26.10.2017 · 2,20 € 2017 43 KaaRlo Kalliala: Jokaista yritystä kristityn elämäksi sopii kunnioittaa|8 PiKKu KaKKoSen Siinaa tullaan kadullakin halaamaan|10 BolŠeViKKiVallanKuMouS aloitti järjestelmälliset kristittyjen vainot|12 Paavalista ollaan monta mieltä mutta itSe hÄn aSettui KRiStitYn MalliKSi | 15 Katso ihmistä lempeästi Taiteilija Elina Merenmies löysi elämisen tunteen |4 Viikon sana 21. sunnuntai helluntaista Jeesuksen lähettiläät Ps. 145:8–13 5. Moos. 31:6–8 Kol. 1:9–11 Luuk. 10:1–12 Menkää! Menkää, minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, älkää laukkua älkääkä jalkineita. Älkää matkan varrella pysähtykö tervehtimään ketään. Ja kun tulette johonkin taloon, sanokaa ensiksi: ”Rauha tälle kodille.” Luuk. 10:3–5 Kaikki tarvittava järjestyy Jeesus antaa 72 opetuslapselleen selkeät ohjeet: Menkää, älkää pysähtykö matkalla, toivottakaa rauhaa, parantakaa sairaat ja kertokaa kaikille Jumalan valtakunnan tulosta lähelle. Mitä reaktioita tehtävänanto herättääkään kuulijoissa – ihmetystä, arkuutta tai intoa, he lähtevät. Yksin ei kenenkään tarvitse kulkea, kukin saa parin. Matkaa tehdään kevyin varustein. On luotettava, että kaikki tarvittava järjestyy aikanaan. Tehtävä kirkkaana mielessä on helpompi edetä kuin epävarmana siitä, mitä piti tehdä. Jeesus antaa käskyt, joita hän uskoo seuraajiensa pystyvän noudattamaan – jopa käskyn parantaa sairaita. Myöhemmin evankeliumi kertoo, kuinka opetuslapset palaavat iloisina. Tehtävä suoritettu! Mahdollinen jännitys, epävarmuus ja epäuskokin ovat haihtuneet. Uusi tapa tehdä työtä ja elää on opittu. Jeesus tietää, mitä tekee, kun lähettää. Mikä on minun tehtäväni maailmassa? Mihin Jeesus minut lähettää ja kenen kanssa? Moni on kokenut, että lähetettynä saa elää myös siunattuna, ja tarpeista matkan varrella pidetään huolta. Pastori Ulla Halttunen isToCkpHoTo T Tässä pimeässä maailmassa ei ole sen enempää valoa kuin mitä heijastuu kristityistä. Maailma kaipaa hyviä ihmisiä, Jumalan leimaa kantavia ihmisiä, auttavaisia, kiitollisia, kärsivällisiä, lempeitä ihmisiä, sellaisia, joilla on hyvä sana sanottavana vastaantulijalle, muita iloiseksi tekeviä. 2 Sana 26.10.2017 FREDRIK WISLÖFF Rukoilemme Herra, auta minua olemaan huolta vailla. Auta minua luottamaan siihen, että kaikki järjestyy vaikka nyt ei tunnu siltä. Mutta ole kärsivällinen minun kanssani, sillä minä olen vain ihminen enkä aina usko niin kuin pitäisi, enkä jaksa niin kuin sinä toivoisit. Muut mediat Pääkirjoitus 26.10.2017 Auts, hävettää vieläkin olin parinkymmenen ikäinen ja ostoksilla, kun kaupan hyllyjen välis- Useimmat salaavat kokemuksensa, koska tuntevat järjenvastaista noloutta. sä huojunut humalikko iski yllättäen kouransa kankkuuni. ”IRRRRRRRTI!” minä ärjäisin ja iskin kyynärpääni miehen kylkeen. Silmät selällään hän luikki karkuun. Ei, se tapaus ei hävettänyt minua. Jäi vain hämmästys ja ällötys. Tämä tapaus ja muutama muukin klähmintä palasi mieleeni, kun ihmiset vyöryttivät viime viikolla sosiaalisessa mediassa esiin seksuaalisen häirinnän kokemuksiaan. Ilmiön käynnisti näyttelijä Alyssa Milano, joka ahdisteluun kyllästyneenä pyysi Twitterissä ihmisiä kertomaan kokemuksiaan Me too -tunnisteella (Minä myös), jotta ihmiset ymmärtäisivät ongelman laajuuden. Viikossa kymmenet miljoonat kertoivat kokemuksiaan, osa ensimmäistä kertaa. Monet viihteen, urheilun ja kulttuurin julkkikset joutuivat tikun nokkaan vastaamaan asiattomasta tai rikollisesta käytöksestään. Ruotsissa sata tuhatta ihmistä osoitti toreilla mieltään ahdistelua vastaan, ja tasa-arvoministeri lupasi tehdä kaikkensa sen kitkemiseksi. laajassa eu-maiden kyselyssä 2014 ilmeni, että naisista noin 50 % on kokenut seksuaalista ahdistelua, mutta vain 6 % on kertonut siitä työtovereilleen ja 4 % poliisille. Suurin vaikenemisen syy on työpaikan menetyksen pelko. YK:n työjärjestön ILO:n mukaan 1990-luvulla tehty laaja vaikuttamistyö Euroopassa ei paljonkaan vähentänyt ahdistelua. Se vain muutti räikeän ahdistelun salatummaksi. Koululaiskyselyiden mukaan seksuaalinen häirintä on valitettavan yleistä jo nuorten joukossa. Useimmat salaavat kokemuksensa, koska tuntevat järjenvastaista noloutta. Niin kävi minullekin, kun liftasin nuorena ystäväni kanssa festareilta kotiin. Hikinen äijä otti meidät kyytiin, veti housut auki ja tumputti ajaessaan monta kilometriä, vaikka kiljuimme, että haluamme autosta pois. Kun iljetys lopulta päästi meidät pois, päätimme, ettemme ikinä kerro näin noloa juttua kellekään. Hölmöä, ettei tullut mieleen tallentaa rekisterinumeroa ja soittaa poliisille. Kun seuraava kyytimies avasi oven, säikähdyksemme purkautui kuitenkin heti estottomana pölötyksenä: ”Arvaa mitä ällöttävää meille just tapahtui!” Ehkä vältimme trauman, koska purimme tapahtuneen niin sukkelasti. On välttämätöntä, että ne, joilla juuri nyt tänään ja tällä hetkellä on valtaa, pienentävät itsensä, hiljentävät ääntään ja tiedostavat, miten hienovaraisesti toisen ihmisen voi painaa alas – –. Rebekka Naatus pääkirjoituksessaan Rauhan Tervehdys 19.10. Katsokaa kukin omia käsiänne. Niistä välittyvät iloiset lapsuuden leikit, aikuisuuden tekemiset, parhaat päivät. Surut puolestaan voitte huoletta jättää Jumalan käsiin. Pastori Karoliina Vidgrén hautajaispuheessa Apu 19.10. Usko on elämänmuoto, jossa kietoutuvat toisiinsa luottamus Jumalan hyvyyteen ja Kristuksen tuomaan sovintoon, alttius palvella toisia ja tehdä omilla käsillään totta Jeesuksen rakkaudesta sekä oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano. Jaakko Heinimäki pääkirjoituksessaan Kirkko ja kaupunki 19.10. Mikä sitten hävettää ja kaduttaa? Oma käytös. Olin 14-vuotiaana tyttökaverien kanssa seuraamassa 17-vuotiaitten poikien pesismatsia. Pelaajarivistössä yhdellä pojalla pullotti verkkarin alla erityisen mojovasti. Meitä hihitytti. Tuijottelimme poikaa merkitsevästi, supisimme ja pyörittelimme silmiämme. Se oli muka jotenkin nastaa. Poika vilkuili meitä hämmentyneenä. Suokoon hyvä Jumala, ettei hän ymmärtänyt. Tuskin nuori poika osaisi tyttöjoukon silmätikkuna iloita komeasta anatomiastaan. Yhtä julmaa kiusaamista on, jos poikajoukko osoittelee ja kommentoi nuoren tytön juuri puhjenneita muotoja. Me too -kampanjan ansiota on sekin, että monet ovat havahtuneet oman käytöksensä loukkaavuuteen ja tehneet asiassa parannusta. Maailma paranee pienin askelin. H Heli Karhumäki heli.karhumaki@sana.fi sana 50 v. sitten Lähetystyö lakkautetaan Syyriassa Tuskin on ehtinyt levitä tieto, että valtio tulee takavarikoimaan kaikki Syyrian kristilliset koulut, kun saapuu toinen tieto, jonka vahvistaa opetusministeri Sulayman al-Kush: ”Lähetyksen ajat Syyriassa ovat lopullisesti päättyneet.” Sana 43/1967 Toimittajalta Ihan tavallinen elämä O lin juuri saanut puvun päälle ja aseteltua valkoisen pannan papinkaulukseen, kun lapset heräsivät. Syysloman kunniaksi niitä oli sen verran, että tuntui kuin pitäisin henkilökohtaista varkkarileiriä kaupunkiolosuhteissa. Sitaisin siis essun eteen ja kaivoin paistinpannun esiin. Heränneet istuivat riviin pöytään odottamaan. Miltähän se näyttää kylässä olevien lasten silmissä, kun pappi paistaa munia ja makkaroita, tuumin. Suhtautuvatkohan ne aikuisena jotenkin lämpimämmin ja luontevammin kirkkoon, kun muisto makkaran mausta jotenkin yhdistyy mustaan pukuun ja pantakaulukseen? Siinä paistellessa asia alkoi tuntua tärkeältä – tärkeämmältä kuin ne kohta alkavan messun yhteisen esirukouksen sanamuodot, joita asettelin päässäni järjestykseen pannun tiristessä hellalla. Tuli mieleen Jeesuskin. Miltäköhän se hänestä tuntui, kun hän paisteli nuotiolla kavereittensa kanssa kaloja ensimmäiset kolmekymmentä vuotta en- nen kuin tulivat ne Kaanaan häät, joissa äiti Maria komensi aloittamaan ihmeiden tekemisen? Olisikohan sitä tavallista olemista jatkunut pitempäänkin? Mitäpä jos Jumala tykkäsi olla ihminen? Moni luulee, että kristityn elämän kuuluu olla harrasta ja ihmeellistä. Joku hakee siitä pakopaikkaakin pois elämän arjesta. Mutta ei se niin ole eikä se niin toimi. Tavallinen elämä on se juttu. Se, että paistan tässä nyt kiireessä makkaraa nälkäisille ja samalla Taivas on tässä keittiössä läsnä. H Freija Özcan freija.ozcan@sana.fi 26.10.2017 Sana 3 Jumala on elämisen tunteen antaja TaiTeiliJan Tarina. Elina Merenmies tiesi jo varhain, että hänestä tulee kuvataiteilija. Mutta kirkkoon hänet piti viedä puoliväkisin. TeksTi Saila KeSKiaho kuva Jani lauKKanen T aiteilijakoti Lallukan suurista ateljeeikkunoista tulvii sisään valtava valo. Taivas on pilvien peitossa, ja näyttää siltä, että osa niistä on leijaillut huoneen seinustalla oleville korkeille kankaille. Pilvet ovat kuitenkin ihmiskätten työtä. Kädet kuuluvat kuvataiteilija Elina Merenmiehelle. Ne kädet ovat aina tienneet haluavansa tehdä taidetta. – En minä tiedä, olenko lahjakas, olen pikemminkin sinnikäs. Se on parasta lahjakkuuttani, Merenmies sanoo. Lähipiiriä taiteilijaura ei aluksi lämmittänyt. Oli huolta lapsen toimeentulosta. Huoli ei kääntänyt Merenmiehen päätä. – Olin valmis luopumaan säännöllisistä tuloista ja turvallisuudesta. Ajattelin, että jos en niin tee, niin voi minua. Pentti Saarikosken päiväkirjoista kai olin napannut ajatuksen, että lahjakkuus on asia, jota pitää käyttää, muuten tulee tulta ja tulikiveä. Moikkamoi, Jumala! Kun suomalaisten taidekoulujen ovet eivät avautuneet heti, Elina Merenmies lähti reissuun. Brysselissä saattoi opiskella, miten taidetta tehdään. Kaikenlaista hulluakin maailmalla tuli tehtyä. Hulluinta ei silti ollut kattojen ylle kiipeäminen tai huiviin pukeutuminen. Hulluinta oli Jumala. – Huivi päässä Pariisin katoilla tajusin, että elämässä on paljon ihmeellistä ja että kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Aluksi seinä näytti seinältä, mutta sitten siihen tuli kasvot, Merenmies sanoo. – Ei minusta tullut halleluja-hihhulia. Oivalsin, että Jumala on elämän antaja, elämisen tunteen antaja. Siihen ei vielä liittynyt syvempiä teologisia mietintöjä, enemmän se oli sellainen moikkamoi, Jumala. Ulkomailla oli rauhaa myös miettiä, kuka on. – Sain keksiä itseni uudelleen. Huo4 Sana 26.10.2017 masin, että olenkin aika vetäytyvä. Voin hyvin, kun voin olla aika huomaamaton. Merenmiehen valitsemassa ammatissa täysi huomaamattomuus on mahdotonta: on näyttelyitä kasattavaksi, kontakteja hoidettavaksi, haastatteluja annettavaksi. Teoksetkin tulevat julkisesti näytille kenen tahansa kokea. Silti tekemisen ytimessä piilevä ilo on pientä ja salaista. sensa jälkeen. Silloin elettiin suuren paaston ja Kristuksen kärsimyksen aikoja. Raamattunsa lukenut Merenmies hehkui innosta, kun palveluksissa luettiin pitkiä tekstikappaleita. Vanha katedraali on ollut kotikirkko yli kymmenen vuotta. – Jumala tiesi, mitä teki, kun pakotti minut tähän kirkkoon. Vaikka vapaaehtoistahan sekin oli, olisin ihan yhtä hyvin voinut sanoa ei. Kaikenlaista hulluakin maailmalla tuli tehtyä. Hulluinta ei silti ollut kattojen ylle kiipeäminen tai huiviin pukeutuminen. Hulluinta oli Jumala. – Itse maalaamisen taso pysyy yllättävänä riemuna. Se, mitä maalatessa tapahtuu, liittyy koko elämään. Joskus kävin läpi vauva-aikaan ja lapsuuteen liittyviä kokemuksia, sitten se alkoi pikkuhiljaa edetä vähän kuin k asvu kohti aikuisuutta. Vaikka minä en ole varmaan koskaan tullut sellaiseksi aikuiseksi kuin aikuisuus yleensä käsitetään. Olen pysynyt alle 10-vuotiaan tasolla, Merenmies nauraa. Puolipakolla kirkkoon Mutta se Jumala. Oivallus elämänantajasta ei jättänyt Elina Merenmiestä rauhaan. Sama oivallus saa hänet säännöllisesti huristelemaan raitiovaunulla ortodoksiseen Uspenskin katedraaliin. Siellä hän seisoo kantapaikallaan ristillä kuolevan Kristuksen edessä. – Olen löytänyt ortodoksisuuden hyvin varovasti. En ajatellut, että nyt shoppailen itselleni sopivan kirkon. Minulle olisi käynyt mikä tahansa, sillä Jumalahan on kaikkialla. Tuttava raahasi Merenmiehen lempeällä puolipakolla kirkkoon kerta toi- Kirkko on muuttanut Merenmiehen elämää monin eri tavoin: on tullut paljon rakkaita ystäviä, on löytynyt esikuvia omaan kilvoitukseen, monet pahat tavat ovat pudonneet pois. Kirjahyllyyn on päätynyt paljon hienoa teologista kirjallisuutta, rakkaimpana niistä ehkä kreikkalaisen ohjaajavanhuksen Porfyrios Kausokalivialaisen Rakkauden haavoittama. – Teos on aina erilainen, juuri sellainen kuin sillä hetkellä tarvitsen. Ajattelen, että siihen liittyy jotain Jumalan valtakunnasta. Jumalan hullun suojeluksessa Elina Merenmiehen etunimellä on juurensa nimessä Helena. Pyhä Helena oli keisari Konstantinuksen äiti, Kristuksen ristin löytänyt vallasnainen. Juuri etunimen taustahistorian mukaan ortodoksiseen kirkkoon liittyvät valitsevat usein taivaallisen esirukoilijansa, suojeluspyhänsä. Merenmiehen tie oli toinen. Juuri ennen kuin piti valita rippi-isän kanssa suojeluspyhä, hän näki kolmena peräkkäisenä yönä unta autuaasta Ksenia Pietarilaisesta. Kse- nia jäi nuorena leskeksi ja alkoi pukeutua miehensä vaatteisiin. Häntä pidettiin Kristuksen tähden houkkana, ulkoisesti hulluna, joka salaa rukoili ja teki hyviä tekoja. – En ajatellut, että nyt näen unessa tällaista, jippii! Kyseenalaistan aina. Se on suojellut minua paljolta. Rippi-isän mielestä oli täysin selvää, että juuri Pietarissa asuneesta Jumalan hullusta tulisi se Merenmiehelle tärkein pyhä. Se vahvistui, kun Merenmies juhli Pariisissa venäläisten ortodoksien kanssa autuaan Ksenian muistoa. – Illalla mietin taas, miten minä nyt muka olen Ksenia. Yöllä näin unen, jossa erämaassa asuva vanhus laittoi puita nuotioon ja hoki kiukkuisesti: Elina, sinä et ole mikään Helena, sinä olet Ksenia. Aamulla ajattelin, että johan täällä nyt ruvetaan. Tällainen minä olen, minun oveeni pitää kolkuttaa todella kovaa, jotta tajuan. Vain töissä täällä Kuvataidekriitikot puhuvat usein fantasiamaailmoista, kun he puhuvat Elina Merenmiehen töistä. – Niiden täytyy saada asialle joku nimi, Merenmies sanoo. Itse hän ajattelee tekevänsä ennen kaikkea tarinoita. – Minulla on homma. En ole koskaan itse ymmärtänyt sitä hommaa, mutta se tulee minun kauttani. Valitsen värin ja sitten käsi tekee. Mä olen vain töissä täällä. Ennen töiden aloittamista Merenmies lukee ateljeen ikonien ääressä työnaloitusrukouksen. Siitä se lähtee. – Se on erilainen olemisen tila, vähän kuin kirkossa käyminen. Ei kirkossakaan mielellään enää mieti edes pashan valmistamista. Osan ikoneistaan Elina Merenmies on maalannut itse. Ikonimaalaus on hänelle toista kuin työ, se on harrastus, kuin lomaa. Mutta miten luovuuteen tottunut taiteilija taipuu ikonitaiteen maailmaan, jossa kuva-aiheet ja värit ovat tradition koettelemia ja tarkasti säädeltyjä? Elina Merenmies ➤ taidemaalari, piirtäjä ➤ opettaa toisinaan Kuvataideakatemiassa ja Vapaassa taidekoulussa ➤ oli Ars Fennica -ehdokkaana 2007 ➤ teoksia lukuisissa koti- ja ulkomaisissa taidemuseoissa ja yksityiskokoelmissa Elina Merenmies harrastaa ikonimaalausta ja kukkien hoitoa. – Ikonien maalaaminen on tosi vapauttavaa. Minun ei tarvitse itse päättää mitään. Kuuliaisuus vapauttaa. Minun ei tarvitse olla luova. Minulla on vapaus olla täysin avuton, Merenmies hahmottelee. – Ihmiset ajattelevat, että vapaus on sitä, että saa tehdä mitä haluaa. Ei se ole vapautta. Se on vapautta, että tekee Jumalan tahdon. Pyhyys voi tulla taiteen läpi Ihmiseltä, joka on sekä kristitty että kuvataiteilija, tekee mieli kysyä iso ja naiivi kysymys: millä lailla taide on pyhää? – En tiedä, onko se pyhää. Ei taide ehkä ole pyhää. Se voi olla tie pyhään, yhteisen, jaetun inhimillisen kokemuksen kautta. Pyhyys voi tulla taiteen läpi. Taide ei silti ole sen pyhem- pää kuin mikään muukaan asia, Elina Merenmies toteaa. Merenmies on läpi elämänsä saanut ystäviä jo ammoin kuolleista taiteilijoista. Kirjailijoiden ohikiitävät fragmentit ovat jättäneet syvän jäljen, esimerkiksi taiteilijuuden ohella taskuvarkaana toimineen Jean Genet’n tekstit. – Hän ei kyllä ollut se rauhallisin kaveri. Myös Franz Kafka on käynyt läheiseksi. – Vasta kun asuin Tshekkoslovakiassa, tajusin, että Kafka oli realisti. En olisi ikinä ennen uskonut sitä. Merenmiehen mielestä nuorilla taiteilijoilla on omanlaisensa armonaika, jolloin kaikki mitä tekee, on erityisen kuulasta ja painavaa, ehkä lähimpänä pyhää. – Kun ajattelee vaikka David Lynchin varhaista elokuvaa Elefanttimies – hän ei ole sen jälkeen tehnyt mitään niin hienoa. Siinä on jotain puhdasta ja vilpitöntä, Merenmies sanoo. – Nuorena voi olla niin kirkasotsainen, ja sellainen olisi hyvä olla hautaan asti. Se on vaikeaa, sillä tämä on aikamoinen maraton, ja kirkkaan otsan päälle vuotaa hikihelmiä. H elina Merenmiehen, Jukka korkeilan ja anna Retulaisen retrospektiivinen yhteisnäyttely Nautinto Helsingin taidemuseossa HaMissa jatkuu 12.11. saakka. 