OP-POH JOL A-R Y HM Ä N M A A- JA ME TS Ä L EH T I 1 · 2014 METSÄNOMISTUS Perustaisinko Metsä Oy:n? Metsästä on moneksi TUOTEINNOVAATIOT LUONTOESKARI antaa virikkeitä Asuntosijoittaminen on pitkäjänteistä Metsäverotukseen ei tullut muutoksia 1 · 2014 41. V UOSIKERTA OP-POHJOL A-RYHMÄN MA A- JA ME TS ÄLEHTI ILMEST Y Y 4 KERTA A V UODESSA : 2 MA ATALOUSTEEMA A (KULTA J Y VÄ) JA 2 ME TSÄTEEMA A (ME TSÄR AHA). ILMEST Y MISPÄIVÄ 13.1. 20 14 Odottavan aika on pitkä Julkaisija OP-Pohjola Osk www.op.fi etunimi.sukunimi@op.fi Päätoimittaja Heli Jimenez P Toimituspäällikkö Eija Vuorijärvi-Ketola Työryhmä Metsäraha-teema: Ari Kakkori, Panu Kallio, Tuija Linjakumpu, Tarja Mikkola, Teppo Pöllänen, Reijo Särkkä, Raija Tahvanainen, Tapio Tilli ja Tarja Väisänen Kustantaja Alma 360 www.alma360.fi etunimi.sukunimi@alma360.fi Toimitus Anne Penttilä (tuottaja), Diana Törnroos, Merja Mäkelä, Miikka Tikka, Katri Nietosjärvi, Anna Keski-Kohtamäki Mediamyynti Alma 360 Myyntipäällikkö Tuire Sillanpää Ilmoitusaineistot: www.astehelsinki.fi/ilmoitukset Repro Aste Helsinki Oy Paino PunaMusta Oy, Tampere, 2014 Kannen kuva Kaisu Jouppi ISSN 0788-8511 Aikakauslehtien Liiton jäsen Tilaukset omaan Osuuspankkiin. Osoitteenmuutokset välittyvät automaattisesti Väestörekisterikeskuksesta kuukauden kuluessa. Lehden peruutus tulee ilmoittaa omaan Osuuspankkiin tai Osuuspankin puhelinpalveluun 01000500. Lehti ei vastaa toimitukseen tilaamatta lähetettyjen juttujen ja kuvien palauttamisesta. Osoitelähteet: Osuuspankki, PL 308, 00101 Helsinki. Seuraava Kultajyvä ilmestyy 31.3.2014 ja Metsäraha 8.9.2014. uukauppa kävi hyvin viime vuonna. Ainakin osasyynä oli se, että kantohinnat pysyivät varsin tasaisina läpi vuoden. Puunmyyntituloja kertyikin ennakkoarvioita enemmän, noin 1,5 miljardia euroa, ja suurin piirtein samanlaista rahavirtaa ennustetaan myös täksi vuodeksi. Yksi edellytys hyville puukauppavuosille myös tulevaisuudessa on hyvinvoiva ja kannattava puuta jalostava teollisuus. Metsäteollisuuden onnistuminen riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka kilpailukykyisiä ja asiakaslähtöisiä tuotteita, ratkaisuja ja palveluita se pystyy tarjoamaan. Siksi koko metsäsektorin täytyy panostaa uusien tuotteiden kehittämiseen ja innovaatioihin. Metsäteollisuus asettikin vuonna 2006 itselleen haasteelliset tavoitteet, joiden mukaan tuotteiden ja palveluiden arvon tulee kaksinkertaistua 24 vuodessa ja vähintään puolet arvosta saadaan vuonna 2030 sellaisista tuotteista, joita ei valmistettu vuonna 2006. Biopolttoaineet, -kemikaalit ja -materiaalit sekä lääke- ja kosmetiikkatuotteet ovat metsäteollisuuden uusia liiketoiminta-alueita. Muutos on jo käynnissä, mutta mikään ei muutu hetkessä. Odottavan aika on pitkä, sillä uusien tuotteiden ja palveluiden muuttaminen mittavaksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi vaatii vuosien työn. Jotta sinne jossain vaiheessa päästään, edellyttää se nykyisen sellu-, paperi- ja sahateollisuuden mahdollisimman hyvää kannattavuutta rajusti muuttuvassa kysyntäympäristössä. Muuten on vaarana, että kurki kuolee ennen kuin suo ehtii sulaa. Putkessa on paljon erittäin mielenkiintoisia tuotteita ja palveluita, joiden kaupallistamisen kautta suomalainen metsäsektori päässee tavoitteeseensa menestyväksi ja uudistuvaksi metsäklusteriksi, jonka tuotteet ovat maailman halutuimpia. Suomalaisen metsiin perustuvan teollisuuden menestyminen on meidän kaikkien etu. Jälleen on se aika vuodesta, jolloin viime vuoden tulot ja menot tulee kirjata veromuistiinpanoihin. Veroilmoituksen tekoa helpottaakseen OP-Pohjola on laatinut Metsävero-oppaan tämän Metsäraha-lehden liitteeksi. Oppaasta löytyvät ohjeet veroilmoituksen tekoon sekä valmiit taulukot veromuistiinpanoja varten. Panu Kallio johtaja, maa- ja metsätalouspalvelut op-pohjola 441 619 Painotuote Metsärahan löydät myös näköislehtenä. www.metsaraha.fi/digilehdet 2 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha Sisällys 12 27 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen elpyminen on kiinni ennen kaikkea vientimarkkinoiden kehityksestä. sivu 24 22 6 Metsästäkö osakeyhtiö? Yhteisöveron lasku voi lisätä kiinnostusta osakeyhtiöön metsän omistusmuotona. 12 18 Puuinnovaatioista liiketoimintaa Metsästä on moneksi: puukerrostaloja, biodieseliä ja komposiittirakenteita. Kevään säät vaikuttavat kirjanpainajatuhoihin Hyönteistuhot voivat lisääntyä jatkossa, toteaa tutkija Päivi LyytikäinenSaarenmaa. 22 32 Asuntosijoittaminen sopii pitkäjänteiselle Asunto tarjoaa turvallista ja tasaista tuottoa, katso Kenneth Sandbergin vinkit. 18 Palstat: Lapset viihtyvät metsässä Luonto innostaa oppimaan: kävyillä ja kivillä lasketaan. Montako S:llä alkavaa eläintä sinä tiedät? 4 Ajankohtaiset: Metsämatka & Farmeri -risteily 21 Viisi vinkkiä: Mitä lakipalveluita pankista? 24 Talouden näkymät 25 Verotus ja laki: Metsäverotukseen ei tulossa uutta 27 Termi ja selitys: OP-sijoitusvakuutus 28 Puumarkkinat: Historiallisen tasaista 30 Ristikko OP-Pohjola Metsäraha 1 · 2014 3 Ajankohtaiset Autovakuutus puoleen hintaan Keskittämällä vakuutukset Pohjolaan uusi etuasiakas saa ensimmäisen vuoden kaskovakuutuksen puoleen hintaan. Alennuksen saa, kun siirtää liikenne- ja autovakuutuksen Pohjolaan toisesta vakuutusyhtiöstä, ja lisäksi on vaikkapa kotivakuutus Pohjolassa. Alennus myönnetään yksityisessä käytössä oleviin henkilöautoihin ja se on ajoneuvokohtainen. Tarjous on voimassa 1.1. ­31.7.2014. Uusi asiointitapa Verkkoneuvottelun avulla voi hoitaa kaikkia pankki- ja vakuutusasioita kätevästi töistä tai kotoa. Verkossa voi käydä esimerkiksi lainaneuvottelun tai keskustella säästämisen suunnitelmista. Palvelun etuna on myös, että sen kautta voi jakaa materiaalia ruudun kautta. Verkkoneuvotteluyhteyden muodostamiseen tarvitaan verkkopalvelusopimuksen, webbikamera ja mikrofoni. Neuvotteluaika varataan OP-verkkopalvelussa. Metsänomistajat laivalla OP-Pohjolan, UPM:n, Atrian ja Valtran yhdessä järjestämä Metsämatka & Farmeri -risteily Helsingistä Tukholmaan keräsi noin 1400 metsänomistajaa ja maatalousyrittäjää 5­7.11.2013 Silja Serenade -laivalle. Laivalla pidettiin puheenvuoroja ja tietoiskuja maa- ja metsätalouden ajankohtaisista asioista. Laivan runsas buffet-pöytä tarjosi muun muassa Atrian hienointa pihvilihaa. Illalla risteilymatkalaisia viihdyttivät Anne Mattila ja Suvi Teräsniska. Tukholmassa matkaan osallistuneille oli järjestetty retkiä, joista suurimman mielenkiinnon keräsivät metsäaiheiset retket. Ruotsissa tutustuttiin muun muassa metsänhoidon uusiin menetelmiin. Tallink Silja Suoraveloitus päättyy Suomalainen suoraveloitus päättyy lopullisesti 31.1.2014. Laskuttajat ovat ilmoittaneet asiakkailleen korvaavasta laskutustavasta, joka on useimmiten e-lasku, suoramaksu tai paperilasku. Seuraa laskujasi ja maksujasi erityisesti helmikuussa ja jos jotain häiriöitä ilmenee, ota yhteyttä laskun lähettäjään. Osuuspankki neuvoo mielellään parhaiten sopivien laskunmaksutapojen valinnassa. Ota kantaa Mitä mieltä olet OP-Pohjola Metsäraha -lehdestä? Mistä aiheista haluaisit lukea? Käy vastaamassa 24.1.2014 mennessä osoitteessa www.op.fi/metsaraha. Voit voittaa tyylikkään termospullon, joka on saanut arvostetun Red Dot Design -palkinnon. Mukana tulee kaksi mukia, joten voit nauttia juomasi mukavassa seurassa. 4 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha Kiinnostako metsään sijoittaminen? UPM:n myynnissä olevat metsätilat löytyvät osoitteessa www.bonvesta.fi ja rahoitusta kannattaa kysyä osuuspankista. Uusi kasvatustapa suosituksiin Lastensairaalalle yli miljoona OP-Pohjola tukee uuden lastensairaalan rakentamista yli miljoonalla eurolla. Näin siitä tulee yksi hankkeen perustajalahjoittajista. OP-pohjolalaiset ovat myös lähteneet kasvattamaan tukisummaa. Henkilökunta, johto ja hallinto ovat innolla mukana talkoissa ja kannustamme myös asiakkaitamme ja kumppaneitamme osallistumaan. www.uusilastensairaala2017.fi Metsänhoidon uudet suositukset esittelevät tuoreimpaan tutkimustietoon ja käytännön kokemukseen perustuvia vaihtoehtoja ja toimenpiteitä, joiden avulla metsänomistajat voivat toteuttaa erilaisia tavoitteitaan. Suosituksista kerrottiin Metsärahan 5/2013 -numerossa. Suositukset sisältävät muun muassa eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmät, lisää vaihtoehtoja tasaikäisrakenteisen metsän kasvatukseen, metsänhoidon laadunhallinnan menettelyt, riskien hallintaa sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Metsänhoidon suositukset julkaistaan verkossa suomeksi ja ruotsiksi uuden metsälain astuttua voimaan vuoden 2014 alussa. Hyvän metsänhoidon suositukset ­ Metsänhoito -kirja julkaistaan helmikuussa ja ruotsinkielinen kirja maaliskuussa. Ennakkomyynti: www.tapionkauppa.fi www.metsanhoitosuositukset.fi EURIBOR-KOROT 1/2003-11/2013 Prosenttia 6 3 kk 6 kk 12 kk 5 4 Verkkotiliotteesta vuoden tilihistoria Kun ottaa käyttöön verkkotiliotteen, voi tallentaa tai tulostaa koko vuoden 2013 tilitapahtumat mahdollista myöhempää tarvetta varten. Sähköisesti talletetulta vuositiliotteelta voi helposti tarkistaa tilitapahtumat myöhemmin. Verkkopalvelussa näkyvät tiliotteet kahdelta edelliseltä vuodelta. Verkkotiliotteen voi ladata pdf-muotoisena. Itse tulostettu tiliote ja kuitti hyväksytään verotuksessa. www.op.fi > Henkilöasiakkaat > Tilit ja maksut > Tiliote 3 2 1 0 1/ 2003 1/ 2005 1/ 2007 1/ 2009 1/ 2011 1/ 2013 11/ 2013 Lähde: Suomen Pankki Helena Hajanti OP-Pohjola Metsäraha 1 · 2014 5 Toimintaympäristö Perustaisinko Metsä Oy:n? Ensi vuoden alusta 20 prosenttiin laskeva yhteisövero voi lisätä osakeyhtiömuotoisen metsänomistuksen kiinnostavuutta. Osakeyhtiömuotoon siirtyminen kannattaa kuitenkin harkita tapauskohtaisesti. IRMA PELTOLA Kuvat Kuvatoimisto Gorilla, Thinkstock O sakeyhtiö on perinteisesti ollut isojen, kasvuhakuisten ja investoivien yritysten yritysmuoto. Sama pätee metsän kohdalla. ­ Jos metsäomaisuuden omistajakunta on laaja, pinta-alaa on tarkoitus kasvattaa ja päätöksenteko halutaan selkeäksi, voi osakeyhtiö olla hyvä ratkaisu, sanoo tutkija Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitokselta. Lisäksi on etua, jos osakeyhtiö yritysmuotona on jo tuttu ja joku osakkaista on halukas hoitamaan yhtiömuodon vaatimat velvoitteet. Osakeyhtiötä perustettaessa osakkaat laativat perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. Perustamissopimuksessa määritellään muun muassa kunkin osakkaan merkitsemien osakkeiden lukumäärä, osakkeiden merkintähinta, maksuaika ja hallitus. Yhtiöjärjestyksessä on mainittava yhtiön toiminimi, kotipaikka ja toimiala. Yhtiötä edustaa aina hallitus, mutta yhtiöjärjestyksessä voidaan antaa ns. edustusoikeuksia ja muita yhtiön toimintaan liittyviä ohjeistuksia, kuten osakkeiden lunastukseen ja myyntiin liittyviä rajoituksia ja ehtoja. Tilikausi määrätään jommassakummassa asiakirjassa. Yhtiö syntyy, kun osakkaat ovat maksaneet osakkeet sekä perustamissopimus ja yhtiöjärjestys on hyväksytty kaupparekisterissä. Osakeyhtiöllä pitää olla tilintarkastajat ja tilitoimiston käyttö on suositeltavaa. Vuosittaisessa yhtiökokouksessa hyväksytään ti- linpäätös, toimintakertomus ja tase, jotka toimitetaan kaupparekisteriin. Arvonlisäveron kuukausittaiseen ilmoitusmenettelyyn on hyvä varautua. Se toteutuu, jos vuosittainen liikevaihto ylittää 50 000 euroa. UUSI YHTIÖ TAI TOIMINTAMUODON MUUTOS Metsä Oy voi syntyä kahdella eri tavalla: valmiiksi yhteisomistuksessa olevan metsän toimintamuoto voidaan muuttaa osakeyhtiöksi tai perustaa uusi osakeyhtiö, joka hankkii metsää. 