OP-POHJOL A-RYHMÄN MA A- JA ME TSÄLEHTI 4.2014 BIOENERGIA Energialähteen vaihto säästi 15 000 euroa RISKIENHALLINTA Sähköjärjestelmistä 200 tulipaloa vuodessa Herkkuja Makukylästä 4.2014 TÄ SS Ä NUMEROSS A Bioenergia Viljatilallinen Matti Heikkilä vaihtoi kuivuriinsa kiinteän polttoaineen. 06 6 14 Asiantuntija Kokemus on tuonut malttia ja osaamista suomalaissijoittajille, sanoo johtaja Harri Nummela. 20 Riskienhallinta Kiinteästi asennetuista sähkölaitteista ja järjestelmistä aiheutuu 200 tulipaloa vuodessa. 24 Tuet muuttuvat Uusi ohjelmakausi tuo muutoksia investoijille ja sukupolvenvaihdoksen tekijöille. 30 14 20 30 Erikoistuminen Laitikkalan maatalousyrittäjät markkinoivat makuelämyksiä. Kalenteri ELMA-maaseutumessut ELMA esittelee suomalaisen maaseudun tuotteita Helsingin Messukeskuksessa 7.­9.11. Samaan aikaan ovat myös OutletExpo ja Metsämessut sekä la­su Lemmikkimessut. Metsävero-opas OP-Pohjolan Metsävero-opas ilmestyy jälleen Metsäraha-lehden 1/2015 liitteenä 13.1.2015. Se sisältää tärkeää ja ajantasaista tietoa metsänomistajan verotuksesta. Liha-Akatemia 2015 Atria järjestää tuottajilleen nauta- ja sikaseminaarit korvaavan Liha-Akatemian Vuokatissa12.­13.2.2015. Tapahtumassa on mukana myös OP-Pohjola. 2 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä OSIIN PURETTU Tuntipalkan päälle Työntekijä tilalle Työntekijän palkkaamisesta maatalouteen koituu välillisiä kuluja tuntipalkan lisäksi. Vakinaisen työntekijän lakisääteisten sosiaalivakuutusmaksujen osuus on 26,93 prosenttia palkasta. Niihin kuuluvat sosiaaliturvamaksu, työttömyyseläkemaksun työnantajaosuus sekä työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. Lisäksi tuntipalkan päälle on laskettava arkipyhäkorvaukset (esimerkiksi vapunpäivä tai muu arkipäivälle sijoittuva pyhäpäivä, josta maksetaan palkkaa), vuosilomapalkat ja lomaltapaluurahat sekä työajan lyhennys eli "pekkaspäivät". Sairausajan palkat ja työterveyshuolto-prosentti perustuvat tilastoista saatuihin keskimääräisiin kustannuksiin. Muista kuluista on myös laskettava sosiaalivakuutusmaksut. Yhteensä välilliset kulut ovat vakinaiselle työntekijälle 68,93 prosenttia tuntipalkasta. Kausityöntekijälle välilliset kulut ovat pienemmät, 55,46 prosenttia palkasta. Oheisen laskelman perusteena on 1 642 tunnin vuosityöaika, 205 työpäivää. Lakisääteiset 2,14 % sosiaaliturvamaksu 18,15 % 0,75 % 5,82 % 0,07 % TyEL-maksun ta-osuus työttömyysvakuutusmaksu tapaturmavakuutusmaksu ryhmähenkivakuutusmaksu 26,93 % yhteensä Muut 3,06 % 5,11 % arkipyhäkorvaukset 18,83 % vuosilomapalkat ja lomaltapaluurahat sairausajan palkat ja työterveyshuolto 6,09 % 8,91 % työajan lyhennys sosiaalivakuutusmaksut Kaikki yhteensä 68,93 % tuntipalkasta Kuva: Juuso Paloniemi Lähde: Maaseudun Työnantajaliitto 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 3 Nina Kaverinen PÄÄKIRJOITUS Rakennetaan yhdessä uusi OP Lokakuun alussa julkistimme uuden nimemme. Olemme nyt lyhyesti OP. "Eipä varsinaisesti yllättänyt", moni teistä ehkä ajatteli. Useimmat Kultajyvän lukijat tuntevat jo nyt OPn toimijaksi, jonka kanssa hoituvat niin pankki- kuin vakuutusasiatkin. Emme tehneet päätöstä muuttaa nimeämme omin päin. Kysyimme ennakolta hyvin laajalla otannalla teidän, asiakkaidemme, mielipiteet OP-brändistä. Näytitte vahvaa vihreää valoa. Olimme kaikki samaa mieltä siitä, että Osuuspankkien ja Pohjolan liitto on jo niin luonteva ja vakaalla pohjalla, että voimme yhdistää näiden kahden toimijan nimet, eli Osuuspankin O:n ja Pohjolan P:n, ytimekkäästi OPksi. Uusi nimemme OP viestii vahvasti myös digiaikaa. Haluamme tarjota asiantuntevaa OP-palvelua, helposti ja sujuvasti siitä riippumatta asioitko pankkikonttorissa, verkkosivuillamme, matkapuhelimen, tabletin tai tulevaisuudessa vaikkapa älykellosi kautta. Tämän eteen teemme kovasti kehitystyötä. Nimenmuutoksemme on myös osa "Syntynyt asiakkaiden omistamaksi" -hankettamme, paluutamme asiakasomisteisille juurillemme. Uudistuvalla ja 100-prosenttisesti asiakkaiden omistamalla ryhmällä ei ole muita isäntiä kuin omat asiakkaansa. Haluamme olla luotettava kumppani ja perustehtävämme mukaisesti haluamme kantaa huolta asiakkaidemme, omistajajäsentemme ja toimintaympäristömme taloudellisesta menestyksestä ja hyvinvoinnista. Maatilat ovat meille tärkeä asiakaskunta ja kumppani, ja maatilojen finanssipalvelut ovat jatkossakin tärkeä osa OPta. Maatalouden rahoittaminen ja vakuuttaminen ovat syvällä perustehtävässämme. Lupauksemme ovat suuret. Haastakaa meidät täyttämään ne. Ainutlaatuisen yritysmuotomme perusta on yhteisöllisyys. Olemme kaikki yhdessä me. Yhteistyöllä ja keskinäisellä vuorovaikutuksella rakennamme tästä yhteisestä OPsta maailman parhaan asiakasomisteisen finanssiryhmän. Minulle pääjohtajana on tärkeää, että asiakaslähtöisyytemme tarkoittaa meillä asiakkaan kunnioittamista, asiakkaan ymmärtämistä, palvelujen saatavuutta eri kanavissa ja kilpailukykyisyyttä. Kaiken tämän kruunaa oikea palveluasenne ja lupauksista kiinni pitäminen. Aurinkoista loppusyksyä! Vuoden yrittäjänainen Vuoden Yrittäjänaiseksi on valittu espoolainen Katja Noponen. Valinta julkistettiin Yrittäjänaisten liittopäivillä lokakuussa. Katja Noposen yritys on koulutus- ja valmennusalalla toimiva Katja Noponen Oy. Yrityksen liikevaihto on noin 4­5 miljoonaa euroa ja se työllistää lähes 60 henkeä. Nopeasti kasvaneen yrityksen palveluiden kautta työllistyy vuosittain tuhansia ihmisiä. ­ Vaikka varovaisuus riskinotossa voi pidätellä naisia, mekin voimme olla kasvuyrittäjiä, kannustaa Noponen yrittäjäsiskojaan. Vuoden Valtakunnallisen Yrittäjänaisen valitsevat vuosittain OP-Pohjola-ryhmä ja Suomen Yrittäjänaiset yhdessä. Palkinto jaettiin nyt 25.:nnen kerran. Kannen kuvassa makuja maalta Kultajyvä-lehden kannen kuvassa on tuotteita Laitikkalasta, Suomen Makukylästä: muun muassa juustoja Heikkilän juustolasta, hilloja ja maissia Suttisen marjatilalta, lihatuotteita Katajan Lihalta, sekä muita lähituottajien herkkuja Kesänmaku-myymälästä. Lue artikkeli Laitikkalan vireistä maaseutuyrittäjistä sivulta 30. Reijo Karhinen PÄ Ä J O H TA J A OP Liity Metsään.fi-palveluun Metsään.fi-palvelu tarjoaa metsänomistajalle ajantasaisen metsävaratiedon omista metsistä. Myös yhteisomistuksen osakkaiden päätöksenteko helpottuu, jos kaikki osakkaat käyttävät Metsään.fi-palvelua. Yksin tai yhdessä puolison kanssa metsää omistava tai yhtymän osakas voi liittyä käyttämään palvelua suoraan. Lisäksi metsäpalstoista pitää olla riittävän tuoretta metsävaratietoa. Uutta tietoa kerätään jatkuvasti laserkeilaukseen perustuvalla menetelmällä ja parhaillaan tietokantaan tuodaan vuoden 2004 jälkeen Metsäkeskuksen maastossa keräämiä metsätietoja. Tietoja on päivitetty Metsäkeskukseen tulleiden ilmoitusten ja rahoitushakemusten perusteella. Omien metsien tietojen saatavuuden voi tarkistaa kirjautumalla palveluun seitsemän päivän maksuttomalla koeajalla, tai ottamalla yhteyttä Metsäkeskuksen asiakastukeen. metsaan.fi 4 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä Colourbox Juho Kuva Lyhyet OP-Pohjolan uudeksi nimeksi OP OP-Pohjolan nimi tiivistyy muotoon OP Uuden OP-nimen sisällä on tarina . Osuuspankin (O) ja Pohjolan (P) liitosta. Jatkossa niin pankki-, vahinkovakuutus kuin varallisuudenhoitoliiketoiminnatkin ovat OP-brändin alla. Uuden pääkaupunkiseudun pankin nimeksi tulee OP Pankki Oyj ja Pohjola Vakuutuksesta OP Vakuutus. Nimenmuutosta valmistellessa selvitettiin asiaa myös asiakkaiden keskuudessa, ja sen tulokset tukivat päätöstä uudesta, yksinkertaisesta nimestä. OP-nimi otetaan käyttöön 1.1.2015 alkaen. Olli Kauppinen Karhunpainia Kuhmolainen Esko Heikura voitti elokuussa järjestetyn karhunveiston MM-kilpailun työllään Leikkiä ja totta. Heikura kertoo, että hänen teoksensa kuvaa sitä, kuinka karhunpentujen leikki on yhtä aikaa sekä iloista telmimistä että varautumista tulevaisuuteen, oikean elämän harjoittelua. Tuomaristo arvioi 25 tunnin kilpailusarjan voittanutta teosta seuraavasti: Veistoteknisesti ja plastisesti erittäin taitava teos on sommittelultaan erinomainen. Moottorisahalla on vaikeaa toteuttaa tällaista syvyyttä, vauhtia ja liikkuvuutta. Esko Heikuran teoksesta näkee, että teos on suunniteltu huolellisesti ja tekijä on poikkeuksellisen lahjakas. Karhunveiston MM-kilpailun järjesti Maaseudun Sivistysliitto Ilomantsissa. Asiakaslehtemme Pellon ja metsämaan hinta ja kaupat 1-6/2014 Keskiarvo /ha Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Pelto 9 758 13 616 9 992 10 888 8 763 9 069 7 780 6 357 5 996 5 348 4 485 3 960 9 550 11 654 9 028 6 376 2 308 8 504 Kpl 11 35 26 18 23 10 18 8 8 30 13 11 47 23 11 62 2 5 1 362 Metsä 5 360 5 233 4 361 5 346 4 517 4 446 3 510 3 820 3 428 3 239 2 645 3 057 2 634 1 936 1 846 1 936 1 846 1 104 2 949 3 090 Kpl 30 68 83 38 97 30 39 63 107 114 102 101 161 114 46 286 91 64 2 1 637 SAAVAT UUDET NIMET 2015 Liha-Akatemia 2015 Atria järjestää naudan- ja sianlihan tuottajilleen Liha-Akatemia-seminaarin Vuokatissa 12.­13.2. 2015. Se korvaa aiemmat nauta- ja sikaseminaarit. Seminaarin punaisena lankana kulkee "Miten Suomi ja maailma ruokitaan tulevaisuudessa?" Luentojen aiheita ovat muun muassa: Sihanlihantuotannon kannattavuuden kolme pointtia, Viljan laadun merkitys, Miten kehitän omaa tilaani sekä Poi´ittaminen isossa karjassa. Valion uusi toimitusjohtaja luo katsauksen maidontuotantoon. Itikan ja Lihakunnan hallintoneuvostot kokoontuvat.Liha-Akatemia järjestetään yhteistyössä osuuskuntien, OP-Pohjolan, Valtran, Pohjolan maidon ja ItäMaidon kanssa. Lähde Kiinteistöjen kauppahintatilasto 1.-6.2014, Maanmittauslaitos. 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä Lehtikuva / Mikko Stig 5 6 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä Energiamuoto vaihtoon Energialähteen valinnalla on iso merkitys maatilan tuotantokustannuksiin. Isohuumosen tilalla Siikajoen Paavolassa on kuivattu kahden kesän viljat kiinteällä polttoaineella. TUOMAS RYTKY, ANNE PENTTILÄ Timo Heikkala E n missään tapauksessa vaihtaisi takaisin öljyyn, tilallinen Matti Heikkilä summaa kokemukset polttoaineen vaihdosta hymyillen. Suupielien ylöskaartumisen ja kommentin syy selviää nopeasti, kun Heikkilä klikkaa tietokoneeltaan auki taulukkolaskimen. Ruudulle pomppaavan vertailulaskelman kuivaamon uuden lämmitysjärjestelmän rakentamisesta ovat tehneet yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Ruukin toimipaikka ja MTT:n taloustutkimus. Taulukossa ovat vierekkäin öljylämmitysjärjestelmän ja kiinteää polttoainetta käyttävän järjestelmän kulut. Lämpö tarvitaan vuonna 1985 rakennettuun Antti-pakettikuivuriin, jota on vuosien varrella modernisoitu ja laajennettu niin, että nyt kerralla kuivuu kolmekymmentä kuutiota. Käytännössä lämmityksen tehontarve on noin 450 kW. Heikkilä aloittaa laskelman esittelyn ylimmältä riviltä faktatiedolla: kiinteän polttoaineen järjestelmän rakentaminen maksoi 84 000 euroa (arvonlisävero 0 %), ilman omalle työlle laskettua hintaa. Vastaavantehoisen öljylämmitysjärjestelmän hintalappu olisi ollut noin 20 000 euroa. Hankinnan poistoajaksi taulukkoon on merkitty 10 vuotta, polttoöljyn hinnaksi 82 /MWh (= 81 c/l) ja vastaavasti kiinteän polttoaineen hinnaksi 15 /MWh. Kiinteän polttoaineen kohdalle eurot on laskettu halvinta tarjolla olevaa poltettavaa käyttäen. Isohuumosen kohdalla se tarkoittaa palaturvetta, jota Siikajoella saa mainittuun hintaan parin päivän tilausajalla pihalle kipattuna. Isohuumosen tilan tuotteet myydään pääsääntöisesti rehutehtaille. Lisäksi osa tuotteista myydään suoramyyntinä ja Keskon kautta