vuosittain noin 10 prosenttia kunkin tutkinto-ohjelman parhaiten pääsykokeissa pärjänneistä opiskelijoista kutsutaan suorittamaan laajaa oppimäärää perusaineista eli 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 etsi kallio ja ole oranki Otaniemestä löytyy liikuntatoimintaa moneen lähtöön ­ alkaen koko maassa arvostetuista Polyteknikkojen sukellusseura Kuplasta, Pyöräilyseura Bikepolista ja Skipoli-lasketteluseurasta päätyen kamppailulajeihin, purjelentoon ja kyykkään. Kiipeilyn saralla näppejä pitää kiinni seinässä ja kalliossa kiipeilyseura Oranki. Yli sadan jäsenen seura järjestää kiipeilykursseja ja -retkiä sekä aloittelijoille että kokeneemmille kiipeilijöille. Seuralla on oma pieni kiipeilyseinä Otaniemen teekkarikylässä talviharjoittelua varten. Kesällä kiivetään lähikallioilla. "Kiipeily on hieno laji, koska siinä kilpaillaan vain itseä vastaan. Se kehittää koko kropan voimia, mutta sisältää paljon myös mentaalista harjoittelua, uskaltamista", kertoo Orankin puheenjohtaja, konetekniikan opiskelija Antero Kilkku. Polyteknikkojen Orkesteri on Otaniemessä toimiva 1922 perustettu täysimittainen opiskelijasinfoniaorkesteri. Jäseniä on satakunta ja konserttiohjelman päätapahtuma on kevätkonserttisarja. "Olen soittanut klarinettia 11-vuotiaasta, joten otin selvää orkesterista heti kun sain hyväksymiskirjeen. Meillä on loistava yhteishenki ja musiikillisesti hyvä taso", kertoo orkesterin varapuheenjohtaja, bioinformaatioteknologian opiskelija Hanna Mustaniemi. Orkesteriin voi liittyä syys- tai kevätkauden alussa ilmestymällä harjoituksiin ja katsomalla mihin taidot riittävät. teekkari tee telkkarisi Jos televisiosta ei löydy Otaniemessä mieleistä ohjelmaa, viritä taajuus OUBS:ille (Otaniemi Underground Broadcasting System), niin löydät opiskelijatelevision. Joka torstai uutta ohjelmaa verkkoon tuuttaavan kanavan menneitä helmiä löydät sivuilta www.oubs.fi. "TKK:lle tuloni jälkeen tämä oli ensimmäinen paikka, missä tekniikan ymmärtäminen alkoi tuntua hauskalta ja mielenkiintoiselta. Konkretia ja vapaus ovat OUBS:n parhaat puoleet", selittää kanavan päätoimittajana toiminut informaatioverkostojen opiskelija Maria Viitanen. Kanavan uniikin tunnelman luo se, että kaikki tekijät asuvat ja tekevät ohjelmia samassa Teekkarikylän seitsenhenkisessä soluasunnossa. Uusia tekijöitä haetaan aina keväisin, mutta avustajia tarvitaan aina. soita tiesi piireihin Teekkarikulttuuriin kuuluu luontevana osana musiikki ja sitä voi harrastaa Otaniemessä vaikka joka päivä. Musisointiin yllyttää teekkaripalokuntaorkesteri Retuperän WBK, 108-vuotias mieskuoro Polyteknikkojen kuoro ja sekakuoro Dominante. Eri musiikkilajien lippua kannattavat Otaniemen Karaokelaulajat (OtaKaLa), hevimusiikin ystävien MC Mökä sekä konemusiikkikulttuurin Entropy. 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 teknillinen korkeakoulu, helsingin kauppakorkeakoulu ja taideteollinen korkeakoulu yhdistyvät 1.1.2010 aalto-yliopistoksi. Puhelin: (09) 4702 3933 (09) 4702 2115 sähköposti: hakuinfo@tkk.fi www.tkk.fi/fi/opiskelemaan www.aalto.fi Opiskelemaan Otaniemeen issn 1797-8572 (painettu)