6 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha Uuteen osakeyhtiöön voi tuoda varallisuutta myös kiinteänä omaisuutena eli apporttina. Tällöin omistaja vaihtuu ja metsäkiinteistön käyvästä arvosta maksetaan 4 prosentin varainsiirtovero ja mahdollinen luovutusvoittovero. Verottaja määrittelee luovutusvoittoveron alkuperäisen hankinta-ajan mukaan. ­ Jos uuteen osakeyhtiöön tuodaan varallisuus pelkästään rahana, monen omistajan osakeyhtiössä on enemmän pääomia käytettävissä ja voidaan hankkia isompia metsäkokonaisuuksia. Osakeyhtiössä on jatkossa helppo muuttaa omistuksia osakkeita myymällä ja metsä säilyy yhtiössä, sanoo Leppänen. Henkilöt, joilla on valmiina yhteistä metsää, voivat perustaa osakeyhtiön toimintamuodon muutoksena. Kun varat ja velat siirtyvät osakeyhtiöön sellaisenaan ja omistussuhteet säilyvät samoina, ei luovutusvoittoveroa tarvitse maksaa, vaan käyvästä arvosta maksettava varainsiirtovero riittää. Tällöin ei voida ottaa mukaan uusia osakkaita. Muuten verottaja tulkitsee, että Valmiiksi yhteisomistuksessa olevan metsän toimintamuoto voidaan muuttaa osakeyhtiöksi. OP-Pohjola Metsäraha 1 · 2014 7 Toimintaympäristö KOMMENT TI Jäitä hattuun Osakeyhtiömuotoinen metsänomistus nousee aika-ajoin keskusteluun. Nyt osakeyhtiön on nostanut puheenaiheeksi alentunut yhteisövero. Vuonna 2014 yhteisöveron ja pääomaveron ero on kasvanut 10­ 12 prosenttiin. Metsäomaisuuden yhtiöittämistä kannattaa harkita tarkkaan. Yhtiöittämiseen liittyy veroja, jotka voivat metsätalouden pääomavaltaisuudesta johtuen olla hyvinkin merkittäviä. Myös puukauppatulojen nostoon yhtiöstä osinkona omaan käyttöön liittyy veroseuraamuksia. Tietyissä tilanteissa osakeyhtiö voi olla varteenotettava vaihtoehto metsänomistukseen. Mikäli metsätiloja ostetaan vapailta markkinoilta ja liiketoiminta perustuu puukaupan lisäksi myös metsätilojen aktiiviseen myyntiin, yhtiömuoto tarjoaa etuja. Osakeyhtiöltä puuttuvalla metsävähennyksellä ei tällöin ole suurta merkitystä. Mielenkiintoisen lisän yhtiöittämisestä käytävään keskusteluun tuo myös julkisuudessa esiintyneet tiedot metsätalouden siirtymisestä elinkeinotoiminnaksi. Jää nähtäväksi miten tässä edetään ja keitä metsänomistajia se tulee koskemaan. Tapio Tilli metsäpalvelupäällikkö op-pohjola Vakavarainen osakeyhtiö hyötyy yhteisöveron laskusta Tutkija Jussi Leppänen laati yhteisöveron laskun vaikutuksia selventävän esimerkkilaskelman. Jos osakeyhtiön tulos on 100 000 euroa, se maksaa siitä yhteisöverona 20 000 euroa. Jos loppu 80 000 euroa halutaan jakaa osinkoina, sen verotus riippuu osakeyhtiön nettovarallisuuden määrästä. Osakeyhtiön on mahdollista jakaa 8 %:n osuus nettovarallisuudesta eli osakaskohtaisesti laskettuna "osakkeen matemaattisesta arvosta" neljännekseen pudotetulla pääomatuloverokannalla, kun osingon määrä on korkeintaan 150 000 euroa. Osingon ylittäessä 150 000 euroa, siitä on pääomatuloa 85 %. Nettovarallisuuden 8 %:n ylittävältä osin osingosta on 75 % ansiotuloa. Jotta 80 000 euroa voitaisiin jakaa alimmalla mahdollisella veroasteella, yhtiössä tulisi olla nettovarallisuutta 1 000 000 euroa (80 000/8 % = 1 000 000). Silloin osingoista olisi veronalaista 25 % eli 20 000 euroa. Vero tästä on normaali pääomavero, mikä tekee veron määräksi 6 000 euroa. Esimerkkitapauksessa Metsä Oy maksaa veroa tuloksestaan 26 000 euroa eli 26 %. Vertailun vuoksi suoraan omistetulla metsätilalla veroa maksettaisiin ensin 40 000 eurosta 30 % ja lopuista 60 000 eurosta 32 %. Yhteensä verot olisivat 31 200 euroa eli 31,2 % tuloksesta. Oy:n veroetu olisi 5 200 euroa eli 5,2 % -yksikköä. Jos osakeyhtiö olisikin velkainen, niin tilanne muuttuisi aivan toisenlaiseksi. Nettovarallisuuden puuttuessa 80 000 euroa katsottaisiin 75 prosenttisesti ansiotuloksi, ja näin saatu 60 000 euroa lisättäisiin osingonsaajan muihin ansiotuloihin. Esimerkiksi ansiotulojen 40 %:n marginaaliveroasteella se merkitsisi 24 000 euron veroa ja osakeyhtiön kokonaisverot kasvaisivat 44 000 euroon eli 44 %:iin tuloksesta. 8 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha kyseessä on uusi yhtiö, ja joudutaan maksamaan luovutusvoittovero metsän arvosta. Omaisuuden siirrossa yhtiölle saatetaan kuitenkin hyväksyä joitain vähäisiä muutoksia. Oleellista on, että yhtiön identtisyys säilyy. Verotuksen osalta maa- ja metsätilojen yhtiöittämistä koskevat samat ohjeet. Leppänen kehottaakin hakemaan neuvoja maatilatalouden yritysneuvojilta, sillä maatiloja yhtiöitetään metsätiloja useammin. ­ Verottajalta kannattaa aina hakea ennakkopäätös, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä, muistuttaa Jussi Leppänen. Valtion yksityismetsätaloudelle myöntämiä Kemeratukia saa myös osakeyhtiö, jos sen toimiala on metsätalous ja osakkaat ovat luonnollisia henkilöitä. veroetu osakeyhtiön hyväksi tuntuu suurelta. ­ Verotuksella on oma merkityksensä, mutta sen ei pitäisi olla yritysmuodon kannalta ratkaiseva tekijä. Yhteisöveron lasku aiheuttaa kyllä osakeyhtiöiden ja muiden yritysmuotojen välille verokilpailutilanteen, sanoo Leppänen. Jos osinkoja ei jaeta, yhtiöön jäävällä kevyemmin verotetulla pääomalla voidaan lyhentää velkoja, investoida koneisiin tai hankkia vaikka uutta metsää. Nämä kaikki toimet kasvattavat myös nettovarallisuutta. Osakeyhtiö ei kuitenkaan voi hyödyntää metsävähennystä, jossa metsänomistaja voi vähentää 60 prosenttia ostamansa metsän arvosta tulevien vuosien metsätulosta. Metsävähennys voi olla korkeintaan 60 % vuosittaisista hankintatyön arvolla vähennetystä metsätalouden tulosta. ­ Jos metsävähennystä on jäljellä, ei verotussyistä kannata pohtia toimintamuodon muutosta. Valtion yksityismetsätaloudelle myöntämiä Kemera-tukia saa myös osakeyhtiö, jos sen toimiala on metsätalous ja osakkaat ovat luonnollisia henkilöitä. ­ Yritysmuotoa pitää lähestyä yrityksen toiminnasta ja tavoitteista käsin. Muilla toimialoilla yhtiöittämisellä pyritään usein alentamaan ansiotulojen kasvusta johtuvaa marginaaliveroastetta, mutta metsätaloudessa ansiotuloja on mahdollista saada vain hankintatyöstä, sanoo Jussi Leppänen. · VEROKANNASSA ETUA, METSÄVÄHENNYS JÄÄ POIS Ensi vuoden alussa osakeyhtiöiden maksama yhteisövero laskee nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin, ja samalla mahdollisuus jakaa verovapaita osinkoja päättyy. Kun pääomavero puun myynnistä on 30­32 %, ja ylemmän pääomatuloveroasteen raja alenee 40 000 euroon, Toimintaympäristö OSAKEYHTIÖ TEKEE METSÄN YHTEISOMISTUKSESTA LIIKETOIMINTAA Esko With, hänen veljensä Lassi With ja serkkunsa Hans With perustivat With Skog Ab:n 2000-luvun alkupuolella. ­ Osakeyhtiölain säädökset ovat vanhat ja pitkään hiotut. Riitatilanteessa ratkaisumalli löytyy laista. Sukupolvenvaihdokseen oy sopii mainiosti, sillä osakkeita voi lahjoittaa määräajoin metsän säilyessä yhtiössä. Etua on myös rahoitusta hankittaessa, sillä omaisuus käy lainan vakuudeksi. Yhtiö voi myydä yksittäisen kiinteistön ja hankkia vaikka sijainniltaan kiinnostavamman tilalle. Metsävähennysoikeuden puuttuminen ei ole kokonaisuuden kannalta merkittävä. Esko Within mukaan metsiin sisältyy Suomessa liikaa mystiikkaa. Niitä rasittavat tunnesiteet ja takaraivossa kolkuttava ajatus, että oikean metsänomistajan pitää osata työt ja päätöksenteko itse. Jos metsänomistus tuntuu liian vaikealta, metsä voi jäädä oman onnensa nojaan. ­ Nokian osakkeenomistajakaan ei kokoa itse puhelimia. Metsänomistaja voi myös hankkia palvelut asiantuntijalta tai valtuuttaa hänet vastaamaan omaisuuden hoidosta. Oy-muotoinen metsänomistus kokoaa metsiä isommiksi toimintayksiköiksi ja estää siten pirstaloitumista. With toivookin, että neuvojat ja viranomaiset pitäisivät oy-muotoa paremmin esillä. O sakeyhtiö sopii kaikkeen liiketoimintaan, miksei siis metsänomistukseenkin, toteaa With Skog Ab:n hallituksen puheenjohtaja Esko With. Perustamisvaiheessa jokainen osakas merkitsi kolmasosan osakkeista. Sittemmin osakkeita on lahjoitettu seuraavalle sukupolvelle ja osakasmäärä on noussut kahdeksaan. Yhtiön kaikki metsät on ostettu. Nyt metsää on yli 400 hehtaaria kolmessa palassa Pedersöressä ja Vetelissä. TOIMIVA YRITYSMUOTO Osakeyhtiö on yleisin tapa organisoida yhteisomistusta tai yhteistä liiketoimintaa. Siksi se takaa Eskon Within mukaan ennakoitavan ja vakaan toimintaympäristön verrattuna omistusmuotoihin, jotka on luotu tiettyä toimialaa varten. Witheille metsät ovat liiketoimintaa. PIENESSÄ OY:SSÄ HOMMA PYÖRII With Skog Ab:n kolmijäseninen hallitus kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja silloin keskustellaan asiat läpi. Yhtiökokouksiin on nuori omistajapolvi toistaiseksi antanut vanhemmilleen valtakirjat. Tilitoimisto vastaa tilinpäätöksestä, tuloslaskelmasta ja taseesta. Arvonlisäveroilmoitukset hoidetaan itse. ­ Meille osakeyhtiö on tuttu työelämästä, mutta ei pienen osakeyhtiön hallinto ole kovin ihmeellinen hoitaa, toteaa Esko With. Tällä hetkellä yhtiön metsät painottuvat nuoriin metsiin. Eläkkeellä olevat osakkaat tekevät varhaisperkauksia ja istutuksia niin paljon kuin ehtivät. Palkkaa ei kukaan yhtiöstä nosta, mutta laskua vastaan yhtiö korvaa kuluja, kuten kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Kemera-tukia yhtiö voi hyödyntää. Yhtiöllä on sopimus UPM:n kanssa. Ratkaisu on luonteva, sillä UPM:n yksikkö sahoineen ja sellutehtaineen on jonkun kymmenen kilometrin päässä Pietarsaaressa. ­ Vuosittain metsiä kävellään läpi heidän metsäsuunnittelijansa Robert Lindgvistin kanssa. Kun on hyvä yhteistyö, sitä kannattaa jatkaa. · 10 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha Kai Widell ­ Osakeyhtiöstä on etua myös rahoitusta hankittaessa, sanoo Esko With. Täysosuma UUTUUS! Käytännöllisen ja monipuolisen raivaussahan mukana on kaikki, mitä raivaustyössä tarvitaan: siimapää, vesakkoterä ja raivausterä suojineen sekä ergonomiset Balance X -valjaat. 