26.10.2017 Sana 5 Maailmalta ajankohtaista Reformaation juhlinta huipentuu ensi viikolla Tiistaina 31.10. tulee kuluneeksi 500 vuotta reformaation alkamisesta Martti Lutherin julkaistua teesinsä Saksassa. Sitä juhlitaan luterilaisissa kirkoissa kautta maailman. Pääjuhla on Wittenbergin Linnankirkossa ja kaupungintalolla. Puhujina ovat muun muassa Saksan evankelisen kirkon johtava piispa Heinrich Bedford-Strohm ja Luther-lähettiläs Margot Käßmann. Musiikista vastaa Leipzigin kuuluisa Tuomaskuoro. Tanskassa lokakuun aikana on 900 reformaatioon liittyvää tapah- Saksan Luther-lähettiläs tumaa. Ruotsissa juhlallisuudet kes- Margot Käßmann kittyvät Uppsalan tuomiokirkkoon kestäen koko viikon. Norjassa pääjuhla on Trondheimin Nidarosin tuomiokirkossa. Suomessa uskonpuhdistuksen muistopäivää vietetään 5.11. ja pääjuhla on Turun tuomiokirkossa. Kirkon katosta pudonnut kivi surmasi Firenzessä Pyhän ristin basilika Firenzessä Italiassa jouduttiin sulkemaan, kun 52-vuotias espanjalainen turisti sai päälleen kirkon sisäkatosta pudonneen kiven ja kuoli. 1400-luvulla rakennettu basilika on yksi Firenzen suosituimmista nähtävyyksistä. Sinne on haudattu muun muassa renessanssitaiteilija Michelangelo sekä tiedemies Galileo Galilei. Kirkkoa on restauroitu viime vuosina. Kirkko on suljettuna toistaiseksi onnettomuuden syyn selvittämiseksi. Katolilaisten määrä kasvaa muualla paitsi Euroopassa Maailman katolilaisten määrä on kasvanut hieman ja on 1,3 miljardia eli 17,7 prosenttia maailman väestöstä. Agenzia Fides on julkaissut vuoden 2015 tilastoihin perustuvat luvut, jotka kertovat, että katolisissa kirkoissa kastettiin 12,5 miljoonaa ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna. Katolinen kirkko kasvaa kaikissa muissa maanosissa paitsi Euroopassa, missä katolisten määrä on laskenut jo toisena vuonna peräkkäin. Euroopassa katoliseen kirkkoon kuuluu 40 prosenttia maanosan asukkaista. naisiin kohdistuva väkivalta esillä myös kirkoissa Sosiaalisessa mediassa kirkkojen työntekijät, vastuunkantajat ja jäsenet liittyvät Kirkkojen maailmanneuvoston aloittamaan #ThursdaysInBlack -kampanjaan, jolla vastustetaan sukupuolittunutta ja seksuaalista väkivaltaa. Meneillään on Ekumeenisen neuvoston vastuuviikko sunnuntaihin 29.10. asti. Se nostaa esiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Sen jäsenkirkot ja kristilliset järjestöt puolustavat jokaiselle naiselle ja tytölle kuuluvaa oikeutta elää ilman väkivaltaa ja syrjintää. Kautta maailman suurta huomiota saaneen Metoo-kampanjan kautta myös monet kristityt johtajat ovat kertoneet kohtaamastaan seksuaalisesta väkivallasta. Väkivalta jatkuu nigeriassa Nigeriassa ainakin 28 ihmistä kuoli islamististen fulani-sotureiden hyökättyä kristittyjen asuttamaan kylään viime viikolla. Ihmisoikeusjärjestö International Christian Concern raportoi, että naisia ja lapsia oli hakeutunut suojaan koulurakennukseen, jota hallituksen sotilaat vartioivat. Terroristien hyökätessä sotilaat pakenivat ja puolustuskyvyttömät kyläläiset jäivät terroristien armoille. Fulani-terroristit ovat siirtyneet yhä etelämmäksi Nigerian keskiosiin. Tänä vuonna kristittyjen kyliin on tehty yli 30 hyökkäystä, joissa yli 250 ihmistä on kuollut ja satoja koteja on poltettu. uuTiseT kokosi KaJ aalTO 6 Sana 26.10.2017 alkoholilain uudistukseen liittyy eettisiä kysymyksiä Esitys uudesta alkoholilaista on siirretty eduskunnan käsittelyyn. Lakiehdotuksen mukaan nelosolutta, vahvoja lonkeroita ja limuviinoja oltaisiin tuomassa myyntiin vähittäiskauppoihin. Tämä on herättänyt suurta huolta. Todennäköisenä pidetään, että alkoholin kokonaiskulutus kasvaisi, mikäli juomia olisi helpommin saatavilla ja ne olisivat entistä väkevämpiä. – Kirkko on tuonut esiin sen, että nykykäytäntöä ei tulisi muuttaa, vaan keskiolutta vahvempien juomien pitäisi jatkossakin olla vain Alkon myytävänä. Tässä asiassa yhdymme muiden päihde- ja perhetyötä tekevien tahojen näkemykseen siitä, että laki ehdotetussa muodossaan tulisi vaikeuttamaan entisestään yhteiskunnan huono-osaisten tilannetta. Alkoholi on yksi merkittävimmistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien aiheuttajista lapsiperheissä, asiantuntija Sami Puumala Kirkkohallituksesta toteaa. Puumala on ollut valmistelemassa Kirkkohallituksen lausuntoa sosiaali- ja terveysministeriölle sekä esittelemässä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kirkon kantaa lakiesitykseen. Alkoholilain kokonaisuudistuksen lähtökohdaksi on otettu alkoholin aiheuttamien haittojen vähentäminen. Saatavuuden lisääminen ei vähentäisi kulutusta. Esitystä onkin moitittu siitä, että se on ristiriidassa sille asetettujen terveyttä ja hyvinvointia edistävien tavoitteiden kanssa. – Nykyhallituksen keskeinen lähtökohta on ollut norminpurku ja yksilönvapaus, niin myös alkoholiin liittyen. Juuri yksilönvapauden laajentamista on tuotu esiin monissa kommenteissa. Se on toki tärkeä arvo, mutta onko ihmisellä oikeasti vapaa tahto ja harkinta, kun on kyse päihteistä. Kirkko on sitä mieltä, että yksilön vapaus ei voi olla tärkein peruste, vaan heikoimman etu. Aiotuilla muutoksilla haitat väistämättä lisääntyvät. Ohittaako elinkeinoelämä kansanterveyden? Päätös laista tehdään todennäköisesti vielä tämän vuoden puolella. Lakiuudistusta kannattavat tahot ovat korostaneet lain positiivista vaikutusta kansantalouteen. Hanketta voimakkaasti lobbaava Panimoliitto painottaa uudistuksen merkitystä osana eurooppalaista ruoka- ja juomakulttuuria. Puumalan mukaan esimerkiksi kadulla nuorten parissa työtä tekevät sieluntolat 2017 JannE Villa aRvioi aJaN iLMiöiTä Jokainen on valokuvan arvoinen R anskalaisen elokuvataiteilijan Agnes Vardan, 89, ja katutaiteilija J R:n, 34, yhteisen taideprojektin seurauksena syntynyt dokumenttielokuva Kasvot, kylät on hurmaava ja humaani teos. Ennakkoluuloton kaksikko kiertää Ranskan maaseutua valokuvaamassa tavallisia ihmisiä, eritoten työläisiä. He printtaavat valtavan suuret kuvat saman tien ja kiinnittävät ne talojen, tehtaiden ja latojen seinille tai vaikkapa junanvaunuihin, sataman lastauskontteihin ja kallioihin. Kuvauksiin liittyvät kohtaamiset, joissa annetaan tilaa spontaanille luovuudelle ja improvisoinnille, ovat silminnähden voimaannuttavia kuvattaville ja haastateltaville, kuten myös tekijäparille ja dokumentin katsojille. Kaivostyöläisten purettavien talojen viimeinen asukas, sitkeästi vastarintaa kotinsa viejille tekevä vanha rouva näkee itsensä talonsa seinän kokoisessa kuvassa. Hänen kotinsa ympärillä oleviin taloihin on kiinnitetty jättimäisiä vanhoja valokuvia kaivosmiehistä – kaunis kunnianosoitus menneelle elämänmuodolle. Kerrostalon seiniin kuvatusta tarjoilijasta ja toisen paikkakunnan posteljoonista tulee paikallisia julkkiksia. Klooritehtaan työläiset ja satamatyöläisten vaimot tallennetaan niin ikään riemukkaisiin ja positiivista elämänuskoa julistaviin valokuviin. Kiinnostavia hahmoja kaikkialla ympärillämme Kaiken elokuvaajana nähnyt, ensimmäisenä naisena kunnia-Oscarin saanut konkari Agnes Varda heittäytyy tilanteisiin ja ihmisiin hämmästyttävän innokkaasti kuin hän näkisi ihmeenomaiset asiat ja ihmiset ensi kertaa. To- LeHTikuva Uusi alkoholilaki toisi nelosoluen, vahvat lonkerot ja limuviinat vähittäiskauppoihin. tietävät, että nuorilta takavarikoitavat juomat eivät ole laatutavaraa. Alkoholin ongelmakäyttäjienkään valinnoissa ei makunautinto paina, vaan pikemminkin alkoholin määrä ja sen hinta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan lakiuudistus siasiassa hän tietää näkevänsä monet maailman ihmeet viimeisiä kertoja, sillä rouvan näkö on vakavasti heikkenemässä. Mustien lasien ja hatun alle piiloutuva JR tarjoaa projektiin paljon nuorta energiaa, teknisiä innovaatioita ja inspiraatiota. Molemmat ovat yhteistyössä saamapuolella, 55 vuoden ikäero ei näemmä haittaa. Kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta on ihmisen psyykkisiä perustarpeita. Ja miten perusteellisesti ja monesti myös taistelumieltä nostattavasti Varda ja JR näkevätkään nämä valo- ja elokuvatut ihmiset. Kuvatut huomaavat olevansa yhtä arvokkaita ja tärkeitä taideteoksen kohteita kuin ketkä tahansa kuuluisuudet, joita on ikuistettu patsaisiin, maalauksiin ja elokuviin, tai jotka täyttävät lehtien etusivut. Kuvaajat näyttävät tajuavan, että ihmishahmot, joita me ihailemme kovin kiinnostuneina kirjoissa, elokuvissa, tauluissa ja teatterissa, ovat päivittäin esillä äänekkäinä, kolmiulotteisina, ehdotetussa muodossaan lisäisi alkoholikuolemia ja erinäisiä alkoholiin liittyvien sairauksien ja tapaturmien sekä sosiaalisten ongelmien määrää. Mahdollinen verotulojen kasvu ei siten riitä kattamaan haitoista koituvia kuluja inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. – Tärkeitä kansanterveyteen liittyviä asianäkökohtia on tuotu esiin, mutta lakiuudistuksessa eettiset periaatteet ovat jääneet huomioimatta. Kirkkohallituksen mukaan esitykseen liittyy vakavia yhteiskuntaeettisiä ongelmia. Keskeinen luterilainen periaate on yhteishyödyn ja hyvän ja- kaminen kaikille. Nyt elinkeinoelämä hyötyisi, mutta suurin osa haitoista kohdistuu niihin, joilla menee jo ennestään huonosti. On tärkeätä miettiä, kenen etu tulisi asettaa etusijalle, Puumala muistuttaa. Arja-Leena Paavola Kaivostyöläisten talojen viimeinen asukas, sitkeästi vastarintaa kotinsa viejille tekevä vanha rouva voimaantuu nähdessään itsensä talonsa seinän kokoisessa kuvassa. liikkuvina ja tuoksuvina tilataideteoksina. Kaikkialla ympärillämme. Jumalan kuva löytyy irvikuvankin alta Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokainen Jumalan kuva on luotu pohjimmiltaan arvokkaaksi. Vaikkei totuus yksittäisestä ihmisestä olekaan aina inhimillisesti katsottuna kovin kaunis, kauneutta voi löytyä jokaisen ihmisen irvikuvankin alta. Kristuksen läpi katsottuna. Varsinkin niistä, joiden kasvoihin ja ruumiiseen raskaan elämän jäljet ovat piirtyneet erityisen syvälle, saattaa löytyä tarkemmin katsottuna ristillä olevan Kristuksen kaltaisuutta. Kristus on läsnä jopa ihmisyyden nollapisteessä. Jokaisen kärsivän kasvoista voi nähdä Kristuksen, Jumalan kuvan. ”Nuo turpeat, likaiset, hikiset kasvot, kaatumisten tai lyöntien leimaamat – ovatko ne juopon tai kerjäläisen, vai olemmeko saapuneet Golgatalle katselemaan Jumalan Pojan pyhiä kasvoja”, kirjoittaa brasilialaispiispa Helder Camara kirjassaan Tuhat syytä elää. ”Jos se, joka palvoo kauneutta, ei tunne rumuutta kohtaan rakkautta, hän kitukoon päivän kirkkaudessa, ilman yön antamaa lohdutusta”, lisää Tuomari Nurmio. Janne Villa 26.10.2017 Sana 7 Kolumni Kaarlo Kalliala www.piplia.fi ■ 365 + Piplia Löydä sinäkin maailman l u e t u i n ki r j a , RAAMATTU L oppukesällä kävin ensimmäistä kertaa Wittenbergissä. Paikan päälle meneminen tuotti jälleen kerran saman kokemuksen: siellä tapahtunut tuli todellisemmaksi, kun mielen kartalle piirtyi silminnähtävä ympäristö. Kun Luther ja hänen reformaatiotiiminsä paikallistuivat ja ajallistuivat, he myös inhimillistyivät. Luther ei näyttäytynyt Raamattua uhmakkaasti puristavana säihkysilmäisenä uskonsankarina. Sellaisia kuviahan on monen seurakuntasalin seinällä. Kun ensi viikolla vihdoin tulee kuluneeksi täydet 500 vuotta teesien julkistamisesta, Luther saakoon kaiken sen kunnian, mikä hänelle kuuluu. Häneen henkilöityy historiallinen käänne, joka Kristuksen kirkon tervehdyttämiseksi totisesti tarvittiin. lutherin persoona ja vaikutushistoria ovat vahvat. Niistä ei pääse eroon eikä tarvitsekaan päästä. Kun reformaatiota kuitenkin juhlitaan limittäin pyhäinpäivän kanssa, pari ajatusta voi uhrata sille, miksi ja keitä jo perille päässeitä kristittyjä me muistelemme. Reformaation alkuaikoina luterilaiset papit edelleen saarnasivat pyhien elämästä. Tämä jatkui vuosikymmeniä. Totta kai siitä onkin paljon opittavaa, miten evankeliumi ja usko kussakin ihmisessä todellistuvat. Siksi myös nykyiset puhujat mieluusti viittaavat siihen, mitä joku tunnettu kristitty sanoi tai teki. Sittemmin moni vanhan kirkon esimerkillinen kristitty on jäänyt meille vieraaksi eikä kaikkien muistelua pysty enää ylöslämmittämään. Vuosituhannen vaihteessa kirkolliskokoukselle tarjottiin muistopäiväkalenteria, mutta ei siitä mitään tullut. Ehkemme oikein enää tiedä, keitä erityisesti muistaa. Jokaista yritystä kristityn elämäksi sopii kunnioittaa ja vaalia sen muistoa rakkaudella. Pyhäinpäivänä jokaisen kristityn vaellus tunnistetaan muistamisen arvoiseksi. On aivan paikallaan, että nykyinen pyhäinpäivä sulauttaa yhteen aiemmat kaikkien pyhimysten päivän ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivän. Jokaista yritystä kristityn elämäksi sopii kunnioittaa ja vaalia sen muistoa rakkaudella. Tänä merkkivuonna muistelen kuitenkin erityisesti Philipp Melanchthonia. Kuollessaan hän jätti viestin molemmille puolilleen. Vasemmalla luki: ”Sinut päästetään vapaaksi synnistä ja vapautetaan teologien kitkeryydestä ja raivosta.” Oikealla kerrottiin päämäärä: ”Menet valoon, näet Jumalan, katsot hänen Poikaansa ja opit ne ihmeelliset salaisuudet, joita et tässä elämässä ole voinut ymmärtää.” Tällaisesta uskon ja rauhan miehestä on oppimista juuri nyt. H Olemme mukana Helsingin kirjamessuilla osastolla 7b110 Raamatut + Erikieliset Raamatut + Lastenraamatut + Virsikirjat + Lahjatuotteet AVOINNA 24/7: pipliakauppa.fi ➤ Tapahtumat Uskon Yö 28.10.2017 Katso: uskonyo.fi Yhteistyössä: seurakunnat & kansanraamattuseura.fi Keitä muistaa ja muistella? Tarjoa kiitoskahvit Suomen kunniaksi! 8 Sana 26.10.2017 Kiitosrukous Rakas taivaallinen Isä, kiitämme sinua itsenäisestä Suomesta. Kiitämme kauniista luonnosta, metsistä ja järvistä, kiitämme vuodenaikojen vaihtelusta. Kiitämme sinun huolenpidostasi. Auta meitä pitämään hyvää huolta tästä maasta ja toinen toisistamme niin, että kaikilla olisi hyvä elää. Aamen. #kokosuomikahville Kirjoittaja on Turun hiippakunnan piispa. 