markkinoidaan tilalla pakattua viljaa riistan ruokintaan, kertoo Matti Heikkilä. VIIVAN ALLA Vielä pari lukua, ennen kuin päästään kurkistamaan viivan alle. Korkona on käytetty viittä prosenttia. Vakuutuksen ja kunnossapidon arvoina on öljyvaihtoehdolle 300 euroa ja kiinteälle polttoaineelle 1 260 euroa vuodessa. Tämä syksy oli Siikajoella, Pohjois-Pohjanmaalla puintien suhteen lähes ihanteellinen. Kuivuri on käynyt 450 tuntia. Heikkilä naputtelee luvun taulukkoon. Sitten on lupa vilkaista sinne kiinnostavimpaan. Tulos on mielenkiintoinen: turpeella ja öljyllä kuivattaminen ovat muutaman satasen tarkkuudella saman- 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 7 1 Matti Heikkilä esittelee lämmistysjärjestelmän ohjauskeskusta. hintaisia. Näin siis kymmenen vuoden poistoajalla. Luvut kuitenkin muuttuvat näytöllä dramaattisesti, kun Heikkilä vaihtaa käyttötuntien kohdalle märän syksyn kuivaustunnit. Viljelijä tietää, että huonona vuotena tunnit tuplaantuvat aurinkoiseen syksyyn verrattuna. Yhdeksälläsadalla tunnilla, ja edelleen kymmenen vuoden poistoaikaa käyttäen, turpeen käyttäminen säästää vuodessa lähes 15 000 euroa! ­ Laskuissa ei huomioida sähkönkulutuksen muuttumista, koska uuden lämmönlähteen rakentamisen yhteydessä puhallin muutettiin toimimaan taajuusmuuttajalla. Sen ansiosta sähkönkulutus laski 10­20 prosenttia, Heikkilä kertoo. HAKEKIN KÄY Matti Heikkilällä on metsää, jota harventaa, ja oma monitoimikone. Viime syksynä viljat kuivattiin silti lähes yksinomaan turpeella. Syitä oli kaksi. Ensinnäkään omaa haketta ei ollut vielä tarjolla. ­ Eikä se omasta metsästäkään tuleva hake ole ainakaan halvempaa kuin turve. Tänä syksynä on palanut kuitenkin pääasiassa haketta, koska rankaa tulee metsien harvennuksesta joka tapauksessa sivutuotteena. Ja on hakkeella kuivaamisessa oma fiiliksensä. Ainakin siinä katkaistaan tilalta ulosmeneviä rahavirtoja, Heikkilä kertoo. Turpeen tai hakkeen seassa tilalla palaa myös kuivaamon esipuhdistimen sekä viljan lajittelun jäte. Ensiksi mainittu on varsin kevyttä, mikä lisää hieman työmäärää kuivaamolla. Käytännössä kuivauserän vaihdon aikana pitää tarkistaa, että tuhkan- poisto on toiminut oikein. Lisäksi paloilmakanavien tuhkaluukut pitää imuroida pari kolme kertaa käyttökauden aikana. Imurointikerta ei kuitenkaan ole kuin puolen tunnin työ. Polttimon ja syöttölaitteiston perussäätöjen löytymisen jälkeen automatiikka on osannut kuulemma säätää prosessia tarpeeksi hyvin, esimerkiksi ulkolämpötilan mukaan, ilman käsityön tarvetta. Työmäärän lisäys on siis pieni. Nykyaikainen polttolaitteisto lähettää kännykkään hälytyksen, jos kaikki ei toimi suunnitellusti. Onko Heikkilä joutunut keskeyttämään puinnit esimerkiksi hakkeen tukittua syöttöruuvin? ­ Yhden kerran koko syksyn aikana. Silloin polttoaineen syötössä olleen ongelman aukaisuun meni viisi minuuttia. Sen olen kuitenkin huomannut, että hakkeen laatuun kannattaa panostaa tarpeeksi ­ tasalaatuisella ongelmia ei tule. Heikkilän kuivaamon lämpökeskus on koottu itsenäisesti eri tuotteista ilman kokonaispaketin toimittajaa. Se pienensi kustannuksia, mutta Heikkilä näkee etuja myös valmiin konttiratkaisun hankkimisessa: sellaisen saattaisi ainakin periaatteessa vuokrata talvikaudeksi vaikkapa kasvihuoneyrittäjälle. 2 3 1] Antti-pakettikuivuria on vuosien saatossa modernisoitu ja laajennettu. 2­3] INVESTOINTITUKEA 35 PROSENTTIA Vanhempi tutkija Timo Lötjönen MTT:n Ruukin toimipaikasta kertoo, että Heikkilän esittelemä laskelma on tehty jo nelisen vuotta sitten. Sittemmin sitä on päivitetty lähinnä hintojen muuttumisen osalta. ­ Laskelma oli osaltaan pohjana, kun ministeriös- Hake lämmitysjärjestelmää varten saadaan oman metsän puista. 8 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä Isohuumonen (2014) tukikelpoista peltoa. kylvöala yhteensä kauraa Viljatila Isohuumosella on noin 150 hehtaaria tukikelpoista peltoa. sä mietittiin kiinteän polttoaineen lämmitysjärjestelmien investointitukia. Silloin päädyttiin siihen, että tukea saa lämmitysjärjestelmälle maksimissaan 35 prosenttia, kun muutoin kuivaamoiden investointituki on 10­15 prosenttia. Tuessa on leikkuri muiden tukien tapaan rajoittamassa kustannusten karkaamista, Lötjönen kertoo. Kuivaamon ja sen lämmönlähteen rakentamiseen on saatavissa myös korkotukilainaa. Nykyisellä pankin lainarahan hinnalla sen merkitys on kuitenkin vähäinen. Lötjönen muistuttaa, että Työtehoseura käyttää laskelmissaan kuivaamon normaalin syksyn käyttötunteina kolmeasataa. Sillä tuntimäärällä kiinteän polttoaineen vaihtoehto kiikkuu, ilman investointitukea laskien, kannattavuuden rajamailla. Hieman öljyn hinnasta riippuen. Kartoitustapaamisia on järjestetty noin 150 ja tavoite on 200 projektin päättyessä vuoden lopussa. Lisäksi hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on tavoitettu noin tuhat henkilöä. Toivoa sopii, että hyödyllinen projekti saa jatkoa ja leviää muuallekin maahan. Maatalousyrittäjä voi myös teettää tilalleen energiasuunnitelman, jonka kustannuksia ELY-keskus tukee 85 prosentilla, ainakin vuoden vaihteeseen saakka. Energiasuunnitelmia tekevät siihen valtuutetut asiantuntijat. Vuodenvaihteen jälkeen sen teko maatiloille saattaa muuttua osaksi tilaneuvonnan toimintaa. Nurhonen kannustaa energiasuunnitelman teettämiseen. ­ Vaikka siitä joutuu jotakin maksamaan, se voi säästää hintansa moninkertaisesti. hernettä ohraa 150 ha 130 ha 11 ha 12 ha 107 ha ohra Keskisato: ENERGIAKARTOITUS KANNATTAA Pohjois- ja Etelä-Savon ProAgrian Energiaratkaisut maaseudulla -hanke tekee energiakartoituksia alueen pienyrityksille ja maatiloille. Parin tunnin vapaamuotoisessa keskustelussa käydään läpi tilan energiankulutus ­ sähkö, lämpö, lämmin vesi ja polttoaineet ­ ja pohdiskellaan yhdessä mahdollisia vaihtoehtoja kulutuksen vähentämiseksi. ­ Energiakartoituksesta on hyötyä erityisesti sellaiselle tilalle, jolla mietitään erilaisia vaihtoehtoja energian tuottamiseen ja siihen liittyviä investointeja, Pro Agrian hankevastaava Mikko Nurhonen kertoo. HAKE- VAI MAALÄMPÖÄ? Savolaisilla, etenkin pienillä maatiloilla yleisimpiä lämmitysmuotoja lienevät toistaiseksi sähkö- ja klapilämmitys. Hakelämmitys on yleisempää suuremmilla tiloilla, ja lämmitysmuodoista nopeimmin lisääntyy maalämpö. ­ Tyypillinen muutostilanne savolaisella maatilalla on, että tila on lopettanut karjanpidon ja energian kulutus on pienentynyt paljon. Tällöin vaihto hakelämmityksestä maalämpöön voi olla kannattava ratkaisu. Jos tilalle rakennetaan uusi suuri navetta, lypsylaitteistojen pesut tarvitsevat paljon ja kuumempaa vettä kuin mitä maalämpö pystyy tuottamaan. kaura kuivaamon käyttötunteja, josta noin 90 prosenttia oman sadon kuivatukseen. 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 4100 kg/ha 3 800 kg/ha 450 h 9 Energiamuodon vaihto säästää jopa 15 000 euroa. ­ Silloin hakelämmitys voi olla paras ratkaisu. Tai kannattavampaa voikin olla tuottaa peruslämpö maalämmöllä ja lypsykoneen tai robotin ja maitosäiliön pesuun tarvittava kuuma vesi sähköllä. Ratkaisut ovat aina tilakohtaisia, eikä kaikilla ole myöskään mahdollisuutta tai halua hakelämmitykseen, painottaa Nurhonen. Entäpä ilmalämpöpumppu? ­ Se voi olla kannattava hankinta erityisesti konehalliin tai varastotilaan, jossa halutaan pitää lämpötila +10 asteen tienoilla. Investoinnin takaisinmaksuaika voi olla jopa vain vuodesta kahteen, jos verrataan saman tilan lämmittämistä sähköllä tai öljykäyttöisellä puhaltimella. Toisaalta hakelämmitystä kannattaa yleensä aina hyödyntää myös näissä tiloissa, jos sellainen maatilalla on. Tämä syksy oli Siikajoella puintien suhteen lähes ihanteellinen. Kuivuri on käynyt 450 tuntia, kertoo Matti Heikkilä. OSA SÄHKÖSTÄ AURINGOSTA Sähköä kuluu paljon etenkin suurilla karjatiloilla, joissa vuosikulutus voi olla jopa 300 000 kWh. Tilalle saattaisi olla kannattavaa tuottaa osa sähköstä aurinkosähkönä. Sopivaan suuntaan sijoittuvia suuria kattopintoja yleensä riittää. Aurinkosähkön kannattavuus heikkenee, jos järjestelmän koko on mitoitettu paljon omaa kulutusta suuremmaksi. Jos tilalla on tuntikohtainen sähkönkulutuksen seuranta, se konkretisoi kulutuslukuja ja mahdollistaa helpon aurinkosähköjärjestelmän mitoituksen, eli aurinkopaneeleiden kannattavan maksimimäärän. ­ Oma tuotanto korvaa ostettavaa sähköä. Monet sähköyhtiöt kyllä ostavat yli oman kulutuksen tuotetun sähkön, mutta siitä saatava korvaus on pienempi kuin sähkön ostohinta, eikä aurinkosähköllä ole Suomessa syöttötariffia. Aurinkosähköä voidaan hyödyntää merkittävästi vain osan vuodesta, joten ylisuuri paneeli-investointi ei ole kannattava, ainakaan nykyisillä investointikustannuksilla ja sähkön hintatasolla. Jos samalla tontilla on 50 kVA (50 kW) tai sitä tehokkaampi yleiseen sähköverkkoon kytketty tuotanto, niin tuottaja joutuu maksamaan veroa kaikesta tuottamastaan, myös itse käyttämästään sähköstä. Maatilamittakaavan sähköntuottajilla raja tosin ylittyy erittäin harvoin. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi tila, joka investoi aurinkosähköön ja jolla on ennestään tuulimylly. Aurinkosähkön tuottaminen ei ole vielä kovin yleistä. Pohjois- ja Etelä-Savossa laitteistoja on noin kymmenellä maatilalla. SOPIVA AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄ Minkä tehoinen järjestelmä olisi sopiva maatilalle? Nurhonen antaa mitoitusesimerkin: ­ Jos päivittäisen sähkötehon tarve on esimerkiksi 15 kilowattia ja kulutus 150 000­200 000 kWh vuodessa, niin sopiva aurinkosähköjärjestelmä on teholtaan 20 kW. Hyvälle paikalle asennettuna paneelit tuottavat 20 000 kWh vuodessa, esimerkkikohteessa 10­13 prosenttia tarpeesta. Investoinnin kannattavuuslaskelma Kiinteä polttoaine Hankintahinta (alv. 0 %) Polttoaineen kulutus*, MWh/h Polttoaineen hinta, MWh/h Käyntiaika sateisena syksynä, h/v 84 000 0,47 15 900 Öljylämmitys 20 000 0,42 81,5 900 Järjestelmän hankinta- ja käyttökustannukset vuodessa: Poisto (10 v) Korko (5 %) Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %) Energia Lisätyö (20 min/erä, 30 /h) Yhteensä Erotus 8 400 2 100 1 260 6 345 900 19 005 2 000 500 354 30 818 0 33 672 14 667 Toteutuneita lukuja Isohuumosen tilalta, pohjana on MTT:n tekemä laskelma. *Öljyn hyötysuhde on 95 %, hakkeen 85 %. 10 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä Nurhosen kokemuksen mukaan tällaisen aurinkosähköjärjestelmän hinta on asennettuna noin 30 000 euroa, 1 500 euroa/kW. Verkkoon kytketty järjestelmä ei sisällä akkuja. Akkutekniikka on vielä toistaiseksi erittäin kallista ja Nurhosen mukaan se sopii lähinnä kesäasuntokäyttöön, kun kiinteistössä ei ole sähköverkkoa. ­ Aurinkosähköinvestointiin voi saada investointitukea enintään 35 prosenttia. Tosin tuessa on leikkuri kohdassa 1 200 euroa/kW. Ilman investointitukia kuvatun kaltaisen investoinnin takaisinmaksuaika on 13­14 vuotta nykyisellä sähkön hinnalla. Jos investointiin saa tukea vaikkapa 25 prosenttia, takaisinmaksuaika lyhenee 10 vuoteen tai alle, laskee Nurhonen. Sitä paitsi investointi kestää paljon tätä pidempään, esimerkiksi paneelit kestävät hyvinkin 30 vuotta, vaikka niiden tehontuotto hieman laskee vuosien mittaan. ­ Laitteisto on varsin huoltovapaa, ainoa liikkuva osa on verkkoinvertterin puhallin. 