45.7 cm³, 2,1 kW, 8,5 kg. Kevyt ja suorituskykyinen uutuus niin ensiharvennukseen ja energiapuusavottaan kuin suurta tehoa vaativaan karsintaankin. X-Torq: enemmän tehoa, vähemmän pakokaasupäästöjä ja pienempi polttoaineenkulutus. 43,1 m³, 2,2 kW, 4,5 kg. UUTUUS! Hyvin istuvan turva-asun materiaali on ergonomiaa ja käyttömukavuutta parantavaa joustavaa stretchiä. Kulutusalttiissa kohdissa vahvistukset. Huomioväri, heijastavat logot ja nauhat parantavat näkyvyyttä hämärässä. Nyt turvapuseron ja -housujen (tai haalarin) ostajalle alusasu kaupan päälle, arvo Technical-turvapusero -turvahousut ja -turvahaalari Helppokäyttöinen ja helposti hallittava raivaussaha hyvää ergonomiaa ja tehokkuutta arvostavalle. X-torq®-moottori käynnistyy helposti, kiihtyy nopeasti, kuluttaa vähemmän polttoainetta ja on pienipäästöinen. Mukana Balance XT ammattivaljaat. 45,7 cm³, 2,2 kW, 8,1 kg. Husqvarna on vuosikymmenten ajan varustanut ammattilaiset metsätyöhön. Lisätietoja tuotteistamme ja jälleenmyyjistämme on osoitteessa Copyright © 2013 Husqvarna AB (publ). All rights reserved. TAVOIT TEENA MAAILMAN HALUTUIMMAT TUOTTEET Biopolttoaineet, -kemikaalit ja -materiaalit sekä lääkeja kosmetiikkatuotteet ovat metsäteollisuuden uusia liiketoiminta-alueita. Perusmetsäteollisuus ja bioenergia pysyvät silti toiminnan tukijalkana. Uusiutuvien materiaalien käyttö on tulevaisuudessa arvossaan. VESA VAINIO Kuvat Miika Kainu ja yritykset 12 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha M etsä on kansallisvarantomme, ja sitä pitää käyttää viisaasti. 150 vuotta sitten kehitetty sahateollisuus voi edelleen sangen hyvin, sillä kakkosnelosille on kysyntää. Eikä paperiteollisuuttakaan olla kokonaan alas ajamassa. Vai ollaanko? ­ Niin kauan kannattaa tehdä paperia, kun on kannattavaa tehdä paperia, yksinkertaistaa Antro Säilä, joka johtaa Metsäteollisuus ry:ssä tuote- ja innovaatiotoimintaa. Hän korostaa, että ei pidä ennakoida, että paperin teko loppuisi Suomessa, sillä laskevillakin markkinoilla pärjää aina joku. ­ Velvollisuutemme on tehdä metsästä fiksuja tuotteita. TIENNÄYTTÄJÄ BIOYHTEISKUNNALLE Vuonna 2006 metsäteollisuus naulasi yhteisen strategiansa, visionsa ja tavoitteensa. Sen mukaisesti Suomessa on vuonna 2030 menestyvä ja uudistuva metsäklusteri, jonka tuotteet ovat maailman halutuimpia. Tuotteiden ja palvelujen arvon tulee kaksinkertaistua 24 vuodessa ja vähintään puolet arvosta saadaan vuonna 2030 sellaisista tuotteista, joita ei valmistettu vuonna 2006. ­ Haluamme näyttää tietä kestävän kehityksen bioyhteiskunnalle. Tavoite on kova, mutta realistinen. Säilä muistuttaa, että mikään ei muutu hetkessä. Tavoitteen toteutumiseksi vaaditaan vuosien väsymätöntä työtä. Uudistumiskäyrä ei nouse lineaarisesti, vaan pysyy pitkään tasaisena, mutta lähtee sitten nousuun kohti 2030 odottavaa maalia. Nykybisneksen ei pidä antaa romahtaa, sillä kysymys ei ole joko­tai-asiasta. Tavoitteen toteutuminen edellyttää perusteollisuuden viivan alle positiivisia lukuja. ­ Kannattava nykybisnes antaa mahdollisuuden satsata tuotekehitykseen. Se on yritysten tehtävä, mikään viranomainen ei sitä hoida. BIOLLA PYRAMIDIN HUIPULLE Perustan tulevaisuudelle luovat nykyinen paperi- ja sahateollisuus sekä bioenergia. Ne muodostavat pyramidin perustan. Säilä korostaa perusteollisuuden yhä kestävää asemaa ja bioenergian edistyksellisyyttä. ­ Ne ovat yhdessä vankka pohja rakentaa. Esimerkiksi tehokas sähkön ja lämmön yhteistuotantomme biopolttoaineilla on kansainvälisesti tunnustettua. Näiden palikoiden päälle pinotaan liikenteen biopolttoaineet, kuten uuden sukupolven biodiesel ja bioetanoli. Sitten tulevat biokemikaalit, joita ovat muun muassa erilaiset suoja-aineet ja paperiteollisuuden korvaavat kemikaalit. OP-Pohjola Metsäraha 1 · 2014 Kannattava perusliiketoiminta antaa yrityksille mahdollisuuden kehittää metsästä uusia tuotteita, sanoo Metsäteollisuus ry:ssä innovaatiotoimintaa johtava Antro Säilä. 13 ­ Pitää muistaa, että metsäkemia oli ennen alan vahvaa osaamista. Nyt palataan tavallaan perinteiden äärelle. Pyramidin seuraavan kerroksen muodostavat biomateriaalit, esimerkiksi biopolymeerit ja erilaiset komposiittituotteet. Kun tullaan tukevasti rakennetun pyramidin huipulle, sieltä löytyvät lääke- ja kosmetiikkatuotteet. PAINOTUS UUSIUTUVAAN ENERGIAAN Antro Säilä tähdentää, että puusta voidaan tehdä teknisesti kaikkia samoja tuotteita kuin öljystä. Eri asia on, mitä kannattaa tehdä. Raakaöljy ei ehkä lopu koskaan, mutta voi kallistua niin, että sen korvaamista puulla on syytä harkita. ­ Meidän pitää oppia käyttämään uusiutuvia materiaaleja. Uusiutuvaa energiaa tulee painottaa jatkossa enemmän. Puu on kevyt ja luja raaka-aine, joka kestää hyvin lämmönvaihteluja, mutta ei pidä vedestä. Muovilla tuo ominaisuus on puolestaan huippuluokkaa, niinpä on fiksua yhdistää nämä kaksi. ­ Tulevaisuuden rakentaminen on hybridirakentamista. Siinä asioita käytetään resurssitehokkaasti. Pieni Suomi ei pysty kilpailemaan suurten maiden kanssa tuotekehitysresursseil- laan. Silloin on oltava vikkelämpi, nokkelampi ja erityisesti fiksumpi. Säilä kiitteleekin suomalaisyritysten tekemää yhteistyötä. ­ On järkevää ja älykästä tehdä yhteistyötä kehitysvaiheessa. Sen jälkeen, kun tuotteet ovat valmiita, voi kilpailla tiukasti. Säilä muistuttaa yhdestä metsäteollisuuden ominaispiirteestä. ­ Metsäteollisuuden kvartaali on 25 vuotta. Metsäteollisuus hakee kestäviä ratkaisuja, ei pikavoittoja. Metsäteollisuuden perinteet ovat syvällä suomalaisissa. Tosin tehtaan ja rahan haju on matkan varrella miedontunut. Omin voimin ja omalla porukalla tehty työ on ollut aina arvossaan. ­ Me suomalaiset olemme tunnetusti kovia tekijöitä, joilla tekniikka on ollut aina hallussa. Olemme parantaneet tuotteita, emme niinkään kehittäneet uusia. Uuden kasvuvoimana on vahva yhteistyöverkosto, missä ennakkoluulottomasti yhdistellen tehdään uutta, perinteitä kunnioittaen. Lisäksi tarvitaan visionäärejä, jotka näkevät, mitä tulevaisuudessa tarvitaan. ­ Mitään uutta ei kuitenkaan kannata tehdä ilman asiakkaita, joita varten uusia tuotteita lopulta tehdään, Säilä toteaa. KLASSINEN ELINKAARI Metsäteollisuus on kasvanut 50 vuodessa seitsenkertaiseksi. Säilästä ei ole lainkaan dramaattista, että kasvukäyrä on tasaantunut ja lähtenyt laskuun. Metsäteollisuuden tuotteet noudattavat klassista, varsin pitkää tuotteiden elinkaarta. ­ Ei ole ollenkaan helppoa ennustaa elinkaaren laskua ja mullistaa pääbisnes lennossa. Säilä muistuttaa, että vain harva yritys pystyy tekemään täyskäännöksen ilman kanveesissa käyntiä. Metsäteollisuudessa sitoutuu paljon rahaa itse tuotteeseen. Vaikka tutkimus- ja tuotekehitykseen suunnataan vain noin prosentti liikevaihdosta, puhutaan kymmenistä miljoonista euroista vuodessa. Niillä on tarkoitus saattaa biopohjainen uustuotanto lentoon perusteollisuuden rinnalle. Pilviä tuoteinnovaatiotaivaalle tuo Säilän mielestä erityisesti ammattikorkeakoulupohjaisen puu- ja paperitekniikan koulutuksen opiskelupaikkojen raju väheneminen. ­ Meillä ei ole pian osaajia vanhoille eikä uusille bisnesalueille. Kun kaikki on valmiina nousuun, mistä löydämme osaavaa porukkaa töihin. Positiivinen poikkeus on Aalto-yliopisto, joka on suunnannut rohkeasti uusille urille. Toinen iso haaste muhii nykyisen osaa- 14 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha jajoukon ikärakenteessa, se painottuu 50­ 60 ikävuoden tuntumaan. MÄNTYÖLJYSTÄ PUHDASTA DIESELIÄ Yksi uusista mielenkiintoisista tuotteista on mäntyöljystä valmistettu dieselpolttoaine. UPM BioVerno on maailman ensimmäinen puupohjainen, uusiutuva diesel, jota alkaa virrata polttoainepumpuista ensi kesänä. Vain vajaat viisi vuotta meni, kunnes UPM-konsernin R&D Centerissä tehtiin merkittävä läpimurto. Vetykäsittelyyn perustuvan prosessin tuloksena mäntyöljystä saadaan valmistettua korkealuokkaista dieselpolttoainetta, joka on laatuaan ensimmäinen puupohjainen teollisen mittakaavan uusiutuva diesel maailmassa. UPM:n Kaukaan tehdasintegraattiin Lappeenrantaan alettiin rakentaa puupohjaiseen raaka-aineeseen perustuvaa biojalostamoa kesällä 2012. Johtaja Sari Mannonen UPM Biopolttoaineista kertoo, että UPM:n 150 miljoonan euron investointi valmistuu kesällä 2014. ­ Laitoksen tuotanto tulee olemaan 100 000 tonnia eli 120 miljoonaa litraa uusiutuvaa dieseliä vuodessa. Mannonen kertoo, että tuotenimen UPM BioVerno saanut polttoaine sopii sellaise- naan suoraan dieselmoottoreihin. ­ UPM BioVernon kemiallinen koostumus vastaa dieseliä, se täyttää dieselstandardit ja sillä on hyvät laatuominaisuudet. Hiilijalanjäljeltään UPM BioVerno on ylivertainen, sen hiilidioksidipäästöt ovat jopa 80 prosenttia pienemmät vastaavaan fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna. Suurin osa biojalostamon tuotannosta tulee todennäköisesti jäämään kotimaahan. On vielä neuvottelujen alla kuka alkaa jaella BioVernoa. Todennäköistä on, että sitä löytyy asemilta omalla tuotemerkillä. Entä mihin tulee asettumaan hinta? ­ Lähtökohtamme on, että UPM BioVernoa saa pumpuilta samaan hintaan kuin vastaavanlaista dieselpolttoainetta. Selluprosessin tähteestä, suovasta eroteltu mäntyöljy oli todellinen löytö. Alikäytetty aine päätyi aiemmin polttoon tai myyntiin. UPM BioVerno on ensimmäinen iso askel tuotekehityksessä, mutta seuraavat ovat jo kehitteillä. ­ Meillä on menossa useita hankkeita, missä tutkitaan biopolttoaineiden valmistamista kiinteästä puuaineksesta. Kyse on metsätähteestä, sillä tukit menevät jatkossakin sahatavaraksi ja propsit sellun ja paperin raaka-aineeksi. Antro Säilä kokeili VTT:n ja UPM:n testiautolla, miltä meno maistuu puupohjaisella biodieselillä. Markkinajohtajan ympäristöteko U PM-konsernissa oltiin vajaat kymmenen vuotta sitten pattitilanteessa. Usea eri yhtiö mietti samaan aikaan, mitä tehdä tarratuotannosta yli jäävälle materiaalille. Sanomalehtipaperin tavoin se ei kelvannut siistaukseen ja oli vaikeasti kierrätettävissä. Amerikassa puu-muovikomposiitti oli jo tuolloin iso bisnes ja UPM:ssä todettiin, että siihen pitää päästä mukaan. Joten UPM starttasi perustutkimus- ja -kehitystyön, jonka tuloksena markkinoille tuli vuonna 2007 UPM ProFi Deck -niminen terassituote. Johtaja Markku Koivisto UPM Biocomposites -yhtiöstä kehuu tuotteen erinomaisia ominaisuuksia: ­ Valmis, kattava terassikonsepti, joka on helppohoitoinen, kestävä ja tarjoaa runsaan profiili- ja