1. Kutsu vieraat ja järjestä tarjoilut 2. Tilaa vieraille Sana-lehdet: pekka.sorjonen@sana.fi 3. Kahvitelkaa ja pitäkää hartaus 4. Kerätkää kolehti 5. Ota kuva ja jaa se somessa tunnisteella #kokosuomikahville tai lähetä se: toimitus@sana.fi Kiitoshartaus Sytytetään kynttilä. Luetaan Sana-lehden sivulta 2 raamatunteksti, saarnateksti ja rukoukset. Luetaan kiitosrukous. Luetaan yhdessä Isä meidän -rukous. Viikon henkilö Tuttu ja turvallinen Olen saman ikäinen kuin nelikymppisiään juhliva Pikku Kakkonen. Ohjelmassa arvostan turvallisuutta ja lapsille sopivaa mietittyä sisältöä. Ruututätinä olen viihtynyt jo yli kymmenen vuotta. Työ pitää vireessä, koska se patistaa koko ajan kehittämään tuoreita ja innostavia pedagogisia ratkaisuja. Olen henkeen ja vereen musiikkikasvattaja. Laulujen kautta lapsille voidaan opettaa monia tärkeitä asioita, kuten kirjaimia, numeroita, vuodenaikoja, hyviä tapoja. Sama pätee aikuisiin; tuhannet suomalaiset muistavat Pikku Kakkosen osoitteen postilaulun ansiosta. itsetunto koetuksella Kun tekee julkista työtä, joutuu tottumaan rankkaan kohteluun. Olen saanut äärimmäisen rivoja häirikköpuheluita ja lukenut sosiaalisesta mediasta törkeitä arvioita ulkonäöstäni. Yhdellä lomamatkalla en saanut rauhassa nauttia päivällistä, koska humalainen suomalaismies tuli kerta toisensa jälkeen soittamaan suutaan. Niitäkin on, jotka toteavat, ettei leikittäjän roolissa kummoista osaamista tarvita. Valitettavasti en osaa päästää kommentteja toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Aina mieli mustuu vähäksi aikaa. Ilahduinkin kovin, kun sain Vuoden Kasvattaja 2010 -tittelin. Se antoi potkun ja rohkeuden siirtyä yksityisyrittäjäksi. Samalla se oli tärkeä huomionosoitus koko ammattikunnalle eli lasten kanssa töitä tekeville musiikkialan ammattilaisille. Pienestä pitäen Vartuin kanttorivanhempien perheessä Helsingissä. Me kolme lasta elimme arjessa kirkkomusiikin ympäröiminä. Kävin viulutunneilla ja harrastin pienestä pitäen kuorolaulua. Äidin ja isän ansiosta pääsimme musisoimaan erilaisiin seurakunnan tilaisuuksiin. Koulussa opiskelimme musiikkiluokalla. Totuin esiintymään pienestä pitäen, vaikka joka kerta jännitin. Joskus epäonnistuin ja unohdin, häpesin ja häkellyin. Sitten aloin havaita, että kyllä muillekin samaa tapahtuu. Opin olemaan takertumatta virheisiin. Siina Hirvonen, 40 Kutsu tv-työhön Ikaalisissa asuva Kun valmistuin musiikkileikkikoulunopettamusiikkipedagogi-yrittäjä, joka jaksi, ryhdyin pitämään lapsille opetustunvalmistuu ensi vuonna musiikin teja eri työnantajien palveluksessa. Vuonmaisteriksi Sibelius-Akatemiasta. na 2006 sain yllättävän, mielenkiintoi Konsertoi Taikaradio-bändinsä kanssa sen puhelun. Pikku Kakkosen tuottaja ympäri Suomen. TV2:sta pyysi minua asiantuntijaksi ke Pikku Kakkosen pitkäaikainen juontaja, hitteillä olevaan musiikilliseen ohjelmatoimittaja ja käsikirjoittaja. sarjaan. Hän oli saanut nimeni kyselty Esiintyy lokakuun lopulla Pikku ään sopivaa henkilöä Maija Salon muKakkosen loppuunmyydyissä siikkileikkikoulusta, joka oli yksi silloisista 40-vuotisjuhlakonserteissa, jotka nähdään televisiossa 20.11. työpaikoistani. ja 6.12. Otin innoissani uuden tehtävän vastaan, mi siina tahdittaa Pikku Kakkosen synttäreitä Yllättävä puhelinsoitto kutsui Siina Hirvosen tv-työhön 10 vuotta sitten. Nyt hän on julkkis, jota lapset rientävät kadulla ja konserteissa halaamaan. TeksTi eRJa tauRa-JoKinen kuva MaRKKu PihlaJa kä vei minut vauhdilla tv-työn maailmaan. Päädyin ohjelmasarjojen käsikirjoittajaksi, toimittajaksi ja yhdeksi juontajaksi Pikku Kakkoseen. Ammattini ansiosta tunsin paljon lapsia, joten löysin vaivatta pikkuväkeä kameroiden eteen. oikeat sanat otollisella hetkellä Saman median kautta, televisiosta, olen saanut tärkeän vahvistuksen uskooni. Se tapahtui vuoden 2017 alkupuolella, jolloin olin uupuneena vajonnut syviin vesiin vaikeiden elämänkäänteiden keskellä. Avasin television, jossa sattui juuri sillä hetkellä puhumaan minulle entuudestaan tuttu kirkkoherra. Hän julisti Jumalan sanaa ja vakuutti, että hänelle kelpaan ihan sellaisenani. Sanat koskettivat ja hoitivat. Siitä käynnistyi muutos, joka on edennyt lempeällä, syvällä tavalla, hiljakseen. Vaikka elin lapsuuteni hengellisyyden ympäröimänä, vasta nyt luon henkilökohtaista suhdetta Vapahtajaan. Lapsille voin jakaa siitä välähdyksiä niissä konserteissa, joita pidän seurakunnissa. H 26.10.2017 Sana 9 elämäntaito Katso ihmistä lempeästi Silmät ovat sielun ja sen pyrintöjen peili. Tapa ja tyyli, jolla katsomme kanssaihmistä, voi olla hänelle ratkaisevan merkittävä voimanlähde ja apu eteenpäin tai tyrmäävä ja lamaannuttava tuomio. TeksTi Janne Villa ajateltavaa 1 Lapselle lohdutus merkitsee aikuisen rakastavaa katsetta, läsnäoloa ja syliä silloinkin, kun hän on ollut tottelematon ja siksi häpeissään tai peloissaan. Lämpöä ja hoivaa kokenut lapsi kasvaa turvallisissa olosuhteissa ja on aikanaan valmis itse osoittamaan myötätuntoa toisille sitä tarvitseville. 2 Aikuinenkin tarvitsee anteeksiantavaa, hellää, huomaavaista ja ymmärtäväistä katsetta sekä nähdyksi tulemista. 3 Ihminen saattaa kyetä välittämään jotakin jopa N uori mies tekee lähtöä tansseihin. Äiti silittää ääneti pojan paitaa. Silloin tällöin kuuluu sihisevä ääni kuin kuumaan rautaan olisi osunut vesipisara. Tuohon aikaan tansseissa rellestettiin: juotiin viinaa, rähinöitiin ja tapeltiin. Äiti oli pojastaan huolissaan. Kun poika hoiperteli yöllä kotiin, pöydällä odottivat aina voileivät. Eräänä krapula-aamuna äidin lempeys ja hellyys alkoi puhutella poikaa. Hän ymmärsi, että silitysrautaan osuneet vesipisarat olivat rakastavan ja rukoilevan äidin kyyneleitä. Äiti saatteli pojan siunauksin matkaan, vaikka tiesi tämän olevan menossa huonoille teille, ja toivotti hänet hyväksyen tervetulleeksi takaisin kotiin. Hurjia nuoruusvuosiaan puheissaan muistelleesta pojasta Erkki Lemisestä (1922–1992) tuli yksi viime vuosisadan vaikuttavimmista evankelistoista. Ehkäpä kiitos tästä kuuluu osin hänen äitinsä lempeälle katseelle. Jokainen tarvitsee lohtua ja hoivaa Psykologi ja psykoterapeutti Mirja Sinkkonen tulkitsee kirjassaan Mielen hoiva Lemisen avainkokemusta. Äidin myötätuntoinen katse rohkaisi aloittamaan alusta ja armahtamaan itse. Se haastoi pyrkimään kohti onnistuneempia ratkaisuja. Jokainen tarvitsee anteeksiantavaa ja lohduttavaa katsetta erityisesti silloin, kun on sotkenut elämänsä ja kolhinut muidenkin elämää, Sinkkonen painottaa. Lohtua ja hoivaa tarvitsevat niin lapset kuin avuttomuuden tilaan joutuneet aikuisetkin. Kun me hoivaamme toista, kohtelemme häntä hellästi, huomaavaisesti ja ymmärtäen riippumatta hoivan aiheuttaneen tilanteen syistä. Hoivan kokemus voi olla vaikeuksiin joutuneen ihmisen elämässä kuin rakastavan äidin hellä kosketus, Sinkkonen vertaa. Kristillisessä mielessä lohdutus on ennen kaikkea rinnalle jäämistä ja toisen hyväksymistä sellaisena kuin hän juuri nyt on: tarvitsevana, epäonnistuneena, väsyneenä, sairaana, katkerana, loukkaantuneena tai kiukkuisena. Ajatus pohjautuu Kristuksen lempeään katseeseen, joka näkee jokaisen ihmisen armahdettuna, rakastamisen arvoisena ja kauniina. Ystävälliset silmät välittävät rakkauden Psykiatri Juhani Mattila korostaa kirjassaan Nöyryytys muiden ihmisten silmien merkitystä ihmisen psyykelle. Minkä merkityksen toisten ihmisten katse kulloinkin saa, johtuu ihmisen aiemmista kokemuksista, siitä, miten häntä on katsottu. Menneillä kokemuksilla ja katseilla voi olla suuri rooli nykyhetkessä. Opettajan, isovanhemman tai sen ystävällisen naapurin lempeä katse saattaa kannustaa ihmistä eteenpäin vielä vuosikymmenten jälkeen. Huomion saaminen tuntuu ihmisestä useimmiten hyvältä, jos silmät ovat ystävälliset. Jotkut ovat suorastaan riippuvaisia jatkuvasta huomiosta, koska ilman sitä he eivät tunne olevansa kunnolla elossa, Mattila huomauttaa. Arvostukset välittyvät katseiden Kristuksen kaltaisesta katseesta. 10 Sana 26.10.2017 Jokainen tarvitsee anteeksiantavaa ja lohduttavaa katsetta erityisesti silloin, kun on sotkenut elämänsä ja kolhinut muidenkin elämää. kautta. Silmät viestittävät parhaimmillaan hyviä tunteita: läheisyyttä, rakkautta ja kiintymystä. Se, että tulee nähdyksi, aktivoi ja vahvistaa itsetuntoa. Esiintyvät taiteilijat, joista monet kertovat haastatteluissa kaipaavansa nähdyksi tulemista, tuntevat innostuvansa yleisön edessä, kun katsojat reagoivat ja elävät mukana. Tirkistelijä kadottaa pyhyyden tunnon Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa on kritisoinut tosi-tv:ssä tiivistyvää tirkistelykulttuuria, joka kuitenkin heijastaa ihmisen syvää nähdyksi tulemisen toivetta. Jos ei Jumalan, niin edes kameran ja katsojien näkemäksi! Hengellisessä perinteessä toisen ihmisen kasvoista etsitään Kristuksen kasvoja, mutta tirkistelykulttuurissa toinen ihminen on pelkkä peili, josta etsitään omia piirteitä. Olemassa olevaksi tullaan sitä kautta, että ollaan toisten näkyvillä. Pyhyyden tunnon täysin kadottanut tirkistelijä etsii elämätöntä elämäänsä sijaiskokemusten kautta. Miten ihanaa onkaan tarkastella toisten töppäilyjä: ”Herra, kiitos, etten ole niin kuin tuo publikaani”, fariseus sanoo kahvipöydässä työkavereilleen. Tirkistelijöiden edessä onnistuvaa odottaa hetkellinen sosiaalinen taivas ja mokanneita kadotus. Heikoimpien lenkkien tuomari tai katsoja voi kuvitella käyttävänsä jumalan valtaa lymyillessään kameran silmän takana. Hän ei kuitenkaan tule aidosti osalliseksi toisten ihmisten tilanteista, toisin kuin Jumala. Oikea Jumala tulee lihaksi ja osallistuu ihmisten kärsimykseen, Hallamaa muistuttaa. Onko katse hellä vai ylenkatse Suomalaisten hengellistä häpeää kirjassa Kätketty ja vaiettu selvittänyt käytännöllisen teologian professori Paavo Kettunen viittaa psalmiin 139: ”Herra, sinä olet minut tutkinut... perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.” Toinen kokee tämän psalmin pelottavana. On kiusallista, että Jumala näkee kaiken. Hänelle Jumala on urkkija. Toinen kokee turvallisena sen, että on Joku, joka näkee ja tuntee täysin juuri hänet. Olennaista on, millaisen katseen ihminen kokee saavansa vastaansa. Katse voi olla ylenkatse. Se voi olla torjuva, poiskääntyvä, tuomitseva, tyhjä tai alistava. Se voi olla myös hellä. Kun Pietari kohtasi kieltämänsä Jeesuksen, katse aiheutti ensin häpeää: Pietari kääntyi pois ja itki. Mutta Pieta- aLbeRT edefeLT: kRisTus Ja MaTaLeeNa ri sai Jeesukselta myös armahtavan katseen, jonka jälkeen hän pystyi kohtaamaan häpeänsä. Häpeä muuttui syyllisyydeksi siitä, mitä Pietari oli tehnyt, eikä hän jäänyt lamaannuttavan häpeän valtaan. Jeesuksen katseen kohtaaminen synnytti ristin ryövärissäkin kokemuksen, ettei hänen tarvinnut enää hävetä olemassaoloaan, jonka saattoi jättää itsensä Jumalan käsiin. Koiranraadon kauniit hampaat Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala kommentoi, että taivaassa on olennaisinta Jumalan näkeminen vihdoin kasvoista kasvoihin. Täällä me voimme nähdä suoraan vain toiset ihmiset. Piispa puhuu Jeesuksen kaltaisesta, lempeästä ja rakastavasta katseesta: Meidät kristityt on kutsuttu katsomaan toista ihmistä yhtä kunnioittavasti kuin Kristus, joka näki jokaisen yksilön arvokkaana. Sekin, joka ei näytä maailman silmissä arvokkaalta, on osa Jumalan hyvää luomistyötä. Jeesus olisi voinut katsoa vaikka koiranraatoa ja todeta, että onpa sillä kauniit hampaat, Kalliala kärjistää. Kun katsomme toisiamme kasvoista kasvoihin ja tunnistamme toistemme ihmisyyden – sen että toinen on arvokas juuri sellaisenaan – kokemus on identtinen armon kanssa. Armo on yhteyteen ottamista. Syntinen saa uuden perspektiivin Ateneumin taidemuseossa Helsingissä on Albert Edelfeltin maalaus Kristus ja Mataleena vuodelta 1890. Raamatun ja Kantelettaren inspiroimassa teoksessa Jeesus seisoo rannalla suomalaisessa koivumetsässä ja hänen edessään on rukoukseen polvistunut nainen. Tässä taiteessa usein toistuvassa asetelmassa ruumiiltaan riistetty ja sielunsa kadottanut nainen näkee – yhdessä Kristuksen katseessa – koko elämänsä uudessa perspektiivissä. Katuva syntinen kohtaa armon ja absoluuttisen rakkauden. Kyynisyys ja rankkojen kokemusten kasvattamat suojapanssarit murtuvat, kun taivaallinen valo lävistää ne. Jumalan lahjaksi antaman elämän itseisarvo paljastuu, eikä elämänhistoria enää määrittele omaa arvoa ja asemaa Jumalan edessä. Jeesuksen kaikkinäkevän ja kaiken ymmärtävän katseen alla Maria Magdaleena ja hänen hengenheimolaisensa löytävät jotakin ulkoista kauneuttaan tärkeämpää. Sitä sisäistä laatua, mistä missitkin tapaavat muistuttaa. H 26.10.2017 Sana 11 LeHTikuva oy Vallankumous vailla voittajia HisTorian HaVinaa. 100 vuotta sitten syttyneen bolševikkivallankumouksen yhtenä ajatuksena oli marksistinen harhaluulo siitä, että uskonnot häviäisivät uuden yhteiskuntajärjestelmän myötä. Koska näin ei tapahtunut, aloittivat kommunistit julman ja järjestelmällisen vainon. Tämän päivän venäläisille neuvostomenneisyys on hankala aihe, eikä vallankumouksen juhlavuotena ole tiedossa suuria juhlallisuuksia. TeksTi aRJa-leena PaaVola L okakuussa vuonna 1917 bolševikkien noustua Venäjällä johtoon syntyi uusi valtio, joka julistettiin ateistiseksi. Vallankumoukselliset pitivät kirkkoa vastustajanaan, sillä heille uskonto edusti niin sanottua väärää tajuntaa, jota hyödynnettiin ihmisten alistamiseen ja harhauttamiseen. Tämä asiantila tuli korjata ateistisella valistustyöllä. – Uskonnollisuus yhdessä kirkkoinstituution kanssa nähtiin ennen kaikkea kilpailijana pyrittäessä varmistamaan väestön uskollisuus uudelle järjestelmälle. Tässä vaikutti taustalla myös ortodoksisen kirkon ja keisarivallan läheinen suhde ennen vallankumousta, jolloin Pyhän Synodin virasto oli osa valtion hallintoa, poliittisen historian dosentti Aappo Kähönen kertoo. – Kirkko sai kuitenkin säilyttää huomattavan maaomaisuutensa aina vuoden 1917 lopulle asti. Silloin bolševikit s allivat talonpoikien ottaa kirkon ja muiden suurmaanomistajien maat haltuunsa. Vuonna 1922 säädetty Neuvostoliiton perustuslaki antoi periaatteessa us12 Sana 26.10.2017 konvapauden, mutta käytännössä uskonnon näkyvää harjoittamista rajoitettiin ankarasti. Neuvostoliiton rahat nimittäin loppuivat pian, joten kirkon omaisuus haluttiin hyödyntää. Jalokivet ja arvometallit irrotettiin ikoneista ja päähineistä, kirkonkellot sulatettiin ja tyhjennettyjä luostareita käytettiin vankileireinä. Ensimmäinen näistä oli Arkangeliin Solovetskin luostariin jo vuonna 1918 perustettu ojennusleiri, joka oli syrjäisen ja eristäytyneen sijaintinsa ansiosta ihanteellinen tähän tarkoitukseen. Papit, munkit ja nunnat tapettiin Kommunistien käsissä kirkot joutuivat todellisen pyhäinhäväistyksen kohteiksi ja eräänlaisena ennaltaehkäisevänä toimena myös tuhannet papit, munkit ja nunnat tapettiin, vaikkei heillä ollut mitään tekemistä politiikan kanssa. Henkilöihin kohdistuvissa uskonvainoissa toiminta oli laajakestoista, julmaa ja määrätietoista. – Kirkkoja takavarikoitiin muuhun käyttöön, kuten elokuvateattereiksi ja varastoiksi. Erityisesti pappeja vainottiin ja painostettiin yhteistyöhön, mut- ta myös vangittiin ja teloitettiin jopa metropoliittoja myöten. Osana ortodoksikirkon kanssa käytyä valtakamppailua bolševikit pyrkivät hajottamaan kirkkoa myös sisältä päin. Jotkut radikaaleista papeista olivatkin valmiita yhteistyöhön puolueen asettamissa puitteissa, Kähönen toteaa. Vanhan kirkon tilalle syntyi niin kutsuttu Elävä kirkko, jonka papit myötäilivät kommunisteja. Tavoitteena oli, että näiden kirkkojen vastakkainasettelu johtaisi kummankin tuhoon ja vihdoin syntyisi uusi, ateistinen ihminen. Merkittävä osa etenkin maaseutuväestöstä halusi yhä pitää kiinni uskonnostaan. Sen käytyä ilmi neuvostojohtajien ajatus muuttui. Josef Stalinin aikana (1927–1953) julkinen uskonnonharjoitus hävitettiin maan rakoon. Siihen liittyen muun muassa yksi Moskovan suurimmista kirkoista, Kristus Vapahtajan kirkko, räjäytettiin näyttävästi. Valtion suhtautuminen kirkkoon muuttui toisen maailmansodan