30 vuodelle laskettuna aurinkosähkö säästää merkittäviä summia ja kuka tietää, miten sähkön hinta kehittyy tulevaisuudessa. Tuulivoima kannattaa harvoin Tuulivoima voi olla kannattava investointi, mutta vain tuulisilla alueilla. Useimmissa paikoissa pienen tuulivoimalan lavat eivät yllä niille korkeuksille, joissa tuulee tarpeeksi. Pro Agrian hankevastaava Mikko Nurhosen mukaan harvassa paikassa voidaan edes laskea takaisinmaksuaikaa tuulimyllylle, koska korjaus- ja huoltokustannukset tulevat kalliimmiksi kuin mitä voimala tuottaa. ­ Sen sijaan maa-alueen vuokraaminen riittävän suurikokoisen tuulimyllyn käyttöön tai osallistuminen tällaiseen tuulimyllyinvestointiin voi olla maatilalle kannattavaa. Sitä paitsi, jos joka 15. suomalaiselle maatilalle asennettaisiin kahdesta kolmeen megawattia tuottava tuulimylly, ne voisivat tuottaa neljäsosan Suomen tarvitsemasta sähköenergiasta. Laskelma aurinkosähköstä Tehon tarve päivällä Kulutus 15 Tuotto kW 20 000 Kokonaistarpeesta Takaisinmaksuaika kWh/vuosi ilman investointitukea 150 000 ­ 200 000 kWh/vuosi Sopiva järjestelmä 10 ­13 Hinta asennettuna % 25 % investointituella Laitteisto kestää 13­14 10 v. v. 20 kW 30 000 30 v. Energiatekniikan diplomi-insinööri, hankevastaava Mikko Nurhonen, Pro Agria. Colourbox 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 11 Maatiloista lähes energiaomavaraisia Esa Härmälän mukaan maatilat ovat jo nyt tehokkaita energiankäyttäjiä. Tilat saattavat tulevaisuudessa olla pitkälti energiaomavaraisia. ANNE PENTTILÄ Tiina Somerpuro / Kauppalehti N ykyaikaiset maatalousyritykset ovat aika suuria ja tehokkaita energiankäyttäjiä, sanoo Metsähallituksen toimitusjohtaja Esa Härmälä. Hän toimi lokakuuhun saakka työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkönä. ­ Energia muodostaa merkittävän osan maatilan tuotantokustannuksista, joten sen käyttöön on pakkokin kiinnittää huomiota. Moni maatila tuottaa merkittävän osan tarvitsemastaan lämmöstä ja lämpimästä vedestä omalla energiaraakaaineella, puulla. Härmälän mukaan puu eri muodoissaan on luonteva energianlähde maatiloilla, mutta valinta on aina tilakohtainen asia. Jos tila on esimerkiksi tehnyt suuren rakennusinvestoinnin, on tärkeintä saada ensin se tuotantokuntoon, muistuttaa Härmälä. ­ Päätoiminnon onnistuminen ratkaisee pitkälti tilan tulevaisuuden ja yrittäjien hyvinvoinnin. Energiansaannin on oltava turvattu, mutta se on silti tukitoiminto. Jokaisen maatalousyrittäjän on mietittävä, mitkä ovat energiavalinnoissa omat painopisteet, resurssit, voimavarat ja mielenkiinto. TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSIA Härmälän mielestä on hienoa, että maatiloilla on menty eteenpäin bioenergian tuotannossa, ja sillä suunnalla on paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. ­ Maatilakohtaisena ratkaisuna uskon enemmän aurinkoon kuin tuuleen. Maatiloilla on rakennusten katoilla nyt jo paljon hyviä aurinkopaneelien paikkoja. Härmälän mukaan maatilat voivat tulevaisuudessa olla pitkälle energiaomavaraisia, koneiden polttoaineita lukuun ottamatta. ­ Nykyaikaisen moottoriteknologian vaatimat moottoripolttonesteet tulevat jatkossakin isommilta toimijoilta, mutta biokomponenttien käyttö valmisteissa tulee lisääntymään. Kun Suomi pyrkii määrätietoisesti vähentämään riippuvuuttaan öljystä, maatiloilla on potentiaalia kantaa kortensa kekoon. ­ Etenkin puun lämmityskäytössä ollaan jo aika pitkällä ja lisämahdollisuuksia on viljan kuivauksessa, aurinkosähkön tuotannossa ja tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen vuokrauksessa. On kuitenkin keskeinen kysymys, kuinka paljon maatilojen resursseja voidaan käyttää energian tuottamiseen muille. Mitä enemmän metsäteollisuus käyttää puuta, sitä enemmän sitä on tarjolla myös koko kansantalouden energiakäyt- Sähkön pientuotanto on maatilalle hyvä mahdollisuus pienentää omaa sähkölaskua, sanoo Esa Härmälä. töön. Toisaalta lisääntyvä energiakysyntä voi nostaa puun hintaa, mikä huolestuttaa metsäteollisuutta. ENERGIAMUOTOJEN TUKEMINEN HANKALAA Verotuksen tai tukien käyttö eri bioenergiamuotojen tukemiseen ei ole yksiselitteistä. ­ EU:ssa ei saa verottaa sähköntuotannon polttoaineita. Tuilla voidaan korkeintaan tehdä hienosäätöä, mutta niillä voidaan myös sekoittaa markkinoita. Sähkön pientuotantoa maatiloilla on kannustettu siten, että verkkoon liittymisen pelisäännöt on pyritty luomaan samanlaisiksi koko maassa. Härmälä muistuttaa vanhasta virkamiesperiaatteesta, että tuesta saatavan hyödyn pitäisi olla suurempi kuin sen valvonnasta aiheutuva kustannus. Myös sähkön syöttötariffi on valtion antamaa tukea. Tuulivoiman syöttötariffille on haettu poikkeuslupa EU:lta. ­ Yhden kolmen kilowatin aurinkopaneelin valvonta olisi suurin piirtein samansuuruinen työ kuin on kolmen megavatin tuulivoimalan valvonta, vaikka ero sähköntuotannossa on tuhatkertainen. Sähkön pientuotanto on kuitenkin hyvä mahdollisuus pienentää omaa sähkölaskua, muistuttaa Härmälä. 12 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä Tilatukioikeudet 2015 Vuonna 2015 tilatukioikeuksien omistusoikeutta ei enää voi siirtää henkilöille, jotka eivät ole aktiiviviljelijöitä. T ilatuki voi olla viljelijällä joko hänen omistuksessaan tai hallinnassaan. Tietoa hallinnan laadusta ylläpidetään tukioikeusrekisterissä. Viljelijä näkee lomakkeelta 103A, onko tukioikeus omistuksessa vai vuokrasopimukseen perustuvassa hallinnassa. Myös tukioikeuksien siirtoja on kahta tyyppiä: omistuksen siirto ja hallinnan siirto. Omistuksen siirto on aina pysyvä, kun taas hallinnan siirto on aina määräaikainen. Tukioikeuksien hallinnan siirto edellyttää aina, että vastaava määrä tukikelpoista pinta-alaa siirtyy tukioikeuksien vastaanottajalle. Kun määräaikainen hallinnan siirto päättyy, tukioikeuksien siirtoa ei tarvitse ilmoittaa, vaan hallinto siirtää tukioikeudet automaattisesti takaisin tukioikeuksien omistajalle. Muuttuvien tukiehtojen vuoksi jokaisen, jolla on peltoa omistuksessaan tai hallinnassaan, kannattaa tarkastaa tilanne omalta kohdaltaan. Varsinkin silloin, jos on vuokrannut, ostanut tai myynyt peltoa tai uusinut voimassa olleen vuokrasopimuksen. Vuokrasopimukseen kirjattu maininta tukien siirtymisestä ei välttämättä riitä, vaan tilanne pitää tarkistaa tukioikeusrekisteristä. Tukioikeuksien siirtäminen ei edellytä sitä, että pellonvuokrasopimuksessa olisi erikseen sovittu tukioikeuksien siirrosta. Siirtäminen voidaan tehdä lomakkeilla 103A ja 103B, kun molemmat osapuolet allekirjoittavat lomakkeen. Jos vuokramaiden tukioikeuksien omistus on maanomistajalla tukioikeusrekisterissä, ei tarvitse tehdä mitään. Tällöin vuokramaiden osalta on tehty määräaikainen hallinnan siirto ja tukioikeudet palaavat automaattisesti maanomistajalle vuokrasopimuksen päätyttyä. Jos taas vuokramaiden tukioikeuksien omistus on vuokralaisella ja se halutaan siirtää maanomistajalle, omistusoikeus on siirrettävä viimeistään 31.12.2014. Tukioikeuksien omistuksen siirto voidaan tehdä vain silloin, kun vuokrasopimus on katkolla eli vuokrasopimus on katkaistava vähintään yhdeksi yöksi. Jos vuokrasopimus on voimassa yli vuodenvaihteen eikä tukioikeuksien omistusta ole siirretty maanomistajalle, ainoa mahdollisuus korjata tilanne on uusia vuokrasopimus ja neuvotella tukioikeuksien siirrosta ennen vuodenvaihdetta, mikäli maanomistaja ei ole aktiiviviljelijä. Tukioikeuksien omistuksen siirto tehdään lomakkeella 103B ja tämän jälkeen tukioikeuksien hallinta siirretään uuden vuokrasopimuksen perusteella vuokralaiselle vuokrasopimuksen ajaksi. Siirtojen osalta pitää muistaa, että lomakkeessa 103B pitää olla kaikkien osallisten allekirjoitukset ­ etenkin, kun kyseessä ovat kuolinpesät, yhtymät tai yhteisöt. Ensisijaiselle viljelijälle annettu valtuutus allekirjoittaa yksin lomakkeita ei koske tukioikeuksien siirtoa. Tilatuki maksetaan aina sille, kenellä on tukioikeuksien hallinta eli tukioikeuksien omistuksen siirto maanomistajalle ei vaikuta tuen maksatukseen. Vuokrasopimus on suositeltavaa laatia aina kirjallisesti. Mikäli vuokrasopimuksessa ei ole mainittu vuokra-aikaa, on vuokrasopimus lain mukaan voimassa kaksi vuotta. Kaisa Markula PANKINJOHTAJA SATAKUNNAN OSUUSPANKKI Tukioikeuksien siirtoja on kahta tyyppiä. 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 13 ASIANTUNTIJA Sijoittajilla on vaihtoehtoja Kokemus on tuonut suomalaisille sijoittajille malttia ja osaamista. Samaan aikaan ovat lisääntyneet mahdollisuudet hajauttaa sijoitukset eri kohteisiin. Mutta millä tavalla vaikea taloustilanne näkyy sijoittajan arjessa? JUHA NEVALAINEN Kuvitus Jere Saarelainen, kuva Miika Kainu POHJOIS-AMERIKKA Talouskasvu vahvistumassa kaikilla rintamilla. S uomen talous ei ole päässyt nousuun, eikä tilanne koko Euroopassa ole paljon parempi. Silti myös Helsingin pörssissä on nähty mukavia kurssinousuja, eikä osinkokevät 2014 ollut ainakaan huono. Miten tällainen yhdistelmä on mahdollinen? ­ Kyse on pitkälti vaihtoehtoisten sijoituskohteiden alhaisesta tuotosta, sanoo OP-Pohjolan varallisuudenhoitopalveluista vastaava johtaja Harri Nummela. ­ Korkotaso on niin matala, että se laskee kiinnostusta korkosijoituksia kohtaan. Osinkotuottoja arvostetaan, ja sijoittajat katsovat myös osakkeiden hintojen suhdetta yritysten tuloksentekokykyyn. Tämä on pitänyt monen yrityksen kurssin nousussa. ­ Vaikka uutisissa kerrotaan sotatoimista Euroopassa, emme ainakaan syyskuun puoliväliin mennessä olleet havainneet levottomuuden merkkejä kotitalouksien sijoituspäätöksissä. Suursijoittajat puolestaan katsovat päivittäisen uutisvirran yli ja arvioivat talouden pitkän aikavälin näkymiä. Kun odotettavissa on, että korot eivät käänny nousuun vielä aikoihin, puoltaa tämä varojen pitämistä osakkeissa. ENTISTÄ OSAAVAMPIA SIJOITTAJIA Tavallisten kansalaisten osake- ja rahastosäästäminen on Suomessa uudempi ilmiö kuin vertailukelpoisissa maissa. Sijoitusrahastotkin tulivat vasta 1980-luvun lopulla, juuri ennen suurta lamaa. Nyt on kuitenkin jo kertynyt kokemusta, joka on tuonut varmuutta muidenkin kuin ammattimaisten sijoittajien otteisiin. ­ Aivan selvästi nyt osataan paremmin elää sen tosiasian kanssa, että reippaatkin kurssivaihtelut kuuluvat asiaan. Ei yhtä herkästi riehaannuta hyvistä uutisista ja mennä paniikkiin huonoista kuin 15 tai 25 vuotta sitten. Moni jopa haluaa ja osaa hyödyntää myös kurssien notkahdukset. RAHAT MAAILMALLE? Suursijoittajien piiristä alkoi kesällä tihkua tietoa, että Euroopalle ja euromääräisille sijoituksille sanottaisiin näkemiin ja siirrettäisiin rahoja etenkin USA:n markkinoille. Tähän epäilemättä vaikutti euroalueen talousnäkymien yllättävä heikkeneminen kevään lupaavampien merkkien jälkeen. Joko pienenkin sijoittajan kannattaa turvautua muun maailman kohteisiin? ­ Rahastojen kautta Suomen ja koko Euroopan ulkopuolelle sijoittaminen on jo arkea kotitalouksillekin, mutta suoria osakesijoituksia on toistaiseksi tehty vain vähän. Sijoittipa mihin päin maailmaa tahansa, on aina syytä perehtyä omaan sijoituskohteeseen huolellisesti, myös valuuttakurssivaihteluiden näkökulmat huomioiden. Onko maantieteellinen ja valuuttamääräinen sijoitusten hajauttaminen tässä markkinatilanteessa yleisesti ottaen suositeltavaa, Harri Nummela? ETELÄ-AMERIKKA Sitkeän inflaation ja heikon kasvun vaivaama alue. 14 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä SUOMI Kotimarkkinoilla vaikeaa, mutta vientisektori elpyy valuutan kautta. VENÄJÄ Poliittisessa umpikujassa. EUROOPPA Aurinko tullut esiin euron heikentyessä. JAPANI Voimakkaita toimia pitkän heikon jakson katkaisemiseksi. LÄHI-ITÄ Vilkasta investointirintamalla. KESKINEN AFRIKKA Hyvää kasvua ja positiivista kehitystä, vaikka poliittisesti levotonta ja ebola-alueita. KIINA Rakenteellisia muutoksia, jotka parantavat sijoitusympäristöä, mutta hidastavat kasvua. INTIA Reformeja, jotka johtavat talous- ja tuloskasvun vauhdittumiseen. KAAKKOIS-AASIA Globaalin kasvun elpyminen vetää vientimarkkinat vauhtiin. ETELÄ-AFRIKKA Pilvistä kaivosteollisuuden ja rakenteellisten ongelmien vuoksi. Maailman sijoitussäähän vaikuttavat niin taloudelliset kuin poliittisetkin tekijät. AUSTRALIA Kiinan hidastuva raaka-ainekysyntä heikentää kasvua kaivosvetoisella markkinalla. 