värimaailman. Pääraaka-aine (76 %) on UPM:n tarralii- ketoiminnalta, UPM Raflatacilta tuleva ylijäämämateriaali, joka on pääosin paperia ja muovia. Puuperäisen raaka-aineen osuus lopputuotteessa on noin 50 prosenttia. Tarrateollisuus käyttää vain sellupohjaista tuotetta. ­ Siitä on poistettu ligniini, joka tarkoittaa sitä, että ProFi Deckin väri ei harmaannu. Muutaman Raflatacin tehtaan koko ylijäämä menee täysimääräisesti terassituotantoon. Kyseessä on todellinen ympäristöteko. Yksi neliö terassia sisältää nimittäin 10 kiloa kierrätettyjä tuotantojätteitä. Lahdesta käynnistynyt tuotanto on kasvanut kovaa vauhtia, noin 20 prosenttia vuodessa. Henkilöstöä on tällä hetkellä 80. Tuotanto on nykyään pääosin Bruchsalissa, Saksassa, Lahdessa on edelleen tutkimus- ja tuotekehitys. UPM ProFi Deckin päämarkkinat ovat Keski-Euroopassa, missä sen kysyntää lisää Kyseessä on todellinen ympäristöteko. Yksi neliö terassia sisältää 10 kiloa kierrätettyjä tuotantojätteitä. trooppisen kovapuun negatiivinen mielikuva. Kilpailu on puukomposiittituotteissa tiukkaa. ­ Olemme oman alamme markkinajohtaja. Työt pitää tehdä joka päivä hyvin, jotta asema säilyy. UPM jatkaa kehitystyötä ja ProFin rinnalle on tulossa Formi. Se on teknisesti korkealaatuinen komposiitti, joka lähestyy lujuudeltaan lasikuituvahvisteista muovia. Formia myydään raaka-aineena, ei valmiina tuotteena. OP-Pohjola Metsäraha 1 · 2014 15 Puukerrostalo on vielä uutta Suomessa. Versowoodin pilottitalo valmistui 2011. HY VIÄ SYITÄ PUUTALORAKENTAMISEEN Puukerrostalo on energiatehokas, hiljainen, sekä nopea ja edullinen rakentaa. Versowoodilla on kaikki elementit valmiina kasvuun. taavassa betonitalossa. Puukerrostalo yltää passiivienergialuokkaan ja sen ilmavuotoarvot ovat erinomaista tasoa. ­ Puukerrostalo on nopea rakentaa valmiiden elementtien myötä. Lisäksi ei tarvitse odotella betonin kuivumista. Suomessa on pitkät perinteet puurakentamisessa, mutta puukerrostalojen osalta olemme vielä pitkälti lähtötelineissä. Koskenniemi näkee tilanteen taustalla jäykkiä asenteita. ­ Kun ei ole kokemusta käytännöistä, aikatauluista ja kustannuksista, niin on helpompi olla tarttumatta haasteeseen. Koskenniemi ei näe peloille perusteita, ja hän kannustaa suunnittelijoita ja rakentajia tarttumaan rohkeasti kiinni puuhun. Puutalorakentamisen uuden nousun puolesta on pidetty paljon puheita ja viritelty suunnitelmia, nyt on tekojen aika. ­ Meillä Versowoodilla ovat kaikki elementit valmiina kovaan kasvuun. Versowood aloitti yhden puutalorakentamisen tärkeän elementin eli liimapuun valmistamisen vuonna 1972, silloin yritys oli vielä nimeltään Vierumäen Teollisuus. Viime vuodet ovat tuoneet tuotevalikoimaan lisää kerrostalorakentamiseen kuuluvia komponentteja. ­ Olemme kehittäneet välipohjan ja yläpohjan elementit. Niissä on hyödynnetty vanhoja hyväksi havaittuja juttuja, eikä pyörää ole tarvinnut keksiä uudestaan. Liimapuun valmistamisessa automaatio ja liimojen kehittyminen ovat helpottaneet tuotantoa. Perustuotteiden eli liimapuupalkkien, -runkojen ja -elementtien rinnalla Versowood valmistaa erilaisia projektituotteita. Ne kaikki soveltuvat monen tyyppisten tilojen ja talojen rakentamiseen. Ja ovat lämpimiä ja kauniita katsella ­ niin kuin puu on aina. · H 16 einolaan vuoden 2011 lopulla valmistunut viisikerroksinen puukerrostalo oli valmistuttuaan Suomen korkein laatuaan. Paikallisten yritysten taidonnäyte on saanut asukkailta mainion vastaanoton. ­ Positiivista palautetta on tullut paljon, talo on viihtyisä ja hiljainen asua, kertoo Tomi Koskenniemi Versowoodilta. Koskenniemen mukaan moni seikka puhuu puutalorakentamisen puolesta. Heinolan pilotin kokemuksella rakentamiskustannukset ovat samaa luokkaa kuin vas- 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha Näin helpoksi on metsänomistaminen tullut. eMetsä on helppokäyttöinen verkkoapuri metsänomistamisen kaikkiin vaiheisiin. NÄE PUUKAUPAN METSÄSUUNNITELMA REAALIAJASSA. eMetsässä metsäsuunnitelmasi todella herää eloon. Näet ehdotukset tulevista toimenpiteistä sekä metsäsi tulot ja menot. KOKO KUVA. eMetsään tallentuvat kaikki puukauppasi tiedot, kartat ja arkistot. Puukaupan tapahtumia voit seurata lähes reaaliajassa. eMetsä METSÄRAHAT KIRJANPITOA LIIKKEELLE. KIVUTTOMASTI. Verokirjanpito ja -ilmoitusten täyttö on eMetsässä viety lähes automaattiseksi. Tähtitilin hallinnointi onnistuu eMetsässä kätevästi ­ tarkista saldo tai tee nosto parilla klikkauksella. SÄHKÖINEN KÄDENPURISTUS. Mittaustodistus sinetöi puukaupan, ja eMetsän käyttäjät saavat dokumentin suoraan kotikoneelleen. eMetsän käyttö on maksutonta Stora Enso Metsän asiakkaille. Tutustu palveluun ja tilaa tunnukset osoitteesta www.storaensometsa.fi/tilaus tai kysy lisää numerosta 09 8860 2102. Dosentti, MMT Päivi LyytikäinenSaarenmaa työskentelee Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden laitoksella. Lisäksi hän toimii konsulttina auttaen metsäsektorin eri tahoja metsien terveyteen ja metsätuhoihin liittyvissä ongelmissa. Hänen yrityksensä on Sertifer Consulting Oy. 18 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha Riskienhallinta KIRJANPAINAJASTA KESTO-ONGELMA? Kirjapainajakuoriaisen arvioidaan tekevän laajalti tuhoa suomalaismetsissä myös vuoden 2014 aikana. Runkotuholainen on kotiutunut etupäässä varttuneeseen kuusimetsään, mutta nykyisin sitä esiintyy jo nuoremmissakin kuusimetsissä. MARKKU SUMMA Kuvat Kreetta Järvenpää, Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa, Metla P arhaillaan on talvehtimassa metsäentomologian dosentti Päivi Lyytikäinen-Saarenmaan mukaan kaksi täydellistä sukupolvea, suojassa pakkasilta karikkeessa tai puun tyvikaarnan alla. ­ Kevään säätyyppi vaikuttaa siihen, mikä tuhojen kokonaistilanne tulee olemaan. Ongelma on joka tapauksessa tullut meille jäädäkseen. Kirjanpainajien joukkoesiintymät voivat tulevaisuudessa kestää useita vuosia ja jopa kroonistua, hän sanoo. Pienin riski on varjoisissa, ylitiheissä kuusimetsissä, jotka kasvavat esimerkiksi soistuneilla alueilla. Sen sijaan kuivahko maaperä ja kumpuileva maaston muoto lisäävät tuhoriskiä. jois-Karjalasta. Ennustemallien mukaan kirjanpainajatuhot voimistuvat entisestään ja laajenevat pohjoiseen tulevina vuosikymmeninä. Suomen metsäkeskuksella ja Metlalla on Etelä- ja Keski-Suomessa 30 tarkkailupistettä, joissa on feromoniansat. Ne ovat ainoat viranomaisten järjestämät tarkkailupisteet koko maassa. Vuoden 2013 aikana Metsäkeskus järjesti myös noin sadalla kohteella Etelä- ja Keski-Suomessa havainnoinnin, jossa tarkasteltiin mahdollisia iskeymiä. ­ Kirjanpainajakannan seuranta on riittämätöntä, samoin kuin varautuminen jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen, Lyytikäinen-Saarenmaa sanoo. Ainaisvakuutus iso riski Metsätiloille on myyty ainaisvakuutuksia 1900-luvun alusta 70-luvulle. Tilasidonnainen ainaisvakuutus on maksettu kerralla ja se on voimassa ikuisesti. Vakuutuskorvausta ei ole kuitenkaan sidottu rahan arvon muutokseen, eli vahingon sattuessa korvaus maksetaan ainaisvakuutuksen tekohetken rahan arvon perusteella. Eräässäkin tapauksessa paloi 6­7 hehtaaria metsää, mistä ainaisvakuutus korvasi vain pari euroa. Metsän vakuutusturva kannattaa ehdottomasti tarkistaa, etenkin jos se on edellisen omistajasukupolven peruja. Vakuutusyhtiö ostaa ainaisvakuutuksen takaisin. Nykyrahassa sen arvo on yleensä kymppejä tai korkeintaan satasia. Jos metsällä on ainaisvakuutuksen lisäksi myös normaalivakuutus, vahingon sattuessa korvaus tulee molemmista. Ainaisvakuutuksia on Suomessa voimassa noin 200 000 kappaletta. ETENEE KOHTI POHJOISTA Kirjanpainaja on ennenkin aiheuttanut metsätuhoja Suomessa. Hyvän metsähygienian tason ja aikaisempien vuosikymmenten hieman viileämpien kesien johdosta joukkoesiintymät ovat olleet pienehköjä. ­ Vuonna 2013 kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja esiintyi lähes koko eteläisen ja kaakkoisen Suomen varttuneissa kuusimetsissä. Voimakkaat myrskyt ja lämpimät kesät ovat auttaneet tuholaista menestymään. Huolestuttavaa on se, että tuhot ovat nousseet Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalan pohjoisosiin saakka. Satunnaisia tuhohavaintoja on myös Pohjois-Savosta ja Poh- MITEN TUNNISTAA VAARAN? Kirjanpainajan tunnistamisessa tulee kiinnittää huomiota useaan oireeseen, kuten esimerkiksi pistemäisestä lähteestä alkaneeseen pihkanvuotoon, latvuksen ränsistymiseen ja neulasten värioireisiin. Pelkästään iskeymien havainnointiin ei kannata luottaa, sillä iskeymät saattavat olla useiden metrien korkeudella järeässä puustossa. ­ Satunnainen tarkkailija havaitsee kaarnavauriot ja purukasat yleensä vasta silloin, kun runkojen pelastaminen ei enää ole mahdollista. Kuolleet, arvonsa menettäneet puut paljastuvat kirjanpainajien siirryttyä jo naapuripuihin. OP-Pohjola Metsäraha 1 · 2014 19 Riskienhallinta KOMMENT TI Pohjola Metsävakuutuksen laajin turvataso 1 kattaa myös hyönteisten aiheuttamat vauriot. Myrskynkaadot korjattava pian Jos talven myrskyt kaatavat puita, ne kannattaa korjata pois metsästä ennen kesää. Kirjanpainaja iskee tyypillisesti heikentyneisiin, vaurioituneisiin tai kaatuneisiin puihin, joten edellisen syksyn ja talven myrskynkaadot ovat kesällä otollisia kohteita hyönteisille. Metsänomistaja voi varautua hyönteistuhoihin tarkastamalla erityisesti kuusivoittoiset metsänsä vähintään kerran kesässä. Mitä aiemmin mahdollisen hyönteisvaurion huomaa, sitä aikaisemmin päästään suunnittelemaan hakkuu, ja sitä enemmän saadaan pelastettua myyntikelpoista puuta. Eikä hyönteispopulaatio pääse lisääntymään huomaamatta. Metsän vakuuttaminen on hyvä tapa varautua. Korvatut hyönteisvahingot ovat toistaiseksi olleet pääsääntöisesti vielä varsin pieniä, tuhansien eurojen luokkaa, kun myrskyvahingossa korvaus voi olla jopa kymmeniä tuhansia. Mutta todennäköisesti ongelma on kasvamaan päin. Hyönteistuhon vahinkokorvauksessa ei ole enimmäismäärää, vaan korvaus maksetaan puuston arvonalenemisen mukaan. Vakuutuksen pitää olla voimassa silloin, kun vahinko saa alkunsa. Siksi vakuutus kannattaa ottaa hyvissä ajoin. Eetu Siren vahinkoasiantuntija pohjola vakuutus Kirjanpainajakuoriainen iskeytyy yleensä tuoreisiin tuulenkaatoihin ja heikentyneisiin pystypuihin. Tämänhetkisen joukkoesiintymän aikana se on tappanut myös hyvin nuoria kuusia. Metsänomistajan tulisi käydä tarkkailemassa metsiensä kuntoa ja terveydentilaa riittävän usein kasvukauden aikana ja syksyllä kasvukauden päätyttyä. Metsän ikä ja yleinen kunto tulisi arvioida ensin ja tarkkailla tätä hyönteistuhoriskin taustaksi, samoin muut kuusia heikentävät tekijät, kuten