aikana ja kirkon toiminta hyväksyttiin rajoitetusti. Se oli reaalipolitiikkaa: Neuvostovaltio tarvitsi kirkkoa välineenä Saksan vastaisessa kamppailussa. Neuvostoliitossa käännekohdaksi muodostui vuonna 1988 vietetty Venäjän ortodoksisen kirkon 1000-vuotisjuhla, johon valtionjohto osallistui. Sittemmin liitto vallanpitäjien ja kirkon välillä on vain tiivistynyt. Tsaarien kruunajaiskirkkona aina Iivana Julman ajoista lähtien käytetyssä Moskovan Uspenskin katedraalissa on siunattu virkaansa myös nykyisen Venäjän presidentit Boris Jeltsinistä alkaen. Ympyrä on sulkeutunut valtiojohdon ja kirkon lähentymisen myötä. Menneisyys jäi käsittelemättä Kirkon ulkomaanosaston johtaja Kimmo Kääriäinen on todennut Venäjän kehitystä pitkään seuratessaan, että Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen venäläisessä yhteiskunnassa ei ole tehty riittävästi tiliä menneisyyden kanssa. Toisin kävi esimerkiksi Saksojen yhdistyessä. DDR:n ajanjakso on ruodittu tarkoin, mikä on auttanut ihmisiä jatkamaan yhdessä eteenpäin. Venäjällä taas asenteena on ollut se, että vika oli järjestelmässä, eikä niinkään yksilöissä. On kuitenkin muistettava, et- tä joukko, joka oli valjastettu järjestelmän rattaisiin, oli hyvin suuri. Joulukuussa 2016 pitämässään vuotuisessa linjapuheessaan presidentti Vladimir Putin käsitteli odotetusti myös vallankumouksen juhlavuotta. Puheessa hän ei kuitenkaan maininnut mitään siitä, kuinka juhlavuotta tultaisiin viettämään. Kasvavan nationalismin hengessä Putin haluaa nyt korostaa venäläisten yhtenäisyyttä ja isänmaallisuutta, ja siinä ortodoksikirkolla on tärkeä rooli. Neuvostoajoista kaivataan lähinnä niitä maita, jotka Neuvostoliiton hajottua itsenäistyivät. – Vallankumouksen juhlavuosi on Venäjän nykyjohdolle hankala paikka. Tapahtumaa pitäisi voida muistella, mutta toisaalta minkäänlaiseen vallankumouksellisuuteen ei Putinin ajan Venäjällä haluta kannustaa. Todennäköisesti juhlavuodesta pyritään siten pääsemään eteenpäin mahdollisimman vähin äänin, tutkija Veera Laine arvioi. Suuri venäläinen vallankumous Oikeastaanhan kyse oli kahdesta vallankumouksesta: ensin oli helmikuun vallankumous 1917, joka kukisti tsaarin itsevaltiuden, ja sitten lokakuun vallankumous 1917, jolloin bolševikit ottivat vallan. Lokakuun vallankumous toi valtaan radikaalit sosialistit, jotka halusivat Venäjän lisäksi muuttaa k aikkien muidenkin maiden yhteiskunnat. Nykyään nämä kaksi halutaan nähdä yhtenä ja samana asiana, ja tuosta historiallisesta ajanjaksosta puhutaan ”suurena venäläisenä vallankumouksena”. – Venäjän poliittinen johto on viime vuosikymmenet tarmokkaasti vastustanut niin sanottuja värivallankumouksia. Sellaisia on nähty entisen Neuvostoliiton maissa, kuten Ukrainassa ja Georgiassa. Yhteiskunnan vakaus on keskeinen Putinin valtaa oikeuttavista tekijöistä, joten vallankumouksellisuutta on virallisissa puheissa pidetty tuomittavana. Neuvostoliitossa taas lokakuun vallankumous oli myyttinen kertomus valtion synnystä. Laineen mukaan Venäjällä arvostetaan vahvoja johtajia. Tämä tiedetään myös mielipidemittausten perusteella. Sekä Lenin että Stalin nähdään sellaisina, ja vaikka suhtautuminen ei ole yksiselitteistä, heidän rooliaan Venä- jän historiassa pidetään nykyään merkittävänä. Ortodoksiuskon asemaa Venäjän kulttuurin ja historian muotoutumisessa on viime vuosina korostettu nationalismin kasvaessa. Perustuslain mukaan Venäjä tosin on sekulaari valtio, jossa neljällä perinteisellä uskonnolla on tunnustettu asema. – Käytännössä ortodoksikirkon ja valtion kytkökset ovat kuitenkin tiiviit, ja perinteisten uskontojen välillä vallitsee hierarkia, jossa ortodoksikirkko on korkeimmalla sijalla. Tänä päivänä kirkolla ja valtiojohdolla ovat läheiset välit. Kirkon johtajat, esimerkiksi patriarkka Kirill, ottavat aktiivisesti kantaa myös poliittisiin kysymyksiin, Laine huomauttaa. Länsimaissa sen sijaan on pohdittu, mikä taho kykenee tarttumaan eettisiin kysymyksiin maassa, jossa kirkko on niin likeisissä suhteissa vallanpitäjiin. Nykyään Neuvostoliittoa kohtaan tunnetaan paljon nostalgiaa eri syistä. Toisaalta uskonnollisuuden rajoittamisen saatetaan katsoa tuhonneen k ansan moraalitajun. Tällöin muun muassa korruptio, joka on yhä ajan- Bolševikkien bannereita ja puheenpitäjiä Pietarissa Venäjän vallankumouksen aikaan 1917. kohtainen ongelma, on helppo nähdä neuvostokauden seurauksena. Vastaavasti kuva tsaarin tai keisarillisen Venäjän ajasta on voittopuolisesti positiivinen. Selkeä osoitus siitä on viimeisen tsaarin julistaminen pyhäksi vuonna 2000. Ajatus homo sovieticuksesta eli ateistisesta neuvostoihmisestä ei koskaan toteutunut. Jälkikäteen voisi arvioida, että jollain tasolla esimerkiksi Leniniin liittynyt henkilökultti oli uskonnollinen ilmiö. Leninin kuoltua hänen ruumiinsa palsamoitiin. Jo yli 90 vuotta kansan katseltavana maannut vainaja pyritään pitämään mahdollisimman muuttumattoman näköisenä, ikään kuin kuolema ja siihen kuuluva luonnon kiertokulku eivät koskisi kommunistia. H 26.10.2017 Sana 13 arjen pyhyyttä Steingrimur Jónsson M enin naimisiin elokuun viimeisellä viikolla. Häät järjestettiin pitkälti ystävien avustuksella. Vieraita ja järjestelyapua tuli niin Kanadasta, Kongosta kuin Venäjältäkin. Suurimman avun saimme kuitenkin luonamme viikon verran asuneelta Islannin delegaatiolta. Vanha opiskelukaverini Daniel ja hänen isänsä Steingrimur ilmoittivat heti juhlien ajankohdan varmistuttua halukkuutensa tulla auttamaan järjestelyissä. Steingrimur on aivohalvauksen kärsittyään eläköitynyt helluntaiseurakunnan pastorin työstä. Hänen neljästä lapsestaan kaksi on kuollut tapaturmaisesti aikuisiällä. Viimeisin kuolemantapauksista tapahtui viime vuoden lopulla. Suru ja elämän rankat realiteetit ovat siis painaneet jälkensä Steingrimuriin. Henkilökohtaisista tragedioistaan huolimatta hän halusi tulla poikansa kanssa juhlimaan hääjuhlaamme. He auttoivat kaikessa mahdollisessa. Steingrimur kiinnitti lamppuja uuden asuntomme kattoon, keitteli karpalososetta, kantoi hääpaikalle ruokaa ja juomaa sekä auttoi koristeluissa. Häiden kuluessa hän hääräsi joka puolella auttamassa henkilökuntaa ja eh- Nyt joka kerta, kun näen tuon ovenkahvan, muistan Steingrimurin. Muistan, että todellinen rakkaus toimii käytännöllisellä tavalla. ti vielä tanssittaa morsiamen äidinkin. Kaiken kiireen keskellä en voinut lakata ihmettelemästä hänen valoisaa elämänasennettaan. Sairaseläkkeellä oleva mies, jolla olisi kaikki syyt katkeroitua ja keskittyä suremaan menehtyneitä lapsiaan, oli valinnut toisin. Tulemalla häihimme ja antamalla siunauksensa liitollemme hän vahvisti toivon todellisuutta kaiken elämään kuuluvan kärsimyksen keskellä. Hääpäivän aamuna minulla ja morsiamellani oli jonkinasteista erimielisyyttä kylpyhuoneessa vietetystä ajasta. Tilanne päättyi siihen, että mi- nulle jäi rikkinäinen ovenkahva käteeni. Palattuamme hääyön jälkeen kotiimme, meitä odotti yllätys. Ennen lähtöään lentokentälle Steingrimur oli löytänyt kodistamme ylimääräisen ovenkahvan ja vaihtanut sen rikkinäisen tilalle. Nyt joka kerta, kun näen tuon ovenkahvan, muistan Steingrimurin. Muistan, että todellinen rakkaus toimii käytännöllisellä tavalla. Muistan, että rakkaus ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa ja on omista kärsimyksistään huolimatta valmis iloitsemaan yhdessä iloitsevien kanssa. Antti Jääskeläinen Mrs Middleage ”Elä nyt, niin olet elänyt.” Minna RönKKö on keski-ikäinen keikkasuntio, jolla on menneisyys mainosmaailmassa. Kynttilämeren rannalla P yhäinpäivä lähestyy ja johtaa mietteet kuolemaan ja edesmenneisiin. Omat läheiseni on haudattu muualle, en pääse heidän haudoilleen, mutta laitan kaikkien kuolleitten läheisten kuvat takan päälle ja sytytän kynttilän. Tänä vuonna takan päälle tulee kaksi kuvaa lisää. Kohtaamme kuolemaa eri tavoin. On eri asia, onko edesmennyt läheinen, joku jonka henkilökohtaisesti tunsi, vai kenties ihminen julkisuudesta, ihailtu ja ylistetty, tai inhottu ja halveksittu, tai oliko kyseessä kenties onnettomuuden tai viharikoksen uhri. Joskus jonkun itselle tuntemattoman ihmisen kuolema saattaa koskettaa syvästi. Saa miettimään elämänkulun arvaamattomuutta, kuoleman yllätyksellisyyttä. Ja miten surulliselta tuntuukaan että usein ne kauniit sanat sanotaan vasta lopuksi. Ihminen on saattanut tuntea itsensä yksinäiseksi, ulkopuoliseksi, kohdannut vastoinkäymisiä, joissa olisi tarvinnut tukea ja tsemppiä, mutta kehut ja kannustukset, ylistävät sanat sanotaan vasta sitten, kun kuulijaa ei enää ole. Ystäviä ilmestyy kuin tyhjästä sytyttämään kynt- tilän, muistamaan, kuinka hyvä hän oikeastaan olikaan. Kuoleman ääressä paitsi surraan, myös kauhis- tellaan. Kynttilämeret ovat tulleet tutuiksi. Viimeksi viime kesänä Turun tori täyttyi kukista ja kynttilöistä. Empaattisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys ovat hyviä asioita, mutta kannattaa muistaa myös hienotunteisuus. Haluanko osoittaa myötätuntoa vai kauhistella ja ottaa tunteikkaan kuvan Faceen? Muistan lukeneeni äidistä, jonka lapsi oli kuollut onnettomuudessa taloyhtiön pihalla. Äiti katseli koti-ikkunasta, kuinka tuntemattomat toivat päivästä toiseen paikalle kynttilöitä. Äitiä se ei lohduttanut, päinvastoin se sai hänet tuntemaan vihaa. Miksi nuo tuntemattomat tuovat tänne kynttilöitä ja surevat? Se oli minun lapseni, minun suruni. Mitä te surette? Ymmärrän äidin epätoivon. Varmasti kynttilöiden tuojat ovat toimineet hyvää tarkoittaen, mutta äidistä se oli tuntunut hänen henkilökohtaiseen suruunsa tunkeutumiselta. Lopulta äiti pyysi tuttavaansa hakemaan kaikki kynttilät pihalta pois. ehkä kynttilämeret eivät viime kädessä ole- kaan surun vaan pelon osoitus. Maailmasta on tullut kovin arvaamaton. Voit joutua viharikoksen uhriksi mennessäsi ostamaan torilta porkkanoita perjantaina. Maatessasi rantalomalla saattaa tsunami heittää sinut kilometrin päähän palmunoksalle, nauttiessasi konsertista joku ampuu sarjatuliaseella tai ylittäessäsi suojatietä psykoosissa oleva avohoitopotilas ajaa tahallaan ylitsesi. Jokainen sellaiselle paikalle sytytetty kynttilä kertoo pelosta. Meitä pelottaa maailman ennakoimattomuus, emme pysty suojelemaan itseämme emmekä läheisiämme. Olemme avuttomia ja voimattomia pahuuden edessä. Emme voi tehdä muuta kuin sytyttää kynttilän, jotta se toisi valon pimeään, toivon toivottomuuteen, suojaisi kaikelta pahalta. Että sellaista pahaa, mitä juuri äsken siinä kohtaa tapahtui, ei enää ikinä koskaan tapahtuisi. Valo voittaisi pimeän. Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh.12:8) H Emme voi tehdä muuta kuin sytyttää kynttilän, jotta se toisi valon pimeään, toivon toivottomuuteen, suojaisi kaikelta pahalta. 14 Sana 26.10.2017 Hengellinen elämä Kuka pelkää Paavalia? PaaVali Ja TerVe Hengellisyys 1/5. Paavalista ollaan monta mieltä. Mutta millainen Paavali todella oli ja millaiseksi kristityn pitäisi kasvaa ollakseen hänen seuraajansa niin kuin hän oli Kristuksen seuraaja? TeksTi Matti KanKaannieMi kuviTus PeKKa RahKonen A postoli Paavali on tunteita ja tulkintoja kirvoittava historian hahmo. Uskonpuhdistajille Paavalin tekstit olivat ratkaisevan tärkeitä jopa siinä määrin, että 1900-luvulla monen tutkijan väitetään edelleen sekoittavan Lutherin Paavaliin. Monelle taas Paavali jyrähdyksineen on häiritsevä orwellilainen Brezhnev humanistista maailmansyleilyä pilaamassa. Jokainen kristitty teologi, etsijä ja uskon pohtija joutuu pelaamaan ”kuka pelkää tarsolaista” -peliä ja kohtaamaan tämän uskonkäsityksiimme lähtemättömästi vaikuttaneen messiasuskoisen fariseuksen. Moni on ehdottanut, että itse asiassa Paavali perusti koko kristinuskon vääristäen Jeshua-nimisen juutalaisen rabbin sanoman hellenistissävytteiseksi kultiksi. Tämä puberteettiteologinen ajatus lähti siitä hedelmällisen aikuistieteellisestä oletuksesta, että oli Jeesus sitten mitä hyvänsä, hän ei missään tapauksessa voinut olla mitään, mitä kirkko on hänestä myöhemmin uskonut tai olettanut. Ajatuksella on oma mennyt kulta-aikansa kuten suomalaisella kestävyysjuoksumenestyksellä, mutta ei tulevaisuutta. Paavali tunsi Jeesuksen opetukset, teot ja elämän ja rakensi julistamansa uskon tälle pohjalle. Toisista Paavali vaikuttaa äkäiseltä ja omahyväiseltä dogmaatikolta, joka ei tullut juuri kenenkään kanssa toimeen ja jonka asema kristinuskon merkittävänä teologina on hämmentävyydessään lähinnä rautalankaosoitus omituisesta armosta ja Jumalan teiden tutkimatto- muudesta. Norjalaisteologi Ole Hallesbyn kristikansalle lanseeraamassa Aristoteleen neljän luonteenpiirteen teoriassakin Paavali edusti kylmää ja kovaa koleerikkoa. Paavalia ei voi väistää Haastavaksi ja tärkeäksi kristinuskon k annalta tämän Paavali-profiloinnin tekee se, että Paavali käskee mm. korinttilaisia olemaan hänen seuraajiaan samalla tavoin kuin tämä Tarsoksesta kotoisin oleva fariseus oli Kristuksen seuraaja tai imitaattori (kreik. mimetes). Kristillisyyteen näyttäisi siis vahvasti kuuluvan jonkinasteinen Paavalin imitoiminen. Paavali ei keksinyt kristinuskoa eikä luonut hellenististä kulttia. Hän eli ja kuoli juutalaisena, mutta vaikutti ratkaisevasti siihen, miten Galilean maalaisjuutalaisesta yhtenäiskulttuurista lähtenyt Jumalan valtakunnan sanoma mukautettiin monikulttuuriseen ja uskontomosaiikkiseen pakanamaailmaan. Tässä artikkelisarjassa tarkastellaan Paavalin psykologista profiilia ja juonnetaan siitä johtopäätöksiä niin sanotun alkuperäisen copyright-kristinuskon olemuksesta. Käytännössä siitä, millaisia linjanvetoja Jeesuksen jälkeen kristinuskon merkittävin teologi teki ihmissuhteiden ja -ryhmien myrskyssä. Tällaista miestä Sana kehottaa seuraamaan. Yhtenä monista johtajista Kulttijohtajille on tyypillistä kyvyttömyys jakaa johtajuutta tai tunnustaa kenenkään muun homo sapiensin asemaa minkäänlaisena auktoriteettina. Ihmisten manipulointiin liittyy usein syvä sisäinen tarve hallita loputtomasti ja yksinoikeudella muita sekä kietoa todellisuutta narsistisesti oman minän ympärille. Paavali sen sijaan tunnusti muiden varhaiskristillisten johtajien aseman ja näki näiden johtajuuden täydentävän omaansa. ”Minä istutin, Apollos kasteli mutta Jumala antoi kasvun” kuvaa hyvin tätä realistista näkemystä erilaisista rooleista suuressa kokonaisuudessa. Paavali kritisoi Pietaria tekopyhyydestä Antiokiassa mutta silti kirjoittaa hänestä myöhemmin arvostavasti ja kunnioittaen. Lainatessaan varhaiskristillistä uskontunnustusta 1. Korinttilaiskirjeensä kohdassa, jonka me tunnemme viidentenätoista lukuna, Paavali luettelee ylösnousseen Kristuksen silminnäkijät ensin ja esittelee itsensä siinä vasta viimeisenä. Samoin Paavali kertoo käyneensä tapaamassa Jaakobia, Herran veljeä ikään kuin tarkistuttamassa julistamansa evankeliumin. Hän pystyi olemaan itse vahva johtaja mutta samalla myös sopeutuva ja yhteistyökykyinen alainen. H Kirjoittaja on teologian tohtori ja Jeesus-tutkija. 