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 15 Harri Nummela Harri Nummela on 46-vuotias juristi, jonka kodin Espoossa jakavat vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. Nummelan pitkä OP-ura alkoi Tampereella: kesätyöt, esimiesharjoittelu ja työpaikka Tampereen Seudun Osuuspankissa. Sieltä tie vei Helsinkiin ja OP-Rahastoyhtiön johtoon. Tämän vuosikymmenen alussa Nummela johti OP-Pohjola-ryhmän sisäistä palveluyhtiötä. Lokakuussa 2014 edessä oli siirtyminen vastaamaan varallisuudenhoitopalveluista koko ryhmän tasolla johtokunnan jäsenenä. 16 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä ASIANTUNTIJA ­ Hajauttaminen ylipäänsä kannattaa aina. Tarjolle on tullut aivan uusia mahdollisuuksia ja esimerkiksi rahastosijoittaja voi valita paljon suuremmasta valikoimasta kuin jo tutuiksi tulleista osake-, korko- ja yhdistelmärahastoista. Nykyään pääsee pienilläkin summilla kiinni esimerkiksi asuntoihin, kiinteistöihin ja metsäomaisuuteen. Entä vanha kunnon pankkitili? ­ Jokainen sijoittaja tarvitsee pankkitilin ja sille riittävästi likvidiä rahaa eli koko ajan käytettävissä olevia varoja. Toki nimelliskorko on matala, mutta niin on inflaatiokin. Sijoita omaan pankkiin, tai asuntoihin Parin viime vuoden aikana OP-Pohjola on tuonut markkinoille mielenkiintoisia sijoitustuotteita. Tuotto-osuus on sijoitus omaan pankkiin ja oman paikkakunnan talouteen. OP-Pohjola-ryhmän osuuspankit ovat järjestäneet keväästä alkaen osuusanteja, joissa kunkin pankin asiakasomistajat voivat merkitä oman pankkinsa Tuotto-osuutta. Tuotto-osuudelle maksetaan korkoa vuosittain pankin osuuskuntalain mukaisesta voitonjakokelpoisesta ylijäämästä. Vuoden 2014 tuottotavoitteeksi on asetettu 3,25 prosenttia. Minimisijoitus on 100 euroa ja maksimisijoitusmäärä on osuuspankkikohtainen. Annin voimassaoloaika on rajallinen. OP-Vuokratuotto-rahasto sijoittaa varansa pääasiassa asuntoihin, toimitiloihin ja asuntojen rakentamiseen Suomessa. Rahasto jakaa vuosittain realisoituneesta tuloksestaan vähintään 75 prosenttia osuudenomistajille. Tulos muodostuu yleensä pääasiassa vuokratuloista. Rahaston minimimerkintäsumma on 30 000 euroa. Merkintäpalkkio on kaksi prosenttia ja hallinnointipalkkio 1,9 prosenttia. Lunastuspalkkio on porrastettu sijoitusajan pituuden perusteella viidestä yhteen prosenttiin. Lisätietoja omasta osuuspankista ja op.fi:stä. KESKELLÄ DIGIKUMOUSTA Digitalisointi on ajan henki myös finanssimarkkinoilla. Nyt jo kaikille tuttu verkkopalvelu eli puhekielellä nettipankki tuli vuonna 1996. Se otti todella nopeasti paikkansa suosituimpana tapana hoitaa pankkiasiat; ensin rutiinit, mutta vuosi vuodelta laajentuen kattamaan yhä uusia pankki- ja vakuutuspalveluja. Digitalisointi on edennyt kiihtyvin harppauksin. Silloinen Osuuspankkiryhmä oli Euroopan ensimmäinen nettipankki, ja kärjessä OP-Pohjola tahtoo kulkea nytkin. ­ Kehitämme myös sijoittamisen palveluja kokonaan uutta sukupolvea, niin sanottuja diginatiiveja varten. Koko finanssiala ­ sijoittamisen palvelut mukaan lukien ­ on tältä osin suuren murroksen edessä, sanoo Harri Nummela. On helppoa tehdä johtopäätös, että murros esimerkiksi osakesijoittamisessa on vähintään yhtä suuri kuin oli siirtyminen paperiosakkeista arvo-osuuksiin runsaat 20 vuotta sitten. Tänään voit istua kahvilassa Lissabonissa ja ostaa omalla älypuhelimella osakkeita Helsingin pörssistä. Mitä huomenna? 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 17 SIJOITUSVINKKI Maataloustuet tuottamaan? Maataloustuet maksetaan pääosin syksyllä, mutta useimmilla viljelijöillä aktiivisin tukien käyttöaika on vasta keväällä. Voisiko rahan panna siksi aikaa tuottamaan? JUHA NEVALAINEN Kuva Thinkstock S ijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa, ja puoli vuotta on siinä mielessä erittäin lyhyt aika, sanoo sijoitusjohtaja Pasi Vartiainen Oulun Osuuspankista. Maatalousyrittäjänkin rahat voi Vartiaisen mukaan jakaa sijoitusmielessä kolmeen ryhmään. Sitä mukaa, kun sijoitusaika pitenee, kasvavat edellytykset ottaa riskiä esimerkiksi osakemarkkinoilla. KOLMEN RYHMÄN RAHOJA Ensimmäiseen varallisuusryhmään kuuluvat sellaiset varat, joita tarvitaan viljelijäperheen omiin päivittäisiin menoihin sekä tilan toiminnan pyörittämiseen lähitulevaisuudessa. ­ Niiden kanssa ei ole mielekästä lähteä ottamaan minkäänlaista sijoitusriskiä. Ne ovat maatilan kassavaroja, joiden on oltava käytettävissä aina ja ilman viivytystä. Maataloustuet ovat tyypillinen esimerkki tämän ryhmän varoista. Toisen ryhmän varallisuudella on mahdollisesti käyttöä kahden kolmen vuoden päästä. Vartiaisen mukaan ne voidaan sijoittaa jo jon- kinlaisella riskilläkin, sillä ilman mitään riskiä ei ole tuottojakaan odotettavissa. ­ Kolmannessa ryhmässä puhutaan jo useiden vuosien aikajänteestä. Raha on tilan toiminnan kannalta ylimääräistä, eli sitä voidaan käyttää viljelijän varallisuuden pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Ainakin osalla näistä varoista kannattaa lähteä osakemarkkinoille joko suorina sijoituksina tai rahastojen kautta. On tietenkin mahdollista ostaa osakkeita 10 000 eurolla tänään ja myydä ne pois 11 000 eurolla puolen vuoden päästä. Tämä voi kuitenkin päättyä myös niin, että puolen vuoden päästä osakkeiden arvo onkin 8 000 euroa. Tuskin kukaan haluaa ottaa tällaista riskiä sellaisilla varoilla, joille on välttämätön tarve tiedossa muutaman kuukauden päästä. PIENTÄ TUOTTOA MATALALLA RISKILLÄ ­ OP-Pohjola ei koskaan suosittele asiakkailleen suuren riskin ottamista lyhyissä sijoituksissa. Jos asiakas kuitenkin on valmis riskiä ottamaan, hänen pitää hyväksyä sekin vaihtoehto, että riski toteutuu. Pasi Vartiainen myöntää, että nykyisellä korkotasolla ei ole edellytyksiä sijoittaa esimerkiksi juuri maataloustukia puoleksi vuodeksi hyvällä tuotolla ilman kovaa riskiä. ­ Oikea paikka rahoille talven yli on osuuspankin jatkuva tuottotili tai rahamarkkinarahasto. Ne tarjoavat pienen tuoton matalalla tai olemattomalla riskillä. Rahat ovat varmasti käytettävissä, kun niitä keväällä tarvitaan. Tällä hetkellä pankkitilien ja rahamarkkinarahastojen tuotot eivät eroa suuresti toisistaan. Korkojen nousua on euroalueella odotettu jo vuosia, mutta suunta näyttää olevan edelleen alaspäin. Talousnäkymien perusteella merkittävää nousua ei nähdä vielä pitkään aikaan. Ei tosin enää laskuakaan, sillä EKP:n ohjauskorko on jo käytännössä nollatasolla. ­ Kannattaa kuitenkin pitää mielessä myös tilien ja rahastojen reaalituotto. Korkojen lisäksi inflaatioprosentti on nyt erittäin alhainen. Tilanne ei tässä mielessä ole välttämättä huonompi kuin joskus korkeampien korkojen aikana, kun myös hintojen nousu oli aivan eri lukemissa, sanoi Pasi Vartiainen. 18 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä Kone- ja traktorimiehen Rasvaprässi · liitäntäkierre R 1/8" · max. paine 800 bar · tilavuus 500 cm³ · 400 g rasvapanoksille tai irtorasvalle · kumiletkulla ja 4-leukasuuttimella MA3061326 Teräketjuöljy 5 l 2990 · valmistettu vahattomasta perusöljystä, johon lisätty valikoidut lisäaineet · ISO VG: 80, ISO L-AB, ISO CL WKM00580 Yleisrasva EP-2, 420 ml · litiumpohjainen korkeapainelisäaineistettu (EP) voitelurasva 3,90 / kpl (9,28 e/l) WKR11 voitelee varmasti! 9 90 (1,98 e/l) 3990 12 kpl (7,98 e/l) Gear Basic HP 80W-90 Diesel Semitech LE 10W-40 20 l Universal MP 10W-30 20 l Maatalouden yleisöljy Diesel Basic 10W-30 · moottoriin, vaihteistoon ja hydrauliikkaan · API CD/SF, API GL-4, DIN HLP WKM10W30 Laadukas dieselmoottoriöljy 20 l 5990 · soveltuu useisiin raskaanja työkonekaluston ahdettuihin ja ahtamattomiin moottoreihin · API: CH-4,CG-4,CF-4 · ACEA E2 WKOM1030-20 (2,99 e/l) 6450 (3,22 e/l) · valmistettu erittäin suorituskykyisistä synteettisistä lisäaineista ja tarkoin valiDiesel Basic 15W-40 koiduista mineraaliperusöljyistä Laadukas diesel- · öljyllä on ainutlaatuinen moottoriöljy 20 l LOW-SAPS (matalatuhka) · soveltuu useisiin nykyaikailisäainekoostumus pakosiin raskaan- ja työkonekaasujen jälkikäsittelykaluston ahdettuihin ja laitteistoille ahtamattomiin moottoreihin · ACEA: E9/API CJ · ACEA E5/E3 · API: CI-4, CI-4+, CH-4, · API Cl-4/SL EURO 3, EURO 4 WKOM1540-20 Puolisynteettinen moottoriöljy Korkealaatuinen vaihteisto- ja vetopyörästö-öljy 20 l · käytettäväksi traktorien ja työkoneiden vaihteistoissa ja vetopyörästöissä sekä erityisesti hypoidtyyppisissä akselistoissa, joissa vaatimuksena API GL-5 luokan öljy · hyvät voiteluominaisuudet kaikissa olosuhteissa, alhaisissakin lämpötiloissa · SAE:80W-90 · API:GL-5 WKOG8090-20 Basic Gear Utto 10W-30 Laadukas traktorien ja työnkoneiden monikäyttöinen utto-öljy (3,50 e/l) 70, WKOM1041-20 99, (4,95 e/l) 69, · käytettäväksi vaihteistoissa, hydraulijärjestelmissä, öljykylpyjarruissa ja muissa traktorien ja työkoneiden apujärjestelmissä · API GL-4 WKOG3010-20 (3,45 e/l) (3,70 e/l) 74, Jälleenmyyjät ja IKH myymälät kautta maan! Alajärvi Saarenpää Oy Forssa Konekoski Oy Haapavesi Haapaveden Autovaraosa Oy Huittinen Kiviniitty Hyvinkää Artve Trading Oy Hämeenlinna Hämeen Traktorihuolto, Valmeka Oy Ii Iijoen Rauta Iisalmi Savon Rautaosa Oy Imatra Imatran Varaosakeskus Oy Isojoki Metallipaja Heikki Alakortes Joensuu Joensuun Konekeskus Oy Kajaani Kainuun Ar-Kar Oy Kalajoki Rautio Tools Oy Kangasniemi KT-Kiinnitys Kankaanpää Pentti Korpela Oy Karjaa AD-Center Kauhava Lakeuden Kone ja Maataloustarvike Ky Kaustinen MM-Tools Oy Keuruu Keuruun Saha ja Erä Oy Kemi Kemin autopalvelu/Ojanperä Kemi Kitee Kiteen Konediesel Kittilä Konevuokraus Timpuri Oy Kiuruvesi Osuuskunta Itämaito Kokkola Kokkolan Työkaluässä Kolari Kolarin Rakennustarvike Oy Kouvola Agri-Kymi Oy Kuhmo No-Pan Auto Oy Kuopio Koneosapalvelu Oy Kuortti Kuortin Rautakauppa Kurikka I-Racing Kuusamo Kone Pajula Oy Lahti Lahden Traktorivaruste Oy Laitila Sä-Le Lappajärvi Lappajärven Osuuskauppa Lappeenranta Koneosapalvelu Oy Lapua Saarenpää Oy Lieksa A & K Heikura Oy Lohja Sara-Tuote Oy Loimaa Loimaan Hihna & Varaosa Oy Mariehamn Bo-Bil Ab Mikkeli Etukone Oy, Tools Mikkeli Oy Muhos Peman Oy Mynämäki Varsinais-Suomen Konetarvike Nilsiä Syvärin Konehuolto Oy Nivala Nivalan Konevaruste Oy Nummela Sara-Tuote Oy Nurmes A & K Heikura Oulainen Oulaisten Autovaraosapalvelu Oy Orivesi Paven Auto Oy Parkano Parkanon Puupiste Pattijoki Smartia Oy Pieksämäki Metkohuolto Oy Pielavesi AE-Kukkonen Oy Pihtipudas Maaselän Maatalous Oy Pori Heinolan Auto ja Traktori Porvoo Ferme Agri Oy, Porvoon Mikrokulma Pudasjärvi Perhe-market Pertti Heikkinen Punkalaidun E. Myllyniemi & Kumpp. Pyhäsalmi Pyhäsalmen Auto- ja Traktorihuolto Pöytyä Jarmo Lalli Oy Raisio AD-Turku Ranua Ranuan Tarvike-keskus Oy Rauma Rauman Varaosahalli Oy Riihimäki Konepaja Mankinen Oy Rovaniemi Tarvikekeskus Oy Ruukki Rauta Maatalous Jaatinen Oy Saarijärvi Konehuolto Hannu Hoppula Oy Salo Virtasen Moottori Oy Sastamala Kiviniitty Savonlinna Linnan Kone Oy Seinäjoki Seinäjoen Konerengas Oy, E-P:n Kone ja Tarvike Siilinjärvi Siilin Autotalo Sodankylä Sodankylän Helahoito Sotkamo Erkki Tuhkanen Oy Suomussalmi Tasalan Kuukkeli Oy Suonenjoki Pieksän Auto-Osa Oy Tampere Traktorivaraosa ja -tarvike Tervajoki Tervajoen Autohuolto Oy Tornio Autopalvelu Ojanperä Oy Turku Turun Konekeskus Oy Tuuri E-P Koneosat Oy Uusikaupunki