esimerkiksi maaperän ongelmat, latvuksen lumenmurrot ja tuulenkaadot. Pystypuista on tärkeää arvioida samanaikaisesti useita tuho-oireita, kuten pihkanvuotoja ja latvuksen kuntoa. MITEN TOIMIA ­ MISTÄ APUA? Metsänomistajan kannattaa reagoida nopeasti, jos vähänkään arvelee kirjanpainajien olevan asialla. Tärkeintä on saada selville alkava tuhopesäke, jotta tilanne ei ryöstäydy käsistä. On hyvä ottaa yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, Metsäkeskukseen tai muuhun asiantuntijatahoon. Toimenpiteet tulee suunnitella tilanteen mukaan, sillä yleispätevää ohjetta ei ole. Esimerkiksi hakkuisiin ja niiden ajoituk- seen vaikuttavat useat puustokohtaiset ja metsikkökuvioon liittyvät riskitekijät. Alkanut hyönteistuho varttuneessa kuusikossa on järkevää hoitaa päätehakkuulla, sillä puutavaran arvo romahtaa nopeasti kuoriaisen myötä. Uudistuvan metsätuholain mukaisia raja-arvoja ei kannata suoraan ottaa toimenpiteiden ohjeeksi, koska suotuisissa olosuhteissa jo muutamakin kirjanpainajan saastuttama puu tai tuulenkaato voi altistaa metsikön hyönteistuholle. · 20 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha VIISI VINKKIÄ 5 LAKIPALVELUT Osuuspankin lakimiehet palvelevat metsänomistajia monella eri tavalla. · OP-bonuksia käytetään myös lakipalveluihin. K 1 2 3 4 un asiakirjat laaditaan asiantuntijan avustuksella, voidaan varmistua siitä, että kaikkia asiat otetaan huomioon ­ aina asiakirjojen lainmukaisuudesta verotukseen saakka. Esittelemme viisi metsänomistajien eniten käyttämää palvelua. Testamentilla metsänomistaja voi määrätä kenelle omaisuus siirtyy kuoleman jälkeen. Testamentissa perintönä lapsille menevän omaisuuden voi suojata säilymään suvussa, huolimatta lasten mahdollisista avioeroista. Metsätilan sukupolvenvaihdos. Metsätilan siirtämistä seuraavalle sukupolvelle voidaan suunnitella jo metsänomistajan elinaikana. Sukupolvenvaihdos voi tapahtua lahjoittamalla tai myymällä omaisuutta käypää arvoa alhaisemmalla hinnalla. Kiinteistöjen kauppa- ja lahjakirjoja tarvitaan myytäessä metsätilaa suvun ulkopuolelle tai tehtäessä metsätilan sukupolvenvaihdosta lahjana tai kauppana. Edunvalvontavaltakirja on tarpeen, jos ihminen joutuu onnettomuuteen tai sairastuu yhtäkkiä vakavasti. Puolisolla, lapsella tai muulla läheisellä ei ole automaattisesti oikeutta hoitaa kaikkia pankki- ja taloudellisia asioita. Valtakirja tehdään etukäteen, mutta se tulee voimaan vasta jos tilanne sitä vaatii. Se on paljon joustavampi vaihtoehto kuin yleinen edunvalvonta. Perukirja on osakas- ja omaisuusluettelo perintöveron määräämistä varten sekä asiakirja mahdollista ositusta ja perinnönjakoa varten. Perukirjassa otetaan kantaa muun muassa testamenttiin vetoamiseen ja tehdään erilaisia ilmoituksia, jotka vaikuttavat perinnönjakoon. Perukirjassa tehty omaisuuden arvostus vaikuttaa perintöveron ja mahdollisen luovutusvoittoveron määrään. Hyödynnä pankin lakimiesten asiantuntemusta ja kysy lisää omasta osuuspankistasi. TIINA MARILA varatuomari, Tampereen Seudun Osuuspankki OP-Pohjola Metsäraha 1 · 2014 5 Merja Mäkelä 21 Varallisuuden hoito ASUNTOJA Talletuskorot ovat jämähtäneet alas. Pörssikurssit ovat yllätyksiä täynnä. Mutta jokainen meistä asuu nyt ja ensi vuonna. Kannattaisiko siis sijoittaa asuntoihin? JUHA NEVALAINEN Kuva Kai Widell A sunto on sijoituskohde muiden joukossa, sanoo OP-Pohjolan kiinteistönvälitysjohtaja Kenneth Sandberg. ­ Asuntosijoittamisella on kiistattomat hyvät puolensa, mutta se myös vaatii, eikä ole riskejä vailla. Taloudellisesti epävarmoina aikoina asuntojen kiinnostavuus sijoituskohteina kasvaa. OP-Pohjolan syksyllä 2013 teettämässä kotitalouksien barometrissä asunnot olivat selvästi houkuttelevin sijoituskohde. Pankkitilit tulivat kakkosena, maaja metsäomaisuus kolmantena. ­ Asuntosijoittaminen sopii turvallista ja helposti ymmärrettävää vaihtoehtoa hakevalle sijoittajalle. Hän ei ehkä ole kiinnostunut perehtymään tarkasti osake- ja korkomarkkinoihin eikä seuraamaan niitä aktiivisesti. Pikavoittojen perässä hän ei juokse, vaan on liikkeellä vähintään viiden vuoden tähtäimellä. ­ Vuokra-asunnoista on Suomessa tunnetusti pulaa, joillakin seuduilla pula on huutava. Tilanne ei näytä helpottuvan, sillä monestakin eri syystä kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta. Tässäkin mielessä asuntosijoittamisen tulevaisuus näyttää lupaavalta. ­ Sijoitusasunnon ostajan on hyvä selvittää sijaintipaikkakunnan ja asunto-osakeyhtiön tilanne, sanoo Kenneth Sandberg. KAHDENLAISTA TUOTTOA Osakesijoittamisen tapaan asuntosijoittamisen tuotot tulevat kahdesta lähteestä. Osakkeenomistajan osinkoja vastaa asun- TARVITAAN AINA tosijoittajan saama vuokratuotto, paitsi että sen määrä ei vaihtele osinkojen tapaan. Toisena tulolähteenä molemmilla sijoituskohteilla on mahdollisuus saada tuottoa siitä, että kohteen markkina-arvo nousee. Tosin se voi myös laskea. Voitto tai tappio tietenkin realisoituu vasta myytäessä. ­ Asuntosijoitus on ilmeisesti ainoa sijoitusmuoto, joka alkaa tuottaa käytännössä heti. Tässä kuussa ostetusta asunnosta kilahtaa omistajalle vuokraa ensi kuussa, huomauttaa Sandberg. ­ On realismia odottaa 6­10 prosentin vuosituottoa vuokratuloista. Lisäksi pitää ottaa huomioon mahdollisuus myydä asunto joskus voitolla. luja voi tietysti myös ostaa tällaisenkin asian hoitamiseen. Asunnon ostamisen jälkeen siihen on saatava vuokralainen. Jos vuokraa asunnon suoraan vuokralaiselle, on mahdollista ­ onneksi ei kovin yleistä ­ että tämä ei hoida asuntoa toivotulla ja sovitulla tavalla. Moni vuokranantaja suosiikin työsuhdeasunnoksi vuokraamista. ­ Riippumatta siitä, mitä kautta vuokralainen löytyy, on omistajan hyvä sisällyttää samat ehdot ja säännöt vuokrasopimukseen. Asunnon kunto sopimuksentekohetkellä kannattaa kirjata muistiin, ja kohteen voi myös valokuvata mahdollisten riitojen varalta. KOMMENT TI Rahasto kiinteistösijoittamiseen OP-Pohjola-ryhmä toi keväällä 2013 markkinoille uuden kiinteistöihin sijoittavan rahaston, OP-Vuokratuoton, joka helpottaa kiinteistösijoittamista sekä antaa lisämahdollisuuksia tuottoon ja hajauttamiseen. Sijoittajat ovat ottaneet rahaston hyvin vastaan. Puolen vuoden aikana rahasto on kerännyt yli 100 miljoonaa euroa sijoitettavaa varallisuutta. Erityisesti sijoittajat ovat arvostaneet rahaston laajaa sijoitusstrategiaa, ammattimaista salkunhoitoa sekä vakaata tuotto-odotusta. Rahaston kiinteistöomaisuutta hallinnoi Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:n osaava kiinteistötiimi. Tiimin jäsenet ovat toimineet kotimaisilla kiinteistömarkkinoilla neljännesvuosisadan ajan ja tuntevat eri osamarkkinat hyvin. OP-Vuokratuoton avulla yksityinen sijoittaja voi sijoittaa yhdellä kertaa perinteisille asuntomarkkinoille ja toimitiloihin, kuten toimistoihin ja kaupan tiloihin, sekä asuntojen rakennuttamiseen. Strategian myötä on mahdollista saada perinteistä asuntosijoittamista korkeampaa tuottoa ja hajauttaa samalla riskiä. Rahaston kohteet on hajautettu suurimpiin suomalaisiin kaupunkeihin ja kaikki tähän mennessä ostetut kohteet on rakennettu 2000-luvulla. Rahaston tuottotavoite sijoittajalle on kuusi prosenttia vuodessa kulujen jälkeen. Rahastoon on mahdollisuus tehdä sijoituksia aina neljännesvuoden lopussa. Ensimmäisen merkinnän tulee olla vähintään 30 000 euroa. Merkinnät voi tehdä osuuspankin konttoreissa. Antti Palkén johtaja pohjola kiinteistösijoitus oy OP-Pohjola Metsäraha 1 · 2014 OIKEAT VALINNAT RATKAISEVAT Kohteen valinta on järjen ja tiedon asia, ei tunteen. Tuskin kukaan ostaisi yhden pörssiyhtiön osakkeita 100 000 eurolla tutustumatta hyvin tarkasti yhtiöön ja sen näkymiin. Samaa tarkkuutta tarvitaan, kun sijoittaa saman summan asuntoon. Ostajan on hyvä olla perillä sijaintipaikkakunnan tilanteesta. Onko sinne esimerkiksi odotettavissa nuoria työntekijöitä tai opiskelijoita uusina asukkaina? ­ Paikkakunnan näkymien lisäksi on syytä ottaa selvää sekä asunnon lähiympäristöstä että itse kohteesta. Onko tiedossa kaavamuutoksia, taloyhtiössä peruskorjauksia tai muuta merkittävää. Hyvä kiinteistönvälittäjä osaa näistä kertoa. ­ Jos yhtiövastike on houkuttelevan pieni, kannattaa kysyä miksi. Onko kiinteistö kenties rempallaan? Jos on, edessä on suuria korjauksia ja tuntuvia vastikkeen korotuksia. Myös kaupanteon jälkeen on hyvä pysyä ajan tasalla taloyhtiön asioista, Kenneth Sandberg sanoo. ­ Hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä ovat avainhenkilöitä, ja yhtiökokouksessa käyminen on suositeltavaa. Se on omasta omaisuudesta huolehtimista, ja helpompaa, jos kohde on lähellä. Kuka lähtee Mikkelistä Turkuun asunto-osakeyhtiön kokoukseen? Ammattilaisen palve- VEROTUKSEEN SYYTÄ TUTUSTUA TARKASTI Vuokratulo on veronalaista pääomatuloa. Verotus kuitenkin suosii asuntosijoittamista, sillä vähennyksiä voi tehdä monipuolisesti, Kenneth Sandberg muistuttaa. ­ Vähentää voi vuokratulon hankintakulut, eli vastikkeen, ja lisäksi kiinteistöveron, vakuutukset, veden ja sähkön, jos vuokranantaja ne maksaa. Perusparannusmenoja voi vähentää poistoina. Myös asunnon ostoon otetun pankkilainan korot ovat vähennyskelpoisia. ­ Tämä kannattaa ottaa huomioon asuntosijoitusta harkittaessa; velkaa ei ole syytä pelätä, vaan kannattaa laskea vähennysten merkitys sijoituksen nettotuotolle. KAIKESSA SIJOITTAMISESSA ON RISKIÄ Asuntokaan ei ole takuuvarma turvasatama varallisuudelle. Vaikka Suomessa on jo totuttu hintojen jatkuvaan nousuun, myös laskun mahdollisuus on otettava huomioon. ­ Kun alueen taloudellinen elinvoima hiipuu tehtaan tai muun suuren työpaikan lopettamisen ­ tai jo lopettamisen uhan ­ takia, edessä on todennäköisesti asuntojen kysynnän ja arvon lasku. Hyvän vuokralaisen saaminenkin voi käydä muuttotappioalueella hankalaksi, Kenneth Sandberg muistuttaa. ­ Huolellisella kohteen valinnalla riskin voi kuitenkin painaa varsin pieneksi. · 23 F I N A N S S IM A R K K I N AT pahtumat 2013 markkinata Vuoden kohdan tämän onnollisen lähtö loivat lu uunnitelmille. vuoden sijoituss 20 14 KOMMENT TI Valonkajoa kaamokseen Suomen talous on vähitellen ottanut ensiaskeleita kohti hieman parempaa talouskehitystä. Merkit elpymisestä ovat lisääntyneet, mutta vuodelle 2014 on silti luvassa vain pientä kasvua. Suomen elpyminen on kiinni ennen kaikkea vientimarkkinoiden kehityksestä. Suomen kannalta erityisen tärkeää on se, että euroalueen talous kääntyy pieneen kasvuun. Euromaiden suhdanne on jo päässyt hitaaseen nousuun ja suhdanneindikaattorit puoltavat jatkossa pientä piristymistä. Suomen viennin elpymistä edesauttaa tänä vuonna hieman myös viennin hintakilpailukyvyn paraneminen, mikä