26.10.2017 Sana 15 Ingun Sandelinista on mukavaa syödä yhdessä opiskelijoiden kanssa. sunnuntailounaalla mummin luona yHTeisessä Pöydässä. Ingun Sandelin on yksi sunnuntaimummeista, jotka kutsuvat pääkaupunkiseudulla opiskelijoita luokseen ilmaiselle sunnuntailounaalle. TeksTi anu heiKKinen K un ruuanlaitto kiinnostaa ja pöydän ympärillä on tyhjää tilaa, miksei kotiin voisi kutsua nuoria syömään. Näin ajatteli Kauniaisissa asuva Ingun Sandelin, 79, kun hän päätti ryhtyä sunnuntaimummiksi. Sunnuntaimummit on uudenlaista seurakuntien toimintaa, joka kokoaa ikäihmisiä ja opiskelijoita ruuan ääreen. Nimestä huolimatta myös vaarit saavat osallistua. Toimintaa pyörittää Helsingin Paavalin seurakunta. Mukaan voi tulla mistä tahansa pääkaupunkiseudulta. Ingun Sandelin on pitänyt jo yhden lounaan, ja seuraava on suunnitteilla marras-joulukuulle. Hän nauttii siitä, että saa tarjota maukasta kotiruokaa. Ensimmäisellä kerralla syömässä oli kolme opiskelijaa. – Meillä oli oikein rattoisa hetki, kun söimme lasagnea, raakaraastetta ja jälkiruokaa. Tutustuimme ja juttelimme nuorten opinnoista ja minun harrastuksistani, Sandelin kertoo. Avaus uusiin ihmissuhteisiin Sunnuntaimummina voi toimia silloin, kun itsellä on parhaiten aikaa, mikä sopii Sandelinille hyvin. Hän harrastaa 16 Sana 26.10.2017 muun muassa kirjoittamista, lukemista, musiikkia ja vapaaehtoistyötä. Sunnuntaimummeista hän kuuli SixFive Cru -graffitiryhmässä, joka toimii eri puolilla pääkaupunkiseutua. – Paavalin seurakunnan pappi kysyi ryhmältämme, kiinnostaisiko jotakuta sunnuntaimummina toimiminen. En kuulu kirkkoon, mutta idea kuulosti minusta tosi fiksulta. Tuntemattomien opiskelijoiden kutsuminen kotiin tuntui Sandelinista luontevalta, sillä hän hankkii mielellään uusia tuttavuuksia. Työterveyshoitajana työskennellessään hän tottui tapaamaan vieraita ihmisiä päivittäin. – Opiskelijan tiukassa budjetissa ilmainen ateria on varmasti kiva saada. Yksinäisille ikäihmisille Sunnuntaimummit on oiva tapa saada iloa elämään. Tämä on avaus, josta voi syntyä uusia ihmissuhteita. Siltoja sukupolvien välille Sandelinille lapsenlapset ovat elämän jälkiruoka. Hänellä on kaksi lasta ja viisi lastenlasta, joita hän tapaa usein. Pöydän ääreen kokoontuu usein myös muita sukulaisia. Yhdessä syöminen on ollut Sandelinille tärkeää lapsuudenkodista lähtien. – En tykkää siitä, että käydään vain kaivamassa jääkaappia ja lämmitetään jotain mikrossa. Kunnollinen yhteinen ateria on terveellinen ja luo yhteyttä ihmisten välille. Sandelinin mielestä eri sukupolvet voisivat tavata toisiaan paljon enemmän. Hän uskoo, että nuorilla ja vanhoilla on toisilleen paljon annettavaa. Mummille on monesti helpompi puhua kuin vanhemmille. – Jos nuoret ja vanhat olisivat enemmän tekemisissä, molemmat voisivat nähdä paremmin, miten maailma muuttuu. Sota-ajan lapsena olen nähnyt sellaista, mitä nuoret eivät ole kokeneet koskaan. Nuorilla puolestaan on mielipiteitä, jotka ovat hyvin avartavia. Sukupolvien välille voi muodostua myös keskinäistä luottamusta, kunnioitusta ja tasa-arvoa. – Nuoret voivat huomata, että ikäihmisille voi olla monessa asiassa avuksi, vaikkapa tietokoneen käytössä. Se yhdistää ja kuilu tulee pienemmäksi, kun vanha on välillä nuoren oppilaana. Kopioi hyvä idea Idea Sunnuntaimummeihin on poimittu romanialaisesta Sunday Grannies -kampanjasta, josta Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala kuuli mediatoimisto Woltilta. Rahoitusta on saatu Helsingin seurakuntayhtymältä. – Yksi seurakunnan tehtävistä on taklata yksinäisyyttä, jota voi olla monissa elämänvaiheissa. Ruoka on hyvä tapa tuoda ihmisiä yhteen. Jo ehtoollinen on yksi kulma yhdessä ateriointiin, Kanala sanoo. – Olen huomannut, että joka toinen sukupolvi on asioista samaa mieltä. Iäkkäillä ihmisillä on aikaa, ja he luovat syvyyttä ja uudenlaisia näkökulmia nuoremmille. Sunnuntaimummit toimii Facebooksivuston kautta. Sunnuntaimummi tai -vaari ilmoittaa siellä, mitä ruokaa on tarjolla, milloin ja kuinka monelle. Opiskelijat ilmoittautuvat sivustolla, ja seurakunta välittää lounaan järjestäjälle ja opiskelijoille toistensa yhteystiedot. Seurakunta korvaa ruokakuluja 40 euroon saakka. Kanalan mukaan Sunnuntaimummit on herättänyt innostusta. Hän antaa luvan kopioida ideaa vapaasti myös muihin seurakuntiin ja kehitellä siitä omia muunnelmia. – Esimerkiksi kotona lasten kanssa olevat vanhemmat voisivat kokoontua yhteisen siskonmakkarakeiton ääreen. H Lisätietoa: facebook-sivulta sunnuntaimummit sekä sunnuntaimummit.paavali@evl.fi. Kansan raamattuseurassa tapahtuu loma- ja kurssikeskukset Työ kaupungeissa www.kansanraamattuseura.fi/sinulle/loma-_ja_kurssikeskukset www.kansanraamattuseura.fi/kaupungeissa ilmoittautumiset ja majoitusvaraukset suoraan ao. keskukseen vähintään viikkoa ennen, jos muuta ei mainittu. Toivomme myös päiväkävijöiden ilmoittautuvan. peruutuksista on ilmoitettava. kurssit järjestetään yhteistyössä agricola-opintokeskuksen kanssa. VIVAMO • Puh. 0207 681 760 ark. klo 9–16, la klo 9–13, Vivamontie 2, 08200 LOHJA,vivamo@sana.fi Rukouspalvelun puhelinpäivystys tiistaisin klo 9.30–11.30 ja 17–18 puh. 0400 979 776 (ei tekstiviestiä). voit myös lähettää rukouspyynnön spostilla: rukouspalvelu@sana.fi tai kirjeenä yllä olevaan osoitteeseen. Kirpputori ja Kirjakellari To klo 12–15, la klo 11–15. Kristillinen kirja- ja lahjatavarakauppa arkisin klo 9–16. PE klo 18.30 ehtoollisen vietto. SU 29.10. klo 11 Messu, Leevi Helo, Heini kontiainen. samaan aikaan pyhäkoulu. Tapahtumat: 26.10. klo 18 Rukousilta kirkossa, kai Leppämäki. 27.–29.10. Nuorten syystapahtuma, kRs:n nuorisotiimi. 28.10. klo 10–14 Myyjäiset. 2.11. klo 18 Naisten raamattupiiri, sirkku Lehtonen. 3.–5.11. sovintoon itseni kanssa, saara kinnunen, Heljä Markkula. 4.–5.11. Raamattumeditaatio – ignatiaanisen tradition sovellus, pekka yrjänä Hiltunen, pirkko Harju-Hiltunen, aura Loikkanen. 9.11. klo 18 Rukousilta kirkossa, Leena Lehtinen. 15.11. klo 18.30 Naisten ilta, kirsi Rostamo, Maija Nyman, sirkku vepsäläinen. 16.11. klo 18 Naisten raamattupiiri, sirkku Lehtonen. 18.11. klo 10–16 Raamattuseminaari, Terve sielu terveessä ruumiissa – kohti kristillistä ihmiskäsitystä, sakari orava, Jorma kalajoki, Hannu Nyman, Hannu Leminen, Leena broman. 18.–19.11. Miks´sä oot tollanen ja minä tällainen? – parisuhde-enneagrammi, seija ja erkki Taivainen. 23.11. klo 18 Rukousilta kirkossa, Merja Heino ja eeva kuparinen. 24.–26.11. Raamattuviikonloppu – 2. samuelin kirja, Riitta keskimäki. 30.11. klo 18 Naisten raamattupiiri, sirkku Lehtonen. 8.–17.12. ihmeellinen ilo -jouluvaellukset, vivamon Raamattukylä. varaa paikkasi! 23.–26.12. vivamon joulu, kaisa ja Timo Tuikkanen perheineen. 31.12.–1.1. uudenvuoden vastaanotto, Maija ja Hannu Nyman, Leena broman. 31.12. klo 21 konsertti, Maria Turunen, Matti Turunen, armaan Madar. 18.1. klo 18 Rukousilta kirkossa. 2.–4.2. Tunnelukot ja tunnetyöskentely, anja Laurila. 2.–4.2. Hiljaisuuden retriitti – levon siunaus, Mari vainio, eija Nurmio. 9.–11.2. Naistenpäivät, eliina Heinonen, aino vesti, Jukka salminen, Leena broman. 17.2. klo 10–16 saarnaajan kirja – turhuuksien turhuutta kaikki, raamattuseminaari, Riitta keskimäki, Hannu Nyman, Hannu Leminen, Leena broman. 23.–25.2. Huolireppu keveämmäksi – iloa ja luottamus suuremmaksi, annaLiisa valtavaara. 2.–4.3. isoskoulutus ja nuorten raamattukurssi, kRs:n nuorisotiimi. 9.–11.3. Gospel-lattari -leiri, mm. virpi Nyman. 9.–11.3. sanasta kuvaksi – pelastus kuvissa, annukka Laine. 17.–18.3. Miks´sä oot tollanen ja minä tällainen? – parisuhde-enneagrammi, seija ja erkki Taivainen. 17.3. klo 10–16 valitusvirret – jeremiadi Jerusalemin raunioilla, raamattuseminaari, Riitta keskimäki. VIVAMO-OPISTO • Puh. 0207 681 760 ark. klo 9–16, la klo 9–13, Vivamontie 2, 08200 LOHJA, Kerstin Malmberg, puh. 0207 681 633, kerstin.malmberg@sana.fi kursseja senioreille ja täydennyskoulutusta ikäihmisten parissa työskenteleville. 31.10.–1.11. vapaa pianosäestys iii, kristiina Tanhua-Laiho. 6.–8.11. seniorien syksyiset virkistyspäivät, Leena Junnila, virpi Nyman, vuokko Rossi, eeva airila. 17.–19.11. kurssi laulutaidottomille, Tuula Hakkarainen. 24.–26.11. Hiljaisen rukouslaulun kurssi, Tatjana Wilenius, eeva airila. 25.11. Jouluaskartelukurssi, kirsti paattiniemi, kerstin Malmberg. 30.–31.1. perehdytys saattohoitoon, mm. Tiina Tasmuth, Leena isotalo, Miia salonen, virpi Nyman. 13.–14.2. eloa ja iloa eläkevuosiin -ohjaajakoulutus ikäihmisten kerhojen ohjaajille. 17.–18.2. Luovan kirjoittamisen kurssi, Marketta vaismaa. 2.–4.3. perinnelelu mohair-kankaasta, Teija Ruuhikorpi-Mäki. 6.–7.3. vapaa pianosäestys i, kristiina Tanhua-Laiho, Tuula Hakkarainen. KAIROSMAJA • Puh. 0207 681 730, Kappelitie 2, 98530 PYHÄTUNTURI, kairosmaja@sana.fi Revontulikappeli on avoinna hiljentymistä ja tutustumista varten päivittäin klo 7–22. 2.–8.12. sinun turvasi on ikiaikojen Jumala – suomi 100 vuotta -juhlaviikko, mm. arto Mikkola, pekka pökälä, kari. kairoksen ystävät ry:n jäsenille 30 % ale th-hinnasta. HELSINKI • www.kansanraamattuseura.fi/ stadissa Stadin Rukouksen talo, Kaisaniemenkatu 8, katutaso, 00100 HELSINKI, puh. 0207 681 610/KRS vaihde Koko Suomi Uskon yö Lauantaina 28.10. siirretään kelloja talviaikaan ja vietetään uskon yötä monissa seurakunnissa. Tarjolla on yhteisiä taide-elämyksiä, runoa, kuvataidetta, draamaa ja konsertteja. uskonyo.fi ja facebook: uskon yö. 6.12. klo 15 Lauluja suomalaisesta sielunmaisemasta, Jaana pölläsen ja ville uusitalon konsertti. Lippu/ohj. 15 €, alle 16-v. 5 €. 7.12. klo 19 kuulen taivaan tiukujen soivan – Jaana pölläsen & ville uusitalon konsertti. Lippu/ohj. 15 €, alle 16-v. 5 €. 8.–10.12. Naistenpäivät, eliina Heinonen, Leena broman, Jaana pöllänen & ville uusitalo, elvi virkkala. 11.–16.12. Hiljaisuuden sisällä – hiihto- ja lumikenkävaellusviikko kaamoksen valossa i, pekka pökälä, kari ja auli. 16.–23.12. Hiljaisuuden sisällä – hiihto- ja lumikenkävaellusviikko kaamoksen valossa ii, kari ja auli. 23.–27.12. kairoksen joulu, aune-inkeri ja esko keijonen, satu kaarisolakulo, Heikki kulo, kari ja auli. 28.12.–2.1. opiskelijoiden ja nuorten aikuisten uudenvuodenleiri. katso: opiskelijat.fi 2.–5.1. Nuorten loppiaisleiri. 10.–11.2. Miestenpäivät. 11.–17.2. Miestenviikko. 17.–24.2. Hiihtolomaviikko i, Jarkko Lassila, pekka & ilona Nyman. 24.2.–3.3. Hiihtolomaviikko ii, Hannes & Tiina asikainen. 25.2. klo 19 Tiina ask: vaeltajan tie – konsertti, Tiina & Hannes asikainen. Lippu/ohjelma 10 €; alle 16-v. vapaa pääsy. 3.–10.3. Hiihtolomaviikko iii, eila & Rauno kotiaho, Hellevi Malinen. 10.–17.3. kevään hiihtoviikko i, Jorma kalajoki, Hannu kiiski, salamat Masih. 17.–24.3. kevään hiihtoviikko ii, aune-inkeri & esko keijonen. Musiikissa Matti Turunen ja Tuuli Takkala. 18.3. klo 19 ”ave Maria” – hengellisen musiikin konsertti. oopperalaulaja, basso Matti Turunen ja Tuuli Takkala (piano). Lippu/ohjelma 20 €; alle 16-v. 5 €. Mukana seurakunnissa Stadin Rukouksen talo päivystää ma, ti ja to klo 12–17 ja ke klo 12– 16.30. Talo tarjoaa rukouspalvelua tai tilan omaan rukoukseen. 12.10.–30.11. t orstaisin klo 18– 20.30 stadin Rukouksen talolla Rukouskurssi Jeesuksen antaman lähetystehtävän loppuunsaattamisen puolesta. kurssin hinta 25 €, opiskelijat 10 €. kouluttajana päivi peittola, ilmoittautuminen: paivi.peittola@sana.fi 28.10. klo 15–17 avoin elämänkaaripiiri 60+ naisille. aiheena: ikääntyminen ja masennus. ohjaajana psykologi anja Laurila. 29.10. klo 18 H:gin vanha kirkko stadin sävelet, mukana Trio Musicale ja Tiina sinkkonen ja pastori Timo paattiniemi. 1.11. klo 13 agricolan kirkon krypta seniorifoorum, vierailijana lakimies vT anne Lindell aiheenaan edunvalvonta, hoito- ja omaisuustestamentti. edullinen kahvitarjoilu klo 11.30 alkaen. 5.11. klo 18.30 kallion kirkko, Lähde elämään -ilta, aiheena Rakkaus ei koskaan katoa – surua suurempi rakkaus, Leena Lehtinen. Mahdollisuus rukouspalveluun. iltatee. JYVÄSKYLÄ • www.kansanraamattuseura.fi/ jyvaskylassa Lyhty, Vapaudenkatu 24, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. 0207 681 684, mika.lahtinen@sana.fi 28.10. klo 14 Missä armo? -näytelmä. esittää Mika Lahtinen. Liput 14 €. eläkeläisille, työttömille ja opiskelijoille 12 €. www.torstaiteatteri.fi 4.–5.11. klo 10–17 bibliodraamakurssi. ohjaa Mika Lahtinen. Hinta 50 €. ilmoittaudu etukäteen. KUOPIO • www.kansanraamattuseura.fi/ kuopiossa Sanan Kulma, Tulliportinkatu 22, 70100 KUOPIO, puh. 0207 681 660, krs-kuopio@sana.fi Rukouspäivystys ja avoimet ovet joka perjantai klo 13–16. Maanantaisin klo 18 Rukouspiiri. Parittoman viikon tiistaina klo 18 Naisten solu. Parittoman viikon maanantaina klo 18 Raamattupiiri. 27.10. klo 18 onko toivoa? Riitta keskimäki. 28.10. klo 18.00 sairaalakatu 11 kuopion opko, teemana Tulevaisuus ja toivo ilmestyskirjassa, opetus olli seppänen, keskustelua. 28.10. klo 11–14 Lähellä-kahvila. Tarjolla kahvia, teetä, vohveleita, kirpputori. 3.11. klo 18.00 sanan kulma, sanan ilta, Jesajan kirja osa 3/3, katso: minä luon uutta, olli seppänen. 5.11. klo 17.00 puijon kirkko, kutsu yhteyteen -messu, opetus olli seppänen, House band, seurakuntalaisen puheenvuoro, rukouspalvelua. Lapsille omaa ohjelmaa. 2.12. bussiretki Turkuun kristuspäivään. Tiedustelut ja ilmoitt. liisa.voutilainen@gmail.com 050 386 1747. LAHTI • www.kansanraamattuseura.fi/ lahdessa krs-lahti@sana.fi torstaisin klo 12.30 Ristinkirkon kryptassa rukouspiiri. MIKKELI • www.kansanraamattuseura.fi/ mikkelissa Rukouksen talo maanantaisin klo 17 Lähemäen srk-talo, paukkulantie 27. Tied. anu kustaanheimo, 044 3145904 ja Heljä pulkkinen 040 7013933. TAMPERE • www.kansanraamattuseura.fi/ tampereella Hämeenkulma, Hämeenpuisto 15 A 4, 33210 TAMPERE, puh. 0207 681 671, elina.vettenranta@sana.fi Rukouksen talo, Rautatienkatu 22. yhteistä rukousta arkipäivisin klo 9–11. 2.11. klo 13 aleksanterin kirkon krypta seniorifoorum. Hyvää saattohoitoa eutanasian sijaan. LL, Tk kalle Mäki. klo 12 alkaen edullinen kahvitarjoilu. 4.11. klo 13 Näsilinnankatu 26 Raamattulauantai. opettajana olli seppänen: Näin sanoo Herra, israelin pyhä – profeetta Jesajan kirjan äärellä 1. Tuomion, kehotuksen ja rohkaisun sanoja 2. Lohdutuksen, armon ja toivon sanoja 3. Jerusalem – Jumalan valinta. Mukana pyysalot, elina vettenranta. 2.12. kristuspäivän retki Turkuun. TURKU • www.kansanraamattuseura.fi/ turussa aino.vesti@sana.fi puh. 0207 681 648, Aninkaistenkatu 14 B 4, 20100 TURKU avoimet ovet joka torstai klo 16– 18 toimistolla, rupattelua, laulelua, teetä. To 26.10. Rauno vesti ja kuvia maailmalta. 28.10. klo 17 varissuon kirkossa uskon yö: runonäyttely ja kahvia, klo 18 pyhää runoutta, johdatusta psalmeihin, Rauno ja aino vesti, 19 iltavesper, aino vesti, elina kerokoski. 1.11. klo 16–18.30 Tuomiokirkon Tarkk´ampujankappelissa Rukouksen Talo. Luova tapa rukoilla: väritä Raamattua, diakoni Heli Lindroos. Lisäksi hengellisiä lauluja, raamatunlukua, esirukousmahdollisuus. Lopussa vesper. www.kansanraamattuseura.fi/tapahtumahaku SEinÄJOKi 26.10. klo 18.30 seurakuntakeskuksen alasali, yhdessä sanoin ja sävelin -ilta, olli seppänen. ilta päättyy esirukoushetkeen, jonka jälkeen on mahdollisuus esirukouspalveluun. ennen tilaisuutta kahvitarjoilu. SUOMUSSalMi 26.10. klo 18 ämmänsaaren kirkko kirkkokuja 1, sanan ja rukouksen ilta, eliina Heinonen. iiSalMi 27.–29.10. Lippumäen srkkoti, kiviahonkatu 18, israel- ja raamattupäivät. aloitetaan pe 18.00, la 9.00, su 10.00 messu pyhän Ristin kirkossa. olli seppänen (pe-la), Riitta keskimäki (la-su). JOEnSUU 28.10. klo 16 srk-keskus, pysykää rohkeina! Nyyttikesti-illan vieraana kristiina Nordman. KOUVOla 29.10. klo 17 sunnuntai special -ilta, srk-keskus, Mariasali, kristiina Nordman. KUOPiO 29.10. klo 16 keskusseurakuntatalo, kL:n Lyhty-ilta, eliina Heinonen. MÄnTYHaRJU 29.10. klo 15 srkkeskus, Musiikillinen tilaisuus keskeneräinen kelpaa, Tuula Hakkarainen. PaDaSJOKi 29.10. klo 10 messu, Hannu Nyman, klo 18 srk-talo sana ihmiselle -iltatilaisuus Hannu Nyman ja Leena broman. 