Vakka-Suomen Varaosakeskus Oy Vaasa Tervajoen Autohuolto Oy TAHWa Varkaus Kimmon Kone Oy Viitasaari Viitasaaren Konetarvike Oy Virrat Virhydro Oy Vöyri Vöyrin Kone ja Traktori Ylitornio Rauta & Kone Nippeli Oy Ylivieska Vieskan Kone-tarvike Oy Ähtäri Jari Ruha Oy Espoo Portti 1-5, 02270 Suomenoja puh. 0201 323 750* Jyväskylä Vasarakatu 27 Jyväskylä puh. 0201 323 519* Kauhajoki Keskustie 26 Kauhajoki as puh. 0201 323 290* Konala Ristipellontie 23, Helsinki Oulu Paljetie 11 Oulu Tampere Kenkätie 2 A Pirkkala Vantaa Kärkikuja 6 Vantaa Puh. 0201 323 780* puh. 0201 323 529* puh. 0201 323 562* puh. 0201 323 547* *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Tarjoukset voimassa 22.11.2014 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden muutoksiin. R I S K I E N H A L L I N TA Sähköasennuksista 200 tulipaloa vuodessa Sähkölaitteista ja rakennuksen sähköasennuksista alkunsa saavien tulipalojen riski on suuri erityisesti vanhoissa järjestelmissä sekä maa- ja puutarhatalouden sähkölaitteistoissa. ANNE PENTTILÄ Getty Images 20 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä T urvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesissa tehtyjen tutkimusten mukaan sähkönkäyttö aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 2 500 rakennuspaloa tai palovaaraa. Tukesin julkaisemassa Sähkölaitteistoista aiheutuneet tulipalot ja palovaarat Suomessa -raportissa ovat mukana kaikki Suomessa sattuneet sammutus- tai tarkastustehtävät vuoden ajalta, viikoilta 9/2012­8/2013. Selvityksen mukaan sähkölaitteistojen vikaantumisesta aiheutui vuoden aikana 769 tulipaloa tai palovaaraa. Varsinaisiksi rakennuspaloiksi niistä päätyi 200. ­ Selvityksen tarkoituksena oli nimenomaan hankkia tietoa siitä kuinka suuri osuus hälytystehtävistä on aiheutunut teknisistä syistä. Valtaosa johtuu huolimattomasta käytöstä, useimmiten kyseessä on keittiön liesi, kertoo yksi raportin kirjoittajista, ylitarkastaja Sakari Hatakka Tukesista. Selvityksen tulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että sähkölaitteiston vioittumisesta johtuva palovaarariski on suuri erityisesti vanhoissa asennuksissa sekä maa- ja puutarhatalouden rakennuksissa. sellaiset sähköjärjestelmän osat, joissa ei ole liikkuvia komponentteja. Lisäksi sähkölaitteita otetaan enemmän käyttöön, eikä vanhan järjestelmän kapasiteetti enää välttämättä riitä. Hatakka peräänkuuluttaa sähköjärjestelmien säännöllistä huoltoa ja kunnossapitoa, unohtamatta lakisääteisiä määräaikaistarkastuksia. ­ Erityisessä kuntotutkimuksessa saa kokonaiskuvan laitteiston teknisestä tasosta. Turvallisuustason lisäksi tutkimus kertoo odotettavissa olevista investointitarpeista, kun ammattilainen arvioi, mitkä osat tulevat lähivuosina teknisen käyttöikänsä päähän. VIKAA JOHDOSSA TAI IÄSSÄ Raportin aineisto on peräisin palo- ja pelastuslaitoksen PRONTO-tietokannasta, jonne kirjataan muun muassa palon aiheuttajiksi arvioidut tekijät. Tietty sähkölaite tunnistetaan pelastuslaitoksen palontutkinnassa yleensä tarkasti, mutta täsmällistä syttymisen aiheuttajaa, esimerkiksi viallista komponenttia, ei läheskään aina löydetä. Eniten hälytystehtäviä aiheuttivat sähköjohdot, yhteensä 63 paloa tai palovaaraa. Ne johtivat vakaviin vahinkoihin: noin kaksi kolmesta oli nimenomaan rakennuspalon sammutustehtäviä. Useissa PRONTOn sanallisissa kuvauksissa arvioidaan palon syttymissyyksi se, että sähkölaitteisto tai sen osa on ollut vanha. Sähköturvallisuusohjeet tai viranomaismääräykset eivät kuitenkaan määrittele parasta ennen -päiväystä sähköjärjestelmille. ­ Lainsäädäntömme lähtee siitä, ettei vanha järjestelmä välttämättä ole huono. Iän lisäksi kuntoon vaikuttavat olosuhteet, jos esimerkiksi kaapelit tai pistorasiat ovat alttiina höyryille, kosteudelle tai lämpötilan vaihteluille. Kaikki tekniikka vanhenee, myös SÄHKÖKAAPPI JA LÖYSÄ LIITOS Toiseksi eniten sammutus- ja tarkistustehtäviä aiheuttivat sähkökeskukset. Niistä 40 kehittyi rakennuspaloksi. Yleisin tunnistettu syy oli sähkökeskuksen yksittäisen komponentin vikaantuminen. Seuraavaksi yleisimmin mainittu vian aiheuttaja oli oikosulku. Löysä liitos tunnistettiin tai arvioitiin syttymissyyksi kymmenessä tapauksessa, joista kolme johti rakennuspaloon. Vikaantumisen syy jäi avoimeksi lähes kolmasosassa sähkökeskusten aiheuttamista tapauksista. Osa niistäkin selittynee epäluotettavalla sähköisellä liitoksella. Tätä tukisi se, että jakokeskusten lämpökuvauksesta saatujen kokemusten ja Tukesin sähkökeskusten paloriskeistä tehtyjen selvitysten perusviesti on ollut, että huomattavan suuresta osasta tutkittuja keskuksia on löytynyt huonoja ja epäluotettavia liitoksia. SENKIN ROTTA! Ei liene kenellekään yllätys, että jyrsijät aiheuttavat tulipaloriskiä erityisesti maa- ja puutarhatalouden rakennuksissa. Kuudessa tapauksessa hiiri tai rotta oli ilmeisesti jyrsinyt 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 21 R I S K I E N H A L L I N TA vapaasti rakenteeseen asennettuja johtoja ja saanut aikaan eristevaurion. Viidessä tapauksessa seurauksena oli rakennuspalo. Suojaputkettomia johtoasennuksia ei saisi olla varsinkaan uusissa maa- ja puutarhatalouden rakennuksissa. Asennusstandardin SFS 6000 vuoden 2012 painoksen erityisvaatimukset painottavat jyrsijöiden huomioimista. Maa- ja puutarhatalouden tilojen palosuojauksessa käytetään lähtökohtaisesti vikavirtasuojaa. Se toimii kuitenkin vasta sitten, kun jyrsijä on jo tuhonsa tehnyt. Vaikka seurauksena ei olisikaan tulipalo, kaapeleiden korjaamisesta aiheutuu kustannuksia ja sähkönsyötön keskeytys voi aiheuttaa muita vahinkoja tuotannolle. OP-Pohjola tukee sähkökartoituksia OP-Pohjola tukee edelleen maatilojen sähkökartoituksia puolella kartoituksen kustannuksista. Paikallissähkö Oy:n erittäin tarkka lämpökamerakuvaus tunnistaa muun muassa kuumenevat, löysät liitokset, joita voi olla myös uusien rakennusten sähköjärjestelmissä. Kartoituksia on tehty jo noin 1 000. Sähkölaitteistojen vikaantumisen aiheuttamat hälytystehtävät (769 kpl) Valaisin Sähkökeskus Johdot ja kaapeloinnit Tuotannon koneet Kiuas Ilmastointijärjestelmät Pistorasia tai painike Muu kone tai laite Muu rak. sähköverkoston osa Lämmitysjärjestelmä Hissi Kylmälaite, pyykinpesukone 181 128 96 66 62 55 51 50 41 25 9 4 LAAKERI KUUMENEE, MOOTTORI KÄRÄHTÄÄ Selvityksen mukaan sähkömoottoreiden palovaarallinen vikaantuminen on varsin yleistä. ­ Useissa maatalousrakennuksissa on paloarat olosuhteet, on pölyä, heiniä, kuivikkeita, puurakenteita, syövyttäviä ja palovaarallisia kemikaaleja. Pöly syttyy herkästi ja se myös toimii eristeenä. Johtojen ja laitteiden pinnalla oleva pöly haittaa jäähdytystä, mikä nostaa lämpötilaa. Esimerkiksi erilaiset ilmanvaihtoon liittyvät koneet saattavat käydä lähes jatkuvasti, jolloin käyttötunteina mitatut laakereiden huoltovälit saattavat kulua yllättävänkin nopeasti. ­ Vahinko voi tapahtua uusissakin rakennuksissa. Huolellinen käyttö ja sähkölaitteiden säännöllinen huolto ja kunnossapito vähentävät merkittävästi paloriskiä, sanoo Sakari Hatakka. Kaikki hälytystehtävät tarkastelujaksolla: viikko 9/2012 ­ viikko 8/2013. Lähde: Sähkölaitteistoista aiheutuneet tulipalot ja palovaarat Suomessa -esiselvitys, Tukesin raportti 1/2014. 22 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä R I S K I FA K TA Oma vakuutustaso = lainan määrä Sairastumisen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset ovat pahimmillaan silloin, kun maatilan laina on suuri. ANNE PENTTILÄ Graafi Jere Saarelainen SAIRAUSPÄIVÄRAHAPÄIVIÄ Päiviä Päiviä/ työllinen Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 167 643 51 865 41 237 138 440 2,4 0,8 0,6 2,0 H Mielenterveyden häiriöt Vammat, myrkytykset, jne. enkilöriskillä kuvataan tilannetta, jossa yrittäjän tai työntekijän työpanoksen menettäminen aiheuttaa yritykselle lisäkustannuksia tai tulon menetystä. Tyypillinen henkilöriski on sairauden aiheuttama työkyvyttömyys. Sairaus on vakava isku maatalousyritykselle, jossa hyväkään sijainen ei korvaa yrittäjän työpanosta täysimääräisesti. Erityisen paha isku on silloin, jos työkyvyttömyys kestää pitkään ja tilalla on investoinnin myötä runsaasti velkapääomaa. Yrittäjien vakuutusturva tulisikin sovittaa tasolle, joka korvaustasoltaan vastaa lainan määrää yrityksessä. Henkilövakuutusten ajantasaisuus on tärkeää sekä yrittäjän läheisille että myös pankille. Maatalousyrittäjä on vakuutettu Melan MATA-vakuutuksella, joka korvaa maa- ja metsätaloustyössä tapahtuneita tapaturmia ja ammattitauteja. 90 prosenttia työkyvyttömyystapauksista aiheutuu kuitenkin sairauksista, joista valtaosa on muita kuin ammattitauteja. Lue lisää! Muut Kaikki sairauspäivät yhteensä 399 185 5,8 pohjola.fi > Yritys- ja yhteisöasiakkaat > Vakuutukset > Maatalousyrittäjät > Henkilöstö Itsenäiset yrittäjät tai ammatinharjoittajat, ryhmä maa- ja metsätalous sekä kalastus, yhteensä 68 800 työllistä. Kolme suurinta sairausryhmää. Tiedot vuodelta 2011. Lähde: Työolot Suomessa -tietojärjestelmä, Työterveyslaitos. ?! Heti hoitoon, kohta kuntoon Nopea hoitoonpääsy ei ole itsestäänselvyys. THL:n tilastojen mukaan terveyskeskuslääkäriaikaa joutuu odottamaan kolmesta neljään viikkoa. Sama tilanne on erikoislääkäritasoisessa hoidossa, jonka tarve on lisääntynyt. Hoitoon jonotetaan yli kuukausi ja leikkausaikaa pari kuukautta. Tilanteeseen tuo helpotusta hoitokuluvakuutus, jonka avulla Omasairaala ja OP-Pohjolan kumppanuusverkostot ovat käytettävissä. Terveysturva-hoitokuluvakuutukset täydentävät työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita. Työterveyshuollon järjestäminen on osa tilan henkilöriskien hallintaa. Perus Terveysturva on edullinen ratkaisu yrittäjälle, joka arvostaa nopeaa hoitoon pääsyä ja haluaa varmistaa leikkauksiin pääsyn ilman jonottamista. Tehokas hoito mahdollistaa usein nopean ja oikea-aikaisen töihin paluun. Laaja Terveysturva korvaa erikoislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksia. Vakuutus sopii hyvin, jos työterveyshuoltosopimukseen kuuluu yleislääkäritasoinen sairaanhoito, mutta lisäksi halutaan varmistaa erikoislääkärin tutkimukset ja hoito. Ekstra tai Super Terveysturva -vakuutukset korvaavat puolestaan sekä yleisettä erikoislääkäritasoista hoitoa. Tavallisesti hoitokuluvakuutus myönnetään terveysselvityksen perusteella. Keskittämällä asioinnin OP-Pohjola-ryhmään saa Terveysturva-vakuutuksen erityisehdoin. Muista myös nämä: 1 2 3 Oletko huolissasi päivärahaturvastasi tai pysyvän haitan aiheuttamasta menetyksestä? Työkyvyttömyysvakuutus kattaa pysyvän ja lyhytaikaisen työkyvyttömyyden. Luoton Takaisinmaksuturva auttaa lainan maksussa tai luoton voi maksaa pois kokonaan, jos tulot pienenevät sairauden tai tapaturman takia. Henkivakuutus auttaa läheisiä taloudellisesti, jos vakuutettu kuolee sairauden tai vamman seurauksena. 