on seurausta maltillisesta palkkojen noususta ja tuottavuuden kohoamisesta. Myös kotimarkkinat piristyvät hieman, mutta kulutuksen ja investointien kasvu jää BKT:n kasvua hitaammaksi. EKP on kertonut pitävänsä korot matalalla, mikä osaltaan tukee talouden kehitystä. Suomalaisessa talouspolitiikassa julkisen talouden hoito on tänäkin vuonna erityishuomion kohteena. Kevään kehysriihessä joudutaan väistämättä tekemään uusia säästöjä, jotta velkaantuminen saataisiin taitettua. Suurimmat riskit liittyvät edelleen euroalueen velkakriisin hoitoon ja Yhdysvaltain talouspolitiikkaan. Molemmat tulevat puhuttamaan ja heiluttamaan markkinoita. REIJO HEISKANEN Helena Hajanti V aikka hajautetun sijoitussalkun tuottokehitys oli todennäköisesti vuonna 2013 vahvaa (4.12.2013: 5,5 %), kokonaistuotot jäivät edellisvuodesta ja omaisuusluokkien väliset tuottoerot olivat merkittäviä. Samalla, kun kehittyneiden maiden osaketuotot olivat lähes poikkeuksetta kaksinumeroisia, etenkin kehittyvistä maista ja raaka-ainemarkkinoilta saatavat tuotot olivat ikävästi negatiivisia. Markkinaliikkeiden selitykset pohjautuivat myös vuonna 2013 pääsääntöisesti keskuspankkien toimenpiteisiin. Maailmanlaajuinen talouden tila jäi huomattavasti vähemmälle huomiolle, vaikka "jälkikäteen tarkasteltuna" markkinaliikkeet ovat yhtä lailla selitettävissä niiden kautta. Myös 2014 markkinoilla riittää pähkimistä siinä, miten suhtautua Fedin valtiolainojen osto-ohjelman päättymiseen. Positiivista päättymisessä on se, että markkinoilta poistuu yksi epävarmuustekijä. Tarkoittaako osto-ohjelman loppuminen sitä, että kehittyneiden markkinoiden osakkeet eivät voi tuottaa vuonna 2014 kaksinumeroisia lukuja? Nähdäksemme ei, sillä kaksinumeroiset osaketuotot eivät ole noususyklissä kovinkaan poikkeuksellisia. Pystytäänkö kehittyneiden markkinoiden osakekurssien nousu perustelemaan talousluvuilla? Ehkä ei, mutta kuten todettua, talousluvut eivät ole aina markkinoiden polttopisteessä. Euroalueen osakemarkkinat ovat perinteisesti käyttäytyneet yhdenmukaisesti yrityslainojen riskipreemioiden kanssa. Koska investoinnit loistavat euroalueella vahvasti poissaolollaan, EKP:llä ja euroalueen poliittisilla päättäjillä on myös ensi vuonna vahva intressi myötävaikuttaa yrityslainojen riskipreemioihin. Euroalueen koetinkivi tulevat olemaan mahdollisesti kesällä suoritettavat stressitestit, joskin nekin on jo ennalta tuomittu läpinäkyvyyden puutteesta. Kehittyvien maiden keskuspankkien korkopolitiikka tulee jatkumaan elvyttävänä vuonna 2014. Koronnosto USA:ssa tai Isossa-Britaniassa ei ole täysin poissuljettua loppuvuonna 2014, mutta tämä edellyttää talouden tilan jatkuvan yhtä vahvana kuin vuoden 2013 lopulla. Euroopan keskuspankki ei pääse vielä vuonna 2014 kiristämään rahapolitiikkaansa (loppuvuodesta 2013 käytiin vielä keskustelua korkojen laskusta), ja etenkin pitkien eurokorkojen suurin epävarmuus tulee euroalueen ulkopuolelta. Kehittyvien markkinoiden ja raaka-ainemarkkinoiden elpyminen tuskin saa vuonna 2014 vielä merkittävää tarvittavaa tukea kehittyneiltä markkinoilta, mutta pitkän aikavälin sijoituskohteina ne ovat houkuttelevia. Artikkeli on kirjoitettu 4.12.2013. JUKKA RUOTINEN korko- ja valuuttatutkimusjohtaja op-pohjola pääekonomisti op-pohjola 24 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha Verotus ja laki METSÄVEROTUKSEEN EI MITÄ ÄN UUT TA Veroilmoituksen tekijän kannattaa silti huomioida, että metsätalouden tuet ovat olleet veronalaisia vuodesta 2012. V uoden 2013 metsäveroilmoituksen laadintaan ei lainsäädännön puolelta ole tullut mitään muutoksia. On kuitenkin huomattava, että kaikki metsätalouden tuet ovat olleet veronalaista tuloa jo vuodesta 2012. Metsänomistajalle veronalaisuus voi olla kuitenkin nyt uutta siinä tapauksessa, että hän ei vuonna 2012 saanut tukia. Toinen asia, mikä ei liity pelkästään metsäverotukseen, on pääomatulojen progressiivisuus. Jos kaikkien pääomatulojen määrä nousee yli 50 000 euron, vero on 32 %. Muuten vero on 30 %, sanoo ylitarkastaja Kari Pilhjerta verohallinnosta. Verovelvolliselle voi tulla mieleen jakaa metsätuloa kahdelle vuodelle välttääkseen tuon tulokynnyksen ylittymisen. Tulo kuitenkin kirjautuu sille vuodelle, milloin raha tulee verovelvollisen tilille. VÄHENNYSOIKEUS MÖNKIJÖISTÄ JA MOOTTORIKELKOISTA Metsäverokeskustelun kestoaihe on muutamat konehankinnat. Moottorikelkkoja ja mönkijöitä käytetään pääasiassa yksityistalouden ajoihin, vaikka niitä voi käyttää myös metsätalouden töissä. Vähennysoikeuden kannalta ratkaisevaa on se, paljonko niitä todellisuudessa käytetään veronalaisessa metsätaloudessa. Jos niillä haetaan vain polttopuita yksitalouteen kuuluvan tupauunin lämmittämiseen, käyttö ei ole vähennyskelpoista. VEROHALLINNOLLA ON KATTAVAT VERTAILUTIEDOT Verotarkastuksia, jolloin tarkastetaan sekä kuitit että kirjanpito, tehdään metsäverovelvollisille hyvin harvoin, sanoo Pilhjerta. Yleensä verottaja kysyy lisäselvitystä vain tietystä yksittäisestä asiasta, jos puunostajan ilmoittamat ostotiedot eivät täsmää veroilmoituksessa mainittujen tulojen kanssa. Valvontapelotetta pidetään yllä myös satunnaisotannalla. Verovelvollisen on hyvä muistaa, että verohallinnolla on käytettävissään varsin täydelliset vertailutiedot. Puunostajat nimittäin ilmoittavat, keneltä ovat puuta ostaneet ja millä summalla. Menopuolella näitä vertailutietoja ei ole. Verovelvollisen on itse pidettävä niistä muistiinpanoja ja säilytettävä kuitit mahdollista lisäselvityspyyntöä varten. METSÄNHOITOMAKSUJEN PERIMINEN LOPPUU Metsänhoitomaksujen periminen on perinteisesti ollut verohallinnon tehtävä. Laki on muuttumassa ja pakollisista metsänhoitomaksuista luovutaan. Viimeinen kerta, kun niitä peritään, on syksyllä 2014. ERKKI HOLMA Thinkstock VEROILMOITUS SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA Verohallinto korostaa erityisesti kahta asiaa vuoden 2013 veroilmoituksessa: se toivoo asiakkaiden lähettävän verotiedot sähköisessä muodossa, ja kausiveroilmoitus eli laskelma arvonlisäveroista on annettava siinäkin tapauksessa, että verovelvollisella ei koko vuoden aikana ole ollut metsään liittyvää rahaliikennettä. Sähköinen ilmoittaminen minimoi sekä asiakkaan ilmoitusvirheet että verohallinnon tallennusvirheet, koska paperille laaditun veroilmoituksen tiedot on verohallinnossa joka tapauksessa tallennettava sähköiseen muotoon. Ohjeet sähköiseen ilmoittamiseen löytyvät osoitteesta www.vero.fi/ilmoitaverkossa. Verohallinto lähettää veroilmoituskaavakkeita noin 400 000 metsänomistajalle. Vuoden 2012 verotuksessa 35 000 metsänomistajaa antoi ilmoituksen sähköisesti. Parantamisen varaa siis on. Asiakkaan tunnistautumista sähköisessä asioinnissa helpottaa, että se tapahtuu nyt verkkopankkitunnusten avulla. Ainoastaan metsäyhtymät ja kuolinpesät tarvitsevat tunnistautumiseen edelleen Verohallinnosta erikseen saatavan Katso-tunnisteen. OP-Pohjola Metsäraha 1 · 2014 25 A! UUTT METSÄNI, OTETAANKO TAIMITURVA KASVUSI TURVAKSI? Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenenä saat parhaan asiantuntemuksen metsäsi koko elinkaarelle. Uusi Taimiturva-palvelu varmistaa, että metsäsi alkaa tuottaa heti alusta lähtien. Palvelu sisältää maanmuokkauksen, taimet ja niiden istutuksen, tarkastuskäynnin, uudistamisraportin, tarvittaessa täydennysviljelyn, varhaishoidon takuuhintaan, metsävakuutuksen ja vakuuden siitä, että taimikko on luovutushetkellä keskimäärin 1,3 metriä, huippukuntoinen ja tiheys tavoitteen mukainen. Tämä, jos mikä on helppoa, riskitöntä ja tuottavaa metsäomaisuuden hoitoa. Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi tai tutustu palveluun osoitteessa metsagroup.fi > palvelut metsänomistajille. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. T E R M I JA S E L I T Y S T OP-SIJOITUSVAKUUTUS OP-sijoitusvakuutus sopii hyvin puukaupparahan sijoituskohteeksi perintöverosuunnittelua tekevälle metsänomistajalle. · OP-sijoitusvakuutuksen saat omasta osuuspankistasi. S ijoituskohteiksi OP-sijoitusvakuutukseen valitaan sellaisia tuotteita, jotka sopivat metsänomistajan tavoitteisiin sijoittajana: vakuutusyhtiön tarjoamia OP-sijoitusrahastoja tai muita sijoituskohteita. Valintaa ohjaa sijoittajakuvan kartoitus, jossa selvitetään millaiseen tuottoon metsänomistaja tähtää ja kuinka paljon hän on valmis kantamaan riskiä sijoituksen kehittymisestä. OP-sijoitusvakuutus tehdään aina määräaikaisena vakuutussopimuksena vähintään kolmeksi ja enintään 30 vuodeksi. Halutessaan metsänomistaja voi nostaa vakuutussäästön joko osittain tai kokonaan kesken sopimusajan. Sijoituskohteiden vaihtaminen onnistuu maksutta kesken sijoitusajan. VEROTUS OP-sijoitusvakuutuksen tuottoa verotetaan pääomatulona vasta vakuutuksen päättyessä. Jos metsänomistaja nostaa vakuutussäästöjä kesken sopimusajan vain osittain, noston katsotaan verotuksessa kohdistuvan ensin vain pääomaan. Kun koko pääoma on nostettu, nosto kohdistuu tuottoon, ja sitä verotetaan pääomatulona. Vakuutuksen pääoma on verotonta, kun se maksetaan vakuutettuna olevalle vakuutuksenottajalle itselleen. Jos vakuutuksen pääoma maksetaan vakuutuksenottajan lähiomaiselle, sitä verotetaan lahjaverotuksessa. OP-sijoitusvakuutukseen sisältyvän kuolemanturvan perusteella kuolintapauskorvaus maksetaan vakuutuksenottajan nimeämille edunsaajille tai kuolinpesälle. Kuolintapauskorvaukset ovat edunsaajina oleville vakuutetun lähiomaisille kullekin verovapaita 35 000 euroon saakka. Sijoitusvakuutuksella metsänomistaja voi siis tehdä perintöverosuunnittelua. TAPIO TILLI metsäpalvelupäällikkö op-pohjola Helena Hajanti OP-Pohjola Metsäraha 1 · 2014 27 HISTORIALLISEN TASAISTA KEHIT YSTÄ Puun kysynnän ennustetaan kasvavan hyvin maltillisesti 2014, joten kantohinnat nousevat vain vähän. MARKKU SUMMA KANTOHINNAT 1/2007­10/2013 /m3 80 70 Kuusi Tukkipuu 60 Kuusi 20 10 0 Mänty Koivu 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Havutukkivaltaiset päätehakkuut kiinnostavat » Puukauppa kävi vuona 2013 maltillisen tasaisesti. Siitä kiitokset kaikille osapuolille; tästä on hienoa jatkaa vuonna 2014! Olemme UPM:ssä kiinnostuneita havutukkivaltaisista päätehakkuukohteista. Hyvää kotimaista koivutukkia sisältäviä leimikoita kannattaa aina tuoda tarjolle. Harvennushakkuukohteiden tarpeet vaihtelevat hieman alueellisesti. UPM päivittää metsänomistajille tarjoamiaan palveluita ja kerromme niistä jatkossa lisää. Eino-myrsky kulki poikki maan. Havaintojen perusteella myrskyn aiheuttamat tuhot vaikuttavat rajallisilta ja hajanaisilta. Myrskystä selvittiin monin paikoin säikähdyksellä ja sähkökatkoilla. Arvioimme, että