30.10. klo 18 srktalo sana ihmiselle -iltatilaisuus Hannu Nyman ja Leena broman. HÄMEEnlinna 31.10. klo 18.30 armon lapset riemuitkaa! Lutherin teesit vapauden asialla. päätoimittaja Heli karhumäki, musiikissa Minna ja Jussi pyysalo. Juontaa sampo kujala. SEinÄJOKi 4.11. ja 5.11. klo 17 vapaakirkko, eliina Heinonen. ESPOO 5.11. klo 15–19.30 viherlaakson kappeli, viherkallionkuja 2, eikö arkinen usko riitä?!? esittelyssä myös kevään L10T-koulutus. virpi Nyman. laPPEEnRanTa 5.11. klo 12.15 Lappeenrannan srk-talo koulukatu, välähdyksiä parisuhteesta – iltapäivätilaisuus, Terhi Ruokonen-Jalo ja samassa veneessä -avioparit. Viedään yhdessä evankeliumi nettiin MyStory.me -nettisivustolla erilaiset ihmiset kertovat, miten he ovat löytäneet Jumalan. Sen tarinoita on katsottu jo 70 000 kertaa. Auta meitä kasvattamaan sivuston näkyvyyttä ja tarinoiden määrää – lahjoita keräykseen: FI65 5236 0420 1235 93 OKOYFIHH, viite 31516 MyStory.me – tervetuloa Keräyslupa: Manner-Suomi RA/2016/721, POL (3.11.2016), voimassa 1.1.2017– 31.12.2021. Ahvenanmaa ÅLR 2017/3113 (22.8.2016), voimassa 1.5.2017–20.4.2018. Kerätyt varat käytetään evankelioimistyöhön eri-ikäisten parissa kotimaassa ja ulkomailla vuosina 2017–2022. kansanraamattuseura.fi 26.10.2017 Sana 17 ensimmäisen maailmansodan jälkeen moni sotilas on tuuliajolla. Niin myös George, joka ei saa millään otetta elämästä. kunnes eräänä päivänä hän näkee kärsivän luontokappaleen ja saa pähkähullun päähänpiston. kuvassa George Mottershead (Lee ingleby). peTTeRi saaRio/yLe kuvapaLveLu Isän eläintarha (7). Uusi sarja 1/6 TV1 pe 27.10. klo 19.00 Tuonenlehto elämänkehto Hautausmaat ovat kaupungeissa viherkeitaita sekä ihmiselle että luonnolle. dokumentaristi petteri saarion lempiretkikohteisiin lukeutuu hänen kotikaupunkinsa porvoon hautausmaa. Tuonenlehto elämänkehto -dokumentti osoittaa, että hautausmaat pursuavat elämää. Asvalttiviidakot TV1 ti 31.10. klo 20.00 Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmat Radio Deissä ma–pe klo 21–21.30 ja uusinnat klo 2–2.30 ja 6–6.30 sekä Järviradiossa ma–pe 6.30– 7. opetukset ovat kuultavissa myös internetin kautta Sanansaattajien omilta audiosivuilta www.rkk-sansa.net. 26.10. Liitonarkku ryöstetään (1. Sam. 4:1-7:1) 27.10. Vihdoinkin voitto! (1. Sam. 7:2-9:10) 30.10. Kuningas Israelille (1. Sam. 9:11-10:27) 31.10. Olematon ei auta (1. Sam. 11:1-12:25) 1.11. Voi, Saul, minkä teit! (1. Sam. 13:1-14:23a) 2.11. Tarvitseeko Jumala uhreja? (1. Sam. 14:23b-15:35) 18 Sana 26.10.2017 JyRki vaLkaMa/yLe kuvapaLveLu Yle Radio 1 toRStai 26.10. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Khra Risto Leppänen, Lieto. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Past. Johan Savola, Turku. PeRJantai 27.10. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Rov. Raili Pursiainen, Kuopio. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Past. Tapio Leinonen, Helsinki. lauantai 28.10. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Teologinen siht. Jelisei Heikkilä, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.00 Ehtookellot. 18.01 Iltahartaus. Toiminnanjoht. Teuvo V. Riikonen, Savonlinna. Sunnuntai 29.10. 09.55 Kempeleen Pyhän kolminaisuuden kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Jumalanpalvelus Kempeleen Pyhän kolminaisuuden kirkosta. Saarnaa khra Kimmo Helomaa, liturgina Juha Maalismaa, avust. pappina Paulus Pikkarai- nen, messudiakonina Minna Sorvala. Kantt. Taru Pisto, urk. Marjo Irjala, tekstinlukijoina Timo Hakkarainen ja Pirkko Harju. Musiikissa avust. Sofia Magdalena ja Kempeleen kirkkokuoro (joht. Taru Pisto). Virret: 416:1-4; 726; 419; 948; 956; 510. 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkosta Haminasta. Palveluksen toimittaa khra Ville Kiiveri ja kuoroa johtaa kantt. Kari Päivinen. 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Maanantai 30.10. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Piispa Samuel Salmi, Oulu. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Kuuntelijoiden toivomaa hengellistä musiikkia. 18.50 Iltahartaus. Näyttelijä Laura Malmivaara lukee Sirakin kirjaa. tiiStai 31.10. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Virsitutkija Suvi-Päivi Koski, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Kirkkokunnanjoht. Hannu Vuorinen, Vapaakirkko, Tampere. KeSKiViiKKo 1.11. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Past. Hanna Vanonen, Espoo. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 11.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Armo. Voiko virrestäkin muodostua korvamato – sävelmä, joka ei jätä rauhaan? Jos kyllä, niin miksi? Onko syynä melodia, teksti vai molemmat yhdessä? Yhdeksän virttä muutoksesta -sarjan viimeisessä osassa korvamato-ilmiötä tarkastellaan virren 267, Sua syvyydestä avuksi, yhteydessä. Virsi 267 vie kuuntelijat myös reformaation ytimeen, sillä virsi kertoo armosta. Toimittaja Ainomaija Pennasen vieraana tässä osassa on teologi, Agricola-tutkija Juhani Holma. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Khra Ville Niittynen, Kaarina. toRStai 2.11. 06.05 Hartaita säveliä. 06.15 Aamuhartaus. Teol. tri Miikka Anttila, Turenki. Uusinta klo 7.50. 07.45 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. Past. Johan Savola, Turku. 15.40 Rakkauden sanoma. Kirjailija Sissel-Jo Gazan keskustelee sairaalapastori Christian Juul Buschin kanssa elämän koskettavista peruskysymyksistä. Miten selvitä surusta, kun menettää rakkaimpansa? Sunnuntai 29.10. 10.00 Jumalanpalvelus. Uudenmaan adventtiseurakuntien yhteinen jumalanpalvelus Annankadun adventtikirkossa. Teema: Ihmiseen rakastunut Jumala. Saarna: past. Joel Saarinen. Musiikissa mm. Kopun kristillisen koulun kuoro. Juonto: Hilkka Korhonen. Uusinta 30.10. klo 11.05. TV-ohjelmaa Yle tV1 lauantai 28.10. 15.05 Pisara. On kulunut 500 vuotta siitä kun Luther julkaisi teesinsä. Tunnistammeko reformaation vaikutuksen? Koordinaattori Katariina Ylikännö (Ps. 64:2-4). Uusinta 30.10. klo 11.00. Marzi Nymanin sovituksia Beatlesista suora Nenäpäivän hyväntekeväisyyskonsertti espoon kulttuurikeskuksesta tarjoilee Marzi Nymanin johtaman Tapiola sinfoniettan sovituksia beatlesin hiteistä upeiden suomalaisartistien tulkintoina. kuvassa ohjelman juontajat susanna vainiola ja Mape veijalainen. Help! Nenäpäivä goes Beatles TV1 to 26.10. klo 19.00 eLokuvayHTiö aaMu/yLe kuvapaLveLu Kun isä eläintarhan perusti Radio-ohjelmaa Suomi komisarion harteilla suomi on elämänsä kunnossa. Myrsky on romauttanut suomen perusrakenteet ja saanut ihmisten arjen tolaltaan. inhimillisten siteiden natistessa liitoksissaan komisario Rauni kolehmainen yrittää pitää maailmaa kasassa. kuvassa: kai saarela (Henry Hanikka) ja Rauni kolehmainen (kaarina Hazard). Kotikatsomo: Myrskyn jälkeen (12) 1/3 TV1 su 29.10. klo 21.05 sCaNboX eNTeRTaiNMeNT deNMaRk bbC/yLe kuvapaLveLu radio&TV Radio Dei TAAJUUDET: Haapavesi 107,4 MHz Helsinki 89 MHz (101,9) Hämeenlinna 105,9 MHz (103,6) Joensuu 107,4 MHz (89,5) Jyväskylä 94,1 MHz (93,4) Kajaani 100,0 MHz Kemi 100,5 MHz Kokkola 104,3 MHz (88,9) Kouvola 96,2 MHz Kristiinankaupunki 89,5 MHz Kuopio 106,1 MHz (103,3) Lahti 106,4 MHz (99,1) Lappeenranta 96 MHz Lohja 107,2 MHz Mikkeli 87,8 MHz (105) Oulu 106,9 MHz (94,1) Pori 95,7 MHz (94,4) Rovaniemi 93,4 MHz (96) Savonlinna 91,3 MHz Seinäjoki 89,4 MHz (102,7) Tampere 98,8 MHz (87,5) Turku 107,3 MHz (99,4) Vaasa 98,8 MHz (102,7) toRStai 26.10. 06.00 Raamattu kannesta kanteen (u) 06.50 Viikon teos 07.00 PAREMPI HUOMEN 07.15 Raamattuavain 07.30 Aamuhartaus 07.45 Sykettä Israelista 08.35 Raamattu 08.50 Päivän blogi 09.03 Ajankohtaistunti 10.00 PAREMPI HUOMEN 10.45 Viikon levy 10.55 Viikon teos 11.00 Kuuntelijan toivelista 12.30 Suolapala 12.40 Viikon teos 12.50 Päivän blogi 13.03 Ajankohtaistunti (u) 14.00 TOIVON LAULUJA 14.05 Viikon levy 15.00 TOIVON PÄIVÄ 15.15 Lähtöruutu 15.25 Raamattu 16.02 Rauhanrakentajat – Anssi ja Mikko 17.00 USKON ILTA 17.10 Hartaus 17.30 Israel-raportti 17.45 Shalom 18.02 Avainradio 18.30 Avoin raamattukoulu 19.02 Israelin kadonneet heimot 19.15 Sateet 21.02 Raamattu kannesta kanteen 21.35 Sana ja armo 21.40 Itäraportti 22.10 Yhdessä ylistämään (u) 00.00 Raamattubuffet (u) 01.00 Rauhanrakentajat – Anssi ja Mikko (u) 02.00 Raamattu kannesta kanteen (u) 02.30 Avoin raamattukoulu (u) 03.00 Ajankohtaistunti (u) 04.00 Kuuntelijan toivelista (u) PeRJantai 27.10. 06.00 Raamattu kannesta kanteen (u) 06.50 Viikon teos 07.00 PAREMPI HUOMEN 07.15 Raamattuavain 07.30 Aamuhartaus 07.45 Sykettä Israelista 08.35 Raamattu 08.50 Päivän blogi 09.03 Isäntänä Tapani Ruokanen 10.00 PAREMPI HUOMEN 10.45 Viikon levy 10.55 Viikon teos 11.00 KESKIPÄIVÄN TASAUS 11.03 Kuuntelijan toivelista 12.30 Suolapala 12.40 Viikon teos 12.50 Päivän blogi 13.03 Isäntänä Tapani Ruokanen (u) 14.00 TOIVON LAULUJA 14.05 Viikon levy 15.00 TOIVON PÄIVÄ 15.15 Parisuhteen palikat 15.25 Raamattu 16.03 Laajasalo 17.00 USKON ILTA 17.10 Hartaus 17.30-19.30 ALUEELLISTA OHJELMAA 19.30 Veli-Matin juttusilla 20.02 Uskon asia (u) 21.02 Raamattu kannesta kanteen 21.32 Sana ja armo 21.35 Rukousklinikka 22.05 Rukous Suomen puolesta (u) 23.00 Aalloilla (u) 00.00 One Way 01.00 Laajasalo (u) 02.00 Sana elää (u) 03.00 Isäntänä Tapani Ruokanen (u) 04.00 Kuuntelijan toivelista (u) lauantai 28.10. 08.15 Lintumetsä 08.20 Sana ja armo 08.35 Raamattuavain extra 11.02 Raatihuone 12.02 Yhdessä ylistämään 12.50 KD-Kompassi 13.02 Itäraportti 14.05 Sotaorvot kertovat 14.35 Lähetysavain 15.02 Marttyyrien ääni 15.35 Israel-raportti 15.45 Pakina 16.02 Toivekonsertti 17.30 Viikon levy 18.02 Uskon askeleita (u) 19.02 Toivon puheita 20.03 Ajankohtainen Patmos 22.05 Black Gospel (u) 23.05 DeiPark (u) 23.30 Yöluotsi 01.00 Sotaorvot kertovat (u) 02.00 Uskon askeleita (u) 02.30 Rukous Suomen puolesta (u) Sunnuntai 29.10. 07.45 Virsivartti 08.02 LASTEN MAKASIINI 08.30 Junioriavain 08.45 Radiopyhäkoulu 09.00-12.00 Alueellista ohjelmaa Philomena etsii lastaan koskettavassa draamakomediassa journalisti liittyy iäkkään irlantilaisnaisen matkaan tämän etsiessä häneltä vuosikymmeniä sitten vietyä ja amerikkaan kaupattua poikaansa. elokuva perustuu tosi tarinaan ja kertoo samalla siitä, miten ankarasti katolinen kirkko kohteli naimattomia äitejä ja aviottomia lapsia. kuvassa keskellä philomena (Judi dench) ja oikealla Martin sixsmith (steve Coogan). Kino: Philomena (7) Teema & Fem pe 27.10. klo 21.00 09.05 Pyhäpäivän esittely 09.20 Sana ja armo 10.02 Viikon teos (u) (ei kuulu kaikilla alueilla) 10.45 Virsivartti (u) (ei kuulu kaikilla alueilla) 11.00 Jumalanpalvelus Suomen raamattuopistolta (ei kuulu kaikilla alueilla) 12.50 Sana koskettaa (u) 13.02 Minä uskon (u) 13.30 Avainradio (u) 14.02 Raamattu (u) 15.02 Itäraportti (u) 16.02 Rauhanrakentajat – Anssi ja Mikko (u) 17.02 Sana elää 17.30 18.00 20.02 21.02 21.30 00.30 02.00 Sana Jerusalemista Tuomasmessu Piispan kyselytunti (u) Kaksin käsin maailmaan Taivaan ja maan väliltä Raamattuavain Extra (u) Raamattu kannesta kanteen (u) 02.45 Sana Jerusalemista (u) Maanantai 30.10. 06.00 Raamattu kannesta kanteen (u) 06.50 Viikon teos 07.00 PAREMPI HUOMEN 07.15 Raamattuavain 07.30 Aamuhartaus 08.35 Raamattu 08.50 Päivän blogi 09.03 Raatihuone 10.00 PAREMPI HUOMEN 10.15 Suolapala 10.45 Viikon levy 10.55 Viikon teos 11.00 KESKIPÄIVÄN TASAUS 11.03 Kuuntelijan toivelista 12.30 Suolapala 12.40 Viikon teos 12.50 Päivän blogi 13.03 Raatihuone (u) 14.00 TOIVON LAULUJA 14.05 Viikon levy 15.00 TOIVON PÄIVÄ 15.15 Päivän porilainen 15.25 Raamattu 15.45 Pala Konttista 16.02 Tunti Lauran kanssa 17.00 USKON ILTA 17.10 Hartaus 17.15 Viikon levy 17.20 Viikon teos 17.30-20.35 ALUEELLISTA OHJELMAA 20.35 Leipää ja kalaa 21.02 Raamattu kannesta kanteen 21.35 Sana ja Armo 21.40 Uskon askeleita 22.40 KD-Kompassi 23.00 Toivekonsertti (u) 00.25 Viikon levy (u) 01.00 Tunti Lauran kanssa 02.00 Raamattu kannesta kanteen (u) 02.30 Leipää ja kalaa (u) 03.00 Raatihuone (u) tiiStai 31.10. 06.00 Raamattu kannesta kanteen (u) 06.50 Viikon teos 07.00 PAREMPI HUOMEN 07.15 Raamattuavain 07.30 Aamuhartaus 08.35 Raamattu 08.50 Päivän blogi 09.03 Aalloilla 10.00 PAREMPI HUOMEN 10.45 Viikon levy 10.55 Viikon teos 11.00 KESKIPÄIVÄN TASAUS 11.03 Kuuntelijan toivelista 12.30 Suolapala 12.40 Viikon teos 12.50 Päivän blogi 13.03 Aalloilla (u) 14.00 TOIVON LAULUJA 14.05 Viikon levy 15.00 TOIVON PÄIVÄ yLe kuvapaLveLu sanaKirja 15.25 16.02 17.07 17.25 18.02 18.30 19.02 20.02 20.30 21.02 Raamattu Uskon asia Hartaus Sana Jerusalemista Rukous Suomen puolesta Radioraamattupiiri Laajasalo (u) Lähetysvartti Itäraportti Raamattu kannesta kanteen 21.35 Sana ja armo 22.05 Rainer Friman ja ihmisen ääni (u) 23.30 Sana Jerusalemista (u) 01.00 Uskon asia (u) 02.00 Raamattu kannesta kanteen (u) 02.30 Lähetysvartti (u) 03.00 Aalloilla (u) 04.00 Kuuntelijan toivelista (u) KeSKiViiKKo 1.11. 06.00 Raamattu kannesta kanteen (u) 06.50 Viikon teos 07.00 PAREMPI HUOMEN 07.15 Raamattuavain 07.30 Aamuhartaus 07.45 Sykettä Israelista 08.20 Kisa 08.35 Raamattu 08.50 Päivän blogi 09.03 Viikon debatti 10.00 PAREMPI HUOMEN 10.45 Viikon levy 10.55 Viikon teos 11.00 KESKIPÄIVÄN TASAUS 11.03 Kuuntelijan toivelista 12.30 Suolapala 12.40 Viikon teos 12.50 Päivän blogi 13.03 Viikon debatti (u) 14.00 TOIVON LAULUJA 14.05 Viikon levy 15.00 TOIVON PÄIVÄ 15.15 Herätys eilen ja tänään 15.25 Raamattu 16.02 Jippu ja ihmisen ääni 17.00 USKON ILTA 17.10 Hartaus 17.30 Minä uskon 17.45 Sana koskettaa 18.02 One Way 19.02 Uskovaiset nuoret LIVE 19.32 NuottaFM 20.02 Tunti Lauran kanssa (u) 21.02 Raamattu kannesta kanteen 22.05 DeiPark 23.00 Black gospel Miten pääsen turhista huolista -kirjan ostaminen tuntuu nololta, mutta miksi ihmeessä? Romanovien kohtalokas matka ohjelmassa seurataan keisarillisen perheen kohtaloa venäjän vallankumouksen jälkeen. kuvassa oik. tsaari Nikolai ii. Historia: Romanovien viimeinen matka (12) TV1 ma 30.10. klo 19.00 01.00 Jippu ja ihmisen ääni (u) 02.00 Raamattu kannesta kanteen (u) 02.30 Radioraamattupiiri (u) 03.00 Viikon debatti (u) 04.00 Kuuntelijan toivelista (u) toRStai 2.11. 06.00 Raamattu kannesta kanteen (u) 06.50 Viikon teos 07.00 PAREMPI HUOMEN 07.15 Raamattuavain 07.30 Aamuhartaus 07.45 Sykettä Israelista 08.35 Raamattu 08.50 Päivän blogi 09.03 Ajankohtaistunti 10.00 PAREMPI HUOMEN 10.45 Viikon levy 10.55 Viikon teos 11.00 Kuuntelijan toivelista 12.30 Suolapala 12.40 Viikon teos 12.50 Päivän blogi 13.03 Ajankohtaistunti (u) 14.00 TOIVON LAULUJA 14.05 Viikon levy 15.00 15.15 15.25 16.02 22.00 Käännekohta 22.30 Sinua varten 23.00 Ilmestyskirjan äärellä 23.30 Jerusalem studio 00.00 Uusi elämä Maanantai 30.10. 08.30 Edell. illan uusintoja 16.30 Raamattu puhuu sinulle 16.40 Armon kalliolla 17.00 Jerusalem studio 17.30 Jeesus – Kuningaskunta ilman rajoja 17.55 Kuninkaan lapset -karaoke 18.00 Lelulaatikko 18.30 Herätyksen läpimurto 19.00 Anokaa uskossa: Paavo ja Sari Järvinen 20.30 Elävä yhteys 21.00 TV7 Israel News 21.15 Fillarievankelistat vauhdissa 21.45 Signaali sydämiin 21.55 Rukoustanssi 22.00 Passion for Jesus 22.30 Marttyyrien ääni 23.00 Yliluonnollista 23.30 Iloa arkeen – Joyce Meyer 00.00 Kämmenellä tiiStai 31.10. 08.30 Edell. illan uusintoja 16.30 Juuret lähteellä 17.00 Uskosta totta 17.30 Kättä pidempää lapsityöhön 18.00 Raamatun kertomuksia 18.30 Herra käyttää lääkäriä 19.00 Andrew Wommack evankeliumin äärellä 19.30 Koputus 20.00 Jumala puhuu 20.30 Jerusalem studio 21.00 TV7 Israel News 21.15 Tie on valmis! 21.35 Julistakaa 21.45 Raamattu puhuu sinulle 21.55 Armon kalliolla 22.15 Vanha Testamentti avautuu 22.55 Veisaten Herralle 23.00 Kensington Temple 23.30 Tervetuloa kotiin 00.00 Todistuksia Suomesta KeSKiViiKKo 1.11. 