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 23 TA LO U S Investointija aloitustuet Maatalouden investointi- ja aloitustuen ehdot uudistuvat ensi vuonna. Uusi ohjelmakausi tuo muutoksia investoijille ja sukupolvenvaihdoksen tekijöille. ESA ALA-KANTTI Ossi Ahola A ivan vuoden alusta uudistuksia ei saada voimaan, joten uusien hakemusten käsittelyä jouduttaneen odottamaan ainakin kevääseen saakka. Uudistuksen yksityiskohdista ei ole tehty vielä virallisia päätöksiä, mutta lakiesitys rahoituslain muutoksista on jo vireillä. Monia yksityiskohtia tuen ehdoista on kirjattu myös Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan, joka on parhaillaan EU:n komission hyväksyttävänä. Näiden perusteella suuntaviivat tukiehdoista alkavat hahmottua. vähintään 25 prosenttia kaikista nettotuloista. Samoin ikään suhtaudutaan yhä joustavammin. Nykyinen 63 vuoden yläikäraja poistuisi kokonaan. Maatilojen yhteishankkeiden rahoitus voi helpottua. Esimerkiksi yhteiskuivurihankkeissa kaikkien osallisten on täytynyt täyttää tukiehdot, jatkossa riittää, että puolet heistä läpäisee tämän seulan. TUKIMÄÄRÄT Investointien tukimäärät näyttäisivät olevan lähes samaa suuruusluokkaa kuin tänä vuonna. Yksityiskohtaiset ohjailusäädökset vahvistetaan vasta myöhemmin, mutta edellytykset rahoituksen hyvään tasoon ovat olemassa.Nuorille viljelijöille suunnitellaan edelleen korkeampaa tukitasoa monissa kotieläinkohteissa. Samoin on edelleen mahdollista, että Etelä-Suomessa tuki kotieläinhankkeissa olisi vähän suurempi kuin muualla maassa. Rahoituksen kattavuutta voi rajoittaa varojen riittävyys, sillä maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran varat alkavat huveta ja niitä joudutaan yhä enemmän paikkaamaan budjettivaroilla. Siksi on mahdollista, että myönnettäviä varoja joudutaan nipistämään ja suuntaamaan niitä valintamenettelyn kautta vain parhaimmille hankkeille. Investointituen enimmäismäärä yhteen kohteeseen kuitenkin kasvaisi 1,5 miljoonaan euroon nykyisestä yhdestä miljoonasta eurosta. TUEN HAKIJA JA MAATILA Ehkä merkittävin muutos nykyiseen on yrittäjätulovaatimuksen kiristyminen. Nykyisin maataloudesta saatava nettotulo pitää olla vähintään 17 000 euroa, mutta uusissa kaavailuissa tuloa pitäisi kertyä jonkin verran yli 20 000 euroa. Tämä tuo uusia haasteita pienehköjen viljatilojen sukupolvenvaihdoksiin ja investointien rahoitukseen. Helpotusta toisi toisaalta se, että tilan ulkopuolisten tulojen vaikutus esitetään poistettavaksi. Nyt pelkästään maataloustoiminnasta pitää saada RAHOITUS Korkotukilainan vähimmäiskorko esitetään poistettavaksi. Nyt lainansaaja maksaa yhden prosentin korkoa ja korkotuki puolestaan on kolme prosenttiyksikköä. Näin lainansaajan maksama korko lähtee nousemaan vasta sen jälkeen, kun lainan kokonaiskorko ylittää neljän prosentin rajan. Ensi vuonna vastaava raja olisi kolmessa prosentissa. Uutena rahoitusmuotona investointitukeen tulee mukaan myös osamaksu ja leasing. Investoija voisi hankkia osan esim. karjarakennuksen laitteista osamaksurahoituksella, ja investointituki voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Nyt investointitukea ei ole voinut nostaa osamaksulla rahoitetun koneen hankintaan. Tämä helpottaa monessa tilanteessa myös rahoituksen vakuuksien hankintaa osamaksukohteissa, kun kone itse toimii vakuutena. ALOITUSTUKI Nuoren viljelijän aloitustuen ikärajaa nostetaan hieman. Tukea haettaessa ikää voi olla yli 40, mutta sen pitää jäädä alle 41 vuoden. Tukea ei enää voi hakea lopullisen kauppakirjan perusteella, kuten nyt, vaan sitä on haettava aina luonnoksella, eli ennen kuin tilanpitoa ehditään aloittamaan. Nuoren viljelijän aloitustuen avustus säilynee 35 000 eurossa, mutta korkotuen määrä laskee jonkin verran nykyisestä. Kokonaistuki pysyy edelleen 70 000 eurossa, mutta siihen sisältyy myös varainsiirtoverovapauden arvo. Nykyisin verovapaus on vähennetty suoraan korkotukiosuudesta. Uutta aloittajan korkotuessa on se, että tuki pitää käyttää jo viiden vuoden kuluessa. Tämä vaatimus tulee EU:n omista asetuksista. Toisaalta lainamäärä nousee nykyisestä 150 000 eurosta jonkin verran korkeammaksi, joten mahdollista on, että ainakin suuri osa tuesta tulee käytettyä tuon ajan kuluessa. Aina- Ehkä merkittävin muutos nykyiseen on yrittäjätulovaatimuksen kiristyminen. 24 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä kin jos lainansaajan minimikorko poistuu kokonaan. Aloitustukea myönnetään samoin tulovaatimuksin kuin investointitukea. Maatalouden yrittäjätuloa pitäisi kertyä näin ollen yli 20 000 euroa. Vähän pienemmän tilan aloitustuki pienemmällä avustuksella kuitenkin edelleen säilyy, joskin tiukemmilla edellytyksillä. Nyt on esitetty, että maatalouden yrittäjätuloa alennettuun tukeen tarvittaisiin 12 000 euroa, kun se nyt on ollut 10 000 euroa. Toisaalta on mahdollista, että avustus nousisi nykyisestä 5 000 eurosta jonkin verran korkeammaksi. TUEN HAKU Investointi- ja aloitustuen haku sähköistetään mahdollisimman pitkälle. Myös hakemuksen liitteet olisivat sähköisessä muodossa, ehkä rakennuspiirustuksia lukuun ottamatta. Tällä on tarkoitus sujuvoittaa ja nopeuttaa tuen hakemista. Hakemusten liitteeksi tulee tilan liiketoimintasuunnitelma, jossa kerrotaan tilan kehittämisaikeet. Nykyinen elinkeinosuunnitelma uudistuu ja sen myötä täsmennetään, mihin hankkeisiin minkin laajuista suunnitelmaa tarvitaan. 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 25 TA LO U S Sukupolvenvaihdoksen luopumistukeen jatko Maatilan luopumistukeen ollaan saamassa jatkoaika vuosille 2015­2018. Nykyinen Lutu-laki on voimassa enää tämän vuoden loppuun saakka. ESA ALA-KANTTI Juho Kuva Muutokset uusiin eläke-ehtoihin Ikäraja Uudessa Lutu-laissa muuttuvat lähinnä ikärajat ja tulovaatimukset. Tähän on päädytty käytettävissä olevien varojen niukkuuden vuoksi. Luopujan ikäraja on vuosina 2015 ja 2016 sukupolvenvaihdoksissa vielä 59 vuotta. Sen jälkeen ikäraja nousee 60 vuoteen vuosiksi 2017 ja 2018. Silloin kun tila luovutetaan muille kuin lähisukulaisille, on ikäraja kaiken aikaa 60 vuotta. Porotiloilla ikäraja on kaksi ensimmäistä vuotta 56 vuotta ja sen jälkeen 57 vuotta. Tulovaatimus maataloudesta Nykyisessä laissa on 15 000 euron yrittäjätulovaatimus maatilan koko toiminnasta vuosittain, metsä ja liitännäiset mukaan lukien. Uuden lakiesityksen mukaan tuo tulokertymä on saatava pelkästään tilan maataloustoiminnasta viiden seuraavan vuoden aikana luopumisen jälkeen. Voi kuitenkin olla, että tuota lukua hieman lievennetään, ja siihen voi sisältyä hieman myös metsätuloa. Tämä merkitsee pienehköjen tilojen luopujille aikaisempaa suurempaa haastetta saada luopumistuki. Siksi vielä tämän syksyn aikana kannattaa harkita, pannako hakemukset vireille jo ennen vuodenvaihdetta. Tulovaatimuksia muutetaan vastaavalla tavalla erikoistapauksissa, silloin kun maatila halutaan jakaa kahdeksi tai useammaksi rakennetuksi tilaksi useammalle lapselle. Samoin silloin, kun vaikkapa yhtymän osakkaista vain yksi luovuttaa osuutensa tilasta seuraavalle sukupolvelle. Silloinkin tulovaatimus on saatava täyteen pelkästään maataloudesta kertyvillä tuloilla. T änä vuonna luopumistukea voi hakea luonnoskauppakirjalla vielä vanhoin ehdoin. Hakemus on hyvä laittaa mahdollisimman ajoissa vireille, jotta Mela ehtii antaa siitä ennakkopäätöksen vielä tämän vuoden puolella. Nykyisen lain mukaan myös lopullinen luovutus on tehtävä tämän vuoden puolella. Samassa yhteydessä on siirrettävä tilan hallintaoikeus, mutta omistusoikeuden voi siirtää ensi vuoden puolella, mikä verotuksellisesti on usein edullista. Uuden Lutu-lakiesityksen mukaan lopullisen luopumisen voi toteuttaa vielä ensi vuoden puolella, kuitenkin viimeistään 28.2.2015, jos etukäteispäätös Melasta on saatu tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä helpottaa jonkin verran kaupantekijöiden kiirettä etenkin, jos laki tulee ajoissa voimaan. Jos hakemuksen tai liitteiden viimeistely viivästyy vuoden loppupuolelle saakka, pitää varautua siihen, että Mela ei ehdi antamaan etukäteispäätöstä vuoden loppuun mennessä. Jos etukäteispäätöstä ei ehditä antamaan, lopullinen kauppa on tehtävä vuoden loppuun mennessä, mikäli päätöksen haluaa vielä vanhojen ehtojen mukaisesti. Toki voi jäädä odottelemaan myös uuden Lutu-lain mahdollisuuksia ensi vuoden puolelle. 26 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä KOLUMNI Tällä palstalla puhutaan maataloudesta ja maatalousyrittämisestä, sen arjesta ja hyvistä puolista, reunaehdoista, toimintaympäristön muutoksista sekä suomalaisen maatalouden haasteista ja mahdollisuuksista. Unelma punaisesta tuvasta ja kasvimaasta uoreen tutkimuksen mukaan nuoret haluavat asua maalla, koska siellä saa tehdä mitä haluaa. Mahtava näkökulma! Jos ei ota huomioon muutamia valitettavia tosiseikkoja, kuten että missään ei ikävä kyllä saa tehdä mitä haluaa, ja samat lait ne täälläkin pätee. Ja sitä, että rahaakin pitää jostain saada. Mutta ymmärrettävästi nuoren elämä tosiaan on paljon helpompaa, jos ei anna ikävien tosiasioiden ja muiden tylsien "aikuisten sääntöjen" häiritä. Autolla saa ajella alaikäisenä pelloilla ja vähän muuallakin, variksia ja muita elukoita ammuskella, kaikenlaista rakennella, viritellä, kaivella ja kasvatella. Ja aution näköisiin taloihin kiivetä ikkunasta sisään. Kunhan ei jää kiinni. Miten jäisikään? Naapuri tai maanomistaja asuu tuskin näköetäisyydellä ja harvoin ehtii virkavalta peräkylille saakka. Laiskoja ovat ja niukasti resursseja. Poliisinkin bensarahat loppuvat jo keskikylällä. Eksyäkin sinne voi, mokomille metsäteille... Mutta vakavasti ottaen: se oli minusta positiivisin uutinen pitkään aikaan. Minun nuoruudessani kaikki halusivat maalta pois. Ulkomaille tai ainakin Helsinkiin. Minne tahansa, missä kesäisin ei tarvinnut kerätä kiviä pellolta ja talvisin lapioida lunta ja lämmittää klapeilla taloa. Minäkin. Kävin. Viitisentoista vuotta siinä vierähti, kunnes tajusin etten viihtynyt. Mietin, miksi minulla oli kaupungissa tylsää ja ahdistavaa. Tajusin, että minulla oli stressi. Stressi siitä, että aika menee jotenkin hukkaan. Tekemistä piti koko ajan keksiä, opiskella kansanopistossa kieliä, kulttuuria ja kirjontaa. Mutta mikään ei tuntunut merkitykselliseltä. Minkä tahansa järkevän asian tekeminen taas oli liki mahdotonta. Hiihtämään päästäkseen piti ensin kulkea ratikalla, sitten bussilla. Ja perillä latu oli täpötäynnä porukkaa. Kävin ammatinvalinta/elämänhallinta/mikäminussaonvikana -ohjauksessa. Siellä piti kuvitella, missä haluaisin olla viiden vuoden päästä. Nimenomaan kuvitella ja unelmoida, jos ihan itse saisi päättää eikä mikään ikävä tosiasia tai "aikuisten sääntö" olisi tiellä. Kuvittelin itseni tänne maalle, tämän talon pihakeinuun keväiseen iltapäivään. Pihalla leikkisi lapsi ja pellolla kylväisi mies. Aurinko paistaisi ja minä joisin kahvia. Kasvimaan olisin juuri laittanut ja suunnittelisin remonttia. Tuosta on nyt kohta 10 vuotta. Noin neljä vuotta sitten istuin siinä tilanteessa siinä keinussa ja tajusin, että oikeastaan ne ikävät tosiasiat ovat ihan sivuseikka. Suuret päätökset tehdään sydämellä ja kaikki muu sitten kyllä lutviutuu ihan itsekseen. Tervetuloa siis kaikki Suomen nuoret unelmoimaan ja elämään maalle! Älkää antako aikuisten sääntöjen lytätä unelmia. Mutta muistetaan olla muuten ihmisiksi. T ANNE RAUHAMÄKI Kirjoittaja työskentelee MTK:n palveluksessa viestinnän suunnittelijana, toimii osa-aikaisena maa- ja metsätalousyrittäjänä sekä pitää mtk.fi-sivustolla Paluumuuttajablogia. 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 27 T U OTA N TO S U U N TA Kannattava maidontuotanto on taitolaji Maidontuotanto EU:ssa kasvaa tulevaisuudessa alueilla, joilla sen tuottaminen on edullista. MARKKU SUMMA MAIDON TUOTTAJAHINTA /100 kg, alv 0 % 43,49 38,94 2009 2008 42,63 2013 2011 SUOMI 45,90 36,20 2002 2005 34,51 EU-MAAT KESKIMÄÄRIN* 35,28 2008 34,62 28,39 2009 2011 37,31 2013 * Niiden EU-maiden keskiarvo, joista tieto on ollut saatavissa kyseisenä vuonna. Lähde: Eurostat 29,10 % kulutuksesta 2002 28,51 2005 SUOMEN OMAVARAISUUS 138 2002 Suomessa maidon jalostusaste on korkea. 