tuhot saataneen monin paikoin korjattua ja sisällytettyä normaaleihin korjuuohjelmiin. Tuomas Hallenberg johtaja, puukaupan suunnittelu ja ohjaus, upm Janne Ruotsalainen Ostot mitoitetaan talven olosuhteiden mukaan » Paras kysyntä on tällä hetkellä tukkivaltaisista kohteista. Talven harvennusten osalta ostotavoitteet ovat jo lähes täynnä, ja osto mitoitetaan talven olosuhteiden mukaan. Puun hintakehitys on ollut tasainen sekä tukki- että kuitupuulla. Tämä on osaltaan ollut tukemassa vilkasta puukauppaa. Talven hintakehitys perustuu pitkälti lopputuotteiden kysyntään. Valtaosa Eino-myrskyn metsävaurioista on hajakaatoja ympäri metsien. Pahoilta suurilta myrskyalueilta tällä kertaa vältyttiin. Kartoitamme tilannetta asiakkaidemme kanssa ja pyrimme korjaamaan kohteita talven ja ensi alkukesän aikana osana normaalia korjuutoimintaa. Tulevan kesän puukauppojen ja metsänhoitotöiden suunnittelu tulee aloittaa hyvissä ajoin heti alkuvuodesta. Kevään metsänhoitotöiden valmistelulla eli maanmuokkauksen sekä taimien tilauksella on kiire, jotta työt saadaan tehtyä oikeaan aikaan. Tilaamalla puukaupan yhteydessä Metsä Groupin Taimiturvan varmistaa kerralla metsänuudistamisen laadukkaan toteutuksen ja oikea-aikaiset hoitotoimenpiteet. Yrjö Perälä johtaja, puukauppa ja metsäpalvelut, metsä group 28 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha Lähde: Metla, Metinfo Tilastopalvelu P Mänty arhaillaan eletään historiallisestikin hyvin vakaata puukaupan aikaa. Se helpottaa huomattavasti puunmyynnin ajoittamista. Pitkä pakkastalvi merkitsee puumarkkinoiden vakaudelle erittäin paljon. Suositusten mukaan puolet puumääristä tulisi korjata talviaikaan. Metsänomistajat ovat toivoneet metsälain muutosta. Metsälain muutos mahdollistaa enenevässä määrin metsänomistajalähtöisen metsänhoidon. Muutoksen myötä puumarkkinoille tulee lisää tarjontaa kohteista, joita ei vanhan lainsäädännön aikana haluttu tuoda markkinoille. Muutos ei vaikuttane kuitenkaan olennaisesti puumarkkinoihin. 50 40 30 Koivu Kuitupuu Puumarkkinat Puun hintaheilahtelut ovat vähentyneet » Ensisijaisesti haemme tällä hetkellä tukkivoittoisia leimikoita kevään korjuuseen. Talven kesto näyttää, mahtuuko talvileimikoita vielä lisää tämän talven korjuuseen. Myös kuitupuulla on normaaliin tapaan tasapainoinen kysyntä. Pienten hintaheilahteluiden puntarointia oleellisempaa on monessa tapauksessa tarkastella metsänhoidollisia tarpeita ja puustoon sitoutuneen pääoman tuottoa. Eino-myrskyn tuhot jäivät pääosin pieniksi ja paikallisiksi; myrskyllä ei ollut merkittävää vaikutusta puumarkkinoihin. Koska tuhot ovat luonteeltaan pienimuotoisia, pelkästään pienien puuryhmien korjuu ei usein ole kannattavaa. Tuulenkaatojen yhteyteen kannattaa muodostaa suurempi leimikko. Näin saadaan järkeviä korjuukokonaisuuksia ja korjuunkustannukset jäävät maltillisemmalle tasolle. Juurineen kaatuneiden puiden laatu säilyy hyvänä alkukesään saakka. Talvella on hyvä suunnitella tulevan maastokauden metsätöitä. Paikallinen metsäasiantuntijamme auttaa mielellään töiden kartoituksessa ja suunnittelussa. Jorma Länsitalo metsäpäällikkö, stora enso Sahat odottavat tukkipuun tarjonnan aktivoituvan » Vuosi 2013 oli sahoille jonkin verran edellisvuotta helpompi. Tulosta ei kuitenkaan voi pitää tyydyttävänä. Puun tarjonta oli suhteellisen aktiivista ja tasaista lähes koko vuoden. Erityisesti kuitupuuta oli runsaasti tarjolla, mikä johti ylitarjontaan loppuvuonna. Sekä mänty- että kuusisahatavaralle oli kysyntää yleiseen markkinatilanteeseen nähden hyvin. Sahat odottavat, että tukkipuun tarjonta lisääntyisi. Sillä olisi positiivinen vaikutus koko suomalaisen metsätalouden kannattavuuteen, myös vientitulot kasvaisivat. Suomen heikko talouskasvu heijastuu edelleen rakentamiseen ja sitä kautta myös sahatavaran kysyntään. Kotimaisen kysynnän aktivoitumista saadaan odottaa ainakin syksyyn 2014. Euroopasta, lähinnä Englannista ja Saksasta, tuli positiivisia viestejä loppuvuodesta. Muualla Euroopassa näkymät ovat vaisut. Viennin Kiinaan arvioidaan vetävän edellisvuoden tapaan. Näkyvissä ei ole mitään syytä, miksi niin ei tapahtuisi. Sahateollisuudelle on tärkeää, että energiapoliittisilla ratkaisuilla ei heikennetä sahauksen sivutuotteiden kilpailukykyä. Puru ja kuori kilpailevat metsähakkeen kanssa samoilla bioenergiamarkkinoilla. Valtio ei ole toimenpiteillään mitenkään edesauttanut purun ja kuoren energiakäyttöä, kuten kilpailijamaissa on tapahtunut. Kuljetuskaluston kantavuuden parantaminen on pääosin hyvä asia. Nyt pitää vain ratkaista se, miten suuremmilla kuormilla, puhumattakaan uusista 76 tonnin rekoista, ajetaan kevytrakenteisilla silloilla. Kai Merivuori toimitusjohtaja, suomen sahat ry Jaana Kankaanpää Puuta myyty metsäteollisuuden tarpeen mukaan » Puukaupan markkinakehitys on jatkunut historiallisen tasaisena jo puolentoista vuoden ajan. Kysynnän ja tarjonnan arvioidaan pysyvän edelleen tasapainossa. Kuitupuumarkkinoilla erityisesti talvikorjuukelpoisista kohteista on paikoin ylitarjontaa, mutta kesäkorjuukelpoisten kohteiden kysyntä­tarjontatilanne vaikuttaa tasapainoisemmalta. Sopivia, myös vain talvikorjuukelpoisia harvennuksia, kannattaa kuitenkin tarjota ja kilpailuttaa omassa metsänhoitoyhdistyksessä. Sahatavaran pidemmän aikavälin näkymiin ja tukkipuun menekkiin saatiin positiivisia uutisia, kun Keitele Group päätti investoida Kemijärvelle uuden sahan ja liimapuulinjan. Investointi parantaa Itä-Lapin tukkipuun markkinointimahdollisuuksia. Toivottavasti Vapo löytää kumppanin Kemin Ajokseen suunnitteilla olevaan biodieseltehtaaseen. Pohjois-Suomessa on erityisen suuri vaje pieniläpimittaisen puun käytölle. Toteutuessaan tehdas käyttäisi 1,5 miljoonaa kuutiometriä puuta. Myös valtiota tarvittaneen mukaan. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten tarjoama Puumarkkinat.fi-verkkopalvelu antaa uudenlaisen mahdollisuuden puukaupan kilpailutukseen. Läpinäkyvyys puumarkkinoilla on lisääntynyt. Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, mtk OP-Pohjola Metsäraha 1 · 2014 29 Puumarkkinat Puun kysyntä kasvaa maltilla Euroopan talous ja metsäteollisuustuotteiden kysyntä kasvavat hitaasti vuonna 2014, joten teollisuuden kotimaisen puun käyttökään ei Metlan ennusteen mukaan muutu merkittävästi. » ­ Puun kysynnän kasvun ennustetaan olevan vuonna 2014 hyvin maltillista ja kantohinnat nousevat vain vähän, kertoo Metlan tutkija Jussi Leppänen. Metlan ennusteen mukaan kantohintojen vuosikeskiarvot nousevat 0­2 prosenttia vuodesta 2013. Vuonna 2013 Aasian sahatavaran kysyntä vaikutti kuusitukin kysyntään positiivisesti, kun Euroopassa talouskasvu oli hyvin vaatimatonta. Vuonna 2014 kotimaan ja Euroopan hieman elpyessä sekä kuusi- että mäntytukit ovat haluttuja. Vaneriin kuluvaa koivutukkia ostetaan usein havutukkileimikoiden yhteydessä, joissa koivua on sekapuuna. Tämän vuoksi koivutukin markkinoiden ennustaminen on muita puutavaralajeja hankalampaa. Energiapuun kysynnän kasvu jatkuu useimpien biovoimaloiden läheisyydessä, vaikka kivihiilen käyttö onkin lisääntynyt varsinkin rannikon voimaloissa. Talvileimikoiden kysyntään vaikuttaa maan jäätyminen ja talven pituus. Kelirikkoleimikoilla on jatkuvasti hyvä kysyntä, koska ne voidaan korjata silloin, kun muille leimikoille ei voida mennä. Myös kesäkorjuukelpoiset leimikot ovat haluttuja. Ensi vuonna Metla ennakoi ainespuun tuonnin kasvavan 12 miljoonaan kuutiometriin siten, että pääosa tuonnista on kuluvan vuoden tapaan koivukuitupuuta ja haketta. Metsäsektorin lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan enemmän kuin koskaan. Siitäkin syystä kannattaa seurata, miten metsien käsittelymahdollisuudet monipuolistuvat jatkossa ja miten metsänhoitoyhdistysten jäsenyys ja palvelut kehittyvät. Hallituksen metsäpoliittisen selonteon lopullisesta muodosta riippuu, ollaanko metsätalouden verotusta muuttamassa tulevina vuosina yrittäjämäisempään suuntaan. · Ristikko Ristikon ratkaisu sivulla 35. 30 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha Metsänomistajant! tra Ex PROMOTION Mönkijän ketjut 5,3 mm ATV605 Purevat ja kestävät EIK86605 Salmiakkikuvioinen, nastallinen ketju (nasta 6 mm) · 22x11.00-8, 22×10-9, 22×11-9, 22x10-10, 22×11-10,23×8-10, 23×10-10, 23x8-11, 24×9-11, 24×10-11, 23×10-12, 23x10.5-12, 24×9-12, 205/80-12 Quatro-jäänastaketjut Tellefsdal Quatro T90 on patentoitu 9 mm vahva ketju varustettuna 9 x 9 mm neliönastalla. Neliönastalla varustetuissa traktorin ketjuissa on 25 % enemmän kulutuspintaa kuin vastaavassa pyöreässä nastassa. Sillä on myös pidempi käyttöikä, parempi jarrutusteho sekä 10 % parempi pito! T90 16.9 R24, 26 / 28 / 30 99, EIK86610 ATV610 · 24×11-8, 25×11-8, 24×11-9, 24×13-9, 25×12-9, 25×13-9, 24×11-10, 24×11.5-10, 25×10-10, 25×11-10, 25×12-10, 270/60-12, 25×10-12, 26×8-12, 26×9-12, 26×9.5-12, 26×8-14, 26×9-14 99, EIK86615 T90 540 / 70R34, 540 / 65R38 T90 16.9 R34/38, 18.4 R34/38 T90 20.8 R38, 580/70 R38 ATV615 EIK469143 EIK469169 EIK469170 EIK469190 · 25×11-12, 25×13.5-12, 26×10-12, 26×10.5-12, 26×11-12, 26×12.00-12, 27×9-12, 27×10-12, 27×11-12, 27×12-12, 26×10-14, 27×12-14, 26×11-14, 27×9-14, 26×12-14, 27×10-14, 27×11-14 99, 1079, 1290, 1250, 1460, LED työvalo 27 W · 10 - 30 V · 1700 lm ·9 x 3 W Epistar LED poltinta · valokeila 60°, flood · IP67 ST87007 Nostopuomi mönkijän tukkikärryyn (sopii ATV1) ATV4 Ammattilaisille! PROMOTION mönkijän ketjut ATV QUATRO A EIK128725Q ATV QUATRO B EIK128825Q ATV QUATRO C EIK128828Q ATV QUATRO E EIK128830Q ATV QUATRO D EIK128920Q ATV QUATRO F EIK128931Q 169, 398,398,398,459,459,459,Mönkijän tukkikärry ATV vinssi kahvakytkimellä 3490 · max. kuorma 1361 kg · välityssuhde 153:1 · moottori: 12 V 1,1 hv · vaijerin pituus 15,2 m, Ø 5,1 mm AWD1360 ATV1 · max. 1000 kg · jatkettava malli · mitat: 3800 (2600) x 1310 x 1060 mm · renkaat: 22 x 12-8, 4 PR · nostopuomi ei sisälly toimitukseen (nostopuomi tukkikärryyn ATV4) Juontoketju 2 m 695, 149, · ketju 8 mm · piikin pituus 250 mm · murtolujuus 8000 kg SK1007 2490 Jälleenmyyjät ja IKH myymälät kautta maan! Alajärvi Saarenpää Oy Forssa Konekoski Oy Haapavesi Haapaveden Autovaraosa Oy Huittinen Kiviniitty Hyvinkää Artve Trading Oy Hämeenlinna Hämeen Traktorihuolto, Valmeka Oy Ii Iijoen Rauta Iisalmi Savon Rautaosa Oy Imatra Imatran Varaosakeskus Oy Isojoki Metallipaja Heikki Alakortes Joensuu Joensuun Konekeskus Oy Kajaani Kainuun Ar-Kar Oy Kalajoki Rautio Tools Oy Kangasniemi KT-Kiinnitys Kankaanpää Pentti Korpela Oy Karjaa AD-Center Kauhava Lakeuden Kone ja Maataloustarvike Ky Kaustinen MM-Tools Oy Keuruu Keuruun Saha ja Erä Oy Kemi Kemin