08.30 Edell. illan uusintoja 16.30 Kuningaskunnan tuuli 17.00 Isännän pöydässä: Vieraana Jouni Sinisalo 17.30 Superkirja 18.00 Laula kanssani -karaoke 18.05 Jaakko-ukin tarinoita 18.15 Theo ja ystävät 18.30 Pastori Tommy Liljan seurassa 19.00 Iloa arkeen – Joyce Meyer 19.30 Ilmestyskirjan äärellä 20.00 Rakkauden kosketuksessa 20.30 Juuret lähteellä 21.00 TV7 Israel News 21.15 Esy Flow 22.15 Pastori Oiva Salli opettaa 23.15 Elävä yhteys 23.45 Sanan ja runon tuoksua 00.00 Kongon matka toRStai 2.11. 08.30 Edell. illan uusintoja 16.30 Derek Prince 17.00 Ilpoisten piiri 17.30 Café Raamattu Special 18.00 Come Home Kids 18.30 Todistuksia Suomesta 19.00 Taivas kuulee 20.30 Ajankohtaista Lähi-idästä 21.00 TV7 Israel News 21.15 Hannu Grönroos – Sananlastuja 21.45 Kensington Temple 22.15 Hillsong TV 22.45 Sanaa naisilta 23.00 One Way 23.30 Herra käyttää lääkäriä 00.00 River Helsinki 17.00 17.10 17.30 17.45 18.02 18.30 19.05 19.15 21.02 21.35 21.40 22.10 00.00 01.00 02.00 02.30 03.00 04.00 TOIVON PÄIVÄ Lähtöruutu Raamattu Rauhanrakentajat – Anssi ja Mikko USKON ILTA Hartaus Israel-raportti Shalom Avainradio Avoin raamattukoulu Israelin kadonneet heimot Sateet Raamattu kannesta kanteen Sana ja armo Itäraportti Yhdessä ylistämään (u) Raamattubuffet (u) Rauhanrakentajat – Anssi ja Mikko (u) Raamattu kannesta kanteen (u) Avoin raamattukoulu (u) Ajankohtaistunti (u) Kuuntelijan toivelista (u) TV 7 toRStai 26.10. 08.30 Edell. illan uusintoja 16.30 Derek Prince 17.00 Martin ja Mirjan matkassa 17.30 Café Raamattu Special 18.00 Come Home Kids 18.30 Todistuksia Suomesta 19.00 Rakkauden kosketus: Aulikki Hartikainen-Piipponen ja Veijo Piipponen 20.30 Kuningaskunnan tuuli 21.00 TV7 Israel News 21.15 Uskosta totta 21.45 Kensington Temple 22.15 Hillsong TV 22.45 Sanaa naisilta 23.00 One Way 23.30 Herra käyttää lääkäriä 00.00 River Helsinki PeRJantai 27.10. 08.30 Edell. illan uusintoja 16.30 Jumala puhuu 17.00 Passion for Jesus 17.30 Jeesus – Kuningaskunta ilman rajoja 17.55 Jukan laulut 18.00 Lentävä talo 18.30 Miikan ja Samin kyydissä 18.45 Uusi Testamentti avautuu 19.30 Yliluonnollista 20.00 Isännän pöydässä: Vieraana Jouni Sinisalo 20.30 Jerusalem studio 21.00 TV7 Israel News 21.15 Marttyyrien ääni 21.45 Christian World News 22.15 Mars Hill Church 23.25 Pelastusrukous: Koetko, että Jumala kutsuu sinua? 23.30 Salaam Aleikum 00.00 Come Home lauantai 28.10. 08.30 Edell. illan uusintoja 16.30 Jumala puhuu 17.00 Rakkauden kosketuksessa 17.30 Nasta raamis 17.40 18.00 18.30 19.00 19.30 20.00 21.00 21.15 Ikuisia kertomuksia Klubi 700 River Helsinki Kämmenellä Café Raamattu Special Pastori Oiva Salli opettaa TV7 Jerusalem Uutiset Haastattelussa: Martti Ojares 21.45 Tämä muutti kaiken 22.45 Elämää tutkimassa 23.10 Vapahtaja 00.00 Hillsong TV Sunnuntai 29.10. 08.30 Theo ja ystävät 08.45 Laula kanssani -karaoke 08.50 Panjo ja Kani 09.00 Raamatun kertomuksia 09.30 Herätysliikehdintä 10.00 Pastori Oiva Salli opettaa 11.00 TV7 Jerusalem Uutiset 11.15 Israel puhuu 11.45 Café Raamattu Special 12.15 Valoksi elämäsi polulle 12.30 Sar Shalom 2017 14.00 Pawson 15.15 Soihdunkantajat: Animaatioelokuva Robert Jermain Thomasista 15.50 Musiikkia 15.55 Pelastusrukous: Koetko, että Jumala kutsuu sinua? 16.00 Derek Prince 16.30 Superkirja 17.00 Julistakaa 17.10 Seurat Juhlatalossa 18.00 Cityseurakunnassa tapahtuu 19.00 Sanaa naisilta 19.15 Sanan ja runon tuoksua 19.30 One Way 20.00 Ilpoisten piiri 20.30 Musiikkia 20.35 Vapautumisen tie 21.00 Lähetyspysäkki 21.15 Ajankohtaista taivaasta 21.45 Rohkaisua Raamatusta – Matti Vuolanne Murheista eroon gurun opissa Kassalla myyjä hymähtää vetäessään koodinlukijan kirjan päältä. Poistun nolona kaupasta kassissani Dale Carnegien kirja Miten pääsen turhista huolista. Jälkikäteen mietin, miksi reagoin näin. Kirjan kirjoittaja Dale Carnegie oli yhdysvaltalainen kirjailija ja kouluttajaguru. Köyhään maanviljelijäperheeseen syntynyt mies kirjoitti lukuisia elämäntaito- ja itseopiskelukirjoja, joista tunnetuin on Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Kirja on käännetty lähes kaikille tunnetuille kielille, ja sitä on myyty yli 15 miljoonaa kappaletta. En ole aiemmin lukenut alansa gurun teoksia. Otsikon perusteella suuret ovat lupaukset, ja kiinnostaakin tietää, saako niille katetta. Jos nyt suoraan sanon, niin kirjassa ei ole tutkimustietoa nimeksikään. Carnegie on koonnut kirjaan oman elämänsä varrella lukemiaan ja kuulemiaan ihmisten tarinoita. Teoksessa pääsevät ääneen kirjailijan kertomana tavalliset vakuutuskauppiaat, kotiäidit, liikemiehet, lääkärit. Kirja ei ole tieteellinen esitys, vaan aivan kuin kaveri kertoisi toiselle kuulemiaan juttuja. Tällä tavoin jokainen meistä lohduttaa kolhuja kokenutta ystävää. Kerromme naapurin Pertistä, joka koki ikäviä ja kuinka hän selätti ongelmansa. Kiinnostavaa on teoksen läpitunkeva hengellisyys. Carnegie siteeraa Jeesusta ja kehottaa kuuntelemaan käytännöllisen teologian professori Reinhold Niebuhrin viisautta: Jumala, salli minun tyytyä rauhallisesti kaikkeen, mitä en voi muuksi muuttaa, suo minulle rohkeutta muuttaa se, minkä voin ja viisautta, niin että tiedän mikä mitäkin on. Kirja on kirjoitettu vuonna 1948, joten kirjasta huokuu vanha amerikkalainen yhteisöllinen kristillisyys. Mutta miten sen lupauksen kanssa: onko mahdollista päästä huolista eroon? Paljastamatta liikaa kirjasta voi silti jakaa yhdet selkeät ohjeet. 1. Kirjoita paperille, mikä huolestuttaa. 2. Kirjoita, mitä asialle voisi tehdä. 3. Päätä mitä teet. 4. Ryhdy toimeen. Lisää yksityiskohtaisempia ohjeita ja harjoituksia löytyy kirjasta, koska 344 sivuun mahtuu asiaa. Miksi oppaan ostaminen tuntui nololta? Jos nappaat kirjakaupasta ydinfysiikkaa käsittelevän kirjan, olet älykäs huippuasiantuntija. Jos valitsetkin Carnegien elämäntaito-oppaan, olet tavallinen surkimus, jota elämä välillä heittelee. Jokainen tietää, kumpia me toisten silmissä haluaisimme olla. Sari Tikkanen dale Carnegie: Miten pääsen turhista huolista. Wsoy 2017. 26.10.2017 Sana 19 Todistajien ketju Rakkaamme Jumalan Sana on aina tuoretta ruokaa L NURMI-AMPUJA o.s. Nurmi Paljon on aihetta lapsella kiittää. Jumalan lahjoja kaikille riittää. Jokainen päivä on aamusta varhain Jumalan armoa, lahjoista parhain. Kauniina nauhana vuosien päivät helmenä kaikki ne muistoihin jäivät. Elämän päivien ketju on kallis, niistä ei yhdenkään kadota sallis. Ihminen, kätesi yhteen nyt liitä, kaikista päivistä Jeesusta kiitä. Aina saat muistaa: on sinulle juuri varattu rakkaus, siunaus suuri. (Oke Peltonen) Kiittäen Veikko Seija, Jari, Tarja ja Arto perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan perjantaina 3.11.2017 klo 11.30 Sääksmäen kirkossa, Kirkkovainiontie 10, jonka jälkeen on muistotilaisuus Valkeakosken kirkon seurakuntasalissa, Kirkkotie 1. Tuula Florin – Sanoin siihen, että aamen. Se oli siinä. Joka aamu Tuula lukee kahta kulunutta Päivän Sana -kirjasta. Toinen on vuodelta 1949, ja toistakin hän on lukenut jo 30 vuotta, eikä Jumalan sana tule niistä koskaan vastaan kuluneena tai aikansa eläneenä. – Päinvastoin, joka aamu Jumalan sana on niissä tuoretta, juuri siihen päivään ja sen päivän tarpeisiin. Eeva Vainio evankeliumi sadalla sanalla TÄSSÄ SARJASSA PAPIT KERTOVAT SADALLA SANALLA, MISTÄ EVANKELIUMISSA ON KYSYMYS. Vapaaksi suorituspaineesta T uttu tunne – jälleen kerran. Suorituspaine, kun on lähdettävä ansaitsemaan hyväksyntää työpaikalle tai ihmisten keskelle. Huolimatta siitä, että kaikki olemme samanarvoisia, tämä arjen kokemus on monelle totta. Valikoidut hyväksytään ja päästetään sisäpuolelle niin opiskelun kuin työn maailmassa. Sama laki taitaa toimia ihmissuhteissakin. Joku tuntee jäävänsä jatkuvasti ikään kuin ulkopuolelle tai syrjään, kun ei toisten mielestä täytä mittaa. Jeesus on erilainen. Hän ei järjestä testiä, josta tulee päästä läpi ennen kuin kelpaan hänen seuraajakseen. Omat epäonnistumiseni tai virheeni eivät ole esteenä. Jeesuksen risti on rakkauden ja anteeksiantamisen merkki. Evankeliumin salaisuus on, että Kristus vapauttaa – myös suorituspaineesta. Hänestä virtaa sisimpääni voima ja ilo! H OSSi TERVOnEn kappaLaiNeN, espooN TapioLaN seuRakuNTa 20 Sana 26.10.2017 s. 13.5.1949 Tyrvää k. 11.10.2017 Valkeakoski eeva vaiNio ämpöä säteilevä Tuula Florin sanoo, että hänellä on Sanan, uskovien ja uskovien yhteyden nälkä. Niinpä oli onni, että uudella kotipaikkakunnalla hänet johdatettiin heti mummojen rukouspiiriin: yhteys seurakuntaan syntyi, ja Tuula tunsi kuuluvansa joukkoon. – Mummot olivat ja ovat minulle arvokkaita ja korvaamattomia. Saan mennä piiriin iloineni ja suruineni. Rooleja ei ole, kun olemme syntyneet samasta hengestä ja yhtä Jeesuksessa. Uskovien yhteys on minulle tärkeää; se että kuulun johonkin. Tuula rukoili itselleen tehtävää uudessa seurakunnassa. Hänelle on elintärkeää saada auttaa, olla hyödyksi ja antaa yhteisölle oma panoksensa. – Rukoukseeni vastattiin, ja sain tehtävän olla silloin tällöin diakonin apuna. Autan häntä kehitysvammaisten piirissä, ja olen mukana vanhusten hartaushetkissä. Aloitan myös lähimmäisenkammarin vapaaehtoisena. Tuulalle on tärkeää henkilökohtainen suhde Jeesukseen. Sen ylläpitäminen ei ole hänelle pakko, vaan elämä. – Jumala on antanut minulle rukouksen hengen. Olen koko ajan yhteydessä Jumalaan. Rukoukseni on puhetta Jumalalle ihan samaan tapaan kuin toiselle ihmiselle. Jo 17-vuotiaana Jumalan lapseksi kutsun saaneen Tuulan usko joutui koetukselle, kun hän nuorena sairastui selkärankareumaan. Diagnoosi oli ensin helpotus ja sitten myös järkytys, mutta Tuula sanoo, että Jumala puhui hänelle ja vakuutti, ettei mikään – ei sairaus eikä kipukaan – voi erottaa häntä Kristuksen rakkaudesta. Raili Annikki ➤ Kurssit Miks sä oot tollanen ja minä tällainen? – Parisuhde-enneagrammi 18.–19.11. Kun ihmetyttää, kun ei ymmärrä tai tule ymmäretyksi, kun ei tule kuulluksi tai osaa kuunnella. Kun ei tiedä, kuka on ja mitä tahtoo, kun kommunikaatio ei toimi tai kun haluaa löytää jotain uutta. Silloin voi auttaa enneagrammi-itsetuntemustyökalu, jota käytämme parisuhdeviikonlopuissamme tutkiessamme yhdeksää erilaista elämässä selviytymisen strategiaa. Erilaisuuden ymmärtäminen mahdollistaa toimivamman suhteen. Kouluttajina Seija ja Erkki Taivainen. Kurssimaksu 50 €/hlö. Täysihoitohinta 102–112 €/hlö. Kurssit yhteistyössä: Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi, vivamo.fi kansanraamattuseura.fi Perheniemen opisto Innostava, rakentava, varustava TARTU ELÄMÄÄN! - askeleita kokonaisvaltaiseen rakentumiseen 8.1.-31.5.2018 Tartu elämään! -koulutus on tarkoitettu jokaiselle, joka etsii elämäänsä uutta sisältöä ja on valmis pysähtymään rakentaakseen ehyempää elämää. Tartu tilaisuuteen - tule Perheniemeen! www.perheniemi.com, opisto@perheniemi.com tai p. 05 7574100 ➤ Tapahtumat ➤ Kurssit RaaMatun oPettaMinen KutSuMuKSena? Haluatko oppia paremmaksi Raamatun opettajaksi? Raamatunopetusakatemian uusi Etelä-Suomen kurssi alkaa syyskuussa 2018 ja päättyy toukokuussa 2019. Se sisältää kolme viikonloppua ja kuusi yhden päivän koulutusta. Toinen vastaava kurssi järjestetään Pohjois-Suomessa Kalajoen kristillisellä opistolla. Kurssien johtajana toimii TT Eero Junkkaala. Taustajärjestöinä ovat Kansanlähetys, Kansan Raamattuseura ja Raamattuopisto, pohjoisessa lisäksi Oulun hiippakunta ja Kalajoen kristillinen opisto. Ensimmäinen hakuaika päättyy 31.10.2017. Katso tiedot www.raamatunopetusakatemia.fi Kuuntele Sana Tilaa äänisana numerosta 0207 681 626 ELVIS IS BACK KRS:n entinen talousemäntä Raili nurmi-ampuja on kuollut ELVISTÄ JA RUKOUSTA La 4.11. klo 18.00 Poltinahon seurakuntakoti, Hämeenlinna Su 12.11. klo 18.00 Ristin kirkko, Lahti Su 19.11. klo 18.00 Kymin kirkko, Kotka La 9.12. klo 18.00 Alppilan kirkko, Helsinki Su 10.12. klo 15.00 Suvelan kappeli, Espoo 60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band: Seppo Juntunen, Heidi Tuikkanen, Kim Ekblom, Joska Lakopoulos, Johannes Österlund ja Juha Kuivanen Myös rukousta sairaiden puolesta. Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t VUODEN KRISTILLINEN KIRJA -EHDOKAS 2017! Toim. Eero Junkkaala: RAAMATTU ALUSTA LOPPUUN Tunnetut opettajat avaavat jokaisen Raamatun kirjan pääsanoman ja soveltavat sitä aikamme kysymyksiin. Pyhän kirjan moninaisuus ja rikkaus puhuttelee. Sen sanoma on edelleen ajankohtainen. Kirjoittajina mm. Mika Tuovinen, Riitta Keskimäki, Simo Peura, Matti Repo ja Lauri Thurén. Kysy kirjakauppiaaltasi tai asiakaspalvelu@nettikirjakauppa.com 36 € Kansan Raamattuseuran talousemäntänä 1970- ja 80-luvuilla toiminut kotitalousteknikko Raili Nurmi-Ampuja on kuollut 11. lokakuuta vakavaan sairauteen Valkeakoskella. Raili o.s. Nurmi oli syntynyt 1949 Tyrväällä viisilapsiseen perheeseen. Kotiseutua sävytti valoisa evankelinen kristillisyys. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluivat pyhäkoulu, lastenleirit ja partio. Jo 11-vuotiaana hän ryhtyi pyhäkoulunopettajaksi. Käytyään Karkun evankelisen opiston rippileirin hänestä tuli aktiivinen seurakuntanuori ja kuorolainen. Käytyään Tyrvään yhteislyseossa keskikoulun hän kävi Karkun emäntäkoulun ja opiskeli sen jälkeen Kauhajoen kotitalousopistossa kotitalousteknikoksi. Valmistuttuaan 1969 hän toimi keittäjänä Oriveden opistossa ja Valtion ravitsemuskeskuksessa sekä Tuottajain Maidon konsulenttina Riihimäellä. Sydän veti kuitenkin kirkon työhön. Vuonna 1973 toiminnanjohtaja Mauri Tiilikainen kutsui hänet Kansan Raamattuseuran talousemännäksi. Seuraavat vuodet hän koki työuransa antoisimmiksi. Paljon syntyi elämänmittaisia ystävyyssuhteita. Työkenttä ulottui ympäri maata hänen vastatessaan muun muassa järjestön kurssikeskusten ruokahuol- losta ja suurten juhlien muonituksesta. Vuonna 1984 Raili siirtyi Lahden seurakuntien Siikaniemen kurssikeskuksen emännäksi, ja tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle. Vielä eläkkeellä häntä kutsuttiin KRS:aan oman alan vapaaehtoistehtäviin. Avioliiton Raili solmi rakennusmestari Veikko Ampujan k anssa. Vuosien varrella Railista tuli suvun keskushenkilö hänen järjestäessään sisarusten lapsille mm. uimaleirejä. Hän osallistui kirkon vapaaehtoistyöhön ja matkusteli asuntoautoineen puolisonsa kanssa mm. Lapissa. Runsas vuosi sitten pysäytti vakava sairaus. – Railin elämänhalu oli vahva, kertoi Raili NurmiAmpujan veli, kirkkoherra Jari Nurmi. – Vähä vähältä oli kuitenkin suostuttava siihen – meidän läheistenkin – että Luojan antamat päivät olivat tulossa täyteen. Ihanalla tavalla aviopuoliso kulki rinnalla viimeiselle rajalle asti. Sisimpään jäi väkevä tunto, että Jumalan rauha sydämessä rakas omaisemme sai astua ajasta ikuisuuteen. H 26.10.2017 Sana 21 toimitus@sana.fi Saako sotarikollinen Esad Landzo ikinä anteeksi? Edes oma isä ei kykene hyväksymään poikaansa. Isä toteaa, että islamin mukaan viattoman ihmisen tappaminen on sama kuin tappaisi koko ihmiskunnan. Onko kaiken anteeksianto mahdollista K Kirkon ei tarvitse olla megakirkko ollakseen hyväksi ihmiselle. Katsoessaan lapsuuden valokuviaan hän ei näe vielä sitä hirviötä, joka hänestä tuli. Hänet tuomittiin teoistaan Haagin sotarikostuomioistuimessa. Tuomion Landzo istui Suomessa, jonka jälkeen hän jäi asumaan Helsinkiin. Vankilasta vapautuminen ei tuonut helpotusta, sillä peilistä katsoi yhä hirviö. Landzo lähti etsimään anteeksiantoa Bosniasta asti. Uhrien läheiset ja Landzon kiduttamat ihmiset, joista osa menetti mielenterveytensä, eivät kykene anteeksiantoon, vaikka anteeksipyyntö vaikuttaa vilpittömältä. Pitäisikö heidän – ja meidän katsojien – kyetä? Ainakaan uhreilta ei voi vaatia sellaista, mihin he eivät