2008 133 2005 125 112 2011 108 2012 115 2002 109 2005 103 2008 MAITOTUOTTEET, RASVA MAITOTUOTTEET, NESTE 98 2011 95 2013 Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy M 28 aitokiintiöt eivät ole Suomessa rajoittaneet tuotantoa enää pitkään aikaan. Kiintiöiden virallisen poistumisen myötä tuottajahintaan tulee vähitellen laskupainetta, mutta hinta alenee arvioiden mukaan meillä vähemmän kuin muualla Euroopassa. Keskeinen vahvuutemme on osuustoimintapohjainen tuotantorakenne, kun maidon jalostaminen on tuottajien omissa käsissä. Hintakriisiltä suomalaisia on suojannut erityisesti se, että maidon jalostusaste on korkea. Suomessa vain alle 10 prosenttia raakamaidosta tehdään maitojauheeksi, kun monessa muussa EU-maassa maitojauheen osuus on 15­20 prosenttia. 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä Pehmeä lasku kiintiöttömyyteen Kiintiöiden poistuminen virallisesti 1.4.2015 ei aiheuta välittömiä muutoksia maidontuotantoon. Ne eivät tälläkään hetkellä "pehmeän siirtymisen" ansiosta rajoita tuotantoa suurimmassa osassa EUmaita. Arvioin maidontuotannon lisääntyvän Euroopassa jonkin verran. Se merkitsee myös Suomelle tuonnin kasvua, mutta ei kuitenkaan merkittävässä määrin. EU:n eräs keskeinen tavoite on olla kilpailukykyinen maidontuotannossa maailmanmarkkinoilla. Suomalaisen maidontuotannon vahvuus on korkean lisäarvon tuotteissa, jotka ovat menestyneet hyvin esimerkiksi Venäjän markkinoilla. Venäjä-pakotteiden takia Suomi joutuu kilpailemaan enenevässä määrin vientimarkkinoilla keskieurooppalaisten jättimeijereiden kanssa. Ympäristöluvat ja maanhankinnan haastavuus ovat uusia tuotannon rajoitteita. Maan niukkuus ja viljelysmaan raju hinnannousu rajoittavat maidontuotantoa, vaikka sen lisäämiseen olisi motivaatiota. Suomalaiset maidontuottajat ovat viime vuosina rakentaneet uusia ja laajentaneet olemassa olevia navettoja. Lehmien lukumäärä ei ole vähentynyt, ja maitomäärä on ollut lievässä kasvussa. Rohkaisen investoimaan navettoihin, mutta tekemään sen entistä suunnitelmallisemmin, avustuksia ja tukia on saatavilla. Pitää muistaa, että velkamäärä pysyy kohtuullisena suhteessa investointiin. Lisäksi kannattaa ammentaa oppia muilta. Olennaista on saada tilan rutiinit pyörimään, että energiaa jää jatkuvalle uuden oppimiselle. Heikki Lehtonen PROFESSORI, MTT Maidon tuottajahinnassa laskupainetta Maidon tuottajahinnoissa olisi ollut Suomessa laskupaineita ilman Ukrainan kriisiä ja kiintiöiden poistumistakin. Tuottajahinta on Suomessa ollut korkeammalla tasolla kuin muualla EU:ssa, koska meillä on panostettu määrätietoisesti tuotekehitykseen. Tuottajahinta pysyy jatkossakin korkeampana. Keskeinen syy on, että parempikatteisten lisäarvotuotteiden osuus on meillä huomattavasti muuta EU:ta korkeampi. Suomella on myös pitkälle jalostettuja maitotuotteita, joita ei ole lainkaan muiden maiden meijereiden sortimentissa. Osuustoiminnalla on myönteinen vaikutus erityisesti maidon tuottajahintaan. Enää ei ole käytössä sellaisia kansallisia mekanismeja, joilla tuottajahinnan laskua voidaan kompensoida. Markkinoihin pitää vain sopeutua. Kotieläintilojen määrän väheneminen on pitkäaikainen vahva trendi. Maitotiloja arvioidaan olevan vuonna 2020 noin 5 000. Tuotannon mittavaa kasvua ei pidetä suotavana, jotta sektorille elintärkeän kansallisen tuen oikeutus säilyy. Maitotuotteiden kulutuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaikka nestemaitojen kulutus on jonkin verran laskenut, muiden tuotteiden osuus on vastaavasti noussut. Suomessa valittu korkean lisäarvon tuotteiden strategia ja kasvava kysyntä maailmanmarkkinoilla merkitsevät myönteisiä näkymiä hyvin suunnitelluille investoinneille. Perttu Pyykkönen TUTKIMUSJOHTAJA, PTT Nopeatkin hinnanvaihtelut mahdollisia Maitokiintiöiden poistuminen virallisesti ensi keväänä ei tule olemaan suomalaisille tuottajille kannustin eikä rajoitin. Maitokiintiö, joka on säädellyt Euroopassa tuotettavan maidon kokonaismäärää, on pitänyt hinnanvaihtelut kurissa. Jatkossa tuotannonja hinnanvaihtelut voivat olla paljon nykyistä suurempia ja nopeampia suuntaan jos toiseenkin. Kansallisilla tukijärjestelmillä ei voida korvata tuottajahinnan laskua. Olemme menossa kohti aikaa, jolloin tukia ei ole tulossa lisää. Sitä paitsi nytkään ei ole tuettu tuottajan toimeentuloa. Viime vuonna Suomessa tuotettiin maitoa 2 241 miljoonaa litraa. Kasvua oli edellisestä vuodesta 1,5 prosenttia. MTK:n tavoitteena on turvata maidontuotannon edellytykset kaikenkokoisilla tiloilla koko maassa. Venäjän viennin vaikeudet näkyvät jo maidon tuottajahinnassa, joka oli syyskuuhun mennessä laskenut 10­15 prosenttia. Meillä ei tilanne kuitenkaan ole vielä yhtä huolestuttava kuin esimerkiksi Baltian maissa. Siellä tuottajahinta on paikoitellen jo painunut alle tuotantokustannusten. Nyt pitää suunnata kaikki mahdollinen apu tuottajille, jotta suomalainen maitoala selviää kriisistä. Kari Salonen Leena Lamminen MAITOASIAMIES, MTK 2 241 5 000 MIL JOONA LITRAA MAITOA TUOTETTIIN VUONNA 2013. MAITOTILAA ARVIOIDAAN OLEVAN VUONNA 2020. Juustoa viedään Juusto oli tärkein vientielintarvike vuonna 2013, Venäjälle sitä vietiin 130 miljoonan euron edestä. Suomen koko elintarvikeviennistä yli neljännes meni Venäjälle (2013). Puolet siitä kuului maito- ja meijerituotteiden kategoriaan, joka on pakotteiden piiriissä. Pakotteiden lopullista vaikutusta ei elintarvikevientiin vielä tiedetä. Lähde: Elintarviketeollisuus, Yle 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 29 Kylä, jossa yrittäjyys kasvaa Laitikkalan kylää on vaikea ohittaa pysähtymättä. Maatilojen yhteyteen on noussut vuosien mittaan useita lähiruokapuoteja ja muita kiinnostavia poikkeamispaikkoja. Paikka tunnetaankin pääkaupunkia myöten Makukylänä. RAILA AALTONEN Nea Ilmevalta 30 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä ERIKOISTUMINEN Annika Heikkilä otti sukupolvenvaihdoksessa tilan hoitoonsa. H ämeenlinnasta tultaessa heti Pälkäneen kunnan rajan ­ ja samalla Pirkanmaan rajan ­ jälkeen tulijaa tervehtii ensimmäinen tienvarsikyltti: kookas kahvipannun muotoinen opaste ohjaa kulkijan kupposelle. Kaasujalkaa on pakko hellittää, jotta ehtii lukea muutkin kyltit: suoramyyntiä, lihakauppa, tilaviinejä, juustola... Juustotilan laitumella karja nauttii loppukesän auringosta. Heikkilän Juustolalla ei ole omaa myymälää, vaan tuotteet toimitetaan oman kylän neljään puotiin sekä mm. Tampereen ja Helsingin kauppahalleihin. Tilan ohjaksissa on vuodesta 2010 ollut Annika Heikkilä avomiehensä Pekka Moision kanssa. Heikkilässä on 20 lypsävää, ja yli puolet maidosta muuttuu emännän taitavissa käsissä pitojuustoiksi, leipäjuustoksi, goudaksi ja kittijuustoksi. Uusin tuote on halloumin tyyppinen grillijuusto. Annikan vanhemmat päättivät vuonna 1995 nostaa maidon jalostusastetta. Ensimmäinen juustola tehtiin autotalliin. Pian sukupolvenvaihdoksen jälkeen nuoret investoivat ajanmukaiseen juustolaan kunnollisine kellareineen. Osuuspankki rahoitti puolen miljoonan euron investoinnin. ­ Laitteet olivat suurin menoerä. Paikallisessa pankissa ymmärrettiin hyvin rahan tarve ja maksujärjestelyt on aina saatu sovittua, Heikkilä kertoo. Juustolan laajennuksen johdosta karjatöitä helpotettiin: väkirehu ostetaan kaupasta, peltotyöt teetetään urakoitsijalla. Parsiremontti toi lehmille lisää liikkumatilaa. Samalla rakennettiin lietelantala helpottamaan juustolan pesuvesien ja jäteheran käsittelyä. ­ Juuston kysyntä kasvaa koko ajan, ravintolatkin ovat aktivoituneet ostamaan. Nyt hoidan vielä valmistuksen itse, mutta pian voin palkata työntekijän avukseni, Heikkilä kaavailee. Suttisen marjatilan pelloilla kasvaa myös maissia, esittelee isäntä Simo Laakso. TILAPUOTI NOUSI SIIVILLEEN Kilometrin päässä Heikkilästä seuraava kyltti ohjaa Suttisen marjatilalle. Tilamyymälä on auki viimeistä viikonloppua. Isäntä Simo Laakson kiireet jatkuvat pellolla, kaalisadon korjuun merkeissä. Laakso on isännöinyt kotitilaansa yhdessä avovaimonsa Erja Rissasen kanssa 25 vuotta. Runsaan 30 hehtaarin peltoala tuottaa marjoja ja vihanneksia. Aluksi marjat poimitettiin asiakkailla, mutta itsepoiminta alkoi hiipua 90-luvun puolessa välissä. ­ Tilapuoti on ollut meillä se kasvava juttu, Laakso kertoo. ­ Nyt yli puolet mansikoista ja vadelmista myydään valmiiksi poimittuna. Vihanneksista suurin osa menee tukkuun. 80-luvulla monilla Pälkäneen tiloilla haettiin uusia tuotantosuuntia. Yksi liikkeellepanevista voimista ja esimerkeistä oli vihannesviljelijä Urho Kittilä. Suttisen tilakin siirtyi nuoren isännän, Simo Laakson myötä lihakarjasta ja sokerijuurikkaasta vihannestuotantoon. Marjapuoti yhtiöitettiin erilleen maatilasta pari vuotta sitten. ­ Monenlaista tässä on kokeiltu, ja aina jokin idea on jäänyt elämään, kertoo Laakso. Yli 50-vuotiaana hän kokee jo kyntäneensä ja ruiskuttaneensa tarpeekseen. Enemmänkin hän kuvailee olevansa hieman kärsimätön projekti-ihminen ja maatilan organisaattori. Monista ideoista ainakin tilapuoti on noussut siivilleen. Vähittäismyynti aloitettiin pienestä teltasta talon vieressä, sitten myymälä sijoitettiin autotalliin, kunnes sekin kävi ahtaaksi ja puodille tehtiin oma kaksikerroksinen rakennus vuonna 2005. Marjamyymälä on alakerrassa, yläkerrassa on kahvio ja paikallisten käsityöläisten tuotteita myyvä lahjatavarapuoti. ­ Asiakkaamme ovat ohikulkijoita ja mökkiläisiä. Myynnillisesti parhaita päiviä ovat kesän pilviset ja viileät päivät, jolloin mökeillä kaivataan ohjelmaa. Pyrimme siihen, että täältä saa marjojen lisäksi kokonaisen elämyksen. 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 31 1 "Vilkkaasta yritysympäristöstä hyötyvät kaikki." taassa. Kesäaikaan lihatiskin yli ojennetaan asiakkaille 20 sikaa viikossa pienissä paperikääröissä. Kesänmaussa on myös leipomo ja eineskeittiö. Hauskan myymälän hyllyiltä löytääkin aivan kaiken, mitä kesäasukas tai ohikulkija voi kaivata, herkuista tuliaistavaroihin. Tilan sikala on tyhjänä ja pellot vuokrattu pois. Kataja viihtyy leikkaamossa veitsi kourassa. Vaimo Sari Kataja vastaa myymälän muista tuotteista ja kirjanpidosta. Heidän lisäkseen myymälässä on kaksi vakityöntekijää ja kylän nuoria kausiapulaisina. Myymälä on kiinni vain joulun ja pääsiäisen välisen ajan, mutta kesäkauden ulkopuolella aukioloajat ovat lyhyet. Silloin Kataja rentoutuu rakennustöiden parissa. Nyt työn alla on jo toinen vuokrahuvila. 2 ­ Laatu on tärkein osa-alue. Mansikan pellolla tapahtuvan laatukontrollin lisäksi jokainen puotiin menevä laatikko katsotaan läpi vielä kerran takahuoneessa, Laakso kertoo. Lisäksi marjatilan isännän ja emännän on pantava peliin oma persoonansa, oltava sopivasti läsnä ja tultava asiakkaille tutuiksi. 3 1] Pekka Moisio hoitaa Heikkilän tilaa avovaimonsa Annikan kanssa. 2] Yrittäjä Kari Katajan Kesämaku-myymälästä löytyy oman tehtaan lihajalosteita. 3] Heikkilän juustolan tuotteet valmistetaan oman tilan maidosta. TÖITÄ KYLÄN NUORILLE Pitkän erikoistumisen tien on kulkenut myös Kesänmaku-myymälän Kari Kataja, entinen sikatilallinen ja perunanviljelijä. Kehityksen tuuppasi käyntiin tyhjilleen jääneen pankkikiinteistön osto syytinkiasunnoksi. Saman katon alla toimii nyt myymälä ja lihanjalostamo. Kataja opiskeli työn ohessa maatilan lihamestarin tutkinnon Lihateollisuusopistossa ja alkoi palvata possua. Jalosteet teetettiin aluksi rahtityönä, mutta nyt kaikki lihatuotteet syntyvät omassa teh- LÄHIRUOAN NOSTE TUNTUU Makukylän yrittäjillä on jonkin verran yhteismainontaa, mutta Kari Katajan mielestä tärkeintä on tehdä hyvä tuote. ­ Se myy itsensä ja tuo asiakkaan myymälään toisenkin kerran. Laitikkalan kylällä yrittäjät tuntevat toisensa, monet jo kouluajoilta. Vilkkaasta yritysympäristöstä hyötyvät kaikki. ­ Asiakasvirralle tekee hyvää, kun kylällä on monta ostospaikkaa, se houkuttelee lähtemään liikkeelle. Mansikka-aikaan näemme ostajien punaisista sormista, ketkä tulevat Suttisen tilalta, Kataja kertoo. 