autopalvelu/Ojanperä Kemi Kitee Kiteen Konediesel Kittilä Konevuokraus Timpuri Oy Kiuruvesi Osuuskunta Itämaito Kokkola Kokkolan Työkaluässä Kolari Kolarin Rakennustarvike Oy Kouvola Agri-Kymi Oy Kuhmo No-Pan Auto Oy Kuopio Koneosapalvelu Oy Kuortti Kuortin Rautakauppa Kurikka I-Racing Kuusamo Kone Pajula Oy Lahti Lahden Traktorivaruste Oy Laitila Sä-Le Lappajärvi Lappajärven Osuuskauppa Lappeenranta Koneosapalvelu Oy Lapua Saarenpää Oy Lieksa A & K Heikura Oy Lohja Sara-Tuote Oy Loimaa Loimaan Hihna & Varaosa Oy Mariehamn Bo-Bil Ab Mikkeli Etukone Oy, Tools Mikkeli Oy Mynämäki Varsinais-Suomen Konetarvike Nilsiä Syvärin Konehuolto Oy Nivala Nivalan Konevaruste Oy Nummela Sara-Tuote Oy Nurmes A & K Heikura Oulainen Oulaisten Autovaraosapalvelu Oy Orivesi Paven Auto Oy Parkano Parkanon Puupiste Pattijoki Smartia Oy Pihtipudas Maaselän Maatalous Oy Pori Heinolan Auto ja Traktori Porvoo Ferme Agri Oy, Porvoon Mikrokulma Pudasjärvi Perhemarket Pertti Heikkinen Punkalaidun E. Myllyniemi & Kumpp. Pöytyä Jarmo Lalli Oy Raisio AD-Turku Ranua Ranuan Tarvikekeskus Oy Rauma Rauman Varaosahalli Oy Riihimäki Konepaja Mankinen Oy Rovaniemi Lakkapää Oy Ruukki Rauta Maatalous Jaatinen Oy Saarijärvi Konehuolto Hannu Hoppula Oy Salo Virtasen Moottori Oy Sastamala Kiviniitty Savonlinna Linnan Kone Oy Seinäjoki Seinäjoen Konerengas Oy, E-P:n Kone ja Tarvike Siilinjärvi Siilin Autotalo Sodankylä Sodankylän Helahoito Somero Kone-K Mansner Oy Sotkamo Erkki Tuhkanen Oy Suomussalmi Tasalan Kuukkeli Oy Suonenjoki Pieksän Auto-Osa Oy Tampere Traktorivaraosa ja -tarvike Tervajoki Tervajoen Autohuolto Oy Tornio Lakkapää Oy Turku Turun Konekeskus Oy Tuuri E-P Koneosat Oy Uusikaupunki Vakka-Suomen Varaosakeskus Oy Vaasa Tervajoen Autohuolto Oy TAHWa Varkaus Kimmon Kone Oy Viitasaari Viitasaaren Konetarvike Oy Virrat Virhydro Oy Vöyri Vöyrin Kone ja Traktori Ylitornio Rauta & Kone Nippeli Oy Ylivieska Vieskan Konetarvike Oy Ähtäri Jari Ruha Oy Espoo Portti 1-5, 02270 Suomenoja puh. 0201 323 750* Jyväskylä Vasarakatu 27 Jyväskylä puh. 0201 323 519* Kauhajoki Keskustie 26 Kauhajoki as puh. 0201 323 290* Konala Ristipellontie 23, Helsinki Oulu Paljetie 11 Oulu Tampere Kenkätie 2 A Pirkkala Vantaa Kärkikuja 6 Vantaa Puh. 0201 323 780* puh. 0201 323 529* puh. 0201 323 562* puh. 0201 323 547* *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Tarjoukset voimassa 31.1.2014 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Hämeenlinnalaisen Hirsimäen päiväkodin Metsänhaltiat käyvät eskarinsa luonnon helmassa. Metsäsaareke asutuksen kainalossa tarjoaa yllin kyllin materiaalia leikkiin ja oppimiseen. 32 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha LUONTOESKARIIN Uudella asuinalueella Hämeenlinnan Hirsimäessä luonto on lähellä: päiväkodin pihasta näkyy puita joka suunnassa. Lapsia pihalla ei sen sijaan näy. RAILA AALTONEN Kuvat Kaisu Jouppi TALLATTU POLKU VIE L öytääkseen Hirsimäen päiväkodin Metsänhaltiat-eskariryhmän on käveltävä parkkipaikalta parisataa metriä ohi omakotitalojen, jatkettava kevyen liikenteen väylää, ja pujahdettava sitten metsään. Pian kuuluu lasten ääniä, ja puiden lomassa vilahtelee jotain värikästä. Ilmassa on savun hajua. Ruskeiden havunneulasten peittämä tallattu polku vie puisen kodan luo. Sen seinillä, räystään suojissa riippuu toistakymmentä pientä selkäreppua. Reppujen omistajista osa istuu solumuovialustojen päällä penkeillä ja värkkää keskittyneesti jotain. Ryhmän lastenhoitaja, Elina Sirén kertoo, että eskareilla on tänään työn alla matikkalaatikot. Lapset ovat tulleet tänään kodalle tavalliseen tapaan, puoli yhdeksältä. Aamupäivän katkaisee pieni välipala, ja lämmin ruoka syödään puolilta päivin. Puoli yhdeltä osa lapsista haetaan kotiin, ja kokopäivähoidossa olevat lähtevät iltapäiväksi sisähommiin päiväkodille. OMA METSÄ SÄÄSTYI RAKENTAMISELTA Hirsimäen päiväkoti aloitti toimintansa 12 vuotta sitten. Sen toiminnassa on alusta lähtien painotettu luontoa, ulkoilua ja ympäristökasvatusta. Päiväkodin lipputangossa liehuva vihreä lippu kertoo, että päiväkodin ympäristökasvatusohjelma on saanut virallisen sertifikaatin. Pieni metsikkö lähellä päiväkotia on sekin ollut alusta asti tiivis osa lasten elämää. Uhka leijui ilmassa, kun kaupunki kaavoitti alueelle lisää asuinrakentamista, mutta vanhempien aktiivisuuden ansiosta lasten metsikkö säästettiin. Kaupungin luonnonhoitotoimisto järjesti päiväkodille perusmukavuudet, kodan lisäksi ulkokäymälän ja kompostin jätehuoltoa varten. Sittemmin kotarakennuksia on saatu päiväkotien käyttöön muuallekin Hämeenlinnaan. Lapsille metsäsaareke on yhtä tuttu kuin päiväkodin sisätilat. He leikkivät, oppivat, aterioivat ja jopa lepäävät ulkona joka päivä, säästä riippumatta. Kun Metsänhaltiat eivät ole kodalla, se on OP-Pohjola Metsäraha 1 · 2014 33 Lapset eivät myöskään kaipaa leluja sisältä. Luonnosta löytyy kaikki mitä tarvitaan. muiden päiväkotiryhmien käytössä. Moni napero onkin haaveillut Metsänhaltiaksi pääsystä jo aiempina päiväkotivuosinaan. ESIMERKKI INNOSTANUT MUITAKIN ­ Idea luontoeskarista syntyi, kun esiopetuksen tilat päiväkodilla kävivät ahtaiksi. Ensimmäiset eskarit vietiin metsään vuonna 2005, ja nyt luontoeskaria käy vuorollaan jo yhdeksäs ryhmä, kertoo esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja Maija Haapanen. Toiminnan Hirsimäessä aloittaneet Mari Parikka-Nihti ja Joonas Rinta-Harri kehittivät ideaansa innokkaasti ja tutustuttivat monien muidenkin päiväkotien edustajat Metsänhaltioiden tapaan toteuttaa esiopetus. OP-Pohjola myönsi heille viime vuonna Metsän oppimispolku -palkinnon. Nyt Parikka-Nihti ja Rinta-Harri ovat siirtyneet muualle töihin, mutta heidän ansiostaan luontoeskari on levinnyt pikkuhiljaa Hämeenlinnasta muuallekin Suomeen. ORAVA JA HARAKKA TUTUIKSI Lapsilla on aistit avoinna, ja metsässä riittää havainnoitavaa. ­ Katso, tuo orava tuossa tuli nyt noin lähelle, äsken se katseli meitä tuolta kauempaa, raportoi Sohvi-tyttö opettajalle. ­ Ja aina, kun me lähdetään, niin harakka lentää tähän kärkkymään, jäikö meiltä mitään, selvittää Veeti. ­ Esiopetuksessa lähdemme aina liikkeelle lasten kiinnostuksen kohteista. Meillä ei ole kirjoja, vaan oppimateriaalit löydämme metsästä. Laskemisessa ovat apuna kävyt ja kivet, ja kirjaimia muodostamme vaikka omalla vartalolla, kuvailee Haapanen. Luonnon tarjoamia materiaaleja hyödyntävä esiopetus on myös edullista, vaikka kustannuspuolta ei toimintaa suunniteltaessa mietittykään. METSÄ KUTSUU LEIKKIMÄÄN Lapset ovat tehneet metsään linnuille ruokintapaikan. Kun eräänä sateisena päivänä aikaa vietettiin tavallista enemmän kodalla, tutkittiin lintuoppaan avulla, mitä lajeja lintulaudalla saattaisi myöhemmin näkyä. ­ Painotamme kaikessa tekemisessä ympäristönsuojelua ja huolenpitoa luonnosta. Haluamme tartuttaa lapsiin asenteen, että luonnosta saa paljon iloa. Ryhmän kaikki 14 lasta viihtyvät ulkona silminnähden hyvin. Tiukkaa jakoa tyttöjen ja poikien ryhmiin ei tunneta, vaikka ilmiö on päiväkodeissa varsin tavallinen. Lapset eivät myöskään kaipaa leluja sisältä. Luonnosta löytyy kaikki mitä tarvitaan, Sirén on huomannut. ­ Ravintolaleikissä kassakoneena toimii erikoiseksi muotoutunut puu, lahonneesta puunpalasta saatiin kananlihaa ja puiden lehdistä salaattia. Puukon turvallinen käyttö on tullut tutuksi lapsille. Vuolemiselle on sovittu tietty paikka, ja nytkin penkillä istuu kaksi taitavaa veistelijää. ­ Ei vuoleminen oo vaikeeta, sanoo penkille istahtanut Iiris ja ottaa puukon käteensä. ­ Pitää ottaa hyvä asento, jalat näin haralleen. Vuollaan itsestä poispäin ettei mee sormiin, ja lopuksi pannaan puukko tuppeen, näin. JOULUJUHLA METSÄN SYLISSÄ Maija Haapanen on työskennellyt ryhmän kanssa lukukauden alusta. Hän kertoo aluksi miettineensä paljonkin, miten esiopetussuunnitelmaa toteutetaan ulkona, mutta valmistelu on syksyn mittaan helpottunut, kun ympäristö on tullut tutuksi itsellekin. Vanhemmatkin pääsevät seuraamaan lapsen esikouluvuotta: Kota on Metsänhaltioiden tukikohta, joka tarjoaa myös säänsuojan ­ mutta mieluiten lapset viettävät koko eskaripäivänsä ulkona liikkuen. 34 1 · 2014 OP-Pohjola Metsäraha Metsäeskaria käyvät lapset ovat liikunnallisia ja luonnossa viihtyviä. Opetussuunnitelma on sama kuin tavallisessa eskarissa, oppimisympäristö vain on toisenlainen. lasten toimintaa valokuvataan, ja kuvaesittely pyörii digikehyksessä päiväkodin eteisessä vanhempien tullessa hakemaan jälkikasvuaan. Hiljakkoin ryhmä järjesti perheille illan kodalla, jossa lapset esittelivät hankkimiaan taitoja: puukolla vuolemista, sahaamista ja leikkejä. Maastojuoksun avulla näytettiin ryhmän käyttämän alueen rajat, ja lopuksi kokoonnuttiin yhdessä nuotiolle paistamaan tikkupullaa. Joulujuhlakin aiotaan viettää kodalla, musiikin ja varjoteatterin merkeissä. ULKONA RUOKA MAISTUU Sohvi, Veeti ja Iiris lupautuvat haastateltaviksi, ja istahtavat kodan seinustaa kiertävälle penkille tulen loisteeseen. Kaikki pitävät luontoeskaria paljon parempana kuin sisäeskaria. Veistäminen ja majojen rakentelu ovat kaikkien lasten mieleen. Puukkoa käsitellään erikseen sovitulla paikalla ja aina ohjaajan valvonnassa, Maija Haapanen (kuvassa) kertoo. ­ Täällä saa leikkiä kepeillä ja tehdä puumajoja, perustelee Veeti. ­ Ja olla piilosilla, Iiris jatkaa. Metsästä löytyy loputtomasti piilopaikkoja, ja penkillä istuvien asiantuntijoiden mielestä isot kivet ovat parhaita. Muita hyviä metsäleikkejä ovat kolmikon mielestä puuhippa, onko mörri kotona, ja vinkki. Iiriksestä myös kirjaintehtävät ovat hauskoja, vaikkapa tietyllä kirjaimella alkavien eläinten nimeäminen. ­ Ässällä alkaa ainakin susi ja sisilisko. Ruoka noudetaan maitorattailla päiväkodin keittiöstä ja nautitaan joko ulkona tai kodan lämmössä. Mutta lapset tietävät, että metsästäkin löytyy syötävää. Veeti tuntee ketunleivän ja Iiris on kerännyt vadelmia. Lapset tuntevat myös paljon sieniä, niitä opiskeltiin syksyllä sieninäyttelyssä. Aika metsänhaltioiden seurassa menee kuin siivillä. Aikuiset huomaavat tavallisen välipala-ajan menneen jo ohi ja alkavat latoa värikkäitä mukeja kodan penkille. Rattailta nostellaan tarjolle myös banaaneja, ja Rasmus lähtee kilistämään kelloa kutsuakseen joukon koolle. Puiden lomasta alkaa ilmestyä punaposkisia esikoululaisia tankkaamaan lisää energiaa. Aika metsänhaltioita! · OP-Pohjola Metsäraha 1 · 2014 35 RAHA KASVAA PUISSA Hyödynnä nyt UPM Bonvestan talvietu (kampanja-aika 10.1.­31.3.2014). Saat metsätilakaupan yhteydessä jopa 1500 :n arvoisen setelin valitsemaasi UPM metsäpalvelutuotteeseen. www.bonvesta.fi Suomen parhaat metsätilat. UPM BONVESTA