pysty. isToCkpHoTo ristillinen ongelmien selvittämisen periaate ja kristityn perusasenne on – ihannetilassa – anteeksiantaminen. Jeesus kehotti Pietaria antamaan anteeksi peräti 77 kertaa. Jumalalle kaikki on mahdollista, mutta onko hirveimpienkin tekojen anteeksianto inhimillisesti mahdollista? Kirkon Mediasäätiön tukema, Lars Feldballe-Petersenin ohjaama dokumenttielokuva Anteeksiantamaton käsittelee kipeää kysymystä, johon ei ole helppoa vastausta. Muslimitaustainen Esad Landzo oli Bosnian sodan aikaan turhautunut ja toimeton 19-vuotias, kun hän meni vankileirin vartijaksi vuonna 1992. Mitättömäksi itsensä tuntenut nuorukainen pääsi yhtäkkiä päättämään ihmisten elämästä ja kuolemasta. Piru pääsi irti. Landzo murhasi muutamia vankeja ja kidutti ja hakkasi monia sadistisen julmasti. Muistathan että kesäaika päättyy lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Talvi tulee. Pieni on kaunista seurakunnassakin Pienessä seurakunnassa ei ole mitään vikaa. Tähän tulokseen on tullut amerikkalainen pienen Cornerstone Christian Fellowship -seurakunnan pastori Karl Vaters. Vaters kirjoittaa pienistä seurakunnista Christianity Today -lehden blogissaan. – Tuhlasin vuosia siihen, etten tahtonut myöntää olevani pienen seurakunnan pastori. Enkä ole ainoa, josta tuntui siltä. On aivan liian paljon upeiden seurakuntien hyviä pastoreita, jotka eivät näe Jumalalta saamansa tehtävän kauneutta, koska meidät on niin ohjelmoitu tavoittelemaan suuria merkkinä onnistumisesta, Vaters toteaa. Vatersin mukaan maailma tarvitsee paljon pieniä seurakuntia ja nii22 Sana 26.10.2017 Elokuvan lehdistötilaisuudessa Esad Landzo ehdotti, että hän voisi näyttää Anteeksiantamatondokumentin Suomessa asuville ex-jugoslavialaisille, jotka tulevat toisiaan vastaan sotineista kansanryhmistä. Nämä ovat vaienneet pitkälti sodan kauhuista, rikoksista ja arvista. Jokaisella osapuolella on oma näkökulmansa sotaan: viholliset ovat aina ensisijaisesti syyllisiä, mutta oman porukan omatuntokin on niin huono, ettei pahoja tekoja ja rikoksia viitsisi muistella. Landzo on sikäli rohkea mies, että hän edes yrittää hyvittää jotain ja päästä eteenpäin tunnustamalla ja anteeksipyytämällä likaisen totuuden, vaikkei anteeksiantoa välttämättä herukaan. Janne Villa hin hyviä pastoreita. Hän itse oivalsi asian yritettyään vuosia kasvattaa seurakuntansa väkimäärää keinolla millä hyvänsä ja melkein siinä sivussa tappoi koko toiminnan. Pienuuden hyväksymisestä seuraa Vatersin mukaan kolme asiaa. Se vähentää pastorin painetta olla jotain muuta kuin mitä hän oikeasti on. Se auttaa havaitsemaan, mitä ovat ne asiat, joissa pieni seurakunta oikeasti on hyvä. Ja lisäksi ajankäyttö ja resurssit keskittyvät olennaiseen. Itse asiassa on olemassa Dunbarin luku, joka kuvaa sitä ihmisten määrää, johon yhdellä ihmisellä voi vaivattomasti olla pysyvä sosiaalinen suhde. Luku on 150. Freija Özcan Esmeralda Solís Gonzáles vaihtaa missimekot nunnankaapuun. Missistä nunnaksi Viime vuonna kotikaupunkinsa Miss Valle de Guadalupeksi kruunattu meksikolainen kaunotar Esmeralda Solís Gonzáles ryhtyy nunnaksi. Uutinen Gonzálesin elämänvalinnasta lähti leviämään sosiaalisessa mediassa, kun Miss Mexico päivitti aiheesta Facebookissa. Kaksikymppinen Gonzáles on nyt jättänyt ravintoterapeutin ammattinsa ja on noviisina Pyhän Klaaran köyhien sisarten pyhän sakramentin luostarissa Cuernavacassa. Hän tu- tustui sisariin jo 14-vuotiaana ja kertoo tunteneensa kutsua palvella Jumalaa radikaalilla tavalla. – Tajusin, että minun on saatava elämääni tilaa, jotta tietäisin, mitä Jumala on suunnitellut minun varalleni. Kutsumusta tutkiessani tunsin myös pelkoa ja epäilyksiä, mutta rakkaus, jota meidän Herramme on osoittanut minulle joka päivä, vei minut yli kaikista epäilyn hetkistä, Gonzáles kommentoi Catholic News Agencylle. Freija Özcan Sana Tarkk´ampuja Viattomalta näyttävä kortti olikin jotain aivan muuta. Jeesus-postikortti sisälsi huumeita yhdysvaltojen Massachusettsissa sijaitse- vaan vankilaan lähetetty postikortti näytti hyvin viattomalta. Sen etupuolella oli kuva Jeesuksesta ja ehtoollismaljasta sekä teksti: ”Lohdutuksen rukous.” Kortin saajaksi oli merkitty eräs laitoksessa istuva vanki. Vankilaviranomaiset olivat kuitenkin valppaina ja ottivat lähetyksen syyniin. Paljastui, että laminoidun kortin sisusta oli ontto ja sisälsi Subutex-levyjä. Subutex, jota laillisesti käytetään mm. opiaatti-riippuvuuden korvaus- ja vieroitushoidossa, on yksi Massachusettsin vankiloihin eniten salakuljetetuista huumeista. Pienestä kerta-annoksesta saatetaan maksaa jopa 100 dollaria. Viranomaiset julkaisivat postikortin kuvan Facebook-sivullaan. ”Jos koskaan olette ihmetelleet, miten vankilaan salakuljetetaan huumeita, tässä on yksi tapa”, viestissä luki. Kristiina Miettinen Seurakunnan VPK ”Käsi ylös. Löytyykö vapaaehtoisia?” Rovasti Henkinen toisti ky- symyksen. Yhtään kättä ei noussut. Kaikki tuijottivat alas. Henkinen alkoi tuskastua. Hän oli käynyt vapaaehtoistoiminnan kurssilla ja lukenut raportin kirkon talouden tilasta. Kirkko ei selviäisi ilman vapaaehtoisia. ”Tuota, saisko kysyä?” kuului seurakuntasalin sivulta. Opettaja Lankunpää nousi seisomaan ja jatkoi: ”Minkälaisia hommia olisi tarjolla? Kyllä täällä varmasti tekijöitä riittää, mutta pitäisi vähän tietää, mitä meiltä odotetaan.” Henkinen haroi k ärsimättömänä puolikaljua päätään: ”Odotuksis- ta tässä nyt ei ole kysymys. Tutkimukset osoittavat, että seurakunta tarvitsee vapaaehtoisia. Onhan meillä täällä VPK:kin, jossa kaikki toimivat vapaaehtoisesti. Pitävät harjoituksia ja sammuttavat tulipaloja.” ”Niin että siis rovasti haluaisi meidän olevan vapaaehtoinen reservijoukko, joka lähtee aina sammuttamaan, kun jossain syttyy tulipalo ja jos palkattu palokunta ei ehdi tai jaksa tai jos sillä sattuu olemaan vapaapäivä.” ”No, jotain siihen suuntaan. Ei sitä koskaan tiedä, missä tarvitaan apua. Suntio voi sairastua, haudankaivaja kuukahtaa itse tai vaikka kirkkoherra jäädä tien poskeen, kun autosta loppuu bensa. Tarpeita on monenlaisia. Siksi on hyvä olla seurakunnan oma VPK.” lankunpää katsoi ympärilleen. ”Kyllä me mielellään autetaan tei- tä työntekijöitä ja päivystetään. Mutta sopisiko, että me emme olisi pelkkiä hätäapuja? Me tehtäisiin ihan oikeita töitä, autetaan vanhuksia, jaetaan vaikka soppaa.” Sana.fi Bill Hybels tunnetaan Suomessa ennen kaikkea johtajille tarkoitettujen Global Leadership -konferenssien isäntänä. Sana kertoo, mistä elämässä on kysymys. Bill Hybels eläköityy Bill Hybels jää eläkkeelle Willow Creek Community -kirkon johtavan pastorin tehtävästä. Johtajuuskouluttajanakin tunnettu Hybels on tehokas mies, jota korvaamaan tulee nyt kaksi pastoria. Heather Larson ottaa johtavan pastorin roolin, ja Steve Carter opetuksesta vastaavan pastorin tehtävät. – Suhtaudun luottavaisesti siihen, että tämä uusi malli – nämä erityiset ihmiset kippareinaan – auttaa Willow’ta kukoistamaan kun me jatkamme tästä eteenpäin, Hybels kommentoi Christian Post -lehdelle. Hybels itse jatkaa Larsonin ja Carterin valmentamista, kunnes jättää tehtävänsä lokakuussa 2018 Willow Creekin juhliessa 43 olemassaolon vuottaan. Hän aikoo kuulua edelleen seurakuntaan, palvella sitä lahjoillaan, ja häntä tullaan tituleeraamaan perustajapastoriksi. – Odotan sitä, että voin viettää enemmän aikaa Lynnen, lastemme ja lastenlastemme kanssa – ja näen horisontissa myös muutaman purjehdusseikkailun, Hybels kertoo tulevaisuudestaan. Freija Özcan www.sana.fi Asiakaspalvelu: Tilaukset numeroon 020 7681 626 ja osoitteenmuutokset, laskutusasiat yms. numeroon 0400 793 406 arkisin klo 8.30 – 16. tilaukset@sana.fi www.sana.fi Soittajahinta lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv. 24 %). Toimitus Siltasaarenkatu 28 D, 1. krs, 00530 Helsinki Puh. 0207 681 700 Faksi 09 670 474 toimitus@sana.fi etunimi.sukunimi@sana.fi Päätoimittaja Heli Karhumäki 0207 681 647 Toimituspäällikkö Freija Özcan 0207 681 704 Toimitussihteerit Kristiina Miettinen 0207 681 702 Sari Tikkanen 0207 681 703 Toimituksen sihteeri Liisa Sarkimaa 0207 681 700 Vakituiset avustajat Kaj Aalto Anu Heikkinen Vesa Keinonen Jani Laukkanen Arja-Leena Paavola Hellevi Pouta Mikko Saari Erja Taura-Jokinen Sari Varpula Janne Villa Ulla-Maija Vilmi Myynti ja markkinointi Pekka Sorjonen 0207 681 706 Ilmoitukset ja levikki Arja Nertamo 0207 681 626 Siltasaarenkatu 28 D, 1. krs, 00530 Helsinki Mv-ilmoitukset Sana 2,05 €/pmm SanaPlus 2,25 €/pmm 4-väri-ilmoitukset Sana 2,35 €/pmm SanaPlus 2,60 €/pmm Hintoihin lisätään alv 24 %. Tarkemmat tiedot mediakortista. Rivi-ilmoitukset Liisa Sarkimaa 0207 681 700 7 €/rivi (sis.alv). Käteismaksu. Ilmoitusten sisäänjättö Edellisen viikon keskiviikkona klo 14 mennessä. Lehti ei vastaa puhelimitse annetuissa ilmoituksissa olevista virheistä. Tilaushinnat Kerran kuukaudessa ilmestyvä SanaPlus sisältyy viikkolehden hintaan. Sen voi tilata myös erikseen. Sana SanaPlus Kestotilaus 12 kk 109,00 64,00 6 kk 54,50 32,00 Määräaikainen 12 kk 119,00 68,00 6 kk 62,00 40,00 ÄäniSana CD-levy, 12 äänilehteä/vuosi Kestotilaus 67 € Määräaikainen 12 kk 73 € Ulkomaan tilausten sekä muiden määräaikaistilausten hinnat saa netistä ja asiakaspalvelusta. Sana-lehden rekisteritietoja voidaan luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilörekisterilain puitteissa. rukoilkaa puolestani • vanhempani erosivat, ja minusta tuntuu tosi pahalta. äiti on vihainen, ja veli ei tottele. Tuntuu, että kukaan ei enää välitä minusta. Rukoilkaa, että elämäni kääntyisi paremmaksi ja että äiti ja isi olisivat taas yhdessä. – Tyttö 9 v., 210. • olen työssä urheilutiloissa. eläkeikä lähestyy. Rukoilkaa, että urheiluväki ja muutkin käyttäisivät enemmän näitä tiloja, niin että tyhjäkäynti loppuisi. Rukoilkaa, että saisin jatkaa työssäni eikä muutoksia tulisi. – ahdistunut, 211. • poikani perheessä on kaksi pientä lasta. poikani on kärsimätön ja hermostuu lasten hälinästä. perheen hajoaminen on uhkaamassa. Rukoilisitteko kanssani poikani puolesta. – Mummo, 212. • Mieheni pelaa rahapelejä päivittäin monta tuntia. Jeesus, auta häntä ja vapauta peliriippuvuudesta. auta miestäni ottamaan oikealla tavalla vastuu kodin raha-asioista. – ei nimimerkkiä, 213. • pyydän esirukousta nuoren naisen puolesta, että hän saisi työpaikan. Muistakaa rukouksin toisenkin henkilön työasioita. Rukoilkaa heille puolisoita. pyytäkää meille terveyttä sekä apua taloudelliseen tilanteeseeni. – Jeesus, auta, 214. Esirukouspyynnöt osoitteeseen Sanalehti/Esirukouspalsta, Siltasaarenkatu 28 D, 1. krs, 00530 Helsinki. Pyyntöjen enimmäismitta on 30 sanaa. Sähköpostin aiheeksi Esirukous, osoite: toimitus@ sana.fi Lehti ei säilytä eikä palauta tilaamatta lähetettyjä kuvia ja kirjoituksia. Ulkoasu Kotimaa Oy Timo Saarinen, Jaana Mattila, Kirsi Laine Painopaikka I-Print 2017 ISSN 0356-5025 Aikakauslehtien Liiton jäsen 72. vuosikerta (perustettu 1945) Kokonaislevikki 20 467 (LT 2010) SanaPlus 23 434 (LT 2010) Kustantaja Karas-Sana Oy Julkaisija Kansan Raamattuseuran Säätiö Käyntiosoite: Asemanrinne 9, 08500 Lohja Postiosoite: PL 48, 08101 Lohja Puh. 0207 681 610 Faksi 0420-793435 Tietoa Kansan Raamattuseuran toiminnasta: www.kansanraamattuseura.fi Lisätietoja sivulla 17 26.10.2017 4041 0895 4041 0895 PAINOTUOTE Painotuote Sana 23 Hänen nimeensä kansat panevat toivonsa. Mt. 12:21 P residentti Joachim Gauck, 77, vieraili Ruotsissa luterilaisen kirkon kutsumana ja osallistui Göteborgin kansainvälisille kirjamessuille. Ruotsin kirkon arkkipiispa keskusteli seminaarissa Gauckin kanssa Euroopan tilasta, Saksan vaalituloksesta ja sen johdosta kansallismielisten puolueiden noususta eri maissa. Gauck vertaa nykytilannetta Saksan vuosien 1919–1933 Weimarin tasavaltaan, jossa oli hyvä perustuslaki, poliittinen vapaus, lehdistönvapaus. Silloin ei kuitenkaan ollut tarpeeksi niitä, jotka uskoivat demokratiaan, ja niin kansallissosialistit pääsivät valtaan. – Meidän yhteiskuntamme ei ole paratiisi. Elämme monenlaisten mielipiteiden ja ongelmien kanssa. Nyt kuitenkin suuri enemmistö haluaa rakentaa Eurooppaa demokratian keinoin, Gauck toteaa toiveikkaana. Isä katosi Siperiaan Joachim Gauck syntyi keskelle toista maailmansotaa 1940 Rostockissa Pohjois-Saksassa. Hänen lapsuutensa Saksa oli hajalle pommitettu maa täynnä sodan vammauttamia ihmisiä. Hitlerin johtamaa diktatuuria seurasi DDR:n kommunistinen järjestelmä. Kun Joachim Gauck oli 11-vuotias, hänen isänsä, joka oli merikapteeni, katosi yhtäkkiä. – Tällainen elämäntilanne vei minut lähemmäksi Jumalaa ja Pyhää Raamattua. Olin mukana seurakuntanuorissa ja opin millaista on elää vähemmistössä ja pysyä lujana vakaumukselleen. – Koin tarvitsevani elämääni voiman, joka on enemmän kuin mitä valtaa pitävillä johtajilla oli. Tarvitsin elämälleni ytimen. Nuori Joachim halusi opiskella lehtimieheksi, mutta koska hänen isäänsä pidettiin antikommunistina, pojan ei sallittu lukea journalismia. Sen sijaan vaarattomaksi katsottu teologinen tiedekunta kävi päinsä. Niinpä hänestä tuli pappi ja hän toimi evankelis-luterilaisessa kirkossa muun muassa nuorisotyössä. Hän perustelee toimintaansa kristittynä ja pappina Lutheriin viitaten. – Ihmiset, jotka ovat sitoutuneet eetokseen, ovat aktiivisia ihmisiä, jotka eivät vain anna asioiden olla. Tässä suhteessa protestanttinen ajattelu yksilön vastuusta on tärkeä. Yksilöihmisen ja Jumalan välillä ei tarvita ketään, esimerkiksi pappia välikappaleena. ”Usko on elämäni voima” Stasin silmätikuksi iHMisen Puolella. Maaliskuussa Saksan presidentin tehtävistä eläkkeelle jäänyt Joachim Gauck toimi pappina Itä-Saksassa ja oli murtamassa Berliinin muuria 1989. TeksTi Ja kuva KaJ aalto – Koulussa laulettiin taistelulauluja ja kuunneltiin opettajia, jotka vakuuttivat että elimme mahtavassa maassa, jossa kaikki on hyvin. En voinut uskoa, mitä opettajat opettivat. Kun eräänä päivänä tulin koulusta kotiin, isä oli poissa, Joachim Gauck muisteli. – Kukaan ei kertonut meille missä isä oli, eivät DDR:n viranomaiset eivätkä venäläiset. Salaisessa oikeudenkäyn- nissä hänet oli tuomittu syylliseksi ja lähetetty vankileirille Siperiaan. Jumalan kiitos, hän tuli takaisin 1955. Gauckin perhe vihki elämänsä kommunismin vastaiseen vastarintaan. Aktivisti ja pappi Perheen vanhimpana lapsena Joachim joutui ottamaan jo nuorena vastuuta perheestään. sana 44 isToCkpHoTo eTukaNNeN kuva: JaNi LaukkaNeN Matka höyhensaarille on joskus pitkä Pappina Gauck joutui Stasin, Itä-Saksan tiedustelupalvelun, silmätikuksi. Hän puhui vapaudesta ja vastuusta eikä pelännyt arvostella puoluettakaan. Niinpä häntä syytettiin nuorisokokousten ja jumalanpalvelusten käyttämisestä sosialismin vastaisten aatteiden levittämiseen. 1980-luvulla Joachin Gauck johti Rostockin Mariakirkossa jumalanpalveluksia. Ne johtivat suuriin hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin, joihin Gauck itse osallistui ensimmäistä kertaa vuonna 1989. Heti Saksan yhdistyttyä Gauck nimitettiin valvomaan DDR:n perintönä tullutta Stasin arkistoa, joka koostui kansalaisia koskevista salaisista tiedoista. Gauck vaati arkistoja julkisiksi ja saikin tahtonsa läpi. Hän saavutti kansan arvostuksen jopa siinä määrin, että hänen johtamaansa toimistoa ryhdyttiin kutsumaan Gauck-virastoksi. Sitoutumaton Joachim Gauck valittiin liittopresidentiksi 2012. Hänet muistetaan terävistä kannanotoistaan muun muassa suurvaltojen ihmisoikeuspolitiikkaa vastaan. Jäätyään eläkkeelle maaliskuussa 2017 hän on luennoinut demokratiasta ja ihmisoikeuksista. H I L M ES T Y Y 2.11. 2017 Paavali ei julistanut olevansa erehtymätön