32 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä Timo Heikkilä Serkukset jalostivat ideasta yrityksen Laitikkalassa toteutuu positiivinen pyörre: mökkiläisiä ja ohikulkijoita houkuttelevien yritysten ansiosta tilat pysyvät asuttuina ja sitä myöten syntyy kysyntää muullekin liiketoiminnalle. Timo, Antti ja Arttu Heikkilän viime vuonna perustama osakeyhtiö pitää talot ja tuotantotilat lämpiminä Laitikkalassa ja kauempanakin. Konetyö Heikkilä Oy hakettaa energiapuuta. Palveluihin kuuluu myös puun kasalle ajo ja peittäminen. Arttu tekee konetyöt, Timon vastuulla ovat yrityksen hallinnolliset työt. Osakkaat ovat myös viljelijöitä: Artun isällä Antti Heikkilällä on lypsykarjatila, Timo Heikkilällä yhdistelmäsikala. Vanhemmat Heikkilät, Timon ja Artun isät olivat tehneet pitkään yhteistyötä ja hankkineet yhteisiä peltokoneita. Liikeidea syntyi, kun haketusurakoitsija piti tilata töihin kaukaa Vesilahdelta asti. Hakelämmitys on yleistynyt maatiloilla, ja uudelle yritykselle tuntui olevan asiakaskuntaa lähiseudulla riittävästi. ­ Todettiin, että menekkiä on ja synergiaa syntyy, kun raaka-ainetta saa myös omasta metsästä, kertaa Timo Heikkilä taannoisen aivoriihen tuloksia. Liiketaloustiedettä pääaineenaan opiskelleelle ja myös taloushallinnon sekä yritystutkimuksen alalla yrittäjänä toimivalle agronomille yrityksen perustaminen oli tuttua. ­ Avattiin tili ja nostettiin laina, Timo kuvaa. ­ Lainan vakuudet tulivat meiltä osakkailta. Aloituskustannus oli noin 150 000 euroa, joilla hankittiin hakkuri ja traktori. Kangasalan Seudun Osuuspankilla on konttori Pälkäneellä. Yrittäjät kokevat pankkipalvelujen olevan matalan kynnyksen takana, sillä useimmat pankkiasiat hoituvat joustavasti puhelimella ja verkossa. Yrityksen toimintasäde on noin 50 kilometriä. Lämmityskaudella se tarjoaa täystyöllisyyden Artulle, mutta kesäaikaan tuleva isäntä ehtii sopivasti osallistumaan kotitilan töihin. Toiminta on lähtenyt liikkeelle mukavasti ja perustamisvaiheessa otettu lyhytaikainen laina maksetaan pois jo tänä vuonna. Laskelmien mukaan toiminta on kannattavaa noin 25 000 kuution vuotuisella haketusmäärällä. Nykyisellä kapasiteetilla määrä voisi olla yli 30 000 kuutiota. ­ Tämä vuosi on mennyt vielä asiakaskunnan kasvattamiseen ja vakiinnuttamiseen. Omalla kylällä ja muuallakin vastaanotto on ollut hyvä, miehet kertovat. ­ Laitikkalassa on hyvä toimia. Täältä on hyvät yhteydet kaupunkeihin, joten monet ovat jääneet, vaikka maatalous ei olekaan enää pääelinkeino. Yrittäjyys myös ruokkii itseään: kun aktiiviset viljelijät lähtevät etsimään uutta, tulee naapureillekin uusia ajatuksia. Lähiruoalla on nostetta, joka näkyy myös Kesänmaun kassalla ja on siivittänyt yritystä kasvuun taloudellisessa taantumassakin. Uuttakin vipinää on luvassa jo ensi kaudella, jos perheen esikoisen, kokiksi opiskelevan Mikko Katajan suunnitelmat toteutuvat. ­ Viikonloppuna myymälän pihan ruokapisteestä saa annoksina palvattua possua. Olimme vastikään pojan kanssa kokeilemassa toimintaa futisturnauksessa, ja päivän aikana vartaasta meni annoksina kaksi sikaa. Sisällä myymälässä sen sijaan ei suunnitella uudistuksia. ­ Asiakkaat sanovat aina, että täällä ei saa muuttaa mitään. Lue lisää! Lisää herkkuja Laitikkalasta: Rönnvikin viinitila, Leipomo Berit S. Kukko, Kahvila Rantakelo. laitikkala.fi 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä 33 HYÖDYKSI Hyödynnä ajankohtaiset edut ja uudet palvelut. Lyhyesti Varainhoitaja taskussasi OP-Privaten palvelut ovat nyt OP-mobiilissa, joten voit hoitaa varallisuuttasi älypuhelimella tai tabletilla missä ja milloin haluat. OP-mobiilin avulla tiedät salkkusi tilanteen, saat sijoituspäätöstesi tueksi tarvitsemasi tiedot ja voit helposti ottaa yhteyttä omaan varainhoitajaasi. Käytössäsi ovat kaikki Private-asiakkaan palvelut, kuten OP-Visa Platinumin lisäpalvelut. op.fi/private 4.14 OP-POHJOL A-RYHMÄN ASIAK ASLEHTI ILMEST Y Y 4 K ERTA A VU O DESSA : 2 MA ATALOUST EEMA A ( KULTA J Y VÄ) JA 2 MET SÄ TEEMA A ( METSÄ RA H A ). ILMEST Y MIS PÄI VÄ 3.11.2014 Julkaisija OP-Pohjola Osk www.op.fi etunimi.sukunimi@op.fi Päätoimittaja Carina Geber-Teir Toimituspäällikkö Riikka Lönngren Thinkstock Työryhmä Kultajyvä-teema: Esa Ala-Kantti, Kalle Arvio, Panu Kallio, Kaisa Markula, Ari Mähönen, Teppo Pöllänen, Jouko Rekolainen, Juha Uusijoki Suomen paras yritysblogi OP-Pohjolan Taloudessa.fi on valittu Suomen parhaaksi yritysblogiksi 2014. Kilpailun järjestivät viestintätoimisto Manifesto ja Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto (MTL). Ensimmäistä kertaa järjestettyyn kilpailuun ilmoittautui 24 yritysblogia. Viestintätoimisto Manifeston partneri Mikko Koistinen kertoo tuomariston perusteluista: ­ Taloudessa.fi onnistuu koskettamaan laajasti suomalaisten arkea ja kirjoittamaan yrityksen ydintoiminnasta inhimillisellä, helposti lähestyttävällä ja kohderyhmää kiinnostavalla tavalla. Säästämisinto on kasvanut OP-Pohjolan tuore kotitalouksien barometri kertoo, että suomalaiset kokevat oman taloudellisen asemansa keskimäärin heikommaksi kuin viime vuonna. Lähitulevaisuuden suunnitelmissa ja haaveissa painottuvat työ ja toimeentulo. ­ Monet kotitaloudet kokevat taloudellisen tilanteensa aiempaa heikommaksi. Epävarmaan taloustilanteeseen on reagoitu vähentämällä kulutusta ja suuntaamalla sitä edullisempiin vaihtoehtoihin. Jos tulot ovatkin kasvaneet, useammat ovat lisänneet säästämistään kuin kulutustaan, kertoo OP-Pohjolan yksityistalouksiin erikoistunut ekonomisti Maarit Lindström. Tyytyväisyys omaan taloudelliseen tilanteeseen korreloi vahvasti säästöjen kanssa. Yhä harvemmalla on säästöjä pahan päivän varalle. 48 prosentilla kotitalouksista on säästössä enintään 1 000 euroa. Viime vuoden barometriin verrattuna useampi vastaaja myös koki varallisuuden kasvattamisen tärkeäksi asiaksi. Kustantaja Alma 360 www.alma360.fi etunimi.sukunimi@alma360.fi Toimitus Tuottaja Anne Penttilä, Diana Törnroos, Merja Mäkelä, Jere Saarelainen, Miikka Tikka, Minna Kurjenluoma Mediamyynti Alma 360 Myyntipäällikkö Tuire Sillanpää tuire.sillanpaa@alma360.fi Repro ja ilmoitusaineisto Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi/ilmoitukset PainoPunaMusta Oy, Tampere, 2014 Kannen kuva Juuso Paloniemi Henkivakuutus puoleen hintaan Henkivakuutus auttaa läheisiä taloudellisesti, jos vakuutettu kuolee sairauden tai tapaturman seurauksena. Uusi OP-bonusasiakas tai uusi Pohjolan etuasiakas voi saada henkivakuutuksen vuodeksi puoleen hintaan. Etu on voimassa 31.12.2014 saakka. Henkivakuutusta haettaessa vakuutetun tulee olla 2­65-vuotias. Sen hakeminen edellyttää terveysselvityksen täyttämistä ja vakuutus myönnetään tapauskohtaisesti. TALOUDELLA SÄÄSTÖSSÄ, EUROA ISSN 2342-6489 (painettu) 2342-6497 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen. Tilaukset ja osoitteenmuutokset omaan osuuspankkiin. Osoitteenmuutokset välittyvät automaattisesti Väestörekisterikeskuksesta kuukaudessa. Lehden peruutus tulee ilmoittaa omaan Osuuspankkiin tai Osuuspankin puhelinpalveluun 01000500. Lehti ei vastaa toimitukseen tilaamatta lähetettyjen juttujen ja kuvien palauttamisesta. Osoitelähteet: Osuuspankki, PL 308, 00101 Helsinki. Seuraava Metsäraha 1.2015 ilmestyy 13.1.2015. Ei säästöjä Alle 1 000 1 001 ­ 2 000 2 001 ­ 5 000 5 001 ­ 10 000 Yli 10 000 36 % 12 % 8% 13 % 12 % 19 % Keskimäärin 10 821 euroa, Kotitalouksien barometri 2014, TNS Palvelunumerot ja puheluiden hinnat OP 0100 0500 henkilökohtainen puhelinpalvelu: normaali paikallisverkkomaksu (pvm) tai matkapuhelinoperaattorinhinnaston mukainen matkapuhelinmaksu (mpm). OP 0100 0500 automaattinen puhelinpalvelu: klo 06.00-18.00 0,31 e/min + pvm/mpm, klo 18.00-06.00 0,08 e/min + pvm/mpm. Pohjolan 0303 0303 palvelunumero: kiinteän verkon lankaliittymistä 0,0835 e/puhelu sekä 0,12 e/min ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu sekä 0,12 e/min. 441 619 Painotuote 34 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä HYÖDYKSI Yritysten ja yhdistysten verkkopalvelu Yritysten ja yhdistysten asiointi henkilöasiakkaiden verkkopalvelussa päättyy 31.12.2014. Yrityksen OP-verkkopalveluun kannattaa vaihtaa jo hyvissä ajoin sitä ennen. Palvelun saa käyttöön ottamalla yhteyttä omaan osuuspankkiin. Mikro- ja pienyritysten tarpeisiin suunniteltu palvelu kokoaa yhteen tärkeimmät yrityksen tai yhdistyksen käyttämät sähköiset palvelut: Peruspankkipalvelut (maksaminen, tilit, rahoitus) Säästämisen ja sijoittamisen kokonaisuus E-laskuttaminen Saldo- ja korkotodistukset sekä vakuusluettelo tilinpäätökseen Aineistonsiirtopalvelu Vakuutustietojen katselumahdollisuus Päivittäisiä peruspankkipalveluja voi käyttää myös mobiilisti. op.fi/yritysasiakkaat Kiinnostaako eläkesäästäminen? Hyvällä säästämisen tuotteella kannattaa varmistaa, että eläkepäivinäkin voi matkustella, hemmotella itseä vaikkapa hieronnalla tai käydä ulkona syömässä. OP-Tulevaisuus-sijoitusvakutukseen voi sijoittaa kerralla koko säästettävän summan, tai tehdä suunnitelman säännöllisestä säästämisestä. Säästöt sijoitetaan OP-rahastoihin. Tämän vakuutuksen kautta pääsee sijoittamaan myös kiinteistömarkkinoille, OP-Vuokratuottoerikoissijoitusrahastoon. Sijoitusvakuutuksesta voi nostaa säästöjä osittain tai kokonaan alkuperäistä suunnitelmaa aikaisemmin, tai muuten muuttaa säästösuunnitelmaa. Kun vakuutussopimus on ollut voimassa kymmenen vuotta, ei säästöjen nostamisesta peritä kuluja. Tuote sopii kaikkeen pitkäaikaiseen säästämiseen. Vakuutuksen kautta on helppo säästää lapselle tai lapsenlapselle. Säästöille kertynyttä tuottoa verotetaan vasta vakuutussopimuksen päättyessä. OP-Tulevaisuus-sijoitusvakuutuksen säästöt kerryttävät OP-bonuksia Osuuspankin asiakasomistajalle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, joiden oma tai perheen yhteinen pankki- ja/ tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa. op.fi > Henkilöasiakkaat > Säästöt ja sijoitukset > Vakuutussäästäminen > OP-Tulevaisuus Thinkstock Haittaohjelma kalastaa verkkopalvelutunnuksia Liikkeellä on haittaohjelma, joka aktivoituu verkkopankkipalveluun kirjautumisen yhteydessä. Sen avulla rikolliset yrittävät kalastella verkkopalvelutunnuksia ja henkilötietoja. Haittaohjelma on voinut tallentua laitteelle esimerkiksi tiedostojen lataamisen yhteydessä tai saastuneilta verkkosivustoilta. Älä käytä saastunutta laitetta pankkiasiointiin ennen kuin olet puhdistanut laitteen. Jos verkkopalvelussa asioidessasi tapahtuu jotakin normaalista poikkeavaa, kirjaudu välittömästi ulos palvelusta ja ilmoita tapahtuneesta OP 0100 0500 puhelinpalveluun (arkisin kello 8­18, pvm/mpm). Palveluajan ulkopuolella sulje verkkopalvelutunnuksesi soittamalla tunnusten sulkupalveluun +358 9 6964 6800 (24 h/vrk). Ilmoita tapahtuneesta myös puhelinpalveluun sen avauduttua. 4 . 1 4 K U LT A J Y V Ä OSTOTURVA JOULUL AHJOILLE Muistathan joululahjaostoksille lähtiessä, että OP-Visan credit -ominaisuudella ostetut tavarat on automaattisesti vakuutettu rikkoutumisen tai varkauden varalle. OP-Visa-kortin maksuton Ostoturva vakuuttaa vähintään 40 euron hintaiset esineet ostohetkestä kolmen kuukauden ajaksi. Jos esine esimerkiksi putoaa ja hajoaa, Ostoturva voi korvata sen 40 euron omavastuulla. Ostoksen voit tehdä kotimaisessa tai ulkomaisessa myymälässä tai verkkokaupassa, kunhan maksat sen kortin credit-ominaisuudella. op.fi > Henkilöasiakkaat > Kortit > Kortin käyttö 35